Paikallinen sopiminen kunta-alalla
Paikallinen sopiminen kunta-alalla
Opas kuntatyönantajille
Paikallinen sopiminen kunta-alalla
KT Kuntatyönantajat Helsinki 2021
KT Kuntatyönantajat
5. uudistettu painos
Painetun julkaisun ISBN 978-952-293-793-3 Verkkojulkaisun ISBN 978-952-293-794-0
Paino:
Punamusta Oy
Kuvat:
Xxxx Xxxxxx
Myynti verkkokaupassa xxxxx.xx.xx
KT Kuntatyönantajat Toinen linja 14
00530 HELSINKI
p. 09 7711
L
I
P
A
I
N
O
T
E
U
T
R
A
A
xx.xx
U
O
T
E
H
I
I
L
I
N
ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine
Laajat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen
Kunnallinen pääsopimus mahdollistaa pai- kallisen työ- ja virkaehtosopimuksen teke- misen, mikäli siihen on paikallisesta erityis- olosuhteista aiheutuva perusteltu syy.
Paikallisella virka- ja työehtosopimuksella voidaan poiketa valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksistä. Ainoa ra- joitus on, että paikallisella sopimuksella ei saa sopia pienemmästä peruspalkasta kuin mitä on KVTES:n sopimusmääräyksissä so- vittu ja se, että paikallisilla sopimuksilla ei saa poiketa KVTES:n säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta ja sairaus- ja äitiyslomaetuuksia koskevista määräyksistä. Paikallisesta sopimisesta on määräyksiä myös muissa kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa.
Oppaassa on mukana KT:n ja kunta-alan pää- sopijajärjestöjen yhteiset ohjeet paikallisesta sopimisesta ja sen mahdollisuuksista (KT:n yleiskirje 7 /2016). Niissä korostetaan mah- dollisuutta sopia palvelussuhteen ehtojen sopeuttamisesta myös työnantajan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Ohjeistuksen mu- kaan KT ja pääsopijajärjestöt pitävät tärkeänä,
että paikallisten sopimiseen perustuvien ratkaisuja edistetään tällaisessa tilanteessa.
Paikallisen sopimisen tavoitteena on tällöin työpaikkojen turvaaminen. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että paikallisen sopimisen tulee hyödyttää molempia sopimusosapuolia.
Yhteistoimintamenettelyn yhteydessä on aina hyvä käsitellä myös palvelussuhteen ehtojen sopeuttamista koskeva paikallisen sopimisen mahdollisuus vaihtoehtona työ- voiman käytön vähentämiselle.
Yhteisen ohjeistuksen mukaan paikallinen sopimus ei tarvitse tullakseen voimaan palkan- saajajärjestön keskustason päättävien elinten hyväksyntää, vaan paikalliset osapuolet rat- kaisevat itse sopimuksen teon tarpeellisuu- den. KT ja pääsopijajärjestöjen keskustason ammattilaiset tukevat paikallista sopimista yhteisellä koulutuksella ja ohjeistuksella.
Opas koskee paikallista sopimista kunnissa ja kuntayhtymissä. Se korvaa vuonna 2017 ilmestyneen oppaan.
KT Kuntatyönantajat
3
Sisällys
Laajat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen 3
1 Paikallinen sopiminen kunnissa ja kuntayhtymissä 7
1.1 Paikallisen sopimisen käsite 7
1.2 Ohjeet paikallisen sopimisen edistämiseen 8
1.2.1 Paikallisten ratkaisujen edistäminen työnantajan vaikeassa
taloudellisessa tilanteessa 8
1.2.2 Paikallinen sopiminen kuntien toimintakyvyn turvaamisessa 8
1.2.3 Tarkoituksenmukaisuuden arviointi paikallisesti 8
2 Paikallisen sopimisen tapoja 9
2.1 Paikallinen virka- ja työehtosopimus 9
2.2 Valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräykseen sisältyvä
mahdollisuus sopia toisin 9
2.4 Yhteistoimintaa koskeva paikallinen sopiminen 11
3 Paikallinen virka- ja työehtosopimus 12
3.1 Paikallinen virka- ja työehtosopimus vai muu järjestely 12
3.2 Mistä voidaan sopia paikallisesti 12
3.2.1 Valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen rajoittavat määräykset 13
3.2.2 Kunnallisen virkaehtosopimuslain rajoittavat säännökset 13
3.2.3 Muita rajoittavia lainsäännöksiä 14
3.2.4 Asiat, joista ei ole nimenomaista määräystä valtakunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa 14
3.3 Neuvottelu- ja sopijaosapuolet 14
3.3.1 Kunta- ja kuntayhtymä 14
3.3.2 Viranhaltija- ja työntekijäjärjestöt 14
3.4 Paikallisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö 16
3.5 Xxxxxx menettelystä 17
3.6 Paikallisen virka- ja työehtosopimuksen voimassaolo ja irtisanominen 18
3.7 Jos paikallinen sopimus on lain tai valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vastainen .18
3.7.1 Lainvastainen paikallinen virka- ja työehtosopimusmääräys 19
3.7.2 Kunnallisen pääsopimuksen tai valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen
vastainen paikallinen sopimusmääräys 19
3.8 Paikallista virka- ja työehtosopimusta koskevien erimielisyyksien ratkaiseminen 20
3.9 Muistilista paikallista virka- ja työehtosopimusta tehtäessä 21
3.11 Kunta-alan paikalliset virka- ja työehtosopimukset 22
4 Yhteistoimintaa koskeva sopiminen 23
4.1 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa 23
4.2 Paikallinen sopiminen työsuojeluyhteistoiminnasta 23
4.2.1 Ajankäyttö ja ansionmenetyksen korvaaminen 24
4.3 Muu sopiminen 24
LIITTEET
Liite 1 Kunnallisen pääsopimuksen 14 §:ssä tarkoitetut
harkinnanvaraisia asioita koskevat paikalliset neuvottelut 25
Liite 2 Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten määräyksiä, joissa edellytetään
paikallista sopimista tai viranhaltijan/työntekijän suostumusta 27
Liite 3 Mistä voidaan ja mistä ei voida sopia paikallisesti 32
Liite 4 Hallintolain esteellisyysperusteet 35
Liite 5 Paikallisneuvottelupöytäkirjan malli 38
Liite 6 Paikallisen virka- ja työehtosopimuksen runko 38
Liite 7 Paikallisneuvottelu erimielisyyksien ratkaisemiseksi 39
OPPAASSA KÄYETETYT LYHENTEET
HallintoL | hallintolaki |
KHO | Korkein hallinto-oikeus |
KVEhtoL | kunnallinen virkaehtosopimuslaki |
KTEhtoL | kunnallinen työehtosopimuslaki |
TAL | työaikalaki |
TSL | työsopimuslaki |
KVhL | laki kunnallisesta viranhaltijasta |
KVTES | kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus |
OVTES | kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus |
LS | kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus |
TTES | kunnallinen tuntipalkkaisten työehtosopimus |
TS | kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus |
6
Paikallinen sopiminen kunnissa ja kuntayhtymissä
1.1 Paikallisen sopimisen käsite
Kunta-alalla sovitaan palkoista, työajoista ja muista palvelussuhteen ehdoista valtakunnalli- sin virka- ja työehtosopimuksin. Valtakunnalli- sissa virka- ja työehtosopimuksissa on pyritty ottamaan huomioon erilaisten kuntatyönanta- jien tarpeet ja näkemykset, eri sopijaosapuolten tavoitteet ja yleinen työmarkkinapoliittinen ti- lanne.
Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen on kuiten- kin tarpeen, koska kuntien ja kuntayhtymien ta- loudellinen asema, niiden tuottamat palvelut ja palvelujen järjestämisen tapa vaihtelevat siinä määrin, ettei valtakunnallisissa sopimuksissa voida näitä eroja aina riittävästi ottaa huo- mioon. KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat laatineet yhteiset ohjeet paikallisen sopimisen edistämisestä (KT:n yleiskirje 7/2016).
Paikallisen sopimisen käsitteen piiriin ei jäljem- pänä lueta työntekijän ja työnantajan välillä sol- mittavaa työsopimusta eikä KT:n erikseen teke- miä yksittäisiä kuntia tai kuntayhtymiä koskevia virka- tai työehtosopimuksia.
Paikallisen sopimisen piiriin ei tässä katsota kuuluvaksi pääsopimuksen 14 §:ssä tarkoitettuja eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevan paikal- lisen neuvotteluvelvoitteen täyttämistä. Päätös- valta näissä asioissa on kuitenkin paikallisella työnantajalla. Määräyksen mukaan ennen kuin kunnan tai kuntayhtymän asianomainen viran- omainen päättää viranhaltijoiden tai työntekijöi- den kannalta merkittävistä virka- tai työehto- sopimuksen harkinnanvaraisten määräysten so- veltamista koskevista yleisistä periaatteista tai perusteista, pitää asiasta pyydettäessä käydä neuvottelut asianomaisten pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa. Näissä neuvotteluissa pitää pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimieli- syyteen, mutta päätösvalta on työnantajalla. (Liite 1 sivulla 25)
Tässä oppaassa tarkoitetun paikallisen sopimi- sen piiriin ei myöskään lueta niitä neuvotteluja, jotka on käytävä työnantajan ja sopijajärjestöjen välillä käytäviä paikallisia järjestelyeriä täytän- töön pantaessa. Määräykset näistä neuvotte- luista sisältyvät asianomaisten kunnallisten virka- ja työehtosopimusten allekirjoituspöytä- kirjoihin.
1.2 Ohjeet paikallisen sopimisen edistämiseen
KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat laati- neet yhteisen yleiskirjeen (KT:n yleiskirje 7/2016) paikallisesta sopimisesta ja sen mahdollisuuk- sista sopia palvelussuhteen ehdoista paikallis- ten olosuhteiden mukaan. Yhteisessä ohjeistuk- sessa korostetaan mahdollisuutta sopia myös palvelussuhteen ehtojen sopeuttamisesta työn- antajan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.
1.2.1 Paikallisten ratkaisujen edistäminen työnantajan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa
KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt pitävät yhtei- sen ohjeistuksen mukaan tärkeänä paikallisten sopimiseen perustuvien ratkaisujen edistämistä myös työnantajan vaikeassa taloudellisessa ti- lanteessa. Paikallisen sopimisen tavoitteena on tällaisessa tilanteessa työpaikkojen turvaami- nen. On tärkeää ja henkilöstön kannalta perus- teltua, että työnantajan yksipuolisten työvoiman käytön vähentämiseen tähtäävien toimien vaihtoehtona on myös paikallinen sopiminen, kun työnantaja joutuu käynnistämään yhteis- toimintamenettelyn vaikean taloustilanteensa vuoksi. Työvoiman käytön vähentämisen vaihto- ehtona on yhteistoimintamenettelyn yhteydessä hyvä käsitellä myös palvelusuhteen ehtojen so- peuttamista koskevan paikallisen sopimisen mahdollisuus.
Mikäli paikallinen työ- ja virkaehtosopimus säästötoimenpiteistä saadaan kunnassa/
kuntayhtymässä aikaan, voi työnantaja sen vastineeksi sitoutua pidättäytymään osa-aikais- tamisista, lomautuksista ja irtisanomisista talou- dellisilla tai tuotannollisilla perusteilla määrä- tyksi ajanjaksoksi.
1.2.2 Paikallinen sopiminen kuntien toimintakyvyn turvaamisessa
Kuntaorganisaatioiden toimintakyvyn varmista- minen ja toisaalta henkilöstön jaksaminen voi- vat vaatia toimenpiteitä, joilla kannustetaan henkilöstöä joustamaan huomioiden henkilös- tön jaksamisen. Paikallisella sopimisella voidaan osaltaan pyrkiä varmistamaan kuntien ja kunta- yhtymien kykyä turvata palvelutuotannon vel- voitteitaan kaikissa oloissa.
Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi seuraa- vista kokonaisuuksista:
• työaikapankit
• joustoelementit tilanteissa, joissa työntekijän työpanos perustuu suostumukseen
• hälytys-, ylityö- ja varallaolosopimukset.
