YLEINEN OSA I SOVELTAMISALA

YLEINEN OSA                                        I SOVELTAMISALA

1 § Soveltamisala

Tätä virkaehtosopimusta (jäljempänä LS) sovelletaan kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa terveyden- ja sosiaalihuollossa toimi- viin lääkäreihin ja hammaslääkäreihin sekä eläinlääkintä-, ympäris- töterveydenhuollossa ja ympäristönsuojelussa toimiviin eläinlääkä- reihin, ellei tässä tai muussa virka- tai työehtosopimuksessa ole toi- sin määrätty.

Soveltamisohje

Tässä virkaehtosopimuksessa ja sen liitteissä käytettyä ter- minologiaa (esim. laillistettu lääkäri, yleislääkärin oikeuden omaava lääkäri) on selostettu tarkemmin yleisen osan sovel- tamisohjeliitteessä 2.

2 § Sopimuksen soveltaminen

1 mom. Palvelussuhteen ehtojen määräytyminen

Sopimuksen piiriin kuuluvien palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän sopimuksen ja sen liitteiden 1–5 määräysten sekä kulloinkin voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (jäljempänä KVTES) viranhaltijoita koskevien määräysten mukaan siten kuin jäljempänä on tarkemmin määrätty.

2 mom. KVTES:n määräysten soveltaminen

KVTES:n ja tämän sopimuksen sekä sen liitteiden määräyksiä so- velletaan siten, että tässä sopimuksessa tai sen liitteessä oleva eri- tyismääräys syrjäyttää KVTES:n vastaavan yleisen määräyksen.

Soveltamisohje

Tarkasteltaessa esim. KVTES:n palkkausluvun määräysten suhdetta liitteiden erityismääräyksiin ei tämän sopimuksen pii- rissä oleville voida myöntää palkankorotusta tai tehdä palkka- uksen alennusta samalla perusteella sekä tämän sopimuksen yleisessä osassa tai liitteessä olevan erityismääräyksen että KVTES:n palkkausluvun yleismääräyksen perusteella, vaan erityismääräys syrjäyttää ao. yleismääräyksen.

3 mom. Sopimuksen liitteet ja niiden soveltamisalat

Liite nro	Soveltamispiiri	Määräykset
1 Terveys- keskuksen lääkärit	Terveyskeskuksessa a) perinteisessä perusterveyden- huollon järjestelmässä työskentelevät lääkärit ja b) omalääkärinä toimivat. Soveltamisohje Ks. jäljempänä 3 § omalääkäreitä koskevien määräysten soveltamis- edellytyksistä	Palkkahinnoittelut Väestöosa * Säännöllisen työajan- /omalääkärin päiväajan toimenpidepalkkiot Kliinisen lisätyön palkkiot ** Aktiivipäivystyksen korvaukset Vastaanottotoiminnan käyntipalkkiot * Liite sisältää erillisen toimenpideluettelon. * omalääkärit ** muut kuin omalääkärit
2 Terveys- keskuksen hammaslää- kärit	Terveyskeskuksessa työskentelevät hammaslääkärit.	Palkkahinnoittelu Säännöllisen työajan toimenpidepalkkiot Kliinisen lisätyön palkkiot Aktiivipäivystyksen korvaukset Liite sisältää erillisen toimenpideluettelon.
3 Sairaala- lääkärit	Erikoissairaanhoidossa sekä terveyskeskuksen ylläpitämässä erikoissairaanhoidossa toimivat lääkärit. Soveltamisohje Liitettä sovelletaan sairaanhoitopii- reissä, erityishuoltopiireissä ja kan- santerveyslain voimaanpanolain 4 §:n nojalla terveyskeskuksen toi- minnassa käytettäväksi siirretyissä erikoislääkärijohtoisissa sairaaloissa (ks. Kunnallisen sopimusvaltuuskun- nan yleiskirjeet C 4/1981 ja C 18/1981) työskenteleviin. Liitettä so- velletaan viimeksi mainittuja sairaaloi- ta vastaavassa laajuudessa myös erikoislääkärijohtoisissa Pieksämäen	Palkkahinnoittelu Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot Aktiivipäivystyksen korvaukset ja muun päivystyksen aktiivityön korvaukset Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijat

Liite nro	Soveltamispiiri	Määräykset
	ja Raahen aluesairaaloissa, Jokilaak- son ja Honkaharjun sairaaloissa sekä sairaala Lapponiassa työskenteleviin.
4 Sairaala- hammas- lääkärit	Erikoissairaanhoidossa työskentele- vät rajoittamattoman laillistuksen omaavat hammaslääkärit.	Palkkahinnoittelu Säännöllisen työajan toimenpidepalkkiot Kliinisen lisätyön palkkiot Liitettä 3 vastaavat muut määräykset Liite sisältää erillisen toimenpideluettelon.
5 Kunnalliset eläinlääkärit	Kunnan tai kuntayhtymän palveluk- sessa työskentelevät laillistetut eläin- lääkärit. Liitteen 2 §:n ja 4 §:n määräyksiä so- velletaan myös määräaikaisina eläin- lääkäreinä toimiviin laillistamattomiin eläinlääkäreihin.	Palkkahinnoittelu Kunnallinen eläinlääkäri- taksa Vapaapäiväjärjestelyt Päivystyskorvaukset Liite sisältää Liitteeseen kuuluu erillinen Kunnallinen eläinlääkäri- taksan.

