SOPIMUS YHTEISJÄRJESTELYSTÄ
3.3.2016
SOPIMUS YHTEISJÄRJESTELYSTÄ
KESKI-PASILAN KORTTELIN 17104 EDELLYTTÄMÄT JÄRJESTELYT
Koskien:
Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan korttelia 17104, Rautatiealuetta sekä katualuetta
Sisällys
I OSAPUOLET 3
II LIITTEET 4
1. TÄMÄN SOPIMUKSEN TARKOITUS JA SUHDE MUIHIN SOPIMUKSIIN 4
2. MÄÄRITELMÄT 6
3. LIITTEENÄ OLEVAT PIIRUSTUKSET 8
4. KUVAUS SOPIMUSALUEEN TOIMINNOISTA 8
5. YHTEISJÄRJESTELYN PERIAATTEET 9
Yhteisjärjestelyn perusteet 9
Yhteisjärjestelysuunnitelma 9
Yhteisjärjestelysuunnitelman toteuttaminen 9
Yhteisjärjestelyn toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset ja yhteisjärjestelysopimuksen perusteella maksettavat korvaukset 10
6. MRL 164 §:N TARKOITTAMA YHTEISJÄRJESTELYSUUNNITELMA 10
Tonttien B ja C pysyvä käyttö- ja hallintaoikeus Rautatiealueen osiin 10
Rakennuskokonaisuuteen liittyvät omistuksen horisontaaliset ja vertikaaliset 11
rajapinnat 11
Tontin B omistukseen ja hallintaan tuleva Rakennus 11
Tontin C omistukseen ja hallintaan tuleva Rakennus 11
Tontin C omistukseen tulevan rakennuksen käyttö asemahallina ja joukkoliikenteen käyttö 12
Liikenneviraston omistukseen Rautatiealueella jäävät alueet, rakenteet ja kaapelit sekä Liikenneviraston oikeudet Rautatiealueella 13
Rautatiealueen paloturvallisuutta koskevat järjestelyt 14
Rautatieliikennettä palveleva sprinklausjärjestelmä 14
Tonttien B ja C omistamia Rakennuskokonaisuuden osia palvelevat kulkuyhteydet 15
Hätäpoistumistiet 15
Tonttien B ja C kunnallistekniset liittymät 15
Tontteja B ja C palveleva lämmönjakohuone 16
Rakennuskokonaisuutta palvelevat sähköpääkeskus- yms. tilat 16
Rakennuskokonaisuutta palveleva teleoperaattoritila 16
Tonttien B ja C omistamien rakennusten sprinklausjärjestelmä 16
Tontteja B ja C palvelevat märkänousut 16
Rautatieliikennettä palvelevien laitteiden ja varusteiden kiinnittäminen laiturialueen päällä olevaan kansirakenteeseen 17
Liikennevirastoa palvelevat tekniset tilat 17
Ratasillan sadevesien johtaminen 17
Pasilan asemahallin sisäänkäynnin kaksoislasijulkisivu 17
Tontin C omistamien rakenteiden ulottuminen Kaupungin katualueelle 18
Vastuu vanhan ratasillan vesieristyksestä 18
7. SIETOVELVOITE 18
8. XXXXXXXX B JA C VASTUU YLLÄPIDOSTA, PERUSKORJAUKSISTA JA UUSIMISISTA 19
Yleisperiaate 19
Vastuusuhteet korjaus- ym. töiden suorittamisessa 20
Yhteisiä Rakenteita koskeva Ylläpito, peruskorjaukset ja uusimiset 20
Ylläpidon ja peruskorjausten keskitetty järjestäminen 21
Ylläpidosta aiheutuvan haitan tai vahingon minimointi 21
Rautatieliikenteen aiheuttamat erityisvaatimukset Rakennuskokonaisuuden Ylläpidolle 21
Pasilan asemahallin Ylläpitoa, peruskorjauksia ja uusimisia koskevat erityissäännöt 22
Pasilan asema-aukion Ylläpitoa, peruskorjauksia ja uusimisia koskevat erityissäännöt 23
9. OSAPUOLTEN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN 24
10. KIINTEISTÖJEN OMISTUS- JA HALLINTASUHTEIDEN MUUTOKSET 24
11. ASEMAKAAVAMUUTOKSET JA MUUT VIRANOMAISPÄÄTÖKSET 24
12. VAKUUTTAMISVELVOLLISUUS 24
13. LIITEPIIRUSTUSTEN PÄIVITTÄMINEN 24
14. SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN 25
15. SOPIMUKSEN REKISTERÖINTI 25
16. RIITOJEN RATKAISEMINEN 25
17. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO 25
18. SOPIMUSKAPPALEET 26
19. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET 26
I OSAPUOLET
Kiinteistö Oy Pasilan Stoge, Y-tunnus 2697998-2; sekä
Kiinteistö Oy Pasilan Feskari, Y-tunnus 2696867-2; c/o YIT Rakennus Oy (jäljempänä: ”YIT”),
Y-tunnus: 1565583-5
Osoite: PL 36, 00621 Helsinki
Tontin 91-17-104-1 (ns. KT-1 korttelialueen tontti) (jäljempänä: ”Tontti B”) määräosaisina omistajina
Kiinteistö Oy Xxxxxxx Xxxxx (Jäljempänä: ”KOY Asema”) Y-tunnus: 2423948-9
Osoite: c/o YIT Rakennus Oy, PL 36, 00621 Helsinki
Tontin 91-17-104-2 (ns. LHA-1 korttelialueen tontti) (jäljempänä: ”Tontti C”) omistajana
Suomen valtio
Lunastusyksikön 91-410-1-4 (jäljempänä: ”Rautatiealue”) omistajana, jonka omistamia maa- alueita hallinnoi:
Liikennevirasto
Y-tunnus: 1010547-1
Osoite: PL 33, 00521 Helsinki Sekä
Helsingin kaupunki (jäljempänä: ”Kaupunki”), jota edustaa kiinteistölautakunta Y-tunnus: 0201256-6
Osoite: PL 2200, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI
katualueen 91-17-9901-0 omistajana
Yllä mainitut osapuolet jäljempänä yhdessä ”Osapuolet” tai ”Osapuoli” siten kuin asiayhteys kulloinkin edellyttää.
II LIITTEET
Tämän sopimuksen liitteenä on seuraavat asiakirjat:
Liite 1.1 | Sopimusalue |
Liite 1.2-1.11 | Yhtiörajat |
Liite 2a | Pasilan aseman eteläisen alikulun leventämisen varaus |
Liite 2b | Varaus lisätasonvaihtolaitteista aseman laitureille |
Liite 4 | Tontteja B ja C palvelevat kulkuoikeudet Sopimusalueella |
Liite 5 | Tontteja B ja C palvelevan lämmönjakohuoneen sijainti Tontin C omistamassa rakennuksessa |
Liite 6 | Tontteja B ja C palvelevat sähköpääkeskus- yms. tilat Tontin C omistamassa rakennuksessa |
Liite 7 | Tontteja B ja C palvelevan teleoperaattoritilan sijainti Tontin C omistamassa rakennuksessa |
Liite 8 | Luettelo Yhteisistä Rakenteista ja niiden Ylläpidon yms. vastuunjako |
Liite 9 | Pasilan asema-aukio ja Ylläpidon vastuurajat ja kustannusten jako |
Liite 10 | Pasilan asemahallin kaksoislasijulkisivu |
Liite 11 | Tontin C omistamien rakenteiden ulottuminen katualueelle |
Liite 12 | Periaatepiirustus vanhan ratasillan vastuurajoista |
Liite 19 | Periaatteet Kaupungin ja Liikenneviraston osallistumisesta Sopimusalueen Ylläpidon kustannuksiin |
1. TÄMÄN SOPIMUKSEN TARKOITUS JA SUHDE MUIHIN SOPIMUKSIIN
1.1. Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia Pasilan rautatiealueen ja Ratapihantien väliselle alueelle toteutettavan asemakaavamuutoksen nro. 12261 osoittaman Keski-Pasilan keskuksen osan toteuttamisen, käytön ja ylläpidon edellyttämästä yhteisjärjestelystä. Tämän sopimuksen Sopimusalue käsittää Tontit B ja C, osan Rautatiealueesta ja em. tontteja reunustavan katualueen.
1.2. Sopimusalueelle toteutettava Keski-Pasilan keskuksen osa käsittää muun muassa seuraavat osat:
- Liikenneviraston Rautatiealueelle toteuttamat radat ja laiturit alikulkuineen ja Rautatiealueen länsireunaan toteutettava Lisäraide;
- Pasilan sillan päälle Kaupungin omistukseen toteutettava Joukkoliikenneterminaali;
- Pääosin Rautatiealueen yläpuolelle toteutettava uudistettu Pasilan asemahalli;
- Ratapihantien reunassa sijaitseva Tontti B, jonka rakennusoikeus ulottuu pääosin Rautatiealueen yläpuolelle ja em. asemahallin päälle;
- Ratapihantien reunassa sijaitseva Tontti C, jonka rakennusoikeus ulottuu pääosin Rautatiealueen yläpuolelle ja jonka rakennusoikeus käsittää uudistetun Pasilan asemahallin.
1.3. Sopimusalueen toteutusta koskien on solmittu 29.1.2014 päivätty Toteutussopimus koskien Keski-Pasilan keskuksen toteuttamista, jossa on sovittu Sopimusalueen toteuttamisesta, elinkaarenaikaisen Ylläpidon periaatteista sekä Sopimusalueelle sijoitettavista toiminnoista. Tämä yhteisjärjestelysopimus liittyy läheisesti tämän sopimuksen kanssa samanaikaisesti allekirjoitettuun muun muassa korttelia 17103 sekä Sopimusaluetta koskevaan yhteisjärjestelysopimukseen (jäljempänä: ”Keski-Pasilan yhteisjärjestelysopimus”) ja Tornialuetta koskevaan yhteisjärjestelysopimukseen (jäljempänä: ”Tornialueen
yhteisjärjestelysopimus”). Keski-Pasilan yhteisjärjestelysopimuksella on sovittu myös tämän yhteisjärjestelysopimuksen mukaista Sopimusaluetta koskevista asioista, kuten YJK- alueita koskevista käyttö- ja hallintaoikeuksista. Tornialueen yhteisjärjestelysopimus koskee Sopimusalueen ja Tornialueen välisiä järjestelyjä.
1.4. Selvyyden vuoksi todetaan, että tämä sopimus perustuu Senaatti-kiinteistöjen, Helsingin kaupungin, Liikenneviraston ja YIT Rakennus Oy:n väliseen 29.1.2014 allekirjoitettuun Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimukseen täsmennyksineen ja sen perusteella tehtyihin kiinteistökauppoihin ja osakekauppaan.
1.5. Sopimusalueen Tonttia B koskien on lisäksi solmittu maakaaren 14. luvun 3 §:n mukainen hallinnanjakosopimus, joilla on sovittu Tontin B määräosaisten omistajien kesken sanottujen yhteisjärjestelysopimusten mukaisten oikeuksien ja velvoitteiden jakautumisesta. Edellä mainitut Sopimusaluetta koskeva Toteutussopimus täsmennyksineen, yhteisjärjestelysopimukset sekä hallinnanjakosopimus muodostavat sopimuskokonaisuuden.
1.6. Sopimusalue ilmenee liitteistä 1.1-1.11 ja se muodostuu alla mainituista kiinteistöistä.
1.7. rekisteritontti 91-17-104-1 rekisteritontti 91-17-104-2 lunastusyksikkö 91-410-1-4 katualueesta 91-17-9901-0
Edellä todettu sopimusalue jäljempänä: ”Sopimusalue”.
1.8. Sopimusaluetta koskevan asemakaavamuutoksen mukaisesti Tontteihin B ja C liittyvät rakennusoikeudet on pääosin sijoitettava ulokkeelle Rautatiealueen päälle siten, että Tonttiin B liittyvä rakennusoikeus sijaitsee pääosin tason +40 yläpuolella ja Tonttiin C liittyvä rakennusoikeus sijaitsee pääosin tason +40 alapuolella. Koska sekä Tonttia B että Tonttia C koskevat asemakaavamääräykset edellyttävät niiden rakennusoikeuden sijoittamista Rautatiealueelle edellä kuvatulla tavalla, perustetaan tällä yhteisjärjestelysopimuksella tähän liittyvät pysyvät käyttö- ja hallintaoikeudet jäljempänä sanotulla tavalla.
