Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 13.4.2016. Säännöt ovat voimassa 6.7.2016 alkaen.

1 § Sijoitusrahasto

Sijoitusrahaston nimi on Sijoitusrahasto Nordea SEK Instituutiokorko, ruotsiksi Placeringsfond Nordea Institutionell Kortränta, ja englanniksi Nordea Swedish Institutional Short Duration Bond Fund (jäljempänä Rahasto).

2 § Rahaston varojen sijoittaminen

Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on varojen arvon säilyminen ja rahas- toon sijoitettujen varojen arvonnousu.

Rahasto on korkorahasto, joka sijoittaa varansa kruunu- tai euromääräisiin kor- koa tuottaviin arvopapereihin ja muihin korkoinstrumentteihin. Sijoitukset teh- dään valtioiden liikkeeseen laskemiin tai takaamiin, sekä kuntien, julkisyhteisö- jen ja luottokelpoisuudeltaan hyvien luottolaitosten ja yritysten liikkeeseen las- kemiin korkoinstrumentteihin. Liikkeeseenlaskijoiden kotipaikka on Ruotsissa tai muussa Euroopan valtiossa.

Rahaston sijoitustoiminnassa sovelletaan kansainvälisiä, ympäristöä, yhteiskun- tavastuuta ja omistajaohjausta koskevia, vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Sijoituksissa vältetään yhtiöitä, joiden toimiala liittyy ase-, alkoholi-, tupakka- tai hiilikaivosteollisuuteen taikka fossiilisiin polttoaineisiin sekä yhtiöitä, joiden toi- miala liittyy uhkapelitoimintaan tai aikuisviihteeseen.

Lisätietoja sijoituskohteiden eettisestä seulonnasta on saatavilla rahastoesit- teessä.

Rahaston korkoriski modifioidulla duraatiolla mitattuna on enintään yksi. Sijoi- tusten juoksuaika voi kuitenkin olla yli yksi vuosi, ja siten myös niihin liittyvä luottoriski voi olla yli vuoden.

Muun kuin valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön liikkeeseen laskeman tai ta- kaaman korkoinstrumentin liikkeeseenlaskijalla tulee olla sijoitushetkellä vähin- tään pitkän aikavälin luokitus BBB-, Baa3 tai vastaava hyväksytyltä luottoluoki- tuslaitokselta. Vakuudellisissa joukkolainoissa tarkastellaan liikkeeseenlaskijan sijaan instrumentin luottoluokitusta: instrumentilla on oltava sijoitushetkellä vä- hintään pitkän aikavälin luokitus BBB-, Baa3 tai vastaava.

Rahastoyhtiö ei kuitenkaan käytä ulkoisia luottoluokituksia yksinomaisena pe- xxxxxxxx Xxxxxxxx sijoituksia tehtäessä. Rahaston varoja voidaan siis myös si- joittaa rahoitusvälineisiin, joilla ei ole yllä mainittua kansainvälisesti hyväksyttyä luottoluokitusta perustuen Rahastoyhtiön sisäiseen arviointiin. Rahastoyhtiö seuraa ja mittaa säännöllisesti yksittäisen sijoituksen riskiä ja sen vaikutusta Rahaston kokonaisriskiin.

Korkoinstrumentit, arvopaperit ja johdannaiset, joihin Xxxxxxxx varoja voidaan sijoittaa:

1) Rahamarkkinavälineet ja muut korkoa tuottavat arvopaperit, jotka ovat julkisen kaupankäynnin kohteena.

2) Vakioidut ja vakioimattomat korko- ja valuuttajohdannaissopimukset.

Rahasto voi sijoittaa johdannaissopimuksiin edistääkseen tehokasta sal- kunhoitoa, korvatakseen kohde-etuutta tilanteessa, jossa se katsotaan kus- tannuksiltaan tehokkaammaksi kuin alla olevan kohde-etuuden ostaminen ja/tai suojautuakseen markkinoiden epäsuotuisilta muutoksilta. Johdannais- ten käytöllä pyritään turvaamaan rahasto-osuuden arvon vakaa kehitys. Valuuttajohdannaisiin sijoitetaan ainoastaan suojaustarkoituksessa ja vain niissä valuutoissa, joissa Rahastolla on sijoituksia. Johdannaisia voidaan sekä myydä (asettaa) että ostaa.

Vakioimattoman johdannaissopimuksen vastapuolena voi olla luottolaitos tai sijoituspalveluyritys, jonka kotipaikka on Euroopan Talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai yhteisö, jonka kotipaikka on jossakin muussa OECD-valtiossa (Australia, Chile, Israel, Kanada, Japani, Etelä-Korea, Meksiko, Uusi Seelanti, Sveitsi, Turkki, Yhdysvallat) ja johon sovelletaan ja joka noudattaa toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, jotka vastaavat Eu- roopan yhteisön lainsäädäntöä.

Xxxxxxx tarkastelee rahamarkkina-, arvopaperi- ja johdannaissijoitusten riskiä kokonaisuutena seuraamalla johdannaissopimusten riskiasemaa päi- vittäin vakuusvaateen ja kokonaisposition modifioidun duraation avulla. Os- to- ja myyntipreemiot voivat kulloinkin olla enintään 10 % Rahaston arvos- ta. Asetetut vakuudet voivat olla enintään 25 % Rahaston arvosta.

Kohdissa 1-2 tarkoitetut rahamarkkinavälineet, arvopaperit ja vakioidut joh- dannaissopimukset ovat julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörs- sin pörssilistalla tai niillä käydään kauppaa muulla säännellyllä, säännölli- sesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla Ruot- sissa tai muussa EU-maassa. Rahastoyhtiö ylläpitää luetteloa Rahaston käyttämistä markkinapaikoista. Luettelo on yleisön saatavilla Rahastoyhti- östä.

3) Muut kuin kohdassa 1 tarkoitetut arvopaperit ja rahamarkkinavälineet edel- lyttäen, että niiden liikkeeseenlaskua tai liikkeeseenlaskijaa koskee sijoittajien ja säästöjen suojaamiseksi annettu sääntely, ja edellyttäen, että niiden:

a) liikkeeseenlaskija tai takaaja on Ruotsin tai muu eurooppalainen valtio tai Ruotsin tai muun eurooppalaisen valtion keskus-, alue- tai paikallis- viranomainen tai keskuspankki tai

b) liikkeeseenlaskija on yhteisö, jonka liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupankäynnin kohteena kohdassa d-kohdassa tarkoitetulla markki- napaikalla, tai

c) liikkeeseenlaskija tai takaaja on yhteisö jonka kotipaikka on Ruotsissa tai muussa EU-maassa tai

d) liikkeeseenlaskija on muu yhteisö, jonka liikkeeseen laskemiin raha- markkinavälineisiin tehtyihin sijoituksiin sovelletaan edellä mainittua si- joittajansuojaa, ja liikkeeseenlaskijan oma pääoma on vähintään 10 miljoonaa euroa ja joka laatii ja julkaisee tilinpäätöksensä neuvoston direktiivin 78/660/ETY mukaisesti, tai yhteisö, joka kuuluu konserniin, jossa on yksi tai useampia yhtiöitä, joiden liikkeeseen laskema arvo- paperi on julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssin pörssi- listalla tai sillä käydään kauppaa muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkina-paikalla, ja joka on erikoistunut konsernin rahoitukseen, tai yhteisö, joka on erikoistunut sellaisten arvopaperistamisvälineiden rahoitukseen, joissa hyödynne- tään luottolaitoksen maksuvalmiuslimiittiä.