3 § Liitteen 1 omalääkärinä toimivien lääkärien erityismääräysten soveltamisedellytykset

Soveltamisala

Liitteessä 1 määrättyjä omalääkäreitä koskevia erityismääräyksiä sovelletaan väestövastuiseen perusterveydenhuoltoon osallistuvi- en, yleislääkärin oikeuden/erikoislääkärin oikeuden omaavien laillis- tettujen lääkärien palvelussuhteen ehtoihin, mikäli jäljempänä koh- dissa 1–3 sanotut seuraavat edellytykset täyttyvät:

Liitteen omalääkäreitä koskevia määräyksiä voidaan soveltaa myös laillistettuihin lääkäreihin, joilla ei ole yleislääkärin oikeutta.

1 Lääkärille on määrätty henkilökohtainen vastuuväestö, jonka perus- terveydenhuollon palveluista hän kunnallisen viranomaisen mää- räämällä tavalla vastaa. Ennen kuin päätetään lääkärikohtaisista vastuuväestöistä tai niitä koskevista merkittävistä muutoksista, neuvotellaan asiasta asianomaisten lääkärien kanssa.

2 Lääkärin henkilökohtaisesta vastuuväestöstä on selvitettävissä pe- rusvastuuväestö, jolla tarkoitetaan niitä lääkärin vastuuväestöön kuuluvia potilaita, jotka käyvät terveyskeskuksen lääkärin vastaan- otolla vähintään kolme kertaa kalenterivuodessa.

3 Lääkärille määrätyn velvoitteen mukaan vastuuväestöön kuuluva henkilö pääsee hänelle osoitetun väestövastuulääkärin hoitoon, so. saa yhteyden lääkäriin ja tämän ohjeet hoidon asianmukaisesta jär- jestämisestä, pääsääntöisesti lääkärin seuraavana työpäivänä, kui- tenkin viimeistään kolmen päivän kuluessa siitä, kun hän lääkärin tavoittamiseksi otti yhteyttä terveyskeskukseen.

Huomautus

Kiireellistä apua tarvitsevan potilaan tulee saada asianmukai- nen hoito välittömästi.

Soveltamisohje

1 Omalääkärijärjestelmä

Omalääkärijärjestelmän järjestämisestä ja toteuttamisesta, seuraamisesta ja arvioinnista sekä lääkärikohtaisten vastuu- väestöjen muodostamisesta ja muuttamisesta on tarkempia ohjeita sopijaosapuolten yhteisesti laatimassa omalääkäriop- paassa (Opas omalääkärijärjestelmän kehittämiseen, 2. pai- nos, Kunnallinen työmarkkinalaitos, 2009. Oppaan päivitetty 2. painos on julkaistu vain verkkojulkaisuna ja on löydettävissä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen internetsivuilta www. kunta- xxxxxxxxxxx.xx → Julkaisut)

Omalääkäreitä koskevia virkaehtosopimusmääräyksiä sovelle- taan kunnan kaikkiin terveyskeskuksen palveluksessa oleviin laillistettuihin lääkäreihin yleislääkärin oikeuden/erikoislääkärin oikeuden omaaviin terveyskeskuksen lääkäreihin, mikäli edel- lä sanotut edellytykset täyttyvät. Liitteen soveltamisen kannal- ta ei ole merkitystä lääkärin virkanimikkeellä.

Laillistettujen lääkärien, joilla ei ole yleislääkärin oikeutta, pal- velussuhteen ehdot voidaan määritellä paikallisesti joko oma- lääkäreinä toimivien lääkärien erityismääräyksien mukaisesti tai muiden kuin omalääkäreinä toimivien lääkärien määräysten mukaisesti. Kumpia määräyksiä sovelletaan, riippuu lääkärin palvelussuhteen pituudesta ja tavasta osallistua väestövastui- seen toimintaan. Lääketieteen opiskelijoiden palvelussuhteen

ehdot määräytyvät muiden kuin omalääkäreinä toimivien lää- kärien määräysten mukaisesti, ellei paikallisesti toisin sovita.