1.9. Koska tällä yhteisjärjestelysopimuksella Tontit B ja C saavat oikeuden sijoittaa pääosan sanotuille tonteille osoitetusta rakennusoikeudesta Rautatiealueen päälle ilman, että sanottujen tonttien omistajien omistusoikeus kohdistuu Rautatiealueeseen, tällä sopimuksella sovitaan myös Tonttien B ja C omistajien välillä Rautatiealueen yläpuolisen rakennusmassan jakamisesta selkeisiin horisontaalisesti ja vertikaalisesti määriteltyihin hallinta-alueisiin ja määritetään Rautatiealueelle ja sen yläpuolelle rakennettavaan rakennusmassaan tulevat Tonttien B ja C yksinomaiseen omistukseen ja hallintaan tulevat rakennuksen osat sekä tähän liittyvät rasiteluonteiset oikeudet ja velvollisuudet.
1.10. Tämän Sopimuksen mukaisten Tontin B oikeuksien ja velvoitteiden kohdentumisesta on sovittu erikseen Tontin B omistajien kesken laaditussa maakaaren 14. luvun 3 §:n mukaisessa hallinnanjakosopimuksessa. Hallinnanjakosopimuksessa on huomioitu tämän Sopimuksen määräykset siten, että hallinnanjakosopimuksessa kohdistetaan myös tämän yhteisjärjestelysopimuksen mukaiset oikeudet ja velvoitteet.
1.11. Sopimus sisältää Sopimusalueen maankäyttö- ja rakennuslain 164 §:n mukaisen yhteisjärjestelysuunnitelman liitteineen. Siinä määrätään kortteliin 17104 sekä Rautatiealueelle ja Kaupungin katualueelle sijoittuvan Sopimusalueen ja sinne toteutettavien tilojen ja rakenteiden sijoittamisesta ja käytöstä, niiden toteutuksesta ja Ylläpidosta sekä järjestelystä aiheutuvien kustannusten jakoperusteista.
1.12. Tämä yhteisjärjestelyä koskeva sopimus on tarkoitus rekisteröidä kokonaisuudessaan Sopimusalueeseen kuuluvien kiinteistöjen osalta kiinteistörekisteriin, jolloin se katsotaan olevan kaikkien tiedossa ja sitovan myös Sopimusalueeseen kuuluvien kiinteistöjen myöhempiä luovutuksensaajia. Osapuolet toteavat, että tällä sopimuksella perustettavat oikeudet ja velvollisuudet ovat pysyviä.
1.13. Osapuolet toteavat, että Sopimusalueen rakentamisen vaiheittaisuudesta johtuen jotkin tämän sopimuksen mukaisesti perustettavat yksittäiset oikeudet ja järjestelyt täsmentyvät suunnittelun ja toteutuksen edetessä. Lisäksi Osapuolet toteavat, että Sopimusalueen suunnittelu ja sinne toteutettavat ratkaisut ovat osittain keskeneräisiä. Tämän sopimuksen muuttamisesta ja sen liitteiden päivittämisestä on sanottu kohdassa 14 ja 14.
1.14. Tämä yhteisjärjestelysopimus liittyy läheisesti Keski-Pasilan yhteisjärjestelysopimukseen. Keski-Pasilan yhteisjärjestelysopimuksella on sovittu myös tämän yhteisjärjestelysopimuksen mukaista Sopimusaluetta koskevista asioista, kuten YJK-alueita koskevista käyttö- ja hallintaoikeuksista. Mikäli tämän yhteisjärjestelysopimuksen ja Keski-Pasilan yhteisjärjestelysopimuksen välillä ilmenee ristiriitaisuuksia koskien samoja alueita tai oikeuksia, sovelletaan ensisijaisesti Keski-Pasilan yhteisjärjestelysopimusta. Edellä sanotusta poiketen, siltä osin kuin kyse on Rautatiealueen päälle sijoitettavista Tonttien B tai C omistamista rakenteista tai niiden sijoittamisesta, on etusija tällä yhteisjärjestelysopimuksella. Selvyyden vuoksi todetaan, että siltä osin kuin kyse on Pasilan asemahallin käyttöön liittyvistä sanktioista, on etusija joka tapauksella tällä sopimuksella.
2. MÄÄRITELMÄT
2.1. Edellä tässä sopimuksessa määriteltyjen käsitteiden lisäksi, tässä sopimuksessa seuraavilla isoilla alkukirjaimilla kirjoitetuilla termeillä on seuraavat merkitykset, ellei nimenomaisesti ole toisin todettu tai tekstiyhteydestä muuta ilmene:
”Joukkoliikenneterminaali” | Tarkoitetaan Pasilan silta-alueelle toteutettavaa Kaupungin omistukseen tulevaa julkista joukkoliikenteen pysäkkialuetta. |
”Keski-Pasilan yhteisjärjestelysopimus” | Tarkoittaa kortteleita 17103 ja 17104, Rautatiealuetta sekä Kaupungin katualuetta koskevaa samanaikaisesti tämän sopimuksen kanssa allekirjoitettua yhteisjärjestelysopimusta. |
”Lisäraide” | Tarkoittaa Pasilan aseman rautatiealueelle toteutettavaa uutta läntistä raidetta siten kuin kohdassa 6.6.2 on todettu. |
”Osapuolet” | On määritelty kohdassa I. |
”Pasilan asema-alue” | Vastaa Sopimusaluetta ja tarkoittaa aluetta, joka muodostuu Pasilan aseman Rautatiealueesta, Pasilan asema-alueen joukkoliikennettä palvelevien osien teknisluontoisesta tontista ja Pasilan asema-alueen muun yksityisen toteuttamisen teknisluontoisesta tontista. Pasilan asema-alueelle toteutetaan Keskuksen seuraavat osat: Pasilan aseman joukkoliikennettä palvelevat osat ja Pasilan aseman muu yksityinen toteuttaminen sekä näihin sisältyvä Pasilan asemahalli. |
”Pasilan asemahalli” | Tarkoittaa Pasilan aseman kansialueella pääasiallisesti tasolla +32.130 olevaa sisätilaa ja sen laitureille ulottuvia tasonvaihtolaitteita, joiden pääkäyttötarkoituksiin kuuluu palvella vaihtoja liikennemuodosta toiseen, odotusta ja lipunostoa. |
Pasilan asemahalli sisältää Pasilan asemahallin YJK- alueiden ja +32.130 tasosta Lisäraiteen laiturille ulottuvien Lisäraiteen YJK-alueisiin kuuluvien portaiden, tasonvaihtolaitteiden ja niiden rakenteiden lisäksi myös muita Kiinteistö Oy Pasilan Aseman omistamia tiloja. | |
”Pasilan aseman joukkoliikennettä palvelevat osat” | Tarkoittaa Pasilan aseman joukkoliikenteen matkustajien käyttöön tarkoitettuja Pasilan asemahallista laitureille johtavia tasonvaihtolaitteita, Lisäraiteen tasonvaihtolaitteita ja portaita, Lisäraiteen alapuolisia tiloja ja reittejä, asema- aukiota, aseman liityntäpolkupyöräpaikkoja kulkuyhteyksineen sekä asemakannen kuivasprinklausjärjestelmää. |
”Pasilan aseman kansialue” | Tarkoittaa Tontin C omistajana olevan Kiinteistö Oy Pasilan Xxxxxx omistamaa Rautatiealueen yläpuolista noin +32 tasossa olevaa kantta, jolle sijoittuu mm. Pasilan asemahalli sekä Pasilan asema- aukio ja niiden perustukset |
”Pasilan aseman rautatiealue” | Tarkoittaa Liikenneviraston hallinnassa olevaa rautatieliikenteeseen käytettävää aluetta raiteineen ja laitureineen. |
”Pasilan silta-alue” | Tarkoittaa aluetta, joka muodostuu Pasilan vanhasta siltakannesta ja sen eteläpuolelle Kaupungin omistukseen rakennettavasta uudesta sillasta levennyksineen ja siltakansien alapuolelle tulevista yksityiseen käyttöön tulevista alueista. |
”Rakennuskokonaisuus” | Tarkoittaa pääosin Rautatiealueen yläpuolelle sijoittuvaa Tonttien B ja C omistukseen tulevaa rakennusmassaa. |
”Sopimusalue” | On määritelty kohdassa 1.6. |
”Talotekniikka” | Tarkoittaa tässä sopimuksessa kuhunkin yksittäiseen tonttiin tai rakennukseen taikka useampaan niistä liittyvää teknistä palvelua, järjestelmää ja laitetta sekä näiden muodostamia kokonaisuuksia. Talotekniikka käsittää siten mm. seuraaviin osa-alueisiin liittyviä johtoja, putkia, kanavia, läpivientejä, rakenteita, rakenneosia, koneita ja laitteita ym.: lämmitys, vesi ja viemärit (mm. maalämpöputkistot, veden lämmitys, käyttö- ja talousvesijärjestelmät, jätevesijärjestelmät, sadevesijärjestelmät), ilmastointi, jäähdytys, savunpoisto, sammutusjärjestelmät (mm. sprinkler, muut palosammutusjärjestelmät), sähköenergian jakelu ja käyttö, valaistus, (sähkötekniset) tieto-, valvonta ja kulunvalvontajärjestelmät (ohjaus ja säätö, verkostot, telekommunikaatiot, turvallisuusteknologiat, murtosuojaus, murtohälytys, palohälytys), kiinteistöautomaatio, muut järjestelmät ja laitteet sekä erikoisjärjestelmät (mm. väestönsuojalaitteet). Tämä luettelo ei ole tyhjentävä ja Talotekniikan käsitettä on tulkittava laajasti ja huomioiden kulloisetkin tarpeet ja tekniikan ym. kehittyminen sekä uusien innovaatioiden käyttöönotto. |
”Tornialue” | Tarkoitetaan Keski-Pasilan keskuksen eteläpuolelle tulevaa uutta asunto- ja toimistoaluetta. |
”Toteutussopimus” | Tarkoittaa 29.1.2014 päivättyä Keski-Pasilan Keskuksen toteutussopimusta liitteineen ja täsmennyksineen |
”Yhteiset Rakenteet” | On määritelty tarkemmin kohdassa 8.3 |
”YJK-alueet” | Tarkoittaa katettuja ja lämpimiä/puolilämpimiä yleiselle jalankululle varattuja alueita, jotka muodostuvat välttämättömistä yhteyksistä julkiseen liikenteeseen ja pääyhteyksistä katujen ja katutasojen välillä. YJK-alueiden perustamisesta on sovittu erillisessä Keski-Pasilan yhteisjärjestelysopimuksessa. |
”Ylläpito” | Tarkoittaa huoltoa, hoitoa, tavanomaisia vuosikorjauksia, hallinnollisia yms. juoksevia toimia, kunnossapitoa sekä käyttöön liittyvää energiankulutusta siltä osin, kun se on määritettävissä. |
3. LIITTEENÄ OLEVAT PIIRUSTUKSET
3.1. Tämän sopimuksen liitteenä on 14 liitedokumenttia.
3.2. Mikäli sopimusteksti ja liite ovat ristiriidassa, sopimusehtoa tulkitaan kokonaisuutena silmällä pitäen Osapuolten sopimukselle asettama tarkoitus. Mikäli ilmennyttä ristiriitaa ei voida edellä todetulla tavalla ratkaista, on tulkintaetusija sopimustekstillä ja tämän jälkeen liitteellä.
4. KUVAUS SOPIMUSALUEEN TOIMINNOISTA
4.1. Sopimusalue sijaitsee välittömästi Keski-Pasilan Keskuksen, eli korttelin 17103 itäpuolella ja muodostuu pääosin Rautatiealueesta. Lisäksi siihen kuuluu korttelin 17104 tontit 1 (Tontti B) ja 2 (Tontti C), joiden käyttötarkoitus asemakaavamuutoksessa on osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT-1) ja henkilöliikenteen terminaalialueeksi (LHA-1), sekä niiden itäpuolella olevaa Kaupungin katualuetta.
4.2. Asemakaavamuutoksen mukaisesti Sopimusalueeseen kuuluvalla Rautatiealueella sijaitsee likimääräisessä tasossa +22.690 junaradat rakenteineen sekä likimääräisessä tasossa +24.040 asemalaiturialue. Rautatiealueelle likimääräisestä tasosta +32.130 ylöspäin sijoitetaan joukkoliikennettä palvelevia terminaali- yms. tiloja ja niihin liittyviä ravintola- ja liiketiloja. Lisäksi Rautatiealueelle em. tilojen yläpuolelle sijoittuu likimääräisestä tasosta +47.580 ylöspäin toimisto- yms. tiloja siten, että toimistotornien kattotaso on likimääräisesti tasossa
+76.780. Tontin C omistukseen tulevia alueita sijoitetaan myös raide- ja laiturialueen alapuolelle.
4.3. Tontit B ja C toimivat teknisluonteisina tontteina, joiden käsittämä rakennusoikeus on pääosin sijoitettu Rautatiealueen yläpuolelle käsittäen Pasilan asemahallin tilat (asemakaavamuutoksen mukainen rakennusoikeus yhteensä: 8.409 kem2) sekä toisaalta Pasilan asemahallin päälle sijoitettavat liike- ja toimistotilat (asemakaavan mukainen rakennusoikeus yhteensä: 39.000 kem2).
