TURUN KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN JA VAL- TION VÄLISEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUKSEN 2012–2015 TO- TEUTUMISEN SEURANTA
TURUN KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN JA VAL- TION VÄLISEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUKSEN 2012–2015 TO- TEUTUMISEN SEURANTA
Loppuraportti 2.11.2016
TIIVISTELMÄ
Turun kaupunkiseudun 13 kunnan valtuustot hyväksyivät touko-kesäkuussa 2012 maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -aiesopimuksen vuosille 2012–2015. Sopi- muskumppaneina olivat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Liiken- nevirasto, asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus. Aiesopimuksella kunnat toteuttavat kaupunkiseudun rakennemallia. Sopimusmenet- telyllä valtio pyrki tukemaan kaupunkiseutua yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa.
Valtio asetti sopimukselle seurantaryhmän. Seudullisella MAL-työryhmällä oli koordi- nointivastuu aiesopimuksen toteuttamisessa ja seurannassa. Valtion ja kuntien yhtei- sen seurantaryhmän päätehtävänä on ollut arvioida aiesopimukseen kirjattujen toi- menpiteiden edistymistä.
Aiesopimusta seurattiin kahdessa jaksossa. Ensimmäinen seurantajakso oli sopimuk- sen voimaantulosta vuoden 2013 loppuun ja toinen jakso vuoden 2014 alusta vuoden 2015 loppuun. Loppuraportissa on kuvattu koko sopimuskauden tulokset.
Seurantaraportti on laadittu siten, että se sisältää aiesopimuksen mukaiset tavoitteet ja kunkin osalta seurantaindikaattorit, toteutuman sekä johtopäätöksen. Lopussa esi- tetään johtopäätökset ja aiesopimusmenettelyä koskevat kehittämisehdotukset.
Aiesopimuksen seuranta osoittaa, että kaupunkiseudulla on aktiivisesti toteutettu so- pimukseen kirjattuja toimenpiteitä. Kaupunkiseudun kuntien vahva panostus on eri- tyisesti nähtävissä seudullisen rakennemallin toteuttamisohjelman ja rakennemallia toteuttavan seudullisen asunto- ja maapoliittisen ohjelman valmistelussa, liikennejär- jestelmätyössä, MAL-hankeohjelman valmistelussa ja toteutuksessa sekä joukkoliiken- teen edellytysten parantamiseen tähtäävissä toimissa. Parhaimmillaan sopimusseu- ranta muodostaa keskeisen seudullisen tietopohjan kuntien maankäyttöpäätöksien tueksi. Toimenpiteiden vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteeseen ja kulkutapaja- kaumaan ovat kuitenkin todennettavissa vasta pidemmällä aikavälillä.
Vuosien 2010–2015 väestönkasvusta 83 % on kohdistunut ydinkaupunkialueelle ja 15
% ydinkaupunkialueen ulkopuolelle. Vuosien 2015–2017 arvioidun asemakaavoitetun ja asemakaavoitettavan alueen asuntotuotannon seurauksena noin 69 % väestönkas- vusta kohdistuu ydinkaupunkiseudulle ja 31 % ydinkaupunkiseudun ulkopuolelle. Asuntotuotannon osalta on vielä aikaista todeta, onko asuntotuotannon kehitys muut- tumassa aiesopimuksen myötä tasapainoisempaan ja yhteisvastuullisempaan suun- taan keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä.
Valtion näkökulmasta MAL-aiesopimusprosessi on ollut tapa edistää kansallista il- masto- ja energiapolitiikkaa, liikennepolitiikkaa, kaupunkipolitiikkaa ja kuntapolitiik- kaa. MAL-aiesopimusmenettely on tiivistänyt ministeriöiden välistä yhteistyötä MAL- kysymyksissä. Samalla on todettu selkeä tarve kytkeä aiesopimusmenettely valtion oh- jausasiakirjoihin, kuten liikennepoliittiseen selontekoon ja asuntopoliittiseen toimen- pideohjelmaan.
MAL-aiesopimukset ovat varsin uusi väline, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä on vaikea vielä arvioida. Aiesopimus on edistänyt yhdyskuntarakenteen ohjauksen sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä kuntien keskinäistä että kuntien ja valtion välistä yhteistyötä. MAL-aiesopimukset ovat tarpeellisia myös jat- kossa.
Seurannan loppuraporttia on käsitelty seudullisessa MAL-työryhmässä 24.8.2016 ja 26.10.2016. Valtion ja kuntien yhteinen seurantaryhmä merkitsee loppuraportin tie-
Sisällysluettelo
1.1 Turun kaupunkiseudun aiesopimus 4
1.2 Aiesopimuksen laadintaprosessi 5
2.1 Kaupunkiseudun yhteisen maankäyttöstrategian toteuttaminen 10
2.2 Keskustojen ja taajamien kehittäminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi 12
2.3 Haja- ja lieverakentamisen vähentäminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi 15
2.4 Palveluiden saavutettavuuden edistäminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi 18
3.1 Monipuolinen asuntotarjonta ja yhteisvastuullinen asuntopolitiikka 21
3.2 Yhteistyömenettelyiden kehittäminen 31
3.3 Rakentamisen energiatehokkuus 32
4 KESTÄVÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 35
4.2 Joukkoliikenteen järjestäminen 39
4.4 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen 44
4.5 Liikenneturvallisuuden edistäminen 45
4.6 Liikenteen hallinta ja liikkumisen ohjaus 46
5 KESTÄVÄ KASVU JA KAUPUNKISEUDUN KILPAILUKYKY 48
5.3 Lento- ja laivaliikenteen kehittäminen 52
6.1 Seurantakohteita koskeva kokonaisarvio 55
6.2 Sopimuksen toteutuminen suhteessa hallitusohjelman tavoitteisiin 59
6.3 Valmisteluprosessin arviointi ja osapuolten odotukset aiesopimusmenettelyn kehittämiseksi 59
6.4 Sopimuksen ja toimenpiteiden vaikuttavuus 61
Liite 1: ARA:n myöntämät korkotuki- ja takauslainapäätökset 2012–2015 normaaleille vuokratalo- ja ASO-kohteille. 62
Liite 2: Investointiavustuspäätöksen saaneet kohteet 2012–2015
Liite 3: Aiesopimuksen toimenpiteet 65
1 JOHDANTO
Vuoden 2011 hallitusohjelmassa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-aiesopimus on mainittu suurimpien kaupunkiseutujen yhdyskun- tarakenteen kehitystä tukevana välineenä. Hallitusohjelman mukaisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksia jatketaan sa- manaikaisesti kuin aiesopimusmenettelyä kehitetään sitovammaksi. Menettelyn tarkoituksena on tukea suurten kaupunkiseutujen yhdys- kuntarakenteen ohjauksen sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista. Turun kaupunkiseudulla maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun yhteen kytkemistä on tarkasteltu mm. seudun rakennemallityössä ja liikennejärjestelmätyössä.
Aiesopimus pohjautuu Turun kaupunkiseudulla hyväksyttyyn rakenne- malliin 2035, sen toteuttamisohjelmaan ja siihen liittyvien investointien toteuttamisen ajoitukseen. Aiesopimus on osapuolten yhteistä tahtoti- laa ja tulevaisuuden kehityssuuntia kuvaava aikomus.
Valtio asetti 22.11.2012 aiesopimukselle seurantaryhmän, johon nimet- tiin seuraavat henkilöt: rakennusneuvos Xxxxx Xxxxxx (YM, pj), apulais- kaupunginjohtaja Xxxxxx Xxxxxxxx (Turun kaupunki), kaavoitustoimen- johtaja Xxxxxx Xxxxxxxx (Turun kaupunki), kaupunginjohtaja Xxxxx Xxxxx (Kaarinan kaupunki), kaupunginjohtaja Xxx Xxxxxxxx (Raision kau- punki), kunnanjohtaja Xxxxx Xxxxxxx (Liedon kunta), yleiskaava-arkkitehti Xxxxxxxxx Xxxx (Turun kaupunki, asiantuntijasihteeri), yli-insinööri Xxxxx Xxxxxx (YM), neuvotteleva virkamies Xxxxxxxxx Xxxxxxxxxxx (LVM), xxx- xxxx Xxxxx Xxxxxx (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus), yksikön päällikkö Xxxxxx XX Xxxxxxx (Liikennevirasto) sekä yksikön päällikkö Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx (Varsinais-Suomen ELY-keskus). Seurantaryhmän kokoonpano on sopimuksen voimassaoloaikana muuttunut; Liedon edustajana ryhmässä on uusi kunnanjohtaja Xxxx Xxxxxxx.
Seudullisella MAL-työryhmällä on ollut koordinointivastuu aiesopimuk- sen toteuttamisesta ja seurannasta. MAL-työryhmässä on kaupunkiseu- dun kaikkien kuntien, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Varsinais- Suomen liiton edustus.
Seurantaraportin kokoamiseen ovat osallistuneet toimialajohtaja Xxxxx- xxxx Xxxx, kehittämispäällikkö Xxxxx Xxxxx, erityisasiantuntija Xxxx Xxxxx, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen johtaja Xxxx Xxxxxxxxxxx, liikenne- suunnitteluinsinööri Xxxx Xxxxxx, joukkoliikennejohtaja Xxxxx Xxxxx, suunnittelupäällikkö Xxxxx Xxxxxxx, liikenneinsinööri Xxxxx Xxxxxxx, kaavoitusarkkitehti Xxxx Xxxxxxxx ja kaavataloussuunnittelija Xxxxx Xxxx (Turun kaupunki), yksikön päällikkö Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx, liikenne- järjestelmäpäällikkö Xxxxx Xxxxxxxx ja liikenneturvallisuusinsinööri Xxxxxx Xxxxx (Varsinais-Suomen ELY-keskus), suunnittelujohtaja Xxxxxx Xxxxxxxx, maakunta-arkkitehti Xxxxx Xxxx, liikennesuunnittelija Xxxxx Xxxxxxxx, liikennesuunnittelija Xxxx Xxxx ja kaavasuunnittelija Xxxxx Xxxxx (Varsinais-Suomen liitto), yli-insinööri Xxxxx Xxxxxx (YM), neu- votteleva virkamies Xxxxxxxxx Xxxxxxxxxxx (LVM), yksikön päällikkö An- ders HH Xxxxxxx (Liikennevirasto) sekä johtaja Xxxxx Xxxxxx ja asunto- markkina-asiantuntija Xxxxx Xxxxx (Asumisen rahoitus- ja kehittämis-
1.1 Turun kaupunkiseudun aiesopimus
Turun kaupunkiseudun 13 kuntaa (Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynä- mäki, Naantali, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Tarvasjoki ja Turku) sekä valtion osalta ympäristöministeriö, asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus allekirjoitti- vat 20.6.2012 maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuk- sen vuosille 2012–2015. Aiesopimuksen valmistelussa olivat mukana työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö ja Varsinais-Suomen liitto.
MAL-aiesopimus on sekä kaupunkiseudun kuntien välinen että kuntien ja valtion välinen, osapuolten yhteistä tahtoa ja tulevaisuuden kehitys- suuntia kuvaava aikomus. Aiesopimuksen tarkoituksena on tukea kau- punkiseudun kokonaisetua ja siihen liittyvien kansallisten tavoitteiden toteuttamista. Valtio-osapuoli tukee seudun yhteisiä tavoitteita erilai- sin ohjaavin ja taloudellisin tukitoimenpitein sekä investoinnein erik- seen sovittujen valtakunnallisten periaatteiden ja ohjelmien mukai- sesti.
Keskeisenä aiesopimuksen tavoitteena on ollut vahvistaa osapuolten, erityisesti kuntien, keskinäistä sitoutumista kaupunkiseudun rakenne- mallin 2035 keskeisten tavoitteiden toteutumiseksi, joita ovat väestön- kasvuun varautuminen, elinkeinoelämän kasvun tukeminen, yhdyskun- tarakenteen eheyttäminen, keskustojen kehittäminen, asuntotuotan- non monipuolistaminen, väestön sosiaalisen ja alueellisen eriytymisen ehkäiseminen, liikkumisen tapojen uudistaminen ja palvelujen saata- vuuden parantaminen yli kuntarajojen. Yleistavoitteena korostetaan il- mastonmuutoksen hillintää. Aiesopimuksen tavoitteena on lisätä re- surssien käytön vaikuttavuutta kaupunkiseudun hankekokonaisuuden toimeenpanossa.
Aiesopimuksen osapuolet edistävät erityisesti sellaisia koko kaupunki- seutua, useita kuntia tai hallinnonaloja keskeisesti koskevia hankkeita, joilla on ratkaiseva merkitys koko seudun elinvoimaisuudelle, kilpailu- kyvylle, vetovoimaisuudelle, yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle ja kestävälle kasvulle. Tavoitteena on vahvistaa Turun kaupunkiseudun kilpailukykyä osana Tukholma-Turku-Salo-Helsinki-Pietari kehityskäytä- vää ja Etelä-Suomen laajempaa työssäkäyntialuetta.
Aiesopimuksen tavoitteena on tukea maankäytön, asumisen ja liiken- teen suunnittelun ja toteutuksen yhteistyötä sekä seudun kuntien että kuntien ja valtion kesken. Sopimus on kaupunkiseudun kuntien keski- näinen sitoumus vastuunkannosta yhteisten maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi. Sopimus tukee myös kaupunkiseudun kuntien ja valtion toimijoiden välistä kumppa- nuutta.
Kesäkuussa 2016 allekirjoitettiin uusi MAL-sopimus vuosille 2016-2019, joka on jatkoa tälle vuoden 2015 loppuun voimassa olleelle aiesopimuk- selle.
1.2 Aiesopimuksen laadintaprosessi
Eduskunnan toukokuussa 2010 hyväksymän valtioneuvoston kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta selonteon mukaisesti Turun kaupunki- seutu laati ministeriöiden kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen. Valtio ja Turun kaupunkiseutu aloittivat aiesopimus- neuvottelut keväällä 2011. Valtion puolelta neuvotteluosapuolina oli- vat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkei- noministeriö, valtiovarainministeriö, Liikennevirasto, asumisen rahoi- tus- ja kehittämiskeskus sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Kahdenkeskistä prosessia varten oli ministeriöiden ja kaupunkiseudun valmistelutyöryhmä. Kaupunkiseudun valmisteluprosessia koordinoi ohjausryhmä, joka käsitteli aiesopimusta kuusi kertaa. PARAS-ohjaus- ryhmän asettamat työryhmät valmistelivat sisältöjä. Lokakuussa 2011 järjestettiin Turussa laaja työpaja, johon osallistui noin 100 aiesopimus- osapuolten virkamiestä ja luottamushenkilöä.
Aiesopimuksen luonnosversioita käsiteltiin neuvotteluiden edetessä valtio-osapuolen johtoryhmissä sekä Turun kaupunkiseudun MAL-työ- ryhmässä ja PARAS-ohjausryhmässä. Valtio- ja kuntaosapuolten toiveet sovitettiin yhteen ja sopimus viimeisteltiin keväällä 2012. Valmistelu- prosessi oli avoin; sopimus oli jo valmisteluvaiheessa luettavissa PARAS- ohjausryhmän internetsivuilla.
PARAS-ohjausryhmä hyväksyi aiesopimuksen 24.4.2012 ja lähetti sen kuntien ja muiden osapuolien käsiteltäväksi. Aiesopimus hyväksyttiin kaupunkiseudun kuntien valtuustoissa ja Varsinais-Suomen liiton maa- kuntavaltuustossa touko-kesäkuussa 2012. Rakennemallialueen kun- nista kaikki muut paitsi Xxxxxxxxxx hyväksyi aiesopimuksen. Lisäksi so- pimus hyväksyttiin toukokuussa 2012 ministeriöissä, ELY-keskuksessa, Liikennevirastossa ja asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa, minkä jälkeen sopimus allekirjoitettiin ministereiden johdolla 20.6.2012.
1.3 Aiesopimuksen seuranta
Aiesopimuksessa sovittiin seurannasta. Aiesopimukseen on kirjattu, että sen toteutumista seuraa erikseen asetettava valtion ja kuntien vä- linen aiesopimuksen seurantaryhmä, jonka koollekutsujana toimii ym- päristöministeriö. Ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministe- riö asettivat 22.11.2012 valtion ja kuntien välisen seurannan valmiste- lusta vastaavan seurantaryhmän. Aiesopimuksen toteuttamisen koor- dinointivastuu on ollut seudullisella MAL-työryhmällä, jossa on seudun kaikkien kuntien, Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY-kes- kuksen edustus. Seudullinen MAL-työryhmä on koonnut ja valmistellut seuranta-aineistoa seurantaryhmälle.
Aiesopimuksen ensimmäinen seurantajakso oli sen voimaantulosta vuoden 2013 loppuun ja toinen seurantajakso 1.1.2014 – 31.12.2015. Loppuraportissa kuvataan aiesopimukseen kirjattujen toimenpiteiden edistymistä ja toteutumista sopimuskaudella, pääosin vuoden 2015 loppuun mennessä. Toimenpiteiden vaikuttavuus seudun yhdyskunta- rakenteeseen ja kulkutapajakaumaan sekä maankäytön, asumisen ja lii- kenteen kehitykseen on arvioitavissa vasta pidemmällä aikavälillä.
Seurannan loppuraporttia on käsitelty seudullisessa MAL-työryhmässä 24.8.2016 ja 26.10.2016. Valtion ja kuntien yhteinen seurantaryhmä merkitsee loppuraportin tiedoksi 3.11.2016, jonka jälkeen se lähete- tään kuntiin tiedoksi.
2 MAANKÄYTÖN TOIMENPITEET
Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta eheytetään ohjaamalla asu-
Seurantakohteet Väestön ja työpaikkojen ko- konaismäärän kehitys raken- nemallin mukaisen kaupunki- seudun kunnissa (ml. Nousi- ainen)
mista, työpaikkoja ja palvelutoimintoja keskustoihin, taajama-alueille ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaan nykyiseen rakenteeseen energiate- hokkaasti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Kaupunkiseudun vetovoi- matekijöitä mm. rikasta kulttuuriympäristöä vahvistetaan kaikessa maankäytön suunnittelussa.
Turun kaupunkiseutu varautuu 75 000 asukkaan ja 20 000 työpaikan li- säykseen vuoteen 2035 mennessä vuoden 2010 tilanteeseen verrat- tuna. Väestönkasvutavoite on rakennemallissa vaiheistettu siten, että vuoteen 2025 mennessä toteutuu 52 % kasvusta ja vuosina 2026–2035 toteutuu 48 % kokonaiskasvusta. Varautuminen tarkoittaa keskimäärin noin 3 000 asukkaan vuosittaista väestönkasvua kaupunkiseudulla. Vä- estönkasvusta 80 % pyritään kohdistamaan ydinkaupunkiseudulle ja 20
% kaupunkiseudun muihin taajamiin. Noin puolet väestönkasvusta py- ritään kohdistamaan keskuskaupunki Turkuun. Työpaikkojen lisäys py- ritään kohdistamaan ydinkaupunkialueelle.
Toteuma
Rakennemallin mukaisen kaupunkiseudun kuntien väkiluku on vuosina 2010–2015 kasvanut yhteensä noin 14 160 asukkaalla. Vuosina 2013-
2015 väestönkasvu on ollut 7114 asukasta (+2,12 %); vuonna 2013 kas-
vua oli 2 545 asukkaan verran (+0,8 %), vuonna 2014 lisäystä oli 2 040
asukasta (+0,6 %) ja vuonna 2015 kasvua oli 2 529 asukasta (+0,7 %). Tavoiteltu keskimääräinen vuosittainen kasvu vuoteen 2025 saakka ulottuvalla kaudella on noin 2 440 asukasta. Vuodesta 2009 lähtien vä- kiluku on kasvanut vuosittain keskimäärin 2 360 asukkaalla.
Taulukko 1. Rakennemallialueen kuntien väestönkasvu vuosina 2013-2015 (Tilastokeskus).
Asukasluku | 31.12. 2015 | 31.12. 2014 | 31.12. 2013 | 31.12. 2012 | Muutos%, 2012-2015 |
Aura | 3 986 | 3 982 | 3 962 | 3 971 | 0,38 % |
Xxxxxxx | 32 590 | 32 148 | 31 798 | 31 363 | 3,91 % |
Lieto | 19 263 | 19 209 | 19 128 | 18 982 | 1,48 % |
Masku | 9 706 | 9 767 | 9 729 | 9 671 | 0,36 % |
Mynämäki | 7 859 | 7 917 | 7 950 | 7 978 | -1,49 % |
Naantali | 18 961 | 18 871 | 18 859 | 18 824 | 0,73 % |
Nousiainen | 4 859 | 4 844 | 4 872 | 4 846 | 0,27 % |
Paimio | 10 620 | 10 628 | 10 590 | 10 591 | 0,27 % |
Parainen | 15 457 | 15 494 | 15 507 | 15 561 | -0,67 % |
Raisio | 24 290 | 24 371 | 24 565 | 24 562 | -1,11 % |
Rusko | 6 110 | 6 045 | 5 995 | 5 907 | 3,44 % |
Sauvo | 3 019 | 2 999 | 3 032 | 3 033 | -0,46 % |
Turku | 185 908 | 184 112 | 182 255 | 180 314 | 3,15 % |
MAL- kunnat yhteensä | 342 628 | 340 099 | 338 059 | 335 514 | 2,12 % |
Ydinkaupunkiseudulla (kuva 1) väestö on vuosina 2010–2015 kasvanut yhteensä noin 11 800 asukkaalla. Vuosittainen väestönkasvu on vaih- dellut välillä 1 484 ja 2 921. Ydinkaupunkiseudun väkiluku on kasvanut kiihtyen, ja viime vuosina kasvutahti on ollut rakennemallin kasvuta- voitteen tasolla (kuva 2). Osa vuoden 2014 ydinkaupunkiseudun väkilu- vun kasvusta johtui tosin koordinaatittomien asukkaiden määrän run- saasta vähentymisestä. Turun sekä Liedon ydinkaupunkialueella asu- kasmäärä oli vuonna 2015 ylittänyt tavoitteen. Muut ydinkaupunkiseu- dun kunnat (Kaarina, Raisio ja Naantali) eivät olleet tavoittaneet ydin- kaupunkialueen kasvutavoitteita vuoden 2015 loppuun mennessä.
Kuva 1. Turun kaupunkiseudun ydinkaupunkiseutu. Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n hyväksytty aluerajaus ei noudata kuntarajoja.
Kuva 2. Väestönkehitys ydinkaupunkiseudulla 2010–2015. Kaaviossa esitetty luku kuvaa toteuman ja tavoitteen välistä erotusta. (Tilastokeskus 2016)
Ydinkaupunkiseudun ulkopuolella väkiluku on kasvanut noin 2 300 asukkaalla vuosina 2010–2015. Vuosittainen kasvu on vaihdellut välillä 121 ja 760. Rakennemallin mukainen kasvutavoite ylittyi vuosina 2010– 2013, mutta vuosina 2014–2015 asukasluvun kasvutavoitteesta on jääty jälkeen (kuva 3).
Kuva 3. Väestönkehitys ydinkaupunkiseudun ulkopuolella 2010-2015. Kaavi- ossa esitetty luku kuvaa toteuman ja tavoitteen välistä erotusta (Tilastokeskus 2016)
Työpaikkojen määrän kehitys on ollut vaihtelevaa rakennemallialueella seurantakaudella (taulukko 2). Trendi on ollut samansuuntainen kuin koko maassa, joskin Turun kaupunkiseudulla työpaikkojen vähennys on ollut pienempää. Turun kaupunkiseudulla työpaikkojen määrä on vuo- sina 2010–2014 vähentynyt -0,9 %:lla (-1 287 työpaikkaa) kun vastaava vähennys koko maassa oli -2,2 % (-51603 työpaikkaa). Vuonna 2014 työ- paikkojen määrä oli noin 640 pienempi kuin vuonna 2009 ja rakenne- mallin tavoitetasosta oltiin jäljessä noin 4 500 työpaikan verran (kuva 4). Vuoden 2015 työpaikkatietoja ei ole vielä käytettävissä sillä Tilasto- keskusken tiedot julkaistaan lähes kahden vuoden viiveellä tilastointi- hetkestä.
Taulukko 2. Työpaikkojen määrä rakennemallialueella ja koko maassa (Tilas- tokeskus 2016)
TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ TURUN SEUDUN RAKENNEMALLIALUEELLA JA KOKO MAASSA
VUOSI | Rakennemallialue | Koko maa |
2009 | 143 286 | 2 289 975 |
2010 | 143 932 | 2 325 679 |
2011 | 146 619 | 2 354 422 |
2012 | 146 889 | 2 339 904 |
2013 | 144 507 | 2 301 751 |
2014 | 142 645 | 2 274 076 |
Kuva 4. Työpaikkamäärän kasvu rakennemallialueella 2010-2014. Kaaviossa esitetty luku kuvaa toteuman ja tavoitteen välistä erotusta. (Tilastokeskus 2016)
Työpaikkojen määrä ydinkaupunkialueella oli vuonna 2013 vuoden 2009 tasolla. Ydinkaupunkialueen ulkopuolella työpaikkojen määrä oli kasvanut vuoden 2009 tasosta vajaalla tuhannella työpaikalla.
Seudullisessa rakennemallin toteuttamisohjelmassa työpaikkatontit on jaoteltu käyttötarkoituksen mukaan rakennemallin tapaan neljään pro- fiiliin: teollisuus, logistiikka, palvelut sekä tiede ja teknologia. Työpaik- katonteista on kerätty pinta-alatieto rakennusoikeuden sijaan. Ohjel- man mukaan vuosina 2014–2017 ydinkaupunkiseudulle rakentuviksi ar- vioitujen työpaikkatonttien yhteenlaskettu pinta-alamäärä olisi lähes 2,7 miljoonaa neliömetriä. Pinta-alasta 59 % olisi arvioiden mukaan te- ollisuutta, 14 % logistiikkaa, 27 % palveluja ja alle 1 % tiede- ja teknolo- gia-alan yrityksiä. Ydinkaupunkiseudun ulkopuolelle rakentuvien työ- paikkatonttien arvioitu pinta-ala on yhteensä noin 530 000 m2.
Johtopäätökset
Rakennemallin mukaisen kaupunkiseudun kuntien väkiluku on vuosina 2010–2015 kasvanut yhteensä noin 14 160 asukkaalla. Vuosina 2013– 2015 väestönkasvu on ollut 7114 asukasta (+2,12 %). Em. kunnissa vä- estön kokonaismäärän kehitys oli seurantajaksolla 2013–2015 keski- määrin noin 200 asukasta rakennemallin tavoitteen alapuolella.
Ydinkaupunkialueen ja sen ulkopuolisen alueen 80/20-kasvujaon toteu- tuminen tarkoittaisi sitä, että vuonna 2035 noin 73 % rakennemallialu- een väestöstä asuu ydinkaupunkialueella ja noin 26 % ydinkaupunkialu- een ulkopuolella. Vuoden 2015 lopussa 72 % väestöstä asui ydinkau- punkialueella ja 27 % ydinkaupunkialueen ulkopuolella. Väkiluvun osuus ydinkaupunkialueella on kasvanut vuosina 2009–2015 noin 0,5 prosenttiyksiköllä ja ydinkaupunkialueen ulkopuolella vähentynyt noin 0,5 prosenttiyksiköllä.
Rakennemallin ydinkaupunkialueen kasvutahti on ollut viime vuosina tavoitteen mukaista; väkiluku on vuosina 2010–2015 kasvanut yh- teensä noin 11 800 asukkaalla. Turun ja Liedon ydinkaupunkialueella on tapahtunut yhdyskuntarakenteen tiivistymistä rakennemallin tavoit-
teen mukaisesti. Turun ydinkaupunkialueella väkiluku on kasvanut vuo- desta 2009 alkaen noin 9 800 asukkaalla. Muualla ydinkaupunkialueella toteutunut väestönkasvu ei ole ollut riittävää. Ydinkaupunkialueen ul- kopuolella väestö kasvoi vuosina 2010–2013 tavoiteltua nopeammin, mutta vuosina 2014–2015 asukasluvun kasvu taittui ja jäi rakennemal- lin tavoitteen alle. Noudattaako Turun ydinkaupunkialueen kasvu tren- diä, jonka mukaan keskuskaupungit kasvavat taloudellisen taantuman aikana, vai onko kyse pysyvämmästä, asukkaiden asumispreferenssien muutoksesta?
Turun kaupunkiseudun rakennemallin ja MAL-aiesopimuksen vaikutta- vuutta työpaikkojen määrän kehitykseen ei voida arvioida, sillä ajanta- sainen tilastotieto puuttuu. Viimeisin Tilastokeskuksen työpaikka-ai- neisto on vuodelta 2014. Työpaikkojen määrä on vähentynyt vuodesta 2009 noin 640 työpaikalla. Seurannan mahdollistamiseksi Turun kau- punkiseutu toivoo saavansa jatkossa Tilastokeskukselta käyttöönsä ajantasaista tietoa työpaikkamääristä.
Työpaikkojen tulevaa määrää on vaikea arvioida tonttien pinta-alatie- don perusteella. Keskustahakuiset palvelu- sekä tiede- ja teknologian alan työpaikka-alueet ovat yleensä tehokkaammin rakennettuja ja työ- paikkavaltaisempia kuin väljemmin rakennetut teollisuus- ja logistiikka- alan työpaikka-alueet.
