PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE
PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE
1.1.2021 alkaen
Sisällys
1. PERHEHOITO 2
1.2 Perhehoidon muodot 3
2. PERHEHOITOA MÄÄRITTELEVÄT SUUNNITELMAT JA SOPIMUKSET 4
2.1 Suunnitelmat 4
2.2 Toimeksiantosopimus 4
2.3 Irtisanominen 5
3. LAPSEN ASEMA PERHEHOIDOSSA 5
3.1 Käyttövarat 5
3.2 Itsenäistymisvarat 5
3.3 Kelan etuudet 6
4. PERHEHOIDON TUKI 6
4.1 Koulutus ja tuki 6
4.2 Mentorointi. 7
4.3 Perhehoitajan oikeus vapaaseen 7
4.4 Hyvinvointi- ja terveystarkastukset 7
4.5 Vakuutukset 8
5. PERHEHOIDON PALKKIOT 8
5.1 Hoitopalkkio 8
6. KULUKORVAUS 11
7. KÄYNNISTÄMISKORVAUS 12
8. MUUT KORVATTAVAT KULUT 12
8.1 Terveys 12
8.2 Opiskelu 13
8.3 Loman vietto 13
8.4 Harrastukset 13
8.5 Perhehoitajille aiheutuvat kulut 13
9. SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS 14
10. VALVONTA 14
11. VOIMAANTULO 15
Postiosoite | PL 228, 70101 KUOPIO | Puhelin | 017 182 111 | |
Käyntiosoite | Tulliportinkatu 31 | etunimi.sukunimi(at)xxxxxx.xx |
1. PERHEHOITO
Perhehoidolla tarkoitetaan hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestä- mistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Lasten ja nuorten perhehoitajia kut- sutaan myös sijaisvanhemmiksi. (Perhehoitolaki 263/2015 3 §)
Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehi- tystään. Perhehoidossa olevalla henkilöllä on muihin perhekodin jäseniin nähden tasavertainen asema. (Perhehoitolaki 1 §)
Perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto. Laitoshoitoa järjes- tetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa. Kunta tai kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa.
Perhehoitoa voidaan käyttää huostaanotettujen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten hoidon ja huo- lenpidon järjestämiseksi tai kun lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimena. Perhehoitoa toteute- taan myös lastensuojelulain mukaisena jälkihuoltona.
Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat hen- kilöt mukaan luettuina (Perhehoitolaki 7 §). Perhekodissa voi olla hoidettavana tätä useampi henkilö, jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille (Perhehoitolaki 9 §).
1.1 Perhehoitaja
Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökoh- taisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa (Perhehoitolaki 6 §).
Perhehoitajan kelpoisuutta tulee arvioida hoidettavan henkilön kannalta kokonaisvaltaisesti. Mitä vaativampi hoidettavan tilanne on, sitä enemmän huomiota tulee kiinnittää perhehoitajien am- mattitaitoon ja työssään tarvitsemaan tukeen.
Perhehoitajan tulee suojella lasta, hoivata lasta, tukea lasta, seurata lapsen kehitystä, tukea lapsen yhteydenpitoaan läheisiin ihmisiin ja sitoutua lapseen.
Perhehoitajalla täytyy olla kyky ja mahdollisuus toimia yhteistyössä sijoittavan tahon sekä per- hehoitoon sijoitettavalle lapselle läheisten henkilöiden kanssa.
Ennen perhehoidon toimeksiantosopimuksen tekemistä tulee kunnan pyytää perhehoitajalta nähtäväksi rikostaustaote. Rikostaustaote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Rikostaustaote palautetaan sen esittäneelle perhehoitajalle välittömästi ja siitä ei saa ottaa kopiota. Lisäksi per- hehoitajalta vaaditaan lääkärin todistus terveydentilasta (t-todistus).
Perhehoitolaki 1 §
Perhehoitolaki 3 §
Perhehoitolaki 7 §
Lastensuojelulaki 49 §
Lastensuojelulaki 50 §
Sosiaalihuoltolaki 28 §
Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Lastensuojelulaki 52 §
Perhehoitolaki 21 §
1.2 Perhehoidon muodot
1.2.1 Päivystysvalmiudessa olevat vastaanottoperheet
Kuopion kaupungilla ja Siilinjärven kunnalla on käytössä vastaanottoperheitä päivystysvalmiu- dessa. Vastaanottoperheet ovat käyneet lyhytaikaisen perhehoidon täydennyskoulutuksen teh- täväänsä. Päivystävä perhe on ympäri vuorokauden valmiudessa vastaanottamaan lapsia Kuo- pion ja Siilinjärven alueelta kiireellisenä sijoituksena tai avohuollon kiireellisenä tukitoimena teh- tävällä päätöksellä.
Kriisisijoituksen tavoitteena on selvittää lapsen ja perheen tilanne maksimissaan kolmen kuu- kauden sijoituksen aikana sekä käynnistää tarvittavat tukitoimet ja tehdä jatkosuunnitelma.
Päivystysperheillä on oma toimintaohje.
1.2.2 Lyhytaikainen perhehoito
Lyhytaikaista perhehoitoa käytetään lastensuojelussa ensisijaisesti avohuollollisena toimenpi- teenä. Huostaanotettu lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaiseen perhehoitoon kriisitilanteissa tai sil- loin kun lapselle vielä etsitään pitkäaikaista sijaisperhettä. Lapsi voi olla sijoitettuna lyhytaikai- sesti myös vastasyntyneen adoptioon luovuttamisen harkinta-aikana.
