SOTE sopimuksen jaksotyöaikamääräykset 2023
SOTE sopimuksen jaksotyöaikamääräykset 2023
Edunvalvontakoulutus JHL
• Tasoittumisjakson pituus
• 2 vko / 76 tuntia 30 minuuttia
• 3 vko / 114 tuntia 45 minuuttia
• 4 vko / 153 tuntia
• 6 vko / 229 tuntia 30 minuuttia (määräaikainen määräys 5,9,2022- 30.4.2025)
• Kolmea viikkoa pitempää työaikajaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen.
• Tarve jatkuvan neljän viikon työaikajakson käyttämiseen voi olla esimerkiksi osa-aikatyötä tai pääsääntöisesti yötyötä tekevän työntekijän/viranhaltijan kohdalla.
• Kun työaikajaksoon sisältyy enemmän kuin yksi arkipyhä, jaksotyössä voidaan käyttää tilapäisesti yhtä neljän viikon työaikajaksoa
• Työntekijälle/viranhaltijalle annetaan arkipyhälyhennyksenä ainakin yksi keskimääräisen työpäivän pituinen vapaapäivä kyseisen tasoittumisjakson aikana.
Työpäivän yhtäjaksoisuus ja työvuoron pituus (11 §, 2 mom.)
• Jaksotyössä työvuoro on säännönmukaisesti enintään 10 tunnin pituinen, jolleivät viraston tai laitoksen toiminnan kannalta välttämättömät lyhytaikaiset poikkeukset muuta aiheuta tai toimivaltainen viranomainen ja asianomainen sopijajärjestö paikallisesti toisin sovi.
• Yövuoro voi kuitenkin olla 11 tunnin pituinen.
• Työvuoroja saa työvuoroluettelon mukaan teettää peräkkäin enintään seitsemän.
• Soveltamisohje
• Yövuorojen määrä ks. TAL 8 § (viittausmääräys).
• Peräkkäisiä 5 sekä tt/vh suostumuksella 1 + 1. Tämän jälkeen työntekijälle olisi annettava vähintään 24 tunnin yhdenjaksoinen vapaa.
• Kutakin lisävuoroon tarvitaan tt/vh suostumus
• Lisävuorot korvataan lisä- tai ylityönä
Vapaapäivien sijoittelu jaksotyössä
• Jollei toimintojen luonne muuta vaadi, työntekijän/viranhaltijan säännöllinen työaika sijoitetaan viidelle työpäivälle viikossa.
• Työvuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle/viranhaltijalle annetaan vähintään kaksi vapaapäivää viikkoa kohden.
• Vapaapäivät pyritään antamaan peräkkäisinä päivinä viikon aikana.
• Kaksi peräkkäistä vapaapäivää tarkoittaa kahta peräkkäistä kalenteripäivää.
• Työvuorot suunnitellaan siten, että sunnuntai ja lauantai ovat mahdollisuuksien mukaan vapaapäiviä.
• Työvuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle/viranhaltijalle annetaan vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää kolmen viikon aikana. Kaksi peräkkäistä vapaapäivää tarkoittaa kahta peräkkäistä kalenteripäivää.
Työaika, kun palvelussuhde ei kestä koko työaikajaksoa ( 9 §, 2 mom.)
• Työaika on kalenteripäivää kohden keskimäärin 7 tuntia 39 minuuttia, kuitenkin enintään 38 tuntia 15 minuuttia kalenteriviikossa.
• Ei tarkastella keskeytyksenä, vaan oma määräys tätä varten.
Esimerkki:
Palvelussuhde kestää maanantaista seuraavan viikon keskiviikkoon (10 kalenteripäivää). Säännöllinen työaika on 38:15 + (3 x 7:39) = 61 tuntia 12 minuuttia.
Täyttä työaikaa tekevän arkipyhäjakson säännöllinen työaika (9 §)
• Esimerkki: Säännöllinen työaika kolmen viikon työaikajaksolla on 114 tuntia 45 minuuttia. Mikäli työaikajaksolla on yksi arkipyhä, säännöllinen työaika eli ylityöraja on 114,75-7,65=107,1 eli 107 tuntia 6 minuuttia.
