PERUSSOPIMUS
PERUSSOPIMUS
Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
Hyväksytty jäsenkunnissa 1996
Muutokset hyväksytty jäsenkunnissa 1998 (16 § 4 mom.)
1999 (2 § 1 mom.)
2003 (2 § 1 mom., 3 § 1 mom.)
2008 (3 § 1 mom., 15 §)
2011 (3 § 1 mom., 15 §)
2012 (3 § 1 mom.)
2018 (2 § 1 mom., 3 § 1 mom., 7 § 1 mom., 23 §)
Sisällys
Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän perussopimus 5
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja ero 6
5 § Valtuuston vaali, jäsenmäärä ja äänivallan perusteet 6
4. luku Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen 7
5. xxxx Xxxxxx sekä hallinnon ja talouden tarkastus 8
12 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu 8
13 § Talousarvio ja taloussuunnitelma 8
15 § Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus 9
16 § Investointien pääomarahoitus 9
17 § Rahastojen perustaminen 9
19 § Tilinpäätös ja toimintakertomus 10
20 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen 10
6. luku Erinäiset määräykset 10
21 § Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema 10
22 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 10
23 § Voimaantulo ja soveltaminen 11
Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän perussopimus
1. luku Kuntayhtymä
1 § Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Seinä- joen kaupunki.
2 § Tehtävät
Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan
1) kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/77) säädettyjä palveluja;
2) vammaisten ja vajaakuntoisten työhönkuntoutuspalveluja sekä työllistymistä edistä- viä palveluja;
3) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/87 = vammaispalvelulaki) tarkoitetuista vammaispalveluista palveluasu- mista, kuntoutusohjausta, sopeutumisvalmennusta ja tulkkipalveluja,
4) lastensuojelulaissa (683/83) tarkoitettuja laitospalveluja ja niihin liittyviä avohuollon tukipalveluja,
5) kehitysvammalaissa ja vammaispalvelulaissa tarkoitetuille vammaisille henkilöille asuntoja jälleenvuokrausmenettelyä käyttäen, sekä
6) päihdehuoltolaissa (41/86) tarkoitettuja palveluja laitoshoitona, katkaisuhoitona ja klinikkatoimintana sekä
7) sosiaalihuoltolain (30.12.2014 / 1301) 21 §:n mukaisia asumispalveluja ja 22 §:n mukaisia laitospalveluja.”
Edellä 1. momentin 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 kohdissa tarkoitettuja toimintoja ja palveluja järjestetään vain niiden kuntien puolesta, jotka ovat päättäneet asianomaiseen toimintaan osallistumi- sesta.
Kuntayhtymä voi myös myydä toimialaansa kuuluvia palveluja. Tämän on tapahduttava täy- den korvauksen periaatteella ja aiheuttamatta jäsenkunnille investointikustannuksia.
3 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersöre, Pietarsaari, Seinäjoki, Soini, Teuva, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vimpeli, Vöyri ja Ähtäri.
Jäsenkuntien päätöksiin perustuvat osallistumiset muihin kuin 2 §:n 1 mom:n 1 kohdassa tarkoitettuihin lakisääteisiin kehitysvammahuollon tehtäviin eivät edellytä tämän perussopi- muksen muuttamista. Jäsenkuntien päätökset mukaantulosta näihin 2 §:n 1 mom:n 2 - 6 kohdissa tarkoitettuihin toimintoihin saatetaan kuntayhtymän valtuustolle tiedoksi ja hyväk- syttäväksi.
Jäsenkunta voi peruuttaa 2 mom:ssa tarkoitetun osallistumisen ilmoittamalla siitä yhtymä- hallitukselle vähintään yhtä kalenterivuotta ennen peruutuksen voimaantuloa.
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja ero
Jos kunta erityishuoltopiirijakoa muutettaessa siirretään Etelä-Pohjanmaan erityishuoltopii- riin, kunta tulee kuntayhtymän jäseneksi piirijaon muutoksen voimaantulosta lähtien.
Jos jäsenkunta erityishuoltopiirijakoa muutettaessa siirretään Etelä-Pohjanmaan erityis- huoltopiiristä toiseen erityishuoltopiiriin, sen jäsenyys kuntayhtymässä päättyy piirijaon voi- maantulosta lukien.
2. luku Valtuusto
5 § Valtuuston vaali, jäsenmäärä ja äänivallan perusteet
Kuntayhtymän valtuustoon valitsevat jäsenkuntien valtuustot jäseniä seuraavasti:
Kunnan väestötietolain mukainen Jäsenten lukumäärä vuodenvaihteen asukasluku
enintään 8 000 1
8 001 - 25 000 2
yli 25 000 3
Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Valtuuston jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi.
Jäsenkuntaa edustavien jäsenten äänimäärä valtuustossa määräytyy kunnan väestötieto- lain mukaisen vuodenvaihteen asukasluvun mukaan siten, että kuntaa edustavilla jäsenillä on yksi ääni jokaista alkavaa 1 000 asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään kolmannes kaikkien jäsenkuntia edustavien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Kun- taa edustavien jäsenten äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.
6 § Päätösvaltaisuus
Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on saapu- villa ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimää- rästä.
Mitä edellä on määrätty päätösvaltaisuudesta, sovelletaan myös niiden asioiden käsittelyyn, johon 7 §:n mukaan kaikki valtuuston jäsenet eivät saa ottaa osaa. Tällöin yhteismäärät lasketaan asioiden käsittelyyn osallistuvien luvun äänimäärän mukaan.