Lyhytaikaisessa perhehoidossa on yleensä kyse muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen kestävästä jaksosta. Yhteistyö sijaisperheen ja lapsen vanhempien sekä lastensuojelun sosiaa- lityöntekijöiden kesken on tiivistä. Vastaanottoperheillä on valmiudet ottaa lapsi tai nuori luok- seen mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
Lyhytaikaisena sijaisperheenä voi toimia PRIDE-valmennuksen suorittaneet sijaisvanhemmat, jotka ovat osoittaneet omaavansa hyvät valmiudet toimia perhehoitajana. Sijaisvanhempien xx- xxx käydä lyhytaikaisen perhehoidon täydennyskoulutus. Lyhytaikaisen sijaisperheen vanhempi hoitaa päätoimisena tehtävänään lasta/lapsia kotonaan toimeksiantosuhteisena perhehoitajana.
Ainakin toisella sijaisvanhemmalla on oltava sosiaali-, terveydenhuolto- tai kasvatusalan perustutkintotasoinen koulutus.
1.2.3 Pitkäaikainen perhehoito
Huostaanotettu lapsi tai nuori voidaan sijoittaa pitkäaikaisesti perhehoitoon. Sijoitus perhehoi- toon on voimassa toistaiseksi. Pitkäaikaisella perhehoidolla tavoitellaan pysyvyyttä ja jatku- vuutta. Perhehoitajana voi toimia PRIDE-valmennuksen suorittaneet perhehoitajat, jotka ovat osoittaneet hyvät valmiudet toimia perhehoitajana.
1.2.4 Jälkihuolto perhehoidossa
Nuorella tai lapsella on oikeus jälkihuoltoon huostassa pidon päätyttyä. Nuorella on oikeus jälki- huoltoon 25-vuotiaaksi saakka. Nuoren täytettyä 18 vuotta, perhehoidon toimeksiantosopi- musta on mahdollista jatkaa yhteisellä sopimuksella. Tällöin perhehoitajalle maksetaan lähtö- kohtaisesti perushoitopalkkio. Kulukorvauksen maksaminen määritellään sen mukaan, peri- täänkö nuoren etuuksia kaupungille. Jos alaikäisen lapsen sijoitus päättyy, sovitaan erikseen millä tavalla sijaisperhe jatkaa mukana lapsen elämässä, esimerkiksi tukiperheenä.
Lastensuojelulaki 53 § Perhehoitoliitto
2. PERHEHOITOA MÄÄRITTELEVÄT SUUNNITELMAT JA SOPIMUKSET
2.1 Suunnitelmat
Lastensuojelun sijaishuollon asiakassuunnitelma on toimeksiantosopimuksen lisäksi perhehoidon toteutusta tukeva ja ohjaava asiakirja. Asiakassuunnitelma laaditaan lapselle tarpeen mukaan, mutta vähintään kerran vuodessa. Asiakassuunnitelma määrittää lapsen sijaishuollon toiminnan, tarkoituksen ja tavoitteet ja se laaditaan yhdessä sosiaalityöntekijän ja muiden asianosaisten kanssa.
Lastensuojelulaki 30 § 2 mom
2.2 Toimeksiantosopimus
Perhehoitajan ja kunnan tai kuntayhtymän välisessä toimeksiantosopimuksessa tulee sopia:
1) perhehoitajalle xxxxxxxxxxx xxxxxxxx määrästä ja suorittamisesta;
2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä per- hehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta;
3)perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaami- sesta;
4) hoidon arvioidusta kestosta;
5) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta;
6) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta;
7) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta;
8) tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista;
9) yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken.
Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta.
Perhehoitolaissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tehnyt ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään
Perhehoitolaki 10 §
Perhehoitolaki 12 §
2.3 Irtisanominen
Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päät- tymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua irtisanomispäivästä (ei täysiä ka- lenterikuukausia). Toimeksiantosopimuksen irtisanomisajalta maksetaan sijaisperheelle palkkio ja kulukorvaus, mikäli lapsi edelleen asuu perheessä. Ellei lapsi asu perheessä, maksetaan vain perushoitopalkkio.
Jos valvonnan yhteydessä perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puut- teelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välit- tömästi.
3. LAPSEN ASEMA PERHEHOIDOSSA
3.1 Käyttövarat
Sijaishuollossa olevalle lapselle tai nuorelle on hänen omaan käyttöönsä henkilökohtaisia tar- peita varten annettava kalenterikuukaudessa käyttövaroja iästä ja kasvuympäristöstä riippuen seuraavasti:
- Alle 15 -vuotiaalle lapselle määrä, joka vastaa hänen yksilöllistä tarvettaan
- 15 -vuotta täyttäneelle lapselle tai nuorelle vähintään määrä, joka vastaa yhtä kolmas- osaa lapsen elatusturvalain (671/1998) 7 §:ssä säädetystä yhdelle lapselle suoritetta- vasta elatustuen määrästä, vuonna 2020 käyttövaran suuruus on 55,67€. Käyttövaran suuruus päivitetään vuosittain elatustuen mukaisesti.
Alaikäisellä on oikeus itse päättää käyttövarojen käytöstä sen estämättä, mitä holhoustoimesta annetussa laissa säädetään.