1.2.3 Tarkoituksenmukaisuuden arviointi paikallisesti
Paikallinen virka- ja työehtosopimus ei yhteisen ohjeistuksen mukaan tarvitse tullakseen voi- maan liittotason hyväksyntää, vaan paikalliset osapuolet ratkaisevat sopimuksen teon tarpeel- lisuuden. KT ja pääsopijajärjestöjen keskustason toimijat tukevat paikallista sopimista yhteisellä koulutuksella ja ohjeistuksella.
8
Paikallisen sopimisen tapoja
Paikallisella sopimisella ymmärretään käytän- nön työelämässä usein hyvin erilaisia asioita. Sillä voidaan tarkoittaa lainsäädäntöön tai valtakunnallisiin virka- tai työehtosopimuksiin perustuvaa määrämuotoista sopimista, mutta usein myös pelkästään käytännön tilanteita, joissa työpaikalla toimitaan vapaamuotoisesti yhteisesti sovituksi koetulla tavalla.
Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteis- toiminnasta kunnissa annetun lain 19 §:n mu- kaan KT ja asianomaiset työntekijöiden ja viran- haltijoiden valtakunnalliset yhdistykset voivat sopimuksin poiketa eräistä kunnallisen yhteis- toimintalain säännöksistä. Tällaisia sopimuksia ei kuitenkaan ole tehty, joten myöskään paikalli- sesti ei ole mahdollista tehdä sopimuksia, joilla poikettaisiin kunnallisen yhteistoimintalain säännöksistä.
Seuraavassa selostetaan keskeisiä kunnallisissa sopimusmääräyksissä ja lainsäädännössä mainittuja paikallisen sopimisen lajeja.
Näitä ovat:
• paikalliset virka- ja työehtosopimukset, joilla poiketaan valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksistä.
• paikallisen työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jolla sovitaan toisin lain tai valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksistä ao. säädöksen sallimissa rajoissa.
• KT:n yksittäiselle kunnalle tai kuntayhtymälle antama valtuutus paikallisen virka- tai työsopimuksen tekemiseen.
• yhteistoimintaan liittyvä paikallinen sopiminen
2.1 Paikallinen virka- ja työehtosopimus
Kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n mukaisen paikallisen virka- ja työehtosopimuksen teke- miseen liittyviä seikkoja selostetaan oppaan luvussa 3 sivulla 12.
2.2 Valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräykseen sisältyvä mahdollisuus sopia toisin
Valtakunnallisiin virka- tai työehtosopimuksiin sisältyy lukuisia määräyksiä, jotka oikeuttavat sopimaan ao. määräyksessä nimenomaisesti mainitusta asiasta paikallisesti toisin.
9
4 mom.).
Käytännössä hyvin samantyyppisiä ovat mää- räykset, jotka mahdollistavat valtakunnallisten sopimusmääräysten pääsäännöstä poikkeavat järjestelyt, mikäli työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä sopivat asiasta, esim. vuosiloman ajankohdasta sopiminen, vuosiloman yhden- jaksoisuudesta poikkeaminen. (KVTES IV luku 7 § ja 8 §).
Paikallisina sopijaosapuolina ovat yleensä työnantaja ja yksittäinen viranhaltija tai työntekijä. Joissakin määräyksissä sopija- osapuolina ovat työnantaja ja asianomainen sopijajärjestö tai sen alayhdistys tai luottamus- mies.
Valtakunnallisen sopimusmääräyksen pää- säännöstä poikkeamaan oikeuttava määräys voi myös olla soveltamisalaltaan laajempi kuten esimerkiksi KVTES:n työaikaluvun 3 §, joka mah- dollistaa sopimisen säännöllisestä työajasta
sopimusmääräyksistä poikkeavasti (työnantaja ja työntekijä voivat sopia mm. työaikaluvussa määrättyä pidemmästä työaikajaksosta)
Työaikaa koskevasta muutoksesta sopivat työn- antaja ja ao. viranhaltija tai työntekijä. Jos poik- keava työaikajärjestely koskee vähintään viittä viranhaltijaa tai työntekijää, toisena sopija osa- puolena pitää olla asianomainen luottamusmies tai asianomainen sopijajärjestö.
Jos tällaisessa valtakunnallisessa sopimus- määräyksessä ei ole mainintaa työntekijä- tai viranhaltijapuolen sopijaosapuolista, niin pää- sopimuksen 13 §:n 2 momentin mukaan asiasta neuvotellaan ja sovitaan kirjallisesti kunnan tai kuntayhtymän asianomaisen viranomaisen ja niiden pääsopijajärjestöjen tai niiden alayhdis- tysten kanssa, joiden jäseniä asia koskee. Mikäli taas valtakunnallisessa virka- ja työehtosopi- muksessa on sovittu paikallisen sopimisen me- nettelystä toisin kuin pääsopimuksen 13 §:ssä on määrätty, noudatetaan pääsopimuksen määräys- ten sijasta valtakunnallisen virka- tai työehto- sopimuksen ao. määräyksiä.
Liitteessä 2 sivulla 27 on valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten määräyksiä, joissa edelly- tetään suostumusta tai sopimista.
2.3 Valtuutus
KT voi valtuuttaa omasta puolestaan kunnan tai kuntayhtymän tekemään virka- tai työehtosopi- muksen KT:n määräämin rajoituksin sellaisesta asiasta, joka on lain mukaan sopimuksenvarainen
10
asia (ks. KVEhtoL 3 § 2 mom. ja KTEhtoL 2 § 2 ja 3 mom.)
Sopijaosapuolina ovat asianomainen kunta tai kuntayhtymä ja pääsopijajärjestö tai sen ala- yhdistys. KT on antanut tällaisen valtuutuksen erittäin harvoin. Tarvetta tällaisten valtuutusten saamiseksi ei ole juuri ollut sen jälkeen, kun kunnallinen pääsopimus vuodesta 1993 alkaen mahdollisti paikallisten virka- ja työehtosopi- musten tekemisen.
Valtuutus koskisi käytännössä vain sellaisia sopimuksenvaraisia asioita, joista ei voida pääsopimuksen mukaan paikallisesti sopia tai joiden osalta paikallista sopimisoikeutta on valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuk- sessa rajoitettu.
2.4 Yhteistoimintaa koskeva paikallinen sopiminen
Yhteistoimintaa koskevaa paikallista sopimista selostetaan luvussa 4 sivulla 23.
11
Paikallinen virka- ja työehtosopimus
3.1 Paikallinen virka- ja työehtosopimus vai muu järjestely
Ennen kuin ryhdytään neuvottelemaan paikalli- sesta virka- tai työehtosopimuksesta, on syytä harkita:
• Mistä perustellusta syystä aiotaan tehdä
paikallinen virka- ja työehtosopimus ja mitä sillä halutaan saavuttaa?
• Voidaanko samaan tavoitteeseen päästä
muulla, yksinkertaisemmalla tavalla?
• Kuuluuko asia esimerkiksi työnantajan yksinomaiseen harkinta- ja päätösvaltaan työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden perusteella tai mahdollisesti valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksen perusteella?
• Voidaanko asiasta mahdollisesti sopia suoraan
viranhaltijan tai työntekijän tai heitä edustavan luottamusmiehen kanssa?
3.2 Mistä voidaan sopia paikallisesti
Määräykset paikallisen virka- ja työehtosopi- muksen tekemisestä ovat kunnallisen pääsopi- muksen 13 §:ssä (pääsopimus on KVTES- sopimuskirjan loppuosassa). Sen 1. momentin
mukaan paikallisesti voidaan sopia poiketta- vaksi kulloinkin voimassa olevan valtakunnalli- sen virka- tai työehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on olemassa paikallisista erityisolo- suhteista aiheutuva perusteltu syy eikä valta- kunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa ole erikseen rajoitettu paikallista sopimis- mahdollisuutta.
Paikallinen virka- ja työehtosopimus, jolla sovi- taan paikallisesti toisin on mahdollinen seuraa- vin edellytyksin:
• Valtakunnallinen virka- ja työehtosopimus
on voimassa. Kyseessä on kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:ssä ja kunnallisen työehtosopimuslain 1 §:ssä tarkoitettu ns. sopimuksenvarainen asia. (Ks. tarkemmin jäljempänä.)
• Asiasta on määräys voimassa olevassa
valtakunnallisessa virka- ja työehto- sopimuksessa.
• Asiasta toisin sopimista ei ole kielletty tai
rajoitettu laissa
• Paikallista sopimusoikeutta ei ole kielletty tai rajoitettu valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa.
• Toisin sopimiseen on olemassa paikallisista erityisolosuhteista johtuva perusteltu syy.
12
3.2.1 Valtakunnallisen virka- ja työehto- sopimuksen rajoittavat määräykset
Paikallista sopimismahdollisuutta on rajoitettu seuraavilla pääosin samansisältöisillä sopimus- määräyksillä:
• kunnallisen yleisen virka- ja
työehtosopimuksen (KVTES) I luvun 4 §
• lääkärisopimuksen (LS) yleisen osan 26 §
• teknisten sopimuksen (TS) 5 §
• kunnallisen tuntipalkkaisten työehto- sopimuksen (TTES) yleisen osan 2 §
• opetusalan virka- ja työehtosopimuksen
(OVTES) yleisen osan 2 §
Näillä määräyksillä on kielletty sopimasta paikallisesti valtakunnallisen virka- ja työehto- sopimuksen mukaan:
• vähintään maksettavaa peruspalkkaa
pienemmästä peruspalkasta tai vastaavasta (KVTES)
• palkkaluokittelun palkka-asteikon
peruspalkkaa pienemmäksi (OVTES)
• sopimuksessa määriteltyä tehtäväkohtaista vähimmäispalkkaa tai vähimmäisansiota pienemmäksi (TS)
• perustuntipalkkaryhmän alinta perustuntipalkkaa pienemmäksi tai osaurakkahinnoittelujen rakenteista (TTES).
Paikallisella sopimuksella ei myöskään saa poi- keta valtakunnallisten virka- ja työehtosopimus- ten säännöllisen työajan keskimääräistä pi- tuutta, vuosiloman pituutta (poikkeus: ns. siirty- vät laitokset) eikä sairaus- eikä äitiyslomaetuja koskevista määräyksistä. Rajoittavien määräys- ten osalta katso myös liite 2 sivulla 27 Kunnal-
listen virka- ja työehtosopimusten määräyksiä, jossa edellytetään paikallista sopimista tai viranhaltijan/työntekijän suostumusta sekä eri- tyisesti liite 3 sivulla 32 Mistä voidaan ja mistä ei voida sopia paikallisesti.
3.2.2 Kunnallisen virkaehtosopimuslain rajoittavat säännökset
Kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n 2 ja 3 momenttien perusteella ei voida sopia
• virastojen ja laitosten virkakoneiston
järjestelystä
• viran perustamisesta tai lakkauttamisesta
• viranomaisen tehtävistä
• sisäisestä työnjaosta
• työmenetelmistä
• työn johtamisesta
• virkasuhteen syntymisestä tai lakkaamisesta lukuun ottamatta irtisanomisaikaa ja
-perusteita
• laissa säädettyjen virkasuhteiden irtisanomisperusteiden laajentamisesta
• virkoihin vaadittavista kelpoisuusehdoista
• viranhaltijan velvollisuuksista
• kurinpidosta
• eläkkeistä
• virkasuhdeasuntojen vuokrien määristä
• kunnan tai kuntayhtymän omaisuuden käytöstä lukuun ottamatta työnantajan ja viranhaltijoiden välisissä yhteistoiminta- tehtävissä toimivan henkilön työtiloista ja työvälineistä.
Paikallisessa sopimuksessa ei siis voida virka- ehtosopimusvaikutuksin sopia esimerkiksi siitä, ettei työnantaja lakkauta virkoja.
13
Käytännössä virka- ja työehtosopimuksin sovit- tavat asiat ovat pitkälti yhteneväisiä, so. työn- antajat eivät tee myöskään työehtosopimuksia, esimerkiksi organisaation järjestämiseen, työn- johto-oikeuden piiriin tai palvelussuhteeseen ottamiseen liittyvistä asiaryhmistä.
3.2.3 Muita rajoittavia lainsäännöksiä
Myös muualla lainsäädännössä on sopimus- vapautta rajoittavia säännöksiä. Näitä ovat mm.
