JÄSENKUNTIEN YHTEINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS
JÄSENKUNTIEN YHTEINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS
2021
Yhtymähallitus 26.11.2021
Sisällysluettelo
2 PALVELUSOPIMUKSEN YLEISET EHDOT 4
2.1 Palvelusopimuksen luonne ja tarkoitus 4
2.2 Palvelusopimuksen vastuuhenkilöt 4
2.3 Palvelusopimuksen suhde perussopimukseen 5
2.4 Palvelusopimuksen voimassaolo 5
2.5 Palvelusopimuksen seuranta ja tarkistaminen 5
3 PALVELUJEN SISÄLTÖ JA EHDOT 6
3.2 Palveluiden kuntakohtaisten maksuosuuksien määräytymisperusteet 7
3.3 Palvelujen laatu, seuranta, valvonta ja arviointi 8
5 PALVELUIDEN EDELLYTTÄMIEN TILOJEN JA LAITTEIDEN HALLINTA 8
6 PALVELUJÄRJESTELMÄN TEHOKKUUS JA TALOUDEN HALLINTA 9
Kainuun soten palveluverkon uudistaminen 11
1. Palveluverkon lähtökohdat 11
2. Palveluiden nykytila ja ongelmat Kainuussa 13
3. Asiakkaiden palvelutarve 13
4. Maakunnalliset yhteiset palvelut 14
5. Paikasta riippumattomat palvelut 14
9. Erityisvastuualueen palvelut 16
10. Valtakunnalliset palvelut 17
A)
1. Hyrynsalmen kunta
2. Kajaanin kaupunki
3. Kuhmon kaupunki
4. Paltamon kunta
5. Puolangan kunta (perussopimuksen mukainen osajäsenyys)
6. Ristijärven kunta
7. Sotkamon kunta
8. Suomussalmen kunta,
joista tässä sopimuksessa käytetään lyhennystä kunnat.
B) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, josta tässä sopimuksessa käytetään lyhennystä sote-kuntayhtymä.
2 PALVELUSOPIMUKSEN YLEISET EHDOT
2.1 Palvelusopimuksen luonne ja tarkoitus
Sopimusmenettelyn tavoitteena on yhteissuunnittelun, tarkoituksenmukaisen työnjaon ja yhteistyön sekä koko hoito- ja palveluketjujen kehittämisen kautta parantaa toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä taloudellisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja laadukkuutta joko samassa organisaatiossa toimimalla tai erillisten organisaatioiden välisenä yhteistyönä.
Hoitoon pääsyn lakisääteisestä turvaamisesta vastaa tuottajana toimiva sote- kuntayhtymä.
Tavoitteena on edistää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon hoito- ja palveluketjun toimivuutta. Ympäristöterveydenhuolto ja jäsenkunnille tuotettavat tukipalvelut sisältyvät tähän sopimukseen.
Jos kunta on perussopimuksessa antanut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sote-kuntayhtymän tuotettavaksi, saa kunnan asukas käyttää sote- kuntayhtymän kyseisiä palveluja kuntarajoista riippumatta.
2.2 Palvelusopimuksen vastuuhenkilöt
Tämän palvelusopimuksen vastuuhenkilöt ovat:
A) Kuntien vastuuhenkilö
B) Sote-kuntayhtymän vastuuhenkilö
2.3 Palvelusopimuksen suhde perussopimukseen
Palvelusopimussuhteen perusta on määritetty voimassa olevan perussopimuksen 3 §: n mukaisesti ja siinä määritetyssä laajuudessa.
Tällä sopimuksella määritellään tarkemmin perussopimuksen 3 §: ssä mainituista palveluista, muista asioista, palveluiden laadusta, seurannasta, arvioinnista, varautumisvastuusta ja palvelujärjestelmän tavoitteista.
2.4 Palvelusopimuksen voimassaolo
Sopimuskausi alkaa 26.11. 2021. Palvelusopimus vahvistetaan kuntayhtymän yhtymähallituksessa ja jäsenkunnan vahvistamien säännöstöjen tarkoittamassa toimivaltaisessa hallintoelimessä.