• Mikäli henkilö tekisi jonakin päivänä esim. 2 tuntia pidempään töitä, syntyisi jaksolla 2 tuntia ylityötä.
Lisä- ja ylityö jaksotyössä keskeytyneellä työaikajaksolla (16 §)
Keskeytyksen syyt: (16 § 1 mom.)
• Viranhaltija/työntekijä
• (vuosiloma): lähtee/palaa kesken jakson,
• (sairasloma): lähtee/palaa kesken jakson,
• (muulle virkavapaalle/työlomalle): lähtee/palaa Kahdenlaisia keskeytyksiä:
1. Työvuoroluetteloon ennalta suunniteltu keskeytys (nyk. ennalta tiedetty)
• tiedetään viimeistään 7 päivää ennen jakson alkua eli ennen edeltäneen viikon maanantaita
2. Muut keskeytykset (nyk. yllättävä)
• Tulee tietoon aikaisintaan 7 päivää ennen jakson alkua eli edeltävän viikon maanantaina
Lyhytaikainen työntekijä, jonka palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä työaikajaksoa, arkipyhä (9 §, 3 mom.)
• Esimerkki: Palvelussuhde kestää maanantaista seuraavan viikon keskiviikkoon (10 kalenteripäivää) ja sen aikana on yksi arkipyhä (perjantai).
• Arkipyhästä johtuva suhteellinen lyhennys on 10/14 (10 kalenteripäivää/2 viikon työaikajakso) x 7:39 = 5:28
• Säännöllinen työaika eli ylityöraja on 38:15 + (3x7:39) - 5:28 = 55:44 eli 55 tuntia 44 minuuttia.
Ennalta suunniteltu keskeytys (16 §, 1 mom.)
1. Työvuoroluetteloon ennalta suunniteltu keskeytys
• Mikäli työaikajakso keskeytyy vuosiloman tai virka-
/työvapaan tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, säännöllinen työaika lyhenee (ylityöraja) jokaista tällaista poissaolopäivää kohden, joka olisi ollut työpäivä, 7 tuntia 39 minuuttia, kuitenkin enintään 38 tuntia 15 minuuttia kalenteriviikossa.
TÄYTTÄ TYÖAIKAA TEKEVÄN ENNALTA SUUNNITELTU KESKEYTYS (16 § 1 .MOM)
• Säännöllisen työajan määrään (ylityörajaan) vaikuttaa edelleen keskeytyspäivien lukumäärä. Vajaan kalenteriviikon keskeytystilanteissa ylityöraja alenee keskimääräisen työpäivän pituuden (7 tuntia 39 minuuttia) verran poissa oltua työpäivää kohden.
• Vajaan kalenteriviikon työaikaa koskeva taulukko poistuu käytöstä. Koko kalenteriviikon poissaolo lyhentää säännöllistä työaikaa kuten aiemmin, 38 tuntia 15 minuuttia.
• Mikäli työpäivät eivät ole tiedossa, eli aikana, jona työvuoroluettelossa on poissaolo, työpäiviksi katsotaan maanantai-perjantai.
• Esimerkki
1. Säännöllinen työaika kolmen viikon työaikajaksolla, jolla toinen kalenteriviikko (ma – su) on työvapaata, on 76:30 tuntia.
2. Säännöllinen työaika kolmen viikon työaikajaksolla, jolla toisen viikon ma-pe on työvapaata on 76:30 tuntia.
Muut keskeytykset (16 §, 2 mom.)
2. Muut keskeytykset
• Jos keskeytys ei ole ollut tiedossa viikkoa ennen työaikajakson alkua, se työaika, joka tehdään poissaolon ulkopuolelle hyväksytyssä työvuoroluettelossa suunnitellun säännöllisen työajan lisäksi, on täydessä työajassa ylityötä.
Täyttä työaikaa tekevän muu keskeytys (16 §, 0.xxx)
• Esimerkki
• Työaikajakson pituus 3 vko, toisen viikon ti – to sairausloma, joka tuli tietoon vasta maanantaina.
• Ylityöraja on alun perin keskeytyksen ulkopuolelle suunnitellut tunnit eli 100 tuntia 45 minuuttia.