4) Suomessa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneiden ja kotivaltionsa lainsäädännön perusteella sijoitusrahas- todirektiivin edellytykset täyttävien sijoitusrahastojen rahasto-osuudet tai yh- teissijoitusyritysten osuudet.

5) Arvopaperit, joiden liikkeeseenlaskuehdoissa on sitouduttu saattamaan ar- vopaperit julkisen kaupankäynnin kohteeksi edellä mainituilla markkinapaikoil- la yhden vuoden kuluessa niiden liikkeeseenlaskusta edellyttäen, että kau- pankäynti voi kaikella todennäköisyydellä alkaa viimeistään sanotun ajan ku- luttua umpeen.

6) Muihin kuin edellä kohdissa 1, 3 ja 5 tarkoitettuihin arvopapereihin, raha- markkinavälineisiin ja johdannaissopimuksiin enintään 10 % Rahaston varois- ta.

7) Talletuksiin luottolaitoksessa, jonka kotipaikka on Euroopan talousaluee- seen kuuluvassa valtiossa, edellyttäen että talletus on vaadittaessa takaisin- maksettava tai on nostettavissa ja erääntyy maksettavaksi viimeistään 12 kuukauden kuluessa.

Sijoitusrajoitukset:

A) Rahaston varoja voidaan sijoittaa enintään 10 % saman liikkeeseenlaski- jan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin.

B) Vakioimattomiin johdannaissopimuksiin sijoittamisesta aiheutuva vasta- puoliriski ei saa saman vastapuolen osalta ylittää 10 % Rahaston varoista, jos vastapuoli on sääntöjen 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettu luottolaitos. Mikäli vas- tapuolena on muu kuin luottolaitos, vastapuoliriski ei saa ylittää 5 % Rahaston varoista.

C) Sellaisia sijoituksia saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai raha- markkinavälineisiin, jotka ylittävät 5 % Rahaston varoista saa olla enintään 40 % Rahaston varoista. Tätä rajoitusta ei sovelleta talletuksiin eikä sellaisiin vakioimattomiin johdannaissopimuksiin sijoittamiseen, joissa vastapuolena on sääntöjen 2 §:n kohdassa 2 tarkoitettu luottolaitos. Rajoitus ei myöskään kos- ke sijoituksia edellä kohdassa 4 tarkoitettujen sijoitusrahastojen tai yhteissijoi- tusyritysten osuuksiin.

D) Rahaston varoista yhteensä enintään 20 % voidaan sijoittaa saman liik- keeseenlaskijan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin, kyseisen yhteisön vastaanottamiin talletuksiin tai sellaisiin vakioimattomiin johdannaissopimuk- siin, joista Rahastolle aiheutuu kyseiseen yhteisöön kohdistuva vastapuoliris- ki.

E) Kohtien A-D sijoitusrajoituksia laskettaessa yhtenä kokonaisuutena on pidettävä kirjanpitolain 1 luvun 6 §:n mukaan samaan konserniin kuuluvia yh- teisöjä. Tämän estämättä samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen liikkeeseen laskemiin arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin saadaan kuitenkin sijoit- taa yhteensä enintään 20 % Rahaston varoista.

F) Edellä mainittujen rajoitusten estämättä, Rahastoyhtiö saa sijoittaa enin- tään 25 % Rahaston varoista saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoihin, jos

Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 13.4.2016. Säännöt ovat voimassa 6.7.2016 alkaen.

1) liikkeeseenlaskija on lain mukaan velkakirjan haltijoiden suojaami- seksi asetetun julkisen tarkastuksen alainen luottolaitos, jolla on ko- tipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja

2) niiden liikkeeseenlaskusta saadut varat on lain mukaan sijoitettava pääoman sekä korkojen suorittamisen turvaavalla tavalla edellyttä- en, että sanotut varat voidaan etuoikeudella käyttää tähän tarkoituk- seen, jos liikkeeseenlaskija ei kykene suoriutumaan maksuvelvoit- teestaan.

Sellaisia sijoituksia tämän F-kohdan 1- tai 2-kohdassa mainitun saman liik- keeseenlaskijan joukko-velkakirjoihin, jotka ylittävät 5 % Rahaston varoista, saa yhteensä olla enintään 80 % Rahaston varoista.

G) Rahastoyhtiö saa hankkia Rahaston omistukseen enintään 10 % sa- man liikkeeseenlaskijan:

1) joukkovelkakirjoista; ja

2) rahamarkkinavälineistä.

Rahastoyhtiö saa hankkia Rahaston omistukseen enintään 25 % saman si- joitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksista.

H) Yllä mainittujen sijoitusrajoitusten estämättä, Rahastoyhtiö saa sijoittaa enintään 35 % Rahaston varoista saman liikkeeseenlaskijan tai takaajan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, kun liikkeeseenlaskija tai takaa- ja on Ruotsin valtio tai muu Euroopan valtio, ruotsalainen tai muu euroop- palainen kunta tai kuntayhtymä tai muu paikallinen julkisyhteisö.

Sen estämättä, mitä edellä tässä kohdassa H sanotaan, Rahastoyhtiö saa riskinhajauttamisen periaatetta soveltaen sijoittaa enintään 100 % Rahas- ton varoista edellä tässä kohdassa H tarkoitettuihin arvopapereihin tai ra- hamarkkinavälineisiin. Edellytyksenä on, arvopaperit tai rahamarkkinaväli- neet ovat peräisin vähintään kuudesta eri liikkeeseenlaskusta, eikä samaan liikkeeseenlaskuun ole tarkoitus sijoittaa määrää, joka ylittää 30 % Rahas- ton varoista ja jos rahasto-osuudenomistajille voidaan taata vastaava suoja kuin sellaisessa sijoitusrahastossa, joka noudattaa näiden sääntöjen 2 §:n kohdissa A, C, D ja M sekä kohdan G 1- ja 2-alakohdissa mainittuja rajoi- tuksia.

I) Edellä kohdissa A-D ja F sekä H-kohdan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetut sijoitukset saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai raha- markkinavälineisiin tai sen vastaanottamiin talletuksiin tai vakioimattomiin johdannaissopimuksiin, joissa kyseinen yhteisö on vastapuolena, eivät yh- teenlaskettuna saa ylittää määrää, joka vastaa 35 % Rahaston varoista. Edellä kohdassa F ja kohdan H ensimmäisessä kappaleessa tarkoitettuja arvopapereita ja rahamarkkinavälineitä ei tarvitse ottaa huomioon sovellet- taessa kohdassa C säädettyä 40 % rajoitusta.

