OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HELSINGIN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017- 2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HELSINGIN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017- 2020

13.4.2019/JKa

HY:n ja OKM:n kaudelle 2017-2020 sopimien tavoitteiden mukaiset toimenpiteet ja tulokset vuonna 2018

- Helsingin yliopisto raportointi sopimuskauden keskeisten kehittämistoimenpiteiden etenemisestä

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Helsingin yliopisto kehittää vahvuusalueitaan suuntaamalla näihin muutosohjelman kautta hankittavaa uutta rahoitusta ja hyödyntämällä nykyistä laajemmin kansallisten ja kansainvälisten strategisten kumppanien osaamista. Yliopisto yhdistää hajallaan olevaa life science -alan toimintaansa ja tiivistää yhteistyötä pääkaupunkiseudulla alan toimijoiden kanssa HiLife -osaamiskeskittymän muodostamiseksi vuoteen 2017 mennessä. Tutkimusta ja koulutusta kootaan nykyiset yksikkörajat ylittäviin kokonaisuuksiin siten, että uusi toimintarakenne otetaan käyttöön vuoden 2018 alusta lukien.

Yliopisto kehittää Ilmakehätieteiden keskusta yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyössä tavoitteena ilmakehätieteen ja ympäristötutkimuksen keskittymä.

Yliopisto syventää strategista kumppanuuttaan Aalto-yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Svenska handelshögskolanin kanssa tavoitteena toisiaan täydentävä osaaminen.

Helsingin yliopisto ja Vaasan alueen muut yliopistotoimijat (VY, ÅA, SHH), ammattikorkeakoulut sekä innovaatiojärjestelmän muut toimijat laativat vuoden 2017 aikana Vaasan yliopiston koordinoimana suuntaviivat Pohjanmaan korkeakoulujen vaikuttavuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi.

Helsingin yliopisto ja Taideyliopisto selvittävät kevääseen 2017 mennessä mahdollisuudet taiteiden tutkimuksen kokoamiseksi.

Yliopisto toimii aktiivisesti korkeakoulujen yhteistyön vahvistamisessa kansainvälistymisen edistämiseksi ja kansainvälisen yhteistyön toimintamallien kehittämisessä.

HiLIFE

HiLIFE aloitti toimintansa 1.1.2017. Sen 11 M?:n rahoitus koostuu sekä uudelleenkohdennuksista että strategisesta rahoituksesta.

HiLIFE:n keskeisenä tavoitteena ovat korkeatasoiset kansainväliset rekrytoinnit. HiLIFE tenure track - rekrytoinnit ovat tuoneet kansainvälistä näkyvyyttä tukien yliopiston ja Suomen positiivista brändiä. Nuorten lahjakkaiden tutkijoiden rekrytoinnit ovat jo tuottaneet mm. kolme uutta ERC projektia ja Suomen Akatemian huippuyksikön. Lisäksi 2018 varmistettiin yliopistoon HiLIFE Fellows ohjelman puitteissa kaksi ERC projektia. Meneillään olevalta rekrytointikierrokselta odotetaan samaa menestystä. Myös HiLIFE:n toimintayksiköiden johtajien rekrytointien tulokset osoittavat HiLIFE -tutkimusympäristön kansainvälisen houkuttelevuuden vahvistumista.

HiLIFE:n tehtävänä on ylläpitää ja koordinoida Life Science alan tutkimusinfrastruktuureja. Tähän liittyen pieniä yksiköitä on organisoitu laajemmiksi kansallisen FIRI-tiekartan kanssa linjassa oleviksi infrastruktuurialustoiksi. Uusien alustojen tuki on perustunut kansainväliseen arviointiin (HiLIFE-RIA). Arviointiin on liittynyt poisvalintoja.