2.1 Kaupunkiseudun yhteisen maankäyttöstrategian toteuttaminen
Seurantakohteet
• Kuntakohtaisten kaavoi- tusohjelmien päätöksente- kotilanne ja vastaavuus rakennemalliin
• Seudullisen asunto- ja maankäyttöohjelman pää- töksentekotilanne
• Kuntien päätökset ja toi- menpiteet rakennemallin toteutumista tukevan maa- politiikan tehostamiseksi
• Valtion toimet kaupunki- seudun maapoliittisten pe- riaatteiden toteutumiseksi
• Kysyntää vastaava kun- tien raakamaa-, asema- ja yleiskaavavarannon kehi- tys
Tavoite
Kunnat laativat ja hyväksyvät vuoden 2013 loppuun mennessä kunta- kohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat rakennemallin toteutta- miseksi sekä yhteisen seudullisen asunto- ja maankäyttöohjelman vuo- sille 2014–2017. Kunnat tehostavat maapoliittisia toimenpiteitä raken- nemallia tukevalla tavalla siten, että raakamaan sekä asema- ja yleis- kaavavarannon määrät kehittyvät tarpeisiin ja aiesopimuksen tavoittei- siin nähden positiivisesti. Valtio edistää toiminnallaan Turun kaupunki- seudun maapoliittisten periaatteiden toteutumista.
Toteuma
Kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat rakennemallin to- teuttamiseksi liitteenään kuntakohtaisten ohjelmien yhteenvetona toi- miva Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma vuosille 2014– 2017 on hyväksytty kesällä 2014 kaikissa MAL-kunnissa.
MAL-aiesopimuksen mukainen seudullinen asunto- ja maankäyttöoh- jelma on nimetty Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittiseksi oh- jelmaksi. Ohjelma valmistui joulukuussa 2014 ja se lähetettiin kuntiin hyväksyttäväksi ohjeellisesti noudatettavana. Kaikki MAL-kunnat paitsi Mynämäki hyväksyivät ohjelman. Ohjelma tullaan päivittämään uudella MAL-sopimuskaudella.
Kuntien toimenpide- ja kaavoitusohjelmissa olemassa oleva tonttire- servi ja vireillä tai suunnitelmissa olevat asemakaavat kohdentuvat melko hyvin rakennemallin mukaisille alueille. Toimenpide- ja kaavoi- tusohjelmien arvioidusta asukasluvun kasvusta suurin osa kohdistuu ydinkaupunkialueelle ja ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin taajamakes-
kuksiin. Enemmistössä kunnista alle prosentti arvoidusta väestönkas- vusta kohdistuu ydinkaupunkialueen tai taajamakeskusten ulkopuo- lelle.
Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman mukaan kunnat kaavoittavat ensisijaisesti omille mailleen rakennemallin tavoitteita to- teuttaen. Aktiivista maanhankintaa harjoitetaan keskeisillä rakenne- mallin mukaisilla kasvualueilla ennen asemakaavoitusta pääosin vapaa- ehtoisin kaupoin rakennemallissa esitetty vaiheistus huomioiden. Raa- kamaan hinnoittelun periaatteet pyritään jatkossa yhdenmukaista- maan. Tätä varten toteutetaan seurantaa vuosittain esittämällä kuntien raakamaan hankinnat hintoineen kartalla.
Toissijaisesti voidaan kaavoittaa myös muiden omistamille alueille. Maankäyttösopimus tehdään, jos yksittäinen yksityinen maanomistaja saa asemakaavan, asemakaavanmuutoksen tai poikkeamispäätöksen seurauksena vähintään 500 k-m2 lisää rakennusoikeutta. Maankäyttö- sopimuksin maanomistajalta peritään kaava-alueen rakentamista pal- velevan yhdyskuntarakentamisen kustannukset 100-prosenttisesti. So- pimuskorvauksen vähimmäismäärä on 50 % asemakaavasta johtuvasta asemakaavan mukaisen tontin arvonnoususta. Maankäyttösopimuksia ei pääsääntöisesti tehdä kuntien keskeisillä raakamaahankinta-alueilla.
Tonttivarantotavoitteiden toteutumista seurataan kerran vuodessa päivitettävillä varantotaulukoilla. Tontinluovutuksen valintatapa ja luo- vutusmuoto sekä -ehdot ratkaistaan itsenäisesti kunnissa. Tavoitteena on pitää tonttien markkinahintataso kohtuullisena. Tonttien hinnoitte- lua seurataan vuosittain esittämällä kuntien tonttikaupat hintoineen kartalla.
Asemakaavojen toteutumisen edistämiseksi rakentamattomille asuin- tonteille määrätään korotettu kiinteistövero. Kuntien tulee myös ta- pauskohtaisesti harkita rakentamiskehotuksen antamista ja tontin lu- nastamista rakentamiskäyttöön.
Asuntotontteja sekä työpaikkatontteja on tämän hetkinen kysyntä huo- mioon ottaen Turun seudun MAL-kunnissa tarjolla riittävästi. Ongel- mana on, että tonttien sijainti ja laatu eivät aina vastaa kysyntää. Jois- sakin kunnissa on reagoitu hiljaiseen kysyntään ottamalla käyttöön uu- tena tonttien luovutustapana mahdollisuus myös vuokrata omakoti- tontteja. Turussa ja Raisiossa suurin osa omakotitonteista luovutetaan vuokrattavaksi. Rivitalotonttien kysyntä oli seurantakauden alkupuo- lella yleisesti erityisen hiljaista, mutta kysyntä on palautunut normaali- tasolle useissa kunnissa. Mm. Raisiossa ja Turussa rivitalotontteja on asemakaavalla muutettu omakotitonteiksi. Yksityisen tonttivarannon osuus on paikoin merkittävä.
Yritystontteja kunnissa on pääsääntöisesti tarjolla riittävästi. Kaupan toimijoiden osalta tonttien kysyntätilanne on epävarma tällä hetkellä aukioloaikojen vapautumisen vuoksi. Osa kunnista kokee, että kaupan tonteista on pulaa. Riittämätön tarjonta kohdistuu erityisesti maan- käyttö- ja rakennuslain sääntelyn piirissä olevaan ja sen piiriin vuonna 2017 tulevaan kauppaan. Näitä ovat vähittäiskaupan suuryksiköt (yli 2000 m2:n kokoiset kaupan myymälät) ja paljon tilaa vaativan erikoista- varakaupan (tiva) yksiköt (moottoriajoneuvojen kauppa, rengas-, vene-
maatalous- ja puutarha-xxxx xxxxxx). Raporttia kirjoitettaessa on val- misteilla esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi.
Kaupan tonttien riittävyys kaupunkiseudulla turvataan vireillä olevan vaihemaakuntakaavan kautta, jonka taustaselvityksenä hyödynnetään vuonna 2013 valmistunutta Varsinais-Suomen kaupan palveluverkko- selvitystä. Nykyinen kolmiportainen suunnittelujärjestelmä (maakunta-
, yleis- ja asemakaava) on hidas väline kaupan nopeisiin tarpeisiin.
Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella (6.3.2015/204) maapolitiikan hoito siirrettiin kuntien tehtäväksi. Seudullinen ohjelma tukee yksittäi- siä kuntia maapolitiikan hoidossa.
Johtopäätökset
Kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat rakennemallin to- teuttamiseksi on hyväksytty kaikissa kunnissa liitteenään Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma. Toimenpide- ja kaavoitusohjelmien alueista suurin osa kohdistuu rakennemallin mukaisille alueille.
Seudullinen asunto- ja maapoliittinen ohjelma 2014–2017 on hyväk- sytty ohjeellisesti noudatettavana kaikissa MAL-kunnissa lukuun otta- matta Mynämäkeä. Kuntakohtaisten maa- ja asuntopoliittisten ohjel- mien päivitys on parhaillaan valmistelussa useissa kunnissa.
Kunnilta saadun tiedon perusteella asunto- ja työpaikkatontteja näyt- täisi olevan pääosin riittävästi tarjolla.
2.2 Keskustojen ja taajamien kehittäminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi
Seurantakohteet
• Yhdyskuntarakenteen ke- hitys
• Väestöntiheys kuntakes- kuksissa
• Asemakaava-alueen ke- hittyminen
• Asuntojen määrän kehi- tys asemakaavoitetulla alueella
Tavoite
Kunnat kohdentavat kaavoitusta ensisijaisesti joukkoliikenteen laatu- käytävien kehittämistä tukeville taajama-alueille ja niiden välittömään yhteyteen keskustojen elinvoimaisuuden ja palveluiden alueellisen saa- vutettavuuden turvaamiseksi. Samalla kunnat sitoutuvat välttämään yhdyskuntarakennetta hajauttavien kaavojen laatimista.
Toteuma
Keskustojen ja taajamien kehittäminen on jatkuvaa toimintaa kunnissa. Toiminnan arviointi sisältyy osaltaan kuntakohtaisista ohjelmista koot- tuun seudulliseen rakennemallin toteuttamisohjelmaan 2014–2017.
Vuonna 2012 asemakaavoitettu alue kasvoi pääasiassa rakennemallin ydinkaupunkialueella ja sen ulkopuolisissa keskuksissa. Kasvu on koh- distunut pääosin autovyöhykkeelle joukkoliikennevyöhykkeen tuntu- maan. Vuosina 2013–2015 kehitys on jatkunut samansuuntaisena. Asuin- ja yritysalueita on kaavoitettu ydinkaupunkialueella joukkolii- kennevyöhykkeen tuntumaan, mutta myös autovyöhykkeelle. Melko laajoja alueita on asemakaavoitettu autovyöhykkeelle vapaa-aika- ja matkailutoiminnoille. Asemakaava-alue on laajentunut myös taaja- missa ydinkaupunkialueen ulkopuolella.
Kuva 5: Asemakaavoitetun alueen kasvu vuosina 2011– 2015.
ELY-keskusten strategiseen tulossopimukseen on sisällytetty yhdyskun- tarakenteen seurantaindikaattori väestötiheydeltään vähintään 20 asu- kasta/ha alueilla asuvan väestön osuus kaupunkiseututaajaman väes- töstä (kuva 6). Vähintään 20 asukasta hehtaarilla nähdään asukastihey- deksi, joka tukee kannattavan joukkoliikenteen järjestämistä. Yhdys- kuntarakenne näyttäisi Turun kaupunkiseudun osalta olevan kehitty- mässä myönteiseen suuntaan, mutta v. 2000 tason (v. 2015 tavoite) saavuttaminen on vielä kaukana (taulukko 3).
Kuva 6. Turun kaupunkiseututaajama ja Turun laaja kaupunkiseutu vuonna 2010. Kaupunkiseututaajamiin kuuluvat keskustaajama ja lähitaajamat, jotka ovat sekä työssäkäynnin että asutusrakenteen osalta tiiviisti sidoksissa keskus- taajamaan. Kaupunkiseudun lievealueeksi on määritetty vyöhyke, joka ulottuu viiden kilometrin päähän kaupunkiseudun keskustaajamasta ja kolmen kilo- metrin päähän keskustaajaman lähitaajamasta. Kaupunkiseutujen vaikutus ulottuu usein lievealuetta kauemmas, minkä vuoksi laajaan kaupunkiseutuun on sisällytetty kymmenen kilometrin vyöhyke lievealueen ulkopuolella.
Taulukko 3. Väestön osuus Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseututaa- jamissa, jotka asuvat alueilla joilla väestötiheys on vähintään 20 asukasta heh- taarilla.
Kaupunkiseutu | 2000 | 2005 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | tavoite 2015 | |
1 | Helsinki | 81,2 % | 80,5 % | 80,7 % | 80,8 % | 81,0 % | 81,2 % | 81,5 % | 81,2 % |
2 | Tampere | 68,0 % | 67,3 % | 67,4 % | 67,1 % | 66,9 % | 67,0 % | 67,2 % | 68,0 % |
3 | Turku | 64,1 % | 61,8 % | 59,7 % | 59,5 % | 59,7 % | 60,2 % | 60,1 % | 64,1 % |
Toinen indikaattori, jolla kuvataan suunnitelmallisuutta, on asema- kaava-alueelle sijoittuvien uusien asuntojen osuus kaikista uusista asunnoista. Kehitys vuosina 2007–2014 laajan kaupunkiseudun alueella osoittaa positiivista kehityssuuntaa. Laajalla kaupunkiseudulla tarkoite- taan aluetta, johon kuuluvat kaupunkiseututaajamat, kaupunkiseudun lievealue ja kymmenen kilometrin etäisyydelle lievealueen reunasta ulottuva vyöhyke (kuva 6).
Taulukko 4. Asemakaava-alueille sijoittuneiden uusien asuntojen osuus kai- kista uusista asunnoista Helsingin, Tampereen ja Turun laajalla kaupunkiseu- dulla vuosina 2007–2014. Uusiin asuntoihin on laskettu mukaan valmistuneet asuinhuoneistot, sellaiset valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset, joissa on vakituista asutusta, sekä käyttötarkoituksen muutokset ympärivuotiseen asuinkäyttöön. (Väestörekisterikeskus). Vuoden 2015 tietoja ei ole ollut saata- villa kirjoitettaessa raporttia.
Laaja kaupunkiseutu | Asemakaava-alueella sijaitsevien uusien asuntojen osuus | |||||||
2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | |
Helsinki | 93 % | 92 % | 93 % | 95 % | 97 % | 97 % | 97 % | 98 % |
Tampere | 90 % | 88 % | 89 % | 90 % | 93 % | 95 % | 94 % | 93 % |
Turku | 87 % | 85 % | 82 % | 89 % | 91 % | 92 % | 92 % | 93 % |
Johtopäätökset
Asemakaavoitettu alue on vuosina 2012–2015 laajentunut pääasiassa ydinkaupunkialueella ja joukkoliikennevyöhykkeiden tuntumassa. Vä- estön sijoittumista väestötiheydeltään joukkoliikenteen mahdollista- valle alueelle pitäisi edelleen tukea.
Vuosien 2010–2015 väestönkasvusta 83 % on kohdistunut ydinkaupun- kialueelle ja 15 % ydinkaupunkialueen ulkopuolelle. Ydinkaupunkialu- een ulkopuolella 74 % väestönkasvusta on kohdistunut rakennemallissa määriteltyihin taajamakeskuksiin.
Seudullisessa rakennemallin toteuttamisohjelmassa on arvioitu, että vuosien 2015–2017 aikana asemakaavoitettujen ja asemakaavoitetta- vien alueiden asukkaista noin 69 % sijoittuisi ydinkaupunkialueelle, 29
% ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin kuntakeskuksiin ja 2 % muualle kaupunkiseudulle.
2.3 Haja- ja lieverakentamisen vähentäminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi
Seurantakohteet
• Haja- ja lieverakentami- sen ohjauksen seudullis- ten periaatteiden valmis- telu- ja päätöksentekoti- lanne, näkyvyys seudulli- sessa asunto- ja maan- käyttöohjelmassa
• Hajarakentamisen osuus
uudistuotannosta
• Suunnittelutarveratkaisu- jen ja poikkeamispäätös- ten määrän kehityskun- nissa
• Valtion tukitoimenpitei- den edistyminen
Tavoite
Kunnat laativat ja hyväksyvät haja- ja lieverakentamisen ohjauksen seu- dulliset periaatteet tällä sopimuskaudella. Taajamien lievealueille sijoit- tuvaa, yksittäisiin lupiin perustuvaa pientalorakentamista vähenne- tään. Periaatteet laaditaan osana valmisteltavaa seudullista asunto- ja maankäyttöohjelmaa. Aiesopimuksen sopijapuolet pyrkivät suunnitte- lutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten kriteereitä selkeyttämällä vaikuttamaan siihen, että kunnilla on välineitä tämän tavoitteen toteut- tamiseen.
Toteuma
Yhdyskuntarakenne kehittyy osittain suunnittelematta. Taajama-alueet ovat laajempia kuin asemakaavoitettu alue. Tähän vaikuttaa suunnitte- lutarveratkaisuin syntynyt rakentaminen. Taajama-alueen suunnittele- maton rakentaminen aiheuttaa haitallista yhdyskuntakehitystä. Suun- nittelutarvelupiin perustuva rakentaminen taajamissa asemakaavoite- tun alueen ulkopuolella vaikeuttaa asemakaavoitetun alueen laajenta- mista tulevaisuudessa mm. yhdyskuntatalouden kannalta järkevällä ta- valla.
Taajamien ulkopuolelle sijoittuvien asuinrakennusten määrä on koko- naisuutena huomattava. Ydinkaupunkiseudulla määrä on kuitenkin
Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-aiesopimus 2012–2015 15
maltillinen. Vuosina 2000–2010 uusia asuinrakennuksia taajama-aluei- den ulkopuolelle rakennemallikunnissa on rakennettu 100 ja 200 välillä, yhteensä lähes 1400. Vuodesta 2007 kehitys on ollut positiivinen eli suunta laskeva. Vuonna 2012 taajamien ulkopuolelle sijoittui 19 %, vuonna 2013 16 % ja vuonna 2014 25 % uusista asuinrakennuksista. Vuosi 2014 poikkeaa aiempien vuosien kehityksestä.
Taulukko 5. Uusien asuinrakennusten määrä ja sijoittuminen Turun kaupunkiseudun kunnissa vuosina 2012–2014.
2012 | 2013 | 2014 | |||||||
Kunta | Taajaman ulko- puolella | Taaja- massa | Yht. | Taajaman ulko- puolella | Taaja- massa | Yht. | Taajaman ulko- puolella | Taaja- massa | Yht. |
Aura | 6 | 6 | 12 | 6 | 10 | 16 | 2 | 8 | 10 |
Kaarina | 8 | 102 | 110 | 4 | 92 | 96 | 17 | 72 | 89 |
Lieto | 5 | 81 | 86 | 5 | 45 | 50 | 10 | 31 | 41 |
Masku | 11 | 36 | 47 | 5 | 26 | 31 | 3 | 35 | 38 |
Mynämäki | 7 | 16 | 23 | 5 | 13 | 18 | 4 | 3 | 7 |
Naantali | 20 | 32 | 52 | 18 | 30 | 48 | 21 | 27 | 48 |
Nousiainen | 7 | 9 | 16 | 7 | 9 | 16 | 4 | 4 | 8 |
Paimio | 14 | 35 | 49 | 13 | 25 | 38 | 8 | 19 | 27 |
Parainen | 31 | 30 | 61 | 21 | 24 | 45 | 25 | 8 | 33 |
Raisio | 12 | 12 | 28 | 28 | 3 | 21 | 24 | ||
Rusko | 7 | 28 | 35 | 3 | 30 | 33 | 8 | 18 | 26 |
Sauvo | 10 | 4 | 14 | 3 | 6 | 9 | 5 | 6 | 11 |
Tarvasjoki | 3 | 3 | 6 | ||||||
Turku | 4 | 187 | 191 | 2 | 136 | 138 | 18 | 133 | 151 |
Yhteensä | 133 | 581 | 714 | 92 | 474 | 566 | 128 | 385 | 513 |
Seuraavat kartat osoittavat uusien asuinrakennusten sijoittumisen vuo- sina 2011–2014 (kuva 7) sekä vuosina 2000-2014 myönnettyjen suun- nittelutarveratkaisujen sijoittuminen (kuva 8). Suunnittelutarveratkai- suihin perustuva rakentaminen on jatkunut samaan tahtiin kuin aiem- pinakin vuosina.
16
Kuva 7. Vuosina 2011–2014 valmistuneet uudet asuinrakennukset taajamissa ja taajamien ulkopuolella.
Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-aiesopimus 2012–2015
Kuva 8. Myönnetyt suunnittelutarveratkaisut vuosina 2000-2015.
Haja- ja lieverakentamisen ohjauksen seudulliset periaatteet sisältyvät seudulliseen asunto- ja maapoliittiseen ohjelmaan. Ohjelmassa alueet on luokiteltu asemakaavoitettaviksi ohjelmoituihin alueisiin ja muihin suunnittelutarvealueisiin. Näiden ulkopuolelle jäävillä alueilla raken- nuslupa voidaan myöntää maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemillä edellytyksillä. Ohjelmassa asemakaavoitettaviksi ohjelmoidut alueet ovat suunnittelutarvealueita ja niiden maankäyttöä ja rakentamista oh- jataan pääasiassa asemakaavalla. Asemakaavoitettavilla alueilla voi- daan kriittisesti harkiten soveltaa myös suunnittelutarveharkintame- nettelyä. Tällöin rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa tulevalle kaavoi- tukselle tai alueiden muulle käytölle, eikä vaikeuttaa seudun asunto- ja maapoliittisten tavoitteiden toteutumista. Myös lievealueille rakenta- misessa sovelletaan pääsääntöisesti suunnittelutarveharkintaa.
Ympäristöministeriö on julkaissut arvion maankäyttö- ja rakennuslain toimivuudesta (raportti 1/2014). Suunnittelutarvelupajärjestelmä on koettu ongelmalliseksi etenkin suurten kaupunkiseutujen taajamien ke- hysalueilla. Johtopäätöksenä on todettu että kaupunkien läheisellä maaseudulla tarvitaan tiukempaa rakentamisen ohjausta kuin muualla ja nähty tarve selkeälle kynnykselle, jossa suunnittelutarve aina edellyt- täisi asemakaavan laatimista taajamien kehysalueilla.
Ympäristöministeriön kaupunkiseutujen kehysalueiden ja maaseudun alueidenkäytön ohjaamiseen liittyvän KAMA-hankkeen tuloksia on hyö- dynnetty Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen valmistelussa, kos- kien mm. yleiskaavan käyttöä rakennusluvan perusteena, täsmennettä-
Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-aiesopimus 2012–2015 17
essä rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella, jous- tavoitettaessa maa- ja metsätalousalueeseen liittyvää rakentamista sekä mahdollistettaessa suunnittelutarveratkaisujen tekemistä myös alueellisena.
Johtopäätökset
Pidemmällä aikavälillä seurattaessa taajamien ulkopuolelle sijoittuvien asuinrakennusten määrä on kokonaisuutena huomattava. Rakenne- mallin ydinkaupunkialueella määrä on kuitenkin maltillinen. Taajaman ulkopuolelle sijoittuvien uusien asuinrakennusten osuuden lasku on jat- kunut. Huolestuttavaa on taajaman suunnittelematon kasvu ilman ase- makaavoitusta.
Kaupunkiseudun kuntien asemakaavoittamattomille alueille rakenta- minen ratkaistaan pääosin MRL:n mukaisilla suunnittelutarveratkai- suilla lain mukaisten edellytysten mukaisesti. Kaupunkiseudun suunnit- telutarvelupien määrä on pääosin ollut maltillinen viime vuosina. Kun- nissa on oikeaa harkintakykyä hajarakentamisen vähentämiseen.
Haja- ja lieverakentamisen ohjauksen seudullisia periaatteita on käsi- telty seudullisessa asunto- ja maapoliittisessa ohjelmassa. Tarve hillitä rakentamista asemakaavoitetun alueen läheisyydessä ja tavoite ko. alu- eiden varaamisesta tulevan kaavoituksen tarpeisiin ovat hyvät. Periaat- teiden kirjaaminen edistää yhdenmukaisia käytäntöjä seudulla. Ohjel- maan ei kuitenkaan ole onnistuttu löytämään erityisiä uusia hyviä peri- aatteita, jotka vähentäisivät taajamien lievealueille sijoittuvaa yksittäi- siin lupiin perustuvaa pientalorakentamista.
Suunnittelutarvelupajärjestelmä on MRL:n toimivuuden arvioinnissa (2014) koettu ongelmalliseksi etenkin suurten kaupunkiseutujen taaja- mien kehysalueilla. Kaupunkien läheisellä maaseudulla tarvitaan tiu- kempaa rakentamisen ohjausta kuin muualla ja nähty tarve selkeälle kynnykselle, jossa suunnittelutarve aina edellyttäisi asemakaavan laati- mista taajamien kehysalueilla.
2.4 Palveluiden saavutettavuuden edistäminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi
Seurantakohteet
• Paikkatietoon perustu- van palveluverkon nyky- tilanteen tarkastelun val- mistelu, ja toimeenpa- notilanne, sopimukset ylläpidosta
• Seudullisten palvelu-
verkkoselvitysten xxxxxxx
• Xxxxxxx yhteishankkeet, toimenpiteiden valmis- telu-, päätöksenteko- ja toimeenpanotilanne kunnissa
Tavoite
Kunnat sitoutuvat palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä saavutettavuuden edistämiseen seudullisesti rakennemallin tavoittei- den mukaisesti. Kunnat laativat yhteistyössä paikkatietoon perustuvan palveluverkon nykytilanteen tarkastelun sekä sopivat järjestelmän yllä- pidosta mm. maankäytön ja palveluverkon suunnittelun taustatiedoksi.
Toteuma
Varsinais-Suomen liitossa on tehty paikkatietopohjaisen palveluverkon nykytilanteen kartoitus. Valmis aineisto on selailtavissa Lounais-Suo- men aluetietoportaalissa Xxxxxxxxxxxx.xx ja tarkasteltavissa Lounaispai- kan karttapalvelussa.
Varsinais-Suomen liitto on kutsunut kokoon maakunnan kattavan pal- veluverkkotyöryhmän, jonka tarkoituksena on muodostaa ja ylläpitää maakunnallinen palvelupisteaineisto. Työryhmä aloitti toimintansa ke- säkuussa 2013. Palvelupistetietoja on vuoden 2016 alussa 5490 kappa- letta. Palvelupisteaineisto on ns. avointa dataa, jota voivat hyödyntää
kaikki aineistoa tarvitsevat tiedonsiirron rajapintojen kautta. Tällöin 18
ajantasaisin tieto tulee suoraan yhdestä paikasta ja on aina saatavilla. Vuonna 2016 päivitetty aineisto on myös viety Turun kaupungin toi- mesta Fölin tietokantoihin ja lisätty Lounaistiedon karttapalveluun sekä Lounaistiedon avoimiin aineistoihin ladattavaksi.
Tarkoitus on käydä aineisto kerran vuodessa läpi ja tehdä ajantasaispäi- vitykset. Palvelupisteaineiston päivittämistavan jouhevoittamiselle on tarvetta erityisesti Turun kaupungin osalta. Kunnat ovat olleet muka- vasti työssä mukana, mutta aktiivisuudessa on vaihtelua.
Aineiston perusteella on tehty analyysejä mm. maakuntakaavoitus- työssä. Tiedot ovat myös Turun seudun joukkoliikenteen Xxxxx reittioh- jelman valmistelun käytössä. Lisäksi aineistoa on käytetty mm. avoi- meen dataan pohjautuvien applikaatioiden kehittämisessä (Hackathon- tapahtumat, Apps4Lounais-Suomi- sekä Apps4Finland-kilpailut).
Johtopäätökset
Toimenpiteet palveluverkon nykytilan kartoittamiseksi ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti. Aineisto on ns. avointa dataa, jota voivat hyö- dyntää kaikki aineistoa tarvitsevat, myös erilaisten applikaatioiden ke- hittäjät.
2.5 Ympäristön laatu
Seurantakohteet
• Yhteisten rakennetun ym- päristön laatukriteerien valmistelu- ja päätöksen- tekotilanne kunnissa
• Seudulliset ympäristöoh- jelmat
• Rakennus- ja ympäristön- suojeluvalvontayhteistyö ja toiminnan yhtenäistä- minen
• Inventointitilanne ja kaa- vallisen luonnon- ja ra- kennussuojelun kehitys.
Tavoite
Kunnat sopivat yhteisistä rakennetun ympäristön laatukriteereistä. Laa- tukriteerit valmistellaan vyöhykkeittäin tavoitteena, että samantyyppi- sillä alueilla seudulla on samantasoiset laatukriteerit. Kunnat vahvista- vat seudun erityispiirteisiin, mm. rikkaaseen luonnonympäristöön ja kulttuuriperintöön tukeutuvia kaupunkiseudun vetovoimatekijöitä. Toi- menpide toteutetaan tällä sopimuskaudella ja toteuttamista jatketaan sen jälkeen.
Toteuma
Yhteisten rakennetun ympäristön laatukriteereiden valmistelua ei ole käynnistetty. Turku on lähtenyt kehittämään laatukriteereitä kahden pi- lottialueen Linnakaupungin ja Skanssin avulla. Kaupunki on myös val- mistellut periaatelinjaukset infran mitoituksesta tavoitteena löytää kus- tannussäästöjä ympäristön erityispiirteet huomioiden.
Rakennusvalvontayhteistyötä ja ympäristönsuojeluyhteistyötä on seu- dulla selvitetty PARAS-lain voimassaoloaikana, mutta ylikunnallista ra- kennusvalvontaviranomaista eikä ympäristönsuojeluviranomaista ei ole perustettu.
Rakennusjärjestysten yhtenäistämistä on selvitetty ja tulkintojen yhte- näistämisessä ollaan pitkällä. Erityisesti ydinkaupunkialueen kunnissa rakennusjärjestykset on yhtenäistetty. Yhteinen mallipohja on luotu ra- kennusjärjestyksien yhtenäistämiseksi koko kaupunkiseudulla. Verkos- toyhteistyö virkamiestasolla toimii hyvin.