2 Palkkauksen osat omalääkärijärjestelmässä

Omalääkärien palkkaus muodostuu jäljempänä 7 §:ssä tode- tusta varsinaisesta palkasta (tehtäväkohtainen palkka, väes- töosa, työkokemuslisä, henkilökohtainen lisä ja mahdollinen määrävuosilisä) sekä suoriteperusteisista korvauksista, joita ovat käynti- ja toimenpidepalkkiot. Lisäksi ovat käytettävissä yleiset yksilön tai ryhmän palkitsemista koskevat lisät. Päivys- tyskorvaukset määräytyvät samalla lailla kuin muillakin terve- yskeskuksen lääkäreillä. Palkkauksesta, ks. omalääkäriopas.

3 Vastuuväestön koko ja muun työn määrä

Jokaisen omalääkärin vastuuväestön koko määritellään ta- pauskohtaisesti arvioimalla mahdollisimman objektiivisesti vastuuväestön työllistävä vaikutus ja muuhun työhön keski- määrin kuluva aika. Esim. lähtökohtana voidaan pitää 2000 henkilön rakenteeltaan monipuolista vastuuväestöä ja keski- määrin yhden viikkotyöpäivän työpanosta vastaavaa muun työn määrää.

4 Osittaisen virkavapaan vaikutus omalääkäreitä koskevien erityismääräysten soveltamiseen

Väestövastuisen toiminnan luonne huomioon ottaen omalää- käreitä koskevia erityismääräyksiä on tarkoitettu sovelletta- vaksi pääasiassa täyttä työaikaa tekeviin lääkäreihin (vertailu- kohtana muut kuin omalääkäreinä toimivat lääkärit), mutta sitä voidaan soveltaa myös osa-aikaisesti työskenteleviin (esim. osittainen hoitovapaa). Vaikka omalääkärille ei voida myöntää virkavapaata osasta työaikaa (työaikaa ei määrätty sopimuk- sessa), hänet voidaan vapauttaa joistakin virkatehtävis- tä/osasta virkatehtäviä työaikaa tarkemmin määrittelemättä. Omalääkärin palkkaus määrätään tällöin harkinnalla suh- teutettuna jäljelle jääviin tehtäviin ja työmäärään. Jos osa- aikajärjestely toteutetaan esim. puolittamalla vastuuväestö, maksetaan tehtäväkohtaisesta palkasta 50 % ja väestöosa määräytyy uuden pienemmän vastuuväestön perusteella. Pal- kan tarkempi määrittelytapa riippuu kuitenkin aina osa- aikatyön kulloisistakin toteuttamistavoista. Jos lääkärille ei määrätä henkilökohtaista vastuuväestöä olleenkaan, palkkaus määräytyy muiden kuin omalääkärinä toimivia lääkäreitä kos- kevien määräysten mukaan.

4 § Amanuenssien palvelussuhteen ehdot

Lääkärikoulutukseen vaadittavaa sairaalapalvelua suorittavan täyttä työaikaa tekevän työ- tai virkasuhteisen amanuenssin eli lääkärihar- joittelijan palkka on KVTES:n palkkausluvun 3 §:ssä määrätty eu- romäärä. Muiltakin osin hänen palvelussuhteensa ehdot määräyty- vät KVTES:n määräysten mukaan, jolloin työaikajärjestelmä voi olla KVTES:n työaikaluvun 7 tai 9 §:n mukainen.

II PALKKAUS

5 § KVTES:n palkkausluvun sovellettavat määräykset

Pöytäkirjamerkintä:

KVTES 2012–2013 palkkausluvun 12 § osalta (työkokemusli- sä) sovelletaan 31.1.2013 saakka LS 2010–2011 sopimusta eli KVTES 2010–2011 henkilökohtaisen lisän vuosisidonnai- sen osan määräyksiä prosenttien osalta. Näin ollen ansainta- perusteet ja 12 § 2 momentti tulevat voimaan 1.1.2012.

Muilta osin palkkausluvun muutokset tulevat voimaan 1.1.2012.

Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n palkkausluvun (II luku) ja siihen sisältyvien liitteiden seuraavia määräyksiä:

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
1 §	Viranhaltijan oikeus palkkaan
2 §	Palkkaukseen liittyviä kes- keisiä peruskäsitteitä
2 6 §	Palkkausjärjestelmä
4 §:n 1 ja 3 mom. 7 §	Palkkahinnoittelu (peruspalkka ja peruspalkan alentaminen puuttuvan koulutuksen vuoksi)	Sopimuksen piiriin kuuluvien tehtävä- kohtaiset peruspalkat (palkkahinnoittelu) on määrätty tämän sopimuksen liitteissä 1–5 ja yleisen osan 6 §:ssä.