Lapsen sijaishuoltopaikan tulee pitää kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta. Kirjaukset on lähetettävä tiedoksi lastensuojelulain 13 b §:ssä tarkoitetulle lapsen asioista vas- taavalle sosiaalityöntekijälle vuosittain 31.1. mennessä edellisen vuoden osalta.
Lastensuojelulaki 417/2007 55 § Käyttövarat
3.2 Itsenäistymisvarat
Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle, hänen itsenäistymistään varten on kalenteri- kuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 prosenttia hänen sosiaali- ja tervey- denhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan. Määrää laskettaessa ei lapsilisää kuitenkaan oteta huomioon.
Jollei lapsella tai nuorella ole kertynyt sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista anne- tun lain 14 §:ssä tarkoitetuista tuloista, korvauksista tai saamisista itsenäistymisvaroja taikka
jos ne ovat riittämättömät, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on tuettava sijoituksen päät- tyessä itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä me- noissa tarpeellisella itsenäistymisavustuksella.
Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksami- sen ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäistymässä olevalle nuorelle jälkihuollon päättyessä taikka lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai turvaamiseen liittyvästä erityisestä syystä viimeistään hänen täyttäessään 25 vuotta.
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta sijoituksen päätyttyä ja huoltajan, edunvalvojan tai 15 -vuotiaan lapsen sitä pyytäessä myös sijoituksen aikana.
3.3 Kelan etuudet
Lapsilisä maksetaan lapsilisälain (796/1992) 6.2 §:n nojalla perhehoitajalle.
Lapsen vammaistuki, opintoraha ja alle 20-vuotiaan kuntoutusraha sekä eläkkeet peritään kau- pungille. Perhehoitajat ovat velvollisia täyttämään hakemuksen ja lähettämään sen allekirjoitet- tavaksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.
4. PERHEHOIDON TUKI
Lapsen sijoittanut kunta on vastuussa perhehoitajalle annettavan tuen järjestämisestä lapsen sijoituksen aikana. Perhehoitajille järjestettävästä tuesta voidaan sopia toimeksiantosopimuk- sessa sijoituksen alkaessa tai sijoituksen aikana. Perhehoitajien tukena on sosiaalityöntekijöiden ammatillinen ohjaus ja neuvonta. Perhehoitajien kanssa on pilotoitu vuosittaiset henkilökohtai- set tuki- ja kehityssuunnitelmat. Sosiaalityöntekijöiden tarjoaman tuen lisäksi perhehoitajilla on käytössään ympärivuorokautinen ohjaus ja neuvontapuhelin Kuopion kaupungin perhekriisiyk- sikkö puh: 0447183391. Perhehoitajilla on käytössään lastenhoitopalvelut (ostopalvelu) lapsen asioihin liittyvissä tilanteissa esimerkiksi terapiakäyntien osalta. Lastenhoitopalveluiden käytöstä on sovittava etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa.
4.1 Koulutus ja tuki
Perhehoitolain 15 §:n mukaan perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä vastaa toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta ja ennakkovalmennuksesta.
Perhehoitolain 6 §:n mukaan ennen toimeksiantosopimuksen solmimista perhehoitajaksi aiko- van henkilön on suoritettava ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennuksen voi suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Kuopion kaupunki vastaa perhehoitajaksi ai- kovien henkilöiden ennakkovalmennuksesta. Perheet valmennetaan sijaisvanhemman tehtävään PRIDE-ryhmävalmennuksen avulla. PRIDE-valmennus on prosessinomainen valmennus, ja sen aikana perheellä on mahdollisuus pohtia omaa halukkuuttaan ja valmiuttaan ryhtyä sijaisper- heeksi.
Kuopion kaupunki korvaa perhehoitajalle täydennyskoulutuksesta aiheutuneita kustannuksia enintään 300€ / perhehoitaja / vuosi. Lisäksi korvataan matkakulut halvimman kulkuneuvon mukaan yli 20 km matkalta.
Perhehoitajalla on mahdollisuus saada tarvittaessa työnohjausta oman työn tutkimiseen,
arviointiin ja kehittämiseen. Työnohjaus voidaan toteuttaa yksilötyönohjauksena, perhehoitaja- parin yhteisenä työnohjauksena tai ryhmätyönohjauksena. Työnohjauksen organisoinnista ja kustannuksista vastaa Kuopion kaupunki.
Perhehoitolain 15 §:n mukaan perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoita- jalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Kuopion kaupungissa perhehoi- tajan vastuutyöntekijänä toimii perheeseen sijoitetun lapsen asioista vastaava sosiaalityönte- kijä. PRIDE-valmentajakoulutuksen käynyt sosiaalityöntekijä ja perhehoitajan vastuutyöntekijä laativat vuosittain perhehoitajalle henkilökohtaisen tuki- ja kehityssuunnitelman, joka sisältää perhehoitajan tuen tarpeen arvioinnin.
