SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN

SOPIMUS SARJA

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

77/2013

(Suomen säädöskokoelman n:o 66/2013)

Valtioneuvoston asetus

talvimerenkulun palvelujen yhteisestä järjestämisestä ja yhteistyöstä talvimerenkulun palvelujen alalla Ruotsin kanssa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopi- muksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta

Annettu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2013

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään talvimerenkulun palvelujen yhteisestä jär- jestämisestä ja yhteistyöstä talvimerenkulun palvelujen alalla Ruotsin kanssa tehdyn sopimuk- sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain (691/2012) 2 §:n nojalla:

1 §

Talvimerenkulun palvelujen yhteisestä jär- jestämisestä ja yhteistyöstä talvimerenkulun palvelujen alalla Ruotsin kanssa Reykjavi- kissa 29 päivänä elokuuta 2011 tehty sopi- mus on voimassa 19 päivästä tammikuuta 2013 niin kuin siitä on sovittu.

Eduskunta on hyväksynyt sopimuksen 13 päivänä marraskuuta 2012 ja tasavallan presi- dentti 30 päivänä marraskuuta 2012.

2 §

Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2013

3 §

Talvimerenkulun palvelujen yhteisestä jär- jestämisestä ja yhteistyöstä talvimerenkulun palvelujen alalla Ruotsin kanssa tehdyn sopi- muksen lainsäädännön alaan kuuluvien mää- räysten voimaansaattamisesta annettu laki (691/2012) tulee voimaan 30 päivänä tammi- kuuta 2013.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä tammikuuta 2013.

Liikenneministeri Xxxxx Xxxxxxxx

Yli-insinööri Xxxx Xxxxx

Sopimusteksti

SOPIMUS SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN JA RUOTSIN KUNINGAS- KUNNAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ TALVIMERENKULUN PALVELUJEN YH- TEISESTÄ JÄRJESTÄMISESTÄ JA YHTEISTYÖSTÄ TALVIMERENKULUN PALVELUJEN ALALLA

Suomen tasavallan hallitus ja Ruotsin ku- ningaskunnan hallitus, jäljempänä sopimus- puolet, jotka

katsovat, että ympäri vuoden toimivat me- riliikenneyhteydet ovat toimivan talouselä- män ja kaupankäynnin edellytys molemmissa maissa,

katsovat, että julkisia rakennusurakoita se- kä julkisia tavara ja palveluhankintoja kos- kevien sopimusten tekomenettelyjen yhteen- sovittamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2004/18/EY) 15 ar- tiklan alakohtaa tulee soveltaa Suomen ja Ruotsin välisessä talvimerenkulun ja jään- murron palveluja koskevassa valtiosopimuk- sessa,

julistavat, että jäänmurtokapasiteetti vai- kuttaa ratkaisevalla tavalla merikuljetusten toimivuuteen ja elinkeinoelämän kuljetuksiin talvisaikaan,

ottavat huomioon kansallisen lainsäädän- nön ja Euroopan unionin lainsäädännön, kan- sainväliset yleissopimukset, joihin molemmat sopimuspuolet ovat sitoutuneet, sekä sopi- muksen Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä jäänmurtajien yhteistoiminnasta vuo- delta 1961 ja molempia sopimuspuolia kos- kevat suositukset,

toteavat, että maiden vastaavien viran- omaisten välillä on jo toimivaa yhteistyötä, mikä on hyvä lähtökohta yhteistyön syven- tämiselle,

katsovat, että jäänmurtajien ja tietojärjes- telmien yhteiskäytöllä voidaan myös vaikei- na talvina turvata molemmille maille tärkeät

jäänmurtopalvelut tehokkaammin ja taloudel- lisemmin kuin nykyään,

katsovat, että yhteistyö myös muiden Itä- meren alueen valtioiden kanssa tuo etuja,

ovat sopineet seuraavaa:

1 luku

Luvun säännökset 1 artikla Määritelmät

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

talvimerenkulun palveluilla suunnittelua, liikennerajoitusten määräämistä, tietopalve- lua ja jäänmurtaja-avustuksen antamista aluksille;

jäänmurtaja-avustuksella sitä, että jäänmur- taja tai jäätä murtava alus avaa jäähän uo- man, jota kautta yksi tai useampi alus tai alus jäänmurtajan hinaamana kulkee jääesteen lä- pi;

liikennerajoituksilla alukselta vaadittavaa suorituskykyä, jotta se voisi edellyttää jään- murtaja-avustusta eri alueilla. Liikennerajoi- tukset määrätään voimassaolevan kansallisen ja Euroopan unionin lainsäädännön mukaan ja ottamalla huomioon yhteinen suomalais- ruotsalainen käytäntö sekä kansainväliset yleissopimukset ja suositukset;

talvimerenkulun tietopalveluilla kauppame- renkululle annettavia jäätilannetietoja, reit-

tisuosituksia, liikenteen valvontaa ja säätieto- ja;

jäänmurtaja-avustuksen yhteensovittami- sella alusliikenteen ohjaamista määrättyjen reittipisteiden kautta ja jäänmurtaja- avustuksen koordinointia jäätilanteen ja alus- liikenteen mukaan; ja

vastaavilla viranomaisilla sopimushetkellä Suomen Liikennevirastoa ja Ruotsin Sjö- fartsverketiä.

2 artikla

Sopimuksen kohde

Tällä sopimuksella sopimuspuolet sitoutu- vat yhdessä suunnittelemaan ja järjestämään palveluja talvimerenkulkua varten ja sovit- tamaan niitä yhteen siellä, missä vesialueet rajautuvat toisiinsa Pohjanlahdella ja Ahve- nanmerellä Svenska Björnin leveysasteen pohjoispuolella, niitä aluksia varten, jotka saapuvat sopimuspuolten alueilla sijaitseviin satamiin.

Ankarina talvina vastaavat viranomaiset voivat, sovittuaan asiasta yhdessä, tarjota tal- vimerenkulun palveluja aluksille, jotka ovat matkalla sopimuskohteen satamiin ja jotka vaikeasta jäätilanteesta johtuen tarvitsevat jäänmurtaja-avustusta ja tietopalvelua, myös sopimusalueen ulkopuolella Itämerellä Born- holmin Dueodden leveysasteen pohjoispuo- lella, soveltaen samoja periaatteita kuin so- pimusalueella.

3 artikla

Jäänmurtovalmius

Sopimuspuolet sitoutuvat pitämään hallin- nassaan jäänmurtajia, joilla on kokenut ja hyvin koulutettu päällystö, molempien sopi- muspuolten vesialueiden talvimerenkulun palvelemiseksi liitteessä tarkoitetun suunni- telman mukaisesti.

Maiden vastaavien viranomaisten tai orga- nisaatioiden sopimuksella yksi sopimuspuoli voi, siinä laajuudessa kuin asiasta on sovittu, pitää hallinnassaan jäänmurtajakapasiteettia toisen osapuolen puolesta. Korvausta on

maksettava erillisen sopimuksen mukaan. Vastaavat viranomaiset voivat myös neuvo- tella ja sopia yhdessä hankkivansa jäänmur- tajakapasiteettia yhteiseen resurssivarantoon. Jos tällainen sopimus tehdään, siihen tulee soveltaa sitä yleistä periaatetta, että mitään liikevoittoa ei kerätä sellaisten kustannusten korvaamiseksi, joita käytetään molempien maiden yhteisesti järjestämiin palveluihin.

II luku

Talvimerenkulun palvelujen järjestämi- nen ja tarjoaminen

4 artikla

Tavoite

Tavoitteena on aikaansaada luotettavat, hy- vin toimivat ja kustannustehokkaat talvime- renkulun palvelut.

5 artikla

Liikennerajoitukset

Vastaavien viranomaisten tulee määrätä liikennerajoituksia. Liikennerajoitusten suh- teen sopimuspuolten tulee toimia yhtenäisten periaatteiden mukaan noudattamalla voimas- sa olevia HELCOM-suosituksia ja 6 artiklas- sa mainittuja periaatteita talvimerenkulun palvelujen yhteisestä järjestämisestä ja yhtei- sestä tarjoamisesta.

6 artikla

Talvimerenkulun palvelujen tarjoamisen pe- riaatteet

Jäänmurtopalvelujen yhteisessä järjestämi- sessä ja jäänmurtajien kohdentamisessa tulee noudattaa kustannustehokkuusperiaatetta.