Lounais-Suomen ympäristöohjelma on päivitetty. Tavoitteena on rik- kaasta ympäristöstä voimansa ammentava resurssiviisas Lounais- Suomi. Kehityspoluiksi vuoteen 2030 on valittu kestävät valinnat, luonto- ja kulttuuriympäristö, lähivedet, ruokalautanen ja resurssivii-
saus. Kussakin kehityspolussa on kolme painopistettä vuosille 2014– 19
2020. Ympäristön laatua edistäviä painopisteitä ovat mm. luontoaluei- den saavutettavuus, kulttuuriympäristön tunnettuus, ekologiset ver- kostot, lähivesien kuormitus kuriin, sadevesien valunta hallintaan, hiili- neutraalit ja energiatehokkaat ratkaisut. Arvokkaiden luonto- ja kult- tuuriympäristöjen läsnäolo arjessa, hyvä saavutettavuus ja palveluista tiedottaminen lisäävät viihtymistä ja hyvinvointia. Kansalliset kaupun- kipuistot muodostavat tiheän asutuksen keskuksiin yhtenäisiä viherkäy- täviä, joita pitkin on mahdollista siirtyä kulttuurihistoriallisesti ja esteet- tisesti merkittävästä kaupunginosasta toiseen. Kaupungin reunamilta edelleen maaseudulle ja ympäröiville luontoalueille ulottuvista yhteyk- sistä huolehditaan hyvällä suunnittelulla. Ohjelmaa toteutetaan mm. haastekampanjan avulla. Haaste-areenalla ympäristöteot saavat näky- vyyttä.
Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelmassa vuosille 2010–2015 (Voimaa kulttuuriympäristöstä) on asetettu tavoitteita kulttuuriympä- ristön säilyttämiseksi. Rakennuskannan inventointi on etenemässä saa- riston alueella. Turussa inventoinnit etenevät yleiskaavatyön yhtey- dessä myös uudemman arkkitehtuurin osalta. Vuonna 2014 inventoin- teja tehtiin Paraisilla, Liedossa ja Turussa.
Kaupunkiseudun rikkaan luonnonympäristön ja kulttuuriperintöön tu- keutuvia vetovoimatekijöitä tukevat Turun kansallisen kaupunkipuiston perustaminen, vuonna 2013 valmistunut valtakunnallisesti ja maakun- nallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi sekä kaa- voituksen yhteydessä tehtävät muut kulttuuriympäristöselvitykset ja niiden huomioon ottaminen mm. kuntien yleiskaavoituksessa.
Turun kaupunki on valtuuston kesäkuussa 2014 hyväksymissä strategi- sissa asiakirjoissa nostanut historiallisesti ainutlaatuisen kulttuuriympä- ristön ja siihen liittyvän innovatiivisen rakennusten uudiskäytön edistä- misen, vanhan ja uuden rakentamisen yhdistämisen, yhdeksi strate- giseksi keinoksi nostaa kaupunki kansainvälisesti johtavaksi esikuvaksi kaupunkirakentamisessa.
Johtopäätökset
Rikas kulttuuriympäristö on kaupunkiseudun voimavara, potentiaali, jonka hyödyntäminen on jäänyt kesken.
Toimenpiteet ovat edenneet osittain. Rakennusvalvonnan ja ympäris- tönsuojelun ylikunnallistamista on selvitetty, mutta yhteisiä organisaa- tioita ei ole perustettu. Yhteistyötä tehdään ja ydinkaupunkialueen ra- kennusjärjestykset on yhtenäistetty. Yhteinen mallipohja on luotu ra- kennusjärjestyksien yhtenäistämiseksi koko kaupunkiseudulla. Seudul- listen ympäristöohjelmien valmistelu etenee, samoin kuin rakennusin- ventoinnit saaristossa ja Turussa. Sen sijaan yhteisten rakennetun ym- päristön laatukriteerien valmistelua ei ole käynnistetty. Laatukriteerien valmistelu on kirjattu tavoitteeksi uuteen MAL-sopimukseen.
3 VETOVOIMAINEN ASUMINEN
Asumisen toimenpiteillä tavoitellaan nykyistä kilpailukykyisempää kau- punkiseutua. Asuntotuotannon ohjaamisella pyritään varautumaan seudullisesti väestön määrän kokonaiskasvuun. Asuntotuotanto sijoite- taan tukemaan joukkoliikenteen matkustajapotentiaalia ja muodosta- maan toiminnallisesti monipuolista ja houkuttelevaa kaupunkiraken- netta. Seudullisella, yhteisvastuullisella asuntopolitiikalla pyritään tur- vaamaan eri elämäntilanteisiin sekä varallisuustasoihin sopiva moni- muotoinen ja korkeatasoinen asuntotuotanto. Tasapainoisella asunto- tuotannon määrällä ja laadulla pyritään kaupunkiseudulla demografi- sesti ja sosio-ekonomisesti kestävään asukasrakenteeseen, jossa aluei- den väliset erot ovat nykyistä pienemmät.
3.1 Monipuolinen asuntotarjonta ja yhteisvastuullinen asuntopolitiikka
Seurantakohteet
• Asuntotuotannon moni- puolisuuden kehittyminen seudulla, tuotantotavoit- teiden toteutuminen kun- nittain
• Valtion tukeman vuokra- asuntotuotannon ja ASO- asuntojen osuus uudis- tuotannosta ja sijoittumi- nen seudulla
• Alueiden sosiaalinen eheytyminen, ikäihmisten ja erityisryhmien asumi- sen jakautuminen seu- dulla
• Valtion korkotukilainoituk- sen ja valtiontakausten kohdentuminen kaupunki- seudulle
• Valtion avustukset kun- nallistekniikan rakenta- miseksi
• Ikääntyneiden ja erityis-
ryhmien asumisen inves- tointituen ja korjausavus- tusten kohdentuminen kaupunkiseudulle
• Seudullisen asunto- ja
maankäyttöohjelman vas- taavuus rakennemalliin
• Asuntopolitiikan yhteis-
vastuullisuuden kehittymi- nen kuntien kesken
Tavoite
Rakennemallin 2035 mukaisesti asuntotarjontaa lisätään 78 000 uu- della asunnolla vuoteen 2035 mennessä (44,5 % kasvu), mikä tarkoittaa noin 3400–3500 asuntoa vuodessa. Yhteisellä asunto- ja maankäyttö- ohjelmalla 2014–2017 kunnat ohjelmoivat vuotuisen asuntotuotannon painottaen monipuolisia asumismahdollisuuksia vetovoimaisissa kes- kustoissa lähellä hyvin saavutettavissa olevia palveluita ja joukkoliiken- teen laatukäytävillä. Ohjelma ohjaa sekä vapaarahoitteista että valtion tukemaa asuntotuotantoa.
Uusi asuntotuotanto sijoitetaan seudun kokonaisuuden kannalta yh- teisvastuullisesti, joukkoliikennekäytävien matkustajapotentiaalia tu- kien sekä toiminnallisesti monipuolista ja houkuttelevaa kaupunkira- kennetta tuottaen. Kunnat ohjelmoivat vuotuisen kuntakohtaisen asuntotuotannon kaupunkiseudun asunto- ja maankäyttöohjelman mukaisesti ja sitoutuvat kuntakohtaisiin tuetun asumisen tuotantota- voitteisiin. Tavoitteellisesta seudun uustuotannosta 20 prosenttia to- teutetaan kohtuuhintaisena valtion tukemana vuokra-asuntotuotan- tona.
Valtio tukee rakentamista korkotukilainoituksella ja valtiontakauksilla pyrkien edistämään seudullista kohtuuvuokraisen ja energiatehokkaan asuntotuotannon toteuttamista. Aiesopimuskuntiin osoitetaan korko- tukilainoitusta asumisoikeusasuntoja varten enintään saman verran kuin toteutetaan valtion tukemaa normaalia vuokra-asuntotuotantoa. Valtio osoittaa avustusta kunnallistekniikan rakentamiseen kaupunki- seudun asunto- ja maankäyttöohjelmassa osoitettavien asuntoalueiden toteuttamiseen. Valtio tukee ikääntyneiden ja erityisryhmien asumista investointituilla ja korjausavustuksilla.
Toteuma
Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma vuosille 2014–2017 val- misteltiin vuonna 2013 (vrt. luku 2.1). Ohjelma oli kuntien käsittelyssä toimenpide- ja kaavoitusohjelmien liitteenä kesällä 2014. Turun toi- menpide- ja kaavoitusohjelman päivittämisen yhteydessä marras- kuussa 2014 päivitettiin myös Seudullista rakennemallin toteuttamis- ohjelmaa. Ohjelmassa, joka on yhteenveto kuntakohtaisista toimen- pide- ja kaavoitusohjelmista, on arvioitu asuinkerrostalo-, rivitalo- ja omakotitonttien kaavoitusta ja rakentumista erityisesti vuosina 2014–
2017 (Turussa vuosina 2015–2018). Ohjelma sisältää myös yleispiirtei- sen arvion alueiden rakentumisesta vuoteen 2035 mennessä. Asunto- jen ja asukkaiden määrät on laskettu kuntakohtaisten mitoituslukujen avulla.
Voimassa olevien asemakaavojen reservissä on yhteensä noin 17 000 asuntoa, joihin voi laskennallisesti sijoittua 30 000 asukasta. Lisäksi vi- reillä tai suunnitteilla olevista asemakaavoista tulee valmistumaan noin 40 000 asuntoa, jotka riittävät laskennallisesti noin 68 000 asukkaalle. Toimenpide- ja kaavoitusohjelmissa vuosille 2015–2017 arvioidusta asukasluvun kasvusta noin 69 % asukkaista sijoittuisi ydinkaupunkialu- eelle, 29 % ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin kuntakeskuksiin ja 2 % muualle kaupunkiseudulle.
Kuvassa 9 on alkuvuoden 2015 tilanne voimassa olevien tonttireserviä sisältävien ja vireillä tai suunnitelmissa olevien asemakaavojen sijain- nista kaupunkiseudulla.
Kuva 9. Alueet, joissa on tonttireserviä sisältäviä voimassa olevia asemakaavoja ja vireillä tai suunnitelmissa olevia asemakaavoja 2015 (Kuntien toimenpide- ja kaavoitusohjelmien lähtö- aineisto, päivitystiedot kunnilta).
Vuosina 2010–2015 asuntoja on valmistunut rakennemallialueella yh- teensä noin 10 500. Vuosittainen kasvu on vaihdellut välillä 1 198 ja
2 188 asuntoa (kuva 10). Rakennemallissa tavoiteltu kasvutahti vuo- teen 2025 saakka on noin 2 530 asuntoa/vuosi. Näyttää siltä, että ra- kennemallin väestönkasvutavoitteet ovat saavutettavissa tavoiteltua pienemmällä asuntojen määrän kasvulla.
Kuva 10. Asuntojen määrän kasvu rakennemallialueella 2010–2015. Kaavi- ossa esitetyt luvut kuvaavat toteuman ja tavoitteen välistä erotusta. (Tilasto- keskus 2016)
Ydinkaupunkialueen kunnissa asuntoja on rakentunut vuosina 2010– 2015 yhteensä 8732 asuntoa, joka on 68 % rakennemallissa esitetystä tavoitteesta. Lähimmäksi asuntotuotantotavoitetta on päästy Liedossa sekä Turussa, joissa väestönkasvu on ollut rakennemallin tavoitetta edellä vuonna 2015.
Taulukko 6. Rakennettujen asuntojen määrä kaupunkiseudun ydinkaupunki- alueen kunnissa 2010-2015.
2010–2015 | Rakennettujen asuntojen määrä | Rakennemallin tavoite |
Kaarina | 1 173 | 2 535 |
Lieto | 771 | 856 |
Naantali | 618 | 1 220 |
Raisio | 545 | 1 285 |
Turku | 5 625 | 6 885 |
YHTEENSÄ | 8 732 | 12 781 |
Asumisen väljyys on kasvanut Turun rakennemallikunnissa melko tasai- sesti 1990-luvulta lähtien, keskimäärin 0,40 m2 vuositahtia. Vuosien 2010–2015 keskiarvo on ollut 0,37 m2/vuosi. Vuosina 2014–2015 väl- jyydenkasvu oli vain 0,31–0,32 m2/hlö. Nähtäväksi jää, toteutuuko ra- kennemallin oletettu 10 k-m2/hlö asumisväljyyden kasvu vuoteen 2035 mennessä.
Kuva 11. Väljyyskasvun kehitys 1990-2015 rakennemallin kunnissa
Yksi merkittävimmistä väestörakenteen muutoksista on väestön ikään- tyminen, jonka vuoksi asuntotuotannossa on erityisesti huomioitava es- teettömyys sekä palvelujen saavutettavuus. Tilastokeskuksen väestöti- lastojen ja -ennusteen mukaan Turun seudun MAL-kuntien väestöstä yli 65-vuotiaita on 26 % (94 046) vuonna 2035, kun vuonna 2009 yli 65-
vuotiaiden osuus oli 17 % (54 550). Vuoden 2015 lopulla 8,6 % (29 132) Turun kaupunkiseudun aiesopimuskuntien väestöstä oli yli 74- vuotiaita. Absoluuttisesti eniten ikääntyneitä on Turussa (16 626, 9 %) ja suhteellisesti eniten Paraisilla (11 %) ja Mynämäellä (10 %).
Taulukko 7. Yli 74-vuotiaiden määrä ja osuus väestöstä aiesopimuskunnissa (pl. Turku) 31.12.2015. (Lähde: Tilastokeskus - Väestötilastopalvelu, Väestörakenne 2015/Väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan [viitattu: 12.4.2016].
Vieraskielisiä, eli muun kuin suomen- ja ruotsinkielisiä, asui Turun kau- punkiseudulla vuoden 2015 lopulla yhteensä 23 588 henkeä, joka on noin 7 % aiesopimuskuntien väestöstä. Vieraskielisten määrä jakautuu kaupunkiseudulla hyvin epätasaisesti. Eniten vieraskielisiä asuu Turussa (18 794; 10 % väestöstä), toiseksi eniten Raisiossa (1 575; 6 % väes- töstä) ja kolmanneksi eniten Kaarinassa (1 259, 4 %). Mikäli vieraskielis- ten määrä Turussa kasvaa lähivuosina samoin kuin vuosina 2011–2015 keskimäärin, ylittyy 20 000 raja vuonna 2017.
Taulukko 8: Vieraskielisten (muiden kuin suomen ja ruotsinkielisten) määrä ja osuus aiesopi- muskuntien väestöstä (pl. Turku) 31.12.2015. (Lähde: Tilastokeskus - Väestötilastopalvelu, Väestörakenne 2014/Väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan [viitattu: 13.4.2016].
Vieraskieliset asuvat Turussa erityisesti Varissuolla, Lausteella ja Hari- tussa. Varissuolla vieraskielisten osuus on noin 40 %, Lausteella ja Hari- tussa vieraskielisten osuus väestöstä oli yli 30 % vuonna 2014. Nämä ovat alueita, joihin huono-osaisuus on kasaantunut viime vuosikymme- ninä (Nikkanen, Mikko (2010): Turun alueellinen erilaistuminen vuosina 1970–2008, Xxxxxx Xxxxxxxxxxx (2013): Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla).
ARA on Asuinalueiden kehittämisohjelman 2013–2015 puitteissa myön- tänyt Turun kaupungille 166 400 euroa vuosille 2013–2015 eriytynei- den asuinalueiden (lähiöiden) elinvoiman edistämiseksi sekä segregaa- tion ehkäisemiseksi. Hankekokonaisuuden toimenpiteet kohdistuvat Halisten, Pansio-Pernon ja Varissuon asuinalueille.
Seudullisessa asunto- ja maapoliittisessa ohjelmassa on asetettu tavoit- teet vuosien 2014–2025 asuntotuotannolle hallintamuotojen sekä talo- tyyppien osalta. Nämä tavoitteet on esitetty taulukoissa 9 ja 10. Pyrki- myksenä on kehittää yhteisvastuullisuutta kasvattamalla vuokra-asun- tojen tarjontaa ja lisäämällä asuinalueiden monipuolisuutta. Rakenne- mallin tavoitteiden saavuttamiseksi kerrostaloasuntotuotannon osuutta pyritään kasvattamaan erityisesti ydinkaupunkiseudulla.
Taulukko 9: MAL-kuntien asuntotuotantotavoite hallintamuodoittain 2014–2025 (Turun kau- punkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma).
Omistaa talon tai asunnon osakkeet | Arava- ja korkotukivuokra- asunto | Muu vuokra- asunto | Asumisoikeus- asunto | Yhteensä | ||||||
% | kpl | % | kpl | % | kpl | % | kpl | % | kpl | |
Aura | 83 % | 274 | 4 % | 13 | 13 % | 43 | 0 % | 0 | 100 % | 330 |
Kaarina | 73 % | 3 701 | 12 % | 608 | 13 % | 659 | 2 % | 101 | 100 % | 5 070 |
Lieto | 84 % | 1 352 | 6 % | 97 | 7 % | 113 | 3 % | 48 | 100 % | 1 610 |
Masku | 90 % | 702 | 3 % | 23 | 7 % | 55 | 0 % | 0 | 100 % | 780 |
Mynämäki | 85 % | 408 | 7 % | 34 | 8 % | 38 | 0 % | 0 | 100 % | 480 |
Naantali | 75 % | 1 830 | 15 % | 366 | 8 % | 195 | 2 % | 49 | 100 % | 2 440 |
Paimio | 90 % | 927 | 7 % | 72 | 2 % | 21 | 1 % | 10 | 100 % | 1 030 |
Parainen | 85 % | 1 003 | 10 % | 118 | 5 % | 59 | 0 % | 0 | 100 % | 1 180 |
Raisio | 77 % | 1 979 | 5 % | 129 | 15 % | 386 | 3 % | 77 | 100 % | 2 570 |
Rusko | 90 % | 486 | 4 % | 22 | 5 % | 27 | 1 % | 5 | 100 % | 540 |
Sauvo | 79 % | 119 | 0 % | 0 | 21 % | 32 | 0 % | 0 | 100 % | 150 |
Tarvasjoki | 95 % | 95 | 3 % | 3 | 2 % | 2 | 0 % | 0 | 100 % | 100 |
Turku | 48 % | 6 610 | 20 % | 2 754 | 30 % | 4131 | 2 % | 275 | 100 % | 13 770 |
MAL-kunnat yhteensä | 65 % | 19 485 | 14 % | 4 238 | 19 % | 5 760 | 2 % | 567 | 100 % | 30 050 |
Taulukko 10: MAL-kuntien asuntotuotantotavoite talotyypeittäin 2014–2025 (Turun kaupun- kiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma).
Erillinen pientalo | Rivi- tai ketjutalo | Asuinkerrostalo | Yhteensä | |||||
% | kpl | % | kpl | % | kpl | % | kpl | |
Aura | 40 % | 132 | 45 % | 149 | 15 % | 50 | 100 % | 330 |
Kaarina | 20 % | 1 014 | 30 % | 1 521 | 50 % | 2 535 | 100 % | 5 070 |
Lieto | 40 % | 644 | 35 % | 564 | 25 % | 403 | 100 % | 1 610 |
Masku | 50 % | 468 | 25 % | 156 | 25 % | 156 | 100 % | 780 |
Mynämäki | 85 % | 408 | 10 % | 48 | 5 % | 24 | 100 % | 480 |
Naantali | 50 % | 1 220 | 15 % | 366 | 35 % | 854 | 100 % | 2 440 |
Paimio | 50 % | 515 | 25 % | 258 | 25 % | 258 | 100 % | 1 030 |
Parainen | 50 % | 590 | 25 % | 295 | 25 % | 295 | 100 % | 1 180 |
Raisio | 25 % | 643 | 15 % | 386 | 60 % | 1 542 | 100 % | 2 570 |
Rusko | 70 % | 378 | 15 % | 81 | 15 % | 81 | 100 % | 540 |
Sauvo | 65 % | 98 | 35 % | 53 | 0 % | 0 | 100 % | 150 |
Tarvasjoki | 90 % | 90 | 10 % | 10 | 0 % | 0 | 100 % | 100 |
Turku | 6 % | 826 | 14 % | 1 928 | 80 % | 11 016 | 100 % | 13 770 |
MAL-kunnat yhteensä | 23 % | 7 025 | 19 % | 5 812 | 57 % | 17 213 | 100 % | 30 050 |
Asunto- ja maapoliittinen ohjelma sisältää myös vuoteen 2025 ulottu- vat asuntotuotantotavoitteet arava- ja korkotukivuokra-asunnoille. Ta- voitteiden asetannassa on huomioitu kunnan oleva rakennuskanta ja sijainti kaupunkiseudulla. Tavoitteena on ollut suunnanmuutos, vaikka MAL-aiesopimuksen tavoitetta kohtuuhintaisen valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon 20 %:n osuudesta uustuotannosta pidettiin seudun kunnissa haastavana. Suunnanmuutoksella toteutetaan seu- dulla yhteisvastuullista asuntopolitiikkaa.
Taulukko 11: Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kuntakohtaiset tuotantota- voitteet 2014–2025 (Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma)
Kunta | Tilanne 31.12.2013 | Tavoite 2014–2025 | Tavoitetilanne 31.12.2025* |
Turku | 17 % | 20 % | 17 % |
Kaarina | 7 % | 12 % | 8 % |
Naantali | 11 % | 15 % | 12 % |
Raisio | 8 % | 5 % | 7 % |
Yhteensä | 8 % | 11 % | 9 % |
Aura | 5 % | 4 % | 5 % |
Lieto | 3 % | 6 % | 4 % |
Masku | 3 % | 3 % | 3 % |
Mynämäki | 5 % | 7 % | 5 % |
Paimio | 6 % | 7 % | 6 % |
Parainen | 4 % | 10 % | 5 % |
Rusko | 1 % | 4 % | 1 % |
Sauvo | 4 % | 0 % | 3 % |
Yhteensä | 4 % | 6 % | 4 % |
*Tavoitetilanteen osalta ei ole huomioitu poistumaa.
Tällä hetkellä asuntojen hallintamuodot jakautuvat kaupunkiseudun kuntien kesken hyvin eri tavalla (taulukko 12). Turun kaupunkiseudun asukasluvultaan isoimmissa kaupungeissa sekä vuokra-asumista että asumisoikeusasumista on tarjolla enemmän kuin kehyskunnissa. Tu- russa vuokra-asuntoja on yhtä paljon kuin omistusasuntoja.
Taulukko 12. Asuntojen hallintaperusteen osuus kaikista asunnoista vuonna 2014 Turun kaupunkiseudun aiesopimuskunnissa (Tilastokeskus 2015).
Vuonna 2014 omistustalojen ja asumisoikeusasuntojen lukumäärä kas- voi MAL-kunnissa hieman verrattuna edelliseen vuoteen. Omistusosa- keasuntojen sekä arava- ja korkotukivuokra-asuntojen määrä väheni kumpikin noin 300 asunnolla. Selkeästi eniten kasvoi muiden vuokra- asuntojen lukumäärä (+3 719 asuntoa). Osa muiden vuokra-asuntojen kasvusta tosin selittyy muu tai tuntematon hallintaperuste -luokan alle merkittyjen asuntojen määrän merkittävästä vähenemisestä edellis- vuoteen verrattuna. Vuoden 2015 tietoja ei ole raporttia kirjoitettaessa vielä saatavilla.
Turussa 1-2 huoneen asuntojen osuus on selvästi suurempi kuin muissa aiesopimuskunnissa. Turun ulkopuolella korostuu 4-5 huoneen asunto- jen osuus asuntokannasta.
Taulukko 13. Asuntojen huoneiden lukumäärien (pl. keittiö) osuus kaikista asunnoista vuonna 2015 Turun kaupunkiseudun aiesopimuskunnissa (Tilastokeskus 2016).
Turussa vuokra-asuntoja rakentava TVT Asunnot Oy edistää omalta osaltaan asuinalueiden sosiaalista eheytymistä. TVT etsii uusia rakenta- mispaikkoja erityisesti alueilta, joilla omistusasuminen on vallitseva asumismuoto. Sen sijaan Turun ylioppilaskyläsäätiön (TYS) tavoitteena on keskittää opiskelijoille osoitetut vuokra-asunnot Ylioppilaskylän yh- teyteen.
Valtio on vuosina 2012–2015 myöntänyt Turun kaupunkiseudulle kor- kotukea ja takauslainoja yhteensä 224 miljoonaa euroa. Kohteissa on yhteensä 4 585 asuntoa. Vuosina 2012 ja 2013 valtion tuki ja takaukset olivat yhteensä noin 102 miljoonaa euroa. Vuokratalo- ja asumisoikeus- hankkeet (yhteensä 35 kpl) sijoittuvat ydinkaupunkiseudun kuntiin. Kohteissa on yhteensä 1 951 asuntoa (liite 1). Vuonna 2014 korkotukea ja takauslainoja myönnettiin yhteensä noin 64 miljoonaa euroa. Koh- teissa on yhteensä 2 027 asuntoa. Xxxxxxxx sijoittuivat Kaarinaan, Rai- sioon ja Turkuun. Vuonna 2015 korkotukia ja takauslainoja myönnettiin yhteensä 58 miljoonaa euroa. Kohteissa on yhteensä 607 asuntoa. Xxxxxxxx sijoittuivat Kaarinaan, Lietoon, Mynämäelle, Naantaliin, Pai- mioon ja Turkuun.
Valtio on vuosina 2012–2015 myöntänyt yhteensä noin 56,9 miljoonaa euroa investointiavustuksia erityisryhmien asumiseen. Xxxxxxxxxxxx 00
% on kohdistunut uudistuotantoon. Vuosina 2012 ja 2013 valtion Turun kaupunkiseudulle myöntämien investointiavustuspäätökset erityisryh- mien (mm. opiskelijat, ikääntyneet, kehitysvammaiset, päihdehuolto- palveluiden käyttäjät) asumiseen ovat olleet yhteensä lähes 30 miljoo- naa euroa (liite 2). Uudistuotantoon osoitetun avustuksen osuus on ol- lut n. 27,5 miljoonaa euroa (18 hanketta) ja perusparantamisen osuus
noin 2,3 miljoonaa euroa (5 hanketta). Vuonna 2014 uudistuotantoon 28
osoitetun avustuksen määrä oli noin 17,3 miljoonaa euroa. Perusparan- tamiskohteita ei ollut vuonna 2014 Turun seudulla. Vuonna 2015 eri- tyisryhmäkohteet saivat investointiavustusta Turun kaupunkiseudun MAL-kunnissa yhteensä 9,8 miljoonaa euroa. Uudistuotantokohteiden osuus oli noin 7,6 miljoonaa euroa (5 hanketta) ja perusparannuskoh- teiden osuus noin 2,1 miljoonaa euroa (1 hanke).
Noin 70 % investointiavustuksen vuosina 2012–2013 saaneista koh- teista sijaitsee Turussa ja 30 % muualla kaupunkiseudulla (2 Kaarinassa, 2 Paraisilla ja 1 Raisiossa). Kohteissa on yhteensä 1 056 asuntoa. Kaikki hankkeet eivät ole saaneet hakemaansa valtion avustusta. Ilman ehdol- lista avustus- ja korkotukivarausta jäi vuosina 2012–2013 yhteensä 15 erityisryhmien hanketta. Haetut avustukset olivat yhteensä noin 30 mil- joonaa euroa ja korkotuki yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 ilman investointiavustusta jäi kaksi hanketta Naantalissa ja kaksi Turussa. Vuonna 2014 investointiavustuksen saaneista kohteista 9 si- jaitsee Turussa ja 1 Kaarinassa. Kohteissa on yhteensä 368 asuntoa. Vuoden 2015 hankevalinnassa kaikki seudun hankehakemukset (4 Tu- rusta, 2 Naantalista ja 1 Mynämäeltä) saivat ARA:lta ehdollisen erityis- ryhmien investointiavustusvarauksen eli yhteensä 16,6 miljoonaa eu- roa.
Kuntien erityisasumisen tulevaisuuden tarpeita on selvitetty lähivuo- sien osalta asunto- ja maapoliittisessa ohjelmassa. Jatkossa voidaan selvittää mahdollisia yhteistyötarpeita. Asunto- ja maapoliittisen ohjel- man laatimisen yhteydessä on käyty keskustelua seudullisesta asunto- toimen yhteistyöstä. Tarkoituksena on jatkossa selvittää asuntotoimen uudelleen järjestelyjen tarve ja toteuttamismahdollisuudet kaupunki- seudun kunnissa.
ARA on myöntänyt Turun kaupunkiseudulle (Ruskon Päällistönmäen alueelle sekä Turussa Kakolan, Linnanfältin sekä Suikkilan Kartanon alu- eille) kunnallistekniikan rakentamisavustuksia vuosille 2013–2015 yh- teensä noin 2,8 miljoonaa euroa. Avustukset ovat noin 30 % kohteiden investointikustannuksista. Myönnetty avustus oli vuonna 2013 yh- teensä 1,4 miljoonaa euroa, vuonna 2014 1,16 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 0,25 miljoonaa euroa.
ARA on tarkentanut erityisryhmien avustushankkeiden ohjausta, jotta valtionavustukset ohjautuisivat eri käyttäjäryhmien pitkäkestoisen tar- peen mukaan. Vuonna 2014 valtioneuvosto kiristi ARA-tuotannon es- teettömyysvaatimuksia edellyttämällä, että tuettujen hankkeiden kaik- kiin asuntoihin on esteetön pääsy. Vuonna 2015 tästä taas luovuttiin. Elokuussa 2014 helpotettiin ARA-tuen myöntämistä asumisoikeusasun- noille, kun vastaavan vuokra-asuntomäärän tuottamisvaatimuksesta luovuttiin. Kunnat ovat kokeneet ehtojen kiristyneen.
Vuonna 2014 ei Turun seudulla alkanut yhtään uutta tavallista vuokra- talohanketta eikä vuoden 2014 lopussa ollut ARAssa vireillä myöskään yhtään tavallista vuokratalohanketta. Vuonna 2014 seudulla alkoi kui- tenkin 191 erityisryhmien vuokra-asunnon ja 58 takauslainalla tehtävän vuokra-asunnon rakentaminen. Lisäksi vuoden lopussa oli varausvai- heessa 242 erityisryhmien asuntoa ja 104 asumisoikeusasuntoja sekä hakemusvaiheessa 49 takauslaina-asuntoa.