Perhehoitolaki 6 § ja 15 §
4.2 Mentorointi
Perhehoidon mentorointi on kokeneen, mentorointikoulutuksen saaneen perhehoitajan antamaa tukea aloittelevalle tai haastavassa tilanteessa olevalle perhehoitajalle. Mentoroinnin järjestämi- sestä ja kustannuksista vastaa Kuopion kaupunki. Mentorisuhde on tavoitteellinen, määräaikai- nen ja palkkiollinen, ja siitä sovitaan kirjallisesti perhehoitajan, mentorin ja lapsen asioista vas- taavan sosiaalityöntekijän kanssa. Mentorointi perustuu luottamukseen ja sen osapuolet ovat vaitiolovelvollisia. Huoltajilta pyydetään suostumus lapsen asioiden käsittelyyn mentoroinnissa.
Hyvää perhehoitoa- toimeksiantosuhteisen perhehoidon tietopaketti (2018)
4.3 Perhehoitajan oikeus vapaaseen
Perhehoitolain 13 §:n mukaan jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, kunnan tai kuntayhtymän tulee järjestää perhehoitajalle mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kaksi ar- kipäivää kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopi- muksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Hoitopalkkiota ei vähennetä per- hehoitajan vapaan ajalta.
Kuopion kaupunki perhehoidon järjestämisestä vastaavana kuntana huolehtii tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhe- hoitajan vapaan ajaksi. Pitämätön vapaaoikeus korvataan vuosittain yhden kuukauden perus- hoitopalkkion suuruisella summalla.
Lyhytaikaisessa perhehoidossa oikeus vapaaseen korvataan rahana kuukauden lapsikohtainen hoitopalkkio suhteutettuna kertyneisiin vapaa-arkipäiviin. Perhehoitajalla on mahdollisuus valita oikeuden vapaaseen toteutettavaksi siten, että hän itse järjestää lapsen hoidon vapaansa ajalle ja vapaajärjestelyistä aiheutuvat kustannukset korvataan kulukorvauksena.
Perhehoitolaki 13 §
4.4 Hyvinvointi- ja terveystarkastukset
Kuopion kaupunki korvaa päätoimiselle toimeksiantosuhteiselle perhehoitajalle julkisen tervey- denhuollon toteuttaman hyvinvointi- ja terveystarkastuksen joka toinen vuosi ja muille toimek- siantosuhteisille perhehoitajille tarvittaessa. Päätoimisella perhehoitajalla tarkoitetaan perhehoi- tajaa, joka ei ole perhehoitoperheen ulkopuolella ansiotyössä eikä näin ollen myöskään työter- veyshuollon piirissä.
Perhehoitolaki 15 a §
4.5 Vakuutukset
Kuopion kaupunki on vakuuttanut perhehoitajat tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaisesti. Perhehoidossa olevat lapset ovat myös tapaturmavakuutettu.
Vahingon sattuessa perhehoitajat ovat yhteydessä joko Pohjolan korvauspalveluun 0303 0303 tai terveysmestariin, joka palvelee numerossa 0100 5225. Vahingon tapahduttua arvioidaan aina tapauskohtaisesti, kuka asiasta tekee vahinkoilmoituksen ja miten asiaa käsitellään jatkossa. Nämä asiat ohjeistetaan Pohjola vakuutusyhtiöstä.
Mikäli perhehoidossa olevalle lapselle sattuu tapaturma, ollaan puhelimitse yhteydessä Pohjolan sairaalan terveysmestaripalveluun, jonka kautta saa tilanteen mukaan varattua ajan heti esi- merkiksi lääkärin vastaanotolle. Terveysmestari ohjeistaa kaikissa tapaturmatilanteissa (puh. 0100 5225) ja ohjaa lähimpään lääkäriasemaan/sairaalaan.
Vahinkoilmoituksen tekemiseen perhehoidossa olevien lasten osalta tarvitaan valtakirja. Sen saa helpoiten vakuutusyhtiön internetsivuilta (xxx.xx.xx). Helpoiten valtakirja löytyy hakukoneen avulla, kirjoittamalla hakukoneeseen ”valtakirja”. Sen jälkeen tulee valita ”vakuutusasiointi val- takirjalla”. Tarvittaessa perhehoitaja voi olla yhteydessä omaan sosiaalityöntekijään, joka tekee vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiöön.
Perheeseen sijoitetuille lapsille ei ole kunnan puolesta otettu vahingonkorvausvastuuvakuutusta. Perhehoitajia kehotetaan liittämään sijoitettu lapsi oman kotivakuutuksen piiriin. Mikäli sijoitettu lapsi aiheuttaa sijaisperheessä aineellista vahinkoa, tulee perhehoitajan ensisijaisesti hakea kor- vausta kotivakuutuksestaan. Omavastuuosuuden korvaa Kuopion kaupunki perhehoitajan anta- man selvityksen ja tositteiden perusteella. Mikäli vakuutus ei kata vahinkoa, perhehoitaja voi hakea kustannusten korvausta Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon henkilöstö- ja hallintojohtajalta.
Perhehoitolaki 20 § Tapaturmavakuutuslaki 608/1948 (THL 2016)
5. PERHEHOIDON PALKKIOT
5.1 Hoitopalkkio
Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota. Hoitopalkkiota maksetaan perhehoidossa olevaa
henkilöä kohti kalenterikuukaudessa vähintään 826,90 euroa kuukaudessa vuonna 2021. Hoito- palkkion määrän tulee vastata henkilön hoidettavuutta ja sitä arvioidessa tulee
ottaa huomioon toiminnan luonne. (29.6.2016/510). Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalente- rivuosittain työntekijän eläkelain mukaisella palkkakertoimella.