5. YHTEISJÄRJESTELYN PERIAATTEET
Yhteisjärjestelyn perusteet
5.1.1. Sopimusalueella sijaitsevien Tonttien B ja C asemakaavanmukainen rakentaminen ja erityisesti rakennusoikeuden sijoittaminen Rautatiealueelle edellyttää, että Sopimusalueelle perustetaan maankäyttö- ja rakennuslain 164 §:ssä tarkoitettu yhteisjärjestely, joka merkitään Sopimusalueen Tonttien B ja C, katualueen sekä Rautatiealueen osalta kiinteistörekisteriin.
5.1.2. Yhteisjärjestely on tarpeen Sopimusalueen tonttien rakennusten sijoittamiseksi Rautatiealueelle sekä Tonttien B ja C yhteisten toimintojen sekä kulkuyhteyksien toteuttamiseksi ja järjestämiseksi, koska Sopimusalueelle on suunniteltu sellaisia rakenteita ja toimintoja, jotka tulevat toteutettavaksi yhtenä kokonaisuutena kiinteistö- ja/tai omistusrajoista riippumatta. Sopimusalueella sijaitsee myös osittain yhteistä Talotekniikkaa.
Yhteisjärjestelysuunnitelma
5.2.1. Yhteisjärjestelysuunnitelma muodostuu Sopimuksen kohdassa 6 kuvatuista järjestelyistä ja tämän Sopimuksen liitteistä.
5.2.2. Yhteisjärjestelysuunnitelmassa esitetään ne alue- ja tilavaraukset, joita käyttämällä ja joiden avulla alueelle suunnitellut tässä sopimuksessa sovitut yhteiset rakenteet ja toiminnot toteutetaan ja ylläpidetään. Suunnitelmassa on huomioitu Tonttien B ja C sekä niihin liittyvien rakennusten käyttö ja asemakaavan toteutuminen. Lisäksi sopimuksessa huomioidaan rautatieliikenteen Sopimusalueen rakentamiselle asettamat vaatimukset.
5.2.3. Yhteisjärjestelysuunnitelman liitepiirustukset kuvaavat rakennettavien rakennusten rakenteita, niihin liittyvää tekniikkaa ja tekniikan sijaintia. Sopimuksen allekirjoitushetkellä siihen liitettävät piirustukset ovat osin alustavia ja niitä täydennetään ja tarkennetaan Sopimusalueelle sijoittuvan rakennuskokonaisuuden suunnittelun valmistuttua. Lopulliset liitepiirustukset kuvaavat valmiin kokonaisuuden käytön järjestämistä sekä rakenteiden ja tilojen osoittamista yhteistä käyttöä palvelevaan toimintaan.
5.2.4. Osapuolet toteavat, että suunnitelmat Sopimusalueelle toteutettavaa kokonaisuutta palvelevista taloteknisistä järjestelmistä ovat niin keskeneräisiä, ettei vielä ole edellytyksiä sopia yksityiskohtaisesti Sopimusalueella jo olevien ja sinne Keski-Pasilan Keskuksen rakentamisen yhteydessä toteutettavien eri järjestelmäkokonaisuuksien omistuksen ja vastuiden jakaantumisesta Osapuolten kesken. Suunnitelmien edettyä riittävän yksityiskohtaiselle tasolle Osapuolet täydentävät tätä sopimusta ja sen liitteitä siten kuin jäljempänä kohdassa 14 ja 14 todetaan.
Yhteisjärjestelysuunnitelman toteuttaminen
5.3.1. Osapuolten Sopimusalueella omistamista ja hallitsemista alueista, rakennuksista ja rakennelmista erotetaan yhteisjärjestelysuunnitelman ja sen liitepiirustusten mukaiset alueet ja tilat pysyvästi tämän yhteisjärjestelysuunnitelman tarkoittamaan käyttöön.
5.3.2. Osapuolet luovuttavat toisilleen puolin ja toisin pysyvän oikeuden sijoittaa, pitää, käyttää, huoltaa, peruskorjata ja uusia omistamallaan Rautatiealueella, tontilla ja katualueella tai rakennuksessa olevia, tässä sopimuksessa määriteltyjä toista tonttia tai sillä olevia rakennuksia palvelevia rakenteita, tiloja, laitteita tms. siten kuin tässä yhteisjärjestelysuunnitelmassa määritellään.
5.3.3. Osapuolet myös luovuttavat toisilleen tämän sopimuksen mukaisen oikeuden tehdä pysyväksi tarkoitettuja aukkoja Sopimusalueen eri kiinteistöjen rajoille ja jättää palomuureja rakentamatta sen mukaan kuin rakennuslupiin liitetyissä piirustuksissa on osoitettu, sekä käyttää kiinteistörajojen sitä estämättä puolin ja toisin yhteisjärjestelyn Osapuolten kiinteistöille ja rakennuksiin kuuluvia suunniteltuja kulkureittejä ja yhtenäisiä tiloja siten, kuin ne on tässä yhteisjärjestelysopimuksessa ja sen liitteissä esitetty.
5.3.4. Osapuolet sitoutuvat toimimaan aktiivisesti huolellisen omistajan tavoin omistamansa ja hallitsemansa kiinteistön, rakennuksen, rakenteen, taloteknisiin järjestelmiin kuuluvien koneiden ja laitteiden kulloinkin vaatimien hoito- ja korjaustoimenpiteiden suorittamisessa siten, ettei tarvittavien toimenpiteiden suorittamatta jättäminen tai niiden myöhästyminen aiheuta olennaista haittaa sopimuksen mukaisten oikeuksien käytölle eikä aiheuta vahinkoa toisen omaisuudelle.
Yhteisjärjestelyn toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset ja yhteisjärjestelysopimuksen perusteella maksettavat korvaukset
5.4.1. Yhteisjärjestelysopimuksen toteuttamiseen liittyvät toteutus- ja rakentamiskustannukset sisältyvät urakkasopimuksiin tai muihin vastaaviin sopimuksiin, eivätkä Osapuolet ole velvollisia maksamaan toisilleen tämän Sopimuksen perusteella korvauksia, ellei tästä erikseen toisin sovita.
5.4.2. Sen lisäksi, mitä tässä yhteisjärjestelysopimuksessa on todettu, Kaupungin ja Liikenneviraston velvollisuudesta osallistua muiden Osapuolten hallinnassa olevien alueiden toteutuksen ja elinkaarenaikaisen Ylläpidon, peruskorjausten tai uusimisten kustannuksiin on sovittu Toteutussopimuksen ja sen täsmennyksessä todettujen periaatteiden mukaan laadittavissa erillisissä sopimuksissa.
5.4.3. Tässä sopimuksessa perustettavista oikeuksista ei makseta korvausta, ellei ko. järjestelyn osalta nimenomaisesti todeta toisin.
5.4.4. Sen lisäksi mitä tämän sopimuksen sopimustekstissä on todettu, Kaupungin ja Liikenneviraston velvollisuudesta osallistua Sopimusalueen Ylläpidon, peruskorjausten ja uusimisten kustannuksiin on todettu myös tämän sopimuksen Liitteessä 19, joka on yhteinen Keski-Pasilan yhteisjärjestelysopimuksen kanssa.
6. MRL 164 §:N TARKOITTAMA YHTEISJÄRJESTELYSUUNNITELMA
Tonttien B ja C pysyvä käyttö- ja hallintaoikeus Rautatiealueen osiin
6.1.1. Tonttien B ja C yksinomaiseen omistukseen ja hallintaan tulevat Rakennuskokonaisuuden osat sijoitetaan pääosin Rautatiealueelle jäljempänä kohdissa 6.3 ja 6.4 sanotuille vertikaalisesti ja horisontaalisesti määritellyille alueille. Tonttien B ja C omistukseen tulevat Rakennuskokonaisuuden osat ja niiden likimääräinen sijainti on kuvattu tarkemmin kohdissa
6.4 ja 6.3 ja ne on merkitty myös Liitteissä 1.1–1.11 määritellyillä väreillä.
6.1.2. Tonteilla B ja C on tähän yhteisjärjestelysopimukseen perustuva pysyvä oikeus sijoittaa ja pitää sekä täysi omistus- ja hallintaoikeus siihen Rakennuskokonaisuuden osaan, joka niille jäljempänä kohdissa 6.3 ja 6.4 määritellään, sekä pysyvä käyttö- ja hallintaoikeus siihen Rautatiealueen osaan, jolle ko. Osapuolen omistama rakennus jäljempänä kohdissa 6.3 ja 6.4 todetulla tavalla sijoittuu. Tonttien B ja C tässä kohdassa todettua pysyvää oikeutta rajoittaa tässä yhteisjärjestelysopimuksessa määritellyt Osapuolille toisten omaisuuteen sovitut käyttöoikeudet, sietovelvoitteet yms. tässä yhteisjärjestelysopimuksessa sovitut asiat.
Rakennuskokonaisuuteen liittyvät omistuksen horisontaaliset ja vertikaaliset rajapinnat
6.2.1. Ellei jäljempänä tai liitepiirustuksissa toisin todeta, päällekkäin sijoittuvien eri omistajille kuuluvien rakenteiden omistusraja kulkee horisontaalitasossa omistusrajalla olevan kantavan välipohjarungon yläpinnassa. Mikäli rakenteissa on vesieristys, sijaitsee raja alapuolisen rakennusosan kantavan kattorakenteen yläpuolisen vesieristyksen suojabetonin yläpinnassa.
6.2.2. Vastaavasti, ellei jäljempänä tai liitepiirustuksissa toisin todeta, vierekkäisten eri omistajille kuuluvien tilojen välisten rakenteiden omistus määräytyy siten, että tilojen seinärakenteet ja ko. seinissä sijaitsevat ovet kuuluvat liitepiirustuksissa määritellylle omistajalle.
6.2.3. Selvennyksenä todetaan, että rakenteen eli välipohjan ja seinän pinnoite ja alakatto kuuluvat sen omistukseen ja ylläpitovastuulle, joka omistaa ko. huonetilan.
6.2.4. Mikäli liitepiirustusten ja edellä sanallisesti kuvattujen omistuksen rajapintojen välillä on ristiriitaisuuksia, noudatetaan liitepiirustuksissa todettuja omistusrajoja.
Tontin B omistukseen ja hallintaan tuleva Rakennus
6.3.1. Tontin B omistukseen tuleva rakennus käsittää Toteutussopimuksen mukaisesti Pasilan asemahallin yläpuoliset yksityiset tilat ja niiden rakenteet. Pääosin tässä tarkoitettu rakennusosa muodostuu kahdesta toimistotornista, jotka sijaitsevat likimääräisesti tason
+43.980 yläpuolella siten, että ylimmät rakennusosat ja vastaavasti Tontin B käyttöoikeusalueen yläraja Rautatiealueella sijaitsee likimääräisessä tasossa +76.780. Tässä tarkoitetut Tontin B omistukseen tulevat tilat, rakenteet ja käyttöoikeusalue on kuvattu tarkemmin Liitteissä 1.1–1.11 turkoosilla ja sinisellä värillä.
6.3.2. Edelleen Tontin B omistamaan rakennukseen katsotaan kuuluvaksi Tontin B omistamaan rakennukseen kuuluvat porras- ja hissikuilurakenteet sekä Tontin B rakennusta pääosin palvelevat hissit.
6.3.3. Lisäksi Tontin B omistukseen ja hallintaan tulevat kaikki Tontin B omistamaa ja hallitsemaa rakennusta palvelevat liittymät, johdot, johtimet, kanavat ja niihin liittyvät laitteet ja rakennelmat, sekä hissit, koneet ja niihin liittyvät johdot, rakennelmat ja laitteet, sekä kaikki Tontin B hallitsemaa rakennusta pääasiassa palvelevat liittymät, johdot, johtimet, kanavat ja niihin liittyvät laitteet ja rakennelmat sekä koneet ja niihin liittyvät johdot, rakennelmat ja laitteet.