Vuonna 2015 Turun seudulla alkoi 488 korkotuettua ARA-asuntoa ja li- säksi 100 takauslainoitettua vuokra-asuntoa. Korkotuetut jakaantuivat seuraavasti: 174 erityisryhmien vuokra-asuntoa, 88 tavallista vuokra- asuntoa ja 226 asumisoikeusasuntoa. Vuoden lopussa oli varausvai- heessa 391 asuntoa, joista kaikki olivat erityisryhmien asuntoja.
Kunnilta edellytetään nykyistä parempaa varautumista ikärakenteen muutokseen ja asumisen vahvistamista kuntien suunnittelussa ja yh- teistyössä. On myös käynnistetty useita eri erityisryhmiä koskevia eri- tyishankkeita/ ohjelmia, joissa vaatimustaso kuntien suuntaan on nous- sut. Esimerkiksi kehitysvammaisten laitosasumisen purkamisessa ta- voitteena on asuminen joko omassa asunnossa tai pienissä 4-6 asunnon asuinryhmissä nykyisin vallalla olevan 15 asuntoa sisältävän ryhmäko- din sijasta.
ARA on 18.12.2014 päättänyt Turun kaupungissa vuonna 2015 valtion tukemassa asuntotuotannossa sovellettavista enimmäistonttihin- noista. Näitä noudatetaan muuhun kuin asukkaiden omatoimiseen asuntotuotantoon luovutettavia tontteja. ARA on päättänyt myös vas- taavista Kaarinan, Naantalin ja Raision alueilla olevista enimmäistontti- hinnoista. ARA:n päätös Naantalin osalta on vuodelta 2005, Raision vuodelta 2006 ja Kaarinan vuodelta 2010. Uudella MAL-sopimuskau- della kaupunkiseudun kunnat (Kaarina, Naantali, Raisio, Turku) tulevat valmistelemaan yhdessä ARA:n vahvistettavaksi esityksen valtion tuke- man asuntotuotannon enimmäistonttihinnoista vyöhykeittäin kuntara- joista riippumatta.
Johtopäätökset
Toimenpide- ja kaavoitusohjelmien arvioiden mukaan asemakaava-alu- eiden vuosien 2015–2017 asuntotuotannosta 69 % kohdistuu ydinkau- punkiseudulle, 29 % ydinkaupunkiseudun ulkopuolisiin keskuksiin ja 2
% sekä ydinkaupunkialueen että keskuksien ulkopuolelle. Seudullisen asunto- ja maapoliittisen ohjelman asuntotuotannon määrälliset tavoit- teet vastaavat rakennemallissa esitettyjä tuotantotavoitteita. Laadulli- set tavoitteet tähtäävät suunnanmuutokseen kaupunkiseudun asunto- kannan monipuolisuuden kehittämiseksi.
Valtio on vuosina 2012–2015 myöntänyt Turun kaupunkiseudulle kor- kotukea ja takauslainoja yhteensä 224 miljoonaa euroa. Kohteissa on yhteensä 4 585 asuntoa. Valtion tuki on ollut laskusuunnassa. Turun ydinkaupunkiseudun 35:lle vuokratalo- ja asumisoikeushankkeelle on vuosina 2012 ja 2013 myönnetty valtion korkotukea ja takauksia yh- teensä noin 102 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 korkotukia ja takauksia myönnettiin noin 64 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 korkotukia ja ta- kauslainoja myönnettiin yhteensä 58 miljoonaa euroa.
Valtio on vuosina 2012–2015 myöntänyt Turun kaupunkiseudulle yh- teensä noin 56,9 miljoonaa euroa investointiavustuksia erityisryhmien asumiseen. Avustuksista 92 % on kohdistunut uudistuotantoon. Vuo- sina 2012–2013 avustus oli noin 40 miljoonaa euroa (26 hanketta, jotka sijaitsevat pääosin Turussa) ja vuonna 2014 noin 17 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 hankevalinnassa kaikki seudun hankehakemukset saivat ARA:lta ehdollisen erityisryhmien investointiavustusvarauksen eli yh- teensä 16,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 erityisryhmäkohteet saivat investointiavustusta Turun kaupunkiseudun MAL-kunnissa yhteensä lä-
hes 10 miljoonaa euroa. 30
Valtion kunnallistekniikan rakentamisavustuksia on Turun kaupunki- seudun hankkeisiin myönnetty yhteensä 2,8 miljoonaa euroa vuosille 2013–2015. Kolme kohdetta neljästä sijaitsee Turussa.
ARA on kiristänyt valtion tukeman asuntotuotannon ehtoja. Myös kau- punkiseudulle myönnettyjen tukien määrät ovat vähentyneet. Muutok- sen suunta ei edistä kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä kau- punkiseudulla. Kaupunkiseudun kilpailukyvyn kannalta olennaista on, että kaupunkiseudulle voidaan toteuttaa kohtuuhintaista asuntotuo- tantoa. Ykköskriteeri tulee olla tuetun asumisen sijoittuminen maan- omistusolojen sijaan.
Asuntotuotannon osalta on vielä aikaista todeta, onko asuntotuotan- non kehitys muuttumassa aiesopimuksen myötä tasapainoisempaan ja yhteisvastuullisempaan suuntaan keskuskaupungin ja kehyskuntien vä- lillä.
Seudullisessa asunto- ja maapolittiisessa ohjelmassa on määritelty eri- laiset asuntotuotantotavoitteet kaupunkimaisille ja maaseutumaisille kunnille. Jatkossa tuotantotavoitteet tulisikin asettaa seudulle yksittäis- ten kuntien sijaan.
3.2 Yhteistyömenettelyiden kehittäminen
Seurantakohteet
• Yhteistyömenettelyiden kehittämistoimien edisty- minen
• Valtion kunnille kohtuu-
hintaiseen asuntotuotan- toon luovuttamat maan- omistukset, valmistelu-, päätöksenteko- ja toteu- tustilanne
Tavoite
Aiesopimusosapuolet kehittävät yhteistyömenettelyä täydennysraken- tamiseen ja muuhun yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen pyrkivissä toimenpiteissä. Valtio luovuttaa kohtuulliseen hintaan asuntotuotan- toon soveliaat ja valtion tarpeesta vapautuvat maanomistukset kunnille kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.
Toteuma
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi valmistui helmikuussa 2014. Arvioinnissa nostettiin esille erityisesti kaupunkiseutujen maan- käytön ohjaamisen haasteet. Kaupunkiseutua kokonaisuutena käsitte- levää kaavoitusta on kehitettävä kuntauudistus huomioon ottaen. Kau- punkiseutujen kehysalueilla tarvitaan tiukempaa rakentamisen oh- jausta kuin kauempana maaseudulla. Yleisesti arvioinnissa todettiin, että maakunta-, yleis- ja asemakaavojen tehtäviä on selkeytettävä. Kun- nilta vaaditaan aktiivisempaa maapolitiikkaa, sillä tonttimaan saata- vuus oikeista paikoista luo pohjan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen myönteiselle kehitykselle. Arvioinnissa tarpeelliseksi katsottujen osa- uudistusten valmistelu on käynnistetty.
Vuonna 2010 voimaan tullutta lakia kevennettyjen rakentamis- ja kaa- vamääräysten kokeilusta jatkettiin vuoteen 2018. Lailla on siirretty MRL 171§ 2 momentin 2-4 kohtien poikkeamistoimivalta (muu kuin rannan suunnittelutarpeesta poikkeaminen) Turun kaupungille. Lain tavoit- teena on hankkia kokemuksia siitä, miten rakentamis- ja kaavamääräyk- siä sekä lupamenettelyjä keventämällä voidaan edistää asuntorakenta- mista erityisesti kasvukeskuksissa ja lisätä asuntotuotannon kustannus- tehokkuutta. Kokeilu johti lakimuutosvalmisteluun vuonna 2015; poik- keamisen toimivalta siirrettiin huhtikuussa 2016 kokonaan kuntiin.
Senaatti on käynnistänyt selvityksen Turun kaupunkiseudulla, jossa kar- toitetaan valtion omistamien maa-alueiden luovuttamisen kunnille kohtuuhintaiseen asumiseen. Turun seudun keskeisimmät kohteet ovat aika hyvin tiedossa.
Johtopäätökset
Poikkeamisvaltaa siirrettiin kokeilulailla Turussa jo 2010. Toimivallan siirrolla on poikkeamislupien käsittelyajat saatu lyhentymään ja siten pystytty edistämään asuntorakentamista. Kokeilu johti lakimuutosval- misteluun vuonna 2015; poikkeamisen toimivalta siirrettiin huhtikuussa 2016 kokonaan kuntiin.
3.3 Rakentamisen energiatehokkuus
Seurantakohteet:
• Kuntien korjausrakentami- sen ja energianeuvonnan palvelujen kehittyminen
• Uudet innovatiiviset ratkai- sut asuinalueiden energia- tehokkuuden paranta- miseksi uudis- ja korjaus- rakentamisessa
• Uusien asemakaavojen energia-auditoinnin toteut- taminen
• Valtion myöntämien kor- jaus- ja energia-avustus- ten kohdentuminen kau- punkiseudulle.
Tavoite
Kunnat ja valtio edistävät asuinalueiden energiatehokkuutta uudis- ja korjausrakentamisessa uusilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla. Valtio tukee toteutumista korjaus- ja energia-avustuksilla.
Toteuma
Kuntien rakennusvalvonnat hoitavat yleisesti korjausrakentamis- ja energianeuvonta-asioita. Vain Turun kaupungilla on resursoituna erilli- set neuvojat korjausrakentamisessa ja energia-asioissa. Energianeu- vontatilaisuudet järjestetään yhteistyössä Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian kanssa.
Kunnissa on ollut käynnissä useita energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä kehittämishankkeita. Maskussa ja Mynämäellä on ollut erilai- sia Hinku-hankkeeseen liittyviä kehittämishankkeita. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on toteuttanut Naantaliin matalaenergiataloja Soinis- ten alueelle. Turun Ylioppilaskyläsäätiön opiskelijakerrostalo Ikituuri lämpenee maalämmöllä ja viereen suunnitteilla olevan Aitiopaikan opiskelija-asunnoissa tavoitteena on uusiutuvien energiamuotojen käyttö.
Turussa suunnitellaan kestävää ja älykästä kaupunginosaa Skanssiin. Skanssi on energiatehokkaan rakentamisen, kestävän liikkumisen, eko- logisen suunnittelun ja älykkäiden yhteisöllisten palveluiden pilottialue Turussa ja Turun kaupunkiseudulla. Turun kaupungin ja Siemens Oy:n kolmivuotisessa strategisessa yhteistyössä 2012–2014 selvitettiin uu- sien ja olemassa olevien alueiden kestäviä, energiatehokkaita ja älyk- käitä ratkaisuja. Linnakaupungin alueella tavoitteena on mm. aurinko- paneelien käyttö uusissa rakennuksissa. Turun kaupungin ja Oulun yli- opiston yhteistyöhankkeessa (Klikk-hanke) on selvitetty käyttäjä- ja lii- ketoimintalähtöistä korjauskonseptia, pilottikohteina Runosmäen ja Il- poisten asuinalueet.
Muista ohjelmakokonaisuuksista saadaan eväitä innovatiivisiin ratkai- suihin. Turku on mukana INKA Innovatiiviset kaupungit -ohjelman Tam- pereen vetovastuulla olevassa Älykäs kaupunki -hankkeessa. Turun osuuden projektisuunnitelmassa 11.2.2014 on energiatehokkuuteen liittyvinä toimenpiteenä työpaketti, johon kuuluvat kärkihankkeina ”Te- olliset symbioosit ja suljetut kierrot” sekä ”Resurssiviisaat busines- sekosysteemit”.
Turku on mukana 6Aika-Avoimet innovaatioalustat -kärkihankkeessa. Hankkeessa pyritään mahdollistamaan uusiutuvia luonnonvaroja hyö- dyntäviä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Energian osalta 6Aika-hank- keessa keskitytään erityisesti matalalämpöisen kaksisuuntaisen kauko- lämpöverkon kehittämiseen yhteistyössä Turku Energian kanssa. Ver- kossa voi hyödyntää uusiutuvia energialähteitä ja myydä lämpöä myös kiinteistöistä kaukolämpöverkkoon. Uudenlaisen lämpöratkaisun lisäksi Turku Energia pyrkii kehittämään Skanssin alueelle myös muita uuden- laisia palveluja uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Kaupunki pyrkii toiminnallaan tukemaan uusien innovatiivisten energiaratkaisujen syn- tymistä. Skanssin alueen kunnallistekniikan rakentamisessa huomioi- daan uuden energiaverkon vaatimukset. Alueen tontinluovutusehtojen energialiite on laadittu yhteistyössä Turku Energian ja VTT:n kanssa.
Uusien asemakaavojen energia-auditointeja ei ole toteutettu kunnissa. Turun kaupungissa hiilijalanjälkilaskelmatestauksia on tehty Ecocity Evaluaattorin avulla. Ohjelma soveltuu paremmin yleiskaavatasoiseen tarkasteluun.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on osoittanut korjaus- ja energia-avustuksia Turun kaupunkiseudulle vuonna 2012 yhteensä noin 2 miljoonaa euroa, vuonna 2013 noin 1,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 noin 0,4 miljoonaa euroa. Vuosina 2013–2014 ei ole myönnetty energia-avustuksia uusiutuvaan energiaan. ARAssa siirryt- tiin vuonna 2015 sähköiseen määrärahajärjestelmään, jossa näkyy kun- nille myönnetty määräraha sekä sen käyttö vuosittain. Määrärahat ja- kautuivat vuonna 2015 kuntien kesken alla olevan taulukon mukaisesti.
Taulukko 14. Turun kaupunkiseudun MAL-aisopimuskunnille myönnetyt kor- jaus- ja energia-avustusmäärärahat vuonna 2015 (Lähde: ARA)
Korjausavustuk- set, myönnetty | Pientalojen harkinnan- varainen energia-avus- tus, myönnetty | Yhteensä | |
Aura | 0 | 0 | 0 |
Kaarina | 7 482 | 8 647 | 16 129 |
Lieto | 2 800 | 0 | 2 800 |
Masku | 9 976 | 2 450 | 12 426 |
Mynämäki | 0 | 3 598 | 3 598 |
Naantali | 14 158 | 3 969 | 18 127 |
Paimio | 3 530 | 0 | 3 530 |
Parainen | 7 179 | 4 765 | 11 944 |
Raisio | 10 280 | 0 | 10 280 |
Rusko | 0 | 260 | 260 |
Sauvo | 0 | 0 | 0 |
Turku | 68 935 | 18 189 | 87 124 |
Yhteensä | 124 340 | 41 878 | 166 218 |
Kehysriihen 2013 yhteydessä hyväksyttiin mittavia asuntopoliittisia toi- menpiteitä, mm. erilaisia tukijärjestelmiä ja rahoituksen kehittämistä. Käynnistysavustus koskee tällä hetkellä vain pääkaupunkiseutua.
Johtopäätökset
Kuntien rakennusvalvonnat hoitavat yleisesti korjausrakentamis- ja energianeuvonta-asioita. Vain Turun kaupungilla on resursoituna erilli- set neuvojat korjausrakentamisessa ja energia-asioissa. Energianeu- vontatilaisuudet järjestetään yhteistyössä Varsinais-Suomen kestävän
kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian kanssa. Kunnissa 33
on käynnissä useita energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä ke- hittämishankkeita. Myös muista ohjelmakokonaisuuksista saadaan eväitä innovatiivisista ratkaisuista, joita voidaan hyödyntää kaupunki- seudulla. Uusien asemakaavojen energia-auditointeja ei ole toistaiseksi toteutettu kunnissa.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on osoittanut korjaus- ja energia-avustuksia Turun kaupunkiseudulle yhteensä noin 3,7 miljoo- naa euroa vuosina 2012–2014. Vuonna 2015 ARAssa siirryttiin sähköi- seen määrärahajärjestelmään, jossa näkyy kunnille myönnetty määrä- raha sekä sen käyttö vuosittain. Tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikai- semmissa väliraporteissa esitettyjen vuosina 2012-2014 kunnille osoi- tettujen määrärahojen kanssa. Korjaus- ja energia-avustusmäärärahoja myönnettiin Turun seudun MAL-kunnille vuonna 2015 yhteensä noin 166 000 euroa.
Vuonna 2014 ARA on myöntänyt Turun kaupunkiseudulle 10 % perus- korjauksen käynnistysavustuksia yhteensä noin 15,8 miljoonaa euroa 96 eri hankkeelle (lähes 6000 asuntoa). Pääosa avustuksen saaneista on asunto-osakeyhtiöitä. Myös TVT Asunnot Oy, TYS ja VASO ovat saaneet osan peruskorjauksen käynnistysavustuksista.
Taulukko 15. ARAn Turun kaupunkiseudulle vuonna 2014 myöntämät perus- korjauksen käynnistysavustukset (lähde: ARA). Tukimuoto oli voimassa vuo- den 2014 loppuun asti.
Hankkeita | Asuntoja | Euroja | |
Turku | 80 | 5490 | 14537830 |
Kaarina | 7 | 200 | 563627 |
Raisio | 2 | 132 | 288430 |
Naantali | 3 | 50 | 200848 |
Paimio | 3 | 72 | 123264 |
Lieto | 1 | 36 | 36580 |
YHTEENSÄ | 96 | 5980 | 15750579 |
4 KESTÄVÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄ
Seurantakohteet
Väestö- ja työpaikkamäärien ke- hitys kaupunkiseudun liikkumis- vyöhykkeillä
Kaupunkiseudun liikennejärjestelmäratkaisuilla tuetaan tavoiteltavan yhdyskunta- ja palvelurakenteen toteutumista ja seudun tavoitteiden mukaista kehitystä. Kehittämisen tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksia sekä tuottaa turvallinen, tehokas ja taloudellinen kokonaisjärjestelmä tukemalla samalla maan- käytön eheytymistä. Toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti vaikuttamaan liikkumistarpeeseen, liikenteen suuntautumiseen ja kulkumuodon va- lintaan.
Taulukko 16. Väestö- ja työpaikkakehitys joukkoliikenne-, jalankulku- ja autovyöhykkeellä Turun seudulla 1990– 2010. Viimeaikainen kehitys osoittaa, että Turun kaupunkiseudulla sekä väestö- että työpaikkamäärät ovat kasvaneet nopeimmin autovyöhykkeellä1. Myös Turun keskustan jalankulkuvyöhykkeen väkimäärä on kasvanut tasaisesti, mutta keskustan positiivinen työpaikkakehitys on viime vuosina pysähtynyt. Hyvien joukkoliikenneyh- teyksien vyöhykkeellä sen sijaan sekä väestö- että työpaikkakehitys on ollut viime vuosikymmeninä vaatima- tonta.
Väestö | Työpaikat | |||||||||
1990 | 1995 | 2000 | 2005 | 2010 | 1990 | 1995 | 2000 | 2005 | 2010 | |
Keskustan jalankulku- ja reunavyöhyke | 58 676 | 61 904 | 65 631 | 67 517 | 69 527 | 58 259 | 48 123 | 53 710 | 56 337 | 56 310 |
Keskimääräinen vuosimuutos (%) | 1,1 % | 1,2 % | 0,6 % | 0,6 % | -3,5 % | 2,3 % | 1,0 % | 0,0 % | ||
Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke | 61 576 | 60 618 | 61 314 | 60 552 | 60 319 | 16 397 | 14 882 | 16 400 | 14 254 | 14 892 |
Keskimääräinen vuosimuutos (%) | -0,3 % | 0,2 % | -0,2 % | -0,1 % | -1,8 % | 2,0 % | -2,6 % | 0,9 % | ||
Autovyöhyke | 65 596 | 71 699 | 70 761 | 77 456 | 82 884 | 23 501 | 21 805 | 25 002 | 25 994 | 28 004 |
Keskimääräinen vuosimuutos (%) | 1,9 % | -0,3 % | 1,9 % | 1,4 % | -1,4 % | 2,9 % | 0,8 % | 1,5 % | ||
Seurantakohteet
• Liikennejärjestelmätyön organisoituminen ja sen kautta syntyneet kaupun- kiseudun yhteiset toimin- taperiaatteet ja niiden kyt- keytyminen maankäytön prosesseihin
• Liikennejärjestelmä-suun- nitelman päivitystilanne
• MAL-hankeohjelman mu- kaisten hankkeiden val- mistelu-, päätöksenteko- ja toteutustilanne
• MAL-rahoituksen lisäämi- nen seuraaville aiesopi- muskausille
Tavoite
Kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö vakiinnutetaan jatkuvan toi- mintamallin mukaiseksi ja se kytketään entistä tiiviimmin maankäytön prosesseihin ja organisaatioihin. Liikennejärjestelmäsuunnitelma päivi- tetään rakennemallin liikenteellisten tavoitteiden mukaisesti.
Sopijaosapuolet toteuttavat Turun seudulla pieniä kustannustehok- kaita liikenneverkon kehittämistoimia (MAL-hankeohjelma). Valtio ja kunnat osallistuvat toteuttamiseen yhtä suurella rahoitusosuudella. Ra- hoitus on 10 milj. € (valtio 5 milj. € ja kunnat 5 milj. €) aiesopimuskau- della ja se kohdennetaan toimenpiteisiin, jotka edistävät erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä liikenneturvallisuuden edel- lytyksiä. Rahoituksen kohdennetaan hankkeille kuntien, liikenneviras- ton ja ELY-keskuksen yhteistyönä siten, että valtion rahoitus on käytet- tävissä vuosina 2014–2015. Rahoituspanosta pyritään lisäämään seu- raaville aiesopimuskausille.
35
1 Suomen ympäristökeskuksen määrittelemä YKR-kaupunkiseutu muodostuu suurimpien kaupunkikeskusten keskustaajamasta, siihen fyysisesti ja toiminnallisesti tiiviisti liittyvistä lähitaajamista sekä näitä ympäröivästä lievealueesta, joka on haja-asutusaluetta. Kaupunki- seutujen taajamat ovat luokiteltu edelleen jalankulku-, joukkoliikenne ja autovyöhykkeisiin keskustaetäisyyden ja joukkoliikenteen palve- lutason perusteella. Turun seudulla YKR-kaupunkiseutu kattaa muut MAL-aiesopimukseen kuuluvien kuntien keskustaajamat lukuun ot- tamatta Mynämäen, Auran, Tarvasjoen ja Sauvon keskustaajamia.
Toteuma
Turun kaupunkiseudun (Turku, Raisio, Kaarina, Naantali, Lieto) liikenne- järjestelmätyö on vakiinnutettu jatkuvan toimintamallin mukaiseksi. Työlle on asetettu pysyvä ohjausryhmä sekä valmisteleva työryhmä. Li- säksi jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä toimii kaksi alatyöryhmää lii- kenteen hallinnan sekä kestävän ja turvallisen liikkumisen aihepiireissä. Jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä edistetään liikennejärjestelmän eri osa-aloihin liittyviä toimenpiteitä liikenteen ja maankäytön näkökul- maa yhdistäen. Lisäksi jatkuva liikennejärjestelmätyö toimii kaupunki- seudun rakennemallin toteutusvaiheen sekä MAL-aiesopimuksen lii- kenneosa-alueen liikennejärjestelmäasiantuntijana ja toiminnan koor- dinaattorina. Kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön toi- menpiteenä on myös päivitetty kaupunkiseudun liikennemalli, ja päivi- tyksen yhteydessä liikennemallin aluejako on laajennettu koko raken- nemallialuetta koskevaksi.
Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta vastuutettiin Varsinais-Suomen liitolle. Suunnitelma on valmis- tunut marraskuussa 2014. Turun seudun (rakennemallialueen) liikenne- järjestelmäsuunnitelma on hyväksytty kaikissa rakennemallialueen kunnissa, joissakin kunnissa ohjeellisena noudatettavana. Rakennemal- lialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma kehittämisohjelmineen konk- retisoi ja edistää rakennemallityössä määriteltyjä tavoitteita liikenne- järjestelmän osalta painottaen erityisesti kestävän liikkumisen edistä- mistä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma luo valmiudet MAL-aiesopimuk- sen päivittämiselle liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden osalta. Suunnitelma sisältää kehittämisohjelman, joka rakentuu viih- tyisän ja vetovoimaisen jalankulku- ja pyöräkaupungin sekä palvelevan joukkoliikennekaupungin toteuttamisen, autoliikenteen toimivuuden ja kustannustehokkaiden kuljetusten turvaamisen sekä turvallisen liikku- misen ja viisaiden valintojen edistämisen periaatteille. Näihin teemoi- hin pohjautuen suunnitelmaan on laadittu kehittämisohjelma, joka si- sältää laajaan keinovalikoimaan pohjautuen toimenpiteet, kustannus- arviot, toteuttamisen vastuutahot ja ajoituksen sekä toimenpiteen vai- kutusten arvioinnin. Toimenpiteiden edistämistä jatketaan mahdollisen MAL-aiesopimusmenettelyn jatkon kautta sekä jatkuvassa liikennejär- jestelmätyössä.
Pienten kustannustehokkaiden liikenneverkon kehittämistoimien koko- naisuutta on ohjattu liikennejärjestelmän ohjausryhmän ja MAL-työ- ryhmän kautta. MAL-hankeohjelman mukaisten hankkeiden perusteet, kustannusarviot ja nimikkeet on hyväksytty kuntien toimesta. Hyväksyt- tyjen periaatteiden pohjalta on yksimielisesti sovittu toteutettavista hankkeista. MAL-hankeohjelma koskien pieniä liikennehankkeita hy- väksyttiin lokakuussa 2012. Ohjelmaan sisältyi alun perin 17 hanketta 13 kunnan alueella. Lisäksi hankeohjelman hyväksymisen yhteydessä sovittiin periaatteista, joita sovelletaan muutostilanteissa. Kuntakohtai- nen erittely ja kokonaiskustannusarvio on 12.10.2012 hyväksytty Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyön ohjausryhmässä. MAL-työ- ryhmä on seurannut MAL-hankeohjelman toteutumista katsauksin. Hankeohjelma onkin jonkin verran elänyt, koska muutamaa hanketta ei ole pystytty toteuttamaan. Lopullinen ohjelma piti sisällään kaikkiaan 14 hanketta 11 kunnan alueella (taulukko 17).
Hankkeet, jotka ovat pudonneet MAL-hankeohjelmasta pois:
- Pienet joukkoliikenne- ja liikenneturvallisuuskohteet, Turku (varahanke)
- Tarvasjoen pienet liikennetuvallisuuskohteet (kunnan inves- tointikielto)
- Mt 2340 klv välillä Tammisilta-Sukselantie, Paimio (Paimion kaupunki päätti luopua hankkeesta)
Taulukko 17: MAL-hankeohjelman hankkeet.
Xxxxx | Xxxxx | Xxxxxxxxxxxxxx (€) | Toteutuneet kustannukset (€) | ||||
Valtio | Kunta | Yht. | Valtio | Kunta | Yht. | ||
Vt 8 Pitkämäki - Härkämäki kevyen liikenteen väylä | Turku | 585 000 | 285 000 | 870 000 | 576 302 | 284 310 | 860 612 |
Mt 1821 Friskalan tiejärjestelyt | Turku | 965 000 | 965 000 | 1 930 000 | 1 058 913 | 1 499 072 | 2 557 985 |
Mt 12191 Littoistentien kevyen liikenteen väylä | Kaarina | 483 000 | 483 000 | 966 000 | 459 146 | 576 904 | 1 036 050 |
Mt 180 Kårkullan liittymän parantaminen | Parainen | 194 000 | 0 | 194 000 | 194 000 | 78 215 | 272 215 |
Kalkkitien kevyen liikenteen väylä | Parainen | 0 | 194 000 | 194 000 | 0 | 191 920 | 191 920 |
Auran pienet litu-kohteet | Aura | 25 000 | 25 000 | 50 000 | 27 545 | 210 500 | 238 045 |
Mt 12150 Raisiontien liikennesaneeraus | Raisio | 410 000 | 410 000 | 820 000 | 441 000 | 516 498 | 957 498 |
Mt 189 Kultarannan alikulku ja kevyen liikenteen väylä | Naantali | 290 000 | 290 000 | 580 000 | 290 000 | 339 358 | 629 358 |
Mt 1950 ja mt 1951 Huoli - Pyhe kevyen liikenteen väylä | Mynämäki | 170 000 | 170 000 | 340 000 | 170 000 | 695 804 | 865 804 |
Mt 2223 Kurkelantien kevyen liikenteen väylä ja silta | Lieto | 410 000 | 410 000 | 820 000 | 610 334 | 759 893 | 1 370 227 |
Mt 2012 Ruskon taajaman liikenneturvallisuustoimet | Rusko | 145 000 | 145 000 | 290 000 | 145 000 | 207 000 | 352 000 |
Mt 192 Seikelän liittymän parantaminen | Masku | 338 000 | 48 000 | 386 000 | 505 760 | 181 040 | 686 800 |
Mt 181 Saustilantien liittymän parantaminen | Sauvo | 50 000 | 50 000 | 100 000 | 52 000 | 75 424 | 127 424 |
Pienet joukkoliikenne- ja liikenneturvallisuuskohteet | Turku | 43 000 | 343 000 | 386 000 | 0 | 0 | 0 |
Pienet liikenneturvallisuus- hankkeet, Tarvasjoki | Tarvasjoki | 25 000 | 25 000 | 50 000 | 0 | 0 | 0 |
MT 12254 Kiisantien kevyen liikenteen väylä | Masku | 0 | 290 000 | 290 000 | 0 | 382 056 | 382 056 |
Mt 2340 kevyen liikenteen väylä Piikkiö-Paimio | Paimio | 384 000 | 384 000 | 768 000 | 0 | 0 | 0 |
Virusmäentien alikulku (Toijalan rata) | Turku | 483 000 | 483 000 | 966 000 | 490 763 | 1 906 697 | 2 397 460 |
Yhteensä | 5 000 000 | 5 000 000 | 10 000 000 | 5 020 764 | 7 904 692 | 12 925 456 | |
Operatiivinen vastuu on ollut sopimuskunnilla ja Varsinais-Suomen ELY- keskuksella, joka on ylläpitänyt asiasta yksityiskohtaista seurantatau- lukkoa. ELY-keskus on käynyt keskusteluja kuntien kanssa hankkeiden sisällöstä, toteuttamisesta ja kustannuksista. ELY-keskus on ollut asian valmistelussa aktiivinen ja sopinut ao. xxxxxxx kanssa suunnittelusta ja toteutuksesta ja vastannut kustannusseurannasta. Suunnitteluvalmiu- den parantaminen on tarkentanut kustannusarvioita – yleensä ottaen ylöspäin. Ohjelmassa on sovittu, että yksittäisen hankkeen kustannus- arvion ylitys kohdistuu 100-prosenttisesti kunnalle. Kustannusarvioiden ylittyessä osalla kunnista on ollut mahdollisuus vastata kustannusar- vion ylittymisestä, muissa tapauksissa hankkeita on jouduttu karsi- maan. Toisaalta rakentamisen kilpailutilanne on ollut edullinen ja urak- kahinnat ovat osin alittaneet suunnitelmien kustannusarvion. MAL- hankkeen kustannusarvion alittuessa ovat muutamat kunnat ehdotta- neet säästyvän valtion MAL-tukirahan käyttämistä ao. kunnan ideoi- maan uuteen MAL-kohteeseen. MAL-ohjelman pelisääntöjen mukaan
kuitenkin säästyvä valtion rahoitusosuus on kohdennettu hankeohjel- man sisällä ensisijaisesti hankkeisiin, joissa on ollut kustannusnousua. Kaikki valtion MAL-rahoitus on käytetty, mutta kunnille on osassa hank- keita tullut lisärahoitustarpeita. Viimeinen ohjelman mukainen hanke on valmistumassa syksyllä 2016.
