MUUTTOPALVELUALAA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 19.3.2020–28.2.2022

Muuttopalvelualaa koskeva työehtosopimus 19.3.2020–28.2.2022

Allekirjoituspöytäkirja

Aika 4.5.2020

18.3.2020 saavutettiin muuttopalvelualan työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos, joka hyväksyttiin neuvotteluosapuolten hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi 1S.3.2020.

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi on 1S.3.2020 – 28.2.2022.

2. Palkantarkistukset 2020

2.1. Palkantarkistukset 2020

Palkkoja korotetaan 1.7.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 1,3 % suuruisella yleiskorotuksella.

Palkkoja (taulukot) korotetaan 1.7.2020 alkaen 1,3 %:lla.

2.2. Palkantarkistukset 2021

Palkkoja korotetaan 1.G.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 1,S % suuruisella yleiskorotuksella.

Palkkoja (taulukot) korotetaan 1.G.2021 alkaen 1,S %:lla.

2.3. Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettukorvaus

fluottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettukorvauksia korotetaan 1.7.2020 lukien 3,2 %:lla koko sopimuskaudelle.

3. Korona-epidemian ajaksi sovitut poikkeukset työehtosopimukseen

Allekirjoituspöytäkirja

3.1. Poikkeusten voimassaolo

Alla olevat poikkeukset ovat tarkoitettu määräaikaisiksi koro- naepidemian ajaksi. Neuvottelutuloksen tekohetkellä osapuolet arvioivat, että epidemian vaikutukset jatkuvat toukokuun loppuun saakka. Mikäli epidemian vaikutukset alalla päättyisivät aiemmin tai jatkuisivat pidempään, sitoutuvat osapuolet neuvottelemaan poikkeusmääräysten jatkamisesta tai niiden päättämisestä nyt ennakoitua aiemmin.

3.2. Lomautusilmoitusaika

Osapuolet sopivat työsopimuslain 13 luvun 7 §:n nojalla, että työn- antajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilö- kohtaisesti viimeistään 7 päivää ennen lomautuksen alkamista. Tätä lyhennettyä lomautusilmoitusaikaa voidaan käyttää tilanteissa, joissa työn tilapäinen vähentyminen johtuu koronaepidemiasta.

3.3. Yt-lain tarkoittama neuvotteluaika

Osapuolet sopivat yt-lain G1 §:n nojalla, että tilapäiseen lomautus- tarpeeseen (TSfl 5: 2 § 1 mom 2.kohta) perustuvien yhteistoiminta- neuvotteluiden neuvotteluesitys on annettava (YTfl 45 §) viimeis- tään 3 päivää ennen neuvotteluiden aloittamista ja neuvotteluaika (YTfl 51 §) on vähintään 4 päivää, jollei yhteistoimintaneuvotteluissa sovita toisin. Näitä lyhennettyjä aikoja voidaan käyttää tilanteissa, joissa työn tilapäinen vähentyminen johtuu koronaepidemiasta.

4. Tekstimuutokset

Allekirjoituspöytäkirja

Muutetaan työehtosopimuksen 7 §:n työaikaa koskevat jaksotyö, työaika lisätyössä, ylityö, ylityö ja lisätyö -kappaleet seuraavasti:

1. Jaksotyö

Jaksotyössä työaika on:

· kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia/ 112,5 tuntia

· kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia/ 75 tuntia

Jaksotyössä voidaan käyttää kahden tai kolmen viikon jaksoja sekä koko- että osa-aikatyöntekijöillä.

Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka säännölli- nen työaika on vähemmän kuin keskimäärin 37,5 tuntia viikossa. Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä vähimmäistyö- ajan määrä kolmiviikkois- tai kaksiviikkoisjaksossa.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:

Työnantajan velvollisuudesta tarjota lisätyötä osa-aikaiselle työntekijälle säädetään työsopimuslaissa. Menettelytavoista lisätyön tarjoamiseksi osa-aikaiselle työntekijälle sovitaan tarvittaessa pääluottamusmiehen ja työnantajan kesken.

Kokoaikaisten työntekijöiden säännöllinen työaika on yrityskohtaisesti joko 112 tuntia 30 minuuttia tai 120 tuntia kolmen viikon jaksossa. Vaihto- ehtoisesti voidaan käyttää 2 viikon jaksoa, jolloin työaika on joko 75 tuntia ~~tai 80 tuntia.~~

2. Keskimääräisenä järjestetty jaksotyö

Allekirjoituspöytäkirja

Jaksotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten keskimääräisenä, että se tasoittuu työntekijän säännölliseen työaikaan enintään G viikon pituisen tasoittumisjakson aikana. Tällainen työajan järjestäminen on merkittävä työvuorolistaan.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:

Tasoittumisjakso voi olla esim. 2 x 2 viikkoa, 3 x 2 viikkoa tai 2 x 3 viikkoa.

Mikäli käytössä on työehtosopimuksessa tarkoitettu työaikapankki, voi tasoittumisjakson pituus olla enintään 12 viikkoa.

Keskimääräisenä järjestetyssä jaksotyössä voi säännöllinen työaika olla:

· kolmen viikon ajanjaksossa enintään 128 tuntia

· kahden viikon ajanjaksossa enintään 85 tuntia.

ESIMERKKI:

Käytettäessä 120 t/3 vkoa: Kahden toisiaan seuraavan jakson säännöllinen työaika on enintään 240 tuntia, jolloin yhden jakson säännöllisen työajan enimmäismäärä on 128 tuntia. (esim. jakso 1 työaika 112 tuntia ja jakso 2 työaika 128 tuntia).

Työaika osa-aikatyössä

Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä vähimmäistyö- ~~ajan määrä kolmiviikkois- tai kaksiviikkoisjaksossa.~~

3. Työvuoron pituus

Työvuoron pituus on vähintään 5 ja enintään 12 tuntia. Alle 5 tunnin työvuoroista voidaan sopia työntekijän kanssa, pituus kuitenkin vähintään 3 tuntia.

Pysyvistä poikkeuksista sovitaan pääluottamusmiehen kanssa (28 §).

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:

Työvuoron poikkeava pituus on pyrittävä sopimaan ennen työvuoron alkua.

4. Ylityön määritelmä

Allekirjoituspöytäkirja

Ylityötä on tämän pykälän kohdan 1. työaikajärjestelmässä työ, joka kaksiviikkoisjaksossa ylittää 80 tuntia tai kolmiviikkoisjaksossa ylittää 120 tuntia.

Ylityötä on tämän pykälän 2. kohdan tarkoittamassa keskimääräisenä järjestetyssä jaksotyössä:

· kolmen viikon ajanjaksossa 128 tuntia ylittävä työ

· kahden viikon ajanjaksossa 85 tuntia ylittävä työ.

