PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE PERUSSOPIMUS
PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE PERUSSOPIMUS
Kuntayhtymähallitus 20.05.2020
Sisällys
I OSA HALLINNON JA TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN 1
Luku 1 1
KUNTAYHTYMÄN JOHTAMINEN 1
1 § Soveltaminen 1
2 § Kuntayhtymän johtamisjärjestelmä 1
3 § Esittely yhtymähallituksessa 1
4 § Yhtymähallituksen puheenjohtajan tehtävät 1
Luku 2 2
YHTYMÄVALTUUSTO 2
5 § Ylin päättävä elin 2
6 § Yhtymävaltuuston jäsenten valinta 2
7 § Jäsenten äänivalta 2
8 § Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus 2
9 § Yhtymävaltuuston tehtävät 2
Luku 3 3
YHTYMÄHALLITUS JA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA 3
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä 3
11 § Yhtymähallituksen tehtävät 3
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen 3
13 § Kuntayhtymän johtaja 3
Luku 4 3
MUUT TOIMIELIMET 3
14 § Ympäristölautakunta 3
15 § Yksilöjaos 3
Luku 5 4
OMISTAJAOHJAUS 4
16 § Omistajaohjaus 4
Luku 6 4
TALOUDENHOITO 4
17 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet 4
18 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 4
19 § Talousarvio ja -suunnitelma 4
20 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille 4
21 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely 5
22 § Alijäämän kattaminen 5
23 § Tilinpäätös 5
24 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus 5
Luku 7 5
KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN 5
25 § Kuntayhtymän toiminnan rahoittaminen 5
26 § Investoinnit ja pääomarahoitus 5
27 § Suunnitelmapoistot 5
28 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyminen 5
29 § Rahastot 6
Luku 8 6
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 6
30 § Tarkastuslautakunta 6
31 § Xxxxxxxxx ja talouden tarkastus 6
32 § Sisäinen tarkastus 6
Luku 9 6
KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 6
33 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 6
34 § Perussopimuksen muuttaminen 6
35 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen 6
Luku 10 7
MUUT MÄÄRÄYKSET 7
36 § Toimitilat 7
Luku 11 7
VOIMAANTULO 7
37 § Voimaantulo 7
LUKU 1
JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT
1 § Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Selänne. Kuntayhtymän kotipaikka on Haapajärven kaupunki.
Kuntayhtymä on yksikielinen.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Kärsämäki.
3 § Tehtävä ja toiminta-ajatus
Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää Haapajärven, Pyhäjärven ja Reisjärven puolesta val- tion kunnille lailla säätämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymä järjestää lisäksi kaikille jäsenkunnilleen ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, maa-aines- lain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Jäsenkunnat siirtävät kuntalain 8
§:ssä tarkoitetun järjestämisvastuun edellä mainituissa palveluissa kuntayhtymälle.
Kuntayhtymän tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia yhteis- työssä jäsenkuntien kanssa.
Lisäksi kuntayhtymä voi järjestää jäsenkunnilleen myös muita palvelusopimuksissa määri- teltäviä palveluja.
Kuntayhtymä voi myydä toimialaansa kuuluvia palveluja sopimukseen perustuen myös muille kuin jäsenkunnille.
Mikäli lainsäädäntö jatkossa mahdollistaa, jäsenkunta voi siirtää sosiaali- ja terveydenhuol- lon palvelujen järjestämisvastuun pois kuntayhtymältä. Jäsenkunnan tulee tehdä muutok- sesta ilmoitus yhtymähallitukselle. Muutos tapahtuu ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päättyessä, mikäli yhtymävaltuustossa ei asiasta toisin sovita.
Mikäli jäsenkunta haluaa myöhemmässä vaiheessa siirtää kuntayhtymälle kuntalain 8 §:ssä tarkoitetun järjestämisvastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, sen tulee ilmoittaa asiasta yhtymähallitukselle. Muutos tapahtuu ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätty- essä. Kuntayhtymän puolesta siirron hyväksyy yhtymävaltuusto.
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kunta- lain mukaisesti.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen- muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallituk- selle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aiemmin.
Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta erovan kunnan osuutta netto- varallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Mikäli jäsenkunnan eroa- minen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa.
Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
LUKU 2 YHTYMÄVALTUUSTO
5§ Ylin päättävä elin
Kuntayhtymän ylin päättävä elin on yhtymävaltuusto.
6§ Yhtymävaltuuston jäsenten valinta
Jäsenkunnat valitsevat jäsenet yhtymävaltuustoon kuntavaaleja edeltävän edellisen vuoden lopun (31.12) asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa tuhatta (1000) asukasta kohti.
Kullekin yhtymävaltuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Toimikausi jatkuu siihen saakka, kunnes uusi yhtymävaltuusto on valittu.
Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimi- kauden tai hänelle myönnetään ero yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikau- den, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajä- senen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymäval- tuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä.