MAL-hankeohjelmarahoitus jatkuu myös seuraavalla sopimuskaudella, mitä pidetään kaupunkiseudulla tärkeänä. Kaupunkiseudulla on pidetty tärkeänä, että hankkeiden kustannus-hyötysuhteen optimoimiseksi olisi tarkoituksenmukaisinta täsmentää valtion rahoitusosuuden koh- dentamista budjettiteknisesti siten, että valtion investointeja voidaan kohdentaa maanteiden lisäksi myös kuntien katuverkoille. Maantiela- kiin vuonna 2016 tehtyjen muutosten ja vuoden 2017 perusväylänpi- don rahoituksen budjettitekstien perusteella tämä onkin jatkossa mah- dollista tietyin perustein.
Johtopäätökset
Toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on toteutettu.
Marraskuussa 2014 valmistunut Turun seudun rakennemallialueen lii- kennejärjestelmäsuunnitelma on hyväksytty kaikissa rakennemallialu- een kunnissa.
MAL-hankeohjelma (pienet kustannustehokkaat liikenneverkon kehit- tämistoimet) on sisältänyt kaikkiaan 14 hanketta 11 kunnan alueella. Xxxxx hanketta on pudonnut alkuperäisestä ohjelmasta pois. Viimei- nen ohjelman mukainen hanke valmistuu syksyllä 2016.
MAL-hankeohjelmarahoitus jatkuu myös seuraavalla sopimuskaudella, mitä pidetään kaupunkiseudulla tärkeänä. Jatkossa olisi hankkeiden kustannus-hyötysuhteen optimoimiseksi tarkoituksenmukaisinta täs- mentää valtion rahoitusosuuden kohdentamista budjettiteknisesti si- ten, että valtion investointeja voidaan kohdentaa maanteiden lisäksi myös kuntien katuverkoille. Maantielakiin vuonna 2016 tehtyjen muu- tosten ja vuoden 2017 perusväylänpidon rahoituksen budjettitekstien perusteella tämä onkin jatkossa mahdollista tietyin perustein.
Kestävä liikennejärjestelmä on painopisteenä liikennejärjestelmä- työssä. Jatkossa on nostettava nykyistä enemmän esiin kestävä ja viisas liikkuminen, jossa liikkuminen nähdään palveluna (MAAS = Mobility as a Service).
4.2 Joukkoliikenteen järjestäminen
Seurantakohteet:
• Kaupunkiseudun joukkolii- kennetuen määrän kehitys
• Joukkoliikenteen käyttäjä- määrän kehitys kaupunki- seudulla
• Kuntien ja valtion panostuk- set joukkoliikenteen toiminta- edellytysten edistämiseksi
• Taksa- ja lippujärjestelmän sekä matkustajainformaation kehittämistoimenpiteiden edistyminen
• Runkobussilinjaston kehittä- misohjelman 2012–2020 mu- kaisen bussilinjaston kehittä- mistoimien edistyminen
• Runkolinjastoon liittyvien lii- kenneinfrastruktuurin kiireel- listen parannustoimien edis- tyminen
• Uittamon sillan toteutta- miseksi tarvittavien suunni- telmien valmistelu- ja pää- töksentekotilanne Turun kau- pungissa
• Rautatieasemien liityntä- pysäköinnintoimivuuden ja vastuunjaon selkeyttäminen, toimenpiteiden eteneminen
• Seudullisen matkakeskus- hankkeen ja Turun ratapihan kehittämisen edistyminen
• VAK-turvallisuustaso-tilanne Turun keskustassa
• Joukkoliikenteen kulkutapa- osuuden kehitys Turun kau- punkiseudulla
Tavoite
Kunnat ja valtio edistävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kau- punkiseudulla. Seudullinen joukkoliikenneviranomainen järjestää kau- punkiseudun joukkoliikenteen palvelut palvelutasomääritysten ja kehit- tämissuunnitelmien pohjalta. Joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestel- mää sekä matkustajainformaatiota kehitetään vastaamaan seudullisen liikkumisen tarpeita. Valtio myöntää suurten kaupunkiseutujen joukko- liikennetukea Turun kaupunkiseudulle. Tuen edellytyksenä on, että ra- hoitus nostaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja siten lisää sen käyttöä ja parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä. Valtio pyrkii lisäämään joukko- liikennetukea seuraaville aiesopimuskausille.
Seudullinen joukkoliikenneviranomainen kehittää ja toteuttaa bussilin- jastoa runkobussilinjaston kehittämisohjelman 2012–2020 mukaisesti. Valtio ja kunnat toteuttavat runkolinjastoon liittyvät liikenneinfrastruk- tuurin kiireellisimmät parannustoimet käyttämällä toteuttamiseen osin MAL-hankeohjelman rahoitusta. Turun kaupunki laatii ja hyväksyy tällä sopimuskaudella tarvittavat suunnitelmat uuden sillan toteuttamiseksi Hirvensalosta Uittamolle saaren huoltovarmuuden turvaamiseksi ja runkobussilinjaston toteuttamiseksi.
Turun kaupunki jatkaa yhteistyössä valtion kanssa seudullisen matka- keskuksen suunnittelua ja ratapihan kehittämistä. Erityistä huomiota kiinnitetään turvallisuustason parantamiseen (VAK) Turun keskustassa. Tavoitteena on rautatieasemien (päärautatieasema ennen Matkakes- kuksen toteuttamista ja Kupittaan asema) liityntäpysäköinnin toimivuu- den ja vastuunjaon selkeyttäminen.
Toteuma
Valtio on vuosina 2012–2015 myöntänyt suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea ja seutulipputukea Turun ydinkaupunkiseudulle (Turun, Kaarinan, Liedon, Raision, Naantalin ja Ruskon muodostamalle seudulliselle joukkoliikenneviranomaiselle) yhteensä 8,56 miljoonaa euroa. Tuen määrä on ollut laskeva sopimuskaudella. Vuonna 2012 tuki oli 2,56 milj. euroa. Vastaava valtiontuki vuonna 2013 oli lisämäärära- hapäätöksen jälkeen yhteensä 2,38 milj. euroa. Vuonna 2014 suurten kaupunkiseutujen valtionraha Turun viranomaisalueelle oli noin 1,9 mil- joonaa euroa. Raidehankkeiden suunnittelurahoitus on tullut uutena elementtinä mukaan valtionavustusasetukseen mainintana. Lippu- ja maksujärjestelmien yhteensovittamiseen saatiin noin 120.000 euron määräraha. Valtion myöntämä suurten kaupunkiseutujen valtionraha oli noin 1,6 miljoonaa euroa vuonna 2015. Vuonna 2016 tuki on noin 1,9 miljoonaa euroa.
ELY-keskus on rahoittanut omalla toimivalta-alueellaan kaupunkiseu- dun joukkoliikennettä (Aura, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio, Parainen, Sauvo) vuonna 2015 yhteensä noin 990 000 eurolla. Summa kuluu lippujen hinnanalennuksiin ja liikenteen hankintoihin. Liikenteen hankinnat kohdistuvat reitin puolesta osin myös MAL-alueen ulkopuo- lelle.
Turun paikallisliikenteen matkamäärä oli vuonna 2013 noin 21 miljoo- naa matkaa. Vuonna 2014 matkamäärä Turun viranomaisalueella oli
noin 22 miljoonaa matkaa. Luku sisältää Turun osalta koko vuoden mat- kat ja Kaarinan, Raision, Naantalin, Xxxxxx ja Ruskon osalta puolen vuo- den matkat 1.7.2014 alkaen. Vuonna 2015 Fölin matkamäärä oli kasva- nut 24,4 miljoonaan matkaan. Muun kaupunkiseudun alueella tehtiin vuonna 2015 yhteensä 360 000 Turun seudulle suuntautuvaa tuettua matkaa. Tuettujen matkojen osuus on n. 30 % kokonaismatkustuksesta. Koko kaupunkiseudun matkustusmääristä ei toistaiseksi ole olemassa kattavaa tilastoa.
Seudullinen joukkoliikenneviranomainen on toiminta-alueellaan kilpai- luttanut seudullisen joukkoliikenteen palvelut palvelutasomääritysten ja kehittämissuunnitelmien pohjalta. Turun kaupunginhallitus on käsi- tellyt runkolinjaston toteuttamista 8.8.2016. Runkobussilinjaston to- teuttaminen painottuu vuosikymmenen loppupuolelle, pääosa ns. inf- ratoimenpiteistä ajoittuu vuosille 2018–2020. Joitakin parannuksia on kuitenkin jo tehty; linjan 18 (Runosmäki-Kauppatori-Harittu) tarjontaa on lisätty syksyllä 2013 erittäin kilpailukykyiseksi (vuoroväli arkisin 7,5 minuuttia) ja patterikäyttöisiä näyttötauluja on hankittu muutamia kymmeniä kappaleita runkolinjojen varrelle. Joukkoliikenteen Föli- brändi tukee myös runkolinjastoa. Maksu- ja infojärjestelmän toteutus mahdollistaa runkolinjaston edellyttämien etuisuuksien toteuttamisen ja entistä paremman matkustajainformaation.
ELY-keskus edistää joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä omalta osal- taan. Toimivalta-alueen palvelutasomääritykset on tehty yhteistyössä kuntien kanssa ja määritykset on päivitetty vuonna 2015.
Seudullinen joukkoliikenne Föli alkoi 1.7.2014. Turun seudun joukkolii- kenteessä ovat mukana Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto ja Rusko. Kuntaliitoksen myötä vuoden 2015 alussa liikenne laajeni myös Tarvas- joen alueelle. Seudullisen joukkoliikenneviranomaisen toiminta-alu- eella on käytössä tasataksa. Kaikki Turun lipputuotteet, ikärajat ja alen- nusryhmät laajenivat Fölin myötä koko kaupunkiseudulle. Maksu- ja in- formaatiojärjestelmän rakentaminen on käynnissä. Hankinnan arvo on noin 4 miljoonaa euroa ja sen rahoittamiseen käytetään 1 miljoonan euron osalta suurten kaupunkiseutujen valtionrahaa. Reaaliaikainen matkustajainformaatio paranee erityisesti uuden maksu- ja informaa- tiojärjestelmän myötä. Maksujärjestelmä on otettu osittain käyttöön kesällä 2014 ja informaatiojärjestelmä vuonna 2015. Joukkoliikenteessä on siirrytty ID-pohjaiseen (tunnistepohjaiseen) maksujärjestelmään ke- sällä 2016 ensimmäisenä Suomessa.
ELY-keskuksen liikenteessä on käytössä toistaiseksi Matkahuollon lippu- ja maksujärjestelmä. Liikennekaari-lainsäädäntöhanke muuttaa voimaan tullessaan myös lippu- ja maksujärjestelmien toiminnallisuus- vaatimuksia. ELY-keskus tekee päätöksiä käytettävistä lippu- ja maksu- järjestelmistä myöhemmin, kunhan Liikennekaaren säädösten käytän- nön merkitys selviää. Turun seudulla huolehditaan lippujärjestelmien ja lippujen yhteentoimivuudesta.
Uittamon sillan toteuttaminen edellyttää osayleiskaavan, asemakaavan sekä sillan toteutussuunnitelmien laatimista. Turussa on käynnissä Hir- vensalon osayleiskaavaehdotuksen laatiminen. Uittamon sillan alusta- vat yleissuunnitelmat on laadittu. Konsulttityönä on laadittu Natura-ar- vio sillan vaikutuksista viereiseen Rauvolanlahden Natura2000-aluee-
seen. Natura-arvion täydennys valmistuu syksyllä 2016, jonka jälkeen 40
kaavoitus jatkuu. Joukkoliikenteen runkolinjaston maantieverkkoon kohdistuvat infratoimenpiteet on tunnistettu ja suurin osa niistä on mu- kana käynnissä/ käynnistettävissä MAL-hankkeissa.
Turussa päärautatieaseman ja Logomon yhteisen pysäköintilaitoksen ja kävelysillan asemakaava on tullut voimaan 28.11.2015. Vuonna 2016 Logomon sillasta järjestettiin suunnittelukilpailu. Pysäköintilaitoksen ja kävelysillan suunnittelu ja investoinnit on tarkoitus toteuttaa kolmikan- taisesti (Logomo, Liikennevirasto, Turun kaupunki) vuosina 2017–2020. Sillan toteutusajankohta on 2017–2018 ja pysäköintilaitoksen aikavä- lillä 2019–2020. Liikenneviraston kanssa on neuvoteltu osallistumisesta liityntäpysäköinnin toteuttamisen kustannuksiin kolmanneksella. Lii- kenneviraston tulee tällöin varautua investointeihin vuosille 2017– 2020. Kaupunki toteuttaa kävelysillan, Liikennevirasto portaat ja hissit laitureille. Kustannustaso on arviolta 5–6,5 M€. Kokonaisuus liittyy lai- tureiden uudistamiseen, joka voi valtion investointirahoituksesta riip- puen lähteä liikkeelle vuosina 2017–2018. Pysäköinnin osalta ensi vai- heessa otetaan Ratapihankadun varren alueet yleiseen, järjestäytynee- seen pysäköintiin ja pysäköintilaitos toteutetaan toisessa vaiheessa.
Matkakeskuksen suunnittelu jatkuu keväällä 2016 pidetyn RAKLI-klini- kan tulosten pohjalta. Neuvottelu valtion kanssa varsinaisen Matkakes- kushankkeen valtio-osapuolten nettorahoituksesta on käynnissä. Turun kaupungin ja Liikenneviraston välinen sopimusluonnos on jätetty valti- olle vuonna 2012. Turun kaupunki on lähettänyt neuvottelupyynnön Lii- kennevirastolle Matkakeskushankkeeseen liittyen huhtikuussa 2014. RAKLI-klinikan tulosten pohjalta esitetään, että aiesopimus ja toimin- nalliset selvitykset tehdään 2017-2018 ja asemakaavoitus 2019-2021. Tavoitteena on toteuttaa Matkakeskus ajanjaksolla 2022-2025.
Turvallisuustilanne Turun ratapihalla vaikuttaa tällä hetkellä kohtuulli- sen hyvältä toteutettujen riskienhallintatoimenpiteiden ansiosta. Li- säksi riskitasoon on vaikuttanut mm. vaarallisten aineiden kuljetusmää- rien pieneneminen (Gaia Consulting Oy, 2013). Merkittäviä parannuksia turvallisuuteen ovat tuoneet VAK-vaunujen vaihtotöiden vähentämi- nen, VAK-vaunujen seisotusaikojen lyhentäminen sekä naulakiinnitteis- ten raiteiden korvaaminen kestävämmillä rakenteilla. Esimerkiksi am- moniakki- ja propaanivaunuille ei Turun ratapihalla tehdä enää lainkaan vaihtotöitä. VAK-riskitason säilyminen ja paraneminen voidaan varmis- taa ratapihan turvallisuusselvityksessä, jonka Liikenteen turvallisuusvi- rasto (TraFi) hyväksyy. Turun ratapihan turvallisuusselvitystä päivite- tään parhaillaan. VAK-turvallisuustason toimista ratapihan osalta käy- dään keskusteluja Liikenneviraston ja Turun viranomaisten välillä. Jat- kossa on selvitettävä Uudenkaupungin radan sähköistämistä ja siihen liittyviä muita raideliikenneverkoston kehittämistoimenpiteitä, joilla VAK-järjestelytoiminnasta voidaan Turun ratapihalla luopua ja samalla parantaa ympäröivien vanhojen ja uusien asuinalueiden turvallisuutta sekä turvata Uudessakaupungissa toimivan teollisuuden toimintaedel- lytykset.
Johtopäätökset
Joukkoliikenteen osalta asetetut tavoitteet ovat toteutuneet pitkälti suunnitellusti. Kuntien yhteinen joukkoliikenteen visio on, että Turun kaupunkiseudun asukkaat voivat matkustaa joukkoliikenteellä helposti ja edullisesti, kuntarajoista välittämättä. Ydinkaupunkiseudun kunnat
ovat päättäneet järjestää yhteisen joukkoliikenteen 1.7.2014 alkaen. 41
Kahden toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen, seudullisen jouk- koliikenteen sekä ELY-keskuksen välisten rajapintojen sujuvuus niin lip- pujärjestelmien kuin liikenteen järjestämisen suhteen tulee varmistaa jatkossakin.
MAL-hankeohjelman vaikuttavuus jää tällä aiesopimuskaudella joukko- liikenteen osalta vähäisemmäksi kuin muiden osa-alojen. MAL-hanke- ohjelmaan valittiin MAL-rahoituksen reunaehtojen puitteissa soveltu- vat hankkeet. Toteutettavat hankkeet parantavat erityisesti liikenne- turvallisuutta koko seudulla sekä henkilöautoliikenteen että erityisesti kävelyn ja pyöräilyn osalta. Valittujen hankkeiden joukossa on keskus- tapalvelujen saavutettavuutta edistäviä kevyen liikenteen yhteyksiä, liittymäjärjestelyjä sekä pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Voi- daan todeta, että huomattavia joukkoliikenne-edellytysten reittikohtai- sia parannuksia ei tapahdu MAL-hankeohjelman puitteissa, mutta lähes kaikissa MAL-hankkeissa parannetaan nykyisiä pysäkkijärjestelyjä. On kuitenkin huomioitava, että MAL-hankeohjelmarahoitus on mahdollis- tanut pysäkkijärjestelyjen toteuttamisen MAL-aiesopimusalueella mer- kittävästi laajemmin kuin ilman MAL-hankeohjelmarahoitusta olisi ollut mahdollista.
Matkakeskus ja Tunnin juna -hanke ovat painoarvoltaan merkittäviä hankkeita seudullisesti. Matkakeskus on tärkeä hanke maakunnallisen ja seudullisen joukkoliikenteen matkaketjujen sujuvuuden varmista- miseksi. Matkakeskuksen suunnittelua tulee aktiivisesti edistää. Logo- mon, Liikenneviraston ja Turun kaupungin yhteishankkeena vuosina 2019–2020 toteutettava pysäköintilaitos parantaa Turun päärautatie- aseman liityntäpysäköinnin toimivuutta. Ensi vaiheessa pysäköinti to- teutetaan maantasopysäköintinä. Turvallisuustaso Turun ratapihalla on parantunut viime vuosina tehtyjen riskienhallintatoimenpiteiden ja pie- nentyneiden VAK-liikennemäärien ansiosta.
Toimenpiteiden vaikutukset joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kehi- tykseen voidaan arvioida vasta pidemmällä aikavälillä. Henkilöliikenne- tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä vasta vuonna 2018.
4.3 Raitiotien suunnittelu
Seurantakohteet
Raitiotien yleissuunnitelman val- mistelu- ja päätöksentekotilanne Turussa, valtion rahoituksen kohdentuminen Turun kaupun- gille
Tavoite
Turun kaupunki laatii tällä sopimuskaudella pikaraitiotien yleissuunni- telman, jonka perusteella voidaan tehdä päätös vaiheittaisesta toteut- tamisesta. Valtio avustaa pikaraitiotien suunnittelua ja toteutusta 30
%:n rahoitusosuudella. Pikaraitiotien toteuttamisen edellytyksenä on rakennemallin mukaisen maankäytön kehittäminen pikaraitiotiehen tu- keutuen.
Toteuma
Raitiotien yleissuunnitelman laatiminen käynnistyi tammikuussa 2013 yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Turun kaupunginhallitus asetti 29.4.2013 Turun raitiotien yleissuunnitelmalle tavoitteet. Rai- tiotien linjausvaihtoehdoista laadittiin vertailevia vaikutusarvioita (ml. raitiotielinjausten varren maankäyttö), joiden perusteella 14.4.2014 kaupunginhallitus päätti jatkosuunnitteluun valittavista raitiotielinjauk- sista. Tämän jälkeen suunniteltiin tarkemmin valitut ratalinjat, niiden vaikutusalueen maankäyttö, raitiotien rakentamisen vaiheistus sekä laadittiin tarkemmat vaikutusarvioinnit ja kustannusarviot. Vertailu- vaihtoehtona oli runkobussivaihtoehto. Yleissuunnittelun yhteydessä on selvitetty yhteistyössä yleisellä tasolla linjojen jatkamista Raision ja Kaarinan kaupungin keskustoihin, jotta tulevaisuudessa voitaisiin va- rautua maankäytön suunnittelussa joukkoliikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehitykseen. Lisäksi on selvitetty raitiotielinjauksen jatkamista Runosmäestä Turun lentoasemalle koko liikennejärjestelmän integroi- miseksi nykyistä paremmin. Yleissuunnitelma valmistui keväällä 2015, jonka jälkeen yleissuunnitelmasta pyydettiin lausuntoja.
Turun kaupunginvaltuusto päätti 14.12.2015 muun muassa lisäselvitys- ten laatimisesta. Lisäselvityksissä muun muassa määritellään potenti- aalisin ensimmäinen toteutusvaihe, parannetaan toteutusvalmiutta sekä tarkennetaan kustannusarvioita. Lisäselvitykset sisältävät myös superbussivaihtoehdon suunnittelun. Lisäselvitykset on tarkoitus laatia 2016-17, minkä jälkeen kaupunginvaltuusto tekee päätöksen jatkosta.. Tekninen suunnittelu toteuttamiseen liittyen voidaan käynnistää vasta kun valtiolla on budjetissa osoitettu rahoitus hankkeelle.
Valtion osallistuminen Turun kaupunkiraitiotien rahoitukseen on käsi- telty liikennepoliittisessa selonteossa 2012. Selonteon mukaisesti valtio on valmis tulevaisuudessa osallistumaan suurten kaupunkiseutujen, ku- ten Turun kaupunkiseudun, raideliikenneinvestointien rahoittamiseen 30 prosentin osuudella. Hankkeiden tarkat rahoitusosuudet päätetään kuitenkin tapauskohtaisesti erikseen. Valtio on tukenut Turun kaupun- kia raitiotien yleissuunnitelman ja sen taustaselvityksien tekemisessä yhteensä 0,23 miljoonalla eurolla. Valtio tukee lisäselvitysten tekoa so- vitusti 0,1 miljoonalla eurolla.
Johtopäätökset
Laadittu raitiotien yleissuunnitelma on parantanut toteutusvalmiutta sekä tuonut merkittävää lisäarvoa kaupunkiseudun pitkän aikavälin maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelulle. Suunnittelua jatke- taan raitiotien lisäselvityksillä, minkä jälkeen asiasta päätetään kaupun- ginvaltuustossa arviolta 2018.
4.4 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen
Seurantakohteet:
• Kuntien ja valtion toimet kävelyn ja pyöräilyn edel- lytysten parantamiseksi erityisesti seudun taaja- missa
• Seudullisen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjel- man valmistelu- ja pää- töksentekotilanne
Tavoite
Kunnat painottavat kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kaikissa maankäy- tön kehittämishankkeissa erityisesti seudun taajamissa. Turun kaupun- kiseudun kunnat ja valtio käynnistävät vuonna 2012 osana liikennejär- jestelmätyötä kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman laatimisen. Ke- hittämisohjelmassa määritetään seudullinen pyöräliikenteen runko- verkko sekä lähivuosina tarvittavat kehittämistoimenpiteet kaupunki- ja kuntakeskuksissa. Xxxxxxxx sekä niiden priorisointi ja ajoitus täs- mennetään kehittämisohjelmassa. Kunnat ja valtio toteuttavat kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimenpiteitä tällä sopimuskaudella osoittamalla toteuttamiseen MAL-hankeohjelman rahoitusta.
Toteuma
Valtio on vuonna 2012 toteuttanut Liedon aseman kevyen liikenteen väylän (ml. ratasilta). Kevyen liikenteen hankkeita toteutetaan myös MAL-hankeohjelman rahoituksella (seurantaraportin kohta 4.1). ELY- keskus on lisäksi käynnistänyt projektin Mopot pois pyöräteiltä Turun seudulla, jonka tavoitteena on liikenneturvallisuussyistä rajoittaa mo- poilua kevyen liikenteen väylillä. Muutokset on toteutettu väyläverkolla vuoden 2014 aikana yhteistyössä kuntien kanssa.
Turun kaupunkiseudun pyöräilyn pääverkon ja laatukäytävien kehittä- missuunnitelma valmistui toukokuussa 2013. Seudullisen kehittämis- suunnitelman pääperiaatteet on käsitelty liikennejärjestelmäsuunnitel- massa ja ne hyväksytään kunnissa sen osana. Turun kaupungin pyöräi- lyn kehittämisohjelman päivitys on käynnissä. Ohjelma viedään päätök- sentekokäsittelyyn syksyllä 2016 ja sitä toteutetaan investointiohjel- man kautta talousarviovuosittain. ELY-keskus on aloittanut vuonna 2015 omalta osaltaan kevyen liikenteen tarveselvityksen päivitystyön. Muiden kuntien osalta ei ole tarvetta erillisille kuntakohtaisille kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmille.
Johtopäätökset
Seudullinen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma on valmistunut ja sen pääperiaatteet on hyväksytty rakennemallialueen liikennejärjestel- mäsuunnitelman hyväksymisprosessissa.
Talouden kireä tilanne vaikeuttaa kävelyn ja pyöräilyn edellytyksien pa- rantamista, erityisesti infrastruktuurihankkeiden toteuttamista sekä kuntien että ELY-keskuksen kevyen liikenteen verkolla.
Seudullinen MAL-hankeohjelmarahoitus on erittäin tärkeä, jotta useita jalankulun ja pyöräilyn sekä liikenneturvallisuuden vuoksi tarpeellisia toimenpiteitä saadaan toteutettua. MAL-hankeohjelmarahoituksen jat- kuvuuden turvaaminen onkin tärkeää. MAL-hankeohjelman laatimista ja vaikuttavimpien hankkeiden valintaa on tällä aiesopimuskaudella vai- keuttanut se, ettei valtion MAL-hankeohjelmarahoitusta voi kohdentaa katuverkolle.
4.5 Liikenneturvallisuuden edistäminen
Seurantakohteet
• Seudullisen liikennetur- vallisuussuunnitelman valmistelu- ja päätöksen- tekotilanne
• Liikenneturvallisuussuun- nitelmatilanne kunnissa
• Liikenneturvallisuustyö- ryhmätilanne kunnissa
Tavoite
Kunnat ja valtio laativat ja toteuttavat seudullista liikenneturvallisuus- suunnitelmaa tällä sopimuskaudella. Suunnitelma sisältää liikennetur- vallisuustyön jatkuvan toimintamallin, jossa keskeisenä toimijana ovat kuntien liikenneturvallisuustyöryhmät. Tavoitteena on, että kaikissa kunnissa on voimassa oleva liikenneturvallisuussuunnitelma sekä liiken- neturvallisuusryhmä. Hankkeet, niiden priorisointi ja toteutuksen ajoi- tus täsmentyvät liikenneturvallisuussuunnitelmassa. Hankkeiden to- teuttamiseen osoitetaan MAL-hankeohjelman rahoitusta.
Toteuma
Turun seutukunnan kuntien liikenneturvallisuussuunnitelma Turun seu- dun turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma on valmistunut lo- kakuussa 2012. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maanteiden toimen- piteistä on liikenneturvallisuusperusteisesti valittu satoja toimenpiteitä rakennussuunnitteluun vuonna 2013. Valitut kohteet toteutettiin Var- sinais-Suomen liikenneturvallisuusurakassa vuonna 2014 noin 220 000
€ rahoituskehyksen puitteissa.