• työsopimuslaki (55/2001): Kaikki säännökset,
jollei em. laissa nimenomaan ole säädetty mahdollisuudesta sopia toisin.
Työsopimuslaissa on tällöin myös säännös siitä, minkä tasoisella sopimuksella (esim. työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisten yhdistysten tekemällä työehtosopimuksella -> 13 luku 7 § tai työnantaja ja työntekijä voivat sopia taikka työehtosopimuksella voidaan sopia -> 2 luku 16 § 1 mom. ja 7 luku 12 §)
• laki kunnallisesta viranhaltijasta, KVhL
(304/2003).
• työaikalaki (872/2019) kuten edellä on selostettu työsopimuslain osalta
3.2.4 Asiat, joista ei ole nimenomaista määräystä valtakunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa
Asiasta, josta ei ole nimenomaista määräystä valtakunnallisessa virka- ja työehtosopimuk-
sessa, ei voida myöskään tehdä pääsopimuksen 13 §:n mukaista paikallista virka- tai työehto- sopimusta.
Paikallisesti ei voida sopia virka- tai työehto- sopimusvaikutuksin esimerkiksi vuorokausile- vosta (lukuun ottamatta maatalouslomittajia, KVTES:n liite 13 3 §) tai peräkkäisten yövuorojen lukumäärästä, koska näistä asioista ei virka- ja työehtosopimuksiin sisälly määräyksiä, vaan nii- den osalta noudatetaan työaikalain säännöksiä.
Oppaan liitteenä 3 on esimerkkiluettelo asioista, joista voidaan ja asioista, joista ei voida sopia paikallisesti.
3.3 Neuvottelu- ja sopijaosapuolet
3.3.1 Kunta- ja kuntayhtymä Sopimusneuvottelut kunnan/kuntayhtymän puolesta käyvät
• henkilöt, jotka muutoinkin neuvottelevat
palvelussuhdeasioista tai jotka on erityisesti määrätty neuvottelijoiksi. Sopimuksen hyväksyy kunnan/kuntayhtymän puolesta
• yleensä hallitus, ellei sopimuksenteko-
oikeutta asiassa ole delegoitu muulle kunnan viranomaiselle (ks. kuntalaki, KVEhtoL 5a § ja KTEhtoL 1a §)
• kunnan/kuntayhtymän valtuusto niissä
tapauksissa, joissa kysymys on laajemman talousarviovallan käyttämisestä
3.3.2 Viranhaltija- ja työntekijäjärjestöt Neuvottelu- ja sopijaosapuolena on pääsopija- järjestö tai pääsopijajärjestöön rekisteröity ala-
14
yhdistys, jonka jäseniä asia koskee. Pääsopija- järjestön alayhdistyksellä tarkoitetaan pää- sopijajärjestön alayhdistystä, valtakunnallista liittotason alayhdistystä tai näiden alayhdistys- ten rekisteröityä paikallisyhdistystä. Pääsopija- järjestön puhevaltaa voi käyttää myös järjestön pääluottamusmies/luottamusmies.
Pääsopijajärjestöjä ovat
• Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
• Julkisen alan unioni JAU ry
• Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry
Pääsopijajärjestöjen alayhdistyksiä ovat
• pääsopijajärjestön rekisteröity paikallisyhdistys
• valtakunnallinen liittotason alayhdistys mm.
त Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry (JUKO ry)
त Suomen Lääkäriliitto ry (JUKO ry)
त Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (JAU ry)
त Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY ry (JAU ry)
त Suomen Terveydenhoitajaliitto (JUKO ry)
त Super ry (Sote ry)
त Tehy ry (Sote ry)
त Suomen Palomiesliitto SPAL ry (Sote ry)
त valtakunnallisen liittotason alayhdistyksen rekisteröity paikallisyhdistys mm:
– Superin… kunnan/ … sairaalan ammatti- osasto.
Paikallinen työ- tai virkaehtosopimus tehdään pääsopijajärjestön tai sen em. rekisteröityjen
alayhdistysten nimissä. Oikeus neuvotella ja al- lekirjoittaa paikallinen sopimus on yleensä jär- jestöissä samoilla henkilöillä, jotka muutoinkin sopivat edustamansa henkilöstön palvelussuh- teen ehdoista kunnan tai kuntayhtymän kanssa. Epäselvissä tapauksissa alayhdistykseltä voi- daan edellyttää pääsopijajärjestön nimen- omaista valtuutusta paikallisen sopimuksen te- kemiseen. Muussa tapauksessa tällaista valtuu- tusta ei tarvita.
Paikallinen kuntatyönantaja harkitsee, minkä järjestöjen kanssa ja millä tasolla (pääsopija- järjestö, liitto, paikallinen kunta-, kuntayhtymä- tai näiden yksikkökohtainen ammattiosasto) paikallisia sopimuksia pyritään tekemään. Tämä riippuu sopimuksen tavoitteesta, sisällöstä ja halutusta kattavuudesta kunnassa tai kunta- yhtymässä.
Kunta tai kuntayhtymä ei voi tehdä paikallista virka- tai työehtosopimusta yksittäisen viran- haltijan tai työntekijän kanssa eikä liioin rekiste- röimättömän yhdistyksen kanssa.
Kukin rekisteröity yhdistys voi tehdä sopimuksen vain edustamiensa jäsenten puolesta. Jos sopija- järjestö/-järjestöt eivät edusta kunnan tai kuntayhtymän koko henkilöstöä, sopimusta sovelletaan vain tämän sopijajärjestön jäseniin (sopimuksen soveltamisesta järjestäytymättö- miin katso kohta 3.4 sivulla 16).
Sopimuksen ulkopuolelle jäävän pääsopija- järjestön jäseniin sovelletaan valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.
15
Julkisen alan Unioni edustaa pääsopijajärjestönä JHL:ää ja JYTYä. Julkisen xxxx Xxxxxxx edustajina oman jäsenistönsä osalta toimivat usein JHL:n ja JYTYn edustajat.
Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry edustaa pääsopijajärjestönä Tehyä, SuPeria ja Suomen Palomiesliitto SPAL:a.
Ammattijärjestön alayhdistyksenä tai erillisenä yhdistyksenä voi olla erillisiä ammatillisia yhdis- tyksiä, joiden tarkoituksena ei ole sääntöjensä mukaan työmarkkina-asioiden hoitaminen tai jotka ovat luovuttaneet tämän edunvalvonnan pääjärjestönsä muulle yhdistykselle (esimerkiksi Suomen Sairaanhoitajaliitto, Suomen Hammas- lääkäriseura ja sen rekisteröidyt paikallisosas- tot). Tällaisten yksinomaan ammatillisten yhdis- tysten kanssa ei sitovia paikallisia virka- ja työehtosopimuksia voida tehdä.
Pääsopimuksen määräysten tarkoitus on ollut, että paikalliset sopimukset neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti ilman, että niitä tarvitsee hyväksyttää keskustasolla.
Muutostilanteissa on tärkeä tarkistaa neuvottelu- osapuolten toimivalta. Esimerkiksi liikkeen luo- vutustilanteissa, kuntayhtymiä muodostettaessa
tai kuntajaon muutosten yhteydessä on tärkeä tarkistaa työntekijöitä ja viranhaltijoita edusta- vien toimivalta muuttuneissa olosuhteissa.
3.3.3 Esteellisyys
Esteellisyydellä tarkoitetaan henkilön tai hänen lä- heisensä olemista sellaisessa suhteessa asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueetto- muutensa asian käsittelyssä. Valtuutettujen sekä kunnan muiden luottamushenkilöiden ja viran- haltijoiden esteellisyydestä, katso liite 4 sivulla 32.
3.4 Paikallisen virka- ja työehto- sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö
Paikallisessa sopimuksessa on todettava, keihin sopimusta sovelletaan, so. koskeeko se kaikkia kunnan viranhaltijoita ja työntekijöitä vai vain tiettyjä henkilöstöryhmiä tai yksittäisiä viran- haltijoita tai työntekijöitä. Samoin on todettava, miten sopimusta sovelletaan eri henkilöstö- ryhmiin, mitkä määräykset koskevat mitäkin ryh- mää jne. Sopimus voi koskea vain sopimuksen tehneiden järjestöjen jäseniä:
1. Jos kaikki pääsopijajärjestöt ovat sopija- osapuolina, sopimusta sovelletaan kaikkiin kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijoihin ja työntekijöihin, myös järjestäytymättömiin, ellei sopimukseen ole otettu sen soveltamis- alaa koskevia nimenomaisia rajoituksia.
2. Jos vain osa pääsopijajärjestöistä on mukana sopimuksessa, sitä sovelletaan vain mukana olevien järjestöjen jäseniin.
16
NEUVOTTELUT
• kunta tai kuntayhtymä ja
• ao. järjestö/järjestöt (pääsopijajärjestö tai sen valtakunnallinen liitto tai niiden paikallinen yhdistys)
VALMISTELEVAT TOIMENPITEET
• sopimuksen tavoitteiden asettaminen ja vaikutukset eri alueille
• sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö
• muutettavat sopimusmääräykset
• muuttuvien määräysten vaikutukset muihin sopimusmääräyksiin
3. Sopimuksen ulkopuolelle jääneiden järjestöjen jäsenten palvelussuhteen ehdot määräytyvät valtakunnallisten sopimusten mukaan.
4. Jos sopijaosapuolina on vain paikallis- yhdistyksiä, sovelletaan em. periaatteita vastaavasti.
Kunnallisen virkaehtosopimuslain 5 §:n
5 momentin ja kunnallisen työehtosopimus- lain 4 §:n 2 momentin säännösten perusteella kunnan tai kuntayhtymän tulee soveltaa
paikallista sopimusta myös järjestäytymättömiin.
SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN
NEUVOTTELUTULOS
Neuvottelutuloksen käsittely ja hyväksyminen
• kunnan/kuntayhtymän ao.
toimielimissä
• mahdollisesti vastaavasti sopijajärjestön ao.toimielimissä
Koska soveltamisvelvollisuus määräytyy suoraan mainittujen lainsäännösten nojalla, paikalliseen sopimukseen ei oteta erikseen järjestäytymättömiä koskevia soveltamis- määräyksiä.
Jos kaikki pääsopijajärjestöt/paikalliset yhdis- tykset ovat mukana sopimuksessa, sitä sovelle- taan myös järjestäytymättömiin viranhaltijoihin tai työntekijöihin.
Jos vain osa pääsopijajärjestöistä/paikallisista yhdistyksistä on sopimusosapuolina, sopimusta sovelletaan näiden sopijajärjestöjen kunnassa edustamiin henkilöstöryhmiin ja näillä
Sopimus tulee voimaan alle- kirjoittamisesta tai sopimuksessa erikseen määrätystä päivästä lukien.
aloilla työskenteleviin järjestäytymättömiin henkilöihin.
3.5 Xxxxxx menettelystä
Paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekemi- nen etenee pääsääntöisesti seuraavasti:
17
3.6 Paikallisen virka- ja työehto- sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen
Paikallinen sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi. Määräajaksi tehdyn paikallisen sopimuksen voimassaolo päättyy ilman irtisano- mista sovitun määräajan päättyessä. Toistaiseksi voimassa olevaksi tehty paikallinen sopimus lakkaa irtisanomisen perusteella.
Sekä toistaiseksi että määräajaksi tehty paikalli- nen sopimus voidaan kunnallisen pääsopimuk- sen mukaan milloin tahansa irtisanoa päätty- mään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun irti- sanominen on annettu tiedoksi muille sopija- puolille.
Paikallisella sopimuksella ei ole ns. jälkivaiku- tusta1, vaan viranhaltijoiden ja työntekijöiden palvelussuhteen ehdot palautuvat paikallisen sopimuksen voimassaolon päätyttyä välittömästi kaikilta osin valtakunnallisen sopimuksen mukaisiksi.
Näin ollen valtakunnallisen virka- ja työehto- sopimuksen
• niitä ehdottomia määräyksiä, joista
paikallisella sopimuksella on poikettu, ryhdytään jälleen soveltamaan ja
1 Virkaehtosopimuksessa määrättyjä palvelus virka suhteen ehtoja noudatetaan sopimuksen päätyttyä kunnes uusi sopimus on tehty ja tullut voimaan, ellei tästä asiasta ole sovittu toisin virkaehtosopimuksessa. Katso myös KVTES:n allekirjoituspöytäkirja jääneiden ja muiden sopimusehtojen sisältö.