Jäänmurtaja-avustusta on järjestettävä aluksille, jotka täyttävät voimassa olevat lii- kennerajoitukset sopimuskohteen alueella, tasapuolisesti aluksille Suomen ja Ruotsin satamista ja satamiin, aluksen lipusta riippu- matta.

Mahdolliset avustusoperaatiot, jotka kos- kevat sopimuskohteessa haaksirikkoutuneita, on käsiteltävä osana yhteistoimintaa vastaa- vien viranomaisten määräämien sääntöjen mukaisesti.

Asianomaisten meripelastusviranomaisten on hoidettava meripelastusoperaatiot voimas- saolevien sopimusten mukaisesti.

7 artikla

Talvimerenkulun palvelujen ohjaaminen ja yhteensovittaminen

Vastaavat viranomaiset omistavat yhdessä ja hallinnoivat yhteistyössä talvimerenkulun palvelujen ohjaukseen, koordinointiin ja seu- rantaan käytettäviä teknisiä järjestelmiä. Vas- taavien viranomaisten on tarvittaessa annet- tava nämä järjestelmät jäänmurtopalvelujen toimittajien käyttöön.

Vastaavat viranomaiset päättävät, miten jäänmurtopalvelujen johtaminen järjestetään ja nimeävät organisaation, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen ja koordinoida talvime- renkulun palveluja.

8 artikla

Hyvitys

Xxxxxxxxxx periaatteet kuvataan tämän so- pimuksen liitteessä, joka on erottamaton osa tätä sopimusta.

III luku

Yhteistyö sopimuksen täyttämiseksi

9 artikla

Sopimuksen hallinnointi

Kukin sopimuspuoli vastaa omalta osaltaan hallinnollisista kustannuksista sekä toimin- nan järjestämisestä ja tiedotuksesta aiheutu- vista kustannuksista.

Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen dip- lomaattiteitse, jos sopimuksen täytäntöön- panosta vastaavat viranomaiset muuttuvat.

10 artikla

Sopimuksen seuranta

Sopimuspuolet seuraavat sopimuksen täy- täntöönpanoa joka kolmas vuosi. Vastaavat viranomaiset tarkastavat vuosittain jäänmur- tokauden loputtua, miten hyvin sopimus on toiminut ja laativat siitä yhteisen raportin ja tarvittaessa esityksen siitä, miten sopimusta voisi tarkistaa.

IV luku

Loppu- ja siirtymäsäännökset

11 artikla

Sopimuksen voimaantulo ja voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan kolmekym- mentä (30) päivää sen jälkeen, kun sopimus- puolet ovat diplomaattiteitse antaneet toisil- leen kirjallisen ilmoituksen siitä, että kunkin valtion sopimuksen voimaantulolle asettamat kansalliset ehdot ovat täyttyneet.

Sopimus on voimassa kaksikymmentä (20) vuotta voimaantulon päivämäärästä, tämän kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan määrä- yksiä.

12 artikla

Sopimuksen muuttaminen

Sopimusta voidaan muuttaa sopimuspuol- ten kirjallisella sopimuksella.

13 artikla

Sopimuksen suhde vuoden 1961 sopimukseen

Alusten ilmoittautumista ja jäänmurtoyh- teistyötä koskevissa järjestelyissä muiden Pohjoismaiden kanssa sopimuspuolten tulee noudattaa sopimusta Suomen, Norjan, Ruot- sin ja Tanskan välillä jäänmurtajien yhteis- toiminnasta vuodelta 1961, ellei tässä sopi- muksessa muuta määrätä.

14 artikla

Riitojen ratkaiseminen

Vastaavien viranomaisten tulee neuvottelu- teitse ratkaista tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyvät kiistat. Sopimus- puolten tulee ratkaista sellaiset riidat, joista vastaavat viranomaiset eivät pääse sovintoon.

15 artikla

Irtisanominen

Kumpikin sopimuspuoli voi irtisanoa tä- män sopimuksen kirjallisella ilmoituksella diplomaattiteitse. Sopimuksen voimassaolo lakkaa kaksitoista (12) kuukautta siitä päi-

vämäärästä, kun toinen sopimuspuoli on vas- taanottanut tiedonannon asiasta tai sellaisena myöhempänä ajankohtana, joka tiedonannos- sa ilmoitetaan.