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
8 §	Palkkahinnoittelun ulkopuo- liset viranhaltijat/työntekijät	Ks. palkkahinnoitteluliitteiden omat so- veltamisohjeet palkkahinnoittelun ulko- puolisista.
5 § 9 §	Tehtäväkohtaisen palkan määrittely ja perus- palkan/tehtäväkohtaisen palkan alentaminen puuttu- van koulutuksen vuoksi	Ks. alla oleva soveltamisohje. Sopimuk- sen palkkahinnoitteluissa on täydentäviä lisäohjeita tehtäväkohtaisen palkan määrittelystä.
10 §	Olennainen muutos tehtä- vissä
6 § 11 §	Henkilökohtainen lisä (sisältää 4 momentissa pöytäkirjamerkintänä mää- rävuosilisän säilymisen)	Ks. henkilökohtaisen lisän vähimmäis- määrää koskeva määräys yleisen osan 11 § ja soveltamisohjeet. Ks. eläinlääkärien henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisen osan laskenta- palkka eräissä tapauksissa tämän sopimuksen yleisen osan 9 §:n 1 mom. Eläinlääkärin mahdollinen määrävuosili- sä määräytyy 15.1.2000 voimassa ol- leen sopimuksen mukaan.
12 §	Työkokemuslisä	Ks. yleisen osan 5 §:n pöytäkirjamerkin- tä Ks. eläinlääkärien työkokemuslisän las- kentapalkka eräissä tapauksissa tämän sopimuksen yleisen osan 9 §:n 1 mom.
7 § ja 13 § Liite 9	Tulospalkkio Tulospalkkiota koskeva ohje
8 § 14 §	Kannustuslisä Kertapalkkio
15 §	Rekrytointilisä
9 § 16 §	Kielilisä
10 §	Syrjäseutulisä
11 §	Kokouspalkkio
12 §	Luentopalkkio
13 §:n 1–2 mom. 4 §	Osa-aikaisen palkka	Ei sovelleta omalääkäreihin eikä eläin- lääkäreihin, joiden säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty, ks. ylei- sen osan 3 §:n soveltamisohje 4 ja 14 §. Sivuviroissa entisten palkkausperustei-

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
		den noudattaminen Erikoissairaanhoitolain 28 §:ssä tarkoi- tettujen yliopistollisten sairaaloiden sivu- viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät liitteen 3 4 §:n mukaan vas- taavasti kuin päävirkaisen sairaalalääkä- rin tai -hammaslääkärin.
13 §:n 3 mom.	Sivuviroissa entisten palkkausperusteiden noudattaminen	Erikoissairaanhoitolain 28 §:ssä tarkoi- tettujen yliopistollisten sairaaloiden sivu- viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät liitteen 3 4 §:n mukaan vas- taavasti kuin päävirkaisen sairaalalääkä- rin tai -hammaslääkärin.
14 § 17 §	Työnantajan edustajan palkka
15 §	Kokonaispalkkainen projektityöntekijä/viranhaltija
16 § 5 §	Varsinainen palkka (sisältää pöytäkirjamerkin- tänä määrävuosilisän ja syrjäseutulisän säilymises- tä)	Omalääkärien varsinainen palkka (muun kuin vuosiloman ajalta), ks. yleisen osan 7 §. Terveyskeskuksen hammaslääkärien Liitteisiin 1–4 kuuluvien varsinainen palkka palkallisen virkavapaan ajalta, ks. yleisen osan 8 §. Eläinlääkärin vuosisidonnaisen osan työkokemuslisän laskentapalkka, palkka palkallisen virkavapaan, koulutuksen ja lomarahavapaan ajalta sekä lomarahan laskentaperuste, ks. yleisen osan 9 §. Sopimuksen piiriin kuuluvan vuosiloma- palkka ja terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin lomarahan laskentaperuste, ks. yleisen osan 10 §. Eläinlääkärin mahdollinen määrävuosili- sä määräytyy 15.1.2000 voimassa ol- leen sopimuksen mukaan.
17 § 18 §	Palkanmaksu
18 § 19 §	Palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta	Omalääkäreillä ja eläinlääkäreillä, joiden säännöllistä työaikaa ei ole sopimukses- sa määrätty, osakuukauden palkka mää- räytyy päiväpalkkana, ks. yleisen osan

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
		7 §:n 2 mom:n soveltamisohje ja liitteen 5 1 §:n soveltamisohjeen kohta 5.1.
19 § 20 §	Työnantajan saatavan kuit- tausoikeus
20 § 21 §	Palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisen palkan määräytyminen

Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvan viranhaltijan tehtäväkoh- taisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti tehtä- vien vaativuus. Yleiset vaativuustekijät ilmenevät KVTES:n palkkausluvun 5 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeesta. Sovel- tamisohjeessa on kerrottu esimerkiksi koulutuksen, lisätehtä- vien ja vastuun sekä esimiesaseman vaikutuksesta tehtävien vaativuuteen. Palkkahinnoittelun soveltamisesta ja tehtävä- kohtaisen palkan määrittelystä, ks. myös KVTES:n palkkaus- luvun 4 ja 5 7, 8 ja 9 § soveltamisohjeineen.

