KOULUTUSSOPIMUKSET YLIOPISTOSAIRAALAN ULKOPUOLISTEN KOULUTUSPAIKKOJEN KANSSA – KRITEERIT

KOULUTUSSOPIMUKSET YLIOPISTOSAIRAALAN ULKOPUOLISTEN KOULUTUSPAIKKOJEN KANSSA – KRITEERIT

Lääketieteellistä opetusta antavat yksiköt valvovat erikoislääkärikoulutusta. Yksikkö voi hyväksyä kriteerit täyttäviä yliopiston ulkopuolisia terveydenhuollon yksiköitä koulutuspaikoiksi, jotta voidaan taata riittävien valmiuksien saaminen erikoislääkärikoulutuksen aikana.

Erikoislääkärikoulutuksen tulee myös kyetä vastaamaan terveyspalvelujärjestelmän ja sen asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin sekä turvata lääkäreiden saatavuus terveyspalvelujärjestelmässä.

KOULUTUSPAIKAN HYVÄKSYMISEKSI VAADITTAVAT KRITEERIT

Kouluttaja ja henkilökohtainen ohjaaja

Kouluttajan tulee olla pääsääntöisesti alan dosentti. Paikalliset olosuhteet huomioiden, kouluttajaksi voidaan nimetä myös alan erikoislääkäri. Kouluttajalla tulisi olla myös pedagogista koulutusta.

Koulutuspaikan resurssit

- koulutus tulee toteuttaa terveystieteiden tiedekunnan hyväksymän erikoisalan opetussuunnitelman mukaan

- potilasaineiston on oltava riittävän monipuolinen ja yliopistosairaalan potilasaineistoa täydentävä

- yksikön tulee päivystää niillä aloilla, joilla päivystys on olennaista, takapäivystyksen tulee olla kunnossa

- yksikössä on oltava sopiva alan kirjasto, jossa on erikoisalan tenttivaatimuksissa vaadittavat kirjat ja lehdet sekä elektroniset tiedonsaantijärjestelmät

- erikoistuvan lääkärin tulee osallistua säännölliseen toimipaikkakoulutukseen (mm. säännöllinen meeting-toiminta), jota edellytetään 2-5 tuntia viikossa lukukausien aikana.

- toimipaikkakoulutuksen lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää muuta, erikoistuvien lääkärien tarpeista lähtevää koulutusta, joka määritellään koulutussopimuksissa. Erikoistuvien lääkärien tulee myös voida osallistua (mm. evo- rahan tai aluehallintoviraston kautta työnantajille maksettavan tuen turvin) ulkopuoliseen koulutukseen.

Koulutussopimus

Koulutuspaikaksi hakevan yksikön tulee ottaa yhteyttä ko. koulutusohjelman vastuuhenkilöön (tähän tehtävään nimetty yliopiston professori tai dosentti) ja sopia koulutussopimuksesta ja sen sisällöstä. Koulutussopimuksessa on käytävä ilmi hyväksyttävä koulutusaika, kouluttajat ja mitkä valmiudet erikoistuvan lääkärin tulee saavuttaa koulutusjakson aikana. Erikoistuvalle lääkärille tulee nimetä henkilökohtainen ohjaaja. Erikoistuvan edistymisen arviointiin tulee käyttää muodollista seurantajärjestelmää (lokikirja ja säännöllinen arviointi). Jos koulutuspaikan toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia, harkitaan koulutusoikeuksia uudelleen.

Ulkopuolisen koulutuspaikan hyväksymisestä päättää kyseisen erikoisalan vastuuhenkilö. Koulutuspaikaksi hyväksytyn sairaalan tai terveyskeskuksen tulee osallistua yliopiston järjestämään evaluaatioon (kustannukset evo-rahoista tai valtion maksamista erikoislääkärikoulutuksen korvauksista).

Koulutussopimuksen allekirjoittavat koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kouluttaja. Koulutussopimuksesta on toimitettava kopio tiedekuntaan opintohallinnon päällikölle.

Henkilökohtainen koulutussopimus

Silloin kun ei ole tarkoituksenmukaista tehdä pysyvää koulutuspaikkasopimusta, voidaan tarpeen mukaan tehdä erikoistuvaa lääkäriä koskeva henkilökohtainen koulutussopimus. Sopimus tarkoittaa, että koulutusohjelman vastuuhenkilö ja sairaalassa tai terveyskeskuksessa oleva kouluttaja tekevät yhdessä erikoistuvan kanssa koulutussopimuksen, jossa määritellään hyväksyttävä koulutusaika sekä opeteltavat tiedot ja taidot. Henkilökohtaisen koulutussopimuksen hyväksyy koulutusohjelman vastuuhenkilö ja sopimuksesta toimitetaan kopio tiedekuntaan opintohallinnon päällikölle.

Valinta yliopistosairaalan ulkopuoliseen koulutuspaikkaan

Jos yliopistosairaalan ulkopuolinen koulutus on ennen varsinaista yliopistosairaalassa suoritettavaa koulutusjaksoa, yliopistosairaalan ulkopuolisen kouluttajan tulee neuvotella koulutusohjelman vastuuhenkilön kanssa valinnasta ennen lopullista päätöksentekoa.

Ulkopuolisten koulutuspaikkojen määrä

Erikoislääkäreiden alueellinen ja valtakunnallinen tarve tulee ottaa huomioon erikoisaloittain päätettäessä ulkopuolisten koulutuspaikkojen määristä. Koulutuspaikkojen määrä tulee mitoittaa siten, että erikoistuminen sujuu joustavasti.

Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoisaloilla on omat sopimusmallit, jotka noudattavat pääosin em. kriteerejä.