Perhehoitajalle maksetaan osa-aikainen hoitopalkkio, jos alle 18 -vuotias lapsi asuu viikot toi- sella paikkakunnalla ja käy viikonloput sijaisperheessä tai alle 18 -vuotias lapsi on yli 2 kuu- kautta sairaalahoidossa. Palkkio maksetaan 3.sairaalassaolo kuukaudesta eteenpäin osa-aikai- sena hoitopalkkiona. Osittainen hoitopalkkio maksetaan myös, kun nuori on varusmies- tai sivii- lipalvelusta suorittamassa ja käy viikonloppuisin sijaisperheessä.
5.2 Hoitopalkkioiden korotukset
Mikäli lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi lapsen hoidon tai lapsen lähiverkoston kanssa tehtävän yhteistyön erityisen haasteelliseksi voidaan hoitopalkkiota korottaa harkin- nalla perhehoitajalain mukaisesta vähimmäispalkkiosta ao. luokitusten mukaisesti.
Korotus tehdään aina määräaikaisena ja tarkistetaan asiakassuunnitelman yhteydessä vähin- tään vuosittain. Perhehoitajat toimittavat selvityksen lapsen hoidettavuudesta sosiaalityönte- kijälle. Palkkioluokan noustessa edellytetään, että aiemman palkkioluokan kriteerit täyttyvät.
Hoitopalkkion korotukset arvioidaan sijais- ja jälkihuollon tiimissä sosiaalityöntekijän esityk- sestä. Johtava sosiaalityöntekijä tekee lopullisen päätöksen hoitopalkkion korotuksesta paitsi 30% korotuksesta, josta päättää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.
Sosiaalityöntekijän arvioon perustuva korotettu hoitopalkkio Korotettu palkkioluokka 1
Hoitopalkkiota voidaan korottaa 30 %:lla sosiaalityöntekijän arvion perusteella tilanteissa, joissa lapsi tarvitsee ikätasoaan enemmän valvontaa tai hoivaa. Lapsen oireilu ja tarpeet aiheuttavat perheelle erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän kuin saman ikäisen terveen lapsen hoito. Lapsi tarvitsee normaalia enemmän ohjausta ja aikuisen läsnäoloa. Lapsella voi olla päihdealtis- tus, käytöshäiriöitä, koulunkäynnin pulmaa ja kiintymyssuhteessa häiriötä. Lisäksi lapsen läheis- verkoston kanssa tehtävä yhteistyö on haasteellista.
Korotettu palkkioluokka 2
Hoitopalkkiota voidaan korottaa palkkioluokka 2:een palkkioluokka 1 edellytysten lisäksi täytty- vät seuraavat edellytykset:
Lapselle on haettu vammaistuki Kelalta. Perhehoitaja ja lapsesta vastaava sosiaalityöntekijä huolehtivat yhdessä xxxxxxxxxx teosta. Vammaistukihakemusta varten perhehoitaja toimittaa tarvittavat liitteet ja esitäytetyn hakemuksen sosiaalityöntekijälle.
Lapsi tai nuori on vaativahoitoinen ja lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta
on asiantuntijalausunto ja vaativahoitoisuus on tunnistettu moniammatillisesti tai asia on etene- mässä selvittelyihin/tutkimuksiin mahdollista asiantuntijalausuntoa varten. Vaativahoitoisuus il- menee usean eri hoitokontaktin tarpeena, mahdollisesti lääkityksen tarpeena, geneettisinä sai- rauksina, käytöshäiriöinä, haasteina sosiaalisissa suhteissa, oppimisvaikeuksina, hahmottami- sen vaikeutena, neurologisina haasteina, päihdealtistuksen aiheuttamana oireiluna, seksuaalisen hyväksikäytön/ kaltoinkohtelun aiheuttaman oireiluna, jne. Haasteita voi ilmetä usealla eri osa- alueella.
Perhehoitajalla on valmiudet vastata erityishoidon tarpeeseen, sekä perhehoitaja on huolehtinut täydennyskoulutuksestaan ja sitoutuu jatkossa tietojen ja taitojen päivittämiseen sekä työnoh- jaukseen.
Korotettu palkkioluokka 3
Hoitopalkkiota voidaan korottaa palkkioluokka 3:een mikäli palkkioluokka 1 ja 2 edellytysten li- säksi täyttyvät seuraavat edellytykset:
Erityisen vaikeahoitoinen lapsi tarvitsee jatkuvaa valvontaa ja ohjausta sekä intensiivistä läsnä- oloa. Korotetun palkkioluokan 3 vaihtoehtona voi olla lapsen sijoittaminen perhekotiin tai laitos- hoitoon lapsen vaikeahoitoisuuden vuoksi. Lapsella voi olla tiiviitä terapiakontakteja ja vammais- tuki. Lapsen hoito ja kasvatus sitoo perhehoitajaa niin, että perhehoito on mahdotonta järjestää
ilman kotona jatkuvasti olevaa aikuista. Ehdoton edellytys on, että lasta hoidetaan kokoaikaisesti kotona.
Xxxxxxx toinen sijaisvanhempi hoitaa päätoimisena tehtävänään lasta/lapsia kotonaan toimeksi- antosuhteisena perhehoitajana lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa sovi- tusti. Lisäksi ainakin toisella sijaisvanhemmalla on sosiaali-, terveydenhuolto- tai kasvatusalan perustutkintotasoinen koulutus. Lapsia voidaan ammatilliseen sijaisperhehoitoon sijoittaa enin- tään kaksi lasta kotona kokoaikaisesti olevaa vanhempaa kohden.