Viranhaltijan tehtäväkuvaus tulee tarkistaa muuttuneiden teh- tävien mukaiseksi ja arvioida työn vaativuus uudelleen tehtä- vämuutosten yhteydessä. Ks. KVTES:n palkkausluvun 5 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 4 1. Olennaisista tehtä- vämuutoksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista viranhalti- jan palkkaan neuvotellaan ao. viranhaltijan kanssa.

Palkkahinnoittelun ulkopuolisten ja esimiesasemassa olevien palkkauksen määrittämisestä, ks. erityisesti KVTES:n palkka- usluvun 5 8 §:n 1 momenttin ja sen soveltamisohjeen kohdat 5.3 ja 6.

Tulospalkkio

Esim. omalääkärien tulospalkkion maksuperuste voi olla lää- käriryhmän toteuttaman väestövastuullisen perusterveyden- huollon ja tarkoituksenmukaisen hoidon porrastuksen tavan- omaista tuloksekkaammaksi kehittäminen. Tulospalkkion suu- ruus voi ryhmän jäsenten kesken vaihdella riippuen ryhmän jäsenen työpanoksesta. Tulospalkkion myöntäminen harkitaan vuosittain. Lääkäriryhmän saavuttamia tuloksia tulee arvioida kokonaisuutena. Tuloksellisuus voi ilmetä mm. siten, että vä-

estövastuullinen toiminta kattaa laajassa mitassa myös alueen avosairaanhoidon palvelutarpeen (terveyskeskuksen tarjoa- mat palvelut kysynnän kanssa tasapainossa), palvelujen saa- tavuus kokonaisuudessaan on erinomainen ja odotusajat vä- häiset, päivystyspotilaiden määrä on olennaisesti alentunut sii- tä, mitä se oli ennen väestövastuullisen toiminnan aloittamista, ja hoitokustannukset ovat hallitut.

6 § Kasvatus- tai perheneuvolan lääkärien palkkahinnoittelu 1.1.2012 lukien ja 1.2.2013 lukien

Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeut- ta, peruspalkka

	1.1.2012	1.2.2013
L0KASVNL	4319,06	4461,59

7 § Omalääkärin varsinainen palkka, päiväpalkka ja tuntipalkka (muun kuin vuosiloman ajalta)

1 mom. Varsinainen palkka

Omalääkärin varsinainen palkka on omalääkärille liitteen 1 perus- teella määrätty tehtäväkohtainen palkka ja väestöosa sekä henkilö- kohtainen lisä ja KVTES:n palkkausluvun 6 5 §:n 4 momentin pöy- täkirjamerkinnässä tarkoitettu mahdollinen määrävuosilisä.

2 mom. Päiväpalkka

Päiväpalkka saadaan jakamalla lääkärin varsinainen palkka kalen- terikuukauden kalenteripäivien lukumäärällä.

Soveltamisohje

Määräys tulee sovellettavaksi silloin, kun palkka maksetaan vain kalenterikuukauden osalta esimerkiksi sen vuoksi, että virkasuhde alkaa tai päättyy kesken kuukautta taikka lääkäri on palkattomalla virkavapaalla osan kuukautta.

Koska sopimuksessa ei ole määrätty lääkärin säännöllistä työaikaa, sijaisen palkkaus määrätään vajaalta kalenterikuu- kaudelta aina päiväpalkkana eikä tuntipalkkana riippumatta si- jaisen palvelussuhteen pituudesta.

3 mom. Tuntipalkka

Omalääkärin tuntipalkka saadaan jakamalla varsinainen palkka lu- vulla 160.

8 § Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin varsinainen palkka palkallisen virkavapaan ajalta

Pöytäkirjamerkintä

1.1.2012–31.1.2013 noudatetaan LS 2010–2011 määräystä.

Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin 1.2.2013 tai sen jälkeen alkavan palkallisen virkavapaan ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut tämän sopimuksen mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.

Terveyskeskuksen laillistetun hammaslääkärin palkallisen virkava- paan ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä pro- senttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on puolet (½) edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työ- ajalta maksetuista toimenpidepalkkioista samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.