Tämän vakuudeksi jäljempänä mainitut asianmukaisesti valtuutetut edustajat ovat al- lekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tämä sopimus on tehty Reykjavikissa 29 päivänä elokuuta 2011 kahtena kappaleena suomen ja ruotsin kielellä, molempien teks- tien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Suomen tasavallan hallituksen puolesta Ruotsin kuningaskunnan hallituksen puolesta Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxxxx-Xxxxx

Liite

SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN JA RUOTSIN KUNINGASKUNNAN HALLITUKSEN VÄLISEEN SOPIMUKSEEN TALVIMERENKULUN PALVELU- JEN YHTEISESTÄ JÄRJESTÄMISESTÄ JA YHTEISTYÖSTÄ TALVIMERENKU- LUN PALVELUJEN ALALLA

TAVOITTEET

Sopimuksen 4 artiklan mukaisen yhteistoiminnan tavoitteita tulee täydentää määrällisillä ta- voitteilla tai avainluvuilla vastaavien viranomaisten yhteisellä sopimuksella. Näistä tavoitteis- ta ja avainluvuista on tehtävä selkoa yhteisessä talvimerenkulun palveluita koskevassa suunni- telmassa.

Vastaavat viranomaiset seuraavat tavoitteiden toteutumista ja avainlukuja niiden tietojen avulla, jotka saadaan talvimerenkulun palvelujen ohjaamiseen ja yhdenmukaistamiseen käy- tettävistä teknisistä järjestelmistä (nykytilanteessa IBNet).

JÄÄNMURTOVALMIUS

Jäänmurtovalmiuden ylläpidossa noudatetaan seuraavia periaatteita:

Sopimuspuolten tulee yhdessä asettaa sopimuskohteeseen riittävät jäänmurtoresurssit tyy- dyttävien talvimerenkulun palvelujen turvaamiseksi.

Sopimuspuolten tulee asettaa jäänmurtajia talvimerenkulun yhteisen palvelun käyttöön tä- män sopimuksen mukaisesti. Käyttöön asetettujen jäänmurtajien lukumäärää ja maiden välistä jakaumaa voidaan muuttaa vastaavien viranomaisten sopimuksella.

Nykyiset jäänmurtajat jaetaan jäänmurtokapasiteettinsa mukaan kahteen luokkaan:

A) Suuret jäänmurtajat, jotka soveltuvat merijään murtamiseen vaativissa olosuhteissa. Näi- den konevoima on vähintään 15 000 kW, leveys vähintään 23,8 m ja syväys vähintään 8,0 m.

B) Suhteellisen suuret jäänmurtajat, jotka soveltuvat merijään murtamiseen vähemmän vaa- tivissa olosuhteissa. Näiden konevoima on vähintään 10 000 kW, leveys vähintään 18,0 m ja syväys vähintään 6,0 m.

Sopimusajankohtana sopimuspuolilla on hallinnassaan seuraavat jäänmurtajat kussakin luo- kassa:

Nimi Konevoima Pituus, m Leveys, m Syväys, m Rakennus- Toimittaja kW vuosi

Luokka A

Fennica	21000	116,0	26,0	8,4	1993	Arctia Shipping
Nordica	21000	116,0	26,0	8,4	1994	Arctia Shipping
Oden	18000	108,0	31,5	8,5	1988	Svenska Sjöfartsverket
Atle	16200	104,0	23,8	8,3	1974	Svenska Sjöfartsverket
Frej	16200	104,0	23,8	8,3	1975	Svenska Sjöfartsverket
Ymer	16200	104,0	23,8	8,3	1977	Svenska Sjöfartsverket
Urho	16200	106,6	23,8	8,3	1974	Arctia Shipping
Sisu	16200	106,6	23,8	8,3	1975	Arctia Shipping
Otso	15000	98,6	24,2	8,0	1986	Arctia Shipping
Kontio	15000	98,6	24,2	8,0	1987	Arctia Shipping

Luokka B

Tor Viking	13440	83,7	18,0	6,0	2000	Transatlantic
Balder Viking	13440	83,7	18,0	6,0	0000-0000	Transatlantic
Xxxxx Xxxxxx	13440	83,7	18,0	6,0	0000-0000	Transatlantic
Botnica	10000	96,7	24,0	8,5	1998	Arctia Shipping
Voima	10200	83,5	19,4	7,0	1954	Arctia Shipping

Selvitys jäänmurtajien luokituksesta löytyy talvimerenkulun palvelujen järjestämistä koske- vasta yhteisestä suunnitelmasta, jota voidaan muuttaa vastuullisten viranomaisten sopimuksel- la.