J) Kohdassa F sekä kohtien H ja I ensimmäisissä kappaleissa mainittuja rajoituksia laskettaessa yhtenä kokonaisuutena on pidettävä kirjanpitolain 1 luvun 6 §:n mukaan samaan konserniin kuuluvia yhteisöjä.

K) Sijoitettaessa Xxxxxxxx varoja johdannaissopimuksiin ei saada ylittää edellä tässä 2 §:ssä mainittuja sijoitusrajoituksia.

L) Rahaston varoista enintään 10 % voidaan sijoittaa toisten sijoitusra- hastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin.

Xxxxxxxx varoja ei voida sijoittaa osuuksiin sellaisissa edellä kohdassa 4 mainituissa sijoitusrahastoissa ja yhteissijoitusyrityksissä, jotka sääntöjensä tai yhtiöjärjestyksensä mukaisesti voivat sijoittaa enemmän kuin 10 % va- roistaan toisten sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin.

Rahaston sijoittaessa kohdassa 4 tarkoitettuihin rahasto-osuuksiin tai yh- teissijoitusyritysten osuuksiin, Rahastolta voidaan näiden sijoituskohteiden osalta periä vuotuinen kiinteä hallinnointipalkkio, joka on enintään 3 % osuuksien arvosta. Lisäksi Xxxxxxxx sijoituskohteena olevista sijoitusra- haston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksista voidaan periä Rahastolta hal- linnointipalkkion tuottosidonnaista osaa ja kaupankäyntipalkkioita, jotka si- joituskohteena oleva sijoitusrahasto tai yhteissijoitusyritys perii kattamaan sijoitusten ostoista ja myynneistä aiheutuvia kaupankäyntikuluja. Rahaston varoja voidaan sijoittaa myös Rahastoyhtiön hallinnoimien sijoitusrahasto- jen osuuksiin, mutta Rahastolta ei peritä näiden osalta merkintä- eikä lu- nastuspalkkiota.

M) Rahastolla on oltava toiminnan edellyttämät käteisvarat. Rahaston va- roja voidaan sijoittaa enintään 20 % saman luottolaitoksen vastaanottamiin talletuksiin.

N) Tehokkaan omaisuudenhoidon edistämiseksi Rahaston varoihin kuulu- vista arvopapereista ja rahamarkkinavälineistä voidaan tehdä lainaus- ja takaisinostosopimuksia edellyttäen, että ne selvitetään laissa tarkoitetussa selvitysyhteisössä tai vastaavassa ulkomaisessa yhteisössä. Jos selvitys tapahtuu muualla, sopimuksen vastapuolena tulee olla laissa tarkoitettu ar-

vopaperinvälittäjä ja sopimusehtojen tulee olla markkinoille tavanomaiset ja yleisesti tunnetut.

Lainaksi annettujen arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden markkina-arvo ei saa ylittää 25 % Rahaston arvopaperien arvosta. Rajoitus ei koske lainaus- sopimuksia, jotka voidaan irtisanoa ja joiden tarkoittamat arvopaperit ja ra- hamarkkinavälineet voidaan saada välittömästi vaadittaessa takaisin. Rahas- ton varoista voi samanaikaisesti olla lainaus- ja takaisinostosopimusten koh- teena enintään 35 %.

Sijoitusrahastotoimintaa varten otetun luoton ja takaisinostosopimusten yh- teismäärä ei saa ylittää 10 % Rahaston varojen arvosta.

3 § Rahasto-osuuksien merkintä, lunastus ja vaihto Merkintä- ja lunastustoimeksiannot

Rahasto-osuudet voidaan maksaa Ruotsissa kruunuissa. Muissa maissa, joissa

Rahastoa markkinoidaan, rahasto-osuudet voidaan maksaa kulloinkin voimassa olevassa virallisessa rahastoesitteessä mainituissa valuutoissa.

Rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastustoimeksiantoja otetaan Ruotsissa vas- taan jokaisena pankkipäivänä kaikissa sijoituspalveluja tarjoavissa Nordean kont- toreissa niiden aukioloaikoina. Toimeksianto toteutetaan sellaisena pankkipäivä- nä, jolloin rahaston ja rahasto-osuuden arvo lasketaan. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää merkintä- ja lunastustoimeksiantojen vastaanottamisesta myös muissa kuin edellä mainituissa merkintäpaikoissa. Tällaiset merkintäpaikat ilmenevät kul- loinkin voimassa olevasta virallisesta rahastoesitteestä. Rahasto-osuuksien lunas- tuksia voidaan tehdä vain sen jälleenmyyjän luona, jonka maan valuutassa osuu- det on rekisteröity.

Merkintä

Merkitsijän tulee merkinnän yhteydessä ilmoittaa, minkä rahasto-osuussarjan osuuksia merkitään sekä koskeeko merkintä tuotto- vai kasvuosuuksia. Merkin- täsumman pitää olla Rahastoyhtiön käytettävissä markkinoilla normaalisti nouda- tettavassa määräajassa toimeksiannon antamisesta. Merkinnän edellytyksenä on myös, että Rahastoyhtiölle on toimitettu asianmukaiset ja riittävät tiedot merkinnän suorittajasta ja tämän henkilöllisyydestä.

Rahastoyhtiöllä on oikeus hylätä suoritettu merkintä tai merkintätoimeksianto taik- ka siirtää sen toteuttamisajankohtaa, mikäli Rahastoyhtiölle ei ole annettu riittäviä tietoja merkinnän toteuttamiseksi. Rahastoyhtiöllä on muutoinkin oikeus siirtää ra- hastomerkinnän toteuttamisajankohtaa asiakkaan suostumuksella. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää millä summalla osuuksia kerralla on vähintään merkittävä.

Jos merkintätoimeksianto on rekisteröity Rahastoyhtiössä toimeksiantopäivänä ennen kello kuuttatoista kolmeakymmentä (16.30) Suomen aikaa, rahasto- osuuksien merkintä toteutetaan samana päivänä myöhemmin laskettavaan rahas- to-osuuden arvoon.

Mikäli merkintätoimeksianto on rekisteröity Rahastoyhtiössä toimeksiantopäivänä kello kuusitoista kolmekymmentä (16.30) Suomen aikaa tai sen jälkeen, tai jos toimeksiantopäivä ei ole pankkipäivä, toteutetaan merkintä seuraavana pankkipäi- vänä laskettavaan rahasto-osuuden arvoon.

Merkittyjen osuuksien lukumäärä lasketaan Rahastoyhtiössä jakamalla merkintä- hinta, josta on vähennetty merkintäpalkkio, osuuden arvolla kyseisen merkinnän toteuttamispäivänä. Merkittyjen osuuksien määrä lasketaan osuuden 10 000-osan tarkkuudella ja neljä desimaalia ylittävältä osalta jakojäännös lisätään rahasto- pääomaan.

Lunastus

Rahasto-osuudenomistajalla on oikeus vaatia Rahastoyhtiöltä rahasto-osuuden lunastamista ja Rahastoyhtiöllä on vastaavasti velvollisuus lunastaa kyseinen ra- hasto-osuus. Mikäli rahasto-osuudesta on annettu osuustodistus, on osuustodis- tus luovutettava lunastustoimeksiantoa jätettäessä.