Tontin C omistukseen ja hallintaan tuleva Rakennus
6.4.1. Tontin C omistukseen ja hallintaan tuleva rakennus käsittää pääosin Rautatiealueelle sijoitettavat Pasilan asemahallin, siihen liittyvät joukkoliikennettä palvelevat tilat sekä liiketilat sekä Pasilan aseman joukkoliikennettä palvelevat osat ja rakenteet. Selvyyden vuoksi todetaan, että Sopimusalueen ulkopuolella, Rautatiealueen viereisellä tontilla 91-17-103-1 sijaitsevat joukkoliikenteen liityntäpolkupyöräpaikat eivät ole Tontin C omistuksessa. Tässä tarkoitettu rakennus pitää sisällään ensinnä Pasilan asemahallin, jonka alempi lattiataso sijaitsee Rautatiealueen yläpuolella likimääräisesti tasosta +32.130 sekä Pasilan asemahalliin liittyvät tasonvaihtolaitteet. Pasilan asemahalli sijaitsee osittain kahdessa kerroksessa. Tontin C omistuksessa olevaan rakennukseen kuuluu myös Liikenneviraston hallinnoimalta laiturialueelta likimääräisestä tasosta +24.040 Pasilan asemahalliin tasolle +32.130 ulottuvat tasonvaihtolaitteet sekä portaat ja porrashuoneet rakenteineen sekä laiturialueelta alaspäin Veturitien tasoon johtavat kulkuyhteydet, Lisäraiteen alapuolinen tila, Lisäraiteen portaat ja tasonvaihtolaitteet rakenteineen.
6.4.2. Edelleen Tontin C omistuksessa ja hallinnassa olevaan rakennukseen kuuluvat Pasilan aseman Rautatiealueelle ulottuvat kansirakenteen tukipilarit ja kansirakennetta palvelevat perustukset. Lisäksi Tontin C omistukseen ja hallintaan tulevat Pasilan kansialueen osat, mukaan lukien Pasilan asema-aukio likimääräisessä tasossa +32.00, Pasilan asema-aukioon liittyvät Tontin C omistamat katokset sekä muut Rautatiealueelle sijoittuvat yksityiseen omistukseen tulevat YJK-alueet. Tontin C omistukseen tulevat lisäksi rautatien tason
+22.690 alapuolella sijaitsevat kahdessa kerroksessa sijaitsevat liiketilat, VSS-tilat, tekniset huolto- yms. tilat ja muut vastaavat tilat lukuun ottamatta Liikenneviraston hallinnassa olevaa alapuolista eteläistä alikulkua portaineen. Tässä tarkoitetut Tontin C omistukseen tulevat Pasilan asema-alueen joukkoliikennettä palvelevat osat ja Tontin C käyttö- ja hallintaoikeusalue ja omistukseen tuleva rakennus on kuvattu tarkemmin Liitteissä 1.1–1.11 keltaisella värillä.
6.4.3. Lisäksi Tontin C omistuksessa olevaan rakennukseen katsotaan kuuluvaksi sitä palveleva IV- konehuone, joka sijoitetaan Tontin B omistaman rakennusosan päälle noin tasoon +47.580 siten kuin liitekuvista tarkemmin ilmenee.
6.4.4. Tontin C omistuksessa olevaan rakennukseen katsotaan myös kuuluvaksi Rautatiealueelle sijoittuvalta osin Tontin C omistamaan rakennukseen johdettavat kulkuyhteydet siten kuin Keski-Pasilan yhteisjärjestelysopimuksessa todetaan.
6.4.5. Lisäksi Tontin C omistukseen ja hallintaan tulevat kaikki sen rakennusta palvelevat liittymät, johdot, johtimet, kanavat ja niihin liittyvät laitteet ja rakennelmat, sekä hissit, koneet ja niihin liittyvät johdot, rakennelmat ja laitteet, sekä kaikki sitä pääasiassa palvelevat liittymät, johdot, johtimet, kanavat ja niihin liittyvät laitteet ja rakennelmat sekä koneet ja niihin liittyvät johdot, rakennelmat ja laitteet.
6.4.6. Tontin C omistamien rakennuksen käytön edellyttämistä kulkuyhteyksistä on sovittu tarkemmin jäljempänä kohdassa 6.9 sekä erillisessä Keski-Pasilan yhteisjärjestelysopimuksessa.
6.4.7. Tontti C ei vastusta ratojen alapuolisen eteläisen alikulun leventämistä siltä osin kun se tapahtuu mahdollisesti myöhemmin Liitteessä 2a sanotuilla ehdoilla.
6.4.8. Lisäksi Tontti C:n omistukseen tulevan rakennuksen toteuttamisessa varaudutaan lisätasonvaihtolaitteiden toteuttamiseen Liitteessä 2b sanotuilla ehdoilla.
Tontin C omistukseen tulevan rakennuksen käyttö asemahallina ja joukkoliikenteen käyttö
6.5.1. Tontin C Rautatiealueeseen kohdistuva käyttö- ja hallintaoikeus velvoittaa ylläpitämään omistamassaan rakennuksessa Pasilan asemahallia ja Pasilan aseman joukkoliikennettä palvelevia osia ja niiden rakenteita joukkoliikenteen toiminnan edellyttämällä tavalla ja siten, etteivät ne aiheuta vaaraa matkustaja-, liikenne- ja junaturvallisuudelle. Joukkoliikenteen vaatimuksista on sovittu tarkemmin erikseen Tontin C ja joukkoliikenteen harjoittajien välillä.
6.5.2. Tontin C Rautatiealueeseen kohdistuva käyttö- ja hallintaoikeus velvoittaa pitämään Pasilan asemahallin ja Lisäraiteen YJK-alueet lähi- ja kaukojunaliikenteen matkustajien käytössä siten kuin Tontin C ja joukkoliikenteen harjoittajien välillä solmituissa sopimuksissa on sovittu ja niissä sovittuja korvauksia vastaan.
6.5.3. Joukkoliikenteen matkustajilla ja muilla alueen läpikulkijoilla on oikeus vastikkeetta käyttää Pasilan asemahallin YJK-alueita joukkoliikenteen liikennöintiaikoina siten kuin joukkoliikenteen harjoittajien kanssa erikseen on sovittu. Tällä tarkoitetaan tilojen käyttöä
läpikulkuun ja kulkuun julkisiin liikennöintivälineisiin, tilojen käyttöä odotustiloina ja lipunostoon sekä muuhun joukkoliikenteeseen liittyvään asioimiseen. Sopimusalueen rakentamisaikaisista järjestelyistä sovitaan erikseen.
6.5.4. Mikäli Pasilan asemahallin käyttö rautatieasemana lakkaa, Tontin C Rautatiealueeseen kohdistuva käyttö- ja hallintaoikeus oikeuttaa muuttamaan tiloja ja niiden käyttöä rakennusvalvontaviranomaisen kulloinkin hyväksymällä tavalla. Tällöin myös kaikki päättyviä joukkoliikenteen harjoittajien kanssa solmittuja sopimuksia koskevat velvoitteet lakkaavat. Liikennevirastolla on tällöin oikeus periä vuosittain Tontin C Rautatiealueeseen kohdistuvasta käyttö- ja hallintaoikeudesta käyttömaksua, joka perustuu Pasilan kansialueen nykyisen ja tulevan kannen pinta-alaan, pääoma-arvoon 50 €/m2 ja 4 % tuottoon. Edellä sanottu pääoma-arvo sidotaan elinkustannusindeksin (1951=100) kehitykseen siten, että perusindeksinä käytetään tämän sopimuksen allekirjoitushetken indeksilukua. Vertailuindeksinä käytetään kunkin vuoden tammikuun indeksilukua.
6.5.5. Selvyyden vuoksi todetaan, että vaikka Pasilan asemahallin käyttö rautatieasemana lakkaisi edellä kohdassa 6.5.4 todetulla tavalla, säilyy yleinen kulkuyhteys Opastinsillalta asema- aukiolle ja siitä edelleen siten kuin Keski-Pasilan yhteisjärjestelysopimuksessa on todettu.
6.5.6. Selvyyden vuoksi todetaan, että tässä kohdassa tarkoitetut järjestelyt astuvat voimaan vasta, kun uudistettu Pasilan asema on hyväksytty käyttöönotettavaksi, jota ennen noudatetaan Toteutussopimuksessa täsmennyksineen todettuja järjestelyjä.
Liikenneviraston omistukseen Rautatiealueella jäävät alueet, rakenteet ja kaapelit sekä Liikenneviraston oikeudet Rautatiealueella
6.6.1. Liikenneviraston hallintaan jää Sopimusalueella sijaitseva Rautatiealue siltä osin kuin sitä ei ole edellä kohdassa 6.1 todetulla luovutettu Tonttien B eikä C hallintaan. Liikennevirasto omistaa siten muun muassa rautatieliikenteen käytössä olevat raiteet ja laiturit sekä rautatieliikennettä palvelevat ajolangat sekä niihin liittyvät rakenteet ja laitteet. Liikennevirasto omistaa myös eteläinen alikulkuyhteyden likimääräisessä tasossa +19.010 ja sinne laitureilta johtavat porrasyhteydet. Liikenneviraston omistukset on kuvattu Liitteissä 1.1–1.11 haalean vihreällä värillä.
6.6.2. Liikenneviraston omistuksessa on myös Lisäraiteen toteutuksen edellyttämä kansirakenne sekä ko. kansirakenteeseen liittyvät kantavat rakenteet ja kantavien pilari- yms. rakenteiden perustukset. Lisäraide sijoittuu Rautatiealueen länsireunaan kantavien siltarakenteiden päälle ja osittain Tontin C omistukseen tulevan Pasilan asemahallin rakenteiden alle sekä Tontin C omistamien kellari- yms. tilojen päälle siten kuin liitteessä 1.1–1.11 on sanottu.
6.6.3. Erikseen todetaan, että Lisäraiteen toteuttamisen edellyttämä ratasillan kansirakenne sekä siihen liittyvät tukirakenteet ja perustukset palvelevat ainoastaan rautatieliikennettä ja Liikenneviraston tarpeita, joten vastuu tässä tarkoitetuista Lisäraiteen toteuttamisen edellyttämistä ratasillan rakenteista on niiden omistajana olevalla Liikennevirastolla. Tämän mukaisesti Liikenneviraston omistuksessa ja vastuulla on kohdassa 6.2 todetusta pääsäännöstä poiketen kaikki Lisäraiteen rakenteet mukaan lukien ratasillan vesieristys ja ratasillan kantavat rakenteet kokonaisuudessaan.
6.6.4. Edellä todettujen Liikenneviraston vastuulla olevien rakenteiden lisäksi Lisäraiteeseen liittyy tukirakenteita, jotka palvelevat osittain myös Tonttien B ja C omistamia rakennusosia. Tässä tarkoitetut yhteiset rakenteet sekä niiden Ylläpito-, korjaus-, peruskorjaus-, ja uusimisvastuunjako on kuvattu Liitteen 19 liitteessä 11. Selvyyden vuoksi todetaan, että sitä mitä ko. liitteessä on todettu Ylläpidosta, sovelletaan myös peruskorjausten ja uusimisten osalta.
6.6.5. Joukkoliikenteen käytön edellyttämistä kulkuoikeuksista ja muista järjestelyistä on sovittu tarkemmin erillisessä Keski-Pasilan yhteisjärjestelysopimuksessa sekä aiemmin tässä sopimuksessa.
Rautatiealueen paloturvallisuutta koskevat järjestelyt
6.7.1. Rautatiealueelle uudistettavien ja toteutettavien liitteen 1.1–1.11 mukaan Tonttien B ja C omistukseen tulevien tilojen ja rakenteiden sekä Rautatiealueelle toteutettavan lisärakentamisen on täytettävä Suomen Rakentamismääräyskokoelman niille asettamat palonkestävyysvaatimukset.
6.7.2. Lisäksi Rautatiealueelle toteuttavan Pasilan aseman kansialueen toteutus edellyttää, että Rautatiealueen päällä olevan nykyisen ja uuden kannen ja näiden alapuolisten nykyisten ja uusien kantavien rakenteiden on kestettävä sortumatta 2-kerroksisen junan palosta aiheutuva maksimipalokuorma (60 MW maksimipaloteho ja 350 GJ palokuorma).
6.7.3. Tontilla C on oikeus ja velvollisuus suunnitella ja toteuttaa Pasilan aseman kansialueen toteutuksen yhteydessä Pasilan aseman kansialueella sijaitsevan nykyisen ja uuden kannen alapuolelle kuivasprinklausjärjestelmä laitureiden kohdalle siten kuin tarkemmin laadittavat suunnitelmat osoittavat. Sprinklausjärjestelmä parantaa asemakannen ja sen alapuolisten rakenteiden palokestävyyttä ja rajoittaa junapalon leviämistä sekä toimii osana Pasilan aseman kansialueen yläpuolisten tilojen sprinklausjärjestelmää.
6.7.4. Lisäksi Rautatieliikenne asettaa Sopimusalueen ja sille sijoitettavien rakennusten käytölle tavanomaisesta poikkeavia vaatimuksia liittyen mm. rautatieliikenteen edellyttämiin järjestelyihin yms., joiden yksityiskohdat täsmentyvät suunnittelun kuluessa.