Kokoaikaisella tasoittumisjaksossa työvuorolistan mukaisen säännöllisen työajan ylittävä työaika kaksiviikkoisjaksossa tai kolmiviikkoisjaksossa korvataan kuten jaksoylityö, mikäli kyse ei ole lisätyöstä.

5. Ylityön korvaaminen

Ylityöstä kaksiviikkoisjaksoa kohden maksetaan kahdeltatoista ensimmäiseltä tunnilta ja kolmiviikkoisjaksoa kohden kahdeksal- tatoista ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettua palkkaa.

G. Lisätyö

flisätyötä on sovitun työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä säännöl- lisen työajan enimmäismäärää (kolmen viikon pituisena ajanjak- sona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia).

Muutetaan työehtosopimuksen 8 §:n viikoittaista vapaa-aikaa koskeva ensimmäinen kappale seuraavasti:

Allekirjoituspöytäkirja

Viikoittainen vapaa-aika

Työntekijälle on annettava yhdenjaksoinen 30 tunnin viikoittainen vapaa-aika kerran 7 päivän aikana. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Paikallisesti voidaan sopia toisin työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken (28 §). Muutoin korvataan menetetty vapaa-aika työaikalain 28 §:n mukaisesti lyhentämällä säännöllistä työaikaa vastaavasti tai maksamalla 100 %:lla korotettua tuntipalkkaa.

Muutetaan työehtosopimuksen 9 §:n työvuoroluettelon laadintaa koskeva kappale seuraavasti:

Laadinta

Työvuoroluettelo on laadittava vähintään yhdeksi viikoksi, mutta py- ritään laatimaan koko jaksoksi (kaksi, kolme, neljä tai kuusi viikkoa), ja annettava työntekijälle viimeistään viikkoa ennen ajanjakson alkamista.

Milloin edellä tarkoitetun työvuoroluettelon laatiminen työn laatuun nähden on erittäin vaikeaa, voidaan siitä poiketa paikallisesti sopien pääluottamusmiehen kanssa.

Tasoittumisjakson pituus on maksimissaan G viikkoa.

Tasoittumisjakson pituus on enintään 12 viikkoa, mikäli käytössä on työehtosopimuksessa tarkoitettu työaikapankki.

Lisätään työehtosopimuksen 12 §:n vuosivapaan antamiseen seuraava kappale:

Ansaitut ja pitämättömät vuosivapaat voidaan sopia korvattavaksi rahana keskituntiansion mukaan.

Lisätään työehtosopimuksen 18 §:n sairausajan palkan maksuperusteeseen seuraava kappale:

Allekirjoituspöytäkirja

Työsuhteen keston estämättä, työntekijä on oikeutettu vähintään 28 päivän palkalliseen jaksoon poissaolon johtuessa sellaisesta työ- tapaturmasta, jonka vakuutusyhtiö on katsonut olevan korvattavuuden piirissä.

Lisätään työehtosopimuksen 18 §:n sairausajan palkan ilmoittamiseen seuraava pöytäkirjanmerkintä:

PÖYTÄKIRJANMERKINTÄ:

fliitot kiinnittävät huomiota yrityksissä jo nyt käytössä olevista työkyvyt- tömyyden omailmoitusmenettelyistä saatuihin positiivisiin kokemuksiin. fliitot kannustavat yrityksiä ja niiden henkilöstöä kehittämään näitä menet- telyjä työpaikkojen omista lähtökodista.

Muutetaan työehtosopimuksen 23 §:n työntekijän oikeus palkattomaan vapaaseen koskeva kappale seuraavasti:

Työntekijäliiton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja valtuuston kokouksiin sekä liittokokoukseen työnantaja antaa työn- tekijälle oikeuden osallistua, ellei osallistumiselle ole erityistä tuotannol- lista estettä. Työntekijän on ilmoitettava kokoukseen osallistumisestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys osallis- tumiseen tarvitsemastaan ajasta.

Palvelualojen työnantajat PAflTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Muuttopalvelualan työehtosopimus ‌‌‌‌‌

Työehtosopimus

1 § Voimassaoloaika

Sopimuskausi on 1S.3.2020–28.2.2022.

2 § Soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan muuttopalvelualan yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteisiin.

Muuttopalvelualalla tarkoitetaan irtaimen omaisuuden tilaamista, kuljettamista, siirtämistä, näihin liittyvää pakkaamista, purkamis- ta, asennusta, kalustejärjestelyjä sekä näitä tukevaa suunnittelua, neuvontaa ja vastaavaa toimintaa.

3 § Sopimuksen osana noudatettavat yleiset sopimukset

Tämän sopimuksen osana sovelletaan voimassa olevaa TT-SAK yleissopimusta (sopimus liitteenä).

4 § Työsopimus ja työnjohto

Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät sekä johtaa työtä. Työsopimus tehdään kirjallisena.

Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä säännöllisen työajan määrä.

Koeaika on enintään työsopimuslain mukainen. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla enintään puolet työsuhteen kestosta.

Uudelle työntekijälle ilmoitetaan luottamusmies, työsuojeluvaltuu- tettu ja työsuojeluasiamies.

5 § Irtisanominen ‌‌

Työehtosopimus

Irtisanominen toimitetaan kirjallisesti. Mikäli erikseen töihin kut- suttava ei ole tehnyt työtä kolmen kuukauden aikana työntekijän työsuhde päättyy irtisanomisaikaa noudattamatta. Työsuhteen päättymisestä on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti.

G § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraa- via irtisanomisaikoja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä:

TYÖSUHTEEN KESTOAIKA	IRTISANOMISAIKA
enintään 1 vuosi	14 päivää
yLi 1 v, enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yLi 4 v, enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yLi 8 v, enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yLi 12 vuotta	G kuukautta

Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen nouda- tettava seuraavia irtisanomisaikoja työsuhteen jatkuttua keskeytyk- settä:

TYÖSUHTEEN KESTOAIKA	IRTISANOMISAIKA
enintään 5 vuotta	14 päivää
yLi 5 vuotta	1 kuukausi

Korvaukset irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä sekä korva- uksen kuittaamisesta määräytyy työsopimuslain mukaan.

Päättäessä työsuhteen ennen määräaikaa työntekijä korvaa työn- antajalle aiheuttamansa vahingon. Korvaus on enintään kahden viikon palkka.

7 § Työaika ‌

Työehtosopimus

1. Jaksotyö

Jaksotyössä työaika on:

· kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia/112,5 tuntia

· kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia/75 tuntia.

Jaksotyössä voidaan käyttää kahden tai kolmen viikon jaksoja sekä koko- että osa-aikatyöntekijöillä.

Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka säännölli- nen työaika on vähemmän kuin keskimäärin 37,5 tuntia viikossa. Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä vähimmäis- työajan määrä kolmiviikkois- tai kaksiviikkoisjaksossa.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:

2. Keskimääräisenä järjestetty jaksotyö

Jaksotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten kes- kimääräisenä, että se tasoittuu työntekijän säännölliseen työaikaan enintään G viikon pituisen tasoittumisjakson aikana. Tällainen työajan järjestäminen on merkittävä työvuorolistaan.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:

Tasoittumisjakso voi olla esim. 2 x 2 viikkoa, 3 x 2 viikkoa tai 2 x 3 viikkoa.

Mikäli käytössä on työehtosopimuksessa tarkoitettu työaikapankki, voi tasoittumisjakson pituus olla enintään 12 viikkoa.

Keskimääräisenä järjestetyssä jaksotyössä voi säännöllinen työaika olla:

· kolmen viikon ajanjaksossa enintään 128 tuntia

Työehtosopimus

· kahden viikon ajanjaksossa enintään 85 tuntia.

ESIMERKKI:

Käytettäessä 120 t / 3 viikkoa: Kahden toisiaan seuraavan jakson säännöl- linen työaika on enintään 240 tuntia, jolloin yhden jakson säännöllisen työajan enimmäismäärä on 128 tuntia (esim. jakso 1 työaika 112 tuntia ja jakso 2 työaika 128 tuntia).

3. Työvuoron pituus

Työvuoron pituus on vähintään 5 ja enintään 12 tuntia. Alle 5 tunnin työvuoroista voidaan sopia työntekijän kanssa, pituus kuitenkin vähintään 3 tuntia. Pysyvistä poikkeuksista sovitaan pääluottamus- miehen kanssa (28 §).

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:

Työvuoron poikkeava pituus on pyrittävä sopimaan ennen työvuoron alkua.

4. Ylityön määritelmä

Ylityötä on tämän pykälän 1. kohdan työaikajärjestelmässä työ, joka kaksiviikkoisjaksossa ylittää 80 tuntia tai kolmiviikkoisjaksossa ylittää 120 tuntia.

Ylityötä on tämän pykälän 2. kohdan tarkoittamassa keskimääräisenä järjestetyssä jaksotyössä:

· kolmen viikon ajanjaksossa 128 tuntia ylittävä työ

· kahden viikon ajanjaksossa 85 tuntia ylittävä työ.

Kokoaikaisella tasoittumisjaksossa työvuorolistan mukaisen sään- nöllisen työajan ylittävä työaika kaksiviikkoisjaksossa tai kolmiviik- koisjaksossa korvataan kuten jaksoylityö, mikäli kyse ei ole lisätyöstä.

5. Ylityön korvaaminen

Työehtosopimus

G. Lisätyö

flisätyötä on sovitun työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä säännölli- sen työajan enimmäismäärää (kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia).

7. Ylityökorvauksen vaihtaminen palkalliseen vapaa-aikaan

Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa pyritään antamaan täysinä työpäivinä.

8. Työssäolon veroinen aika ylityötä laskettaessa

Työssäolon veroisena aikana pidetään työehtosopimuksen 18 §:n (sairauspoissaolo) ja 22 §:n (vuosiloma) aikaa.

8 § Lepoajat ‌

Päivittäiset lepoajat

Työehtosopimus

Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätön, annetaan työntekijälle vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Tällöin lepoaika ei ole työaikaa. Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta poistua työ- paikalta, on työntekijällä oikeus aterioida työaikana.

Työntekijällä on lisäksi työajan ollessa vähintään 4 ja enintään 8 tun- tia oikeus yhteen virkistystaukoon ja työajan ollessa yli 8 ja enintään 10 tuntia kahteen virkistystaukoon työn kannalta sopivana ajan- kohtana. Jos työaika ylittää 10 tuntia, on työntekijällä halutessaan oikeus pitää ylimääräinen virkistystauko.

flepoaikaa tai virkistystaukoa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun.

Vuorokausilepo

Työvuorojen väliin tulee jäädä vähintään 10 tunnin lepoaika. Pai- kallisesti voidaan sopia toisin työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Muutoin korvaus menetetystä lepoajasta on vähintään 50 %:lla korotettu palkka.

Viikoittainen vapaa-aika

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ: ‌‌

Työehtosopimus

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi liitot pitävät tärkeänä, että työ- vuoroja suunniteltaessa työntekijöille pyritään antamaan säännöllisin välein vapaaksi pitkä viikonloppu perjantaista klo 18.00:sta maanantaihin klo G.00 asti.

9 § Työvuoroluettelo ja tasoittumisjakso

Laadinta

Työvuoroluettelo on laadittava vähintään yhdeksi viikoksi, mutta pyritään laatimaan koko jaksoksi (kaksi, kolme, neljä tai kuusi viik- koa), ja annettava työntekijälle viimeistään viikkoa ennen ajanjakson alkamista.

Milloin edellä tarkoitetun työvuoroluettelon laatiminen työn laatuun nähden on erittäin vaikeaa, voidaan siitä poiketa paikallisesti sopien pääluottamusmiehen kanssa.

Tasoittumisjakson pituus on maksimissaan G viikkoa.

Tasoittumisjakson pituus on enintään 12 viikkoa, mikäli käytössä on työehtosopimuksessa tarkoitettu työaikapankki.

10 § Työviikko

Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

11 § Varallaolo ‌‌

Varallaolosta on sovittava kirjallisesti.

Työehtosopimus

SOVELTAMISOHJE:

· Varallaolo ei ole työaikaa eikä päivystystä.

· Varallaoloon liittyviin työtehtäviin ei sovelleta

· vähimmäistyöaikaa koskevia määräyksiä, ellei erikseen toisin sovita

· lepoaikoja koskevia määräyksiä.

· Varallaolosta sovittaessa pitäisi sopia työhön saapumisaika kutsusta.

12 § Vuosivapaajärjestelmä ja arkipyhävapaat

Vuosivapaan piirissä olevat

Vuosivapaa koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työ- aika on 120 tuntia kolmeviikkoisjaksossa. flisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma.

Vuosivapaajärjestelmä toteutetaan lyhentämällä työntekijän vuo- tuista työaikaa seuraavasti.