• Toisin sanoen 114:45 – 14 (keskeytyksen alle jäävät tunnit) = 100 :45
• Mikäli ennalta suunnitellun keskeytyksen lisäksi työaikajaksoon tulee muu keskeytys, ylityöraja on muun keskeytyksen ulkopuolelle alunperin suunnitellut tunnit.
• Esimerkki: 3 vko työaikajakso, jolla ennalta suunniteltu työvapaa viimeisen viikon to – su. Lisäksi työntekijä sairastuu yllättäen toisen viikon ke – su väliseksi ajaksi.
1. Ylityöraja: 114:45 – (2 x 7:39) = 99:27
2. Ylityöraja: Sairausloman ulkopuolelle suunnitellut tunnit (6:27 + 10 +10 9 + 9 + 9 + 10 + 8) = 71:27 tai keskeytysajalle suunnitellut tunnit vähennettynä 1. kohdan mukaisesta ylityörajasta 99:27 – (9 + 9 +10) = 71:27
Aikahyvitys keskeytyneellä jaksolla
(15 §, 2 MOM. 3 KOHTA)
• Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu annettavaksi vapaa-aikakorvausta tai työaika alittaa säännöllisen työajan muun vastaavan syyn vuoksi, niin 16 §, 0.xxx.,1 kohdan tapauksessa ovat ylityötä ja 2 kohdan tapauksessa lisätyötä ne työtunnit, jotka ylittävät työvuoroluetteloon muulle kuin keskeytysajalle merkityn työajan ja etukäteen suunnitellun säännöllisen työajan vajauksen yhteenlasketun määrän.
YÖTYÖN VAPAA-AIKAKORVAUKSEN KÄYTTÄMINEN
JAKSOTYÖSSÄ
• Työaikajakson keskeytyessä
⮚ Yötyön vapaa-aikakorvauksella ei voida täyttää säännöllisen työajan vajausta enempää kuin työvuoroluetteloon oli vahvistettu vapaa-aikahyvitystä annettavaksi.
⮚ Yötyön vapaa-aikakorvaus annetaan aikaisintaan yötyön tekemistä seuraavalla jaksolla. Suunniteltu lista: 106:45 (jaksolla 8 tuntia yötyön aikahyvitystä)
X = yötyön aikahyvitys 8h
• Työvuoroluettelossa toteutuu 90 työtuntia
• Ylityöraja: 90 + 8 = 98 tuntia 45 minuuttia
• Mikäli työvuoroluetteloon tulee esim. neljä todellista työtuntia lisää, siirtyy suunnitellusta yötyön aikahyvityksestä neljä tuntia annettavaksi myöhemmin tai niistä on suoritettava rahakorvaus.
• Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan että ylityörajan.
• Jaksotyössä ylityöraja riippuu siitä, onko työaikajaksolla arkipyhiä ja siitä, onko työaikajakso keskeytynyt.
• Lisätyötä voi muodostua vain osa-aikaiselle työntekijälle
• Täyttä työaikaa tekevällä arkipyhä alentaa sekä säännöllistä työaikaa että ylityörajaa
• Työvuoroluetteloon ei suunnitella lisä- tai ylityötä, vaikka tarve säännöllisen työajan ylittämiselle olisi ennalta tiedossa.
• Suostumus
• Lisätyöhön työsopimuksella tai erikseen
• Ylityöhön erikseen tai lyhyehköksi aikaa kerrallaan
YLITYÖKORVAUS KESKEYTYNEELLÄ JAKSOLLA (17 §, 1 MOM. 2. KOHTA)
• Ylityö korvataan seuraavasti:
• Jakson kahdelta ensimmäiseltä työpäivää kohden lasketulta keskimääräiseltä ylityötunnilta suoritetaan 50 %:lla korotettu tuntipalkka ja seuraavilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa.
• Esimerkki: viranhaltijalle/työntekijälle on syntynyt ylityötä 10 tuntia. Keskeytyksen ulkopuolella on työpäiviä neljä.
• Maksetaan kahdeksalta tunnilta (4 päivää x 2 tuntia) 50 %:lla korotettu tuntipalkka ja kahdelta tunnilta (4 päivää x ½ t) 100 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.