Sisarusten kohdalla voidaan harkinnan mukaan lapsilukumäärä ylittää, mikäli se on lapsen kas- vun ja kehityksen kannalta perusteltua.
Korotettu palkkioluokka 4
Hoitopalkkiota voidaan korottaa palkkioluokka 4:een, mikäli palkkioluokka 1, 2 ja 3 edellytysten lisäksi täyttyvät seuraavat edellytykset:
Suositellaan maksettavaksi tilanteissa, joissa edellä mainittujen edellytysten lisäksi lapsi tarvit- see fyysisen ja/ tai psyykkisen sairauden vuoksi aikuisen tiiviin kokoaikaisen huolenpidon ja korjaavan vuorovaikutuksen esim. eheytyäkseen traumaattisista kokemuksista, ja ainakin toi- sella sijaisvanhemmalla on sosiaali-, terveydenhuolto- tai kasvatusalan koulutus. Lapsi, jonka hoidon järjestämisestä maksetaan tätä hoitopalkkiota, on selkeästi laitoshoidon tarpeessa, mutta esim. lapsen iän, kehityksen, vaikeiden elämänkokemusten ym. seikkojen vuoksi katso- taan perhehoitoon sijoitus ensisijaiseksi.
Tällaisia lapsia voidaan perheeseen sijoittaa enintään yksi lapsi kotona kokoaikaisesti hoitavaa aikuista kohden.
5.3 Perhehoitajan ansiotyöstä poissaolon aikainen hoitopalkkio
Mikäli asiakassuunnitelmassa sovitusti perhehoitaja jää pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen/lapsien hoidon kotona, voidaan kokoaikaista perushoitopalkkiota korottaa ansiotyöstä poissaolon ajaksi palkkioluokka 2:een 1456 € kuukaudessa (vuonna 2020) ensimmäisen lapsen osalta. Seuraavien sisarusten perushoitopalkkiota suositellaan korotettavaksi 50 %.
Kunta korvaa ansionmenetyksen kodin ulkopuolella työssä käyvälle perhehoitajalle, mikäli hän joutuu ottamaan työstä palkatonta vapaata asiakassuunnitelmaneuvotteluihin tai lapsen hoitoon liittyviin palavereihin tai lapsen hoidon järjestämiseksi.
Ansionmenetyskorvausta anottaessa tulee esittää työnantajalta saatu palkkalaskelma, josta ansionmenetyksen suuruus ilmenee. Ansionmenetyskorvausta maksetaan ainoastaan ko. tosit- teisiin perustuen.
5.4 Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio
Lyhytaikainen perhehoito voi kestää pääsääntöisesti enintään puoli vuotta.
Mikäli lyhytaikaiseen perhehoitoon sijoitetaan lapsi, perheelle maksetaan hoitopalkkiota, kulu- korvausta sekä matkakorvausta Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön toimintaohjeen mukaisesti.
Kuopion kaupungin perusturvan ja terveyslautakunnan vuosittain vahvistamat hoitopalkkiot ja kulukorvaukset liitteenä.
6. KULUKORVAUS
Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoita- jalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus (kulukorvaus) perhehoidossa ole- vaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu. Ku- lukorvaus voidaan erityisestä syystä maksaa myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä.
Kulukorvaus kattaa perhehoidossa olevan ravinnosta, asumisesta, henkilökohtaisista
tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset tervey- denhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Kulukorvaus kattaa li- säksi koulukuvat ja koululiikuntavälineet. Lisäksi kulukorvaus sisältää lastensuojelulain 13.4.2007/417 nojalla perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä em. lain nojalla annettavat käyttövarat. Kulukorvauksen lisäksi perhehoitajalle maksetaan kor- vaus sellaisista perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvista terapian ja terveyden- huollon sekä alle 25-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvista erityisistä kustannuk- sista, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata.
Mikäli sijaisperhe vastaa nuoren toimeentulosta opiskelupaikkakunnalla, kulukorvausta ei vä- hennetä. Sijoitettavan alle yhden kuukauden yhtäjaksoinen sairaalahoito tai muu sovittu oles- kelu muualla kuin sijaisperheessä ei vähennä kulukorvausta.
6.1 Kulukorvauksen maksaminen vähimmäismäärää pienempänä
Kun nuori on suorittamassa asevelvollisuuttaan, siviilipalvelusta tai opiskelee toisella paikkakun- nalla ja käy viikonloppuisin sekä lomillaan sijaisperheessä, maksetaan sijaisperheelle kulukor- vausta.
Mikäli nuori on pitkäaikaisessa (yli 6 kk) työsuhteessa perhesijoituksen aikana, tehdään yksilöl- linen suunnitelma siitä, mistä kuluista ja hankinnoista nuori vastaa itse. Huomioitavia seikkoja ovat esim. työmatkakulut, käyttövarat, vaatteet, autokoulumenot ja toimeentulo. Tällöin sosi- aalityöntekijä tekee sijaisperheen ja nuoren kanssa yhdessä suunnitelman sijaisperheelle mak- settavan kulukorvauksen vähentämisestä.