2.5 Palvelusopimuksen seuranta ja tarkistaminen
Palvelujärjestelmän toimivuutta ja kehittämishankkeita arvioitaessa hyödynnetään kunnissa laadittavia hyvinvointisuunnitelmia ja muita lakisääteisiä suunnitelmia.
Hallintosäännön 33 §:n mukaan yhtymähallitus neuvottelee kuntien kanssa kuntayhtymän taloudesta ja investointitarpeesta. Neuvottelut talousarvion valmistelua varten kuntien kanssa käydään syksyisin perussopimuksen mukaisesti.
Tilinpäätöksen ja toiminnan tarkastamisen jälkeen järjestetään kuntakierros, joka on jäsenkuntien ja kuntayhtymän välinen vuotuinen seurantatapaaminen. Kuntakierroksella käydään läpi viimeksi päättyneen tilivuoden toiminnan ja talouden kehitys ja näihin liittyvien tavoitteiden toteutuminen.
Kuntakierroksella käydään läpi tiedossa olevat tulevan taloussuunnittelukauden toimintaan ja talouteen vaikuttavat tekijät. Kuntakierroksella pohjustetaan talousarvion laadintaan liittyviä omistajaohjausneuvotteluja. Hallintosäännön mukaisten kuntakierrosten määrää voidaan tarvittaessa lisätä.
Omistajaohjausta toteuttavat jäsenkunnat.
Sote-kuntayhtymän yhtymähallitus kutsuu 3-4 kertaa kalenterivuodessa jäsenkuntien nimeämät (enintään kaksi/jäsenkunta) edustajat neuvottelemaan palvelusopimukseen liittyvistä asioista.
Palvelusopimusneuvottelujen valmistelu toteutetaan vuosittain sote- kuntayhtymän ja jäsenkuntien yhteistyönä.
Palvelusopimuksen arviointi ja tarkistaminen tapahtuu tarvittaessa vuosittain viimeistään 30.11. mennessä.
3 PALVELUJEN SISÄLTÖ JA EHDOT
Tässä palvelusopimuksessa sovitaan, mitkä palvelut järjestetään lähipalveluina, alueellisina palveluina ja keskitettyinä palveluina (palveluverkko). Palveluverkko muodostetaan huomioiden alueelliset erityispiirteet, kuten väestörakenteen muutokset, pitkät etäisyydet ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, sekä sote-kuntayhtymän strategiset päämäärät: 1. Hyvinvoivat, aktiiviset ja osallistuvat asiakkaat, 2. Houkutteleva työpaikka, 3. Hyvän palvelun Kainuu ja 4. Tasapainoinen talous.
Strategiakartta 2021–2028
Lähipalveluilla tarkoitetaan yksittäisen kunnan tai kunnan osa-alueella paikallisille asukkaille tuotettavaa palvelua.
Alueellisilla palveluilla tarkoitetaan useammalle kuin yhdelle kunnalle järjestettyä palvelua.
Keskitetyllä palvelulla tarkoitetaan palvelua, joka tuotetaan keskitetysti koko sote-kuntayhtymän alueelle.
Tämän palvelusopimuksen tavoitteena on turvata kuntalaisille kustannustehokkaat, vaikuttavat, oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämän palvelusopimuksen tavoitteena on varmistaa kainuulaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus tarkoittaa, että sosiaali- ja terveyspalveluja on riittävästi tarjolla eri väestöryhmien tarpeisiin nähden.
Tila, jossa sosiaali- ja terveyspalveluja on riittävästi tarjolla eri väestöryhmien tarpeisiin nähden. THL Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisuuden käsitteet versio 1.0, 2018)
Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saavutettavuus tarkoittaa, että eri väestöryhmien yhdenvertainen pääsy sosiaali- ja terveyspalveluihin on turvattu ja eri väestöryhmät pystyvät hyödyntämään palveluja yhdenvertaisesti.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saavutettavuus koostuu fyysisestä, taloudellisesta, tiedollisesta, taidollisesta ja asenteellisesta saavutettavuudesta. Saavutettavuuteen vaikuttavat muun muassa palvelujen etäisyys asiakkaan asuinpaikasta, asiakkaan mahdollisuudet liikkua, rakennetun ympäristön esteettömyys, asiakasmaksut, tiedon saanti, palveluissa käytettävä kieli,
mahdollisuus käyttää sähköisiä asiointikanavia ja digitaalisia palveluja sekä luottamus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöihin, avun saamiseen, asioinnin turvallisuuteen ja yhdenvertaiseen kohteluun. (THL Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisuuden käsitteet versio 1.0, 2018)
Lakisääteisessä yhteistoiminnassa jäsenkuntaa ei kuitenkaan voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin.