• harkinnanvaraisiin määräyksiin perustuneet palvelussuhteen ehdot palautetaan samoiksi kuin ne olivat ennen paikallista sopimusta, ellei valtakunnallisen sopimuksen velvoittavista määräyksistä johdu muuta esimerkiksi sen vuoksi, että valtakunnallisen sopimuksen määräykset ovat muuttuneet paikallisen sopimuksen voimassa ollessa.
Paikallinen sopimus voi poikkeuksellisesti raueta pakottavasta syystä. Näin voi käydä esimerkiksi, jos sopimuksen soveltamisen edellytykset eivät enää täytykään. Tällöin sopijaosapuolten on syytä yhdessä kirjallisesti todeta raukeaminen ja siitä johtuvat toimenpiteet.
Yleensä tällaisessa tilanteessa2 pyritään solmi- maan uusi paikallinen virka- ja työehtosopimus, johon voidaan ottaa myös määräyksiä raukeami- sen varalta. Koska paikallinen sopimus on aina irtisanottavissa ilman jälkivaikutuksia, sen rau- keaminen on käytännössä harvinaista.
3.7 Jos paikallinen sopimus on lain tai valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vastainen
Lähtökohtana on, että tehtyä paikallista sopi- musta noudatetaan sellaisenaan. Jos paikallinen
2 Sopimus voi yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan raueta esimerkiksi, jos toinen osapuoli ei täytä sopimuksen olennaisia ehtoja eikä sopimuksen voida kohtuudella katsoa sitovan enää toistakaan osapuolta tai olosuhteet ovat sopimuksen teon jälkeen olennaisesti muuttuneet. Olennaisuutta ja kohtuutta harkittaessa ote taan huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat, esimerkik si täyttämättä jääneiden ja muiden sopimusehtojen sisältö.
18
Näissä tilanteissa paikallista sopimusta ei nou- dateta siltä osin kuin se on lain tai valtakunnal- lisen sopimuksen vastainen. Tältä osin noudate- taan valtakunnallisten sopimusten määräyksiä tai lain säännöksiä. Sopimusta tulisi muuttaa, kun lainvastaisuus tai valtakunnallisen sopimuk- sen vastaisuus havaitaan.
3.7.1 Lainvastainen paikallinen virka- ja työehtosopimusmääräys
Jos paikallisella sopimuksella on sovittu asiasta, joka ei kuulu virka- ja työehtosopimuslakien perusteella sopimusvapauden piiriin, tällaista asiaa koskeva virkaehtosopimuksen määräys
on mitätön ja työehtosopimuksen määräys
3 KVEhtoL:n 20 § 1 mom. mukaan työtuomioistuin voi tuomita hyvityssakkoon virkaehtosopimukseen sidotun tai KVEhtolain säännöksiä rikkoneen. Vahingonkorvaus lain 3 luvussa säädetään työntekijän ja virkamiehen korvausvastuusta, jos hän työssään/virassaan virheellä tai laiminlyönnillä aiheuttaa vahinkoa. Rikoslain (RL)
40 luvussa säädetään virkarikoksista ja julkisyhteisön työntekijän rikoksista. Kyseeseen voi tulla esim. RL 40:7 virkaaseman väärinkäyttäminen tai RL 40:10 tuottamuk sellinen virkavelvollisuuden rikkominen.
pätemätön. Työehtosopimuksella sovittavissa olevien asioiden piiri on laajempi kuin virka- ehtosopimuksella sovittavien asioiden ala.
Joltakin osin tai kokonaankin laiton virka- tai työehtosopimus voi sitoa sopijapuolia jonakin muuna sopimuksena, jos sopimuksen tekeminen asiasta kuuluu työnantajan toimialaan. Tällaista sopimusta koskevat osapuolten väliset erimieli- syydet ratkaistaan viranhaltijoiden osalta hallin- toriita-asioina ja tai työntekijöiden osalta ylei- sessä tuomioistuimessa.
Jos paikallisella sopimuksella on poikettu työ- lainsäädännön ehdottomista säännöksistä, pai- kallinen sopimus on näiltä osin mitätön suoraan lain nojalla ja mitättömien sopimusmääräysten asemesta noudatetaan mainittuja ehdottomia lainsäännöksiä.
3.7.2 Kunnallisen pääsopimuksen tai valtakunnallisen virka- ja työehto- sopimuksen vastainen paikallinen sopimusmääräys
Jos paikallisesti on sovittu sellaisesta lain mukaan sopimuksenvaraisesta asiasta, josta pääsopimuksen tai valtakunnallisen sopimuksen mukaan ei saa sopia paikallisesti lainkaan
tai josta saa sopia paikallisesti vain tietyllä tavalla, paikallinen sopimus on pääsopimuksen tai valtakunnallisen sopimuksen taikka mo- lempien vastainen. Tältä osin pitää noudattaa valtakunnallisen sopimuksen vastaavia mää- räyksiä.
19
3.8 Paikallista virka- ja työehto- sopimusta koskevien erimielisyyksien ratkaiseminen
Kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n 4 momentin soveltamisohjeen mukaan tarkoituksena on, että paikallista sopimusta koskevat mahdolliset so- veltamis- ja tulkintaerimielisyydet ratkaistaan paikallisten (sopimus)osapuolten välisissä pai- kallisissa neuvotteluissa.
Jos erimielisyyttä ei saada ratkaistuksi paikalli- sissa neuvotteluissa, asiaa voidaan käsitellä myös pääsopimuksen 9–10 §:ssä mainitussa jär- jestyksessä saattamalla asia käsiteltäväksi KT:n ja asianomaisen pääsopijajärjestön välisissä keskusneuvotteluissa (katso liite 5 Paikallis- neuvottelupöytäkirjan malli sivulla 38 ja liite 7 Neuvottelumenettely erimielisyyksien ratkaise- miseksi sivulla 39).
Pääsopimuksen 14 §:ssä on määräys valtakun- nallisen virka- ja työehtosopimuksen harkinnan- varaisten määräysten soveltamisen yleisiä peri- aatteita ja perusteita koskevien paikallisten neu- vottelujen käymisestä. Pykälän 3 momentin so- veltamisohjeen mukaan harkinnanvaraista asiaa ei voida viedä keskusneuvotteluun4 eikä työ- tuomioistuimen käsiteltäväksi.
4 Kunnallisen pääsopimuksen 14 §:ssä on määräys valta kunnallisen sopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltamisen yleisiä periaatteita ja perusteita koskevien paikallisten neuvottelujen käymisestä. Em. pykälän
3 momentin soveltamisohjeen mukaan harkinnan varaista asiaa ei voida viedä keskusneuvotteluun eikä työtuomioistuimen käsiteltäväksi.
Pääsopimuksen 7–10 §:n mukainen neuvottelu- menettely koskee vain valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten velvoittavien (ehdottomien) määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta synty- nyttä erimielisyyttä. Virka- ja työehtosopimuk- sen harkinnanvaraisia määräyksiä koskevaa erimielisyyttä ei voida saattaa käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa eikä työtuomioistuimen ratkaistavaksi4. Harkinnanvaraisten määräysten soveltamisesta päättää viime kädessä työn- antaja.
Sopimusten soveltamista ja tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan ensi sijassa sillä pe- rusteella, mikä on ollut sopijaosapuolten yhtei- nen tarkoitus (mahdollisesta sopimustekstistä riippumatta), ja toissijaisesti sopimuksen sana- muodon perusteella. Erimielisyys voidaan luon- nollisesti myös ratkaista sopimalla.
Jos paikallista virka- tai työehtosopimusta kos- kevaa erimielisyyttä ei pystytä paikallisesti rat- kaisemaan, sopimus voidaan tarvittaessa puolin ja toisin irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen. Irtisanomisajan päätyttyä sovelletaan valtakunnallista sopimusta. Mahdol- lisuus irtisanoa paikallinen sopimus vähentää tarvetta saattaa paikallinen erimielisyys keskus- neuvotteluihin.
Myös keskusneuvotteluissa paikallista sopi- musta koskeva erimielisyys ratkaistaan edellä mainituin tavoin paikallisten sopijapuolten yhteisestä tarkoituksesta esitetyn selvityksen tai sopimuksen sanamuodon mukaan. Jos asia keskusneuvotteluissakin jää erimieliseksi,
20
se voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaista- vaksi.
3.9 Muistilista paikallista virka- ja työehtosopimusta tehtäessä
Paikallisen virka- tai työehtosopimuksen tekemi- sen pitäisi hyödyttää molempia osapuolia.
• Lähtökohtana sopimustoiminnassa samoin kuin muussakin työnantajan toiminnassa on henkilöstön tasapuolisen kohtelun periaate.
• Neuvotteluihin valmistaudutaan hyvin. Eri vaihtoehdot on harkittu. Tavoiteasettelu on selkeä. Luottamushenkilöiden ja tausta- ryhmien näkemykset ovat tiedossa.
• Henkilöstö ja luottamushenkilöt informoidaan ennen ja jälkeen neuvotteluja sekä tarpeen mukaan neuvottelujen kuluessa (avoimuus, oikean ja riittävän tiedon saaminen, neuvottelujen syyt, kohteet, tavoitteet ja vaikutukset).
• Neuvottelu- ja sopijaosapuolten sekä
neuvottelijoiden määrä harkitaan tarkkaan (jos esimerkiksi halutaan mahdollisimman kattava sopimus, neuvotellaan pääsopijajärjestöjen ”nimissä”).
• Xxxxxxxxxxx vain realistisiin tavoitteisiin.
• Mikäli neuvottelut eivät etene (”puuroutuvat”, liian monia vaikeita asioita esille puolin ja toisin), palataan harkitsemaan muita vaihto- ehtoja, so. työnantajan mahdollisuuksia yksipuolisiin toimenpiteisiin.
• Paikallisessa sopimuksessa sovitaan vain sopimuksenvaraisista asioista.
• Tarvitaanko soveltamisalarajoituksia (esim. sopimusta ei sovelleta seuraaviin …/ sopimusta ei myöskään sovelleta niihin, jotka …).
• Tarkistetaan ryhmät, joilla on omat valta- kunnalliset alakohtaiset erillissopimuksensa … (opettajat, lääkärit, sotehenkilöstö, tunti- palkkaiset ja tekniset) tai sopimusliitteensä (esimerkiksi perhepäivähoitajat), jotta tiedetään tarvitaanko paikallisessa sopimuksessa näiden ryhmien osalta erityismääräyksiä. Näin vältytään esimerkiksi yllättäviltä tulkintaongelmilta tai korvauksilta, joita sopimusta tehtäessä ei ole tarkoitettu suoritettavaksi mainituille ryhmille.
• Tarkistetaan mihin muihin valtakunnallisen
sopimuksen määräyksiin sovittava asia kytkeytyy ja pitääkö sopia myös näiden soveltamisesta ja miltä osin. Samalla tarkistetaan lain ehdottomat säännökset.
• Sovitut asiat kirjataan tarkasti ja
mahdollisimman yksiselitteiseen sanamuotoon.
• Harkitaan tarvittavat neuvottelu- ym.
lausekkeet. Sopimukseen voidaan ottaa neuvottelu- tai tarkistuslauseke, esimerkiksi valtakunnallisessa sopimuksessa mahdollisesti myöhemmin sovittavien asioiden osalta, joista on sovittu paikallisessa sopimuksessa tai jotka liittyvät paikallisesti sovittuihin asioihin.
• Henkilöstökustannusten säästöjä koskevaan
sopimukseen voi olla perusteltua ottaa määräys siltä varalta, että sopimus irtisanotaan kesken sopimuskauden (mitä seuraa ym.).
21
• Sopimussakkoa yms. määräyksiä ei oteta paikalliseen sopimukseen. Mahdolliset sanktiot sopimuksen rikkomisesta määräytyvät pääsopimuksen sekä virka- ja työehto- sopimuslakien mukaan. Myös paikallisen
virka- ja työehtosopimuksen rikkomisesta voi työtuomioistuin tuomita hyvityssakon.