Mikäli sijoitettavan sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kestää yli kuukauden, maksetaan korvausta kuluihin, jotka ovat olemassa sijoitettavan poissa ollessakin (asumiskulut, käyttövarat jne.)
Perhehoitajan tulee ilmoittaa sosiaalityöntekijälle välittömästi esimerkiksi palkkioiden ja kor- vauksien maksuperusteissa tapahtuneista muutoksista. Ilmoitusvelvollisuus koskee erityisesti sijoitettujen lasten poissaoloja, kuten sairaalajaksoja.
Perhehoitolaki 20.3.2015/263 17 § Kustannusten korvaaminen
7. KÄYNNISTÄMISKORVAUS
Käynnistämiskorvaus myönnetään hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustan- nuksista, jotka perustuvat yksilöllisiin tarpeisiin. Käynnistämiskorvauksella myönnetään mm. hoito- ja harrastusvälineitä, kodintekstiilejä, vaatteita, kalusteita sekä perhehoidon kannalta välttämättömiä asunnonmuutostöitä. Käynnistämiskorvaus voidaan kohdentaa myös ansionme- netyslaskelmaan.
Käynnistämiskorvauksia tulee tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindek- sin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Käynnistämiskorvaus maksetaan aina laskelman pohjalta, kuitteja vastaan tai ennakkoon. Sijoittaja ja perhehoitaja sopivat mahdollisesta takaisinperinnästä perhehoidon keskeytyessä.
Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä vuonna 2021 on 3012,25 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Käynnistämiskorvausta on mahdollista käyttää sijoituksen ensimmäisen vuoden aikana. Perhehoitoliiton suosituksen mukaan käynnistämiskorvauksen kuoleentumisajasta voi- daan sopia, vaihdellen 3–5 vuoden välillä. Mikäli perhehoito lakkaa lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan kohtuus ja tilanne huomioiden sopia kuoleutumattoman osan takaisinmaksusta tai esi- merkiksi välineiden luovuttamisesta kunnalle tai sijoitetun lapsen käyttöön edelleen.
Osana perhehoitajalle maksettavaa käynnistyskorvausta voidaan korvata perhehoitajan itse maksamat PRIDE – valmennuksen materiaalikustannukset.
Perhehoitolaki 18-19 §
8. MUUT KORVATTAVAT KULUT
8.1 Terveys
Kulukorvaukseen sisältyvät tavanomaiset perusterveydenhuollon kustannukset, kuten terveyskeskusmaksut tai lääkekustannukset infektiosairauksissa. Erikseen korvataan sairaala- maksut, poliklinikkamaksut, kohtuulliset kustannukset silmälaseista, erityisperustein piilolins- sit, erityishammashoito ja muut ei tavanomaiseksi luokiteltavat terveydenhuoltomenot. Sovitut lapsen terapiassa käynneistä aiheutuneet kulut matkakuluineen korvataan verottajan hyväksy- män suuruisena 0,20 €/km siltä osin kuin sairausvakuutus ei niitä korvaa.
Perhehoitajan tulee huolehtia vammaistuen ja alle 20-vuotiaan kuntoutusrahan hakemisesta lapselle. Perhehoitaja ja lapsesta vastaava sosiaalityöntekijä huolehtivat yhdessä xxxxxxxxxx teosta. Vammaistukihakemusta varten perhehoitaja toimittaa tarvittavat liitteet ja esitäytetyn hakemuksen sosiaalityöntekijälle. Koska kunta perii vammaistuen sekä kuntoutusrahan, korva- taan tukien perusteena olevat kulut erikseen. Vaihtoehtoisina menettelytapoina voivat olla mak- susitoumus, sijoittajakunta maksaa aiheutuneet kulut suoraan tai perhehoitaja saa korvauksen kuitteja vastaan.
8.2 Opiskelu
Perhehoitajan tulee huolehtia opintorahan hakemisesta lapselle. Koska kunta perii opintora- han, korvataan opinnoista aiheutuvat tutkintomaksut ja välttämättömät oppimateriaalikustan- nukset (kirjat, suojavaatteet ja harjoitustyötarvikkeet). Lisäksi voidaan korvata opintoja varten vaadittavan tietokoneen kustannukset kertaluonteisesti enintään 400 €. Mikäli oppilaitos edel- lyttää hankkimaan tietynlaisen tietokoneen, korvataan edullisin ohjeistuksen mukainen tieto- kone.
8.3 Loman vietto
Lasten lomanvietosta yhdessä sijaisperheen kanssa aiheutuvia tositteellisia kuluja voidaan kor- vata sosiaalityöntekijän kanssa etukäteen sovittaessa vuosittain 546 € saakka (sisältäen mat- kakulut esim. kilometrikorvaukset lapsen osalta sekä passi/henkilökortti ja tarvittavat valoku- vat). Lapsen leirimaksuja korvataan yksi leiri vuodessa.
8.4 Harrastukset
Lapsen harrastusmenoja ja liikuntavälinehankintoja tuetaan enintään 882€ / vuosi (sisältäen harrastusmatkat niissä tapauksissa, kun harrastusmatka ylittää 20 km / suunta).