Rautatieliikennettä palveleva sprinklausjärjestelmä
6.8.1. Tontin C omistaja vastaa Pasilan asemakannen rautatieliikenteestä johtuvan sprinklausjärjestelmän Ylläpidosta, korjauksista, peruskorjauksista ja uusimisista. Rakennuskokonaisuuden toteutuksen yhteydessä tehtävän asemakannen sprinklausjärjestelmän suunnittelun ja toteutuksen aikana laaditaan näiden käyttö- ja huoltokirja, jonka Tontti C, Kaupunki ja Liikennevirasto hyväksyvät. Käyttö- ja huoltokirja sisältää käyttö- ja huolto-ohjeet rakennusosille ja laitteille sekä peruskorjauksen ja huollon aikasyklit.
6.8.2. Asemakannen sprinklausjärjestelmä liitetään Tontin C kustannuksellaan suunnittelemaan, toteuttamaan, ylläpitämään ja peruskorjaamaan Sopimusaluetta yleisesti palvelevaan sprinklausjärjestelmään. Mikäli asemakannen sprinklausjärjestelmä aiheuttaa muutoksia tai lisäyksiä Sopimusalueen sprinklausjärjestelmään sellaisena kuin se toteutuisi ilman asemakannen sprinklausjärjestelmää tai kannen sprinklausjärjestelmä tarvitsee osia, joita ei ole Sopimusalueen järjestelmässä, ovat nämä lisäkustannukset ja muutokset asemakannen sprinklausjärjestelmän kustannuksia.
6.8.3. Tontin C omistajalla on oikeus periä asemakannen sprinklausjärjestelmän peruskorjaus- ja uusimiskustannuksista Kaupungilta ja Liikennevirastolta kummaltakin 1/3 suuruinen osuus. Peruskorjaustarve perustuu käyttö- ja huoltokirjan huolto-ohjeeseen. Peruskorjaus ja sen kustannukset on neuvoteltava etukäteen yhteisesti lukuun ottamatta välitöntä korjausta vaativia tilanteita.
6.8.4. Tontin C omistaja on velvollinen pitämään tarkasti kirjaa edellä mainituista kustannuksista ja valvomaan kustannusten tarpeellisuutta ja kohtuullisuutta Kaupungin ja Liikenneviraston edun kannalta.
6.8.5. Kaupungin ja Liikenneviraston osallistumisesta sprinklausjärjestelmän Ylläpidon kustannuksiin on todettu tarkemmin Liitteessä 19.
Tonttien B ja C omistamia Rakennuskokonaisuuden osia palvelevat kulkuyhteydet
6.9.1. Sopimusalueelle sijoitettavan Rakennuskokonaisuuden joustavan käytön kannalta on välttämätöntä järjestää sujuva kulku Osapuolten omistamien rakennusten välillä ja Kaupungin katualueen kautta Sopimusalueen ulkopuolelle. Seuraavassa sovitaan jäljempänä esitetyistä pysyvistä järjestelyistä ja oikeuksista koskien Tonttien B ja C omistamien rakennusten käyttöön liittyviä rasiteluonteisia kulkuoikeuksia. Seuraavassa selostettavat järjestelyt sekä niitä kuvaavat kulkukaaviot ovat esitetty Liitteessä 4 erikseen kunkin Osapuolen osalta.
6.9.2. Tontin B omistamista toimistorakennuksista johdetaan kulkuyhteydet Tontin C omistaman Pasilan asemahallin kautta katualueelle ja muille yleisen jalankulun käytössä oleville alueille Tontin C omistamien hissi- ja porrasyhteyksien kautta liitteistä ilmenevällä tavalla.
6.9.3. Tontilla C on oikeus johtaa kulku Tontin B omistaman rakennuksen läpi Tontin C omistamaa rakennusta palvelevaan IV-konehuoneeseen tasossa +47.580 Liitteestä 4 ilmenevällä tavalla.
6.9.4. Lisäksi Sopimusalueelle sijoittuvista YJK-alueista on sovittu tarkemmin Keski-Pasilan yhteisjärjestelysopimuksessa.
Hätäpoistumistiet
6.10.1. Tonteilla B ja C sekä Liikennevirastolla, ja metron käyttöönoton jälkeen Kaupungilla on yhtäläinen oikeus käyttää hätätilanteessa Rakennuskokonaisuudessa sijaitsevia hätäpoistumisteitä ja -ovia omistus- ja kiinteistörajoista riippumatta. Tässä tarkoitettujen hätäpoistumisteiden Ylläpidosta, korjauksista, peruskorjauksista ja uusimisista vastaa kustannuksellaan ko. Rakennuskokonaisuuden osan omistaja. Ko. Rakennuskokonaisuuden osan omistaja on velvollinen ylläpitämään hätäpoistumistiet ja niihin liittyvät laitteet toimintakuntoisina ja vapaina niiden käyttöä häiritsevistä esteistä. Rakennuskokonaisuuden poistumistiet on alustavasti esitetty Liitteessä 4.
Tonttien B ja C kunnallistekniset liittymät
6.11.1. Tonteilla B ja C on lähtökohtaisesti omat kunnallistekniset liittymänsä koskien vesi- ja viemäri- sekä kaukolämpö- ja kaukokylmäyhteyksiä. Mikäli omien liittymäsopimusten tekeminen ei joltain osin ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, johdetaan Rakennuskokonaisuuteen tältä osin yhteiset liittymät, joista Tonteilla B ja C on oikeus johtaa ko. yhteydet omistamiinsa rakennuksiin erikseen sovittavalla tavalla. Osapuolet vastaavat tällöin liittymismaksuista aiheuttamisperiaatteen mukaan.
6.11.2. Tontteja B ja C palvelee yhteinen sähköliittymä, joka sijoitetaan Sopimusalueelle sijoitettavaan verkkoyhtiön muuntamotilaan siten kuin verkkoyhtiön kanssa erikseen sovitaan. Muuntamotilasta johdetaan tarvittavat yhteydet erikseen Tonttien B ja C omistamiin rakennuksiin. Kulutuksen seuranta järjestetään perustuen alamittaukseen. Sähköliittymästä aiheutuva liittymismaksu jaetaan Tonttien B ja C kesken aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.
6.11.3. Tontit B ja C pyrkivät tekemään kutakin hyödykettä koskien omat toimitussopimuksensa palveluntarjoajan kanssa. Mikäli tämä ei joltakin osin ole mahdollista, pyritään kustannukset jakamaan tältä osin perustuen alamittaukseen tms. luotettavaan jakoperusteeseen (aiheuttamisperiaate) erikseen sovittavalla tavalla.
6.11.4. Liikennevirasto vastaa mahdollisista omista kunnallisteknisistä liittymistään.
Tontteja B ja C palveleva lämmönjakohuone
6.12.1. Tontteja B ja C yhteisesti palveleva lämmönjakohuone sijaitsee Tontin C omistaman rakennuksen tiloissa. Lämmönjakohuoneeseen sijoitetaan sekä Tontteja B ja C palvelevat käyttövesi-, kaukolämpö- ja kaukokylmäliittymät sekä näihin liittyvät lämmönjakolaitteet yms. laitteet, putket ja yhteydet. Tässä tarkoitetusta lämmönjakohuoneesta johdetaan ko. yhteydet erikseen sekä Tontin B että C omistamiin rakennuksiin.
6.12.2. Tässä tarkoitetun lämmönjakohuoneen omistaa Tontti C osana omistamaansa rakennusta. Lämmönjakohuoneeseen sijoitettavien laitteiden osalta omistus jakautuu siten, että Tontti B ja C omistavat kumpikin omaa rakennustaan palvelevat laitteet ja vastaavat näistä aiheutuvista kustannuksista. Mikäli tässä tarkoitettuun lämmönjakohuoneeseen sijoitetaan sellaisia laitteita, joiden voidaan katsoa palvelevan sekä Tontteja B että C, jaetaan näistä aiheutuvat kustannus- yms. vastuut aiheuttamisperiaatteen mukaisesti erikseen sovittavalla tavalla.
6.12.3. Tässä tarkoitetun lämmönjakohuoneen sijainti on kuvattu tarkemmin Liitteessä 5.
Rakennuskokonaisuutta palvelevat sähköpääkeskus- yms. tilat
6.13.1. Tontteja B ja C yhteisesti palvelevia sähköpääkeskus- yms. tiloja sijaitsee Tontin C omistaman rakennuksen tiloissa. Tässä tarkoitetut sähköpääkeskus- yms. tilat omistaa Tontti C osana omistamaansa rakennusta, mutta Tontit B ja C omistavat omaa rakennustaan palvelevat ko. tiloihin sijoitettavat laitteet ja vastaavat niiden kustannuksista.
6.13.2. Tässä tarkoitettujen sähköpääkeskus- yms. tilojen sijainti on kuvattu tarkemmin Liitteessä 6.
Rakennuskokonaisuutta palveleva teleoperaattoritila
6.14.1. Tontteja B ja C yhteisesti palveleva teleoperaattoritila sijaitsee Tontin C omistaman rakennuksen tiloissa. Tässä tarkoitetun teleoperaattoritilan omistaa Tontti C osana omistamaansa rakennusta, mutta Tontit B ja C omistavat omaa rakennustaan palvelevat teleoperaattoritilaan sijoitettavat laitteet ja vastaavat niiden kustannuksista.
6.14.2. Tässä tarkoitetun teleoperaattoritilan sijainti on kuvattu tarkemmin Liitteessä 7.
Tonttien B ja C omistamien rakennusten sprinklausjärjestelmä
6.15.1. Tontit B ja C vastaavat omistamiensa rakennusten edellyttämien sprinklausjärjestelmien Ylläpidosta, huollosta, korjauksista ja peruskorjauksista kumpikin omistamansa rakennuksen osalta.
Tontteja B ja C palvelevat märkänousut
6.16.1. Tonttien B ja C omistamia rakennuksia palvelee osittain yhteisiä märkänousulinjoja, jotka sijoittuvat sekä Tontin B että Tontin C omistaman rakennuksen alueelle. Osapuolet vastaavat niitä yhteisesti palvelevien märkänousujen Ylläpidon, korjausten, peruskorjausten ja uusimisten kustannuksista kerrosalojen suhteessa.
6.16.2. Toteutusvastuu yllä sanotuista toimenpiteistä on Tontti C:llä, ellei Tontin B ja Tontin C kesken sovita toisin.
Rautatieliikennettä palvelevien laitteiden ja varusteiden kiinnittäminen laiturialueen päällä olevaan kansirakenteeseen
6.17.1. Liikennevirastolla on oikeus kiinnittää omistamansa rautatieliikenteen ja rautatieaseman toiminnan edellyttämät valaistukseen, savunpoistoon yms. liittyvät laitteet ja varusteet Tontin C omistuksessa olevaan laiturialueen päällä olevaan kansirakenteeseen ja siihen liittyviin rakenteisiin siten kuin tarkemmat suunnitelmat osoittavat. Liikennevirasto vastaa tässä tarkoitettujen omistamiensa laitteiden ja varusteiden asentamisesta, Ylläpidosta, korjauksista, peruskorjauksista ja uusimisista kustannuksellaan.
6.17.2. Liikennevirasto on velvollinen käyttämään ja huolehtimaan tässä tarkoitetuista laitteista ja varusteista siten, ettei laitteiden kiinnittämisestä, käytöstä tai Ylläpidon, korjausten yms. laiminlyönnistä aiheudu vahinkoa tai haittaa Tontin C omistuksessa oleville rakenteille. Liikennevirasto vastaa Tontin C omistamalle rakennukselle rautatieliikennettä palvelevien laitteiden ja varusteiden em. Ylläpitovastuiden laiminlyönnistä aiheutuvista ylimääräisten huolto- ja korjaustoimenpiteiden aiheuttamista kustannuksista.
Liikennevirastoa palvelevat tekniset tilat
6.18.1. Liikennevirastolla on oikeus sijoittaa toimintojaan palvelevia teknisiä laitteita, järjestelmiä, kaapeleita yms. Tontin C omistuksessa oleviin teknisiin tiloihin siten kuin Liikenneviraston ja Tontin C omistajien kesken tarkemmin erikseen sovitaan.
6.18.2. Liikennevirasto vastaa omistamiensa laitteiden ja järjestelmien toteuttamisen ja käytön kustannuksista. Lisäksi Liikennevirasto on velvollinen maksamaan Tontin C omistajalle tarvitsemiensa teknisten tilojen käytöstä vuokraa, joka vastaa vastaavien teknisten tilojen ja kaapelireittien yms. tilavarausten käytöstä perittävää yleistä vuokratasoa. Teknisistä tiloista perittävästä vuokrasta ja muista vuokrauksen ehdoista sovitaan Tontin C omistajan ja Liikenneviraston välillä tarkemmin erikseen pitäen silmällä vastaavissa vuokrasopimuksissa yleensä sovellettavia vuokraehtoja.