3.10 Tiedottaminen
Paikallinen sopimus on hyvä tehdä avoimesti ja siitä on syytä tiedottaa riittävästi henkilöstölle. Tällöin henkilöstö mieltää sopimuksen tarpeelli- suuden ja sitoutuu paremmin sopimuksen ta- voitteiden saavuttamiseen. Tiedottamiseen tulisi sisältyä ainakin seuraavat asiat:
• Perustelu, miksi paikallinen sopimus on tarpeellinen tai välttämätön.
• Keitä viranhaltijoita tai työntekijöitä
paikallinen sopimus koskee.
• Miten sopimus vaikuttaa sen soveltamispiiriin kuuluvien viranhaltijoiden tai työntekijöiden palvelussuhteen ehtoihin.
• Sopimuksen vaikutusten seuranta eli miten tavoitteet, joiden vuoksi sopimus on tehty, näyttävät toteutuvan, ts. saavutetaanko sopimuksella toivottu tulos.
3.11 Kunta-alan paikalliset virka- ja työehtosopimukset
Paikallisia sopimuksia tehdään etenkin palk- kaus- ja työaikamääräyksien soveltamisesta. Työaikaa koskevaa toisin sopimisia yhdistävät usein samat tekijät; työajan molemmin puolei- nen joustavuus ja työn sujuvuus.
Työaikapankin käyttöönotosta ja työaikapankin sisällöstä on määräyksiä valtakunnallisissa sopi- muksissa. Työaikapankki edellyttää paikallisen virka- ja työehtosopimuksen solmimista, koska järjestelyt edellyttävät useimmiten valtakunnal- listen virka- ja työehtosopimusten määräyksistä poikkeamista ainakin joiltakin osin. KT:n yleis- kirjeellä 6/2016 on lähetetty kunnille ja kunta- yhtymille KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteisesti hyväksymät ohjeet työaikapankista.
Lomarahan maksuajankohdan siirrosta on tehty paikallisia virka- ja työehtosopimuksia esimer- kiksi säästösyistä. Myös luottamusmiesten luku- määrä, toimiala ja ajankäyttö ovat olleet suosit- tuja sopimisen aiheita.
Kilpailukykysopimuksen mukaisesta paikallisen sopimisen edistämisestä laadittiin vuonna 2016 kunta-alan sopijapuolten yhteinen ohjeistus (KT:n yleiskirje 7/2016).
22
Yhteistoimintaa koskeva sopiminen
4.1 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa
Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoi- minnasta kunnissa annetun lain (449/2007) 19 §:n perusteella KT:lla ja asianomaisilla työntekijöiden ja viranhaltijoiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on oikeus sopimuksilla poiketa eräistä yhteistoi- mintalain säännöksistä. Tällaisia valtakunnallisia sopimuksia ei ole tehty, joten myöskään paikalli- sesti ei ole mahdollista tehdä sopimuksia, joilla poikettaisiin yhteistoimintalain säännöksistä.
Kunnilla ja paikallisilla sopijajärjestöillä on kui- tenkin yhteistoimintalain 14 §:n perusteella oi- keus sopia useamman kunnan yhteisestä yhteis- toimintaelimestä. Sopimus tulee tehdä kaikkien siihen osallistuvien kuntien ja näiden kuntien henkilöstön edustajien kanssa.
Lisäksi voidaan todeta, että esim. yhteistoimin- talain 13 §:n 3 ja 4 momenttien (yhteistoiminta- velvoitteen täyttyminen työvoiman vähentämis- asiassa), 16 § (pöytäkirjan tarkastaminen ja var- mentaminen), 20 § (henkilöstön edustajan va- pautus työstä ja korvaukset) sisältävät erityissäännöksiä sopimisesta.
Vaikka varsinaisia paikallisia sopimuksia ei voi- dakaan tehdä, voidaan tarvittaessa paikallisesti valmistella esimerkiksi yhteistoimintamenette- lyn toteuttamiseen liittyviä menettelytapoja ja pyrkiä näistä pelisäännöistä laajaan yhteisym- märrykseen, mutta niistä ei ole syytä tehdä pai- kallista sopimusta. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi yhteistoiminnan käytännön järjestä- minen ja välittömän yhteistoimintamenettelyn tarkemmat muodot.
4.2 Paikallinen sopiminen työsuojeluyhteistoiminnasta
Työsuojelun valvontaa ja työpaikan työsuojelu- yhteistoimintaa koskevan lain (44/2006), ns. työ- suojelun valvontalain, 25 §:n mukaan työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipisteiden tai toimintayksiköiden työn- teki- jöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoi- minnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista yhden tai useamman toi- mipisteen tai toimintayksikön muodostamaa ko- konaisuutta.
Valvontalain 23 §:n mahdollistamana on solmittu kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintaso- pimus. Sen mukaan peruslähtökohtana on, että
23
Valvontalain 29 § 1 momentin mukaan vähintään 10 työntekijän työpaikalla työntekijöiden on va- littava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja tälle kaksi varavaltuutettua.
Toimihenkilöasemassa olevilla on oikeus valita keskuudestaan heitä edustava työsuojeluvaltuu- tettu ja kaksi varavaltuutettua. Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaan toimihenkilöasemassa olevilla tarkoitetaan hen- kilöstöä, jonka pääasiallisena tehtävänä on joh- taa ja valvoa alaistensa työtä ja jotka eivät ota tai vain tilapäisesti ottavat osaa näiden työhön. Ennen työsuojeluhenkilöstön vaalia paikallisesti on sovittava henkilöstön jakautumisesta työn- tekijä- ja toimihenkilöasemassa oleviin.
Paikallisesti voidaan sopia yhdistetystä työ- suojelutoimikunnasta ja yhteistoimintaelimestä, jonka jäsenistöön työsuojeluvaltuutetut kuuluvat.
Paikallisella sopimuksella voidaan valita työs- kentelypaikka- tai yksikkökohtaisia työsuoje- luasiamiehiä tai vastaavalla nimikkeellä toimi- via. Paikallisesti niin sovittaessa myös oppi- laitosten oppilailla on oikeus valita työsuojelu- toimikuntaan edustajansa tarkkailijajäseneksi.
Paikallisesti on myös mahdollista sopia, että kuntatyönantajaa edustavan työsuojelupäällikön tehtävät hoidetaan kahden tai useamman kunta- yksikön kesken yhteisenä ostopalvelujärjeste- lynä.
Työsuojelun yhteistoimintasopimuksen 11 §:ään perustuva valtakunnallisten sopijaosapuolten yhteinen työsuojelun yhteistoimintaryhmä Tyry seuraa sopimuksen toteutumista ja antaa lau- suntoja tulkintakysymyksistä.
4.2.1 Ajankäyttö ja ansionmenetyksen korvaaminen
Työsuojeluvaltuutetuille annettavasta vapau- tuksesta ja ansionmenetyksen korvaamisesta solmitun sopimuksen (KT:n yleiskirje 32/2011) mukaan työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ja toimialueista neuvotellaan ja sovitaan paikalli- sesti työsuojeluorganisaation vaalikaudeksi ker- rallaan, ottaen huomioon ko. sopimuksen mää- räykset. Toimintaympäristön olennaisten muu- tosten (esimerkiksi kuntaliitos tai isäntäkunta- malli) vuoksi sopimusta tulee vastaavasti tarkistaa.
4.3 Muu sopiminen
Paikallisesti voidaan käsitellä yhteistoiminnal- lisesti monia tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun liittyviä kysymyksiä kuten paikallisten kehittämishankkeiden toteuttamista, työhyvin- vointia vahvistavia toimia jne. Kysymys on sopijaosapuolten tahdonilmaisuista, jotka korostavat sopijaosapuolten luottamusta toisiinsa jonkin asian toteuttamisessa.
24
Kunnallisen pääsopimuksen 14 §:ssä tarkoitetut harkinnanvaraisia asioita koskevat paikalliset neuvottelut
Menettelytavat
1. Kunta/kuntayhtymä ja pääsopijajärjestöt voivat paikallisesti sopia valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen harkinnan- varaisia palvelussuhteen ehtoja koskevasta neuvottelumenettelystä siten kuin pää- sopimuksen 13 §:ssä (paikallinen sopiminen) on määrätty.
2. Jos ei ole sovittu edellä mainituin tavoin, kunta on velvollinen noudattamaan harkinnanvaraisissa asioissa pääsopimuksen 14 §:ssä määrättyä neuvottelumenettelyä.
Kummassakin tapauksessa päätösvalta harkinnanvaraisissa asioissa kuuluu viime kädessä ao. kunnalliselle viranomaiselle.
Pääsopimuksen 14 §:ssä määrätty neuvotteluvelvoite:
Neuvotteluosapuolet:
Kunta/kuntayhtymä ja pääsopijajärjestö/-järjestöt.
Neuvotteluvelvoite:
Pyydettäessä.
Ajankohta:
Ennen kuin kunta tai kuntayhtymä päättää em. asiasta.
Neuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluvat asiat
Henkilöstön kannalta merkittävät virka- ja työ- ehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltamista koskevat yleiset periaatteet tai perusteet.
14 §:n mukaiset neuvottelut on käytävä mm. seuraavissa tapauksissa:
• Kunnassa/kuntayhtymässä on valmisteltu
merkittävä harkinnanvaraisten määräysten soveltamista koskeva yleinen periaateratkaisu, kuten harkinnanvaraisen virkavapauden myöntämistä, virkavapausajan harkinnan- varaisia palkkoja, kielilisän myöntämistä, kertapalkkioita tai rekrytointilisää koskevat yleiset periaatteet.
• Useita viranhaltija-/työntekijäryhmiä
koskevissa palkantarkistuksissa noudatettavat periaatteet ja perusteet kuten kustannus- raami, toimintayksiköt sekä tehtävät, virat ja toimet, joita järjestely koskee.
Vaikka mm. henkilökohtaisen lisän ja tulos- palkkion ym. eli työnantajan käytettäväksi tar- koitetun kannustavan palkkauksen soveltaminen tai käyttäminen on jätetty 14 §:n 3 momentin mukaan neuvotteluvelvoitteen ulkopuolelle, niiden myöntämisessä noudatettavista yleisistä periaatteista on kuitenkin tarkoituksenmukaista neuvotella 14 §:n mukaisesti, ellei sitä muutoin
25
käsitellä henkilöstön kanssa (14 §:n soveltamis- ohje). KVTES:ssa onkin erilliset määräykset hen- kilökohtaisen lisän ja tulospalkkion käsittelystä yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilökohtaisen lisän yleiset maksamisperusteet selvitetään yh- teisesti henkilöstön kanssa (KVTES II luku 6 §). Henkilöstön osallistumisesta tulospalkkion val- misteluun on määräykset KVTES:n liitteessä 9.
Neuvotteluvelvoite ei koske
• esim. yksittäisen viranhaltijan/työntekijän palkan määrittämistä tai korotuksia ym. eikä harkinnanvaraiselta virkavapausajalta maksettavaa palkkaa ym.
• ei-sopimuksenvaraisia asioita.
Neuvottelumenettely
Asia käsitellään yleensä sopimusaloittain pää- sopijajärjestön koko jäsenkunnan kannalta, ei erikseen eri henkilöstöryhmien osalta. Neuvotte- lujen kohteena olevista yleisistä periaatteista ja perusteista pyritään yksimielisyyteen.
Pöytäkirja
Pöytäkirja on laadittava, jos jokin neuvottelu- osapuoli sitä vaatii. Pöytäkirjasta on käytävä ilmi osapuolten näkemykset perusteluineen.
Neuvottelujen päättäminen
Erimielisyyteen päättynyttä neuvottelua ei voida saattaa keskusneuvotteluun eikä työtuomio- istuimeen.
Sanktio
Mikäli kunta kokonaan laiminlyö 14 §:ssä määrä- tyn neuvotteluvelvoitteen, kyseessä on virka- ja työehtosopimuksen määräyksen rikkominen.
Sopimuksen tieten rikkomisesta voi seurata hyvityssakkovaatimus.