• Työpäiviksi katsotaan myös:
• Yötyön vapaa-aikahyvityksestä, asuntovarallaolosta tai työntasauksesta johtuvat kokonaiset vapaapäivät.
YLITYÖKORVAUS TÄYDELLÄ TYÖAIKAJAKSOLLA (17 §, 1. MOM)
MUUT JAKSOTYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
• Työaikaluvun 9 §:n 1 momentin pöytäkirjamerkinnän mukaan 5.9.2022 lukien työaikajakson pituus voi olla 2– 4 viikon lisäksi myös 6 viikkoa, jolloin säännöllinen täysi työaika on enintään 229 tuntia 30 minuuttia.
• Kuuden viikon työaikajakson käyttämiseen liittyvät myös pöytäkirjamerkinnät 16 §:n 1 momentissa ylityökorvauksesta vastaavasti kuin 4 viikon työaikajaksossa ja 23 §:n 5 momentissa työaikakorvausten maksamisesta rahakorvauksena vastaavasti kuin 3 viikon työaikajaksossa.
MUUT JAKSOTYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
• Työaikaluvun 9 §:n 1 momentin toinen määräaikainen pöytäkirjamerkintä koskee arkipyhien antamista kokonaisina vapaapäivinä, kun työaikajaksoon sisältyy yksi tai useampi arkipyhä, annetaan arkipyhälyhennyksenä yhtä monta keskimääräisen työpäivän pituista vapaapäivää kyseisen tasoittumisjaksona aikana kuin on arkipyhiä ko. työaikajaksolla.
• Jos työnantaja käyttää lyhyempää kuin kuuden viikon työaikajaksoa, vähintään yksi arkipyhävapaa annetaan ko. työaikajakson aikana kokonaisena vapaapäivänä. Mahdolliset muut samalle työaikajaksolle sattuvat arkipyhävapaat voidaan siirtää annettavaksi seuraavan työaikajakson aikana kokonaisina vapaapäivinä.
MUUT JAKSOTYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
• Määräyksen tarkoituksena on, että arkipyhävapaat tulisi antaa työaikajakson pituudesta riippumatta sillä työaikajaksolla, jossa arkipyhät sijaitsevat.
• Jos tätä ei pystytä noudattamaan esimerkiksi työvoimapulan tai muiden syiden vuoksi, voidaan arkipyhävapaita siirtää seuraavalle työaikajaksolle kuutta viikkoa lyhyemmissä työaikajaksoissa. Tällöinkin tulee antaa vähintään yksi arkipyhävapaa kokonaisena vapaapäivänä, sillä työaikajaksolla, jolla arkipyhät sijaitsevat.
• Siirtomahdollisuudella on siis merkitystä sellaisilla työaikajaksoilla, joilla on yhtä useampi arkipyhä. Jos työnantaja käyttää kuuden viikon työaikajaksoa arkipyhiä sisältävällä työaikajaksolla, työnantaja ei voi siirtää vapaita seuraavalle työaikajaksolle pidettäväksi arkipyhien lukumäärästä riippumatta.
• Arkipyhävapaa tulee aina merkitä työvuoroluetteloon.
SIIRRETYN ARKIPYHÄVAPAAN VAIKUTUS ERÄISIIN MUIHIN TYÖAIKA- JA VUOSILOMAMÄÄRÄYKSIIN
• Määräaikaisilla pöytäkirjamerkinnöillä ei ole muutettu vuosilomaa tai työaikaa koskevia määräyksiä. Siirretyn arkipyhävapaan vaikutusten hahmottamisen helpottamiseksi alla olevaan tekstiin on kuitenkin koottu erilaisia esimerkkejä ja määräysten soveltamistilanteita silloin, kun arkipyhävapaa on siirretty seuraavalle työaikajaksolle.
• Jos arkipyhävapaa siirtyy annettavaksi työaikajaksolle, jolla on ennalta suunniteltu keskeytys, vuosilomapäivä/päivät eivät kulu siltä osin tilanteessa, jossa siirretyt arkipyhävapaat on suunniteltu vuosiloma-ajalle.