Kaikilla muilla MAL-sopimuksen kunnilla on voimassa oleva liikennetur- vallisuussuunnitelma paitsi Turun kaupungilla. Uudessa Turun kaupun- gin turvallisuussuunnitelmassa 2017-2020 liikenneturvallisuus eriyte- tään omaksi suunnitelmaksi.
Kymmenessä kunnassa (Kaarina, Lieto sis. Tarvasjoki, Masku, Mynä- mäki, Naantali, Paimio, Raisio, Rusko, Aura, Sauvo) on nimetty ja toi- minnassa liikenneturvallisuustyöryhmät. Turku on 1.7.2016 nimennyt liikenneturvallisuustyöryhmän. Paraisilla ei ole perustettua liikennetur- vallisuustyöryhmää, mutta liikenne- ja liikenneturvallisuusasioita käsi- tellään koulu- ja turismiyksiköiden kanssa pari kertaa vuodessa tai tar- peen mukaan. Erillisiä palavereita on pidetty suurteollisuuden kanssa (Saaristotien) liikenneturvallisuudesta ja Saaristotien liikenneturvalli- suusongelmien parantamissuunnitelma laadittiin yhteistyössä ELY-kes- kuksen kanssa vuonna 2014. Parannustoimenpiteiden toteutus on tar- koitus vaiheistaa usealle vuodelle myönnetystä rahoituksesta riippuen. Osa toimenpiteistä on jo toteutettu.
MAL-hankeohjelman toteuttaminen on kuvattu luvussa 4.1.
Johtopäätökset
Toimenpiteet ovat pääosin toteutuneet sopimuksen mukaisesti. Seu- dullinen liikenneturvallisuussuunnitelma on valmistunut ja toimenpi- teet on ohjelmoitu toteutettavaksi ELY-keskuksen ja kuntien toteutus- ohjelmiin. Turun kaupungin osalta ei ole voimassa olevaa liikennetur- vallisuussuunnitelmaa. Turku on 1.7.2016 nimennyt liikenneturvalli- suustyöryhmän. Uudessa Turun kaupungin turvallisuussuunnitelmassa 2017-2020 liikenneturvallisuus eriytetään omaksi suunnitelmaksi. Tu- run kaupungille on tärkeää, että laadittava liikenneturvallisuussuunni- telma on riittävän konkreettinen ja ottaa huomioon kaupungin toimin- taympäristön, jossa eri hallintokuntien yhteisen liikenneturvallisuus- työn organisointi ei välttämättä ole tehokkaasti hoidettavissa samalla toimintakonseptilla kuin pienemmissä kunnissa. Kuntien sisäiset liiken- neturvallisuusryhmät ovat pääosin toiminnassa. MAL-hankeohjelmassa on useita hankkeita, joilla on myönteisiä liikenneturvallisuusvaikutuk-
4.6 Liikenteen hallinta ja liikkumisen ohjaus
Seurantakohteet
• Seudullisen liikenteen- ja häiriönhallintasuunnitel- man valmistelu- ja pää- töksentekotilanne
• Tieliikennekeskuksen keskittämistoimien tilanne
• Liikkumisen ohjauksen toiminnan organisointi
• Varsinais-Suomen liikku- misen ohjauksen toimen- pidesuunnitelman 2012– 2015 mukaisten toimenpi- teiden eteneminen
• Valtion avustuksen koh- dentuminen kaupunkiseu- dulle liikkumisen ohjauk- sen hankkeisiin
• Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapa- osuuden kehitys
Tavoite
Liikkumisen ohjauksen kehittämistä edistetään kaupunkiseudulla osana liikennejärjestelmätyötä tällä sopimuskaudella tavoitteena liikkumisen tapojen uudistaminen kestävän kehityksen mukaisesti. Valtio voi myön- tää seudun kunnille tai kuntayhtymälle avustusta liikkumisen ohjauksen hankkeisiin. Nykyiseen Liikenneviraston tieliikennekeskukseen keskite- tään alan toimijoiden liikenteenhallinnan operatiivisia toimintoja kuten liikennevalojen vikapäivystys ja ohjaus sekä joukkoliikenteen häi- riönhallinta. Lisäksi osana liikennejärjestelmätyötä tehdään liikenteen- ja häiriönhallintasuunnitelma, jonka avulla voidaan parantaa väyläver- kon häiriötilanteiden hoidon valmiuksia. Toimenpide suunnitellaan ja toteutetaan tällä sopimuskaudella, jonka jälkeen toteuttaminen jatkuu.
Toteuma
Seudullinen Liikenteen- ja häiriönhallintasuunnitelma valmistui ke- väällä 2013. Suunnitelman toimenpiteet on sisällytetty rakennemalli- alueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja ne hyväksyttiin rakenne- mallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksymisprosessissa.
Turun Kiinteistöliikelaitoksen, Turun Sataman ja Liikenneviraston yhtei- nen liikennekeskus aloitti toimintansa tammikuussa 2014. Samassa ti- lassa valvotaan Liikenneviraston tiekameroita ja kaupungin risteyska- meroita sekä hoidetaan satamavalvontaa.
Liikennevirasto on myöntänyt Turun kaupunkiseudulle valtionavustusta liikkumisen ohjaus -toiminnalle, jonka toimenpiteet perustuvat Varsi- nais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelmaan 2012– 2015. Valtionavustushankkeiden budjetti liikkumisen ohjaustoiminnalle Varsinais-Suomessa vuosina 2012-2015 on ollut noin 650 000 euroa. Valtionavustuksen määrä on ollut yleisimmin 50 % hankkeen budjetista. Lisäksi vuodesta 2011 alkaen on toteutettu muita liikkumisen ohjausta edistäviä hankkeita, kuten Liikenneviraston T&K-hankkeita noin 250 000 euron arvosta. Näissä hankkeissa tuen määrä on vaihdellut vä- lillä 58-100 %.
Liikkumisen ohjauksen puitteissa on toteutettu monipuolista viisaan liikkumisen kansalaiskampanjointia, tehty liikkumissuunnitelmia työ- paikoille sekä järjestetty mm. näyttelyitä, seminaareja ja työpajoja vii- saan ja turvallisen liikkumisen aihepiirissä. Lisäksi on koulutettu, kon- sultoitu sekä tuotettu materiaalia viisaan liikkumisen edistämiseksi. Eri- tyisesti on edistetty joukkoliikenteen käyttöä ja pyöräilyä sekä pyritty vaikuttamaan uusien, kestävien kulkumuotojen kuten sähköpyörien ja yhteiskäyttöautopalveluiden yleistymiseen seudulla.
Toiminta on kohdistettu laajasti kansalaisille eri ikäryhmissä sekä pää- töksentekijöille. Tapahtumia ja kilpailuja on vuosina 2011-2015 järjes- tetty yli 320 ja niihin on osallistunut yhteensä noin 56 000 henkilöä.
Perinteinen media on huomioinut liikkumisen ohjauksen tänä ajanjak- sona hyvin. Valonian kestävän liikkumisen toimenpiteitä on käsitelty yli 470 lehtiartikkelissa tai radio- tai TV-haastattelussa. Vuodesta 2012 läh-
tien liikkumisen ohjauksen viestintää on kohdistettu enenevästi sosiaa- lisen median kanaviin. Monikanavaisella viestinnällä (ml. radiokampan- jat, some-markkinointi, blogikirjoitukset, lehtiartikkelit) arvioidaan saa- vutetun vuosina 2012-2015 jopa 2,6 miljoonaa henkilöä. Toiminnan koordinoinnista ja toteutuksesta vastaa Varsinais-Suomen kestävän ke- hityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia (xxx.xxxxxxx.xx). Valonia on vuodesta 2015 alkaen toiminut Varsinais-Suomen liiton yh- teydessä, jota ennen organisaation isäntäkaupunkina toimi Turku.
Liikkumisen ohjaus -toimintaa ohjaavana ryhmänä toimii seudullista lii- kennejärjestelmätyötä tekevä ryhmä. Liikkumisen ohjaus on omaksuttu kaupunkiseudun jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä osaksi monipuo- lista keinovalikoimaa liikennejärjestelmän kehittämisessä. Liikkumisen ohjauksen kehittämistä edistetään sekä kaupunkiseudun jatkuvassa lii- kennejärjestelmätyössä että osana rakennemallialueen liikennejärjes- telmäsuunnitelmaa, jonka keskeinen tavoite on kestävien kulkumuoto- jen kulkumuoto-osuuksien kasvattaminen.
Vuonna 2016 perustettiin Viisaan liikkumisen alatyöryhmä, jonka toi- mintaa ohjaa myös seudullista liikennejärjestelmätyötä tekevä ryhmä. Viisaan liikkumisen alatyöryhmän tavoitteena on kehittää seudullisesti jalankulku- ja pyöräily-ympäristöä sekä liikkumisen ohjausta. Ryhmä ko- koaa vuosittain tehtävälistan tarvittavista pyöräilyn, jalankulun ja liik- kumisen ohjauksen toimenpiteistä seudulla, jota voidaan hyödyntää mm. valtion liikkumisen ohjaus -rahoituksen kohdentamisessa. Lisäksi ryhmälle valtutetaan ajankohtaisten suunnitelmien ohjaus- ja neuvon- tatehtäviä.
Turun kaupunkiseudun jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä on pää- tetty seuraavaan Liikenneviraston toteuttamaan henkilöliikennetutki- mukseen osallistumisesta seudullisella lisäotoksella liikennetutkimus- tiedon päivittämiseksi. Tutkimukseen osallistuminen mahdollistaa ajan- tasaisen tiedon keräämisen mm. kestävien kulkutapojen kulkumuoto- osuudesta (joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) sekä tutkimustulosten vertailtavuuden suurten kaupunkien kesken. Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä vuonna 2018.
Johtopäätökset
Kansallisesti verraten liikkumisen ohjaus -toiminta on Turun seudulla järjestäytyneesti organisoitu. Liikkumisen ohjauksessa haasteena on järjestelmätasoisen vaikuttavuuden kasvattaminen, eri toimijoiden yh- teistyön kehittäminen sekä pitkäjänteisen rahoituksen turvaaminen toiminnalle. Turun kaupunkiseudun jatkuvassa liikennejärjestelmä- työssä edistetään jatkossa liikkumisen ohjauksen entistä vahvempaa in- tegrointia liikennejärjestelmätyöhön, mihin vuonna 2016 perustetun Viisaan liikkumisen alatyöryhmän toiminta perustuu.
Liikenteen hallinnan toimenpiteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Lii- kenteen- ja häiriönhallintasuunnitelma on valmistunut ja sen sisältä- mien toimenpiteiden toteuttamista edistetään. Turun Kiinteistöliikelai- toksen, Turun Sataman ja Liikenneviraston yhteinen liikennekeskus on käynnistänyt toimintansa tammikuussa 2014.
Ajantasaiselle seudulliselle liikennetutkimustiedolle on kysyntää erityi- sesti kestävien kulkumuoto-osuuksien muutoksen arvioinnin sekä toi-
menpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin suhteen. Jatkuvassa liikenne- järjestelmätyössä on päätetty liikennetutkimustiedon päivittämisestä ja osallistumisesta valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen seudul- liseen lisäotantaan. Syksyllä 2016 käynnistyvässä Civitas-hankkeessa on tavoite kehittää seudulle liikkumisbarometri, jonka avulla asukkaiden tyytyväisyyttä liikkumisympäristöön voidaan kustannustehokkaammin tutkia.
5 KESTÄVÄ KASVU JA KAUPUNKISEUDUN KILPAILUKYKY
Kaupunkiseudun kestävää kasvua ja kilpailukykyä tuetaan parantamalla sekä elinkeinoelämän tärkeiden kuljetusreittien toimivuutta että hyviä henkilöliikenneyhteyksiä kaupunkiseudun sisällä, muualle maahan ja ulkomaille. Lounaisrannikon kautta kulkevat ulkomaanyhteydet ovat elintärkeitä sekä alueen omalle vientiteollisuudelle että koko maan ul- komaankaupalle.
5.1 E18-kasvukäytävä
Seurantakohteet
• E18-kasvukäytävä-hank- keen valmistelu- ja päätök- sentekotilanne
• E18 kasvukäytävään liitty- vän alaprojektin valmistelu- ja päätöksentekotilanne
Tavoite
Käynnistetään yhteistyössä muiden tahojen kanssa useamman maan välinen E18-kasvukäytävä -hanke (Oslo-Tukholma-Turku-Helsinki-Pie- tari) siten, että osahankkeiden johto jakautuu kaupunkien ja valtion kesken. Tavoitteena on julkisen sektorin ja elinkeinoelämän uudenlai- sella yhteistyöllä luoda nykyistä tehokkaammin mahdollisuuksia käytä- vän alueen kasvua ja kehitystä tukeville palveluille ja liiketoiminnalle. Sopijaosapuolet käynnistävät osana E18-kasvukäytävään liittyen ala- projektin, jolla arvioidaan Turku–Helsinki-välisen nopean ratayhteyden vaikutuksia ja toteuttamisen edellytyksiä ja samalla selvitetään Turku– Salo-paikallisjunaliikenteen edellytyksiä.
Toteuma
E18-kasvukäytävähankkeen suunnittelu jatkuu osana Pohjoinen kasvu- käytävä vyöhykettä, joka on kansallisella tasolla asetettu yhdeksi tär- keistä kehittämiskohteista ja se on myös Turun osalta nostettu strate- gisten kärkitoimenpiteiden tasolle. Tavoitteena on kehittää kasvu- vyöhykettä alueeksi, joka erityisesti kansainvälisestä näkökulmasta nähdään kiinnostavana investointien, sijoittumisen sekä liiketoiminnan kehittämisen ja viennin näkökulmasta.
Keväällä 2014 valmistui LVM:n ja TEM:n koordinoimana Pohjoisen kas- vukäytävän kansallisen tason konseptointityö/verkosto- ja yhteistyö- malli kasvukäytävälle, jonka pohjalta yritysten yhteistoiminta käynnis- tetään ja hankekokonaisuus organisoidaan (ministeriöt, kaupungit ja yritykset).
Konseptointityön pohjalta ministeriöt järjestivät Finlandiatalolla 7.4.2014 Kasvuvyöhykeseminaarin, jonka tavoitteena oli konkretisoida kasvuvyöhyketyötä tuomalla esiin yhteisiä kehittämiskohteita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia elinkeinoelämälle osana laajempaa palve- lukokonaisuutta.
Syksyn 2014 aikana kartoitettiin yritysyhteistyön mahdollisuuksia Poh- joisella kasvuvyöhykkeellä. Yritysyhteistyön kärkiteemoiksi on nostettu ICT ja palvelut, Biotalous/Cleantech sekä Meri ja liikenne.
Keväällä 2013 aloitettu EAKR-rahoitteinen Helsingin, Turun ja Kotkan yhteinen Pohjoisen kasvukäytävän kaupunkiyhteistyön osahanke päät- tyi marraskuussa 2014. Hankeosioina ovat: Kehityskäytävän palveluver- kon suunnittelu (vastuu Kotka), Kehityskäytävän investointiohjelman määrittäminen (vastuu Helsinki) ja Meriklusterin kehittämisohjelma (vastuu Turku). Hankkeen loppuseminaari pidettiin Navigate-messujen yhteydessä Turussa 19.11.2014.
Turussa on lisäksi järjestetty Kasvukäytävän yritystapaaminen/työpaja yhteistyön kehittämiseksi Turun seudun yrittäjille vuonna 2013.
Pietarin Innovaatiofoorumin yhteydessä lokakuussa 2013 pidettiin Tu- run järjestämä Kasvukäytäväseminaari ja myös Baltic Development Fo- rumin yhteydessä kesäkuussa 2014 järjestettiin Pohjoisen kasvu- vyöhykkeen seminaari.
Pohjoinen kasvuvyöhyke sai kansallisen statuksen ja rahoituksen me- nestyttyään TEMin kasvukäytäväkilpailussa keväällä 2016.
Toukokuussa Turun kaupunki lähetti yhdessä Espoon, Lohjan ja Salon kaupunkien, Vihdin kunnan ja Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maa- kuntien liittojen kanssa liikenne- ja viestintäministeriölle sekä Liikenne- virastolle esityksen TEN-T -osarahoituksen tavoittelemisesta Helsinki- Turku-ratayhteyden kehittämiseen (Tunnin juna). Ratayhteyttä esite- tään sisällytettäväksi TEN-T -työohjelmaan. EU-ministerivaliokunta päätti 14.11.2014 esittää Turun ja Helsingin välisen nopean junayhtey- den edistämistä komission investointirahaston hankelistalle.
Kyseisen Euroopan investointiohjelman tavoitteena on kääntää inves- tointien laskusuuntaus ja auttaa luomaan työpaikkoja sekä tukemaan talouden elpymistä ilman, että samalla rasitetaan jäsenvaltioiden jul- kista taloutta tai kasvatetaan niiden velkaa. Euroopan strategisten in- vestointien rahastosta tuetaan Euroopan kannalta merkittäviä strategi- sia infrastruktuuri-investointeja. Rahastolla tarjotaan hankkeille ny- kyistä kattavampaa riskisuojaa, millä edistetään merkittävästi yksityisiä investointeja hankkeiden riskittömämpiin osiin.
Espoo–Lohja–Salo-oikorata on tunnistettu kriittiseksi kehityskohteeksi joulukuussa 2014 jäsenvaltioihin toimitetussa EU-komission työohjel- massa Skandinavia–Välimeri-ydinverkkokäytävän toteuttamiseksi. Kir- jauksen myötä hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen on saatavilla TEN-T-rahoitusta edellyttäen, että hankkeella on kansallinen tuki.
Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto järjestivät yhteistyössä 10.2.2015 Helsingissä Suomen tulevaisuus -seminaarin, jossa käsiteltiin Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä teemoja. Yksi viidestä kärki- teemasta on Tunnin juna -hanke.
Alaprojekti, jolla arvioidaan Turku–Helsinki-välisen nopean ratayhtey- den vaikutuksia ja toteuttamisen edellytyksiä, valmistui tammikuussa 2016. Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi 9.12.2014 Liikennevirastoa arvioimaan Helsinki–Turku-ratayhteyden kehittämistä. Arviosta tuli sel- vitä, mitä suoria ja epäsuoria vaikutuksia eri kehittämisvaihtoehdoilla on aluetalouteen, aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään. Projekti sisälsi kaksi erillisselvitystä (Helsinki-Turku –käytävän henkilöliikenteen
Hallitus teki Tunnin junaan liittyvän jatkosuunnittelupäätöksen (40 M€) kevään 2016 kehysriihessä.
Varsinais-Suomen liitossa on tehty selvitys Varsinais-Suomen paikallis- juna-liikenteen kehityspolku, jossa on käsitelty paikallisjunaliikenteen edellytyksiä mm. Turku–Salo -osuudella. Selvityksen tuloksena valmis- tui ns. road map paikallisjunaliikenteen käynnistämisestä: millaisia edellytyksiä vaaditaan ja millaisia päätöksiä paikallisjunaliikenteen käynnistyminen edellyttää. Tarkastelussa on mm. rahoitus, tekniset yk- sityiskohdat, säädöspuoli ja hankinta. Selvitys valmistui toukokuussa 2014. Selvityksessä ei arvioida ns. ESA-radan toteuttamisen edellytyk- siä.
Johtopäätökset
Pohjoinen kasvuvyöhyke -hanke kokoaa vyöhykkeen kaupungit, kunnat ja yritykset hyödyntämään tehtyjä infrastruktuuri-investointeja ja tuot- teistamaan innovatiivista, ekologista ja älykästä palveluliiketoiminnan kasvualustaa. Pohjoinen kasvuvyöhyke sai kansallisen statuksen ja ra- hoituksen menestyttyään TEMin kasvukäytäväkilpailussa keväällä 2016.
EU-ministerivaliokunta on esittänyt Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden edistämistä komission investointirahaston hankelistalle. Liikennevirasto on liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä arvioinut selvityksellään Helsinki–Turku -ratayhteyden kehittämistä. Xxxxxxxx on tehnyt Tunnin junaan liittyvän jatkosuunnittelupäätöksen (40 M€) ke- vään 2016 kehysriihessä.
Varsinais-Suomen liiton tekemässä selvityksessä Varsinais-Suomen pai- kallisjuna-liikenteen kehityspolku on käsitelty paikallisjunaliikenteen edellytyksiä mm. Turku–Salo -osuudella. Selvitys valmistui toukokuussa 2014.
5.2 Toimiva tieverkko
Seurantakohteet
• Valtion toteuttamistoi- menpiteiden eteneminen VT8 Turku-Pori yhteysvä- lin osalta
• E18 Turun kehätie Naan- tali-Kaarina parantami- seen tähtäävän suunnit- teluhankkeen valmistelu- ja päätöksentekotilanne
• Valtion toimet Kaarinan- tien kehittämiseksi E18 kehätien osana
• Turun satamayhteyden/ Suikkilantien eteläpään nelikaistaistamisen toteu- tustilanne
• Turun välikehän yleis- suunnittelun valmistelu- ja päätöksentekotilanne
• Maakuntakaavan valmis-
telu- ja päätöksentekoti- lanne (vt10 linjaus Li- dossa)
Tavoite
Valtio käynnistää Vt 8 Turku-Pori yhteysvälin parantamistoimenpiteet Turun kaupunkiseudulla tällä sopimuskaudella liikenteen toimivuuden turvaamiseksi. Joukkoliikenteen tarpeet ja toimintaedellytykset ohjaa- vat parantamistoimenpiteiden ratkaisuja. Maankäyttö ohjataan aieso- pimuksessa kuvattujen periaatteiden mukaisesti olemassa oleviin taa- jamiin.
Xxxxxx asettaa sopimuskaudella suunnitteluhankkeen, jolla edistetään E18 Turun kehätien parantamista välillä Naantali–Kaarina ja luodaan edellytyksiä toteutumisen käynnistymiselle seuraavilla sopimuskausilla. Valtio edistää yhdessä Kaarinan kaupungin kanssa Kaarinantien kehit- tämistä kaupunkiseudun uloimman kehän osana. Tällä sopimuskau- della parannetaan Kaarinantien liittymiä ja laaditaan Kaarinantien poh- joispään käännön YVA.
Turun välikehän (Suikkilantie-Markulantie-Halistentie-Hämeentie-Jaa- nintie-Eteläkaari) liikenteen sujuvuuden ja toimivuuden turvaaminen edellyttää varautumista liittymien lisäkaistoihin ja mahdollisiin nelikais- taistustarpeisiin koko välikehän varrella. Tällä sopimuskaudella valtio ja Turun kaupunki käynnistävät välikehän kadun yleissuunnittelun ja to- teuttavat Turun satamayhteyden, Suikkilantien eteläpään nelikaistais- tamisen.
Tällä aiesopimuskaudella Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa ratkaistaan valtatien 10 parantamisen aluevaraus Liedon kohdalla. Vt10 on tärkeä elinkeinoelämän ja liikenneturvallisuuden kannalta.
Toteuma
Vt8 Turku-Pori yhteysvälin parantamishankkeen käynnistämiseen tar- vittava valtionrahoitus on varmistunut ja rakennushanke on käynnissä. Vuoden 2013 lisätalousarviossa hankkeelle varattiin aloitusrahaa 6 mil- joonaa euroa ja vuoden 2014 toisessa lisätalousarvioesityksessä hank- keelle on varattu yhteensä 90 miljoonaa euroa (ja 2,5 milj. euroa kun- tien rahoitusta). Xxxxx valmistunee kokonaisuudessaan vuonna 2017, mutta osia siitä on avattu jo tätä ennen liikenteelle. Turun kaupunkiseu- dulla hankkeesta toteutetaan moottoritie Raisiosta Nousiaisiin sisäl- täen Maskun, Humikkalan ja Nousiaisten eritasoliittymät. Moottoritien liittymiin toteutetaan tiesuunnitelmassa määritellyt pysäkkijärjestelyt.
E18 Turun kehätien kehittämissuunnitelman laatiminen välillä Naan- tali-Kaarina käynnistyi kesäkuussa 2013. Suunnitelma valmistui elo- kuussa 2014. Kehittämissuunnitelma on laadittu ns. uuden liikennepo- litiikan mukaisesti lähtien käyttäjätarvearvioista ja palvelutasomäärit- telyistä sekä vaiheittain parantamisen toimenpiteiden määrittelyistä ja vaikuttavuusarvioinneista. Asiakaslähtöisyyttä edustaa laaja hanke- ryhmä sekä työpajatyöskentely. Selvityksen kehittämishaasteeksi valit- tiin liikkumisen ohjaus Turun kehätien, Turun sisääntuloteiden ja Turun kaupunkiseudun taajaman vaikutusalueella. Liikkumisen ohjauksen pi- lottiselvitys tehtiin osana em. kehittämisselvitystä. Hankkeen eri osavä- lien suunnittelusta ja toteuttamisesta on tehty jatkopäätöksiä. Yleis- suunnitelman ja YVAn laadinta on käynnissä välillä Naantalin satamatie
– Raisio ja tiesuunnitelman laadinta on käynnissä välillä Kausela-Kiris- mäki. Osuuden Kausela-Kirismäki 1. vaiheen rakentamisesta on tehty hallituksen päätös osana 364-rahoituspakettia.
Kaarinantielle on vuonna 2013 toteutettu Rakentajantien ja Väntsin eri- tasoliittymän eteläiseen ramppiliittymään liikennevalot sekä kaistajär- jestelyjä. Myös Verkakaaren ja Uuden Littoistentien liittymien muutta- miseksi valo-ohjatuiksi on laadittu tie- ja rakennussuunnitelmat, jotka on sittemmin hyväksytty ja toteutus ajoitettu vuodelle 2016. Mt 2200 Kaarinantien käännön YVA on valmis ja yhteysviranomaisen (ELY-kes- kus) lausunnon mukaan YVA-selostus täytti arvioinnin vaatimukset.
Suikkilantien työt käynnistyivät keväällä 2012 ja valmistuivat vuonna 2014. Hankkeen kustannusarvio 18 miljoonaa euroa (50 % Liikennevi- rasto/ 50 % Turun kaupunki). Hanke toteutettiin yhteisenä ns. jälkira- hoitushankkeena, jossa kaupunki vastaa rakentamisen aikaisesta rahoi- tuksesta ja valtio maksaa osuutensa kaupungille vuonna 2014. Turun kaupunki ei ole käynnistänyt ns. välikehän (Suikkilantie-Markulantie- Halistentie-Hämeentie-Jaanintie-Eteläkaari) yleissuunnittelua.
Valtatien 10 parantamista Liedon kohdalla on käsitelty vuonna 2010 valmistuneessa tieverkkosuunnitelmassa Selvitys valtatien 10 linjaus- vaihtoehdoista Liedossa. Selvitys laadittiin Varsinais-Suomen liiton, Var- sinais-Suomen ELY-keskuksen ja Liedon kunnan yhteishankkeena. Tä- män jälkeen linjausvaihtoehtoihin on viitattu Turun kaupunkiseudun ra- kennemallityössä 2035 sekä mt 2200 Kaarinantien käännön YVA:ssa. Valtatien 10 linjausvaihtoehtojen tarkastelunäkökulmaa laajennettiin paikallisesta seudulliseksi syksyllä 2014 tehdyssä vt 10 linjausvaihtoeh- tojen aluerakenneselvityksessä. Valtatien 10 parantamisen linjausvaih- toehtoihin Liedon kohdalla esitetään ratkaisu Varsinais-Suomen vaihe- maakuntakaavassa, jonka laatiminen on alkanut vuonna 2013. Vaihe- maakuntakaavatyön ehdotusvaiheessa esitetään kaksi vaihtoehtoista ja ohjeellista valtatien 10 käännön linjausvaihtoehtoa. Liedon kunnan yleiskaavoitus ratkaisee tarkemman linjauksen. Liedon ohikulkutiestä luovutaan.
Johtopäätökset
Maantiehankkeiden osalta kaikki valtiolle osoitetut toimenpiteet ovat toteutuneet sopimuksen mukaisesti. Turun kaupunki ei ole vielä käyn- nistänyt välikehän yleissuunnitelman laadintaa.
5.3 Lento- ja laivaliikenteen kehittäminen
Seurantakohteet
• Valtion lentoliikenteen strategian valmistelu- ja päätöksentekotilanne
• Seudullisen lento- ja lai-
valiikenteen kehittämis- suunnitelman valmistelu- ja päätöksentekotilanne
Tavoite
Valtio laatii lentoliikenteen strategian, jossa selvitetään mm. lentolii- kenteen tulevaisuuden näkymiä sekä arvioidaan Suomen lentoasema- verkoston tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion asemaa lentoliikenne- palvelujen järjestämisessä. Kunnat laativat yhdessä valtion kanssa seu- dullisen lento- ja laivaliikenteen kehittämissuunnitelman. Turun lento- asemaa kehitetään sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta mahdol- listamaan liikenteen kasvu ja palvelutason parantaminen.
Toteuma
Liikennepoliittisen selonteon lentoliikennestrategia valmistui ja luovu- tettiin liikenne- ja kuntaministerille 6.2.2015. Lentoliikennestrategiaa
valmisteltiin syksystä 2012 lähtien laajan sidosryhmäyhteistyön puit- teissa (mm. useat avoimet kuulemistilaisuudet lentoasemaverkosta, asiantuntijakuulemiset teemoista sekä seurantaryhmä, jossa mukana yli 20 sidosryhmäorganisaation edustajat). Lentoliikennestrategia oli myös liikenne- ja viestintäpoliittisessa ministeriryhmässä 13.11.2014. Valmistelua on seurannut seurantaryhmä, joka on antanut oman tu- kensa strategian valmistelulle ja tukenut strategian hyväksymistä esite- tyssä muodossa. Seurantaryhmän viimeinen kokous oli 9.12.2014.