26
Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten määräyksiä, joissa edellytetään paikallista sopimista tai viranhaltijan/työntekijän suostumusta
Luettelossa on myös eräitä määräyksiä, joissa vaaditaan paikallista virka- ja työehtosopimusta,
em. seikasta on maininta. Mikäli ao. virka/työehtosopimuksen määräyksessä ei ole mainittu sopija- osapuolia, niin paikallisen sopimisen menettelyssä noudatetaan pääsopimuksen 13 § 2 momenttia (ko. kohdat on merkitty tähdillä). Luettelo ei ole tyhjentävä.
SOPIMUS | SOPIMUSKOHTA | SOPIJAPUOLET JA TAPA |
KVTES | ||
Paikallinen sopiminen | I luku 4 § | ks. pääsopimus 13 § |
Työn vaativuuden arviointiin perustuva palkkausjärjestelmä | I luku 4 § 2 mom. | * + KT/pääsopijajärjestöt valtuutus |
Työntekijän pysyvä siirto toisiin tehtäviin | I luku 10 § 2 mom. | työntekijän suostumus (tai työnantajalla irtisanomisperuste) |
Työntekijän palkanmaksu työsuhteen päättyessä | II luku 18 § 1 mom. soveltamisohje perustuu TSL 2 luvun 14 § | työnantaja ja työntekijä |
Säännöllistä työaikaa koskevista määräyksistä poikkeaminen • työaikakorvaukset ”sisääntekojärjestelyissä” | III luku 3 § 1 mom. III luku 3 § 2 mom. | työnantaja ja viranhaltija/työntekijä; jos koskee vähintään 5 viranhaltijaa/ työntekijää, työnantaja ja luottamusmies/ao. sopijajärjestö |
Varallaolovelvollisuus | III luku 5 § 1–2 mom., ks. myös III luku 26 § 3 mom. | työnantaja ja viranhaltija/työntekijä (viranhaltija ei voi kieltäytyä välttämättömästä varallaolosta TAL 4 §) |
Työvuoron pituus jaksotyössä | III luku 11 § 2 mom. | työnantaja ja ao. sopijajärjestö |
Vapaa-aikakorvauksen antamisajankohta ja pituus | III luku 23 § 5 mom. III luku 23 § 6 mom. | työnantaja ja viranhaltija/työntekijä viranhaltijan/työntekijän suostumus |
Viikkolevon antaminen keskeytymättömässä vuorotyössä | III luku 24 § 2 mom. | viranhaltijan/työntekijän suostumus |
Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen | III luku 24 § 3 mom. 6 k. | viranhaltija/työntekijä suostuu varallaoloon viikkolevon aikana |
Korvaus viikkolevosta rahana | III luku 24 § 4 mom. | viranhaltijan/työntekijän suostumus |
Työvuoroluettelon muuttaminen | III luku 28 § 2 mom. | viranhaltijan/työntekijän suostumus |
27
SOPIMUS | SOPIMUSKOHTA | SOPIJAPUOLET JA TAPA |
Työaikapankki | III luku 30 § | työnantaja ja pääsopijajärjestö/ alayhdistys |
Vuosiloman siirtäminen seuraavaan palvelussuhteeseen | IV luku 1 § 6 mom. | työnantaja ja viranhaltija/työntekijä |
Vuosiloman ajankohdan määrääminen | IV luku 7 § 1 mom. ja 8 § | työnantaja ja viranhaltija/työntekijä |
Lomakauden ulkopuolella annettavan talviloman pituus | IV luku 7 § 3 mom. | työnantaja ja viranhaltija/työntekijä |
Vuosiloma isyys- ja äitiysvapaan ajaksi | IV luku 7 § 5 mom. | viranhaltijan/ työntekijän suostumus |
Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen palvelussuhteen kestäessä | IV luku 8 § | työnantaja ja viranhaltija/työntekijä |
Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen | IV luku 7 §:n 1 mom. ja 8 §, ks. IV luku 10 § ilmoitusajat, jos työnantaja määrää ajankohdan | työnantaja ja viranhaltija/työntekijä |
Vuosiloman antaminen työkyvyttömyyden jatkuessa | IV luku 11 § 3 mom. | työnantaja ja viranhaltija/työntekijä |
Vuosiloman säästäminen | IV luku 12 § | työnantaja ja viranhaltija/työntekijä |
Lomarahavapaa | IV luku 19 § 2 mom. | työnantaja ja viranhaltija/työntekijä |
Lomarahan maksuajankohta | IV luku 20 § 2 mom. | työnantaja ja pääsopijajärjestö/ alayhdistys |
Laitoshoitoajan palkallisuus (päihdeongelma) | V luku 2 § 8 mom. | työnantaja ja viranhaltija/työntekijä |
Pääluottamusmiesten lukumäärä | VII luku 3 § 1 mom. | työnantaja ja pääsopijajärjestö/ alayhdistys |
Luottamusmiesten lukumäärä, tehtäväjako ym. | VII luku 3 § 2 mom. | työnantaja ja pääsopijajärjestö/ alayhdistys |
Luottamusmiehen vaalien järjestäminen | VII luku 4 § 1 mom. | työnantaja ja pääsopijajärjestö/ alayhdistys |
Luottamusmiehen siirtäminen huonompipalkkaiseen tehtävään | VII luku 7 § 2 mom. | viranhaltijan/työntekijän suostumus |
Luottamusmiehen irtisanominen (yksilöperuste) | VII luku 7 § 3 mom. TSL 7 luku 10 § 1 mom. KVhL 8 § 2 mom. | edustettavien viranhaltijoiden/ työntekijöiden enemmistön suostumus |
28
SOPIMUS | SOPIMUSKOHTA | SOPIJAPUOLET JA TAPA |
Luottamusmiehen ajankäyttö | VII luku 8 § 1 mom. | työnantaja ja pääsopijajärjestö/ alayhdistys |
Luottamusmiesopettajan vastaanottotunnit | VII luku 8 § 3 mom. | työnantaja ja pääsopijajärjestö/ alayhdistys |
Opetusvelvollisuuden huojennus | VII luku 8 § 3 mom. | Laskutusmenettely |
Luottamusmieskorvauksen maksaminen muulle luottamusmiehelle | VII luku 10 § 3 mom. | paikallinen sopimus -> työnantaja ja pääsopijajärjestö/alayhdistys |
Irtisanomisajat | VIII luku 5 § 3 mom. KVhL 40 § | viranhaltijan/työntekijän suostumus |
Talonmiehen enintään 18 viikkolevon siirtäminen syys-talvikaudelta kevät-kesäkaudelle | Liite 11 5 § 1 mom. | viranhaltijan/työntekijän suostumus |
Varallaoloaika | Liite 11 8 § 2 mom. | työnantaja ja työntekijä |
Maatalouslomittajan viikoittaisen vapaan antaminen | Liite 13 3 § 1 mom. | työnantaja ja lomittaja |
Maatalouslomittajan vuorokausilevon pituus | Liite 13 3 § 3 mom. | työnantaja ja lomittaja, jos vähintään 5 viranhaltijaa/ työntekijää -> luottamusmies tai ao. sopijajärjestö |
Maatalouslomittajan varallaolo | Liite 13 9 § soveltamisohje | työnantaja ja lomittaja |
Teattereiden teknisen henkilökunnan kaksiosaisen työpäivän välissä olevan tauon pituudesta sopiminen | Liite 14 5 § | työnantaja ja pääsopijajärjestö/ alayhdistys |
TTES | ||
Paikallinen sopiminen | 2 § | |
Poikkeavat työaikajärjestelyt | 9 § 4 mom. | työnantaja ja työntekijä/luottamusmies |
Vuorotyön työaikajärjestelyt | 10 § 1 mom. | työnantaja ja paikallinen ammattiyhdistys |
Vapaamuotoinen varallaolo | 11 § 1 ja 2 mom. | työnantaja ja työntekijä/paikallinen ammattiyhdistys |
Urakkapalkka | 32 §, liite 4 | työnantaja ja paikallinen ammattiyhdistys |
Palkkakausi | 37 § | työnantaja ja paikallinen ammattiyhdistys |
29
SOPIMUS | SOPIMUSKOHTA | SOPIJAPUOLET JA TAPA |
Työmatkat omassa kunnassa | 40 § | työnantaja ja paikallinen ammattiyhdistys |
Vuosiloma • etujen siirto seuraavaan palvelus- suhteeseen • antaminen, jakaminen, ajankohdasta ilmoittaminen | 46 § 6 mom. 52 § 3, 5-9, 11 mom | työnantaja ja työntekijä työnantaja ja työntekijä |
• säästäminen | 53 § | työnantaja ja työntekijä |
• vuosilomapalkan maksaminen • vuosilomapalkan vaihtaminen vapaaksi | 55 § 8 mom. 55 § 9 mom ja liite 6 | työnantaja ja työntekijä |
Päihdeongelmaisen laitoshoito | 61 § 6 mom. | työnantaja ja työntekijä |
Luottamusmiehen asettaminen, vapautus ja ansionmenetyksen korvaaminen | 71 § 2–4 mom. | työnantaja ja paikallinen ammattiyhdistys |
Nuorten palkka | allekirjoitusptk 11 § | työnantaja ja paikallinen ammattiyhdistys |
LÄÄKÄRISOPIMUS | ||
Paikallinen sopiminen | IV luku 3 § paikallinen sopiminen | kunnallinen pääsopimus 13 § |
Lomarahavapaan muuttaminen vapaaksi | IV luku 2 § lomarahavapaa | |
Viikkolepo | Liite 5, 3 § 4-6 mom. | työnantaja ja eläinlääkärin suostumus |
Työajan enimmäismäärän ylittäminen sairaalapäivystyksessä | LS III luku 16 § 2 mom | työnantaja ja virkasuhteinen lääkäri |
Ulkopuolisen eläinlääkäripäivystäjän palkkaus | Liite 5, 1 § sov.ohje kohta 5.3 | työnantaja ja työsuhteinen eläinlääkäri |
TEKNISTEN SOPIMUS | ||
Paikallinen sopiminen | I luku, 5 § | kunnallinen pääsopimus 13 § tai TS:n taikka KVTES:n erityismääräykset |
Viranhaltijan aiempien palvelussuhteen ehtojen muuttaminen | I luku, 6 §:n 1 mom. | KT:n suostumuksella työnantaja ja viranhaltija, viranhaltijan palkkasopimus |
Työehtosopimuksen mukaisia parempien ehtojen alentaminen | I luku, 6 §:n 2 mom. | paikallinen työehtosopimus |
30
SOPIMUS | SOPIMUSKOHTA | SOPIJAPUOLET JA TAPA |
Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen paikallinen arviointijärjestelmä (yleiset periaatteet) | II luku, 7 §:n 1 mom. | TS-kehittämistyöryhmä (työnantaja ja pääsopijajärjestöt/paikallisyhdistykset) neuvoteltava |
Henkilökohtaisen lisän määräytymisen paikallinen arviointijärjestelmä (yleiset periaatteet) | II luku, 7 §:n 1 mom. | TS-kehittämistyöryhmä (työnantaja ja pääsopijajärjestöt/paikallisyhdistykset) neuvoteltava |
Työaikajaksojen välinen aika | Liite 1, 5 §:n 1 mom. | paikallinen sopiminen (PS 13 § 2 mom.) |
Eräiden työaikakorvausten sisällyttäminen kiinteänä eränä tehtäväkohtaisen palkan osaan | Liite 2, 5 § | paikallinen sopiminen (PS 13 § 2 mom.) |
Työvuorokauden alkaminen kolmivuorotyössä | Liite 2, 7 §:n sov.ohje | paikallinen sopiminen (PS 13 § 2 mom.) |
Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen | Liite 4, 2 § | paikallinen sopiminen (PS 13 § 2 mom.) |
Ylimääräisten vapaiden antamisajankohdat | Liite 5, 4 §:n 3 mom. | työnantaja ja viranhaltija/työntekijä (sopiminen) |
Työvuoroluettelon muuttaminen | Liite 5, 10 §:n 1 mom. | viranhaltijan/työntekijän suostumus, mikäli mahdollista |
Vuosiloman alkaminen yövuoron päättymistä seuraavan työvuorokauden alusta | Liite 5, 12 §:n 3 mom. | työnantaja ja luottamusmies (sopiminen) |
OVTES | ||
Paikallinen sopiminen ja muut soveltamisalaa koskevat rajoitukset | Osio A I luku 2 § | |
Tehtävien vaativuuden arviointia koskevat soveltamiskysymykset | Osio A II luku 6 § 3 mom | työnantaja ja luottamusmies |
Ylitunti- ja muut lisäpalkkiot | Osio A II luku 29 § 3 mom. | työnantaja ja luottamusmies |
Työpäivien pituus, sijoittuminen ja oppitunnin pituus | Osio A III luku 32 § 2 mom. | työnantaja ja luottamusmies |
Irtisanomisajat | Osio A VIII luku 58 § 4 mom. | työnantaja ja viranhaltija |
31
Mistä voidaan ja mistä ei voida sopia paikallisesti
Alla on lueteltu asioita, joista kunnissa ja kuntayhtymissä voidaan paikallisesti sopia sekä asioita, joista ei voida sopia paikallisesti.