Mikäli Rahastoyhtiön ei lunastusta varten tarvitse myydä Rahastosta arvopaperei- ta, lunastushinta on osuuden toimeksiantopäivän arvo vähennettynä lunastus- palkkiolla, jos lunastustoimeksianto on rekisteröity Rahastoyhtiössä ennen kello kuuttatoista kolmeakymmentä (16.30) Suomen aikaa. Kello kuusitoista kolme- kymmentä (16.30) Suomen aikaa tai sen jälkeen taikka muuna kuin pankkipäivänä rekisteröidyt lunastustoimeksiannot toteutetaan vastaavasti seuraavan pankkipäi- vän osuuden lunastuspalkkiolla vähennetyllä arvolla. Lunastamisen tulee tapahtua välittömästi Rahaston varoista.

Lunastuksesta saatavat varat vähennettynä lunastuspalkkiolla maksetaan kaksi

(2) pankkipäivää lunastustoimeksiannon rekisteröimisen jälkeen (T+2) asiakkaan ilmoittamalle pankkitilille, ellei muuta sovita.

Mikäli varat lunastamiseen on hankittava myymällä arvopapereita Rahastosta, tu- lee myynnin tapahtua ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun lunastusta vaadittiin Rahastoyhtiöltä. Lunastaminen tu-

Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 13.4.2016. Säännöt ovat voimassa 6.7.2016 alkaen.

xxx tällöin toteuttaa heti, kun varat arvopapereiden myynnistä on saatu. Rahas- to-osuuden lunastusarvo määräytyy lunastuksen toteuttamispäivän arvon mu- kaan.

Lunastustoimeksiannot toteutetaan saapumisjärjestyksessä. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä myöntää luvan ylittää edellä mainittu määräaika arvopape- rien myymiselle.

Rahasto-osuuksien vaihtoa Rahastosta toiseen saman Rahastoyhtiön hallin- noimaan sijoitusrahastoon käsitellään kuten omistettavan Rahaston osuuksien lunastusta ja toisen sijoitusrahaston osuuksien merkintää.

Rahastoyhtiö ja rahasto-osuudenomistaja voivat erityistapauksissa sopia, että rahasto-osuudet voidaan vaihtoehtoisesti lunastaa antamalla rahasto-osuuden- omistajalle lunastushintaa vastaava määrä Rahaston arvopapereita ja/tai raha- markkinavälineitä taikka arvopapereita ja/tai rahamarkkinavälineitä ja käteistä. Rahastoyhtiön on lunastussopimusta tehdessään huolehdittava siitä, että toi- menpide ei vaaranna Rahaston muiden osuudenomistajien etua.

4 § Rahaston tuotonjako

Rahaston varoista tuotto-osuuksien omistajille maksettavan tuoton määrästä ja sen jakamisesta päättää Rahastoyhtiön varsinainen yhtiökokous vuosittain Ra- haston tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä.

Yhtiökokouksen määräämänä päivänä osuudenomistajarekisteriin merkitty tuot- to-osuuden omistaja on oikeutettu tuottoon. Tuotto maksetaan tuotto-osuuden omistajalle Rahastoyhtiön yhtiökokouksen määräämänä maksupäivänä, kuiten- kin viimeistään yhden (1) kuukauden kuluttua Rahastoyhtiön yhtiökokouksesta.

Tuotto-osuuksille jaettavaa tuottoa vastaava pääomitus kasvuosuuksille tapahtuu osuussarjoittain ja siten, että kasvuosuuksien suhteellinen osuus rahaston koko pääomasta kasvaa eikä kasvuosuuksien arvo muutu tuotto-osuuksille tulevan tuo- tonjaon seurauksena.

Tieto yhtiökokouspäivästä on osuudenomistajien saatavilla Internetissä xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxx sekä Rahastoyhtiössä sen aukioloaikoina sen jälkeen, kun kutsu yhtiökokoukseen on lähetetty.

Tuotto maksetaan tuotto-osuuden omistajan ilmoittamalle pankkitilille. Jos tuotto- osuuden omistaja ei ole ilmoittanut Rahastoyhtiölle pankkitiliä, jolle tuotto-osuus voidaan maksaa, siirretään tuotto-osuus, jota ei ole nostettu viiden vuoden kulu- essa sen ensimmäisestä nostopäivästä lukien, takaisin Rahaston omaisuuteen.

5 § Rahaston varoista maksettavat korvaukset

Rahastoyhtiö saa korvauksena toiminnastaan hallinnointipalkkion, joka vaihtelee rahasto-osuussarjoittain ja on enintään yksi (1) prosenttia vuodessa laskettuna osuussarjan arvosta. Palkkion määrä lasketaan rahasto-osuussarjakohtaisesti päivittäin (palkkioprosentti vuodessa/365) laskentapäivän mukaisesta kunkin ra- hasto-osuussarjan arvosta ja suoritetaan Rahastoyhtiölle kalenterikuukausittain jälkikäteen. Hallinnointipalkkio on vähennetty rahasto-osuuden päivän arvossa. Rahastoyhtiön hallitus vahvistaa hallinnointipalkkion tarkan määrän.

Hallinnointipalkkio sisältää korvaukset 7 §:n mukaisesta asiamiehen käytöstä sekä säilytyspalkkion, jonka Rahastoyhtiö maksaa Säilytysyhteisölle kuukausittain Ra- haston arvopapereiden säilyttämisestä ja säilytysyhteisön muista lakiin perustuvis- ta tehtävistä.

Tarkemmat tiedot edellä tarkoitetuista palkkioista ovat kulloinkin voimassa olevas- sa avaintietoesitteessä.

Rahaston voimassa olevat yhteiset säännöt on vahvistettu 26.1.2016. Yhteiset säännöt ovat voimassa 4.4.2016 alkaen. Yhteiset säännöt koskevat muita Nordea Funds Oy:n hallinnoimia sijoitusrahastoja paitsi syöttörahastoja sekä listattuja UCITS ETF -rahastoja, joille vahvistetaan omat säännöt.

6 § Rahastoyhtiö

Rahaston hallinnosta vastaa Nordea Funds Oy (jäljempänä Rahastoyhtiö). Ra- hastoyhtiö edustaa omissa nimissään Rahastoa ja toimii sen puolesta Rahastoa koskevissa asioissa sekä käyttää Rahastossa olevaan omaisuuteen liittyviä oi- keuksia.

7 § Asiamiehen käyttö

Rahastoyhtiö voi ulkoistaa toimintaansa asiamiesten tehtäväksi. Virallisessa ra- hastoesitteessä on ilmoitettu, miltä osin Rahastoyhtiö kulloinkin käyttää asia- miestä.

8 § Säilytysyhteisö

Rahaston säilytysyhteisö on J.P. Morgan Europe Limited, Helsingin sivuliike (jäljempänä Säilytysyhteisö).