Innovaatiotoiminnassa on ollut keskeisenä Health Capital Helsinki (HCH) yhteistyö. Lisäksi HiLIFE on käynnistänyt uuden rahoitusmuodon tutkimustulosten hyödyntämiseen ja kaupallistamiseen tähtääville proof- of-concept -tutkimusprojekteille. HiLIFE:n ja life science tiedekuntien yhteistyönä on syntynyt SLUSH y Science -tapahtuma, joka on tuonut kansainvälistä näkyvyyttä ja kontakteja. Vuonna 2017 käynnistyi yliopiston mittavin yritysyhteistyöprojekti FinnGen, joka toimii pilottina public-private yritysyhteistyön jatkokehittämiselle. Lisäksi 2018 aloitti toimintansa 8 yliopiston ja yhteistyökumppanien yhteistä life science

-vahvuusalueisiin perustuvaa Grand Challenge -projektia, jotka vahvistavat yliopiston profiloitumista ja toimivat kiihdyttämöinä myös kansallisille aloitteille kuten Digitaalisen yksilöllistetyn syöpälääketieteen lippulaiva iCAN ja Kansallinen neurotieteen tutkimuskeskus.

Toimintarakenne

Helsingin yliopiston tiedekuntien sisäiset rakenteet uudistettiin vuoden 2018 alussa, jolloin kaikista tiedekunnista tuli laitoksettomia. Teologinen, humanistinen, kasvatustieteellinen, matemaattis- luonnontieteellinen, lääketieteellinen, eläinlääketieteellinen ja farmasian tiedekunta säilyttivät perinteisen osastorakenteen, joka koostuu vähintään kahdesta ja enintään viidestä osastosta. Valtiotieteellisessä, maatalous-metsätieteellisessä sekä bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa johtamisjärjestelmä perustuu linjoihin. Oikeustieteellinen tiedekunta säilyi alarakenteettomana.

Yliopiston strategisten kotimaisten kumppanien Aalto-yliopiston ja Hankenin kanssa joulukuussa 2017 perustetun Helsinki Graduate School of Economics toimintaa käynnistettiin vastaamaan taloustieteen ja muun kvantitatiivisen yhteiskuntatieteen osaamiseen ja opetukseen kohdistuvaan kysyntään. Samalla käynnistettiin valmistelut maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan taloustieteellisen osaamisen liittämisestä Helsinki Graduate School of Economics -sateenvarjon alle.

Vuonna 2016 aloitettu keskustakampuksen yhteisen Helsinki Institute for Social Sciences and Humanities -

toimintayksikön perustamisen valmistelu saatettiin päätökseen vuoden 2018 aikana, ja rehtori perusti yksikön 4.2.2019. Yliopistomuseo siirrettiin Luonnontieteellisen keskusmuseon alaisuudesta yliopistopalvelujen yleishallinnon toimialalle. Lisäksi Yliopistomuseoon liitettiin vuodesta 1707 yliopiston yhteydessä toiminut Piirustuslaitos.

Kasvatustieteellisen tiedekunta liitettiin jäseneksi matemaattis-luonnontieteellisen, valtiotieteellisen, bio- ja ympäristötieteellisen, maatalous-metsätieteellisen, humanistisen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteiseen Kestävyystieteen instituuttiin (HELSUS).

Laboratoriopalvelut (välinehuolto, tarvikehankinta, lupa-asiat, kemikaalien rekisteröinti ja laboratoriohenkilöstön poolien koordinaatio) keskitettiin yhteen yksikköön.

Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy perustettiin 1.1.2018. Sen palvelukseen siirtyi teknistä henkilöstöstä 273.

llmakehätieteiden keskus INAR

Yliopisto on perustanut Ilmakehätieteen keskus INAR:n m-l. ja mm. tdk:en, yhteiseksi yksiköksi. INAR:lla on vahva rooli Helsingin yliopiston profiloinneissa.

Helsingin yliopisto hyväksyttiin lokakuussa myös Climate Leadership Coalition (CLC) jäseneksi. Suomalaisten organisaatioiden ja Sitran muodostama yhteisö haastaa yhteiskuntaa ja yrityksiä ilmastonmuutoksen hillintään.

Strategiset kumppanit

Aalto yliopiston kanssa uusia yhteistyöavauksia ovat olleet mm. Kestävä metsäbiotalous ja FCAI-lippulaiva. LUT-yhteistyö tapahtuu pääosin Lahdessa. Yhteinen Lahti-vision perusteella on valmisteltu tutkimus- ja opetusyhteistyötä. Taideyliopisto

Helsingin yliopistolla on kaksi kansainvälistä strategista kumppanuutta, toinen Tukholman yliopiston ja toinen Pekingin yliopiston kanssa. Kummassakin kumppanuudessa tehtiin vuonna 2018 uusia avauksia. Tukholman osalta uutena kärkihankkeena on arktinen tutkimus ja Pekingin yliopiston kanssa tohtorikoulutuksen kehittäminen Life Science -alalla.