Tyydyttävien talvimerenkulun palvelujen varmistamiseksi arvioidaan sopimushetkellä tar- vittavan yhteensä kymmenen (10) jäänmurtajaa. Maiden välisen jakauman tulee olla sellainen, että Suomella on hallinnassaan neljä (4) A-luokan jäänmurtajaa ja yksi (1) B-luokan jäänmur- taja ja vastaavasti Ruotsilla hallinnassaan kolme (3) A-luokan jäänmurtajaa ja kaksi (2) B- luokan jäänmurtajaa. A-luokan jäänmurtaja voi korvata B-luokan jäänmurtajan, mutta ei päin- vastoin. Jos olosuhteet muuttuvat siten, että jäänmurtajien tarve muuttuu, vastaavien viran- omaisten tulee yhdessä päättää muuttuneesta yhteisestä jäänmurtovalmiudesta. Sillä edellytyk- sellä, ettei talvimerenkulun palveluille aiheudu haittaa, vastaavat viranomaiset voivat yhteises- ti päättää valmiudessa olevien jäänmurtajien lukumäärän pienentämisestä jäänmurtokauden alussa tai lopussa, esimerkiksi miehistökustannusten pienentämiseksi, huoltoa varten tai jään- murtajien vuokrausta varten. Talvimerenkulun palveluja koskevaan yhteiseen suunnitelmaan tulee sisältyä selvitys tyydyttävien jäänmurtopalvelujen edellyttämästä jäänmurtajamäärästä.

Vastaavien viranomaisten tulee ennen jokaisen jäänmurtokauden alkua ilmoittaa, mitkä jäänmurtajat on varattu sopimuskohteelle. Talvimerenkulun palveluja koskevaan yhteiseen

suunnitelmaan tulee sisältyä selvitys yhteiseen jäänmurtovalmiuteen kuuluvista jäänmurtajista ja näiden luokituksesta.

Vastaavien viranomaisten tulee jatkuvasti selvittää myös muiden jäänmurtajien saatavuutta talvimerenkulun palveluja varten. Tavoitteena tulee olla muodostaa lisäresurssivaranto sen ka- pasiteetin rinnalle, mikä osapuolilla sopimuksen mukaan on hallinnassaan.

JÄÄNMURTAJIEN KOHDENTAMINEN

Vastaavat viranomaiset selvittävät talvimerenkulun palveluja koskevassa yhteisessä suunni- telmassaan, miten yhteistoiminta järjestetään.

Jäänmurtopalvelujen johdon on jäänmurtajien kohdentamisessa noudatettava kustannuste- hokkuusperiaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisessa jäänmurtaja-avustuksessa tulee käyt- tää tehtävään sopivaa jäänmurtajaa, jonka käyttö aiheuttaa vähiten muuttuvia kustannuksia. Arvioinnissa on myös otettava huomioon jäänmurtajan kapasiteetti eli jäänmurtokyky sekä miehistön ammattitaito. Muuttuvat kustannukset sisältävät valmiuskustannukset ja mahdolliset liikkeellelähtökustannukset sekä vaihtoehtoisarvon. Vastaavat viranomaiset voivat yhteisesti sopia myös ympäristökustannusten huomioimisesta jäänmurtajien kohdentamisessa.

Vastaavien viranomaisten tulee näiden periaatteiden pohjalta laatia suunnitelma siitä, miten jäänmurtopalvelujen johdon tulee hoitaa jäänmurtopalvelujen kohdentaminen.

HYVITYS

Jos jommankumman sopimuspuolen jäänmurtoresursseja on käytetty laajalti avustamaan aluksia satamiin ja satamista toisen sopimuspuolen alueella, tästä suoritetaan hyvitys osapuol- ten kesken. Hyvityksen lähtökohtana pidetään aluksen polttoaineen kulutusta.

MUUTA

Vastaavien viranomaisten tulee, siinä määrin kuin ne katsovat sen aiheelliseksi, täydentää talvimerenkulun palveluja koskevaa yhteistä suunnitelmaa lisätiedoilla.

⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯

JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ XXXXX XXXXX OY / EDITA PUBLISHING OY XXXX 0000-0000 / 1238-2361 (painettu)