9 § Rahasto-osuusrekisteri ja rahasto-osuudet

Rahastoyhtiö pitää rahasto-osuusrekisteriä Rahaston kaikista rahasto- osuuksista ja rekisteröi rahasto-osuuksien siirrot rahasto-osuudenomistajan pyynnöstä. Rahasto-osuudet voidaan jakaa murto-osiin. Yksi rahasto-osuus muodostuu kymmenestä tuhannesta (10 000) yhtä suuresta murto-osasta. Ra- hasto-osuus oikeuttaa rahasto-osuuksien määrän suhteessa jakautuvaan osuu- teen Rahaston varoista ottaen huomioon rahasto-osuussarjojen ja osuuslajien suhteelliset arvot.

Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, että Xxxxxxxxxx on hallinnointipalkkioltaan toisistaan poikkeavia rahasto-osuussarjoja. Rahaston eri osuussarjojen merkin- täedellytykset voivat erota toisistaan merkintäsumman, markkina-alueen (valtio) taikka Nordea-konserniin liittyvän kokonaisasiakkuuden ja työsuhteen perus- teella. Näiden lisäksi, mikäli rahasto-osuudenomistaja on tehnyt sopimuksen si- dotusta pitkäaikaissäästämisestä ja varat sijoitetaan sen nojalla rahasto- osuuksiin, voidaan käyttää erityistä PS-osuussarjaa.

Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, että Rahastossa voi olla myös osuussarjoja, joiden korko- ja/tai valuuttariski on rajattu. Tällaisia osuussarjoja voidaan avata Rahastoon markkinatilanteen tai kysynnän mukaan.

Mikäli markkinatilanne muuttuu siten, ettei korko- ja/tai valuuttariskisuojaukselle ole Rahastoyhtiön näkemyksen mukaan enää tarvetta tai korko- ja/tai valuutta- riskisuojatulle osuussarjalle ei ole enää kysyntää tai korko- ja/tai valuuttaris- kisuojatussa osuussarjassa oleva pääoma laskee kustannuksiin lähden liian al- haiseksi, voidaan korko- ja/tai valuuttariskisuojattu osuussarja Rahastoyhtiön hallituksen päätöksellä muuntaa Rahaston toiseksi, korko- ja/tai valuuttaris- kisuojaamattomaksi osuussarjaksi. Tällaisesta osuussarjamuunnosta ilmoite- taan osuudenomistajille etukäteen.

Rahastoyhtiön hallitus niin ikään päättää liikkeeseen laskettavien korko- ja/tai valuuttariskiltään poikkeavien osuussarjojen osuuksien tarkemmista merkintä- edellytyksistä. Nämä merkintäedellytykset määritellään kulloinkin voimassa ole- vassa virallisessa rahastoesitteessä. Esitteessä on myös luettelo rahastoista, joissa on korko- tai valuuttariskiltään poikkeavia osuussarjoja.

Kussakin rahasto-osuussarjassa voi olla sekä kasvu- että tuotto-osuuksia (osuuslajit). Merkittävissä olevat osuuslajit/-sarjat on mainittu kulloinkin voimas- sa olevassa virallisessa rahastoesitteessä. Rahasto-osuudenomistaja voi vaih- taa tuotto-osuuden kasvuosuudeksi tai päinvastoin.

Jos rahasto-osuudenomistajan omistus yksittäisessä rahasto-osuussarjassa nousee omistusaikana uuden merkinnän tai rahastovaihtojen seurauksena yli toisen rahasto-osuussarjan minimimerkintämäärän, Rahastoyhtiö muuntaa ra- hasto-osuudenomistajan pyynnöstä omistuksen koskemaan sitä rahasto- osuussarjaa, jonka minimimerkinnän suuruutta uusi omistus muuntohetkellä vastaa. Jos rahasto-osuudenomistajan omistus yksittäisessä rahasto-osuussar- jassa laskee omistusaikana lunastusten tai rahastovaihtojen seurauksena alle kyseisen sarjan merkintähetken mukaisen minimimerkintämäärän, on Rahasto- yhtiöllä oikeus muuntaa omistus koskemaan sitä rahasto-osuussarjaa, jonka minimimerkinnän suuruutta omistus vastaa.

Jos rahasto-osuudenomistaja on merkinnyt tietylle markkina-alueelle suunnat- tua osuussarjaa, rahasto-osuudenomistajan omistus voidaan muuntaa koske- maan vain toista samalle markkina-alueelle suunnattua osuussarjaa yllä maini- tuin edellytyksin. Rahasto-osuudenomistajan asuinpaikan muutos ei oikeuta osuussarjan vaihtamiseen.

Jos rahasto-osuudenomistajan Nordea-konserniin liittyvä kokonaisasiakkuus kasvaa omistusaikana, Rahastoyhtiö voi muuntaa rahasto-osuudenomistajan pyynnöstä omistuksen koskemaan sitä rahasto-osuussarjaa, johon asiakkaan kokonaisasiakkuus muuntohetkellä oikeuttaa. Muunto-oikeutta osuussarjasta toiseen ei ole sijoitettaessa PS-osuussarjaan. Jos rahasto-osuudenomistajan kokonaisasiakkuus pienenee omistusaikana, on Rahastoyhtiöllä oikeus muun- taa omistus koskemaan sitä rahasto-osuussarjaa, jota rahasto-osuudenomista- jan kokonaisasiakkuus muuntohetkellä vastaa.

Rahastoyhtiö antaa rahasto-osuudenomistajan pyynnöstä osuustodistuksen. PS- osuussarjasta osuudenomistajalla ei ole mahdollisuutta saada osuustodistusta hallintaansa. Osuustodistus voi koskea useita osuuksia tai niiden murto-osia ja voidaan antaa vain nimetylle rahasto-osuudenomistajalle. Rahastoyhtiöllä on oi- keus veloittaa rahasto-osuudenomistajalta kulloinkin voimassa olevassa virallises- sa rahastoesitteessä ilmoitettu käsittelykulu osuustodistuksen antamisesta ja toi- mittamisesta.

10 § Rahasto-osuuksia koskevien toimeksiantojen palkkiot

Rahasto-osuuden merkintähintaa määritettäessä Rahastoyhtiö lisää rahasto- osuuden päivän arvoon enintään yhden (1) prosentin rahasto-osuuden arvosta korvauksena Rahastoyhtiön kuluista (merkintäpalkkio)

Rahasto-osuuden lunastushintaa määritettäessä Rahastoyhtiö vähentää rahasto- osuuden päivän arvosta enintään yhden (1) prosentin korvauksena Rahastoyhtiön kuluista (lunastuspalkkio).

Rahastoyhtiön hallitus päättää merkintä-, lunastus- ja vaihtopalkkion määristä se- kä omistusoikeuden rekisteröintimaksusta. Tarkemmat tiedot palkkioista ovat kul- loinkin voimassa olevassa virallisessa rahastoesitteessä.

11 § Xxxxxxxx sijoitusten arvostaminen

Rahastoyhtiö laskee rahaston sijoitusten arvon kunakin sellaisena päivänä, jolloin talletuspankit ovat yleisesti Suomessa avoinna.