Taideyliopisto

Taideyliopiston kanssa on solmittuun kumppanuussopimukseen perustuen on valmisteltu kahta yhteisetä apulaisprofessuurissa (tenure track). Taideyliopisto on ilmoittanut, että tehtävät voidaan perustaan vielä kuluvana vuonna.

Kansainvälistyminen

Vieras- ja monikielisten maisteriohjelmien hakijamäärä kasvoi vuoden 2017 tasosta. Suurimpia hakemusmäärän kasvuun vaikuttavia tekijöitä olivat onnistuneet ohjelmasisällöt ja kohdennettu maailmanlaajuinen digimarkkinointi. Lisäksi aloitettiin yhteistyö viiden tarkkaan valitun kansainvälisen koulutusagentin kanssa. Uusien maisteriohjelmien englanninkielisen opetustarjonnan kehitys

on hyvässä alussa.

Selvitystyö ulkomaisten merkittävää tutkimusrahoitusta myöntävien säätiöiden tuomista mahdollisuuksista aloitettiin. Tarkoitus on kartoittaa uusia rahoituskanavia ja nostaa jo onnistuneet yksittäiset säätiörahoitukset. Euroopan unionin tutkimusrahoituksen "Horisontti Eurooppa" -puiteohjelman sisältöön vaikuttamista jatkettiin. Vuoden aikana kolme tiedekuntaa järjesti tähän liittyvän korkean tason tilaisuuden Brysselissä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Helsingin yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto hyödyntää verkko-opetusta opiskelijarekrytoinnissa. Yliopisto kehittää yhteistyömalleja toisen asteen oppilaitosten kanssa.

Yliopistossa toteutetaan Iso Pyörä - koulutusuudistus, jossa opiskelijavalintaa uudistetaan aiempaa laajempiin hakukohteisiin ja koulutus järjestetään usean tieteenalan yhteisinä koulutusohjelmina. Yliopisto puolittaa hakukohteiden määrän vuoteen 2017 mennessä. Yliopisto suuntaa voimavaroja oppimisympäristöjen digitalisaatioon joustavin ja avoimin tilaratkaisuin sekä ottamalla käyttöön mobiileja ja personoituja opetus- ja opintopalveluita. Kaikkiin yliopiston syksyllä 2017 käynnistyviin tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin lisätään työllistyvyyttä ja työelämään siirtymistä parantavia sisältöjä.

Yliopisto toimii yhtenä korkeakouluista, jotka neuvovat ja ohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja siihen liittyvään työelämään

Opiskelijavalinnat

Valtakunnallinen opiskelijavalintojen uudistamishanke on valmistellut todistusvalinnassa käytettävän ylioppilastutkinnon pisteytystyökalun, jonka pohjalta Helsingin yliopiston koulutusohjelmat valmistelivat alakohtaisessa yhteistyössä todistuvalinnan pisteytyksen UNIFI ry:n vararehtorikokouksen suosituksen mukaisesti vuosien 2020 - 2022 opiskelijavalintaan. Todistusvalinnan pisteytystiedot julkaistiin Opintopolku- palvelussa kesän 2018 alussa koulutusaloittain. Monilla yliopiston koulutusohjelmilla on vakiintunutta valintayhteistyötä muiden yliopistojen kanssa, ja jonkin verran on syntynyt uutta valintakoeyhteistyötä.

Valintakokeiden sisällöllistä kehittämistä on jatkettu mm. koulutusohjelmille järjestetyissä aineistokoetyöpajoissa. Neljä yliopiston koulutusohjelmaa on mukana valtakunnallisessa Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa, jossa tuetaan verkko-opetuksen käyttöä opiskelijavalinnassa.

Ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuus vuonna 2018 yliopistoon hyväksytyistä oli 77 %.