Ratasillan sadevesien johtaminen
6.19.1. Liikennevirastolla on oikeus johtaa omistuksessaan olevalta ratasillalta hule- ja sadevesiä Tontin C rakennukseen kuuluvien kellaritilojen läpi Kaupungin sadevesiviemäriin tai imeytyskenttään siten kuin tarkemmat sade- ja hulevesisuunnitelmat osoittavat.
6.19.2. Ratasillan sade- ja hulevesien johtamisesta sekä tähän liittyvien rakenteiden Ylläpidosta, korjauksista, peruskorjauksista ja uusimisista ja näistä aiheutuvista kustannuksista vastaa Liikennevirasto osana omistamiaan rakenteita.
Pasilan asemahallin sisäänkäynnin kaksoislasijulkisivu
6.20.1. Tontin C omistamaan rakennukseen kuuluvan Pasilan asemahallin sisäänkäynnin yhteyteen sijoitetaan kaksoislasijulkisivu sekä siihen liittyvät valaisimet ja muut lasijulkisivua palvelevat laitteet. Tässä tarkoitettu lasijulkisivu muodostaa osan sekä Tontin C omistaman rakennuksen julkisivusta että Tontin B määräosaisina omistajina olevien yhtiöiden omistamien rakennusten julkisivusta. Tässä tarkoitettu kaksoislasijulkisivu ja siihen liittyvät vastuurajat on kuvattu tarkemmin Liitteessä 10.
6.20.2. Tässä tarkoitetun kaksoislasijulkisivun Ylläpidosta, korjauksista, peruskorjauksista ja uusimisista vastaa Tontti C, mutta näistä toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset jaetaan Osapuolten kesken Osapuolten omistukseen tulevien rakennusten kerrosalojen suhteessa. Edellä sanotusta poiketen, Tontti C vastaa yksin lasiseinärakenteen valaisin- yms. laitteiden käyttö-, Ylläpito-, korjaus-, peruskorjaus ja uusimiskustannuksista.
Tontin C omistamien rakenteiden ulottuminen Kaupungin katualueelle
6.21.1. Tontin C omistamaa rakennusta koskevia rakenteita ulottuu Kaupungin katualueelle siten kuin Liitteestä 11 tarkemmin ilmenee. Lisäksi näiden rakenteiden sijoittaminen edellyttää erillistä Kaupungin sijoituslupaa.
Vastuu vanhan ratasillan vesieristyksestä
6.22.1. Rautatiealueella ns. vanhan ratasillan alla sijaitsee tiloja, jotka ovat osa Tontin C omistamaa rakennusta. Edellä kohdassa 6.2 todetusta pääsäännöstä poiketen Liikenneviraston omistuksessa ja vastuulla on kaikki vanhan ratasillan rakenteet mukaan lukien ratasillan vesieristys ja ratasillan kantavat rakenteet kokonaisuudessaan. Tämän mukaisesti myös Ylläpito-, korjaus-, peruskorjaus- ja uusimisvastuu vanhan ratasillan osalta, vesieriste mukaan lukien, on Liikennevirastolla. Liikennevirasto on velvollinen huolehtimaan edellä todetusta velvoitteestaan siten, ettei edellä todetuista Ylläpito- yms. toimenpiteistä aiheudu vähäistä suurempaa haittaa Tontin C omistamaan rakennukseen kuuluville ratasillan alapuolisille tiloille ja niiden käytölle liiketiloina.
6.22.2. Tässä tarkoitettu vanha ratasilta, sen alla sijaitsevat Tontin C omistamat tilat sekä rakenteita koskeva vastuujako on kuvattu tarkemmin Liitteenä 12 olevassa havainnekuvassa.
7. SIETOVELVOITE
7.1. Osapuolet ovat velvollisia sallimaan toisten Osapuolten omistamia ja hallitsemia Rakennuskokonaisuuden osia palvelevien perustusten, rakenteiden, rakenneosien, koneiden, laitteiden ja niihin kuuluvien ja niitä palvelevien tai niiden edellyttämien putkitusten, johdotusten ja läpivientien sijoittamisen, pitämisen, huoltamisen ja korjaamisen omistamallaan tai hallitsemallaan alueella ja/tai Rakennuskokonaisuuden osassa siten kuin Rakennuskokonaisuuden rakennuslupapiirustuksissa, tämän sopimuksen liiteasiakirjoissa tai taloteknisissä suunnitelmissa on esitetty.
7.2. Osapuolilla on oikeus tukeutua muiden Osapuolten omistamiin Rakennuskokonaisuuden osiin sekä pitää ja käyttää omistamaansa rakennuksen osaa osittain muiden Osapuolten omistamien rakennusten päällä siten kuin rakennuslupasuunnitelmat sekä niiden perusteella laadittavat tarkesuunnitelmat osoittavat. Osapuolilla on puolin ja toisin pysyvä oikeus pitää omistamansa rakennuksen tarvitsemia ja edellyttämiä rakenteita ja perustuksia Sopimusalueelle kuuluvilla alueilla, sekä käyttää ja hyödyntää näitä rakenteita ja perustuksia siten, kuin Rakennuskokonaisuuden valmistuttua laadittavissa tarkepiirustuksissa tarkemmin todetaan. Erikseen todetaan, että rakenteiden sijoittaminen Kaupungin katualueelle edellyttää Kaupungin ao. toimielimen erillisen hyväksynnän.
7.3. Osapuolilla on lisäksi oikeus tukea rakennuksensa toisen Osapuolen, omistamiin tuki- yms. rakenteisiin siten kuin Rakennuskokonaisuutta koskevista suunnitelmista ilmenee.
7.4. Mikäli joku edellä tarkoitettu seikka on jäänyt rakennuslupapiirustuksissa tai tämän sopimuksen liiteasiakirjoissa mainitsematta, mutta se on Rakennuskokonaisuuden toiminnalle välttämätön, sitoutuvat Osapuolet sallimaan kyseisen seikan omistamassaan rakennuksessa tai hallitsemallaan alueella.
7.5. Edellä todetusta velvoitteesta ja sen noudattamisesta ei suoriteta korvauksia. Mikäli kuitenkin rakennuslupapiirustuksissa tai tämän sopimuksen liiteasiakirjoissa mainitsematta jääneen seikan toteuttaminen johtaa siihen, että Osapuolen hallitseman rakennuksen osan pinta-ala pienenee merkittävällä tavalla, neuvotellaan kyseisen Osapuolen saamasta korvauksesta erikseen.
7.6. Osapuolet sitoutuvat myötävaikuttamaan Sopimusalueen toteuttamisen edellyttämien rakennus- yms. viranomaislupien hakemiseen parhaan kykynsä mukaisesti.
7.7. Lisäksi Sopimusalueella sijaitseva Rakennuskokonaisuus tullaan varustamaan viranomaisten edellyttämillä paloturvallisuuteen liittyvillä laitteilla ja järjestelmillä, esim. palohälytys-, savunpoisto- ja sprinklerijärjestelmät. Kukin Osapuoli sallii näiden järjestelmien sijoittamisen omistamaansa rakennukseen tai hallitsemalleen alueelle rakennuslupasuunnitelmien ja myöhemmin laadittavien tarkesuunnitelmien mukaisesti riippumatta siitä, kenen Osapuolen omistamaa rakennusta tai toimintoja ko. laitteet ja järjestelmät ensisijaisesti palvelevat. Kukin Osapuoli vastaa tässä tarkoitettujen laitteistojen ja järjestelmien huollosta ja Ylläpidosta siltä osin, kuin ne palvelevat ko. Osapuolen omistamaa rakennusta tai rakenteita, jolloin kustannukset jaetaan hyötyvien Osapuolten omistusosuuksien suhteessa.
8. TONTTIEN B JA C VASTUU YLLÄPIDOSTA, PERUSKORJAUKSISTA JA UUSIMISISTA
Yleisperiaate
8.1.1. Koska Tonttien B ja C omistamat Rakennuskokonaisuuden osat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, sitoutuvat Tontit B ja C huolehtimaan huolellisen kiinteistönomistajan tavoin omistamiensa Rakennuskokonaisuuden osien vaatimista toimenpiteistä käytön, hoidon, huollon, korjausten, kunnossapidon, perusparannusten ja uusimisen suhteen. Selvyyden vuoksi todetaan, että tässä luvussa Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. todettu käsittelee ainoastaan Xxxxxxxx B ja C omistamia Rakennuskokonaisuuden osia ja Tonttien B ja C vastuita näiden omistamien Rakennuskokonaisuuksien osien em. toimenpiteistä. Lisäksi tässä luvussa 8 on todettu Kaupungin ja Liikenneviraston velvollisuudesta osallistua Tonttien C ja B omistuksessa olevien rakenteiden em. kustannuksiin.
8.1.2. Erityisesti Tontit B ja C sitoutuvat huolehtimaan siitä, että tarvittavan toimenpiteen suorittamisen viivästyminen ei aiheuta vahinkoa Tontin B tai C omistamalle ja hallitsemalle rakennukselle tai aiheuta haittaa Tontin B tai C harjoittamalle toiminnalle. Tontit B ja C ovat velvollisia huolehtimaan omistamistaan kantavista rakenteista siten, että Tonttien B ja C omistaman rakennuksen tai Kaupungin tai Liikenneviraston hallitseman alueen käyttö ei missään olosuhteissa vaarannu eikä hankaloidu.
8.1.3. Ellei tässä sopimuksessa ole toisin todettu, Tontit B ja C vastaavat kustannuksellaan omistamiensa rakennusten, alueiden laitteiden, rakenteiden ja järjestelmien huollosta, Ylläpidosta, korjauksista, peruskorjauksista ja uudelleenrakentamisesta.
8.1.4. Tässä sopimuksessa tarkoitettujen käyttö- ja sijoitusoikeuksien edellyttämien rakenteiden, laitteiden, kanavien, johtojen ja kulkuyhteyksien ym. huolto, Ylläpito, uudelleenrakentaminen ja peruskorjaus ovat samaten rakenteen omistajan vastuulla. Siltä osin kuin ko. rakenteet sijaitsevat Tontin B tai C omistamassa rakennuksessa tai hallinta-alueella, on em. toimenpiteiden suorittamisesta sovittava erikseen ko. tahon kanssa.
8.1.5. Tonteilla B ja C on oikeus em. toimenpiteiden suorittamiseen. Työt on pyrittävä tekemään siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa Tonttien B tai C, Kaupungin ja Liikenneviraston toiminnoille. Tässä tarkoitettujen töiden suorittamisesta ei muodostu korvausvelvollisuutta.
8.1.6. Mikäli kohdan Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. mukaisten toimenpiteiden suorittamisesta tai kustannusten jakamisesta syntyy erimielisyyttä, jota ei neuvotteluteitse saada ratkaistua, voidaan asiasta pyytää puolueettoman asiantuntijan neuvoa-antava lausunto. Mikäli Tontit B ja C eivät pääse puolueettoman asiantuntijan henkilöstä yksimielisyyteen,
nimeää asiantuntijan Keskuskauppakamari. Mikäli Keskuskauppakamari ei tällaista asiantuntijaa nimeä, nimeävät Tontit B ja C kumpikin yhden asiantuntijan, jotka valitsevat po. puolueettoman asiantuntijan. Mikäli asiaa ei lausunnosta huolimatta voida neuvotteluteitse sopia, annetaan asia käräjäoikeuden ratkaistavaksi kohdan 16 mukaisesti.
Vastuusuhteet korjaus- ym. töiden suorittamisessa
8.2.1. Mikäli tässä sopimuksessa perustetun oikeuden perusteella rakennettujen rakenteiden ja laitteiden välttämättömän korjauksen, uudelleenrakentamisen tai peruskorjauksen tarpeen aiheuttaa toinen kuin sanotun rakenteen omistava tai oikeutettu taho, vastaa rakentamis- ja korjauskustannuksista uudelleenrakentamisen tai peruskorjauksen tarpeen aiheuttanut Osapuoli (aiheuttamisperiaate). Mikäli korjaus-, uudelleenrakentamis- tai peruskorjaustarve aiheutuu viranomaismääräysten muuttumisen takia annettavasta viranomaisen kehotuksesta tai määräyksestä, vastaa tällaisen toimenpiteen aiheuttamista kustannuksista se Tonteista B ja C, kumman omistamaa rakennusta tai aluetta ko. määräys koskee.
8.2.2. Huolto- ja kunnossapitotöihin tämän sopimuksen nojalla velvollisella on oikeus päästä suorittamaan rakentamis- ja huoltotöitä Tonttien B ja C omistamiin ja hallinnoimiin Rakennuskokonaisuuden osiin niin pikaisesti kuin rakentamis- tai huoltotyöt sitä edellyttävät. Rautatieliikenteen ehdoista huolto- ja kunnossapitotoimenpiteitä suoritettaessa on lausuttu jäljempänä kohdassa 8.6.