Rahastoyhtiö ei kuitenkaan laske rahaston sijoituksille arvoa sellaisina suomalaisi- na pankkipäivinä, jolloin yli 50 % rahaston päämarkkinapaikoista on suljettuina ei- kä markkinahintoja ole saatavilla. Lisätietoja ulkomaisista pankkivapaista on saa- tavilla Internetissä osoitteessa xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxx.

Edellä olevasta pääsäännöstä poiketen Rahastoyhtiö laskee Takuuturvarahastoil- le arvon vain kunakin sellaisena päivänä, jolloin pankit ovat Suomessa ja Option vastapuolen ja suojausinstrumentin vastaanottajan, liikkeeseenlaskijan tai hallin- noivan yhtiön kotimaassa yleisesti avoinna. Muille pääomasuojatuille rahastoille Rahastoyhtiö laskee arvon kunakin sellaisena päivänä, jolloin pankit ovat yleisesti avoinna Suomessa ja Option vastapuolen kotimaassa.

Rahaston sijoitusten arvo ja rahasto-osuuden arvo ilmoitetaan Suomessa euroina. Muissa maissa, joissa Rahastoa markkinoidaan, ilmoitetaan rahasto-osuuden vas- ta-arvo niissä valuutoissa, joita kulloinkin voimassa olevan virallisen rahasto- esitteen mukaan käytetään kyseisissä maissa tehdyissä merkinnöissä ja lunas- tuksissa. Vasta-arvo lasketaan saman valuuttakurssin mukaan kuin Xxxxxxxx omaisuuden arvo. Rahaston valuuttamääräisten omistusten arvo muutetaan eu- roiksi kansainvälisten valuuttapankkien viimeisten valuuttanoteerausten keskihin- toihin.

Rahaston varat arvostetaan niiden markkina-arvoon.

Rahaston sijoitusten arvo lasketaan vähentämällä Rahaston varoista Rahaston velat.

Arvostusajankohta

Arvostusajankohta on kello 17.00 Suomen aikaa.

Niin sanotun viivästetyn Takuuturva-rahaston sekä niin sanotun viivästetyn pää- omasuojatun rahaston arvostusajankohta on kello 10.00 Suomen aikaa edellisen kaupankäyntipäivän kello 17.00 saatavilla oleviin arvoihin.

Arvo lasketaan arvostusajankohdan jälkeen.

Talletukset

Talletukset arvostetaan lisäämällä pääomaan sille kertynyt korko.

Rahamarkkinavälineet ja muut korkoa tuottavat arvopaperit

Rahamarkkinavälineet arvostetaan Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymien arvos- tusperiaatteiden mukaan markkinainformaatiolähteiden välityksellä julkaistujen os- tonoteerausten mukaan tai ellei rahamarkkinavälineelle saada markkinainformaa- tiojärjestelmien välityksellä luotettavaa arvoa, arvostetaan se jäljellä olevaa juok- suaikaa lähinnä vastaavan ajanjakson euribor tai sitä vastaavaan -korkoon, johon lisätään arvopaperikohtainen riskilisä.

Joukkolainat arvostetaan Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymien arvostusperiaat- teiden mukaan markkinainformaatiolähteiden välityksellä julkaistujen ostonoteera- usten mukaan tai ellei joukkolainalle saada markkinainformaatiojärjestelmien väli- tyksellä luotettavaa arvoa, arvostetaan se jäljellä olevaa juoksuaikaa lähinnä vas- taavan ajanjakson korkoon, johon lisätään arvopaperikohtainen riskilisä.

Riskilisä voi olla positiivinen tai negatiivinen. Riskilisä määritellään arvopaperikoh- taisesti ja sen laskemisessa käytetään Nordea konsernin ulkopuolisia tietolähteitä.

Osakkeet sekä osakesidonnaiset arvopaperit

Osakkeet sekä osakesidonnaiset arvopaperit arvostetaan viimeisimpään arvos- tusajankohtaa edeltävään kaupankäyntikurssiin.

Päivän kaupankäyntikurssin puuttuessa arvostus suoritetaan viimeisimpään os- totarjouskurssiin. Ellei osakkeelle tai osakesidonnaiselle arvopaperille ole saa- tavilla markkina-arvoa, arvostetaan se Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymien arvostusperiaatteiden mukaan.

Sijoitusrahastojen, erikoissijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuudet Rahasto-osuuksien ja yhteissijoitusyritysten osuuksien markkina-arvona käyte- tään niiden julkaistuja arvoja. Mikäli osuuden arvoa ei ole saatu, käytetään ky- seisen osuuden viimeistä saatavilla olevaa arvoa.

Strukturoidut rahoitusinstrumentit

Strukturoidut rahoitusinstrumentit arvostetaan ensisijaisesti lainan järjestäjän antaman hinnan mukaisesti. Toissijaisesti käytetään analyyttisiä malleja hinnan oikeellisuuden varmistamiseksi tai muodostamiseksi.

Johdannaisinstrumentit

Vakioidut johdannaiset arvostetaan vakioitujen johdannaisten markkinoilla to- teutuneeseen viimeisimpään kaupankäyntikurssiin. Ellei viimeisintä kaupan- käyntikurssia ole, vakioidut johdannaiset arvostetaan perustuen parhaaseen markkinoilta saatavaan informaatioon Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymien arvostusperiaatteiden mukaan.

Vakioimattomat johdannaiset arvostetaan arvoon, joka saadaan Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymiltä tahoilta.

Ellei johdannaisinstrumenteille ole saatavilla markkina-arvoa, arvostetaan ne Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymien arvostusperiaatteiden mukaan.

Lainaus- ja takaisinostosopimukset

Lainaus- ja takaisinostosopimukset arvostetaan pääsääntöisesti niiden kohde- etuuden markkina-arvoon.

Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymät arvostusperiaatteet ovat saatavilla Inter- netissä xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxx sekä kaikissa merkintäpaikoissa ja Rahastoyhti- össä niiden aukioloaikoina.

12 § Luoton ottaminen sijoitusrahastotoimintaa varten Finanssivalvonnan luvalla Rahastoyhtiö saa ottaa Rahaston lukuun väliaikai- seen tarkoitukseen sijoitusrahastotoimintaa varten luottoa määrän, joka vastaa enintään 10 % Rahaston varoista.

13 § Rahasto-osuuden arvon laskeminen

Rahastoyhtiö laskee rahasto-osuuden arvon kunakin sellaisena päivänä, jolloin talletuspankit ovat yleisesti Suomessa avoinna.

Rahastoyhtiö ei kuitenkaan laske rahasto-osuudelle arvoa sellaisina suomalai- sina pankkipäivinä, jolloin yli 50 % rahaston päämarkkinapaikoista on suljettuina eikä markkinahintoja ole saatavilla. Lisätietoja ulkomaisista pankkivapaista on saatavilla Internetissä osoitteessa xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxx. Rahasto-osuuden viimeisin arvo on saatavilla Internetissä xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxx tai xxx.xxxxxx.xx/xx/xx sekä kaikissa merkintäpaikoissa ja Rahastoyhtiössä nii- den aukioloaikoina.