Strategiassa esitetään, että Finavia Oyj ylläpitää jatkossakin lentoase- maverkostoa verkostoperiaatteen mukaisesti. Jos säännöllinen markki- naehtoinen reittilentoliikenne päättyy asemalla tai alueen toimijat ha- luavat muuten ottaa vastuun alueellisen lentoaseman ylläpidosta ja ke- hittää kenttää alueellisista lähtökohdista käsin, voi Finavia Oyj luopua omistajan ylläpitovastuusta. Tällöin LVM ja muut toimijat pyrkivät löy- tämään toisen omistajan kentälle.
Strategian toimeenpanoa varten asetettiin viisi alueellista yhteistyöryh- mää kehittämään yhteistyötä ja parantamaan kenttien toimintaedelly- tyksiä. Toimintaa koordinoidaan liikenne- ja viestintäministeriöstä. Turku kuuluu Länsi- ja Keski-Suomen alueeseen (Turku, Tampere, Pori, Jyväskylä + Maarianhamina + Halli Jämsässä). Ryhmän koollekutsujaksi sovittiin Tampereen pormestari Xxxx-Xxxxx Xxxxxx. Ryhmässä on edus- tettuina lentokenttien kunnat, maakuntaliitot, elinkeinoelämän edus- tus (kauppakamarit), yrittäjäjärjestöt ja mahdolliset muut sidosryhmät.
Alueellisten lentoasemien kehittämiseen on strategiassa nimetty jo kolme kärkihanketta: 1) Lapin ja Pohjois-Suomen hanke ja 2) Itä-Suo- men hanke sekä 3) Tampereen alueen hanke. Kaksi ensimmäistä keskit- tyvät liikennepalveluiden ja matkailun kehittämiseen ja kolmas matkus- tajia ja elinkeinoelämää palvelevia ja eri kulkumuotoja yhdistäviä mat- kaketjuja.
Meriliikennestrategia valmistui keväällä 2014. Strategiaa valmisteltiin vuoden 2012 kesäkuusta lähtien LVM:n vetämässä työryhmässä, jossa oli laaja edustus eri ministeriöistä sekä liikenteen hallinnonalan viras- toista. Strategiaa valmisteltiin myös tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Strategiassa määritettiin visio vuodelle 2030, strategiset painopisteet, kriittiset menestystekijät sekä vision saavuttamiseksi tarvittavat toi- menpiteet. Strategian visiona vuoteen 2030 on Kukoistava Suomi – fik- sut meriyhteydet. Strategiassa on neljä tärkeää painopistealuetta: te- hokkaat ja kilpailukykyä tukevat kuljetusketjut, Vihreää kasvua vah- vasta meriklusterista, Suomi – meren ja jään huippuosaaja sekä Itämeri
– mahdollisuuksien merialue.
Strategian keskeisenä tavoitteena on varmistaa Suomen merikuljetus- ten ja merellisten elinkeinojen toimintakyky ottaen samalla huomioon kansantalouden kilpailukyky sekä ympäristö- ja turvallisuuskysymykset. Yksi strategian keskeinen kysymys on talven aiheuttaman haitan mini- mointi merenkululle. Jäänmurrossa on tärkeää tehdä tiivistä yhteis- työtä lähinaapureiden kanssa. Kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan op- timoida resurssien varaamista ja käyttöä. Tähän liittyen myös Suomen ja Venäjän välinen jäänmurtosopimus on tärkeä saada allekirjoitetuksi.
Yhtenä tavoitteena on Suomen kehittyminen talvi- ja ympäristötekno- logian edelläkävijäksi ja korkean osaamisen vientimaaksi. Varustamo- jen alusinvestointien rahoitusmahdollisuuksia pyritään parantamaan mm. selvittämällä eri rahoitusinstrumenttien käyttöä. Lisäksi pyritään edistämään suomalaisten cleantech-hankkeiden käynnistymistä, rahoi- tusta ja markkinointia sekä vaihtoehtoisten polttoaineratkaisujen kehit- tämistä ja käyttöönottoa. LNG-jakeluinfrastruktuurin toteuttaminen on yksi tärkeä toimenpide vastattaessa tulevan ympäristösääntelyn vaati- muksiin.
Kansainvälisellä toimintakentällä on tärkeää, että merenkulun turvalli- suus- ja ympäristösääntely tehdään ensisijaisesti globaalilla tasolla IMO:ssa. Jatkossa tulee varata riittävät resurssit kansainväliseen vaikut- tamiseen.
Strategian valmistuttua keväällä 2014 käynnistyi toimenpiteiden täy- täntöönpanovaihe. Vuoden 2015 alkuun mennessä mm. seuraavat toi- menpiteet ovat edenneet:
- Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylämaksulain muuttami- sesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä rataverolain 5 ja 7 §:n väliaikaisesta muuttamisesta on ollut voimassa 1.1.2015 lukien.
- Vuoden 2015 alusta kaikki Suomen satamat ovat osakeyhtiömuo- toisia.
- Suomi ja Venäjä ovat allekirjoittaneet jäänmurtosopimuksen 15.9.2014. Sopimus mahdollistaa suomalaisten jäänmurtajien toi- minnan korvausta vastaan Suomenlahden itäosissa Venäjän alue- vesillä.
- Useita eri rahoitusohjelmia
- Suomen Varustamot ry, merenkulkualan oppilaitokset ja mahdolli- sesti viranomaistahot ovat perustamassa Merenkulkualan harjoit- telumylly ry -nimistä yhdistystä jakamaan merenkulkualan harjoit- telupaikkoja keskitetysti.
- Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n Suomen pysyvä edus- taja aloittaa 1.4.2015.
MAL-aiesopimuksessa todettua seudullista lento- ja laivaliikenteen ke- hittämissuunnitelmatyötä ei ole käynnistetty. Turun kaupungin kau- punkikehitysryhmän toimesta on vuonna 2014 valmisteltu aloitetta yh- teisen seudullisen logistisen strategian käynnistämisestä. Hanke näh- dään osana pohjoisen kasvukäytävän edistämistä. Työ on ajateltu to- teutettavan Turun kaupungin, Varsinais-Suomen liiton, Varsinais-Suo- men ELY-keskuksen, Xxxxxxxx ja satamien yhteistyönä. Strategian laati- mista ei ole vielä aloitettu.
Turku ja Rusko valmistelevat yhdessä lentokentän pohjoispuolen osayleiskaavaa. Työ etenee, kun Pomponrahkan Natura-alueen ennal- listamistoimenpiteistä on sovittu.
Johtopäätökset
Valtion toimet ovat edistyneet hyvin. Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelema lentoliikennestrategia on valmistunut helmikuussa 2015. Strategian toimeenpanoa varten on asetettu viisi alueellista yhteistyö- ryhmää kehittämään yhteistyötä ja parantamaan kenttien toiminta- edellytyksiä. Strategiassa on nimetty kolme kärkihanketta alueellisten lentoasemien kehittämiseen. Turun lentoasema ei sisälly näiden kärki-
hankkeiden joukkoon. 54
Myös liikenne- ja viestintäministeriön johdolla valmisteltu meriliiken- nestrategia valmistui keväällä 2014. Valtio pyrkii strategioilla turvaa- maan Suomen ja maamme elinkeinoelämän kilpailukyky.
Seudullista lento- ja laivaliikenteen kehittämissuunnitelmatyötä ei ole käynnistetty. Sen sijaan Turun kaupungin toimesta on valmisteltu aloi- tetta yhteisen seudullisen logistisen strategian käynnistämisestä Turun kaupungin, Varsinais-Suomen liiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Xxxxxxxx ja satamien yhteistyönä. Meri- ja lentoliikenteen kehittämis- tarpeita osana maakunnan ulkomaan yhteyksiä on käsitelty sekä Varsi- nais-Suomen liikennestrategiassa että Turun seudun (rakennemallialu- een) liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.
Turku ja Rusko valmistelevat yhdessä lentokentän pohjoispuolen osayleiskaavaa. Työ etenee, kun Pomponrahkan Natura-alueen ennal- listamistoimenpiteistä on sovittu ja kun uusien maankäyttöratkaisujen vaikutukset pohjavesi- ja natura-alueisiin on selvitetty ja liito-oravien kompensaatioalueet on ratkaistu. Lisäksi Turku on selvittänyt raitiotien linjausvaihtoehdot palvelemaan myös lentoasemaa ja sen logistiikka- alueita, jotta tulevaisuudessa voitaisiin yhdistää luontevasti eri liiken- nemuotojen strategiset hankkeet toisiinsa. Lentoaseman läheisyyteen sijoittuvaa LogiCityn aluetta kohtaan on kiinnostusta ja kaupunki on käynyt keskusteluja uusien yritysten sijoittumisesta alueelle.
6 JOHTOPÄÄTÖKSET
6.1 Seurantakohteita koskeva kokonaisarvio
Aiesopimuksen seuranta osoittaa, että kaupunkiseudulla on aktiivisesti toteutettu sopimukseen kirjattuja toimenpiteitä.
MAANKÄYTTÖ
Aiesopimus on edistänyt erityisesti kuntien yhteisen rakennemallin to- teuttamisohjelman sekä seudullisen asunto- ja maapoliittisen ohjelman valmistelua. Ilman aiesopimusta em. ohjelmia tuskin olisi valmisteltu ai- nakaan tällä aikataululla. Kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjel- mat rakennemallin toteuttamiseksi liitteenään Seudullinen rakenne- mallin toteuttamisohjelma on hyväksytty kunnissa kesällä 2014 ja alku- vuodesta 2015. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen oh- jelma on valmistunut. Kaikki kaupunkiseudun MAL-kunnat paitsi Mynä- mäki on hyväksynyt ohjelman.
Vuosien 2010-2015 aikana väestö on kasvanut rakennemallialueella yh- teensä 14 160 asukkaalla. 83 % väestönkasvusta on kohdistunut ydin- kaupunkialueelle ja 15 % ydinkaupunkialueen ulkopuolelle. Toimen- pide- ja kaavoitusohjelmien arvioidusta asukasluvun kasvusta suurin osa kohdistuu ydinkaupunkialueelle ja ydinkaupunkialueen ulkopuoli- siin taajamakeskuksiin.
Vuosina 2010-2015 työpaikkojen määrä on vähentynyt MAL-kunnissa 640 työpaikan verran. Kehitys on ollut samansuuntainen koko maassa.
Keskustojen ja taajamien kehittämisessä yhdyskuntarakenteen eheyt- tämiseksi on suunta myönteinen. Kuntien kaavoitus on painottunut ra- kennemallia toteuttaviin kaavoihin. Haja- ja lieverakentamisen vähen- täminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi on kehittynyt myöntei- sesti eli määrä on ollut laskeva. Haja- ja lieverakentamisen ohjauksen seudullisia periaatteita on käsitelty seudullisessa asunto- ja maapoliitti- sessa ohjelmassa. Periaatteiden kirjaaminen edistää yhdenmukaisia käytäntöjä seudulla. Ohjelmaan ei ole kuitenkaan onnistuttu löytämään erityisiä uusia hyviä periaatteita, jotka vähentäisivät taajamien lievealu- eille sijoittuvaa yksittäisiin lupiin perustuvaa pientalorakentamista. Toi- menpiteet palveluverkon nykytilan kartoittamiseksi ovat edenneet ta- voitteiden mukaisesti. Toimenpiteiden vaikutukset seudun yhdyskunta- rakenteeseen ovat kuitenkin todennettavissa vasta pidemmällä aikavä- lillä.
Ympäristön laatuun ja rikkaan luonnon- ja kulttuuriympäristön säilymi- seen on seudulla panostettu monella taholla mm. seudullisten ohjel- xxxx xxxxxx. Rakennusvalvontojen yhteistyö on aktiivista. Yhteisiä laa- tukriteerejä ei kuitenkaan ole laadittu. Laatukriteerit tulisikin laatia uu- della MAL-sopimuskaudella.
VETOVOIMAINEN ASUMINEN
Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma sisältää kuntakoh- taiset asuntotuotantotavoitteet niin hallintamuodoittain kuin talotyy- peittäin vuoteen 2025 asti. Tavoitteiden asetannassa on huomioitu kunnan oleva rakennuskanta ja sijainti kaupunkiseudulla. Tavoitteena on ollut suunnanmuutos. MAL-aiesopimuksen tavoitetta kohtuuhintai- sen valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon 20 %:n osuudesta uus- tuotannosta pidettiin seudun kunnissa haastavana. Suunnanmuutok- sella toteutetaan seudulla yhteisvastuullista asuntopolitiikkaa. Jatkossa tavoitteet olisikin syytä asettaa seudullisesti, ei kuntakohtaisesti.
Valtion korkotukea ja takauksia on vuosina 2012–2015 myönnetty yh- teensä noin 224 miljoonaa euroa hankkeille, jotka sijoittuvat pääasiassa ydinkaupunkiseudun kuntiin. Valtion investointiavusta erityisryhmien asumiseen on vuosina 2012–2015 myönnetty Turun kaupunkiseudulle lähes 57 miljoonaa euroa. Valtion kunnallistekniikan rakentamisavus- tuksia on Turun kaupunkiseudun hankkeisiin myönnetty yhteensä 2,8 miljoonaa euroa vuosille 2013–2015. Kolme kohdetta neljästä sijaitsee Turussa.
ARA on tarkentanut erityisryhmien avustushankkeiden ohjausta, jotta valtionavustukset ohjautuisivat eri käyttäjäryhmien pitkäkestoisen tar- peen mukaan. Vuonna 2014 valtioneuvosto kiristi ARA-tuotannon es- teettömyysvaatimuksia edellyttämällä, että tuettujen hankkeiden kaik- kiin asuntoihin on esteetön pääsy. Vuonna 2015 tästä taas luovuttiin. Elokuussa 2014 helpotettiin ARA-tuen myöntämistä asumisoikeusasun- noille, kun vastaavan vuokra-asuntomäärän tuottamisvaatimuksesta luovuttiin. Kunnat ovat kokeneet ehtojen kiristyneen.
Kaupunkiseudulle myönnettyjen tukien määrät ovat vähentyneet. Xxxxxxxxx suunta ei edistä kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisää- mistä kaupunkiseudulla. Kaupunkiseudun kilpailukyvyn kannalta olen- naista on, että kaupunkiseudulle voidaan toteuttaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Ykköskriteeri tulee olla tuetun asumisen sijoittumi-
Asuntotuotannon osalta on vielä aikaista todeta, onko asuntotuotan- non kehitys muuttumassa aiesopimuksen myötä tasapainoisempaan ja yhteisvastuullisempaan suuntaan keskuskaupungin ja kehyskuntien vä- lillä.
Kuntien rakennusvalvonnat hoitavat yleisesti korjausrakentamis- ja energianeuvonta-asioita. Vain Turun kaupungilla on resursoituna erilli- set neuvojat korjausrakentamisessa ja energia-asioissa. Energianeu- vontatilaisuudet järjestetään yhteistyössä Valonian kanssa. Kunnissa on käynnissä useita energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä kehit- tämishankkeita. Myös muista ohjelmakokonaisuuksista saadaan eväitä innovatiivisista ratkaisuista, joita voidaan hyödyntää kaupunkiseudulla.
Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA on osoittanut korjaus- ja energia-avustuksia Turun kaupunkiseudulle yhteensä noin 3,7 miljoo- naa euroa vuosina 2012-2014. Vuonna 2015 korjaus- ja energia-avus- tusmäärärahoja myönnettiin Turun seudun MAL-kunnille yhteensä noin 166 000 euroa. Vuonna 2014 10 %:n peruskorjauksen käynnistysavus- tuksia myönnettiin yhteensä noin 15,8 miljoonaa euroa 96 eri hank- keelle (lähes 6000 asuntoa). Tukimuoto oli voimassa vuoden 2014 lop- puun asti.
KESTÄVÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄ
Toimenpiteet liikennejärjestelmätyölle asetettujen tavoitteiden saa- vuttamiseksi on joko toteutettu tai käynnistetty. Joukkoliikenteen osalta asetetut tavoitteet ovat toteutuneet pitkälti suunnitellusti. Bus- sien runkolinjaston toteuttaminen on aloitettu. Joukkoliikenteen hou- kuttelevuus kaupunkiseudulla on parantunut ratkaisevasti viranomai- sen järjestämän joukkoliikenteen myötä. Fölin matkustajamäärät olivat kasvaneet 24,4 miljoonaan matkaan vuonna 2015. Joukkoliikenteen lip- pujärjestelmä perustuu ensimmäisessä vaiheessa tasataksaan. Lippujen hintataso on myös satunnaiselle matkustajalle edullinen. Matkustajain- formaation selkeys ja ajantasaisuus paranee. Toimenpiteet tähtäävät joukkoliikenteen käytön helppouteen, edullisuuteen ja riippumatto- muuteen kuntarajoista. Kahden toimivaltaisen joukkoliikenneviran- omaisen, seudullisen joukkoliikenteen sekä ELY-keskuksen välisten ra- japintojen sujuvuus niin lippujärjestelmien kuin liikenteen järjestämi- sen suhteen tulee varmistaa jatkossakin. MAL-hankeohjelman vaikutta- vuus jää tällä aiesopimuskaudella joukkoliikenteen osalta vähäisem- mäksi kuin muiden osa-alojen. MAL-hankeohjelman kohdentumista seuraavilla aiesopimuskausilla tulee arvioida joukkoliikenteen osalta uudelleen.
Turun raitiotien yleissuunnitelman valmistelun osalta on edetty rai- tiotien linjausten valintaan hieman alkuperäistä hitaammassa aikatau- lussa, koska on haluttu varmistua että raitiotien yleissuunnitelma laadi- taan kaikkein toteuttamiskelpoisimmalle osuudelle. Yleissuunnitelma valmistui keväällä 2015. Suunnittelua jatketaan raitiotien lisäselvityk- sillä 2016-2017, minkä jälkeen asiasta päätetään kaupunginvaltuus- tossa. Yhteistyö Tampereen kanssa on tuonut merkittävää lisäarvoa rai- tiotien suunnittelulle. Valtio on tukenut Turun kaupunkia raitiotien yleissuunnitelman ja sen taustaselvityksien tekemisessä yhteensä 0,23 miljoonalla eurolla. Valtio tukee raitiotien lisäselvityksiä 0,1 miljoonalla eurolla. Yleissuunnittelun yhteydessä on selvitetty yhteistyössä yleisellä
Lisäksi Turku on selvittänyt raitiotielinjan jatkamista Turun lentoase- malle tukemaan strategisesti eri liikennemuotojen yhdistämistä.
Matkakeskus ja Tunnin juna -hanke ovat painoarvoltaan merkittäviä hankkeita seudullisesti. Matkakeskus on tärkeä hanke maakunnallisen ja seudullisen joukkoliikenteen matkaketjujen sujuvuuden varmista- miseksi. Matkakeskuksen suunnittelua tulee aktiivisesti edistää. Liiken- neviraston, Turun kaupungin ja Logomon yhteishankkeena toteutet- tava pysäköintilaitos parantaa osaltaan Turun päärautatieaseman lii- tyntäpysäköinnin toimivuutta. Ensi vaiheessa pysäköinti järjestetään maantasopysäköintinä. Liikennevirastolle tulee valtion puolelta antaa riittävä kohdennettu investointivaltuutus pysäköintilaitoksen toteutta- miseksi. Turvallisuustaso Turun ratapihalla on parantunut viime vuosina tehtyjen riskienhallintatoimenpiteiden ja pienentyneiden VAK-liikenne- määrien ansiosta.
Seudullinen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma on valmistunut ja sen pääperiaatteet on hyväksytty osana rakennemallialueen liikenne- järjestelmäsuunnitelmaa. Seurantatiedon puuttuessa ei tässä kohtaa voida arvioida, miten hyvin kunnat ovat edistäneet kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä maankäytössä.
Liikenneturvallisuuden edistämistoimenpiteet ovat pääosin toteutu- neet sopimuksen mukaisesti. Seudullinen liikenneturvallisuussuunni- telma on valmistunut ja toimenpiteet on ohjelmoitu toteutettavaksi ELY-keskuksen ja kuntien toteutusohjelmiin seudun keskuskaupunkia Turkua lukuun ottamatta. Turku on 1.7.2016 nimennyt liikenneturvalli- suustyöryhmän. Uudessa Turun kaupungin turvallisuussuunnitelmassa 2017-2020 liikenneturvallisuus eriytetään omaksi suunnitelmaksi. Kun- tien sisäiset liikenneturvallisuusryhmät ovat pääosin toiminnassa. MAL- hankeohjelmassa on useita hankkeita, joilla on myönteisiä liikennetur- vallisuusvaikutuksia.
Kansallisesti verraten liikkumisen ohjaus -toiminta on Turun seudulla järjestäytyneesti organisoitu. Turun kaupunkiseudun jatkuvassa liiken- nejärjestelmätyössä edistetään jatkossa liikkumisen ohjauksen entistä vahvempaa integrointia liikennejärjestelmätyöhön. Liikenteen hallin- nan toimenpiteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Liikenteen- ja häi- riönhallintasuunnitelma on valmistunut ja sen sisältämien toimenpitei- den toteuttamista edistetään. Turun Kiinteistöliikelaitoksen, Turun Sa- taman ja Liikenneviraston yhteinen liikennekeskus on käynnistänyt toi- mintansa alkuvuodesta 2014.
Toimenpiteiden vaikutukset kulkutapajakaumaan ovat kuitenkin toden- nettavissa vasta pidemmällä aikavälillä.
KESTÄVÄ KASVU JA KAUPUNKISEUDUN KILPAILUKYKY
Pohjoinen kasvuvyöhyke -hanke (E18-kasvukäytävä) kokoaa jatkossa vyöhykkeen kaupungit, kunnat ja yritykset hyödyntämään tehtyjä infra- struktuuri-investointeja sekä tuotteistamaan innovatiivista, ekologista ja älykästä palveluliiketoiminnan kasvualustaa. Xxxxx menestyi työ- ja elinkeinoministeriön kasvukäytäväkilpapilussa ja sai kansallisen vyöhy- kestatuksen sekä rahoituksen.
Alaprojekti, jolla arvioidaan Turku–Helsinki-välisen nopean ratayhtey- den vaikutuksia ja toteuttamisen edellytyksiä, on valmistunut. Ratayh- teyttä on esitetty sisällytettäväksi TEN-T -työohjelmaan. EU-ministeriö- valiokunta on päättänyt esittää Turun ja Helsingin välisen nopean ju- nayhteyden (Tunnin juna) edistämistä komission investointirahaston hankelistalle. Xxxxxxxx on tehnyt Tunnin junaan liittyvän jatkosuunnitte- lupäätöksen (40 M€) kevään 2016 kehysriihessä.
Varsinais-Suomen liiton toukokuussa 2014 valmistuneessa selvityk- sessä Varsinais-Suomen paikallisjuna-liikenteen kehityspolku on käsi- telty paikallisjunaliikenteen edellytyksiä mm. Turku–Salo -osuudella.
Maantiehankkeiden osalta kaikki valtiolle osoitetut tieverkon kehittä- mistoimenpiteet ovat toteutuneet sopimuksen mukaisesti. Turun kau- punki ei ole käynnistänyt Välikehän yleissuunnitelman laadintaa.
Valtion toimet lento- ja laivaliikenteen kehittämiseksi ovat edenneet hyvin. Lentoliikennestrategia valmistui ja luovutettiin liikenne- ja kun- taministerille helmikuussa 2015. Strategian toimeenpanoa varten on asetettu viisi alueellista yhteistyöryhmää kehittämään yhteistyötä ja parantamaan kenttien toimintaedellytyksiä. Meriliikennestrategia val- mistui keväällä 2014. Seudullista lento- ja laivaliikenteen kehittämis- suunnitelmatyötä ei ole käynnistetty.
6.2 Sopimuksen toteutuminen suhteessa hallitusohjelman tavoitteisiin
Aiesopimusmenettelyllä on pyritty vahvistamaan kuntien keskinäistä ja kuntien ja valtion välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liiken- teen yhteen sovittamisessa. Valtion näkökulmasta aiesopimusmenette- lyn tavoitteena on tukea kaupunkiseudun ja samalla sen eri kuntien elinvoimaisuutta, kilpailukykyä, yhdyskuntarakenteen eheyttä sekä kestävää kehitystä edistäviä suunnitteluratkaisuja ja kuntien välistä yh- teistyötä. Tavoitteet Turun kaupunkiseudulla ovat perustuneet kaupun- kiseudun kuntien ja Varsinais-Suomen liiton yhdessä laatimaan ja hy- väksymään rakennemalliin.
6.3 Valmisteluprosessin arviointi ja osapuolten odotukset aiesopimusmenettelyn kehittä- miseksi
Aiesopimusmenettelyn keskeisenä haasteena on eri osapuolten sitou- tuminen sopimuksen toteutumista edistäviin hankkeisiin ja toimenpi- teisiin. Lisäksi aiesopimus sisältää sopimuksen ulkopuolisille tahoille vastuutettuja asioita. Esimerkiksi sopimukseen sisältyy valtiovarainmi- nisteriön (VM) toimivaltaan kuuluvia asioita. Nyt toimenpiteitä on vas- tuutettu joko suorasti tai epäsuorasti ministeriötasolle ja eteenpäin vie- minen voi olla hankalaa. Tästä syystä esimerkiksi valtion kiinteistöstra- tegian tai sopimukseen liittyvien yhteisten investointihankkeiden to- teuttaminen ei ole täysin ongelmatonta.
Aiesopimuksen toteutumisen kannalta tärkeätä on, että sopimukseen kirjattavat hankkeet sisältyvät myös valtakunnallisiin politiikkaohjel- miin. Esimerkiksi aiesopimukseen sisällytettävien merkittävää rahoi- tusta vaativien suurten liikenteen kehittämishankkeiden tulee sisältyä
Aiesopimusmenettely suurilla kaupunkiseuduilla on osoittautunut hy- väksi tavaksi toteuttaa seudullisia merkityksellisiä hankkeita, joiden to- teuttaminen nopealla aikataululla ei olisi muutoin ollut mahdollista. Kaupunkiseudulla toivotaan, että MAL-sopimusmenettelystä tulee py- syvä käytäntö. Turun kaupunkiseudun kuntakokous (4.2.2015) totesi kantanaan, että sopimusmenettelyä on syytä jatkaa myös tulevalla vaa- likaudella. Kehittämiskohteina sopimusmenettelyssä on mm. se, että valtion MAL-hankeohjelmarahoitusta tulisi voida kohdentaa myös katu- verkolle (oma talousarviomomentti), joka helpottaisi hankeohjelman laatimista ja edesauttaisi vaikuttavimpien hankkeiden valitsemista ja toteuttamista. Maantielakiin vuonna 2016 tehtyjen muutosten ja vuo- den 2017 perusväylänpidon rahoituksen budjettitekstien perusteella tämä onkin jatkossa mahdollista tietyin perustein. Xxxxxxxxx on ensim- mäisellä aiesopimuskaudella ollut se, että mahdollisissa muutostilan- teissa hankkeiden kustannusarvioiden myöhäinen täsmentyminen on vaikeuttanut rahoituksen kohdentamista hankeohjelman sisällä. Ta- voitteena tulisikin jatkossa olla se, että MAL-hankeohjelmaan valitta- vista hankkeista olisi tehty jo esisuunnitelmat. Tärkeimmistä kohteista tulisi myös laatia toteutussuunnitelmat ja mahdolliset asemakaava- muutokset etukäteen. Tämä edellyttäisi nykyistä varmempaa ja riittä- vän aikaisessa vaiheessa tulevaa tietoa tulevasta MAL-rahoituksesta. Li- säksi rahoituksen kohdentamisen periaatteita tulee jatkossa arvioida nykyistä paremmin saatujen kokemusten perusteella suhteessa vaikut- tavuuteen joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä liikenneturvalli- suuden suhteen. Kaupunkiseudun tulisi liikennejärjestelmätyön puit- teissa sopia liikennejärjestelmän kannalta vaikuttavimmat toimenpi- teet siten, että toimenpiteiden valinnassa ratkaisee vaikuttavuus eikä esimerkiksi rahoituksen jakoperusteet kuntien asukasluvun suhteessa. Seurantamenettelyä olisi tarpeen myös pyrkiä keventämään.
Kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön toimintamalli on osoittautunut toimivaksi tavaksi seudullisesti merkittävien liikennejär- jestelmäkysymysten käsittelyssä. Liikennejärjestelmätyön jatkuvan toi- mintamallin soveltuvuutta rakennemallialueelle arvioidaan rakenne- mallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan yhteydessä. Lii- kennejärjestelmätyön ja maankäytön suunnitteluprosessien yhteenso- vittamisessa on kuitenkin edelleen kehitettävää, niin Turun seudulla kuin muuallakin Suomessa. Rakennemallityön sekä MAL-työryhmän kaltaiset liikenteen ja maankäytön näkökulmaa yhdistävät prosessit ovat parantaneet valmiuksia liikenteen ja maankäytön näkökulmien yh- teensovittamiseksi.
Seudullinen liikennetutkimustieto ei ole ajantasaista, eikä liikennetutki- mustietoa ole saatavilla MAL-aiesopimusaluetta vastaavasti. Turun kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön ohjausryhmä päätti joulukuussa 2014 osallistumisesta valtakunnalliseen henkilöliikenne- tutkimukseen seudullisella lisäotannalla. Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä vuonna 2018.