3.2 Palveluiden kuntakohtaisten maksuosuuksien määräytymisperusteet
Sote-kuntayhtymän tuottamien palveluiden kuntakohtaiset maksuosuudet määräytyvät perussopimuksen 16 §:n ja 18 §:n mukaisesti.
3.3 Palvelujen laatu, seuranta, valvonta ja arviointi
Laadun varmistamiseksi sote-kuntayhtymä ylläpitää terveys- ja sosiaalipalvelujen laadunhallintajärjestelmää, jonka toimivuus varmistetaan vuosittain.
Toiminnan suunnittelussa otetaan kattavasti käyttöön tarvittavat palvelujärjestelmän laatua kuvaavat tavoitteet ja mittarit.
Sote-kuntayhtymä vastaa sen toimialaan kuuluvasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja koordinoinnista. Tutkimus- ja kehittämistoiminta tulee suunnata ja mitoittaa yhteensopivaksi erityisvastuualueen yhteisesti sovittujen suunnitelmien ja voimavarojen kanssa.
Palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden, määrän ja laadun tavoitteiden toteutumista seurataan, valvotaan ja raportoidaan säännönmukaisesti hyödyntäen kattavasti kuntayhtymän käyttämää ja ylläpitämää raportointijärjestelmää (toiminta ja palvelut, henkilöstö, talous).
Palveluverkkopäätösten valmisteluvaiheessa on tehtävä päätöksen ennakkovaikutuksen arviointi sekä selvitettävä todelliset taloudelliset kustannukset ja vaikutukset alueelliseen elinvoimaan.
Sote-kuntayhtymä vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon osalta valmiuslain 40
§:ssä tarkoitetusta varautumisesta kuntien normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Sopimusosapuolet sitoutuvat suunnitelmalliseen yhteistyöhön varautumisessa.
5 PALVELUIDEN EDELLYTTÄMIEN TILOJEN JA LAITTEIDEN HALLINTA
Palvelun järjestämisen edellyttämistä tiloista säännellään perussopimuksen 21
§:ssä.
Vuokrasopimukset ja vuokrien määrittely tehdään yhdenmukaisin perustein.
Kiinteän omaisuuden vuokrauksen ja vuokrattavissa rakennuksissa olevan, sote-kuntayhtymän palvelutoiminnassaan käyttämän muun omaisuuden ja aineettomien oikeuksien luovutuksen periaatteet ovat kaikille kunnille samat ja määräytyvät seuraavasti:
a) kunta sitoutuu huolehtimaan kiinteän omaisuuden peruskorjauksista kiinteistöjen kuntoarvioinnissa yhteisesti hyväksytyn suunnitelman ja aikataulun mukaisesti. Suunnitelman sisällöstä ja aikataulusta sovitaan palvelusopimusneuvotteluissa.
b) uusinvestointien ja peruskorjausten tarpeesta ja toteuttamisesta sovitaan palvelusopimuksessa; samaa menettelyä noudatetaan toiminnallisten muutosten vaatimissa toimitilamuutoksissa.
c) kun em. tarve on todettu ja sovittu, kunnat vastaavat uusinvestointien, peruskorjausten ja toimitilamuutosten rahoituksesta.
d) sote-kuntayhtymä määrittelee toimitilatarpeet yhdessä xxxxxxx kanssa.
e) uusinvestointien, peruskorjausten ja toimitilamuutosten edellyttämistä kalusteiden ja laitteiden hankinnasta vastaa sote-kuntayhtymä.
f) sote-kuntayhtymä tekee irtaimiston uushankinnat.