Edellä mainitusta pääsäännöstä poiketen Rahastoyhtiö laskee Takuuturvara- hastojen osuuksille arvon kunakin sellaisena päivänä, jolloin pankit ovat Suo- messa ja Option vastapuolen ja suojausinstrumentin vastaanottajan, liikkee- seenlaskijan tai hallinnoivan yhtiön kotimaassa yleisesti avoinna. Muille pää- omasuojattujen rahastojen osuuksille Rahastoyhtiö laskee arvon kunakin sellai- sena päivänä, jolloin pankit ovat yleisesti avoinna Suomessa ja Option vasta- puolen kotimaassa. Rahasto-osuuden viimeisin arvo sekä tieto niistä päivistä, jolloin Rahaston arvoa ei lasketa, on saatavilla Internetissä xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxx tai xxx.xxxxxx.xx/xx/xx sekä kaikissa merkintäpaikois- sa ja Rahastoyhtiössä niiden aukioloaikoina.

Jos rahasto-osuuden arvoa ei voida poikkeuksellisen epävakaan ja ennalta-ar- vaamattoman markkinatilanteen tai muutoin poikkeuksellisten olosuhteiden taik- ka muun painavan syyn vuoksi määrittää, rahasto-osuuden arvo voidaan osuu- denomistajien yhdenvertaisuuden turvaamiseksi jättää väliaikaisesti laskematta. Rahastoyhtiön on ilmoitettava tästä päätöksestä välittömästi Finanssivalvonnal- le.

Niissä rahastoissa, joissa on käytössä joustava hinnoittelumenetelmä, rahasto- osuuden arvoa korjataan oikaisukertoimella ylöspäin, jos rahastossa on netto- merkintöjä. Tällöin rahasto-osuuden arvo nousee. Nettolunastustilanteessa ra- hasto-osuuden arvoa korjataan oikaisukertoimella alaspäin, jolloin rahasto- osuuden arvo laskee.

Joustavan hinnoittelumenetelmän vaikutus rahasto-osuuden arvoon on rahas- tokohtaisissa säännöissä määritellyn oikaisukertoimen suuruinen.

Rahastoyhtiöllä on käytössään kaksi erilaista rahasto-osuuden arvon laskentajär- jestelmää ja sen vuoksi kaksi teknisesti toisistaan poikkeavaa arvonlaskentame- netelmää. Virallisessa rahastoesitteessä kerrotaan kumpaa alla kuvatuista lasken- tamenetelmistä rahastokohtaisesti sovelletaan.

a) Rahasto-osuuden arvo on Rahaston arvo jaettuna liikkeessä olevien rahasto- osuuksien määrällä kuitenkin siten, että eri rahasto-osuussarjojen arvossa otetaan huomioon rahasto-osuuksille maksetut tuotto-osuudet ja erisuuruiset hallinnointi- palkkiot.

Tuotto- ja kasvuosuuksien suhteelliset arvot määräytyvät tuotto-osuuksien omista- xxxxx xxxxxxxxx tuoton mukaan. Tuoton maksu muuttaa tuotto- ja kasvuosuuksien arvojen välistä suhdelukua saman osuussarjan sisällä.

Suhdeluku (suhdeluku A) määräytyy tuotonjakopäätöksen jälkeen, tuoton ir- toamispäivänä, jakamalla tuotto-osuuden arvo (ilman maksettavaa tuottoa) kas- vuosuuden arvolla.

Tätä suhdelukua käytetään seuraavaan tuoton irtoamispäivään asti. Kunkin osuussarjan laskennallinen osuusmäärä on kasvuosuuksien ja suhdeluvulla ker- rottujen tuotto-osuuksien yhteenlaskettu lukumäärä.

Yksi osuussarjoista määritellään perussarjaksi, jonka jälkeen muiden osuussarjo- jen suhdeluvun A avulla saadut laskennalliset osuusmäärät muunnetaan perus- sarjan osuuksiksi. Muuntaminen tapahtuu osuussarjakohtaisesti siten, että kunkin osuussarjan laskennallinen osuusmäärä kerrotaan päivittäin laskettavalla osuus- sarjojen välisellä suhdeluvulla (suhdeluku B). Suhdeluku B pohjautuu perussarjan ja toisen osuussarjan hallinnointipalkkioiden väliseen eroon. Näin saadut osuus- sarjojen osuusmäärät lasketaan yhteen, jolloin saadaan Rahaston laskennallinen kokonaisosuusmäärä.

Perussarjan kasvuosuuden arvo saadaan jakamalla Rahaston arvo Rahaston las- kennallisella kokonaisosuusmäärällä. Muiden osuussarjojen kasvuosuuksien arvo lasketaan kertomalla perussarjan kasvuosuuden arvo osuussarjakohtaisella suh- deluku B:llä.

Tuotto-osuudet lasketaan osuussarjoittain kertomalla kunkin sarjan kasvuosuuden arvo kyseisen sarjan suhdeluku A:lla.

b) Rahasto-osuuden arvo on Rahaston arvo jaettuna liikkeellä olevien rahasto- osuuksien määrällä kuitenkin siten, että eri rahasto-osuussarjojen arvossa otetaan huomioon rahasto-osuuksille maksetut tuotto-osuudet ja erisuuruiset hallinnointi- palkkiot sekä osuussarjan suojaukseen käytettävät instrumentit.

Rahastossa voi olla eri osuussarjoja. Jokaiselle osuussarjalle lasketaan sarjakoh- tainen kokonaisarvo. Osuussarjakohtainen rahasto-osuuden arvo lasketaan jaka- malla osuus-sarjan kokonaisarvo sarjan kokonaisosuusmäärällä.

Osuussarjakohtainen päivittäinen kokonaisarvo lasketaan lisäämällä edellisen ar- vonlaskentapäivän kokonaisarvoon merkinnöistä ja lunastuksista sekä tuoton- maksusta tulleet pääomamuutokset ja omaisuuden tulosmuutos edellisestä päi- västä. Osuussarjakohtaisten omaisuuden tulosmuutos lisätään kokonaisarvoon kokonaisuudessaan, kun taas sijoitusrahaston omaisuuden tulosmuutos lisätään kokonaisarvoon osuussarjan omistussuhteen mukaisesti.

Omistussuhde määritetään aina kun rahaston ja rahasto-osuuden arvo lasketaan. Omistussuhdetta käytetään laskettaessa osuussarjojen suhteellista osuutta sijoi- tusrahaston tulosmuutoksesta.

Omistussuhteen laskennan pohjana on luku, jonka määrittämisen lähtökohta on edellisen arvonlaskentapäivän osuussarjan osuus sijoitusrahaston arvosta. Lu- kuun vaikuttavat lisäksi osuussarjaan tehtyjen merkintöjen, lunastusten ja tuoton- maksun pääomamuutokset sekä osuussarjan ja sijoitusrahaston välillä siirtyvät velat, saamiset ja maksut. Yksittäisen osuussarjan omistussuhde määritetään ja- kamalla yksittäisen osuussarjan luku kaikkien sijoitusrahastossa olevien osuussar- jojen samalla peri-aatteella määritetyillä, yhteenlasketuilla luvuilla.