Iso Pyörä -koulutusuudistus

Uudet koulutusohjelmat ovat toimineet ensimmäinen kokonaisen lukuvuoden. Kaksien eri tutkintovaatimusten rinnakkainelo on vaatinut panostamista opiskelijoiden neuvontaan. Keväällä 2018 otettiin käyttöön Opiskelijan ohjeet -palvelu -sivusto, joka ensimmäisessä vaiheessa sisälsi uusien koulutusohjelmien ohjeet ja tiedotteet. Syksyllä palvelusivustoon saatiin mukaan myös vanhojen tutkintovaatimusten mukaisesti opiskelevien ohjeita.

Oppimisympäristöjen digitalisaatio

Merkittävä opiskelijoiden toimintaympäristön digiloikka toteutui syksyn 2018 aikana. Uudessa opintohallinnon tietojärjestelmässä, Sisussa, avattiin opintojen suunnittelun työväline, jossa opiskelija voi tehdä itsenäisesti oman opintosuunnitelmansa. Sovellus ohjaa opiskelijaa suunnitelman teossa niin, että kaikki pakolliset ja valinnaiset opintojaksot tulevat ajoitetuiksi tuleville lukukausille ja samalla voi mm. seurata, miten paljon niistä on jo suoritettu. Opintojen suunnitteluväline sisältää myös vuorovaikutustoiminnallisuuden ohjaajan kanssa.

Maahanmuuttajien ohjaus

Helsingin yliopisto on yksi kuudesta korkeakoulusta, jotka opetus- ja kulttuuriministeriön nimeäminä kehittävät valtakunnallisessa yhteistyössä maahanmuuttajien haku- ja neuvontapalveluita (Supporting Immigrants in Higher Education, SIMHE). Neuvontatyössä otettiin käyttöön valtakunnalliset palaute- ja vaikuttavuuskyselyt sekä yhteinen tilastointi asiakkaista. Yliopiston oman neuvonnan kehittämiseksi aloitettiin keväällä 2018 palvelumuotoiluprojekti, joka keskittyi erityisesti pakolaistaustaisiin hakijoihin ja opiskelijoihin. Heille luotiin mahdollisuus hakea puutteellisilla asiakirjoilla kandi- ja maisteriopintoihin sekä varattiin stipendipaikkoja Helsinki Summer Schooliin. Lisäksi pakolaistaustaisille uusille opiskelijoille luotiin elinkustannusstipendi. SIMHE-toiminnan tärkeänä osana on ollut tutustuminen myös kansainvälisiin käytäntöihin.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä

käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan.

Helsingin yliopisto profiloituu vahvaan perustutkimukseen. Profiilin mukaisia osaamiskeskittymiä rakennetaan aktiivisten kansainvälisten rekrytointien avulla.

Yliopisto vahvistaa profiloitumistaan kokoamalla tutkimusresursseja erityisesti humanististen ja yhteiskuntatieteiden aloilla. Yliopisto syventää tutkimuksen hyödyntämistä ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta laaja-alaisesti suurelle yleisölle suunnatuin toimin. Yliopisto kehittää palvelujaan ja toimintatapojaan tutkimuksen vaikuttavuuden tunnistamiseksi ja tutkijoiden tukemiseksi tarkoituksenmukaisten vaikuttavuuskanavien ja kumppanien löytämisessä. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana tasolle viisi.

Yliopisto kaksinkertaistaa kansainvälisen tutkimusrahoituksen määrän vuoden 2020 loppuun mennessä kiinnittämällä erityistä huomiota yhteistyöhön yritysten kanssa.

Profiloituminen

Helsingin yliopisto on määritellyt strategiset tutkimusalueensa vuonna 2015 strategiakaudelle 2017 -2020. PROFI4-haussa marraskuussa 2017 Helsingin yliopistolle myönnettiin 14 miljoonaa euroa kolmelle profilointialueelle: Matter and Materials (M+M); Aineen rakenne ja materiaalit, Inequality, Wellbeing and Security (INEQ) — Eriarvoisuus, hyvinvointi ja turvallisuus sekä One Health and Welfare (HOH); Yhteinen terveys ja hyvinvointi.