8.2.3. Kunnossapitoon, uudelleenrakentamiseen tai peruskorjaukseen velvollinen taho ei ryhdy Tonteille B tai C haittaa tai kustannuksia aiheuttavaan rakentamis-, Ylläpito-, tai muuhun vastaavaan toimenpiteeseen ennen kuin asiasta on Tonttien B ja C kesken neuvoteltu, ellei kyse ole vähäisestä tai toimenpiteestä, jonka suorittamista ei voi lykätä aiheuttamatta olennaista vahinkoa (hätätyöt).
8.2.4. Edellä kuvattujen rakentamis- ja kunnossapitotöiden suorittaja on velvollinen järjestämään rakenteiden ja järjestelmien Ylläpito- ja kunnostustyöt Tonttien B tai C omistuksessa ja hallinnassa olevia rakennuksia vahingoittamatta ja vain välttämätöntä haittaa Osapuolten toiminnalle aiheuttaen.
8.2.5. Mikäli kunnossapitoon, uudelleenrakentamiseen tai peruskorjaamiseen velvollinen ja vastuullinen taho Tonteista B ja C ei ryhdy kohtuullisessa ajassa kirjallisen vaatimuksen jälkeen välttämättömiin asian edellyttämiin toimenpiteisiin ja Osapuolten tähän sopimukseen perustuvien oikeuksien käyttäminen vaatii toimenpiteiden suorittamista, on Osapuolilla oikeus suorittaa ja teettää toimenpide ja oikeus saada siitä aiheutuneet kustannukset korvattua velvollisuutensa laiminlyövältä taholta.
Yhteisiä Rakenteita koskeva Ylläpito, peruskorjaukset ja uusimiset
8.3.1. Sopimusalueelle sijoitetaan sellaisia rakenteita, järjestelmiä ja laitteita, joiden katsotaan palvelevan yhteisesti sekä Tontin B että Tontin C omistamia rakennuksia (jäljempänä: ”Yhteiset Rakenteet”). Tällaisia rakenteita ovat erityisesti kantavat Pasilan aseman laiturialueen tasosta Pasilan asemahalliin johtavat pilarit ja näihin liittyvät perustukset, muut koko Rakennuskokonaisuutta yhtäläisesti tukevat kantavat rakenteet, perustukset, Rakennuskokonaisuuden vesikatto sekä koko Rakennuskokonaisuutta yhtäläisesti palvelevat ilmanvaihto- yms. laitteet. Tässä tarkoitetut Yhteiset Rakenteet on lueteltu tyhjentävästi Liitteessä 8. Selvyyden vuoksi todetaan, että Liitteenä 8 oleva luettelo Yhteisistä Rakenteista tarkentuu, kun Rakennuskokonaisuuden suunnitelmat valmistuvat, jonka jälkeen tarkennettu luettelo otetaan sopimuksen liitteeksi siten kuin jäljempänä kohdassa 14 on sanottu sopimuksen liitteiden täsmentämisestä.
8.3.2. Vastuu edellä tarkoitettujen Yhteisten Rakenteiden käyttö-, hoito-, huolto- ja peruskorjaus- ja uusimiskustannuksista jakautuu Liitteessä 8 todetulla tavalla riippumatta siitä, kenen omistuksessa olevaan rakennukseen sanotut rakenteet kuuluvat. Kaupungin ja Liikenneviraston velvollisuus hyvittää kustannuksia määräytyy niin ikään Liitteissä 8 todetulla tavalla.
Ylläpidon ja peruskorjausten keskitetty järjestäminen
8.4.1. Tontin B ja C sopivat, että niiden omistamien rakennusosien ja rakenteiden Ylläpito, huolto, korjaukset ja peruskorjaukset sekä mukaan lukien kulunvalvonta yms. toimenpiteet pyritään järjestämään yhteisesti riippumatta siitä, kuka omistaa sanotut rakenteet ja kenellä näin on sanotuista rakenteista vaaranvastuu. Erityisesti näin on tarkoitus menetellä yhteiseen Talotekniikkaan, kantaviin rakenteisiin ja muihin yhteisiin järjestelmiin liittyvien/yhteydessä olevien, ja/tai yhteisiin valvontajärjestelmiin liitettyjen kohteiden huollon, hoidon ja vikakorjausten osalta. Tontit B ja C sopivat erikseen tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti siitä, miten yhteinen Ylläpito toteutetaan ja miten yhteinen palveluntuottaja(t) valitaan.
Ylläpidosta aiheutuvan haitan tai vahingon minimointi
8.5.1. Kaikissa Pasilan aseman joukkoliikennettä palvelevissa osissa ja toimisto- ja liiketiloissa suoritettavat ylläpitotoimenpiteet on toteutettava niin, että niistä toisille Osapuolille ja Sopimusalueen käytölle mahdollisesti aiheutuva haitta ja vahinko on mahdollisimman vähäinen. Tontit B ja C sitoutuvat siihen, että mitkään Tonttien B ja C Ylläpitoa, huoltoa, korjauksia, peruskorjauksia tai uusimista tarkoittavat toimenpiteet eivät saa aiheuttaa haittaa eikä vahinkoa rautatieliikenteelle.
8.5.2. Tonttien B ja C on ilmoitettava merkittävästä (esim. peruskorjaukset) Ylläpitotoimesta muille Osapuolille kohtuullisessa ajassa etukäteen huomioiden lisäksi, mitä jäljempänä kohdassa 8.6 on todettu. Lisäksi toimenpiteistä, joista muutoin saattaa aiheutua toisille Osapuolille haittaa tai vahinkoa, on ajankohdasta ja toimenpiteiden toteutustavasta sekä muista olennaisista seikoista sovittava kohtuullisessa ajassa ennen toimenpiteiden aloittamista niiden kanssa, joihin toimenpiteellä saattaa olla vaikutusta. Välttämättömät ja välitöntä korjausta vaativat kohteet on oikeus korjata ilman erillistä ilmoitusta.
8.5.3. Mikäli Tonttien B tai C rakennus- tai muun toiminnan johdosta joudutaan tekemään tämän sopimuksen mukaisesti oikein sijoitettua Talotekniikkaa koskevia siirto-, muokkaus- tms. toimenpiteitä, ko. Tontti B tai C vastaa kustannuksellaan kaikista tässä tarkoitetuista toimenpiteistä, mahdollisista väliaikaisjärjestelyistä ja ennallistamisesta sekä näiden kustannuksista. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä on sovittava etukäteen.
Rautatieliikenteen aiheuttamat erityisvaatimukset Rakennuskokonaisuuden Ylläpidolle
8.6.1. Osapuolet toteavat, että Rautatiealue ja junaliikenteen vaatimukset asettavat erityisiä vaatimuksia Rakennuskokonaisuutta koskevien ylläpitotoimien järjestämiselle. Tontti C on velvoitettu ylläpitämään omistamiaan Pasilan asemahallia ja Pasilan aseman joukkoliikennettä palvelevia osia ja niiden rakenteita siten, etteivät ne aiheuta vaaraa matkustaja-, liikenne- ja junaturvallisuudelle. Vastaava velvoite on myös Tontilla B omistamansa rakennuksen osalta.
8.6.2. Mikäli Tontti C:n rakenteet ovat yhteisiä Tontti B:n kanssa, on Tontti C velvoitettu huolehtimaan tässä tarkoitetuista ylläpitotoimista koskien Yhteisiä Rakenteita yhteisvastuullisesti Tontti B:n kanssa.
8.6.3. Tonteilla B ja C on oikeus saada Liikennevirastolta tarvittavat luvat ja rata- ja jännitekatkot, omistamiensa Rakennuskokonaisuuden osien normaalin ylläpito- ja korjaussyklin mukaisia Ylläpito-, korjaus- ja peruskorjaustoimenpiteitä varten. Tonttien B:n ja/tai C tulee ilmoittaa ennakoitavissa olevat edellä tarkoitetut ratatyövaraustarpeet kaksi vuotta etukäteen. Tontilla B ja/tai Tontilla C on oikeus poiketa tästä kiireellistä korjaustyötä edellyttävien korjaustoimenpiteiden osalta. Edellä mainittujen hätätöiden suorittaminen sovitaan erikseen Liikenneviraston kanssa. Ratatyövarausten ja jännitekatkojen kustannuksista vastaa Tontti B ja/tai C aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Edellä sanotusta poiketen, mikäli jännitekatkotarpeet liittyvät niihin joukkoliikennettä palveleviin rakennusosiin, joiden kustannusjaosta on sovittu Tonttien B ja/tai C, Kaupungin sekä Liikenneviraston kesken, jakautuvat myös ratatyövarausten ja jännitekatkomenettelyjen kustannukset 1/3 osuudella siten kuin ko. joukkoliikennettä palvelevien rakennusosien osalta on sovittu. Tontti B ja/tai C on velvollinen pitämään tarkasti kirjaa edellä mainituista kustannuksista ja valvomaan kustannusten tarpeellisuutta ja kohtuullisuutta Kaupungin ja Liikenneviraston edun kannalta.
8.6.4. Mikäli Pasilan asema-alueen Tontin C omistamien joukkoliikennettä palvelevien osien ja/tai niiden rakenteiden Yllä- ja kunnossapito laiminlyödään siten, että tästä objektiivisesti voidaan osoittaa aiheutuvan välitöntä vaaraa juna- tai matkustajaturvallisuudelle, eikä Tontti C poista vaaraa viipymättä huomautuksen saatuaan, on Liikennevirastolla tai sen osoittamalla taholla oikeus teettää vaaran poistamiseksi välttämättömät toimenpiteet Tontti C:n kustannuksella.
8.6.5. Mikäli Tontti C tahallisesti estää tai törkeällä tavalla haittaa asemahallin tai Lisäraiteen YJK- alueiden alueiden käyttöä rautatieliikenteen matkustajien avoimena kulkuväylänä, eikä Liikenneviraston kirjallisesta sopimussakkouhkaisesta huomautuksesta huolimatta korjaa menettelyään viipymättä, on Tontti C velvollinen maksamaan Liikennevirastolle sopimussakkona 50 000 euroa/alkava vuorokausi. Mikäli menettely korjataan, ei Liikennevirastolla ole oikeutta periä sopimussakkoa tämän korjaamisen jälkeiseltä ajalta.
8.6.6. Lisäksi Liikennevirastolla tai määräämällään on oikeus avata ja pitää yllä Tontti C:n kustannuksella Pasilan asemahallin ja Lisäraiteen YJK-alueita, mikäli Tontti C edellä kuvatulla tavalla estää näiden alueiden käytön rautatieliikenteen matkustajien avoimena kulkuväylänä.
8.6.7. Mikäli Tontti C olennaisesti laiminlyö asemahallin tai Lisäraiteen YJK-alueeseen kuuluvien tasonvaihtolaitteiden käyttö- ja huoltokirjan huolto-ohjeen mukaisen Ylläpidon, eikä Liikenneviraston kirjallisesta sopimussakkouhkaisesta huomautuksesta huolimatta korjaa menettelyään viipymättä, on Tontti C velvollinen maksamaan Liikennevirastolle sopimussakkona 10 000 euroa/alkava vuorokausi. Mikäli menettely korjataan, ei Liikennevirastolla ole oikeutta periä sopimussakkoa tämän korjaamisen jälkeiseltä ajalta.
8.6.8. Edellä tässä kohdassa 8.6 todetut sopimussakkojen määrät sidotaan elinkustannusindeksin (1951=100) kehitykseen siten, että perusindeksinä käytetään tämän sopimuksen allekirjoitushetken indeksilukua. Vertailuindeksinä käytetään kunkin vuoden tammikuun indeksilukua.
Pasilan asemahallin Ylläpitoa, peruskorjauksia ja uusimisia koskevat erityissäännöt
8.7.1. Tontti C vastaa omistamiensa Pasilan asemahallin tilojen ja tasonvaihtolaitteiden hoidosta, Ylläpidosta ja puhtaanapidosta, mutta näistä toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten jaosta on sovittu erikseen Tontin C ja Liikenneviraston sekä toisaalta Tontin C ja joukkoliikenteenharjoittajien kanssa.
8.7.2. Tontti C vastaa myös omistamiensa tilojen ja tasonvaihtolaitteiden peruskorjauksesta ja uusimisesta. Peruskorjaukset ja uusimiset toteutetaan erikseen laadittavan huoltokirjan mukaisesti ja aikataulussa. Huoltokirja laaditaan yhteistyössä ja sen hyväksyvät Tontti C,
Kaupunki ja Liikennevirasto. Tämän mukaisesti Tontti C:llä on oikeus periä asemahallin laitureille ulottuvien tasonvaihtolaitteiden ja niiden rakenteiden myöhemmistä peruskorjaus- ja uusimiskustannuksista Kaupungilta ja Liikennevirastolta kummaltakin osuus, joka on 1/3 kustannuksista. Peruskorjaus- ja uusimistarve perustuu yhdessä laadittavan ja hyväksyttävän käyttö- ja huoltokirjan huolto-ohjeeseen. Peruskorjaus ja uusiminen ja niiden kustannukset on neuvoteltava etukäteen yhteisesti lukuun ottamatta välitöntä korjausta vaativia tilanteita. Tontti C on velvollinen pitämään tarkasti kirjaa edellä mainituista kustannuksista ja valvomaan kustannusten tarpeellisuutta ja kohtuullisuutta Kaupungin ja Liikenneviraston edun kannalta.