Vuosivapaan määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perus- tuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Vapaan kertyminen

Työehtosopimus

Vuosivapaata kertyy kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myö- hemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraavasti:

vähint. S0 h	8 h eLi	1 päivä
180 h	16 h eLi	2 päivää
270 h	24 h eLi	3 päivää
3G0 h	32 h eLi	4 päivää
447 h	40 h eLi	5 päivää
537 h	48 h eLi	G päivää
627 h	56 h eLi	7 päivää
717 h	64 h eLi	8 päivää
807 h	72 h eLi	9 päivää
893 h	80 h eLi	10 päivää
983 h	88 h eLi	11 päivää
1073 h	96 h eLi	12 päivää
1163 h	104 h eLi	13 päivää
1253 h	112 h eLi	14 päivää
1340 h	120 h eLi	15 päivää
1430 h	128 h eLi	16 päivää
1520 h	136 h eLi	17 päivää
1610 h	144 h eLi	18 päivää
1696 h	152 h eLi	19 päivää

Työssäolon veroinen aika

Työehtosopimus

Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työn- antaja on lain tai tämän työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan.

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työ- tunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt teke- mästä työtä vuosilomalain 7 §:n 2 momentin, tai tämän työehto- sopimuksen 23 §:n mukaan. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kun työnantaja korvaa ansionmenetyksen.

Vapaan antaminen

Edellä mainitun perusteella kertyneet vuosivapaat annetaan ko- konaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Vuosivapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yhtey- dessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai vuosi- vapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta vuosivapaapäivän antamis- tavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tuntia.

Vuosivapaan sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään vuosivapaan tuntimäärällä.

Ansaitut ja pitämättömät vuosivapaat voidaan sopia korvattavaksi rahana keskituntiansion mukaan.

Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen

Ilmoitus vähintään viiden päivän mittaisesta vapaasta on annettava työntekijälle 2 viikkoa ennen vapaan antamista. Yksittäiset vapaa- päivät ilmoitetaan työvuoroluettelossa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työehtosopimus

Työntekijälle maksetaan vuosivapaan ajalta palkka voimassa ole- van keskituntiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu vuosivapaa on toteutettu, maksetaan tästä korvaus loppu- tilin yhteydessä ansaittujen vapaapäivien lukumäärän perusteella sen hetkisen keskituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuh- teen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.

Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroi- sina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

Vuosivapaan ulkopuolella olevat

Jos säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 112,5 tuntia / kolme viikkoa, työntekijään ei sovelleta vuosivapaata koskevia määräyksiä. Tällöin arkipyhä-määräykset ovat seuraavat;

Kirkolliset juhlapyhät, vapunpäivä, juhannusaatto, itsenäisyyspäi- vä ja jouluaatto lyhentävät vuotuista työaikaa enintään 7,5 tuntia. Osa-aikatyöntekijöillä työaika lyhenee työajan suhteessa.

Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen arkipyhää ja että työntekijä on ollut työssä arkipyhäviikolla.

Vapaan antamisessa noudatetaan muuten tämän pykälän määräyksiä soveltuvin osin.

13 § Palkkamääräykset ‌‌‌

Palkkausjärjestelmä liitteenä.

Työehtosopimus

14 § Palkanmaksu ja todistukset

Tuntipalkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa ja kuukausipalkka kerran kuukaudessa, ellei toisin paikallisesti ole sovittu.

flopputili maksetaan yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.

Työntekijälle on pyynnöstä annettava työtodistus työsuhteen päät- tyessä.

Työntekijälle on pyynnöstä annettava palkkatodistus työsuhteen päätyttyä. Palkkatodistus on annettava kohtuullisessa ajassa pyyn- nön esittämisestä.

15 § Keskituntiansio (KTA)

KTA saadaan jakamalla työntekijälle vuosineljänneksen aikana tehdyltä työajalta maksettu palkka hätätyöstä ja ylityöstä perus- palkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta vastaavien työtuntien lukumäärällä, ellei paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu.

Milloin työntekijä vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähem- män kuin 80 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa vaan se lasketaan edelliseltä vuosineljännekseltä. Jos kyseisen vuosineljänneksen aikana palkkoja tarkistetaan, on se huomioitava keskituntiansiossa.

Milloin keskituntiansio on taulukkopalkkaa pienempi tai keskitun- tiansiota ei 2 momentin perusteella lasketa, maksetaan 1 momenttiin perustuva palkka tai korvaus perustuntipalkan mukaan.

1G § Kuukausipalkan ja päiväpalkan jakaja ‌‌‌

Työehtosopimus

Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 1G1. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

17 § Matkustaminen

Matkakorvaukset maksetaan ensisijaisesti yrityksessä noudatettavan matkustusohjesäännön mukaisesti. Muutoin noudatetaan matkakus- tannusten korvausten ja maksuperusteiden osalta verohallituksen ohjeita.

18 § Sairausajan palkka

Maksuperuste

Työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa sairaudesta tai tapaturmasta johtuvasta työkyvyttömyydestä, josta on esitetty työnantajan hyväk- symä selvitys. Palkkaa maksetaan jäljempänä mainitun ajanjakson työpäiviltä:

TYÖSUHDE JATKUNUT YHTÄJAKSOISESTI ENNEN TYÖKYVYTTÖMYYTTÄ:	AJANJAKSO
vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta	28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta	35 päivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta	42 päivää
yli 10 vuotta	5G päivää

Hyväksyttävä selvitys

Työehtosopimus

Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti lääkärintodistuksella. Sairausepidemian aikana tai tilanteessa, jossa lääkärin vastaan- ottoaikoja ei ole saatavilla, voidaan hyväksyttävänä selvityksenä pitää enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairauspoissaolon osalta työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamaa todistusta.

Hyväksyttävästä selvityksestä voidaan paikallisesti sopia toisin (28 §).

Palkan epääminen

Palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Palkkaa ei myöskään makseta, jos päivärahaa ei työntekijästä itses- tään johtuvista syistä makseta. Jos päiväraha maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee mak- samatta jääneellä määrällä. Työnantajan on ennen palkan epäämistä annettava työntekijälle mahdollisuus korjata laiminlyöntinsä.

Työnantajan vastuu

Jos työntekijälle ei makseta päivärahaa työnantajasta johtuvasta syystä, on työntekijällä oikeus saada palkkaa siltä ajalta, jolta etuus olisi pitänyt maksaa. Maksettuun palkkaan sovelletaan mitä tässä pykälässä on säädetty vähennyksistä. Työntekijän on ennen pal- kanmaksuvaatimusta annettava työnantajalle mahdollisuus korjata laiminlyöntinsä.

Vähennykset

Työnantaja on oikeutettu nostamaan, perimään takasin tai vähen- tämään sairausajan palkasta työntekijän samasta työkyvyttömyydes- tä samalta ajanjaksolta saaman päivärahan tai vastaavan työnantajan kannattamalta sairausvakuutuskassalta, tai tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain perusteella työn- tekijän saaman korvauksen, kuitenkin enintään maksamansa mää- rän.