Yliopisto sai vuoden 2019 alussa päätökseen humanististen ja yhteiskuntatieteiden alojen tutkimusresurssien kokoamisen yhteen. Työnimellä Helsinki Institute for Social Sciences and Humanities (SSH) perustettiin teologisen, oikeustieteellisen humanistisen, kasvatustieteellisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan sekä SSKH:n, Tutkijakollegiumin ja humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkijakoulun (HYMY) yhteinen toimintayksikkö, joka:

- toteuttaa Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartan 2014 - 2020 tavoitteita humanistis- yhteiskuntatieteellisillä aloilla,

- parantaa humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen tutkimuksen koordinaatiota tiedekuntien ja kampusten välillä,

- laajentaa keskustakampuksen tiedekuntien, SSKH:n ja Tutkijakollegiumin tutkimusyhteistyötä uusien moni- ja poikkitieteellisten tutkimushankkeiden synnyttämiseksi myös muiden kampusten kanssa,

- tukee digitaalista teknologiaa hyödyntävän humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ja opetuksen kehittymistä sekä digitalisaatioon liittyvien sosiaalisten, kulttuuristen ja käyttäytymisen muutosten tutkimusta mm. HELDIG-yhteistyön muodossa Keskustakampuksen ja Kumpulan kampuksen välillä,

- parantaa humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen tutkimuksen tieteellistä ja yhteiskunnallista

vaikuttavuutta sekä kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä,

- luo mahdollisuuksia täydentävän tutkimusrahoituksen, erityisesti kansainvälisen rahoituksen, hankkimiseksi.

Avoimen tieteen toimintapa

Helsingin yliopisto on saavuttanut tason 5 avoimen tieteen toimintakulttuuriarviossa jo vuonna 2016. Yliopisto on jatkanut avoimen julkaisemisen palveluiden kehittämistä rehtorin vuonna 2017 hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Periaatteiden mukaan yliopistossa tuotetut tieteelliset julkaisut tulee tallentaa yliopiston julkaisuarkistoon, jossa julkaisujen pitkäaikainen säilytys ja käyttö ovat turvattuina. Vuoden aikana jatkettiin myös Avoimen julkaisemisen palvelukeskus -hanketta, jossa tuetaan avointa julkaisemista. Yliopisto osallistui aktiivisesti suomalaisen tiedeyhteisön yhteisten avoimen tieteen ratkaisujen etsimiseen myös UNIFI ry:n avoimen tieteen ja datan projektissa sekä sitä seuranneessa Tieteellisten seurain valtuuskunnan avoimen tieteen koordinaatioelimessä ja sen työryhmissä.

Kansainvälinen tutkimusrahoitus

Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n rahoitushauissa Pohjoismaisista yliopistoista ainoastaan Kööpenhaminan yliopisto on saanut Helsingin yliopistoa enemmän ERC-rahoitusta. Vuonna 2018 yliopistolle myönnettiin kuusi uutta rahoitusta (neljä Starting Grant ja kaksi Consolidator Grant -rahoitusta), joten 70 saadun rahoituksen raja rikkoutui kuluneen vuoden aikana. Helsingin yliopiston kansainvälinen tutkimusrahoitus jatkoi kasvuaan.

Vuonna 2018 tutkimusrahoituksen tuotot olivat 161 miljoonaa euroa, josta kansainvälinen 37 miljoonaa euroa. (19 %). Edellisvuoteen verrattuna kansainvälinen tutkimusrahoitus kasvoi 5 miljoonaa euroa.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Yhteisö voimavarana

Johtajien taitoja on vahvistettu ylimmälle johdolle suunnatussa Johtajuusareenassa, jota jatkettiin turvallisuusjohtamisen ja eettisen johtamisen teemoilla. Esimiehille suunnatun "Näin ratkaiset konfliktin" -valmennuksen tavoitteena on ollut kehittää esimiestaitoja työyhteisön vuorovaikutukseen ja haasteellisiin tilanteisiin.

Yliopiston johto on toteuttanut vuorovaikutteista viestintää yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Johto on viestinyt tavoitettavuudestaan aktiivisesti Flamman uutisissa. Keskustelua on voinut käydä muun muassa kampuskierroksilla ja avoimella keskustelufoorumilla Yammerissa.