7 § Jäsenten äänivalta
Kullakin yhtymävaltuuston jäsenellä on yksi (1) ääni. Mikäli jäsen on estynyt tai poissa, siir- tyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.
Jäsenkunnalla on äänivaltaa vain niissä asioissa, joista se on siirtänyt järjestämisvastuun kuntayhtymälle.
8 § Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus
Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa äänivaltaisista val- tuutetuista on läsnä.
9 § Yhtymävaltuuston tehtävät
Kuntalain 59 §:n mukaan yhtymävaltuustoon sovelletaan, mitä valtuustosta säädetään. Yhtymä- valtuuston tehtävistä säädetään kuntalain 14 §:ssä.
Lisäksi yhtymävaltuuston on viimeistään kesäkuussa
1) käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tarkastus- lautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin kuin tehtyjen muistu- tusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot; ja
2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä yhtymähalli- tukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä kohdassa maini- tut kertomukset antavat aihetta
Yhtymävaltuuston on viimeistään joulukuussa hyväksyttävä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio sekä vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on ta- loussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Yhtymävaltuuston toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
LUKU 3
YHTYMÄHALLITUS JA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä
Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen jäsenkuntien esittämistä ehdokkaista yhtymähal- litukseen yksitoista (11) jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen, seuraavasti:
Haapajärven kaupunki 4 jäsentä ja varajäsentä Pyhäjärven kaupunki 3 jäsentä ja varajäsentä
Reisjärven kunta 2 jäsentä ja varajäsentä
Kärsämäen kunta 2 jäsentä ja varajäsentä
Yhtymähallituksen äänivallan osalta noudatetaan samaa kuin yhtymävaltuuston osalta on perussopimuksen pykälässä seitsemän (7) sovittu.
Yhtymähallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat valitsee yhtymävaltuusto.
11 § Yhtymähallituksen tehtävät
Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kunta- laissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosään- nössä määrätään.
Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännössä ole toisin määrätty.
Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.
13 § Kuntayhtymän johtaja
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, ta- loutta ja muuta toimintaa.
Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä ja johtajasopimuk- sessa.
LUKU 4
MUUT TOIMIELIMET
14 § Ympäristölautakunta
Kuntayhtymässä on ympäristölautakunta, jonka kokoonpanosta, päätösvallasta ja koolle- kutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
15 § Yksilöjaos
Yhtymähallituksen alaisuudessa toimii yksilöjaos, joka käsittelee yksilöä koskevat asiat, jotka on säädetty monijäsenisen toimielimen käsiteltäväksi. Lisäksi jaosto käsittelee yksi- löä koskevat oikaisuvaatimukset. Yksilöjaoksen kokoonpanosta sekä tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
LUKU 5 OMISTAJAOHJAUS
16 § Omistajaohjaus
Omistajaohjauksen toteuttamiseksi toimii säännöllisesti kokoontuva jäsenkuntien kuntajohta- jista ja kuntayhtymän viranhaltijajohdosta koostuva omistajaohjauksen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on kehittää kuntayhtymän toimintaa ja tehokkuutta. Kuntayhtymän johtaja kutsuu neuvottelukunnan koolle vähintään kerran vuodessa ja aina muulloinkin omistajakunnan sitä pyytäessä.
Kuntajohtajat toteuttavat omistajaohjausta kukin kuntansa konserniohjeen mukaisesti. Kuntakierroksia järjestetään kaikissa jäsenkunnissa.
LUKU 6 TALOUS
17 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet
Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksesta. Kuntayhtymän peruspääoma jakautuu yhtymähallituksen päätöksen 21.8.2014 § 114 mukaan seuraavasti:
Haapajärvi | 7.614 euroa | (40,08 %) |
Pyhäjärvi | 5.733 euroa | (30,18 %) |
Reisjärvi | 2.928 euroa | (15,41 %) |
Kärsämäki | 2.723 euroa | (14,33 %) |
Yhteensä | 18.998 euroa |
Peruspääomaa voidaan yhtymävaltuuston päätöksellä korottaa tai alentaa. Uuden jäsenkun- nan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymävaltuusto.
18 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät peruspääomaosuuksien mukaan. Jäsenkunnalla on kuitenkin oikeus kuntayhtymän varallisuuteen vain siltä osin, kuin se on siir- tänyt järjestämisvastuun kuntayhtymälle.
Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista ja vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi. Jäsenkunnan vastuut, velat ja velvoit- teet muodostuvat ainoastaan niistä asioista ja menoista, joista se on siirtänyt järjestämisvas- tuun kuntayhtymälle.
19 § Talousarvio ja -suunnitelma
Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilai- suus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehittämiseksi. Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erik- seen jäsenkuntien lausunnot.
Yhtymähallituksen esitys talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava yhtymävaltuustolle ja jäsenkunnille viimeistään 31.10. mennessä.
Toimintaedellytysten olennaisten muutosten johdosta talousarvioon voidaan tehdä muutoksia. Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.
20 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla kohdennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.