6 PALVELUJÄRJESTELMÄN TEHOKKUUS JA TALOUDEN HALLINTA
Sote-kuntayhtymä sitoutuu vastaamaan siitä, että valtakunnallisesti tilastoitavia sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja talouden tunnuslukuja voidaan tuottaa ja ylläpitää omassa laskentajärjestelmässä.
Palvelut tuotetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.
Väestön sairastavuus, ikärakenne ja palvelutarve huomioidaan palvelujen kokonaiskustannuskasvussa.
Henkilöstön määrä ja rakenne sovitetaan palveluiden ja tuotteiden kysyntää vastaavalle tehokkaalle tasolle.
Palvelutarpeen todenmukaisen arvioimisen takia kehitetään tuotteistamista ja palveluiden läpinäkyvyyttä. Toimintojen tehostamiseksi palveluprosessit kuvataan laatusuositusten mukaisesti.
Kunnat sitoutuvat kohdan kuusi (6) tavoitteiden toteuttamiseen.
Tätä sopimusta on laadittu yhdeksän (9) samasanaista kappaletta, yksi kaikille sopijapuolille.
Kajaanissa 26 maaliskuuta 2022.
Xxxxx Xxxxxxxx kuntayhtymän johtaja
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Kunnat
Hyrynsalmen kunta Kajaanin kaupunki
Kuhmon kaupunki Paltamon kunta
Puolangan kunta Ristijärven kunta
Sotkamon kunta Suomussalmen kunta
Kainuun soten palveluverkon uudistaminen
Kuntayhtymän strategian BSC:n mukaisesti:
- hillitsemme sote-xxxxxxx xxxxxx
- tuotamme palvelut tehokkaasti ja vaikuttavasti
- johdamme hoito- ja palveluketjuja kokonaisvaltaisesti Alueelliset erityispiirteet huomioiden:
- ikääntyvä väestö
- sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio
- työvoimapula ja työvoiman saatavuus
- sähköisten ja liikkuvien palveluiden kehittäjä
- haluammeko olla edelläkävijä vai seuraaja
- väestömuutoksen hyödyntäminen: palveluja supistetaan ja toimitiloja tiivistetään hallitusti väestöennusteen mukaisesti
- ennakointi ja yhteistyö jäsenkuntien kanssa: terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
- soten säästöpotentiaalin hyödyntäminen: mm. ympärivuorokautisen palvelutarpeen vähentäminen kaikissa palveluissa, digitalisaation hyödyntäminen
- yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen rooli sote-palveluissa
- lainsäädäntömuutokset (sote-uudistus, asiakasmaksut yms.)
- alibudjetointi, omistajaohjauksen ongelmat (ks. xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/000000/00- 2018-MOHJU.pdf)
- riippuvuudet: huomioidaan tulevaisuuden sote-keskuksen valmistelu ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
- tehdään suunnitelma vähintään valtuustokaudeksi
- vrt.
xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxxx/xxxxxxxxxxxxx/0000/Xxxxxxxxx/Xxxxxxxxxxx onnos%20A%20skenaariot.pdf
- palveluverkon valmistelussa hyödynnetään kansalaisen, taloustieteellinen, yhteiskuntatieteellinen, terveystieteellinen ja lääketieteellinen näkökulma, käytetään hyväksi benchmarking- materiaaleja sekä tehtyjä ulkopuolisen tahon arvioita
Väestörakenne
Kainuussa on ikääntyvä, vähentyvä ja sairas väestö, mikä aiheuttaa suurta kysyntää mutta heikon tulopohjan.
Kuvio. Väestöennuste 2040 xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxx0000/
Kuvio. Kainuun sote -kustannukset ja asiakkaat 1v ikäryhmittäin
Kuvio. Sairastavuus (esim. THL)
2. Palveluiden nykytila ja ongelmat Kainuussa
Väestön ikääntyminen ja sairastaminen lisäävät palvelujen kysyntää. Pienenevä, ikääntyvä ja valtakunnan keskitasoa vähemmän ansaitseva asukasmäärä ei pysty kustantamaan tarvetta. Xxxxxx etäisyydet tuovat oman haasteensa. Valmiuden ylläpitämiseen kuluu pienen väkimäärän vuoksi suhteessa ja paljon sekä henkilöstöä että varoja.