Paikallinen sopiminen voi perustua pääsopimuksen 13 §:ään (paikallinen ves/tes), valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen erityismääräykseen (esim. KVTES III luku 3 §) tai KT:n antamaan erilliseen valtuutukseen. Esimerkkiluettelo ei ole tyhjentävä.
PALKKAUSMÄÄRÄYKSET | |
Tästä voi sopia • peruspalkasta, KVTES:n/LS:n mukaan vähintään maksettavaan peruspalkkaan saakka • palkkahinnoittelun ulkopuolisen viranhaltijan tai työntekijän palkasta • harjoittelijan ja häneen rinnastettavan palkasta aina siihen asti, kun palvelussuhde ao. kuntaan/ kuntayhtymään on jatkunut 3 kuukautta • kertapalkkioista, kielilisästä • palkan maksuajankohdasta (maksettava kuitenkin kerran kuukaudessa) • tuntipalkkaisten työntekijöiden kausipalkasta säännöllisen työajan vaihdellessa | Tästä ei voi sopia • KVTES:n mukaan vähintään maksettavan peruspalkan alittamisesta KVTES I luku 4 §. • tuntipalkkaisen työntekijän palkkaa perustuntipalkkaryhmän alinta perustuntipalkkaa pienemmäksi (TTES 2 §) • osaurakkahinnoittelujen rakenteesta (TTES 2 §, liite 4) |
TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET | |
Tästä voi sopia • Säännöllisen työajan järjestämisestä KVTES:n määräyksistä poikkeavasti (so. sovitaan toisin vuorokautisesta tai viikoittaisesta työajasta tai tasoittumisjakson pituudesta; työajan tasoituttava enintään vuoden aikana keskimäärin KVTES:n mukaiseksi) Varallaolon korvaamisesta • Viikkolevosta (työaikadirektiivistä 2003/88/EY johtuvia rajoituksia) • Päivittäisistä lepoajoista (ruokailutauoista ja kahvitauoista, ei saa kuitenkaan vaikuttaa • säännöllisen työajan pituuteen. Esim. lepotauon lukeminen työaikaan -> vaikuttaa.) • Työvuoron pituudesta (jaksotyössä enintään 15 tuntiin saakka, muussa työaikalain alaisessa työssä enintään 13 tuntiin saakka) • Ns. epämukavien työaikojen (lisä- ja ylityön, sunnuntai- ja lauantaityön, ilta-, yö- ja vuorotyön) korvaamisesta (perusteista ja määristä) ja aattokorvauksesta sekä hälytysrahasta • Korvausten suorittamisajankohdasta | Tästä ei voi sopia • Säännöllisen työajan keskimääräisestä pituudesta (tasoittumisjakso enintään vuosi) • Työajan enimmäismääristä (määräytyy TAL 18 §:n mukaan) • Viikkolevon menettämisen korvaamisesta • Vuorokausilevosta (määräytyy TAL 25 §:n mukaan) • OVTES:n työaikamääräyksistä (sisältäen mm. opetusvelvollisuuden ja opetusvelvollisuuden huojennuksen, OVTES, osio A, yleinen osa 2 §) |
32
MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET | |
Tästä voi sopia • päivärahasta • matkustuskustannusten korvauksista ym. Huomaa verotusta koskevat säännökset. | |
LUONTOISSUORITUSTEN KORVAUKSET | |
Tästä voi sopia • ateriakorvauksista Huomaa verotusta koskevat säännökset. | |
VUOSILOMAMÄÄRÄYKSET | |
Tästä voi sopia • vuosilomaetuuksien (ei lomarahaa) siirtäminen annettavaksi seuraavan palvelussuhteen aikana (KVTES IV luku 1 § 6 mom.) • lomakaudesta • vuosiloman säästämisestä • lomapalkasta (laskemisesta ja maksamisesta) • lomakorvauksesta (laskemisesta ja maksamisesta) • lomarahasta (määrästä ja maksamisesta) • xxxxxxxxx vaihtamisesta vapaaksi • lomarahan maksuajankohdan muuttamisesta. Huom. kuitenkin työnantaja ja työntekijä/viranhaltija voivat KVTES IV luvun 8 §:n ja TTES:n 52 §:n 6–9 momenttien perusteella palvelussuhteen kestäessä sopia vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta virka- ja työehtosopimusten määräyksistä poikkeavasti. | Tästä ei voi sopia • vuosiloman pituudesta ja sen määräytymiseen vaikuttavista seikoista (poikkeus: siirtyvät laitokset ja toimintayksiköt, KVTES I luku 4 §) |
TYÖ- JA VIRKAVAPAATA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET | |
Tästä voi sopia • tilapäisen hoitovapaan palkkauksesta • palvelussuhteen päätoimisuudesta ja synnytyksen aiheuttaman työkyvyttömyyden pituudesta opintovapaalakia sovellettaessa • eräiden työ- ja virkavapaiden palkkauksesta (KVTES V luku 12 §) | Tästä ei voi sopia • sairaus- ja äitiysvapaaseen kuuluvista etuuksista • perhevapaista (työnantaja ja työntekijä/viranhaltija voivat kuitenkin sopia esimerkiksi hoitovapaan jaksojen määrästä ja pituudesta sekä osittaisen hoitovapaan järjestelyistä, TSL 4 luku 3 ja 4 § ja KVhL 29 § |
33
LUOTTAMUSMIEHET | |
Tästä voi sopia • luottamusmiesten asettamisesta (KVTES VII luku 3,13 §) • valinnasta ja toimikaudesta • ajankäytöstä (KVTES VII luku 8 ja 13 §) • luottamusmiehen palkasta (samoin rajoituksin kuin edellä) • luottamusmieskorvauksesta | Tästä ei voi sopia • Luottamusmiehen irtisanomis- perusteesta (KVhL 38 § 2 mom ja TSL 7 luku 10 §) |
LOMAUTTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET | |
Tästä voi sopia • viranhaltijan lomauttamisen perusteista kuitenkin KVhL:n mukaisin rajoituksin, so. vain työn tilapäisen vähentymisen ajaksi (työntekijöiden lomauttamisperusteista ei ole määräyksiä kunnallisissa työehtosopimuksissa, lukuun ottamatta KVTES VIII luvun 7 §:n määräystä) • lomautusilmoitusajasta ja xxxxxxxxxxx alkamisesta ja päättymisestä vapaapäivänä • lomautuksen alkamisajankohdan siirtämisestä • työvoiman vähentämisjärjestyksestä | Tästä ei voi sopia • Työntekijän lomauttamisperusteista. • Viranhaltijan lomauttamisesta ja työntekijän määräaikaisesta lomauttamisesta voidaan kuitenkin sopia viranhaltijan/ työntekijän kanssa virka-/ työsuhteen kestäessä erikseen kunakin lomauttamiskertana, määräaikaisessa työsuhteessa olevan lomauttaminen kuitenkin ks. TSL 5 luku 2 § 3 mom. |
IRTISANOMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET | |
Tästä voi sopia • työvoiman vähentämisjärjestyksestä (työntekijät) • irtisanomisajoista | Tästä ei voi sopia • viranhaltijan irtisanomisperusteista (KVEhtoL 2 § 3 mom. ja KVhL 35 ja 37 §) • työntekijän irtisanomisperusteista työntekijän vahingoksi (TSL 13 luku 7 §) |
34
Hallintolain esteellisyysperusteet
Esteellisyyssäännöksillä turvataan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja kuntalaisten luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Esteellisyydellä eli jääviydellä tarkoitetaan hen- kilön sellaista suhdetta asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa yksittäisen asian käsittelyssä.
Kunnan viranhaltijan, työntekijän, muun luot- tamushenkilön kuin valtuutetun sekä tilintarkas- tajan esteellisyyteen sovelletaan hallintolain es- teellisyysperusteita. Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä.
Käsittelykielto koskee kaikkia toimia, jotka voi- vat jollakin tavoin vaikuttaa tehtävän päätöksen sisältöön. Puhtaasti teknisiä toimia, kuten diaa- riointia, puhtaaksikirjoittamista, valokopiointia jne. käsittelykielto ei koske. Toimielimen pöytä- kirjan pitäminen taas on sellaista käsittelyä, jota esteellinen henkilö ei saa tehdä. Läsnäolokielto merkitsee, että esteellisen henkilön on poistut- tava kokouksesta ennen kyseisen asian käsitte- lyn aloittamista.
Käsittely- ja läsnäolokiellosta voidaan poiketa kiireellisessä asiassa, jonka ratkaisuun esteelli- syys ei voi vaikuttaa. Kiireellisyysvaatimuksen li- säksi asian täytyy siis olla sellainen, jossa ei ole harkintavaltaa.
Hallintolain 28 §:n mukaiset esteellisyysperus- teet ovat:
1) Osallisuusjäävi
Henkilö tai hänen läheisensä on asianosainen.
2) Edustusjäävi
Henkilö tai hänen läheisensä avustaa tai edus- taa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
3) Intressijäävi
Henkilöllä tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tar- koitetulla läheisellään on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa asian ratkaisusta.
4) Palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävi Henkilö on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
Kuntalain 97.3 §:n (poikkeus palvelussuhde- jääviin) mukaan palvelussuhde kuntaan ei tee henkilöä esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Laki kuitenkin kieltää asian käsittelyn kahdessa eri ominaisuudessa: jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perus- teella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, hän on esteellinen päättämään samasta asiasta.
35
5) Yhteisöjäävi
Henkilö tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tar- koitettu läheisensä on hallituksen, hallinto- neuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä tai toimitusjohtajana tai sitä vastaa- vassa asemassa sellaisessa yhteisössä, sää- tiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle on asian ratkai- susta odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
Kuntalain 97 §:n 4 momentin (poikkeus yhteisö- jääviin) mukaan hallintolain yhteisöjääviä ei sovelleta kunnan luottamushenkilöön, viran- haltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mai- nitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa tai kuntayhty- mässä. Henkilö on kuitenkin esteellinen, jos kunnan ja liikelaitoksen tai kuntayhtymän edut ovat ristiriidassa keskenään taikka asian tasa- puolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osal- listu asian käsittelyyn.
6) Henkilö tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan.
(Tämä kohta ei koske kuntaa)
7) Yleislausekejäävi
Luottamus henkilön puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Läheisellä tarkoitetaan hallintolain 28.2 §:n mukaan
1. virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, iso- vanhempaa ja virkamiehelle muuten erityi- sen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;
2. virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä
3. virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.
Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisuku- laista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekis- teröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä
(HL 28.3 §).
Viranhaltijat, joiden tehtäviin kuuluu työnanta- jan edustajina valmistella tai esitellä henkilöstö- asioita (esim. kunnanjohtaja, henkilöstö- päällikkö), eivät ole pääsääntöisesti esteellisiä tekemään henkilöstöä koskevien päätösten val- mistelua tai muita toimenpiteitä, vaikka toimen- piteet sinänsä kohdistuisivat heihinkin. Viran- haltijat voivat myös huolehtia ao. toimielimen tekemän päätöksen täytäntöönpanosta. Tässäkin tapauksessa voi kuitenkin syntyä esteellisyys, jos asia koskee rajattua henkilöpiiriä.