Yhtymähallitus raportoi kuukausittain jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumi- sesta.
21 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely
Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymävaltuusto voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden palvelujen käytön mukaisessa suhteessa.
22 § Alijäämän kattaminen
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitetun selvi- tyshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä ta- valla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta tämän perussopimuksen 18 §:n mu- kaisesti.
23 § Tilinpäätös
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.
24 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot.
LUKU 7
KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN
25 § Kuntayhtymän toiminnan rahoittaminen
Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat kustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suo- rittamalla korvauksella siltä osin kuin toteutuneita kustannuksia ei voida kattaa jäsenkun- tien ulkopuolisella myynnillä, muulla palvelumyynnillä, asiakasmaksutuotoilla sekä tuilla ja avustuksilla tai muilla näihin verrattavilla tuloerillä.
Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun taloussuunnitelman pohjalta palvelujen toteutuneen käytön mukaan. Jäsenkunnat maksa- vat kuukausittain ennakkomaksuosuuden, joka on 1/12 talousarviovuonna jäsenkunnalle myytäväksi sovittujen palvelujen yhteissummasta. Yleiset ja yhteiset kustannukset jaetaan tilivuotta edellisen kalenterivuoden 31.12. mukaisen asukasluvun suhteessa.
Ympäristö- ja rakennusvalvonnan palveluissa kustannukset jaetaan kunnittain asukaslu- vun ja arvioidun työtarpeen (valvontakohteet, tilojen määrä ja suoritemäärä) keskiarvolla ja hallinnon osalta edellisen kalenterivuoden 31.12. mukaisen asukasluvun suhteessa. Yh- teisvastaanoton kustannukset jaetaan kunnittaisen käytön mukaan.
Jäsenkuntien ulkopuolisessa myynnissä noudatetaan kustannuslaskentaan ja omakustan- nushintaan perustuvaa hinnoittelua.
Yhtymävaltuusto päättää vuosittain jäsenkuntalaskutuksen yksityiskohtaisista perusteista.
26 § Investoinnit ja pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkun- nan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena tai lai- nana rahoituslaitokselta.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymäval- tuusto.
Kuntayhtymä ei investoi kiinteään omaisuuteen.
27 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.
28 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyminen
Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritel- lään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 §:n 1 momen- tin mukaisen viivästyskoron.
29 § Rahastot
Yhtymävaltuusto päättää rahaston perustamisesta ja niiden säännöistä.
LUKU 8
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
30 § Tarkastuslautakunta
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkas- tuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
31 § Hallinnon ja talouden tarkastus
Xxxxxxxxx ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä on säädetty kuntalaissa ja mää- rätään hallintosäännössä.
32 § Sisäinen tarkastus
Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta mää- rätään tarkemmin hallintosäännössä.
LUKU 9
KUNTYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
33 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.
Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.
Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, ellei- vät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvi- tyksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille tämän perussopimuksen 18 §:n mukaisesti. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsen- kunnat ovat velvollisia suorittamaan erotuksen perussopimuksen 18 §:n mukaisesti.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
34 § Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlaske- tusta asukasluvusta.
35 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana Poh- jois-Suomen hallinto-oikeudessa.
LUKU 10
MUUT MÄÄRÄYKSET
36 § Toimitilat
Kuntayhtymä toimii lähtökohtaisesti vuokralla jäsenkuntien omistamissa tai hallinnoimissa tiloissa. Omistajan/hallinnoijan ja vuokralaisen väliset velvollisuudet tarkennetaan vuokra- sopimuksen vastuunjakotaulukossa. Peruskorjauksista sekä laajennus- ja uudisrakennus- hankkeista huolehtiminen kuuluu jäsenkunnalle/vuokranantajalle.
Kuntayhtymä maksaa kiinteistöstä omistavalle jäsenkunnalle/vuokranantajalle vuokraa ja sisällyttää kulut palvelujen toimipaikka- tai palvelukohtaisesti laskettaviin hintoihin.
Vuokran määräytymisperusteet sisältyvät taloussuunnitelmaan. Jäsenkuntien perimä vuokra muodostuu ylläpito- ja pääomakustannuksista.
LUKU 11 VOIMAANTULO
37 § Voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.8.2020. Tällä perussopimuksella korvataan aikai- sempi vuonna 2014 hyväksytty perussopimus.
Allekirjoitukset ja sopimuskappaleet
Tätä perussopimusta on allekirjoitettu viisi saman sanaista kappaletta, yksi kullekin jäsenkunnalle ja yksi kuntayhtymälle.
päivänä kuuta 2020
HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI
Xxxx Xxxxxxxx
vs. kaupunginjohtaja
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI
Xxxxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
kaupunginjohtaja kaupunginhallituksen puheenjohtaja
REISJÄRVEN KUNTA
Xxxxxx Xxxxxxx kunnanjohtaja
KÄRSÄMÄEN KUNTA
Xxx Xxxxxxx kunnanjohtaja