Ilmoittaminen

Työehtosopimus

Sairastumisesta on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja toimi- tettava pyydettäessä hyväksyttävä selvitys työkyvyttömyydestä ilman aiheetonta viivytystä.

PÖYTÄKIRJANMERKINTÄ:

Saman sairauden uusiutuminen

Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairasajan palkkaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen sairasajan palkan ajanjaksoon, vaan sairasajan palkka maksetaan yhteensä enintään edellä mainitulta ajanjaksolta.

Korvaava työ

Työntekijälle voidaan osoittaa korvaavaa työtä, joka ei haittaa työn- tekijän tervehtymistä. Korvaava työ edellyttää työntekijän suostu- musta. Työntekijällä on oikeus keskeyttää korvaava työ. Korvaavan työn muista ehdoista sovitaan paikallisesti työntekijän kanssa.

19 § Lääkärintarkastus ‌

Pakollinen lääkärintarkastus

Työehtosopimus

Työntekijän palkkaa ei vähennetä, jos hän käy työhönsä liittyvässä työnantajan, lain tai viranomaispäätöksen edellyttämässä terveys- tarkastuksessa. Tarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta mene- tystä välttäen. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutkimuk- seen ja jälkitarkastukseen matkustamisesta korvataan suoranaiset kustannukset.

Muut lääkärintarkastukset

Työntekijälle suoritetaan ansionmenetyksen korvaus sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on äkillinen, eikä vastaanottoaikaa ole kohtuul- lisen ajan kuluessa saatavilla työajan ulkopuolella.

Ansionmenetys korvataan myös, jos edellä mainittu edellytys täyttyy ja kysymys on:

· Erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimiseksi

· Työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suorittamasta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi

· Korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta

· Sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edelly- tyksenä olevasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömästä tarkastuksesta tai muista synnytystä edeltä- vistä lääketieteellisistä tutkimuksista

· Hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kiireellisyystarve osoitetaan hammaslääkärintodistuksella.

· Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennaltaehkäisemiseen liittyvät seulontatutkimukset‌

(Valtio-neuvoston asetus seulonnoista 133S/200G, mammografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulontatutkimukset voidaan suorittaa palkallisella työajalla, mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.

SOVELTAMISOHJE:

Ansionmenetys korvataan seulontatutkimuksen ja siihen liittyvän välttä- mättömän matkustusajan osalta. Seulontatutkimukset tehdään ensisijaisesti työajan ulkopuolella.

Työehtosopimus

20 § Lapsen sairastuminen

Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen taikka muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lap- sen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työntekijälle palkka tämän työehtosopimuksen 18 §:n mukaan, jos:

· lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi

· hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää enintään 4 kalenteripäivää

· työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta sekä toimittanut lapsen sairaudesta saman selvityksen, joka vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta.

Sama oikeus on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksin asuvalle yksinhuoltajalle on, että

· molemmat lapsen kanssa vakituisesti asuvat henkilöt ovat ansio- työssä eikä toisella ole ansiotyönsä ja työaikansa vuoksi mahdol- lisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta tai

· toinen on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuu- den suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

Yksinhuoltajaksi rinnastetaan myös henkilö, joka ilman avioero- päätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan.‌

Työehtosopimus

Sairasta lasta voi palkallisesti hoitaa vain yksi henkilö kerrallaan. Muuten noudatetaan 18 §:n määräyksiä.

21 § Palkallinen äitiys- ja isyysvapaa

Työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka äitiysvapaan ajalta 3 kuukauden ja isyysvapaan ajalta G arkipäivän ajanjaksolta.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että

· työntekijällä on oikeus äitiys- tai isyyspäivärahaan ja hän noudattaa sen nostamista koskevia määräyksiä

· työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään G kk äitiys- tai isyysvapaan alkaessa ja työntekijä valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon työntekijällä olisi oikeus palkallisen äitiysvapaan tai isyysvapaan aikana.

Jos työntekijä adoptoi alle 7-vuotiaan lapsen, hänelle maksetaan edellä mainituin edellytyksin säännöllisen työajan palkka 3 kuukau- delta. Palkan maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan ja että hän noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä.

SOVELTAMISOHJE:

Perhevapaiden jatkuessa yhdenjaksoisesti, maksetaan palkkaa 3 kuukauden äitiysvapaan ajalta vain kerran.

22 § Vuosilomamääräykset ja kokonaisvuosilomapalkka ‌

Työehtosopimus

Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

Kokonaisvuosilomapalkka

Tässä sopimuksessa kokonaisvuosilomapalkalla tarkoitetaan lomapalkan, lomakorvauksen ja lomaltapaluurahan muodostamaa kokonaisuutta.

Kokonaisvuosilomapalkan määrä on 18 % lomanmääräytymisvuonna työssäolon ja työssäolon veroiselta ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta yli- ja hätätyöstä maksettua korvausta.

Kokonaisvuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista.

Mikäli loma on jaettu osiin, maksetaan kutakin lomaosuutta vastaava määrä ennen loman alkamista. Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä siihen mennessä ansaittu kokonais- vuosilomapalkka kokonaisuudessaan.

Kokonaisvuosilomapalkan maksuajankohdasta voidaan paikallisesti sopia toisin.

Erikseen töihin kutsuttavalle työntekijälle, kokonaisvuosiloma- palkka maksetaan kuten vuosilomalain mukainen vuosilomakorvaus. Kokonaisvuosilomapalkan suuruus on S %. Kun työsuhde on jatku- nut yhdenjaksoisesti vähintään yhden lomanmääräytymisvuoden, on kokonaisvuosilomapalkan suuruus 11,5 %. Maksu suoritetaan aina palkanmaksun yhteydessä, jollei paikallisesti ole toisin sovittu.

Työssäolon veroinen aika

Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain tai tämän työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksa- maan työntekijälle palkan, lukuun ottamatta tämän työehtosopimuk- sen tarkoittamaa kokonaisvuosilomapalkkaa.

Työehtosopimus

Kokonaisvuosilomapalkka perhevapaan ajalta

Perhevapaiden ajalta (erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempain- vapaan) työntekijälle kertyy vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti.

Tältä ajalta kertyneiden vuosilomapäivien kokonaisvuosilomapalkka määräytyy seuraavasti:

Jokaiselta perhevapaan aikana kertyneelle lomapäivälle kokoaikainen työntekijä saa lomarahaa 12 kertaa keskituntiansionsa.

Osa-aikaiselle maksetaan kokonaisvuosilomapalkka työajan suh- teessa.

Jos täydessä lomamääräytymiskuukaudessa on sekä työpäiviä että perhevapaapäiviä, maksetaan työntekijälle perhevapaan perusteella kertyneestä kokonaisvuosilomapalkasta suhteellinen osuus.