14 § Rahaston ja Rahastoyhtiön tilikausi

Rahaston ja Rahastoyhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Rahaston tilinpäätös julkais- taan vuosikertomuksen yhteydessä kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päät- tymisestä.

15 § Rahasto-osuudenomistajien kokous

Varsinainen rahasto-osuudenomistajien kokous on pidettävä vuosittain Rahasto- yhtiön hallituksen määräämänä päivänä ennen huhtikuun loppua.

Ylimääräinen rahasto-osuudenomistajien kokous on pidettävä, kun Xxxxxxxxxxxxx hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos tilintarkastaja taikka rahasto-osuuden omistajat, joilla on yhteensä vähintään kahdeskymmenesosa (1/20) kaikista liik- keellä olevista rahasto-osuuksista, sitä kirjallisesti vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Varsinaisessa rahasto-osuudenomistajien kokouksessa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat:

1. valittava kokoukselle puheenjohtaja, joka kutsuu kokoukselle pöytäkir- janpitäjän;

2. laadittava ja hyväksyttävä ääniluettelo;

3. valittava kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa;

4. todettava kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;

5. esitettävä Rahastoyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellyt Ra- hastoyhtiön ja Rahaston tilinpäätökset ja toimintakertomukset;

6. valittava Rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti rahasto-osuuden- omistajien edustaja Rahastoyhtiön hallitukseen sekä Rahastoyhtiölle ti- lintarkastaja ja tälle varamies;

7. käsiteltävä muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Jokainen kokonainen rahasto-osuus Rahastossa tuottaa rahasto-osuuden- omistajien kokouksessa yhden äänen. Jos rahasto-osuudenomistajan koko omistus on Rahastossa alle yhden osuuden, on rahasto-osuudenomistajalla ko- kouksessa kuitenkin yksi ääni. Kokousasiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten- enemmistöllä. Vaaleissa tulee valituiksi eniten ääniä saanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa arpa.

Rahasto-osuudenomistaja voi olla valtakirjalla edustettuna rahasto-osuuden- omistajien kokouksessa ja käyttää kokouksessa avustajaa.

Mikäli rahasto-osuudenomistajien kokous pidetään useammalle rahastoyhtiön hallinnoimalle rahastolle samanaikaisesti, kokouksesta voidaan laatia kaikille ra- hastoille yhteinen pöytäkirja.

16 § Kutsu ja ilmoittautuminen rahasto-osuudenomistajien kokoukseen Rahasto-osuudenomistajien kokouksen kutsuu koolle Rahastoyhtiön hallitus. Kutsu rahasto-osuudenomistajien kokoukseen julkaistaan vähintään yhdessä suomenkielisessä ja yhdessä ruotsinkielisessä Suomessa ilmestyvässä valta- kunnallisessa sanomalehdessä. Kutsu on julkaistava aikaisintaan neljä ja vii- meistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Rahasto-osuudenomistajan on, saadakseen osallistua rahasto-osuudenomista- jien kokoukseen, ilmoittauduttava Rahastoyhtiölle kokouskutsussa mainitulla ta- valla ja viimeistään siinä mainittuna päivänä.

Rahasto-osuudenomistajilla ei ole oikeutta käyttää rahasto-osuudenomistajalle kokouksessa kuuluvia oikeuksia ennen kuin hänen rahasto-osuutensa on rekis- teröity tai hän on Rahastoyhtiölle ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityk- sen. Osallistumisoikeus rahasto-osuudenomistajien kokoukseen ja äänimäärä kokouksessa määräytyy kymmenen päivää ennen kokousta vallitsevan tilanteen perusteella.

Muut ilmoitukset toimitetaan rahasto-osuusrekisteriin merkityille rahasto-osuu- denomistajille kirjallisesti tai ilmoituksella, joka julkaistaan vähintään yhdessä suomenkielisessä ja yhdessä ruotsinkielisessä Suomessa ilmestyvässä valta- kunnallisessa sanomalehdessä.

17 § Rahastoesitteet, puolivuotiskatsaus ja vuosikertomus Rahaston virallinen rahastoesite, avaintietoesite, puolivuotiskatsaus sekä Rahas- ton ja Rahastoyhtiön vuosikertomukset julkistetaan sijoitusrahastolaissa mainituin tavoin. Puolivuotiskatsaus laaditaan kesäkuun lopun tilanteesta.

Puolivuotiskatsaus on julkistettava kahden kuukauden kuluessa katsauskauden päättymisestä lukien ja Rahaston sekä Rahastoyhtiön vuosikertomukset kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä lukien.

Rahaston vuosikertomus, puolivuotiskatsaus, virallinen rahastoesite sekä avaintie- toesite ovat yleisön nähtävillä ja saatavilla Internetissä xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxx tai xxx.xxxxxx.xx/xx/xx sekä kaikissa merkintäpaikoissa ja Rahastoyhtiössä niiden aukioloaikoina. Rahastoyhtiön vuosikertomus ovat saatavilla Rahastoyhtiössä sen aukioloaikoina. Edellä mainitut asiakirjat toimitetaan myös pyynnöstä veloituksetta rahasto-osuudenomistajalle.

18 § Xxxxxxxx sääntöjen muuttaminen

Rahaston sääntöjen muuttamisesta päättää Rahastoyhtiön hallitus. Sääntöjen muutoksille on haettava Finanssivalvonnan vahvistus. Rahaston sääntöjen muu- tos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun Finanssivalvonta on vahvistanut muutoksen ja muutos on saatettu rahasto-osuudenomistajien tietoon, ellei Finans- sivalvonta toisin määrää. Muutosten katsotaan tulevan rahasto-osuudenomistajien tietoon viidentenä päivänä siitä, kun ilmoitus on annettu postin kuljetettavaksi tai sinä päivänä, kun ilmoitus on julkaistu yhdessä suomenkielisessä ja yhdessä ruotsinkielisessä valtakunnallisessa sanomalehdessä Suomessa tai lähetetty ra- hasto-osuudenomistajan suostumuksella sähköpostitse tai muuta sähköistä vies- tintä käyttäen. Sääntömuutoksen tultua voimaan se koskee kaikkia rahasto- osuudenomistajia.

19 § Merkintöjen ja lunastusten keskeyttäminen

Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää osuuksien merkinnät ja lunastukset, jos markkinapaikka, jota voidaan Rahaston sijoituspolitiikan mukaan pitää päämarkki- napaikkana, on muusta kuin ennalta arvattavasta syystä suljettu tai kaupankäyntiä on sanotulla markkinalla rajoitettu tai markkinalla ei ole saatavissa luotettavaa markkina- tai hintainformaatiota, tai kun rahasto-osuudenomistajien etu sitä muu- toin vaatii.

20 § Tietojen luovuttaminen

Rahastoyhtiöllä on oikeus luovuttaa rahasto-osuudenomistajia koskevia tietoja kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

21 § Sovellettava laki

Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaan sovelletaan Suomen lakia.

Document Metadata

Table of Contents

Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 13.4.2016. Säännöt ovat voimassa 6.7.2016 alkaen.

Document Metadata