Yliopisto työnantajana on työntekijöiden edustajien kanssa valmistellut hyvän yhteistoiminnan periaatteet. Niiden tavoitteena on vahvistaa yhteisön vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Yksiköitä kannustettiin palaamaan vuoden 2019 toimintasuunnitelmien valmistelun yhteydessä työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta tehtyihin työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmiin.

Henkilöstöpalvelut on tarjonnut tukimuotoja vaikeiden asioiden puheeksi ottamiseen. Teemasta on ollut tarjolla valmennusta sekä esimiehille että henkilöstölle. Tarpeen mukaan yksiköille on valmisteltu räätälöityjä työpajoja.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan tehdään päivitys vuosille 2019—2020, johon liittyvä työ kommenttikierroksineen on aloitettu Yliopistolaiset ovat voineet seurata suunnitelman toimenpiteiden konkreettista edistymistä Flammasta, kampusten infonäytöillä ja Yammerissa.

Tasa-arvo- ja esteettömyysyhdyshenkilöille järjestettyiin kohdennettua koulutusta. Lisäksi osallistuttiin Korkeakoulujen tasa-arvoverkoston ja LERU (League of European Research Universities) -tutkimus- yliopistojen Gender -ryhmän toimintaan.

Myönteisen työyhteisökäyttäytymisen tukemiseksi suunnitellun Hyvät vuorovaikutustaidot -kampanjan osa- alueina olivat yksiköiden omien tilaisuuksien lisäksi muun muassa BIAS -tiedostamattomat ennakkoasenteet, "AskMe!"-kampanja, jonka kohderyhmänä olivat uudet opiskelijat ja työntekijät, "Työyhteisötaidot" — haastavien asioiden käsittely työyhteisöteatterilla sekä "Rennosti kolmella kielellä", jossa käsiteltiin hyvien kielikäytäntöjen soveltamista. Opettajille ja opiskelijapalveluille järjestettiin "Haastavat ohjaus- ja neuvontatilanteet" -koulutusta.

Opiskelijoiden tyytyväisyyttä, kuormittuneisuutta ja opintojen aiheuttamaa stressiä seurataan vuosittain seuraavien opiskelijapalautteiden avulla: kandipalaute, HowULearn-palaute ja kansainvälisten opis-kelijoiden barometri (ISB).

3. HELSINGIN YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Helsingin yliopisto profiloituu korkeatasoisena, kansainvälisesti tunnustettuna, monitieteisenä tiedeyliopistona. Yliopistolla on merkittävä kansallinen vastuu globaalien ongelmien ratkaisujen etsimisessä ja yhteiskunnan kehityksen edellyttämän korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden turvaamisessa.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Helsingin yliopisto on määritellyt keskeisiksi vahvuusaloikseen kolme strategista tutkimusaluetta: Life Science, Human Mind in Changing World ja Matter and Materials.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ylemmät korkeakoulututkinnot	2 820
Kasvatusalat	330
Terveys- ja hyvinvointialat	55
Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat	670
Yhteiskuntatieteet ja palvelualat	405
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet	270
Luonnontieteet	498
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat	100
Maatalous- ja metsätieteelliset alat	302
Hammaslääketiede	45
Lääketiede	145
Yliopistokohtaiset tavoitteet
Tohtorin tutkinnot	490
Alemmat korkeakoulututkinnot	3 000

Helsingin yliopiston opettajankoulutuksen tutkintotavoitteet kaudella 2017-2020 ovat vuosittain: lastentarhanopettajat 140, erityislastentarhanopettajat 45, luokanopettajat 140, erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 100, humanistiset

oppiaineet 100 ja matemaattis-luonnontieteelliset oppiaineet 60.

Yliopisto vähentää humanistisen alan opettajankoulutusta. Yliopisto suuntaa kasvatustieteellisen koulutusalan sisäänottojaan yleisestä kasvatustieteestä opettajankoulutuksen kasvaviin koulutustarpeisiin (lastentarhan- ja luokanopettajakoulutus, erityisopetuksen opettajatarpeet). Yliopisto lisää lastentarhanopettajakoulutuksen sisäänottoa 40 opiskelijalla vuodesta 2017 alkaen.