23 § Muut poissaolot ‌

Työehtosopimus

Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaapäivään silloin, kun alla mainitut päivät muutoin olisivat työpäiviä, seuraavasti:

Hautauspäivä

Työntekijä saa palkallista vapaata lähiomaisensa hautauspäivänä. flähiomaisia ovat puoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar ja veli.

Lyhyt tilapäinen loma

Palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä työntekijän perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen, lähiomaisen kuoleman taikka yhteiskunnallisen luottamustehtävän takia annettavaa lyhyttä tila- päistä lomaa, jonka pituudesta on paikallisesti sovittava.

Kutsuntapäivä

Palkka maksetaan varusmiespalveluksen edellyttämään kutsun- taan ensimmäisen kerran osallistuvalle sekä kutsuntaan liitty- vään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle. Tässä tarkoitettuun lääkärintarkastukseen osallistuvalle maksetaan palkka siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työ- aikanaan.

Reservin kertausharjoitukset

Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palk- kaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoisteh- täviin.

Merkkipäivät

Työntekijän 50- ja G0-vuotispäivät sekä vihkimispäivä ja parisuhteen rekisteröimispäivä.

Kunnalliset luottamustehtävät ‌

Työehtosopimus

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan työntekijän palkkaa vähennetään kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan mene- tystä vastaavasti siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa palkkansa. Erotus mak- setaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

Työntekijän oikeus palkattomaan vapaaseen

Työntekijäliiton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja valtuuston kokouksiin sekä liittokokoukseen työnantaja antaa työntekijälle oikeuden osallistua, ellei osallistumiselle ole erityistä tuotannollista estettä. Työntekijän on ilmoitettava kokoukseen osal- listumisestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukai- nen selvitys osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

24 § Koulutus

Koskee toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevia työnteki- jöitä, joille on määritelty vähimmäistyöaika.

Työnantaja maksaa lainsäädännön edellyttämästä ajokortin uudis- tamisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työnteki- jän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työntekijä tarvitsee ajokorttia kyseisessä työsuhteessaan.

Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaati- miensa pätevyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustan- nukset sekä ammattipätevyysdirektiivin (2003/5S/EY) mukaisen jatkokoulutuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä ammatti- pätevyysmerkinnästä aiheutuvat kustannukset sellaiselle työnteki- jälle, joka tarvitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan.

Työnantaja maksaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljet- tajakortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suoritettavien uusimisten kustannukset sellaiselle autonkuljettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhteessaan kuljettajakorttia.

Työehtosopimus

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut em. korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvolli- nen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työn- tekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työn- tekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimis- kustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.‌‌‌

25 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja ottaa työntekijälle ryhmähenkivakuutuksen keskus- järjestöjen välillä sovitulla tavalla.

2G § Työasu

Työnantaja järjestää tarvittaessa työntekijöille työasun.

Työnantaja huoltaa järjestämänsä työasun, ellei paikallisesti sovita toisin.

27 § Työsuojelu

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

Työsuojeluvaltuutetulle annetaan tehtävien hoitamiseksi tarpeellista vapautusta työstä keskusjärjestösopimuksen mukaisesti. Työsuo- jeluvaltuutetun ajankäytön kerroin on 0,200, kuitenkin vähintään 4 tuntia kuukaudessa.

ESIMERKKI;

Työntekijämäärä x 0,2 = tuntia / kuukaudessa.

Matkakorvaus maksetaan työehtosopimuksen mukaan.

Korvaukset ‌‌‌

Työehtosopimus

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan sama korvaus kuin pääluotta- musmiehelle.

28 § Paikallinen sopiminen

· Sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai pääluottamusmies, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

· Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

· Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.

· Toistaiseksi voimassa olevan tai vähintään S kuukautta voimassa olleen määräaikaisen sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta.

· Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

· Sopimus on osa työehtosopimusta.

· Paikallista sopimusta ei voida solmia työsopimuksella.

29 § Järjestäytymisvapaus

Järjestäytymisvapaus on molemmin puolin loukkaamaton.

30 § Ay-jäsenmaksujen pidättäminen

Työntekijän valtuuttama työnantaja pidättää Palvelualojen ammat- tiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain liiton pankkitilille. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työ- suhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä määrästä.

31 § Erimielisyyksien sovittelu ‌‌‌

Työehtosopimus

Neuvottelujärjestys

Yrityskohtainen neuvottelu

Työsuhteeseen liittyvistä erimielisyyksistä on neuvoteltava ensin työnantajan ja työntekijän kesken. Työntekijällä on oikeus käyttää avustajanaan luottamusmiestä.

Järjestöneuvottelut

Jos yrityksessä ei ole päästy asiassa sovintoon ja erimielisyys kos- kee työehtosopimusta, voi erimielisyysasian osapuoli siirtää asian Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Palvelualojen työnantajat PAflTA ry:n hoidettavaksi.

Työtuomioistuin

Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

32 § Työrauha

Työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimet ovat työehto- sopimuksen voimassa ollessa kiellettyjä.

33 § Luottamusmiehet

Luottamusmiehen valinta

fluottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa pääluottamus- miestä tai luottamusmiestä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies.

fluottamusmiehen tulee olla asianomaisen työnantajan työntekijä ja Palvelualojen ammattiliiton jäsen.

Palvelualojen ammattiliittoon kuuluva ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen.

Työehtosopimus

fluottamusmiesvaalin saa pitää työpaikalla. Vaali ei saa häiritä työn- tekoa. Vaalista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuoro- kautta aikaisemmin. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Valitut luottamusmiehet on valintakokouksen kirjallisesti ilmoitetta- va työnantajalle. Varapääluottamusmiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

Vapautus työstä

fluottamusmiestehtäviä varten annetaan pääluottamusmiehelle vapaata työstä ja maksetaan korvausta kuukausittain 1.7.2020 lukien.

TYÖNTEKIJÄN LKM.	VAPAA TUNTIA / VKO	KORVAUS €/KK
1 – 2S	tarpeen mukaan	2G
30 – SS	8 – 16	77
100 – 4SS	16 – 24	155
500 -	kokonaan	20G

Muille kuin pääluottamusmiehelle annetaan tarvittaessa työstä vapautusta ansiotasoa menettämättä.

Jos henkilöstön edustaja suorittaa työajan ulkopuolella työnantajan kanssa sovittua tehtävää, neuvottelua tai muuta yhteistoimintaan liittyvää asiaa, maksetaan siihen käytetystä ajasta ylityökorvausta tai sovitaan muunlaisesta korvauksesta.

Vapaan määrittäminen

Työntekijämäärä todetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä.