7 § Toiminta
Valtuuston toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Valtuuston jäsen, jonka valinnut kunta ei ole osallisena 2 §:n 1. momentin 2 - 6 kohdassa tarkoitetussa toiminnassa, ei saa ottaa osaa päätöksentekoon yksinomaan tällaista toimin- taa koskevassa asiassa.
3. luku Hallitus
8 § Kokoonpano
Valtuusto valitsee toimikaudekseen hallitukseen 9 jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Yksi jäsenistä valitaan puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi.
9 § Toiminta
Hallituksen toiminnasta määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä.
Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset.
Hallituksen tehtävänä on lisäksi antaa selitys valtuuston päätöksestä tehdyn valituksen joh- dosta.
4. luku Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
10 § Nimen kirjoittaminen
Kuntayhtymän nimi kirjoitetaan ja sen kirjoittamisesta päätetään siten kuin kuntayhtymän hallintosäännössä on määrätty.
5. luku Talous sekä hallinnon ja talouden tarkastus
11 § Peruspääoma
Peruspääoma muodostetaan vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti. Perus- pääoman määrän vahvistaa valtuusto.
Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilinpäätöksen omistusosuuk- sien suhteessa. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina osajä- senyyksien edellyttämällä tarkkuudella.
Uuden jäsenkunnan ja osajäsenyyttään laajentaneen kunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää valtuusto.
Kuntayhtymä suorittaa jäsenkuntien peruspääomalle koron, jonka suuruudesta tai perus- teesta valtuusto päättää. Korko suoritetaan jäsenkunnalle vuosittain seuraavan tammikuun loppuun mennessä.
12 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin määräytyy peruspääomaosuuksien suhteessa. Vastuu veloista ja velvoitteista määräytyy peruspääomaosuuksien suhteessa ottaen huo- mioon jäsenkunnan osallistumisen investointien rahoitukseen.
Kuntayhtymässä on pidettävä luetteloa jäsenkuntien peruspääomaosuuksista. Luettelossa on eriteltävä peruspääomaosuudet osajäsenyyksittäin.
13 § Talousarvio ja taloussuunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemi- seen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.
Talousarvio ja taloussuunnitelma on käyttötalouden osalta esitettävä toimintamuodoittain ja investointien osalta hankkeittain.
Hallituksen ehdotus seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on toimitettava jäsenkunnille syyskuun 30. päivään mennessä ja hyväksytty talousarvio ja ta- loussuunnitelma 15. päivään marraskuuta mennessä.
Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tu- loerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten pe- rusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin.
14 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy valtuusto.
15 § Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus
Suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Hinnoitteluperusteet tulee vahvistaa vähintään osajäsenyystasolla.
Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet.
Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa valtuusto talousarvion hyväksymisen yhtey- dessä. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa hallitus etukäteen 30. päivään marraskuuta mennessä. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja asiakkailta perit- tävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Yksikköhintoja voi- daan muuttaa toimintavuoden aikana talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraa- van toisen kuukauden alusta.
Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen, korvausinvestointeihin varautuminen tai pitem- mällä aikavälillä terve ja tasapainoinen taloudenhoito edellyttävät jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuoritteiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa valtuuston pää- töksellä.
KEVA:n perimä eläkemenoperusteinen maksu rahoitetaan jäsenkunnilta perittävillä rahoi- tusosuuksilla. Rahoitusosuudet määräytyvät KEVA:n laskelman mukaisessa suhteessa. Kuntayhtymä perii rahoitusosuuksiin maksuennakkoa kuukausittain. Maksuerät määräyty- vät KEVA:n ennakkoarvion mukaisesti.
16 § Investointien pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsen- kunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslai- tokselta.
Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jä- senkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkun- nan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuu- den ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen.
Jäsenkunnilta peritään kuntayhtymän investointien rahoittamiseen yhtymävaltuuston ta- lousarvion yhteydessä erikseen määräämät osuudet oman pääoman ehtoisina sijoituksina. Osuudet määrätään jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa.
17 § Rahastojen perustaminen
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää valtuusto.
18 § Viivästyskorko
Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen viivästysko- ron.
19 § Tilinpäätös ja toimintakertomus
Kultakin tilikaudelta on laadittava Kuntalain edellyttämä tilinpäätös ja toimintakertomus, jotka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja esittelijä.
Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.
Mikäli ylijäämä päätetään palauttaa jäsenkunnille tai alijäämä kattaa kantamalla lisäsuoritus jäsenkunnilta, tapahtuu ylijäämän palautus ja alijäämän kattaminen jäsenkuntien kesken siinä suhteessa kuin mitä kukin jäsenkunta on maksanut ao. tehtävän palveluksista tili- vuonna.
20 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Xxxxxxxxx ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty Kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjoh- taja, varapuheenjohtaja ja 2 jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.
6. luku Erinäiset määräykset
21 § Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, siirtyy osajäsenyyteen tai aikaisempaa suppeam- paan osajäsenyyteen, sille suoritetaan valtuuston päätöksellä kunnan osuus peruspää- omasta tai osuus siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääoma- osuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuu- ruisina erinä valtuuston määräämänä, kuitenkin enintään kymmenen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
22 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautu- essa hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta jär- jestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuk- sien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamisen sekä sitoumusten täyttämiseen
tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
23 § Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä perussopimus tulee voimaan, kun Kuntalain 57 §:n 1 momentin edellyttämä vähim- mäismäärä kuntayhtymän jäsenkunnista on sen hyväksynyt.
*******
Perussopimuksen 23 §:n mukainen ehto on täyttynyt 12.11.2018, minkä johdosta perus- sopimus on tullut voimaan 1.1.2019.
”Kuntalaki 57 §; Perussopimuksen muuttaminen
Jos perussopimuksessa ei ole toisin sovittu, perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähin- tään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.”