Yliopisto suuntaa yhteiskuntatieteellisen alan koulutustarjontaa vahvemmin sosiaalityön kelpoisuuden tuottavaan koulutukseen.

Tutkintotavoitteet

Yliopisto toteuttaa toimenpiteet sovitun mukaisesti..

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (331/2016) perusteella yhteensä 435 734 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:

a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 000 000 000 euroa.

Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon SSKH, harvinaiset kielet ja kulttuurit, yliopistokeskukset (Mikkeli, Lahti), Aleksanteri-instituutti, HIP, luonnontieteellinen keskusmuseo, eläinsairaala, Kansalliskirjasto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, kuluttajatutkimuskeskus, Suomen LUMA -keskus ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 46 916 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella.

Strategiarahoitusta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 45 000 000 euroa vuonna 2017, 43 000 000

euroa vuonna 2018, 35 000 000 euroa vuonna 2019 ja 34 000 000 euroa vuonna 2020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Muutosohjelman toteuttaminen

- HiLife osaamiskeskittymän kehittäminen vuoteen 2017 mennessä

- Lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella 2013-2016 ja pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen opettajankoulutus

- Lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen

- Iso Pyörä -koulutusuudistus (sis. koulutusohjelmien uudistaminen, digitaalisten oppimisympäristöjen luominen ml. välineistön sekä opetusmenetelmien ja ohjauksen vahvistaminen)

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

- Kansainvälistymisen vahvistamisen toimenpiteet ja kansallisen yhteistyön toimintamallien kehittäminen

- Kansainvälisen ja kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen

- Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus

- Tutkimustulosten hyödyntämisen ja yritysyhteistyön vahvistamisen toimintamallien kehittäminen

- Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen

b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 7 357 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella.

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 41 771 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Valtakunnallisten tehtävien toiminta on vakiintunutta. OKM:n rahoitus ei kuitenkaan vastaa toiminnan todellisia kustannuksia. Yliopisto raportoi toiminnasta osana sopimuskauden 2021 - 2014 valmistelua. Lisäksi todetakoon, että LUMA-keskus Suomi -verkoston toimintaan on tavoittanut vuonna 2018 vähintään 50 000 henkilöä.

Strategiarahoituksen perusteena olevat toimenpiteet:

- Muutosohjelman toteuttaminen; ohjelma on toteutettu suunnitellusti.

- HiLife osaamiskeskittymän kehittäminen vuoteen 2017 mennessä; Ks. luku 2

- Lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella 2013-2016 ja pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen

opettajankoulutus on toteutettu suunnitellusti

- Lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen; yliopisto on lisännyt lastentarhanopettajakoulutuksen sisäänottoa 20 opiskelijalla vuodesta 2017 alkaen.

- Iso Pyörä -koulutusuudistus (sis. koulutusohjelmien uudistaminen, digitaalisten oppimisympäristöjen luominen ml. välineistön sekä opetusmenetelmien ja ohjauksen vahvistaminen); ks. luku 2.2

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen; ks. luku 2.2

- Kansainvälistymisen vahvistamisen toimenpiteet ja kansallisen yhteistyön toimintamallien kehittäminen; ks. luku 2.1

- Kansainvälisen ja kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen; ks. luku 2.3

- Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus ks. luku 2.3

- Tutkimustulosten hyödyntämisen ja yritysyhteistyön vahvistamisen toimintamallien kehittäminen

- Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen; ks. luku 2.2

6. RAPORTOINTI

Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan yliopistojen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxx-Xxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxx

Johtaja Rehtori

LIITTEET

Kansalliskirjastoa koskeva liite Helsingin yliopiston sopimukseen kaudelle 2017 - 2020

Kansalliskirjaston raportti 28.3.2019

Kansalliskirjaston yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Kansalliskirjaston yhteiskunnallinen vaikuttavuus kasvaa jatkuvasti erityisesti johtuen kehityshankkeiden ja lisääntyvien verkossa annettavien palvelujen myötä. Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen vaikuttavuus tutkimukseen ja kansalaisten tiedontarpeeseen on huomattava.