Jos työntekijämäärässä tapahtuu tämän jälkeen olennaisia muutok- sia, todetaan muutoksen vaikutukset työnantajan tai pääluottamus- miehen sitä pyytäessä. Vapaan määrää noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.

Matkustaminen ‌

Työehtosopimus

Pääluottamusmiestehtävien edellyttämästä matkustamisesta toi- selle paikkakunnalle sovitaan työnantajan kanssa. Matkakustan- nukset korvataan työehtosopimuksen mukaisesti.

Tiedot erimielisyystapauksissa

fluottamusmiehelle annetaan kaikki palkasta tai muusta työsuh- teeseen liittyvästä asiasta syntyneen epäselvyyden tai erimielisyyden selvittämiseksi tarvittavat tiedot.

Liittojen välinen neuvottelu

fluottamushenkilön työsuhteen päättämisen perusteet käydään läpi liittojen välisissä neuvotteluissa ennen työsuhteen päättämisen toteuttamista.

34 § Sopimuksen irtisanominen

Työehtosopimus on irtisanottava viimeistään yksi kuukausi ennen sopimuksen päättymistä. Työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa siihen saakka, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on todettu päättyneeksi.

Helsingissä 4.5.2020

Palvelualan työnantajat PAflTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Liite 1 ‌

Työaikapankki

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta, kilpailu- kykyä ja työaikojen joustavaa käyttämistä sekä työntekijöiden yksilöllis- ten työaikatarpeiden huomioon ottamista. Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön yrityksissä, joissa on käytössä työaikajärjestelmä 120 tuntia kolmiviikkoisjaksossa.

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti (28 §).

Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovittava ainakin:

Liitteet

· Mitä yrityksen toimipaikkoja / kohteita sopimus koskee.

· Keitä sopimus koskee. Sopimus voi koskea vain kokoaikaisia (120 tuntia kolmiviikkoisjaksossa) ja toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita.

· Työnantaja ja pääluottamusmies sopivat, mitä aika- tai palkkaeriä työaikapankkiin voidaan siirtää. Työnantaja ja työntekijä voivat sen perusteella kirjallisesti sopia työaikapankkiin siirrettävistä eristä.

· Työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat.

· Säännöllisen työajan enimmäismäärä on 128 tuntia kolmessa viikossa. Työajan tasoittumisjakson pituus on enintään 12 viikkoa.

· Työaikapankin saldon ylläpitämisestä (saldon näkyvyys).

Työaikapankkiin ei voi siirtää vuosilomaa, säästövapaata eikä ilta-, lauantai- tai perävaunulisiä. Sunnuntaityöstä maksettava korotusosa voidaan sopia siirrettäväksi työaikapankkiin.

Työaikapankkivapaan ajankohta ja määrä sovitaan työntekijän ja työn- antajan kesken. Vapaata annetaan työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita.

Työaikapankin säästämisrajat voidaan sopia vapaasti. flainaamisraja on maksimissaan 40 tuntia.

Työaikapankkiin kertyvät vapaat on annettava vapaana työsuhteen aikana. Mikäli työsuhteen päättyessä työntekijällä on pitämättömiä vapaita, korvataan ne rahana. Etukäteen pidetyt vapaat vähennetään lopputilistä.

Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvasta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko irtisanomis- ajaksi, irtisanomishetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä.

Annettavat vapaat luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta, ylityötä ja muita työsuhteen etuisuuksia laskettaessa.

Palkkaperuste, jonka perusteella aikaa (tunteja) säästetään tai laina- taan, on aikapalkka (peruspalkka). KTA:n ja peruspalkan erotus sekä olosuhdelisät maksetaan sen palkanmaksukauden yhteydessä, jolloin palkkaerät on ansaittu.

Liitteet

Työntekijän suostuessa keskeyttämään vapaansa työnantajan kutsusta työaikapankkivapaan aikana, työaikapankkivapaa siirtyy saldoihin.

Sairausajan sattuessa samalle ajankohdalle kuin aiemmin sovittu vapaa, katsotaan vapaa pidetyksi. Sairausajan seitsemän kalenteri- päivää ylittävä osuus siirtyy saldoihin edellyttäen, että työkyvyttö- myydestä on ilmoitettu työnantajalle viipymättä.

Työnantajan irtisanoessa työsuhteen henkilöstä johtuvasta syystä vapaa voidaan määrätä pidettäväksi irtisanomisaikana.

Irtisanomismenettely

Työaikapankki- sekä työaikasopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita (28 §). Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai raha- saldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja takaisin periminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti sovita toisin (28 §).

Liite 2 ‌

Palkkausjärjestelmä

Palkkausryhmittely, peruspalkat ja lisät

Henkilön pääasiallinen tehtävä määrittää vaativuustason. Tehtävä- kuvan ollessa monipuolinen ja sijoittuessa ”välimaastoon”, valitaan ylempi vaativuusryhmä.

Harjoittelija, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta voidaan maksaa S0 % sen vaativuustason palkasta mihin hänen tehtävänsä kuuluu, kuitenkin enintään 4 kuukautta tai 500 tuntia.

Liitteet

Siirtyessä vaativampaan tehtävään joka edellyttää harjaantumisaikaa, voidaan maksaa S5 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kuitenkin enintään 2 kuukautta.

Vaativuustaso A

Tehtävä muodostuu avustavista tehtävistä.

Tarvittavat tiedot ja taidot ovat opittavissa lyhytaikaisella opastuksella. Työ suoritetaan työmääräysten ja työrutiinien mukaisesti.

Valvonta perustuu suorittamisen seurantaan.

Vaativuustaso B

Tehtävä on alan tyypillinen ammattitehtävä.

Tehtävä edellyttää ammatillisten tietojen ja työmenetelmien hallintaa, joka perustuu työssä hankittuun kokemukseen.

Vaativuustaso C

Tehtävät ovat itsenäisiä, asiantuntija- tai vaativia ammattitehtäviä. Tehtävään sisältyy vastuu osa-alueesta tai -toiminnosta.

Mikäli tehtävä edellyttää ammattipätevyystutkintoa tai ammatillisten tietojen ja taitojen vankkaa hallintaa, joka perustuu työssä hankittuun laajaan kokemukseen.

Vaativuustaso D (sopimuspalkkaiset)

Tehtävä edellyttää työnjohdollista vastuuta

Palkka on henkilökohtainen sopimuspalkka ja ylittää C-tason.