36
Ammattijärjestön pääluottamusmiesten ja luot- tamusmiesten osalta edustusjäävin soveltumi- nen arvioidaan tapauskohtaisesti. Esteellisyys- peruste rajoittuu yleensä siihen asiaan, jossa pääluottamusmies/luottamusmies on edustanut tai avustanut henkilöstöä.5
Valtuutettujen esteellisyysperuste kuntalaissa Kuntalain 97.1 §:n mukaiset valtuutetun esteel- lisyysperusteet valtuuston kokouksessa ovat ra- joitetummat kuin muihin luottamushenkilöihin sovellettavat perusteet. Valtuutettu on esteelli- nen vain asiassa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 § 2 ja 3 momen- tissa tarkoitettua läheistään.
Valtuutettu ei siten ole esteellinen käsittele- mään asiaa, kun kysymys on yleisesti koko kunnan henkilöstöä koskevasta päätöksestä, vaikka valtuutettu itse tai hänen läheisensä oli- sikin kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Valtuutettu voi siis olla päättämässä esimerkiksi koko henkilöstöä koskevien paikallisen virka- tai työehtosopimuksen hyväksymisestä. Jos kunnan henkilöstöä koskeva päätös kohdistuu vain ra- jattuun joukkoon viranhaltijoita tai työntekijöitä, valtuutettu katsotaan esteelliseksi, mikäli hän itse tai hänen läheisensä kuuluu tähän joukkoon
5
KHO 1982 II 24 Kunnallisvirkamiesyhdistyksen pää luottamusmies oli paikallisneuvotteluissa esittänyt kahden kunnan viranhaltijan palkan tarkistamista. Hän oli esteellinen käsittelemään palkkausasiaa kunnanhallituksessa.
KHO 1986 II 33 Kunnanhallitus oli päättänyt tarjota kunnanviraston henkilöstölle ilmaisen päiväkahvin tai teen ilman kahvileipää. Kahviedun vähäisyyden vuoksi kunnanhallituksen jäsen, joka itse ja hänen vaimonsa työskentelivät kunnan virastossa, ei ollut esteellinen.
KHO 6.9.1994 T 3928 Kunnanhallitus oli hyväksynyt paikallisen virka ja työehtosopimuksen kunnan ja eräiden järjestöjen välillä. Sopimus koski eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kaikkia sopimus järjestöihin kuuluvia viranhaltijoita ja työntekijöitä, minkä lisäksi sopimusta sovellettiin järjestäytymättö mään henkilöstöön. Sopimus pyrki toteuttamaan valtakunnallisesti asetettuja säästötavoitteita palkka menoissa. Kun otettiin huomioon sopimuksen soveltami sala ja sisältö, yksittäisille kunnan palveluksessa oleville henkilöille ei katsottu syntyvän päätöksestä erityistä hyötyä tai vahinkoa eivätkä heidän lähisukulaisensa olleet kunnanhallituksessa esteellisiä.
KHO 1.5.1995 T 2380 Kunnanhallituksen esittelijänä toiminut kunnanjohtaja ja kunnanhallituksen jäsen olivat esteellisiä käsittelemään asiaa, jolla osa kunnan henkilöstöstä lomautettiin, koska lomautus kohdistui kunnanjohtajan aviopuolisoon ja kunnanhallituksen em. jäseneen. Kunnanhallituksen jäsenet, joiden aviopuolisot olivat aiemmin tehdyn paikallisen säästösopimuksen piirissä ja joiden aviopuolisoita lomautus ei koskenut, eivät olleet esteellisiä päättämään muun henkilöstön lomautuksesta.
KHO 22.5.1995 T 2274 Henkilöstöyhdistyksen pää luottamusmies ei ollut edustanut yhdistyksen jäseninä olevia kunnan viranhaltijoita kunnan virkojen lak kauttamispäätöstä edeltäneissä neuvotteluissa HMenL
10.1 §:n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla eikä hän siten ollut esteellinen osallistumaan virkojen lakkauttamista koskevan asian käsittelyyn kunnanhallituksen jäsenenä.
KHO 25.6.1996 T 2138 Kunnanjohtaja oli esteellinen valmistelemaan ja esittelemään 15 viranhaltijan vähentämiseen tähtäävää työryhmän ehdotusta, kun osana ehdotusta oli kunnanjohtajan puolison siirtämi nen toimistosta kirjastoon. Sen asian ratkaisemisesta, hyväksytäänkö työryhmän ehdotus sellaisenaan vai tehdäänkö siihen muutoksia esimerkiksi lakkautettavien virkojen osalta, oli ollut odotettavissa kunnanjohtajan puolisolle erityistä hyötyä tai vahinkoa.
37
Paikallisneuvottelupöytäkirjan malli
Otsikko
Paikallisneuvottelu
Asia
erimielisyyden kohde (riittävän täsmällisesti)
Peruste
virka- tai työehtosopimuksen määräys, jota neuvottelu koskee
Aika ja paikka
(kaikki neuvottelut)
Osanottajat
(kaikki neuvottelut)
Nimet, asemat, mitä edustaa Puheenjohtaja ja sihteeri
(kaikki neuvottelut)
Neuvottelujen päättyminen
a) yksimielisinä
b) erimielisinä, miltä osin osapuolten näkemykset perusteluineen
Pöytäkirjan tarkastus
miten ja ketkä tarkistavat
Liitteenä olevat asiakirjat
1) paikallisneuvottelupyyntö
2) pyydetyt lisäselvitykset jne.
LIITE 6
Paikallisen virka- ja työehtosopimuksen runko
§ SOPIMUKSEN TARKOITUS
Paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy.
§ SOVELTAMISALA JA SITÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET
Keihin sovelletaan ja keihin ei sovelleta (rajaukset). Voidaan tehdä myös muotoon
§ SOPIMUKSEN SOVELTAMISEDELLYTYKSET
Paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy.
§ SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
Keihin sovelletaan, keihin ei.
§–§ VALTAKUNNALLISEN VIRKA- JA TYÖEHTO- SOPIMUKSEN (nimi) ----
MÄÄRÄYSTEN (§:t) OSALTA ON PAIKALLISESTI SOVITTU TOISIN SEURAAVASTI:
§ MAHDOLLISET NEUVOTTELU- YM. LAUSEKKEET
§ SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Määräaika/toistaiseksi.
§ PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET
38
Paikallisneuvottelu erimielisyyksien ratkaisemiseksi
1) Välitön neuvottelu
Suullinen tai kirjallinen pyyntö. Käydään viivy- tyksettä, ei määräaikoja. Työnantajan edustaja, yleensä esimies ja ao. viranhaltija/työntekijä tai tätä edustava luottamusmies. Vapaamuotoinen neuvottelu, josta olisi hyvä laatia esimerkiksi muistio.
2) Paikallisneuvottelu
Kunnallisen pääsopimuksen 7–10 §:ssä on mää- räykset neuvottelumenettelystä virka- ja työ- ehtosopimuksen velvoittavien määräysten tul- kintaa ja soveltamista koskevien erimielisyyk- sien ratkaisemiseksi. Ainoastaan tällaista neu- vottelua kutsutaan paikallisneuvotteluksi.
Pyydettävä kirjallisesti ja ilmoitettava asiat, joista halutaan neuvotella. Aloitettava kolmen viikon kuluessa neuvottelupyynnöstä, mutta osapuolten kesken voidaan sopia tätä pidem- mästä ajasta. Työnantaja ilmoittaa neuvottelujen ajan ja paikan.
Työnantajan edustajana on yleensä KT-yhteys- henkilö tai muu henkilö, jonka tehtäviin henki- löstöasioiden hoito kuuluu, sekä ao. sopija- järjestö tai sen rekisteröity alayhdistys, edusta- janaan yleensä luottamusmies.
Neuvottelun tulos sitoo kuntaa/kuntayhtymää sen jälkeen, kun toimivaltainen kunnallinen viranomainen (hallitus, lautakunta ym.) on sen hyväksynyt.
Paikallisneuvottelusta laaditaan pöytäkirja, joka tarkistetaan ja allekirjoitetaan osapuolten sopi- malla tavalla. Pöytäkirjasta ilmettävä yksilöitynä erimielisyyden kohde (sopimusmääräys/sovelta- misohje, virheellinen soveltaminen tai menet- tely, keitä koskee) ja osapuolten näkemykset perusteluineen, liitteiksi asiaan vaikuttavat asia- kirjat ym. joihin vedotaan.
Neuvottelut on käytävä ja päätettävä ilman aiheetonta viivytystä. Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, kun osapuolet yhtei- sesti niin toteavat (päättyminen on syytä todeta pöytäkirjassa), pöytäkirja on tarkistettu sovitulla tavalla (tarkistuspäivä pöytäkirjaan) tai jompi- kumpi osapuoli on kirjallisesti ilmoittanut neuvottelut päättyneiksi. Myös neuvottelujen päättyminen yksimielisinä tai erimielisinä (kokonaan tai tietyltä osin) on syytä todeta pöytäkirjassa.
3) Keskusneuvottelut
Neuvottelut käyvät KT ja asianomainen kunnalli- nen pääsopijajärjestö. KT huolehtii neuvottelu- pöytäkirjan laatimisesta edellä selostettujen periaatteiden mukaisesti.
39
4) Työtuomioistuinkäsittely
Viime kädessä asia ratkaistaan kanteella työ- tuomioistuimessa. Työntekijän palkkasaatavan vanhentumisaika määräytyy työsopimuslain 13 luvun 9 §:n mukaisesti (2 tai 5 vuotta) ja viran- haltijoiden osalta kunnallisen viranhaltijalain 55 §:n mukaisesti (3 + kuluva vuosi).
5) Oikeusvaikutukset
Yksimielinen keskusneuvottelutulos sitoo KT:ta ja pääsopijajärjestöä sekä ao. kuntaa/ kunta- yhtymää ja pääsopijajärjestön alayhdistystä ja sitä noudatetaan kuten virka- ja työehto- sopimusta.
Työtuomioistuimen tuomio on lopullinen ja si- too kaikkia riidan osapuolia, mutta käytännössä samanlaisessa asiassa myös muita pääsopijajär- jestöjä, koska työtuomioistuin ei perusteetto- masti muuta aiemmin samanlaisessa asiassa ottamaansa kantaa (tulkintaperiaatetta ym.).
Virka- tai työehtosopimuksen tieten rikkomi- sesta voi työtuomioistuin tuomita hyvityssakon.
Hyvityssakon määrää harkittaessa otetaan huomioon mm. vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdol- lisesti antama aihe ja kunnan/kuntayhtymän ja järjestön koko.
Paikallis- tai keskusneuvotteluihin tai työ- tuomioistuimen tuomioon perustuvat mahdolli- set palkka- ym. etuudet suoritetaan takautuvasti todetun virheellisen menettelyn alusta lukien.
Työntekijöille palkka- ym. etuudet suoritetaan kuitenkin enintään työsopimuslain 13 luvun 9 §:n mukaisesti kahdelta tai viideltä vuodelta ja viranhaltijoille kunnallisen viranhaltijalain 55 §:n mukaisesti kuluvalta ja kolmelta edeltävältä vuodelta.
6) Määräajat
Pääsopimuksessa määrättyjen määräaikojen las- kennassa noudatetaan ns. määräaikalakia (laki säädettyjen määräaikain laskemisesta,150/1930).
7) Poikkeusmenettely
Erimielisyyden laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen pääsopijajärjestö voi saattaa erimielisyyden suoraan keskusneuvotteluissa ratkaistavaksi.
40
Tämä on KT:n opas kuntatyönantajille paikallisesta sopimisesta.
Kunta-alalla on kaikista maamme sopimusaloista laajimmat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen. Paikallinen sopiminen voi parantaa tuloksellisuutta, palveluiden saatavuutta ja turvata työpaikkoja.
Oppaassa selostetaan kunta-alan sopimusmääräyksiin ja lainsäädäntöön perustuvia paikallisen sopimisen tapoja ja annetaan ohjeita siitä, mitä tulee ottaa huomioon paikallisia sopimuksia tehtäessä.
Paikallinen sopiminen kunta-alalla Painetun julkaisun ISBN 978-952-293-793-3 Verkkojulkaisun ISBN 978-952-293-794-0