9 § Eläinlääkärin vuosisidonnaisen osan työkokemuslisän laskentapalkka, palkka palkallisen virkavapaan, koulutuksen ja lomarahavapaan ajalta sekä lomarahan laskentaperuste

Pöytäkirjamerkintä:

1.1.2012–31.1.2013 noudatetaan LS 2010–2011 määräystä. 1 mom. Mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi

kuin liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukainen kokopäivätoimisena hygi- eenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka alennettu- na 15 %:lla, lasketaan henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiset osat työkokemuslisä em. tavalla alennetusta hygieenikon peruspalkasta.

2 mom. Mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukainen kokopäivätoimisena hygi- eenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka alennettu- na 15 %:lla, hänelle maksetaan 1.2.2013 tai sen jälkeen alkavan palkallisen virkavapaan, työnantajan määräämän tai hyväksymän koulutuksen sekä lomarahavapaan ajalta em. tavalla alennettu hy-

gieenikon peruspalkka ja tästä lasketut mahdolliset henkilökohtai- sen lisän vuosisidonnaiset osat laskettu mahdollinen työkokemusli- sä. Myös lomaraha lasketaan tämän määräyksen mukaisesta pal- kasta.

3 mom. Määräystä ei sovelleta eläinlääketieteen opiskelijoihin.

Soveltamisohje

Jos eläinlääkärin oma varsinainen palkka (ks. määritelmä KVTES II luvun 16 5 §) on suurempi kuin mikä maksettava palkka olisi 9 §:n 1 tai 2 momentin tai 10 §:n 3 momentin pe- rusteella, maksetaan ao. ajoilta kuitenkin eläinlääkärin oma varsinainen palkka.

Työnantajan hyväksymänä pidetään koulutustilaisuutta silloin, kun eläinlääkäri on anomuksesta saanut palkallista virkava- paata koulutusta varten.

Reservin kertausharjoitusten ajalta saatu reserviläispalkka vä- hennetään em. palkasta KVTES:n virkavapaaluvun 11 §:n 1 momentin mukaan.

10 § Vuosilomapalkka ja terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin lomarahan laskentaperuste

1 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin vuosi- loman ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä pro- senttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta mak- setut tämän sopimuksen mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot se- kä todistus- ja lausuntopalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinai- sesta palkasta. Myös lomakorvaus lasketaan tämän määräyksen mukaisesta palkasta.

Palvelussuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan käyttäen sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja palkkioi- ta ja varsinaista palkkaa, jona palvelussuhde päättyy.

2 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin lomara- ha lasketaan 1 momentin mukaisesta palkasta.

3 mom. Mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukainen kokopäivätoimisena hygi- eenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka, hänelle maksetaan vuosiloman ajalta em. hygieenikon peruspalkka ja tästä

lasketut mahdolliset henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiset osat tästä laskettu mahdollinen työkokemuslisä. Myös lomakorvaus las- ketaan em. palkasta. Eläinlääkärin lomaraha lasketaan 9 § 1 mo- mentin mukaisesta palkasta ja tästä lasketusta mahdollisesta työ- kokemuslisästä.

Eläinlääketieteen opiskelijalle maksetaan vuosiloman ajalta em. ko- kopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka alennettuna 15 %:lla ja tästä lasketut mahdolliset hen- kilökohtaisen lisän vuosisidonnaiset osat laskettu mahdollinen työ- kokemuslisä. Myös lomakorvaus lasketaan em. palkasta.

11 § Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä

KVTES:n palkkausluvun 6 11 §:nssä 1 momentissa tarkoitettuja harkinnanvaraisia henkilökohtaisia lisiä tulee olla kunnassa/kunta- yhtymässä käytössä vuositasolla tarkasteltuna

1 terveyskeskuksen lääkäreillä ja hammaslääkäreillä vähintään 3,5 % ja

2 sairaalalääkäreillä ja sairaalahammaslääkäreillä vähintään 1,5 %

laskettuna tehtäväkohtaisten palkkojen vuotuisesta yhteismäärästä, jolloin tehtäväkohtaisen palkan yhteismäärään otetaan tässä tapa- uksessa mukaan myös omalääkärien väestöosat.

Soveltamisohje

Em. palkkojen yhteismäärä voidaan laskea esim. edellisen vuoden toteutuneen tilinpäätöksen perusteella. Rahamäärä lasketaan ja sen täyttymistä tarkastellaan vuosittain kerran vuodessa.

Henkilökohtaisen lisän myöntämisestä, ks. KVTES:n palkka- usluvun 6 11 § ja sen soveltamisohjeet. Lisän myöntämisestä ja työsuorituksen arvioinnista, ks. Kuntatyönantajan 2/2004 palkkausopas.

Esimerkkejä

Esim. johtotehtävissä toimivalla oleva hallinnon- tai muu eri- tyispätevyys, jota sinänsä ei tehtävässä edellytetä eikä vaikuta tehtävien vaativuuteen, voi merkittävästi parantaa henkilön onnistumista johtamistyössään ja muodostua näin henkilökoh- taisen lisän myöntämisen perusteeksi.