Peruspalkat 1.7.2020 alkaen

	PERUS	YLI 5 VUOTTA	YLI 10 VUOTTA
A	10,71 €	11,02 €	11,35 fl
B	12,31 €	12,67 €	13,04 fl
C	14,12 €	14,55 €	14,S7 fl
D	sop. mukaan	+ 3 %	+ G %

Liitteet

Peruspalkat 1.G.2021 alkaen

	PERUS	YLI 5 VUOTTA	YLI 10 VUOTTA
A	10,91 €	11,23 €	11,57 fl
B	12,54 €	12,91 €	13,2S fl
C	14,39 €	14,83 €	15,25 fl
D	sop. mukaan	+ 3 %	+ G %

Ilta-, yö-, lauantai- ja perävaunulisä

flisät lasketaan henkilökohtaisesta palkasta. Iltalisä maksetaan klo 18 – 22 väliseltä ajalta. Yölisä maksetaan klo 22 – 0G väliseltä ajalta.

Iltalisä	15 %
Yölisä	20 %
flauantailisä	10 %
Perävaunulisä	10 %

flauantailisä maksetaan klo 00.00 - 24.00 väliseltä ajalta. Perävaunulisää maksetaan siltä ajalta, kun perävaunua on kuljetettu.

Yrityksessä voi olla käytössä oma palkkausjärjestelmä, joka täyttää tämän työehtosopimuksen palkkausta koskevat vähimmäisehdot. Ennen järjestelmän käyttöönottoa on siitä annettava tarvittavat tiedot pääluottamusmiehelle. Palkkausjärjestelmän toimivuutta ja toteu- tumista on tarkasteltava, mikäli toinen osapuoli asiaa vaatii, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Liite 3 ‌

TT-SAK yleissopimus

1 LUKU

Yleisiä määräyksiä

Lähtökohtia

Liitteet

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen Ammattiliit- tojen Keskusjärjestö SAK pyrkivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjestö- jensä keskuudessa sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteis- kunnallisessa päätöksenteossa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaama- ton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuu- tensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäi- sen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

TT:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdol- lisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä. Järjestöt myötävaikuttavat alakohtaisten työehtosopimusten syntymiseen sääntöjensä mukaisessa järjestyksessä.

Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimus- ten tulkinnasta.

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoi- tetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Soveltamisala

Liitteet

Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskuslii- ton jäsenliittojen jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuuden ja Työnan- tajain Keskusliiton jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liik- keen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoiminta- organisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (725/78) sekä työsuoje- lun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasiassa annettua lakia (131/73) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta (S54/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 LUKU

Yhteistoiminta työpaikalla

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen peri- aatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteutta- miseen.

Liitteet

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden tekno- logian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuk- siaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormi- tuksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuut- ta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seuranta- järjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväis- luonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttami- seksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muo- dostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sel- laisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittä- mistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteis- toimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvon-

xxxxxx, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (G0S/8G) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteutta- minen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.

Liitteet

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstö- hallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työ- suojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitel- maan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osal- listua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUKU

Yhteistoimintatehtävät ja yhteistoimintaorganisaatiot

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Valitseminen

fluottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuk- sen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluotta- musmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimuk- seen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.

Liitteet

fluottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaik- kaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopi- muksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esitykses- tä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuu- deltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamus- miehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osas- ton työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpai- kalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuoro- kautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

fluottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosas- ton edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

fluottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön sovelta- mista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän väli- siin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. fluottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Liitteet

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vai- kuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osas- ton tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimieli- syysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti rat- kaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelu- järjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luotta- musmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupääl- likön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varaval- tuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Liitteet

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työ- suojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. flisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta- asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuo- jeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimi- alueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. flisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikalli- sesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoiminta- muodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden luku- määrä on vähintään 10.

3.3 Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluotta- musmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimi- sesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuute- tun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjalli- sesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

Liitteet

4 LUKU

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuoje- luvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumää- rään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1S8G voimaan tullei- den toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapau- tuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Liitteet

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neu- vottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin mene- tetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntian- sio sovitaan alakohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.

4.2 Asema

Työsuhde

fluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapau- tusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa,

työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Liitteet

fluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehit- tyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun hen- kilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammatti- taitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojelu- valtuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkais- taessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Liikkeen luovutus

(Muutos. Voimaan 1.5.2001)

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liik- keen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

4.3 Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojelu- valtuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimin- taa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuoje- luvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja

(Muutos. Voimaan 1.5.2001)

Liitteet

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoite- tulla tavalla.

fluottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.

fluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjal- lisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdok- kaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelu- toimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluotta- musmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

(Muutos. Voimaan 1.5.2001)

Liitteet

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritet- tava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momen- tin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mu- kaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuk- sesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

4.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

5 LUKU

Työnantajan tiedottamisvelvoitteet

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmie- hellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada TT:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi TT:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityk- sestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

Liitteet

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilas- toa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.

Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimi- alueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkaus- muodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasään- töihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan, mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle.

Työaikakirjanpito

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (G05/SG) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuo- jeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

Tietojen luottamuksellisuus

Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtä- viensä hoitamista varten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumäärä- ykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

Liitteet

Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.

Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön mää- rässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmu- kaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyt- täen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.

Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopi- muksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalai- suuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

Liitteet

G LUKU

Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ja kokousten järjestäminen

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koske- vista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitus- taululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 LUKU

Koulutus

7.1 Ammatillinen koulutus

Liitteet

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähet- täessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuk- siin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurs- simaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateri- aalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin inter- naattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

7.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskus- järjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoi- tuksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu,

varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuo- jeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyö- elimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Liitteet

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallis- tumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyös- sä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulu- tustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainit- tua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeis- tään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myön- täminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilai- suuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.4 Korvaukset

Liitteet

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitok- sissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hy- väksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetul- le, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionme- netyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asian- omaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

flisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvolli- nen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

7.5 Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

8 LUKU

Ulkopuolisen työvoiman käyttö

8.1 Yleistä

Liitteet

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuorituk- seen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toi- mintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokra- ukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat laina- miehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin ote- taan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaa- lilainsäädäntöä.

8.2 Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysy- myksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

8.3 Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippu- jen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisen pidemmän ajan.

Liitteet

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liit- tyvät kysymykset.

9 LUKU

Sopimuksen sitovuus

Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.1SS7 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Keskusliittojen jäsenliitot voivat työehtosopimuksin sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työ- suojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevia sopimusmääräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitettava keskusliitoille.

Helsingissä 4. kesäkuuta 1SS7

TEOflflISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSflIITTO

Xxxxxx Xxxxx Seppo Riski

SUOMEN AMMATTIflIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

flauri Ihalainen Xxxxxx Xxxxxxx-flaaka

Jäsenyys ja liittyminen

000 000 000

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620

Työttömyyskassa

020 690 211

xxx.xxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

MUUTTOPALVELUALAA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 19.3.2020–28.2.2022

Document Metadata