Sote-palveluiden ja saavutettavuuden kartasto xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxx/xxxxx/xxx.xxxx
THL:n arviointiraportit (2018&2019)
THL:n tietoikkuna, hyvinvointikompassi, TEA-viisari ym.
Visualisointi KUVA-indikaattoreista: xxxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xxxx?xxxxXxXxxxXXXxX0XxXXXxXxXxXX00XxX0XX E2ZDEtYzk4OTVmMDIzOGI2IiwidCI6IjIwNTE3YmMzLTJjZmYtNDdhYy1iMjE zLTY4NDYwY2U3ZGJmNyIsImMiOjl9
Visualisointi sosiaali- ja terveydenhuollon talousindikaattoreista Kainuussa xxxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xxxx?xxxxXxXxxxXXXxXXXxXXXxXxxxXX00XxXxXXX0 NmMtNzQ5OTM1YjAyNjdkIiwidCI6IjIwNTE3YmMzLTJjZmYtNDdhYy1iMjEzLT Y4NDYwY2U3ZGJmNyIsImMiOjl9
KPMG 9/2019: Kainuun sote kestävälle pohjalle -arviointi
KPMG 2018/2019: Pohjois-Suomen terveydenhuollon kilpailukyky
3. Asiakkaiden palvelutarve Nykytila
Kainuun kunnissa sairastavuus on suurta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden
tarve kasvaa sairastavuuden ja ikääntymisen myötä. Kainuussa sairastavuus ja ikääntyminen kasautuvat erityisesti pienissä kunnissa. Tämän vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista keskittää palveluita kokonaan vain isoille paikkakunnille. Palveluiden tuottamisen tapaa etäkontaktien suuntaan muokkaamalla palvelut voidaan viedä kaikkiin kuntiin ja turvata palvelujen
saavutettavuus. Kainuun vähäiset julkiset liikenneyhteydet ja pitkät välimatkat puoltavat etäyhteyksien hyödyntämistä palveluiden tuottamisessa silloin, kun fyysistä tutkimista tai hoitamista ei tarvita. Tähän voidaan käyttää puhelinta tai sähköisiä yhteydenottovälineitä. Tämä säästää palveluja käyttävien kuntalaisten matkoihin kuluvaa aikaa ja kustannuksia. Kun henkilökuntaa voidaan erityisesti etäyhteyksissä joustavasti käyttää kuntien välillä, vähenee myös henkilöstön epätarkoituksenmukainen työajan käyttö siirtymisiin
paikkakunnalta toiselle. Etäyhteyksien avulla tuotetuista palveluista on Kainuussa jo pitkä kokemus mm. terveyskeskuslääkäripalveluissa.
a. Kainuun soten toimintakertomuksen liitteenä on toimintalukuja kunnittain kuvaava tilasto-osio, joka tehdään vuosittain.
b. Lisäksi palvelukatalogi sisältää osan Kainuun soten oman tuotannon yksiköiden tuottamista palveluista ja hinnoista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä mm. väestörakenne ja sen muutokset, sairastavuus ja muut toimintaympäristön muutokset arvioidaan vuosittain arvioitaessa lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettamista. Palvelutarvetta arvioidaan lisäksi palvelujen käytön toimintatilastojen avulla.
Kuntien tehtävänä on tarjota hyvinvointia edistäviä palveluja, joilla on merkitystä asukkaiden hyvinvoinnille.
Xxxxxxx kanssa suunnitellaan ennaltaehkäisevien palveluiden tuottaminen ja työnjako.
4. Maakunnalliset yhteiset palvelut
= yhteisesti maakunnan tasolla tuotettavat palvelut
hallinnon palvelut (talous, henkilöstö) tietotekniikka ja tietojärjestelmät
5. Paikasta riippumattomat palvelut
= palvelut, joita tuotetaan maakunnallisesti yhteisinä kuntarajoista riippumatta ja joiden tuottaminen ei ole sidottu tiettyyn paikkaan.
liikkuvat palvelut sähköiset ja etäpalvelut
Lähipalveluiden määritteleminen
Lähipalveluiden määrittely on haasteellista ja sen on sidoksissa aikaan ja paikkaan.