• Jos taas arkipyhävapaat annetaan ennalta suunnitellun vuosiloman ulkopuolella, arkipyhävapaa tulee annetuksi ja säännöllinen työaika alenee.
SIIRRETYN ARKIPYHÄVAPAAN VAIKUTUS ERÄISIIN MUIHIN TYÖAIKA- JA VUOSILOMAMÄÄRÄYKSIIN
• Jos taas on etukäteen tiedossa, että työntekijä on suunnitellusti poissa (esim. perhevapaa, opintovapaa tai mikä tahansa työ- ja virkavapaa) koko arkipyhäjaksoa seuraavan työaikajakson, arkipyhävapaata ei voi siirtää annettavaksi seuraavan työaikajakson kuluessa.
• jos seuraavalla työaikajaksolla on yllättävä poissaolo esim. sairauspoissaolo ja sairausloma sijoittuu arkipyhävapaan ajalle, arkipyhävapaa katsotaan annetuksi. Jos työntekijälle/viranhaltijalle myönnetään vuosilomaa, vuosilomapäivä ei kulu siltä osin, kun se osuu samalle ajalle kuin arkipyhävapaa.
• Arkipyhän antaminen kokonaisena vapaapäivänä koskee nimenomaan työvuoroluettelon suunnittelua.
• Vapaan antaminen tulee siis huomioida, kun työnantaja suunnittelee työvuoroluetteloa.
• Työvuoroluettelon muuttamista koskevista määräyksistä voi seurata, että kokonainen arkipyhävapaa jää saamatta. Näin voi tapahtua myös, kun työnantaja siirtää arkipyhävapaan seuraavalle työaikajaksolle.
• Jos tällainen siirretty vapaapäivä muuttuu työpäiväksi, työvuoroa käsitellään kuten mitä tahansa kyseiselle päivälle ja ajankohdalle osuvaa työvuoroa ja maksetaan sen mukaiset työaikakorvaukset, jos työaikaluvussa määrätyt maksamisen edellytykset täyttyvät.
• Esimerkiksi jos kyseessä on sunnuntai, maksetaan sunnuntaityökorvaus.
SIIRRETYN ARKIPYHÄVAPAAN VAIKUTUS ERÄISIIN MUIHIN TYÖAIKA- JA VUOSILOMAMÄÄRÄYKSIIN
• Rahakorvaus siirretystä arkipyhävapaasta voi tulla maksettavaksi ainoastaan silloin kun työnantaja on suunnitellut arkipyhävapaan annettavaksi seuraavalla työaikajaksolla, mutta palvelussuhde päättyy ennen kyseisen työaikajakson alkamista.
• Tällöin työvuoroluetteloa muutetaan ensisijaisesti sopimalla, jotta säännöllinen työaika alenee siirrettyä arkipyhää vastaavasti.
• Jos tämä ei ole mahdollista, maksetaan siirretystä mutta saamatta jääneestä vapaapäivästä poikkeuksellisesti yksinkertainen tuntipalkka.
• Tällainen tilanne voi muodosta esim. koeaikapurun yhteydessä.
• Jos taas työsuhteen päättyminen on tiedossa jo työvuoroluettelon suunnitteluvaiheessa, otetaan siirretty arkipyhävapaa huomioon normaalisti työvuoroluettelon suunnittelussa ja se vähentää säännöllistä työaikaa.
SOTE- sopimuksen jaksotyö
OSA-AIKAISEN SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA
• Osa-aikaisen säännölliseksi työajaksi (lisätyöraja) katsotaan osa-aikatyön suhteellinen osuus täyttä työaikaa tekevän ylityörajasta.
• Jakson täysi työaika x osa-aikaprosentti = osa-aikaisen säännöllinen työaika (lisätyöraja)
• Esim. osa-aikatyössä, jossa työaika on 80 % täydestä työajasta, säännöllinen työaika (lisätyöraja) on (114,75 x 80%) 91 tuntia 48 minuuttia, jollei työaikajakso keskeydy poissaolon vuoksi.
• Ylityöraja on sama kuin täyttä työaikaa tekevällä eli 114 h 45 min.
SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA ARKIPYHÄJAKSOLLA (9 §, 3 MOM.)