Seurannan hyödyntämisen astetta tulee lisätä. Seurannasta voidaan muodostaa keskeinen seudullinen tietopohja kuntien päättäjille maan- käytön suunnittelussa koskevassa päätöksenteossa. Tämä edellyttää, että ajantasainen tieto on jatkossa nykyistä helpommin saatavilla. Tällä hetkellä mm. Väestörekisterikeskuksen, Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen asumisen ja elinkeinoelämän tilastotiedot ja ana-
Seudullinen asunto- ja maapoliittinen ohjelma valmistui joulukuussa 2014 ja se lähetettiin kuntiin hyväksyttäväksi ohjeellisesti noudatetta- vana. Ohjelma on hyväksytty kaikissa MAL-kunnissa paitsi Mynämäellä. Nähtäväksi jää, miten hyvin kunnat sisällyttävät yhteiset periaatteet omiin ohjelmiinsa ja toimintamalleihinsa. Jatkossa onkin syytä keskittyä yhteisten periaatteiden toteutumisen seurantaan.
Kaupunkiseudun kunnat odottavat tulevaisuudessa sopimusmenette- lyn tuovan kasvavaa kumppanuutta valtion ja kaupunkiseudun välille.
Ympäristöministeriö sekä Liikenne- ja viestintäministeriö asettivat 7.12.2011 suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liiken- teen aiesopimusten valtio-osapuolen valmisteluryhmän arvioimaan tä- hänastisten sopimusten valmistelua ja sisältöä ja tekemään ehdotuksia aiesopimusmenettelyn kehittämiseksi. Aiheesta on pidetty kaksi työpa- jaa; MAL-verkoston 2.10.2014 järjestämä MAL(PE)-aiesopimusten ja Kasvusopimusten kehittämistyöpaja ja Ympäristöministeriö 15.1.2015 järjestämä kutsutyöpaja Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupun- kiseudun MAL-aiesopimusosapuolille. Jälkimmäisessä käsiteltiin valtio- osapuolen valmisteluryhmän laatimaa MAL-aiesopimusmenettelyn vä- liarviointiraporttia, jota täydennetään kaupunkien ja kuntien edustajien näkemysten pohjalta. MAL-aiesopimus-kaupunkiseutujen työpajassa esittämät kokemukset sopimusmenettelyn toimivuudesta ja kehittämi- sestä olivat hyvin yhteneväiset. Raportti valmistui keväällä 2015.
6.4 Sopimuksen ja toimenpiteiden vaikuttavuus
Valtio ja kaupunkiseutu toteuttivat sopimuskaudella monipuolisesti aiesopimukseen kirjattuja toimenpiteitä. Joidenkin toimenpiteiden vai- kuttavuuden arviointi vaatii pidempää seurantaa.
MAL-aiesopimus on vahvistanut seudun kuntien sitoutumista rakenne- mallin toteuttamiseen. Seudullinen yhteistyö maa- ja asuntopoliittisissa kysymyksissä on vahvistunut yhteisen asunto- ja maapoliittisen ohjel- man myötä.
MAL-aiesopimuksessa edistettyjen liikennehankkeiden vaikuttavuutta esimerkiksi kulkutapajakaumaan tai liikennemääriin ei näin lyhyellä ai- kavälillä ole pystytty varmentamaan puutteellisten lähtötietojen takia. Jo nyt voidaan kuitenkin sanoa, että MAL-aiesopimus on ollut vaikut- tava siinä määrin, että sen turvin on viety eteenpäin etenkin kestäviä liikennemuotoja tukevia toimenpiteitä ja hankkeita, jotka on kirjattu seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, mutta joiden toteutus olisi voinut viivästyä ilman sopimuksessa asetettuja tavoitteita sekä valtion sitoutumista osaksi hankkeiden rahoitusta. Sopimus on tuonut kaupun- kiseudun liikennejärjestelmätyöhön uudenlaista kehittämisotetta, joka on jalkautunut myös seudun kuntien toimintaan. Kestävien kulkumuo- tojen edistämisen tavoitteet ovat tulleet tutummaksi myös poliittisessa päätöksenteossa.
LIITTEET
Liite 1: ARA:n myöntämät korkotuki- ja takauslainapäätökset 2012–2015 normaaleille vuokratalo- ja ASO-kohteille.
2012 | 2013 | ||||
as. | € | as. | € | ||
Normaalit vuokratalot | Normaalit vuokratalot | ||||
Xxxxxxx, 1 hanke | 44 | 5 322 571 | Kaarina, 1 hanke | 16 | 2 849 860 |
Lieto, 1 hanke | 27 | 3 078 000 | |||
Naantali, 1 hanke | 26 | 3 595 200 | |||
Turku, 5 hanketta | 186 | 27 422 666 | |||
YHTEENSÄ | 44 | 5 322 571 | YHTEENSÄ | 255 | 36 945 726 |
ASO:t | ASO:t | ||||
Xxxxxxx, 2 hanketta | 51 | 7 555 805 | Kaarina, 1 hanke | 26 | 4 325 928 |
Lieto, 1 hanke | 24 | 4 301 100 | |||
Naantali, 1 hanke | 38 | 7 417 300 | |||
Turku, 1 hanke | 39 | 4 731 700 | Turku, 4 hanketta | 85 | 15 924 618 |
YHTEENSÄ | 152 | 24 005 905 | YHTEENSÄ | 111 | 20 250 546 |
Xxxxxxxxxxx | Xxxxxxxxxxx | ||||
Turku, 1 hanke | 39 | 5 395 432 | |||
YHTEENSÄ | 39 | 5 395 432 | YHTEENSÄ | 0 | 0 |
AS.OY (40 %) KOR- KOTUKI, perusparantaminen | AS.OY (40 %) KOR- KOTUKI, perusparantaminen | ||||
Kaarina, 1 AS.OY | 200 | 1 309 680 | |||
Turku, 8 AS.OY:tä | 556 | 3 780 690 | Turku, 6 AS.OY:tä | 594 | 4 905 989 |
YHTEENSÄ | 556 | 3 780 690 | YHTEENSÄ | 794 | 6 215 669 |
2014 | 2015 | ||||||
as. | € | as. | € | ||||
UUSTUOTANTO | UUSTUOTANTO | ||||||
Erityisryhmien asunnot | Kaarina, 1 hanke | 30 | 3 021 975 | Erityisryhmien asunnot | Mynämäki, 1 hanke | 12 | 1 611 318 |
Turku, 6 hanketta | 275 | 21 704 075 | Naantali, 2 hanketta | 88 | 7 186 840 | ||
Paimio, 1 hanke | 12 | 996 550 | |||||
Turku, 2 hanketta | 47 | 3 808 356 | |||||
YHTEENSÄ | 305 | 24 726 050 | YHTEENSÄ | 159 | 13 603 064 | ||
Asumisoikeusasun- not | Asumisoikeus- asunnot | Kaarina, 1 hanke | 23 | 2 596 200 | |||
Lieto, 1 hanke | 35 | 4 387 360 | |||||
Raisio, 2 hanketta | 67 | 8 397 150 | |||||
YHTEENSÄ | - | - | YHTEENSÄ | 125 | 15 380 710 | ||
Normaalit vuokratalot | Normaalit vuokratalot | Turku, 2 hanketta | 46 | 6 149 422 | |||
YHTEENSÄ | - | - | YHTEENSÄ | 46 | 6 149 422 | ||
PERUSPARANNUS | PERUSPARANNUS | ||||||
Normaalit vuokra- asunnot | Turku, 1 hanke | 108 | 4 908 000 | Normaalit vuokra-asunnot | Turku, 3 hanketta | 177 | 10 280 000 |
Erityisryhmien asunnot | Turku, 1 hanke | 368 | 17 176 400 | ||||
YHTEENSÄ | 476 | 22 084 400 | YHTEENSÄ | 177 | 10 280 000 | ||
ASUNTO-OSAKEYHTIÖTALOT (40 %) | ASUNTO-OSAKEYHTIÖTALOT (40 %) | ||||||
Kaarina, 3 AS.OY:tä | 116 | 1 113 440 | |||||
Raisio, 2 AS.OY:tä | 105 | 660 600 | |||||
Turku, 18 AS.OY:tä | 967 | 7 479 840 | |||||
YHTEENSÄ | 1 188 | 9 253 880 | YHTEENSÄ | ||||
XXXXXXXXXXX | XXXXXXXXXXX | ||||||
Turku, 1 hanke | 58 | 8 095 300 | Turku, 2 hanketta | 100 | 12 666 825 | ||
YHTEENSÄ | 58 | 8 095 300 | YHTEENSÄ | 100 | 12 666 825 | ||
Liite 2: Investointiavustuspäätöksen saaneet kohteet 2012–2015 (ARA).
2012 | 2013 | ||||||
as. | € | Käyttötarkoitus | as. | € | Käyttötarkoitus | ||
UUSTUOTANTO | |||||||
Parainen | 15 | 853 500 | kehitysvammaiset | Kaarina | 30 | 1 331 000 | huonokuntoiset vanhukset |
Turku | 20 | 1 399 258 | vammaiset | Parainen | 15 | 853 000 | kehitysvammaiset |
Turku | 31 | 2 467 000 | kehitysvammaiset | Turku | 15 | 1 419 191 | vammaiset |
Turku | 25 | 934 009 | asuminen | Turku | 268 | 10 300 347 | muistisairaat vanhukset |
Turku | 44 | 934 009 | muistisairaat vanhukset | Turku | 15 | 597 500 | tukiasuminen: vanhukset |
Turku | 25 | 934 009 | huonokuntoiset van- hukset | Turku | 54 | 2 625 000 | pitkäaikaisasunnottomat |
Turku | 60 | 2 625 000 | pitkäaikais-asunnotto- mat | Turku | 69 | 2 592 165 | päihdehuoltopalvelujen käyttäjät |
Turku | 70 | 2 592 165 | päihdehuoltopalvelujen käyttäjät | Turku | 46 | 3 442 000 | kehitysvammaiset |
Turku | 25 | 934 009 | huonokuntoiset vanhukset | ||||
Turku | 25 | 934 009 | asuminen | ||||
YHTEENSÄ | 290 | 12 738 950 | YHTEENSÄ | 562 | 25 028 721 | ||
PERUSPARANTAMINEN | |||||||
Kaarina | 23 | 96 288 | huonokuntoiset van- hukset | Xxxxxx | 24 | 208 000 | muistisairaat vanhukset |
Turku | 93 | 401 940 | opiskelijat | Turku | 32 | 805 706 | kehitysvammaiset |
Turku | 32 | 762 440 | muistisairaat vanhukset | ||||
YHTEENSÄ | 148 | 1 260 668 | YHTEENSÄ | 56 | 1 013 706 | ||
2014 | 2015 | ||||||
as. | € | Käyttötarkoitus | as. | € | Käyttötarkoitus | ||
UUSTUOTANTO | |||||||
Kaarina | 30 | 1 627 217 | huonokuntoiset van- hukset | Mynämäki | 12 | 1 074 212 | muistisairaat vanhukset |
Turku | 31 | 2 821 192 | kehitysvammaiset | Paimio | 12 | 996 550 | kehitysvammaiset |
Turku | 54 | 3 060 554 | pitkäaikaisasunnotto- mat | Turku | 32 | 1 451 765 | muistisairaat vanhukset |
Turku | 69 | 2 267 587 | päihdehuoltopalvelujen käyttäjät | Turku | 15 | 805 400 | kehitysvammaiset |
Turku | 169 | 7 103 258 | muistisairaat vanhukset | Turku | 60 | 3 298 296 | muistisairaat vanhukset |
Turku | 15 | 423 164 | tukiasuminen: vanhuk- set | ||||
YHTEENSÄ | 368 | 17 302 972 | YHTEENSÄ | 131 | 7 626 223 | ||
PERUSPARANTAMINEN | |||||||
Turku | 368 | 2 147 052 | opiskelijat | ||||
YHTEENSÄ | - | - | YHTEENSÄ | 368 | 2 147 052 | ||
Liite 3: Aiesopimuksen toimenpiteet
Maankäyttö - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja ympäristön laatu
Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta eheytetään ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palvelutoimintoja keskustoihin, taajama-alueille ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaan ny- kyiseen rakenteeseen energiatehokkaasti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Kaupunki- seudun vetovoimatekijöitä, mm. rikasta kulttuuriympäristöä vahvistetaan kaikessa maankäytön suunnittelussa.
M1 Turun kaupunkiseudun yhteisen maankäyttöstrategian toteuttaminen
M1-1 Kunnat laativat ja hyväksyvät vuoden 2013 loppuun mennessä kunta- kohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat rakennemallin toteutta- miseksi.
M1-2 Kunnat laativat ja hyväksyvät vuoden 2013 loppuun mennessä yhteisen seudullisen asunto- ja maankäyttöohjelman vuosille 2014–2017. Oh- jelma voi sisältää myös pitemmän aikavälin tavoitteita. Kunnat tehosta- vat maapoliittisia toimenpiteitä rakennemallia tukevalla tavalla siten, että raakamaan sekä asema- ja yleiskaavavarannon määrät kehittyvät tarpeisiin ja aiesopimuksen tavoitteisiin nähden positiivisesti. Valtio edistää toiminnallaan Turun kaupunkiseudun maapoliittisten periaat- teiden toteutumista.
M2 Keskustojen ja taajamien kehittäminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi
M2-1 Kunnat kohdentavat kaavoitusta ensisijaisesti joukkoliikenteen laatu- käytävien kehittämistä tukeville taajama-alueille ja niiden välittömään yhteyteen keskustojen elinvoimaisuuden ja palveluiden alueellisen saa- vutettavuuden turvaamiseksi. Samalla kunnat sitoutuvat välttämään yhdyskuntarakennetta hajauttavien kaavojen laatimista.
M2-2 Kunnat laativat ja hyväksyvät haja- ja lieverakentamisen ohjauksen seu- dulliset periaatteet tällä sopimuskaudella. Tavoitteena on vähentää taajamien lievealueille sijoittuvaa, yksittäisiin lupiin perustuvaa pienta- lorakentamista. Periaatteet laaditaan osana valmisteltavaa seudullista asunto ja maankäyttöohjelmaa. Aiesopimuksen sopijapuolet selkeyttä- vät suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten kriteereitä.
M2-3 Kunnat sitoutuvat palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä saavutettavuuden edistämiseen seudullisesti rakennemallin tavoittei- den mukaisesti. Kunnat laativat yhteistyössä paikkatietoon perustuvan palveluverkon nykytilanteen tarkastelun sekä sopivat järjestelmän yllä- pidosta mm. maankäytön ja palveluverkon suunnittelun taustatiedoksi.
M3 Yhteiset rakennetun ympäristön laatukriteerit
M3 Kunnat sopivat yhteisistä rakennetun ympäristön laatukriteereistä. Laa- tukriteerit valmistellaan vyöhykkeittäin tavoitteena, että samantyyppi- sillä alueilla seudulla on samantasoiset laatukriteerit. Kunnat vahvista- vat seudun erityispiirteisiin, mm. rikkaaseen luonnonympäristöön ja kulttuuriperintöön tukeutuvia kaupunkiseudun vetovoimatekijöitä. Toi- menpide toteutetaan tällä sopimuskaudella ja toteuttamista jatketaan sen jälkeen.
Vetovoimainen asuminen
Asumisen toimenpiteillä tavoitellaan nykyistä kilpailukykyisempää kaupunkiseutua. Asuntotuotannon ohjaamisella pyritään varautumaan seudullisesti väestön määrän ko- konaiskasvuun. Asuntotuotanto sijoitetaan tukemaan joukkoliikenteen matkustajapo- tentiaalia ja muodostamaan toiminnallisesti monipuolista ja houkuttelevaa kaupunkira- kennetta. Seudullisella, yhteisvastuullisella asuntopolitiikalla pyritään turvaamaan eri elämäntilanteisiin sekä varallisuustasoihin sopiva monimuotoinen ja korkeatasoinen asuntotuotanto. Tasapainoisella asuntotuotannon määrällä ja laadulla pyritään kaupun- kiseudulla demografisesti ja sosio-ekonomisesti kestävään asukasrakenteeseen, jossa alueiden väliset erot ovat nykyistä pienemmät.
A Monipuolinen asuntotarjonta ja yhteisvastuullinen asuntopolitiikka
A1 Kunnat laativat ja hyväksyvät tällä sopimuskaudella kaupunkiseudun asunto ja maankäyttöohjelman vuosille 2014–2017. Ohjelman tulee si- sältää myös pitemmän aikavälin tavoitteita.
Asunto- ja maankäyttöohjelmalla kunnat sopivat yhteisvastuullisesta asuntopolitiikasta, sitoutuvat tuetun asumisen tuotantotavoitteisiin ja ohjelmoivat vuotuisen asuntotuotannon painottaen monipuolisia asu- mismahdollisuuksia vetovoimaisissa keskustoissa lähellä hyvin saavu- tettavissa olevia palveluita ja joukkoliikenteen laatukäytävillä. Ohjelma ohjaa sekä vapaarahoitteista että valtion tukemaa asuntotuotantoa.
Rakennemallin 2035 mukaisesti asuntotarjontaa lisätään 78 000 uu- della asunnolla vuoteen 2035 mennessä (44,5 % kasvu), mikä tarkoittaa noin 3400–3500 asuntoa vuodessa.
Tavoitteellisesta seudun uustuotannosta 20 prosenttia - toteutetaan kohtuuhintaisena valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona. Tavoite jaetaan kuntakohtaisiksi tavoitteiksi seudun asunto- ja maankäyttöoh- jelmassa. Aiesopimuskuntiin osoitetaan korkotukilainoitusta asumisoi- keusasuntoja varten enintään saman verran kuin toteutetaan valtion tukemaa normaalia vuokra-asuntotuotantoa.
Uusi asuntotuotanto sijoitetaan seudun kokonaisuuden kannalta yh- teisvastuullisesti, joukkoliikennekäytävien matkustajapotentiaalia tu- kien sekä toiminnallisesti monipuolista ja houkuttelevaa kaupunkira- kennetta tuottaen. Toimenpiteellä edistetään maankäytön suunnitte- lun ja asuntopolitiikan yhteistyötä.
Valtio tukee rakentamista korkotukilainoituksella ja valtiontakauksilla pyrkien edistämään seudullisen kohtuuhintaisen ja energiatehokkaan asuntotuotannon toteuttamista. Valtio osoittaa ns. infra-avustusta kau- punkiseudun asunto- ja maankäyttöohjelmassa osoitettavien asunto- alueiden toteuttamiseen. Valtio tukee ikääntyneiden ja erityisryhmien asumista investointituilla ja korjausavustuksilla.
A2 Aiesopimusosapuolet kehittävät yhteistyömenettelyä täydennysraken- tamiseen ja muuhun yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen pyrkivissä toimenpiteissä. Valtio luovuttaa kohtuulliseen hintaan asuntotuotan- toon soveliaat ja valtion tarpeesta vapautuvat maanomistukset kunnille kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.
A3 Kunnat ja valtio edistävät asuinalueiden energiatehokkuutta uudis- ja korjausrakentamisessa uusilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla. Valtio tukee
toteutumista korjaus- ja energia-avustuksilla. 66
Kestävä liikennejärjestelmä
Kaupunkiseudun liikennejärjestelmäratkaisuilla tuetaan tavoiteltavan yhdyskunta- ja palvelurakenteen toteutumista ja seudun tavoitteiden mukaista kehitystä. Kehittämisen tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksia sekä tuottaa turvallinen, tehokas ja taloudellinen kokonaisjärjestelmä tukemalla samalla maankäytön eheytymistä. Toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti vaikuttamaan liikkumis- tarpeeseen, liikenteen suuntautumiseen ja kulkumuodon valintaan.
L1 Liikennejärjestelmätyö
L1-1 Liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitetään rakennemallin liikenteel- listen tavoitteiden mukaisesti. Kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö vakiinnutetaan jatkuvan toimintamallin mukaiseksi ja se kytketään en- tistä tiiviimmin maankäytön prosesseihin ja organisaatioihin.
L1-2 Sopijaosapuolet toteuttavat Turun seudulla pieniä kustannustehok- kaita liikenneverkon kehittämistoimia (MAL -hankeohjelma). Valtio ja kunnat osallistuvat toteuttamiseen yhtä suurella rahoitusosuudella. Ra- hoitus on 10 milj. € (valtio 5 milj. € ja kunnat 5 milj. €) aiesopimuskau- della ja se kohdennetaan toimenpiteisiin, jotka edistävät erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä liikenneturvallisuuden edel- lytyksiä. Rahoituksen kohdennetaan hankkeille kuntien, liikenneviras- ton ja ELY –keskuksen yhteistyönä siten, että valtion rahoitus on käy- tettävissä vuosina 2014–2015. Rahoituspanosta pyritään lisäämään seuraaville aiesopimuskausille.
L2 Joukkoliikenteen edistäminen ja kaupunkiseudun merkittävimmät joukkoliikenne- hankkeet
L2-1 Kunnat ja valtio edistävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kau- punkiseudulla. Seudullinen joukkoliikenneviranomainen järjestää kau- punkiseudun joukkoliikenteen palvelut palvelutasomääritysten ja kehit- tämissuunnitelmien pohjalta. Joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestel- mää sekä matkustajainformaatiota kehitetään vastaamaan seudullisen liikkumisen tarpeita.
Valtio myöntää suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea Turun kaupunkiseudulle. Tuen edellytyksenä on, että rahoitus nostaa joukko- liikenteen palvelutasoa ja siten lisää sen käyttöä ja parantaa joukkolii- kenteen kilpailukykyä. Xxxxxx pyrkii lisäämään joukkoliikennetukea seu- raaville aiesopimuskausille.
Seudullinen joukkoliikenneviranomainen kehittää ja toteuttaa bussilin- jastoa runkobussilinjaston kehittämisohjelman 2012–2020 mukaisesti. Valtio ja kunnat toteuttavat runkolinjastoon liittyvät liikenneinfrastruk- tuurin kiireellisimmät parannustoimet käyttämällä toteuttamiseen osin MAL -hankeohjelman rahoitusta.
L2-2 Turun kaupunki laatii ja hyväksyy tällä sopimuskaudella tarvittavat suunnitelmat uuden sillan toteuttamiseksi Hirvensalosta Uittamolle saaren huoltovarmuuden turvaamiseksi ja runkobussilinjaston toteut- tamiseksi.
L2-3 Rautatieasemien (päärautatieasema ennen Matkakeskuksen toteutta- mista ja Kupittaan asema) liityntäpysäköinnin toimivuutta ja vastuunja-
L2-4 Turun kaupunki jatkaa yhteistyössä valtion kanssa seudullisen matka- keskuksen suunnittelua ja ratapihan kehittämistä tällä sopimuskau- della. Erityistä huomiota kiinnitetään turvallisuustason parantamiseen (VAK) Turun keskustassa.
L2-5 Turun kaupunki ja valtio laativat tällä sopimuskaudella pikaraitiotien yleissuunnitelman, jonka perusteella voidaan tehdä päätös vaiheittai- sesta toteuttamisesta. Valtio avustaa pikaraitiotien suunnittelua ja to- teutusta 30 %:n rahoitusosuudella. Pikaraitiotien toteuttamisen edelly- tyksenä on rakennemallin mukaisen maankäytön kehittäminen pikarai- tiotiehen tukeutuen.
L3 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen
L3-1 Kunnat painottavat kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kaikissa maankäy- tön kehittämishankkeissa erityisesti seudun taajamissa. Kunnat ja valtio käynnistävät vuonna 2012 osana liikennejärjestelmätyötä kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman laatimisen. Kehittämisohjelmassa määri- tetään seudullinen pyöräliikenteen runkoverkko sekä lähivuosina tar- vittavat kehittämistoimenpiteet kaupunki- ja kuntakeskuksissa. Hank- keet sekä niiden priorisointi ja ajoitus täsmennetään kehittämisohjel- massa. Kunnat ja valtio toteuttavat kävelyn ja pyöräilyn edistämistoi- menpiteitä tällä sopimuskaudella osoittamalla toteuttamiseen MAL - hankeohjelman rahoitusta.
L4 Liikenneturvallisuus, liikenteen hallinta ja liikkumisen ohjaus
L4-1 Kunnat ja valtio laativat ja toteuttavat seudullista liikenneturvallisuus- suunnitelmaa tällä sopimuskaudella. Suunnitelma sisältää liikennetur- vallisuustyön jatkuvan toimintamallin, jossa keskeisenä toimijana ovat kuntien liikenneturvallisuustyöryhmät. Tavoitteena on, että kaikissa kunnissa on voimassa oleva liikenneturvallisuussuunnitelma sekä liiken- neturvallisuusryhmä. Hankkeet, niiden priorisointi ja toteutuksen ajoi- tus täsmentyvät liikenneturvallisuussuunnitelmassa. Hankkeiden to- teuttamiseen osoitetaan MAL -hankeohjelman rahoitusta.
L4-2 Nykyiseen Liikenneviraston tieliikennekeskukseen keskitetään alan toi- mijoiden liikenteenhallinnan operatiivisia toimintoja kuten liikenneva- lojen vikapäivystys ja ohjaus sekä joukkoliikenteen häiriönhallinta. Li- säksi osana liikennejärjestelmätyötä tehdään liikenteen- ja häiriönhal- lintasuunnitelma, jonka avulla voidaan parantaa väyläverkon häiriöti- lanteiden hoidon valmiuksia. Toimenpide suunnitellaan ja toteutetaan tällä sopimuskaudella, jonka jälkeen toteuttaminen jatkuu.
L4-3 Liikkumisen ohjauksen kehittämistä edistetään kaupunkiseudulla osana liikennejärjestelmätyötä tällä sopimuskaudella tavoitteena liikkumisen tapojen uudistaminen kestävän kehityksen mukaisesti. Valtio voi myön- tää seudun kunnille tai kuntayhtymälle avustusta liikkumisen ohjauksen hankkeisiin.
Kestävä kasvu ja kaupunkiseudun kilpailukyky
Kaupunkiseudun kestävää kasvua ja kilpailukykyä tuetaan parantamalla sekä elinkei- noelämän tärkeiden kuljetusreittien toimivuutta että hyviä henkilöliikenneyhteyksiä
ulkomaanyhteydet ovat elintärkeitä sekä alueen omalle vientiteollisuudelle että koko maan ulkomaankaupalle.
K1 E18-kasvukäytävän kehittäminen
K1-1 Käynnistetään yhteistyössä muiden tahojen kanssa useamman maan välinen E18- kasvukäytävä -hanke (Oslo-Tukholma-Turku-Helsinki-Pie- tari) siten, että osahankkeiden johto jakautuu kaupunkien ja valtion kesken. Tavoitteena on julkisen sektorin ja elinkeinoelämän uudenlai- sella yhteistyöllä luoda nykyistä tehokkaammin mahdollisuuksia käytä- vän alueen kasvua ja kehitystä tukeville palveluille ja liiketoiminnalle.
Sopijaosapuolet käynnistävät osana E18 kasvukäytävään liittyen alapro- jektin, jolla arvioidaan Turku-Helsinki välisen nopean ratayhteyden vai- kutuksia ja toteuttamisen edellytyksiä ja samalla selvitetään Turku-Salo
-paikallisjunaliikenteen edellytyksiä.
K2 Turun kaupunkiseudun merkittävimmät tieverkon kehittämishankkeet
K2-1 Valtio käynnistää VT 8 Turku-Pori yhteysvälin parantamistoimenpiteet Turun kaupunkiseudulla tällä sopimuskaudella liikenteen toimivuuden turvaamiseksi. Joukkoliikenteen tarpeet ja toimintaedellytykset ohjaa- vat parantamistoimenpiteiden ratkaisuja. Maankäyttö ohjataan tässä aiesopimuksessa kuvattujen periaatteiden mukaisesti olemassa oleviin taajamiin.
K2-2 Valtio asettaa sopimuskaudella suunnitteluhankkeen, jolla edistetään E18 Turun kehätien parantamista välillä Raisio-Kirismäki ja luodaan edellytyksiä toteutumisen käynnistymiselle seuraavilla sopimuskausilla.
K2-3 Valtio edistää yhdessä Kaarinan kaupungin kanssa Kaarinantien kehit- tämistä kaupunkiseudun uloimman kehän osana. Tällä sopimuskau- della parannetaan Kaarinantien liittymiä ja laaditaan Kaarinantien poh- joispään käännön YVA.
K2-4 Turun välikehän (Suikkilantie-Markulantie-Halistentie-Hämeentie-Jaa- nintie- Eteläkaari) liikenteen sujuvuuden ja toimivuuden turvaaminen edellyttää varautumista liittymien lisäkaistoihin ja mahdollisiin nelikais- taistustarpeisiin koko välikehän varrella. Tällä sopimuskaudella valtio ja Turun kaupunki käynnistävät välikehän kadun yleissuunnittelun ja to- teuttavat Turun satamayhteyden, Suikkilantien eteläpään nelikaistais- tamisen.
K2-5 Tällä aiesopimuskaudella Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa ratkaistaan valtatien 10 parantamisen aluevaraus Liedon kohdalla. Vt10 on tärkeä elinkeinoelämän ja liikenneturvallisuuden kannalta.
K3 Lento- ja laivaliikenteen kehittäminen
K3-1 Valtio laatii lentoliikenteen strategian, jossa selvitetään mm. lentolii- kenteen tulevaisuuden näkymiä sekä arvioidaan Suomen lentoasema- verkoston tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion asemaa lentoliikenne- palvelujen järjestämisessä. Kunnat laativat yhdessä valtion kanssa seu- dullisen lento- ja laivaliikenteen kehittämissuunnitelman. Turun lento- asemaa kehitetään sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta mahdol-