8.7.3. Kaupungin ja Liikenneviraston osallistumisesta tässä tarkoitettuihin kustannuksiin on todettu myös Liitteessä 19.
Pasilan asema-aukion Ylläpitoa, peruskorjauksia ja uusimisia koskevat erityissäännöt
8.8.1. Tontti C vastaa omistamansa Pasilan asema-aukion hoidosta, Ylläpidosta ja puhtaanapidosta. Tontti C:llä on kuitenkin oikeus periä näistä toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista 1/2 Kaupungilta. Pasilan asema-aukion tässä tarkoitettujen toimenpiteiden järjestäminen ja kustannusvastuun toteuttaminen on kuvattu Tontin C ja Kaupungin välillä myös Liitteissä 9 ja 19.
8.8.2. Tontti C vastaa myös omistamansa Pasilan asema-aukion peruskorjauksista ja uusimisesta. Tontti C:llä on oikeus periä asema-aukion kannen vesieristyksen ja sen yläpuolisten osien valmistumisen jälkeen syntyvistä peruskorjauskustannuksista 1/3 suuruiset osuudet Kaupungilta ja Liikennevirastolta kummaltakin Liitteessä 19 todettujen periaatteiden mukaisesti. Peruskorjaus- ja uusimistarve perustuu yhdessä laadittavan ja hyväksyttävän käyttö- ja huoltokirjan huolto-ohjeeseen. Peruskorjaus ja uusiminen ja niiden kustannukset on neuvoteltava etukäteen yhteisesti lukuun ottamatta välitöntä korjausta vaativia tilanteita.
8.8.3. Selvyyden vuoksi todetaan, että Pasilan asema-aukion yllä todettu kustannusjako käsittää myös Pasilan asema-aukion sulanapitojärjestelmän vastaavat toimenpiteet mikäli järjestelmä toteutetaan. Tontti C on velvollinen pitämään tarkasti kirjaa edellä mainituista kustannuksista ja valvomaan kustannusten tarpeellisuutta ja kohtuullisuutta Kaupungin ja Liikenneviraston edun kannalta.
8.8.4. Edellä todetun lisäksi, Pasilan asema-aukiolle sijoitetaan henkilöliikennettä palveleva Tontin C omistuksessa oleva katosrakenne. Tontin C omistaja vastaa katosrakenteiden Ylläpidosta, korjauksista, peruskorjauksista ja uusimisista, mutta näistä toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista vastaavat Tontti C, Liikennevirasto ja Kaupunki kukin 1/3 suuruisella osuudella. Lisäksi Kaupunki toteuttaa Pasilan silta-alueelle Joukkoliikenneterminaalin yhteyteen henkilöliikennettä palvelevan katosrakenteen. Tässä tarkoitettu katosrakenne sijaitsee pääosin Pasilan silta-alueelle, mutta se ulottuu osittain myös edellä tarkoitetun, Tontin C omistaman kattorakenteen päälle Pasilan asema-aukion alueelle. Kaupunki vastaa kustannuksellaan omistamansa kattorakenteen toteutuksesta, Ylläpidosta, korjauksista, peruskorjauksista ja uusimisista.
8.8.5. Sen lisäksi, mitä edellä on todettu Pasilan asema-aukion Ylläpidosta, korjauksista, peruskorjauksista ja uusimisista, Tontti C vastaa omistamansa asema-aukion kannen ja Kaupungin omistaman Pasilan sillan välissä olevan liikuntasauman perusparannuksesta, peruskorjauksesta ja Ylläpidosta. Näistä toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista Kaupunki vastaa 1/2 Liitteessä 19 todettujen periaatteiden mukaisesti. Peruskorjaustarve perustuu käyttö- ja huoltokirjan huolto-ohjeeseen. Peruskorjaus- ja uusimistarve perustuu yhdessä laadittavan ja hyväksyttävän käyttö- ja huoltokirjan huolto-ohjeeseen. Peruskorjaus ja uusiminen ja niiden kustannukset on neuvoteltava etukäteen yhteisesti lukuun ottamatta välitöntä korjausta vaativia tilanteita.
8.8.6. Tontti C on velvollinen pitämään tarkasti kirjaa edellä mainituista kustannuksista ja valvomaan kustannusten tarpeellisuutta ja kohtuullisuutta Kaupungin ja Liikenneviraston edun kannalta.
8.8.7. Tässä tarkoitettu Pasilan asema-aukio ja siihen liittyvät Ylläpito- yms. vastuut sekä näihin liittyvä kustannusvastuunjako on kuvattu Liitteen 19 xxxxxxx Xxxxxxxxxx 0.
8.8.8. Pasilan asema-aukiolle sijoitettavista polkupyöräpaikoista, joita voidaan käyttää myös joukkoliikenteen liityntäpysäköinnissä, sekä näistä aiheutuvien kustannusten jakamisesta on todettu Keski-Pasilan yhteisjärjestelysopimuksen kohdassa 6.8.
9. OSAPUOLTEN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN
9.1. Osapuolten nimeämät edustajat muodostavat neuvotteluelimen, joka neuvottelee ja valmistelee Osapuolten puolesta tämän yhteisjärjestelysopimuksen toteuttamiseen liittyvät asiat sekä ulkopuolisten esim. naapurikiinteistöjen kanssa tarvittavat rasite- yms. sopimukset sekä esittelee ne omien organisaatioidensa päättäville elimille.
10. KIINTEISTÖJEN OMISTUS- JA HALLINTASUHTEIDEN MUUTOKSET
10.1. Osapuolet sitoutuvat siirtämään tämän sopimuksen omistamiensa kiinteistöjen mahdollisille uusille omistajille. Tämän sopimuksen mukaiset oikeuksia ja velvoitteita ei voi luovuttaa kolmannelle muuten kuin tässä sopimuksessa tarkoitettujen kiinteistöjen luovutuksen osana.
11. ASEMAKAAVAMUUTOKSET JA MUUT VIRANOMAISPÄÄTÖKSET
11.1. Tontit B ja C sekä Liikennevirasto sitoutuvat siihen, että ne eivät hae sellaisia asemakaavan muutoksia eikä viranomaispäätöksiä, joilla tässä sopimuksessa sovittu yhteisjärjestely lakkaisi ilman, että asiasta on sovittu muiden tämän sopimuksen Osapuolten kanssa.
12. VAKUUTTAMISVELVOLLISUUS
12.1. Osapuolella, jolla on vaaranvastuu Rakennuskokonaisuuden osasta, on myös velvollisuus vakuuttaa ko. yhteisjärjestelyyn liittyvät rakennelmat, rakenteet, laitteet ja varusteet kiinteistövakuutuksella ja rakennelmien, rakenteiden, laitteen tai varusteen tuhoutuessa tai vahingoittuessa velvollisuus itse tai vakuutuskorvauksella korjata rakennelma, rakenne, laite ja varuste. Osapuolet selvittävät yhdessä mahdollisuutta vakuuttaa Sopimusalueen yhteiset rakenteet yhteisellä vakuutuksella. Yhteisen vakuutuksen ottamisesta sovitaan kuitenkin erikseen.
12.2. Muilta osin Osapuolella on velvollisuus vakuuttaa omistuksessaan olevat rakennukset, rakenteet, laitteet ja varusteet kiinteistövakuutuksella ja rakennuksen, rakenteen, laitteen tai varusteen tuhoutuessa tai vahingoittuessa velvollisuus itse tai vakuutuskorvauksella korjata rakennus, rakenne, laite ja varuste.
12.3. Velvollisuus ottaa vakuutus ei koske Kaupunkia eikä Liikennevirastoa.
13. LIITEPIIRUSTUSTEN PÄIVITTÄMINEN
Sopimusalueen rakennuslupa- ja toteutussuunnittelun keskeneräisyyden takia yhteisjärjestelysuunnitelman liitepiirustukset ovat likimääräisiä. Osapuolet sitoutuvat päivittämään tähän sopimukseen em. liitepiirustukset toteutusta vastaaviksi. Edellytyksenä
tälle on, että uudet liitteet ovat tässä sopimuksessa todettujen periaatteiden mukaisia eivätkä loukkaa kenenkään Osapuolen perusteltua etua eikä oikeutta.
14. SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN
14.1. Osapuolet ovat laatineet tämän yhteisjärjestelysopimuksen Toteutussopimuksen ja sen täsmentämistä koskevan sopimuksen perusteella. Osapuolet ovat velvollisia tekemään muutoksia, lisäyksiä ja täsmennyksiä tähän sopimukseen, jos siinä havaitaan selvä virhe, puute tai täsmennystarve.
14.2. Osapuolet ovat myös muilla perusteilla velvollisia jonkin Osapuolen vaatimuksesta muuttamaan tätä sopimusta, jos Osapuolella on siihen perusteltu syy ja muutos ei vaikeuta eikä heikennä toisen Osapuolen oikeuksia eikä lisää toisen Osapuolen velvollisuuksia.
14.3. Osapuolet ovat velvollisia tekemään tähän sopimukseen lisäyksiä, jos tämän sopimuksen mukaisen keskuksen ja Xxxxxxxxxx toteuttamisen, käytön tai ylläpidon turvaaminen sitä edellyttää ja lisäyksen perustetta ei ole huomioitu sopimusta tehtäessä. Lisäyksen tulee kuitenkin olla sopimuskokonaisuus huomioon ottaen mahdollisimman toimiva, tasapuolinen, kohtuullinen ja tarkoituksenmukainen ja mahdollisten lisäkustannusten jakautua aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, ellei tästä sopimuksesta tai asian luonteesta selvästi muuta johdu.
14.4. Sopimukseen edellä sanotulla tavalla tehtävät muutokset, lisäykset ja täsmennykset pyritään tekemään keskitetysti niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän osapuolille vaivaa. Toteutussopimuksen mukaisesti laadittujen ja hyväksyttyjen toteutussuunnitelmien mukaisen toteuttamisen edellyttämät muutokset ja täsmennykset on joka tapauksessa tehtävä rakennuskokonaisuuden tai sen osan valmistuttua. Lisäksi Osapuolella on oikeus saada sopimus muutetuksi, lisätyksi ja täsmennetyksi vastaamaan Toteutussopimuksen mukaisesti hyväksyttyjä suunnitelmia mahdollisimman nopeasti asian nopeaan tutkimiseen ja päätöksentekoon tarvittava kohtuullinen aika huomioon ottaen, jos rakennus- tai käyttöönottoluvan saanti tai muu painava syy tätä edellyttää.
15. SOPIMUKSEN REKISTERÖINTI
15.1. Tonteilla B ja C on velvollisuus hakea muita enempää kuulematta tämän sopimuksen kirjaamista viipymättä sopimuksen allekirjoituksen jälkeen. Kirjaamisen kustannuksista vastaavat Tontit B ja C yhtäläisin osuuksin. Myös Kaupungilla ja Liikennevirastolla on halutessaan oikeus hakea Osapuolia enempää kuulematta tämän sopimuksen kirjaamista.
15.2. Mikäli tätä yhteisjärjestelysopimusta ei voida rekisteröidä jonkin Kaupungin ja/tai Liikenneviraston tämän yhteisjärjestelysopimuksen allekirjoitushetkellä omistaman kiinteistön osalta, vastaavat Kaupunki ja/tai Liikennevirasto tästä huolimatta tämän yhteisjärjestelysopimuksen velvoitteidensa täyttämisestä.
16. RIITOJEN RATKAISEMINEN
16.1. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti neuvotteluteitse. Mikäli neuvotteluteitse ei päästä yksimielisyyteen, tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan ensimmäisenä asteena Helsingin käräjäoikeudessa.
17. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO
17.1. Tämä sopimus tulee Osapuolia sitovaksi, kun kaikki edellä mainitut ovat sen allekirjoittaneet.
18. SOPIMUSKAPPALEET
18.1. Tätä sopimusta on laadittu kuusi (6) samasanaista kappaletta, yksi kullekin Osapuolelle ja yksi rekisteröivälle viranomaiselle.
19. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET
Helsingissä 3. maaliskuuta 2016
Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta
Liikennevirasto
Kiinteistö Oy Pasilan Stoge
Kiinteistö Oy Pasilan Feskari
Kiinteistö Oy Pasilan Asema