Verkossa annettavien palveluiden yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta voidaan todeta, että:

- Kansalliskirjaston kehittämän, edelleen kehitettävän ja ylläpidettävän kansallisen Xxxxx.xx hakupalvelun käyttömäärä vuonna 2018 nousi 31 miljoonaan käyttökertaan

- tutkimusinfrastruktuurit Finna ja FinElib ovat mukana Suomen Akatemian Firi-tiekartalla

- Kansalliskirjaston Digi-palvelu sisältää yli 12,5 miljoonaa sivua digitoitua aineistoa, (xxx.xxxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx) ja sitä täydennetään jatkuvasti; palvelusta on ladattavissa datapaketteja laskennallisia tutkimusmenetelmiä käyttäviin tutkimushankkeisiin. Digitoidut lehtiaineistot on avattu avoimeen verkkokäyttöön vuoteen 1929 (sopimus voimassa vuodet 2019-2020).

- kirjaston digitaalisten palveluiden kehittäminen perustuu kansainväliseen ja kansalliseen verkostoitumiseen.

Toiminnalliset tavoitteet

Kansalliskirjaston merkitys avoimien palvelujen kehittäjänä ja tuottajana on kasvanut ja kasvaa edelleen merkittävästi kansallisesti ja kansainvälisesti. Kansalliskirjaston kehittämät avoimet palvelut takaavat demokraattisen yhteiskunnan laadukkaita palveluja kaikkien kansalaisten, opetuksen, koulutuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Lisäksi Kansalliskirjasto on menestyksekkäästi palvellut koko kirjastosektoria ja tiedeyhteisöä Suomessa tuottamalla, kehittämällä ja ylläpitämällä yliopistoille ja kirjastoille suunnattuja järjestelmiä ja palveluja.

Kansalliskirjasto on tuottanut ja tuottaa jatkuvasti digitaalisia aineistoja ja palveluja mahdollistaen suomalaisen kulttuurin, tieteen ja kulttuuriperinnön käyttöä verkossa laajasti eri tiedontarpeita varten. Digitoitujen aineistojen määrän kasvu näkyy nousevissa käyttöluvuissa.

Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen palvelussa Digissä (xxxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx) tehtiin ennätykselliset 12,7 miljoonaa latausta vuonna 2018. Käyttö kaksinkertaistui verrattuna edelliseen vuoteen. Kaikkien digiaineistojen ja -palveluiden käyttö kasvoi vuonna 2018.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Kansalliskirjasto on toiminut tehokkaasti liitteessä mainittujen indikaattoreiden mukaisesti keskittyen ydintehtäviinsä.

Voimavarojen hallinta

Palvelut on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Kulttuuriaineistolain mukainen toiminta

- vapaakappaletoiminta on hoidettu kulttuuriaineistolain mukaisesti ja sen lisäksi e-vapaakappeleiden vastaanottoprosessia on kehitetty. Sen tuloksena kirjastoverkon kuvailutyö Melindassa on tehostunut

- Kansallisbibliografiatyössä on kehitetty kumppanuuksia kuvailuvastuiden jakamiseksi uudella tavalla (Melinda)

- FinElibissä painopisteenä on ollut kansallisen ja kansainvälisten strategioiden mukaisesti Open Acesess julkaistaminen (Plan S).

Tilat

Kirjaston tilaratkaisut ovat olleet kustannustehokkaita. Tiivistämällä toimintaa keskustakortteliin on pystytty toteuttamaan huomattavia resurssisäästöjä. Kirjasto on tiivistänyt tilojaan niin, että kaikki Helsingin työntekijät ovat siirtyneet 2019 alussa keskustakampuksen kirjastokortteliin ja ns. Leipätehtaan tilasta on luovuttu. Vuoden 2019 aikana luovutaan vielä Urajärven kirjavarastosta.

Kirjasto tarvitsee vielä tulosneuvottelukauden aikana päätöksen uudesta kokoelmatilasta karttuvaa vapaakappalekokoelmaa varten. Uusien kokoelmatilojen kustannusvaikutus tulee ottaa huomioon Kansalliskirjaston perusrahoituksessa vuodesta 2025 alkaen