Esim. viranhaltijan toimiminen perus- ja jatkokoulutuksessa olevien tutorina voi lisätä viranhaltijan työn vaativuutta muihin samaan palkkaryhmään kuuluviin verrattuna ja otetaan siis huomioon tehtäväkohtaisessa peruspalkassa. Mutta erityinen onnistuminen tutortehtävässä taas voidaan asettaa henkilö- kohtaisen lisän yhdeksi myöntämisperusteeksi. Toisaalta jo tu- torina toimiminen voi edellyttää oman varsinaisen asiantuntija- tehtävän erityisen hyvää ammatinhallintaa ja lisäksi pedago- gista tieto-taitoa ja joustavuutta, jotka ovat tyypillisiä henkilö- kohtaisen lisän myöntämisperusteita.

III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET

12 § KVTES:n työaikaluvun sovellettavat määräykset

Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n työaikaluvun (III luku) seuraavia määräyksiä:

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
1 §	Työajan tehokkaan käytön periaate
3 §	Työaikamääräyksistä poikkeaminen
4 §:n 2 mom.	Eräitä erityistilanteita
13 §	Vuorokauden ym. alkaminen
19 § ja 20 §:n 1 ja 2 mom.	Epämukavan työajan korvaukset	Yötyökorvaus on KVTES:n 20 §:n 2 mom:n määräyksestä poiketen 30–40 %. Ks. sairaalalääkäreille päivys- tysaikana maksettavasta yötyökorvauk- sista liitteen 3 3 §:n 3 mom. KVTES:ssa määrättyjä korvauksia ei suoriteta päivystykseen määrätylle eikä liitteessä tarkoitettua kliinistä lisätyötä tekevälle, ks. erikseen määräykset liitteissä.
21 ja 22 §	Työaikakorvausten yleiset suorittamisedel- lytykset ja rajoitukset
23 §	Johtavassa tai itsenäisessä asemas- sa olevien työaikakor- vaukset	Johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle suoritetaan päivystyksestä ja kliinisestä lisätyöstä liitteissä määrätyt korvaukset, ks. jäljempänä 15–16 §.
25 §:n 1 ja 3–5 mom.	Tuntipalkan laskemi- nen sekä raha- ja va- paa-aikakorvausten suorittamisajankohta	Ks. vapaa-aikakorvausten työaikakor- vausten suorittamisajankohtaa koskevat poikkeusmääräykset yleisen osan 21 § ja 22 § sekä omalääkärien tuntipalkan jakaja yleisen osan 7 §:n 3 mom.

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
29 §	Työajan tasoittumis- järjestelmä	Ks. lisäksi työaika-asiakirjoja koskeva 19 §:n määräys jäljempänä.

13 § Säännöllinen työaika

1 mom. Määräyksen soveltamisrajoitus

Tämän pykälän määräystä ei sovelleta omalääkäreihin eikä muihin eläinlääkäreihin kuin kokopäivätoimisiin hygieenikkoihin.

2 mom. Säännöllinen työaika

Sopimuksen piiriin kuuluvien säännöllinen työaika on 37 tuntia, sai- raalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 38 tuntia 15 mi- nuuttia tuntia viikossa tai keskimäärin em. tuntimäärä viikossa työ- aikajaksossa, jonka aikana säännöllinen työaika ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaan tasoittuu em. viikkotuntimäärään. Tasoit- tumisjakson enimmäispituus on vuosi.

3 mom. Arkipyhän sisältävän työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika

Pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain ja juhannusaa- ton sisältävillä sekä niillä viikoilla tai työaikajaksoilla, joilla uuden- vuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika on 7 tuntia 24 minuuttia, sairaalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kui- tenkin 7 tuntia 39 minuuttia lyhyempi tai, mikäli samalle työaikajak- solle sattuu kaksi tai useampi edellä mainituista arkipyhistä, kutakin yllämainittua arkipyhää kohden em. tuntimäärää lyhyempi.

Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisella työviikolla/työaikajaksolla kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella em. 7 tunnista 24 minuutista tai 7 tunnista 39 minuutista kuin viran- haltijan osa-aikatyöaika on 2 momentin mukaisesta työajasta.

Tätä momenttia ei sovelleta, jos palvelussuhde ei kestä yhtään täyt- tä 2 momentissa tarkoitettua työviikkoa/työaikajaksoa.

4 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärien ja hammaslääkärien säännöllinen työaika keskeytyneellä työviikolla/työaikajaksolla

Mikäli lääkärin tai hammaslääkärin työviikko tai työaikajakso kes- keytyy virkasuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, virka- vapaan, kursseihin osallistumisen (virkavapaa tai virkamatkamää- räys) tai päivystysvapaan johdosta, määräytyy säännöllinen työaika seuraavasti.