• Arkipyhä alentaa täyttä työaikaa tekevän ylityörajaa 7 tuntia 39 minuuttia.
• Täyttä työaikaa tekevälle ei siis enää muodostu lainkaan lisätyötä.
• Mikäli arkipyhä jää keskeytyksen alle, se ei alenna ylityörajaa
• Osa-aikatyöntekijän lisätyörajaa alennetaan hänen osa-aikaprosenttiaan vastaavassa suhteessa arkipyhän tuntimäärästä.
• Lyhytaikainen työntekijä, jonka palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä työaikajaksoa, saa työsuhteensa kestoon suhteutetun osuuden arkipyhälyhennyksestä.
OSA-AIKAISEN ARKIPYHÄJAKSON SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA
• Esimerkki: osa-aikainen 80 % täydestä työajasta, 3 vkon työaikajakso, johon sisältyy 1 arkipyhä. Osa- aikaisuudesta perusteella säännöllinen työaika (lisätyöraja) on (114,75 x 80%) 91 tuntia 48 minuuttia. Ylityöraja on sama kuin täyttä työaikaa tekevällä eli 114 h 45 min. Arkipyhä alentaa vielä lisätyörajaa samassa suhteessa 7 tunnista 39 minuutista kuin osa- aikaprosentti on eli 91,81 - (7,65 x 80%) = 58,69 eli 85 tuntia 41 minuuttia.
Ennalta suunniteltu keskeytys (16
§, 1 mom.)
• Osa-aikaisen säännölliseksi työajaksi (lisätyöraja) katsotaan osa-aikatyön suhteellinen osuus täyttä työaikaa tekevän ylityörajasta.
• Mikäli työpäivät eivät ole tiedossa, työpäiviksi katsotaan maanantai-perjantai.
OSA-AIKAISEN ENNALTA SUUNNITELTU KESKEYTYS
• Esimerkki:
Osa-aikaisen 75 % työaikaa tekevän työntekijän kahden viikon työaikajaksolle on suunniteltu ensimmäinen kalenteriviikko vuosilomaa.
• Ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia.
• Säännöllinen työaika (lisätyöraja) on 28 tuntia 41 minuuttia (75 % x 38:15).
Muut keskeytykset (16 §, 2 mom.)
2. Muut keskeytykset
• Jos keskeytys ei ole ollut tiedossa viikkoa ennen työaikajakson alkua, se työaika, joka tehdään poissaolon ulkopuolelle hyväksytyssä työvuoroluettelossa suunnitellun säännöllisen työajan lisäksi, on täydessä työajassa ylityötä.
• Osa-aikatyössä säännöllisen työajan lisäksi tehty työaika on lisätyötä täyden jakson ylityörajaan saakka.
• Osa-aikatyössä säännöllisen työajan lisäksi tehty työaika on lisätyötä ylityörajaan (9 §:n mukainen täysi työaika) saakka.
• Esimerkki:Työntekijä on osa-aikainen 80 % täydestä työajasta. Käytössä 3 vko jakso. Työntekijä sairastuu kesken työaikajakson toisen kalenteriviikon ajaksi.
• Ylityöraja ilman keskeytystä on 114 tuntia 45 minuuttia, lisätyöraja 114,75 x 80 % = 91,80 eli 91 tuntia 48 minuuttia
• Sairauslomasta johtuen säännöllinen työaika eli lisätyöraja on ensimmäiselle ja kolmannelle viikolle suunnitellut tunnit tai toisin lisätyörajasta vähennettynä keskeytyksen alle jääneet tunnit 91:48 – (4 x 8) = 59 tuntia 48 minuuttia. Ylityöraja on114 tuntia 45 minuuttia.
LISÄ- JA YLITYÖ JAKSOTYÖSSÄ KESKEYTYNEELLÄ TYÖAIKAJAKSOLLA ( 15 §, 2 MOM. 2 KOHTA)
• Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jossa on sekä 7 § 2 momentissa tarkoitettu ennalta suunniteltu poissaolo että muu kuin ennalta suunniteltu poissaolo, ylityöraja alenee lisäksi poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien verran lisättynä poissaolon ulkopuolelle merkityllä mahdollisella vapaa- aikakorvauksen tuntimäärällä.