Polkupyöriin voidaan korvata ikäryhmittäin:
3-5–vuotiaalle 80€
6-8–vuotiaalle 120€
9-11–vuotiaalle 170€
12-13–vuotiaalle 220€
14-vuotiaasta eteenpäin 270€
8.5 Perhehoitajille aiheutuvat kulut Korvaus oman auton käytöstä
Perhehoitajille korvataan kohtuulliset oman auton käytöstä aiheutuvat kustannukset verotta- jan hyväksymän suuruisena 0,20 €/km. Korvausta maksetaan sijaisperheelle tilanteissa, jotka liittyvät lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämiseen liittyviin neuvotteluihin ja tapaamisiin sekä lapsen ja läheisten yhteydenpitoon. Terveydenhoitoon liittyvien matkojen osalta perhehoitaja hakee ensin Kelan matkakorvauksen. Omavastuuosuus korvataan hakemusta vastaan. Lapsen koulukuljetukset ja niistä aiheutuvat kustannukset tulee ensisijaisesti sopia lapsen koulunkäyn- nistä vastuussa olevan kunnan koulutoimen kanssa.
Ansionmenetys
Perhehoitajan ansionmenetys korvataan työnantajalta saadun todistuksen perusteella palkatto- masta poissaolosta.
9. SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS
Perhehoitajalla on elinikäinen vaitiolovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 15 §), joten perhehoitaja ei saa ilmaista perhehoidossa olevaa henkilöä koskevia salassa pidettäviä tietoja sivullisille myöskään siltä osin kuin ne koskevat muita kuin häntä itse- ään. Xxxxxxx pidettäviä tietoja ei saa käyttää omaksi tai toisen hyödyksi eikä toisen vahingoksi. Xxxxxxx pidettävistä tiedoista voi antaa tietoa sivullisille henkilön omalla ja/tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Laillisella edustajalla on laillinen oikeus saada tietoja.
Yleisesti salassa pidettävinä asioina pidetään sairauksia sekä taloudellista ja sosiaalista tilan- netta, kuten lapsen huostassa oloa. Xxxxxxx pidettäviä asioita ovat myös vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat sekä sosiaalinen työrajoitteisuus ja perheolot, kuten lasten kasvatusvai- keudet, vanhempien erimielisyydet ja muut negatiiviset perheen sisäiset asiat.
Perhehoitajien tulee noudattaa sosiaalihuollon asiakkuuteen ja lapsen sijoitukseen liittyvää sa- lassapitovelvollisuutta. Perhehoitajan on tarpeen pohtia sitä, miten menetellään kodissa käyvien vieraiden suhteen tai kodin ulkopuolella liikuttaessa sekä sitä, mitä perhehoitoon sijoitetusta lapsesta kysyttäessä saa ulkopuolisille kertoa.
Salassapitovelvollisuuden rikkomisesta on rikoslaissa säädetty rangaistus. Henkilötietolaki 33 §
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 23 § ja 24 §
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 14 § ja 15 § Rikoslaki 40 luku 5§
10. VALVONTA
Perhehoidon valvonnasta säädetään perhehoitolaissa (22 §) ja lastensuojelulaissa (79 §).
Perhehoitolain (22 §) mukaan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoi- toon toteutuu lain mukaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään sen kunnan toimesta, johon henkilö on sijoitettu. Sekä sijoittaja- kunnan että sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa perhehoitopaikan tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Pysyväisluonteiseen asumi- seen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiak- kaan aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi.
Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoito- paikan tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana.
Jos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, toimielimen on pyrittävä ohjauksen avulla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, toimielimen on tällöin huolehdittava, että hoidettavan hoito järjestetään hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa hoidettavat siirretään heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan.
Lastensuojelulain 79 §:n mukaan lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuoltoon toteutuu lastensuojelulain mukaisesti ja lapsi saa sijoi- tuksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan on järjestettävä.
Sijaishuoltopaikan toimintaa valvovat lisäksi sijoituskunta ja aluehallintovirasto. Valvontaa to- teuttaessaan niiden tulee toimia yhteistyössä sijoittajakunnan kanssa.
Jos lapsen sijoittanut kunta havaitsee sijaishuoltopaikan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puut- teita, jotka voivat vaikuttaa sijoitettujen lasten hoitoon tai huolenpitoon, sen tulee salassapito- velvoitteiden estämättä ilmoittaa asiasta viipymättä tarkoitetuille sijoituskunnalle ja aluehallin- tovirastolle sekä tiedossaan oleville muille lapsia samaan sijaishuoltopaikkaan sijoittaneille kun- nille.
Lastensuojelulain (53 § 2 mom.) säädetään, että lapselle on järjestettävä asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus tavata henkilökohtaisesti hänen asioistaan vastaavaa sosiaalityöntekijää tai muuta lastensuojelun työntekijää muiden läsnä olematta ja keskustella häntä itseään ja sijaishuollon toteuttamista koskevista asioista. Kuopion kaupungin sijais- ja jälkihuollon sosiaalityöntekijöiden käynnit perhehoitoa järjestävässä perheessä ovat keskeinen valvonnan keino. Käynneillä on mahdollisuus seurata perhehoidon toteutumista sekä lapsen hoidon ja kasvatuksen periaatteita. Kotikäynnin yhteydessä sosiaalityöntekijä tapaa lasta ja mahdollisuuksien mukaan keskustelee hänen kanssaan myös kahden kesken, jotta lapsi voi kertoa luottamuksellisesti omasta tilanteestaan ja kokemuksistaan.
Perhehoitolaki 22 §
Lastensuojelulaki 53 § ja 79 §
11. VOIMAANTULO
1.1.2021 alkaen