Esimerkiksi tietoyhteiskuntakehitys ja palvelujen digitalisointi on jo nyt muuttanut ja muuttaa edelleen käsityksiämme palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Kuitenkin itse palveluiden merkitys säilyy kuntalaisten arjessa. Määrittelyssä on oleellista kenen näkökulmasta lähipalveluja tarkastellaan. Voidaan erottaa ainakin kolmen eri tulokulman määrittelyjä.
Valtakunnallisella tasolla määritellään lähipalvelut usein käytetyiksi tai arkipäiväisiksi palveluiksi. Palvelut ovat kohtuullisen helposti saavutettavissa, joko asiakkaan läheltä, sähköisesti tai kotiin tuotuina. Tällöin oletetaan, että palveluiden läheisyys myös madaltaa niiden käyttökynnystä.
Kunta- ja aluetasolla lähipalvelut määritellään lähes samoin kuin edellä valtakunnan tasolla. Määrittelyssä korostuu se, että lähipalvelut tarjotaan kuntalaisten lähiympäristössä ja ne tulee olla kaikkien myös erityisryhmien saavutettavissa.
Lisäksi kaksikielisissä kunnissa edellytetään, että palveluja tuotetaan sekä suomen että ruotsin kielellä.
Kolmantena tulokulmana lähipalvelut voidaan määritellä asiakkaan näkökulmasta. Tällöin lähipalvelut ovat jokaiselle helposti saavutettavissa olevia päivittäin tai usein käytettyjä palveluita. Asiakkaat kokevat nämä palvelut tärkeiksi. Lähipalveluita ei voida tyhjentävästi listata, vaan ne on määriteltävä kunkin alueen asiakkaiden ja alueellisten erityispiirteiden kautta. Tällöin korostuu eri ikäryhmien erilaiset tarpeet ja itse palvelun saavutettavuus ja erilaiset toteuttamistavat.
Sote-keskusten toimipisteet ovat kaikissa kunnissa Seuraavat palvelut tuotetaan kaikkiin kuntiin:
Ensihoito
Kotiin tuotava kotona asumista tukeva palvelu (terveydenhuolto, sosiaalihuolto)
Kotihoito
Asumispalvelut ja niihin kytkeytyvät työ- ja päivätoiminnat
Omalle päätelaitteelle tarjottava etävastaanotto ja vastaanottopalveluja tuotetaan myös kunnissa olevissa yksiköissä.
Kouluterveydenhuolto sinne, missä on kouluja Omaishoito
Palveluohjaus Hoitokodit
Perhehoito
Terveysvalvonta ja eläinlääkintä osittain
Kunnat tarjoavat asukkaille hyvinvointipalveluja mm. kulttuuri, liikunta, kirjasto, kansalaisopisto ja musiikkiopisto.
= useammalle kuin yhdelle kunnalle järjestettyä palvelua
Sote-keskukset (tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluja useammalle kunnalle ja toimipisteitä kaikissa kunnissa)
Akuutti vuodeosastohoito Perheoikeudelliset palvelut Lastensuojelu
= tuotetaan keskitetysti koko sote-kuntayhtymän alueelle.
Keskussairaala
Merkittäviä laite- tai tilainvestointeja vaativat toiminnot Erityishuoltopiirin toiminta
9. Erityisvastuualueen palvelut
= Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella keskitettäväksi sovitut palvelut
Erityisvastuualueella keskitettäväksi sovitut palvelut (erikoissairaanhoidon järjestämissopimus)
muun muassa avosydän- ja keuhkokirurgia, neurokirurgia, terveydenhuoltolain 6 §: mukaan keskitettävät palvelut, sädehoito
10. Valtakunnalliset palvelut
= kansallisesti keskitettävät palvelut
Valtakunnallisesti keskitettäväksi sovitut palvelut (erikoissairaanhoidon järjestämissopimus)
Muun muassa elinsiirrot, lasten sydänkirurgia, harvinaissairauksien hoidon koordinointi