1 Kun keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhenee säännöllinen työaika sillä tuntimäärällä, mikä oli merkitty työvuoroluetteloon keskeytyspäivien ajaksi.

2 Kun keskeytys on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, ly- henee säännöllinen työaika viikon ensimmäiseltä keskeytyspäivältä 7 tuntia, sairaalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 7 tuntia 15 minuuttia ja seuraavilta keskeytyspäiviltä 7 tuntia 30 minuuttia, sairaalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 7 tuntia 45 mi- nuuttia edellyttäen, että keskeytyspäivä olisi muutoin ollut viikossa työpäivä.

Esimerkki

Terveyskeskuksen lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluettelo laaditaan kolmen viikon työaikajaksoksi, jonka ensimmäiseen viikkoon sisältyy pitkäperjantai. Hän on vuosilomal- la/virkavapaalla koko ensimmäisen viikon ja päivystysvapaalla toisen pääsiäispäivän sisältävällä viikolla tiistain ja keskiviikon. Kolmen viikon säännöllinen työaika on 111 tuntia -37 tuntia (vuosilomaviikko) -7 tuntia 24 minuuttia (toinen pääsiäispäivä)- 14 t 30 min (7 t + 7 t 30 min, päivystysvapaapäivät, jotka muu- toin olisivat olleet työpäiviä)= 52 t 6 min.

Soveltamisohje

Osa-aikaisen työaika keskeytyneellä työviikolla/työaikajaksolla

Osa-aikaisella ei ole osa-aikatyöaikaan suhteutettuja keskey- tyneen työviikon/työaikajakson määräyksiä, vaan häneen so- velletaan täyttä työaikaa tekevien määräyksiä sellaisenaan si- ten, että osa-aikaisen työaika voi keskeytyneellä jaksolla olla enintään sama kuin hänen osa-aikatyöaikansa ja enintään sama kuin täyttä työaikaa tekevän työaika em. keskeytyneen jakson määräysten mukaan. Yhdenmukaisen kohtelun ja käy- täntöjen takia on kuitenkin suositeltavaa soveltaa osa-aikaisiin vastaavan kaltaista menettelyä kuin täyttä työaikaa tekevillä suhteutettuna osa-aikaisen omaan työaikaan. Ks. lisäksi osa- aikaisen työvuoroluettelon suunnittelusta yleisen osan sovel- tamisohjeliitteen 1 kohta 4.

Esimerkki

– Xxx-xxxxxxxx (työaika 90 t/3 vk) on kolmen viikon työ- aikajaksossa yhden viikon virkavapaalla. Jakson työ- aikaa alennetaan käytännössä virkavapaata vastaavasti eli 60 tuntiin.

– Osa-aikainen on vuosilomalla osan viikkoa. Jakson työ- aikaa alennetaan yleensä suunnilleen vuosiloma-aikaa vastaavasti. Jos osa-aikatyötä tekevä työskentelee esi- merkiksi vain 2–3 päivänä viikossa, pyritään vuosiloma antamaan mahdollisuuksien mukaan täysinä viikkoina.

– Osa-aikainen sairastuu yllättäen. Xxxxxx työaika alenee sairastumispäiville merkittyjä tunteja vastaavasti.

14 § Liitteen 1 omalääkärin tavoitettavuusaika

Omalääkärin tulee olla hänelle määrätyn vastuuväestön tavoitetta- vissa päivittäin lukuun ottamatta lauantai- ja sunnuntaipäiviä sekä tämän sopimuksen yleisen osan 13 §:n 3 momentissa mainittuja ar- kipyhiä ja aattopäiviä.

Soveltamisohje

Ks. mm. tavoitettavuudesta ja työsuunnitelman tekemisestä yleisen osan soveltamisohjeliitteen 1 kohta 6.2.

15 § Päivystys

1 mom. Päivystyksen määritelmä

Päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräykseen perustuvaa lääkärin/hammaslääkärin olemista työpaikalla (aktiivipäivystys tai muu työpaikkapäivystys) tai muualla (vapaamuotoinen päivystys) valmiina tarvittaessa ryhtymään työhön säännöllisen työaikansa ul- kopuolella.

Tätä määräystä sovelletaan myös terveyskeskuksen omalääkäriin, jonka työnantaja on määrännyt normaalin päiväajan työn ulkopuo- lella tapahtuvaan päivystykseen.

2 mom. Päivystyskorvaukset

Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärille ja hammaslääkärille suori- tetaan työnantajan määräämästä säännöllisen työajan lisäksi teh- dystä aktiivipäivystyksestä liitteissä erikseen määrätyt aktiivipäivys-

tyksen korvaukset. ja Vapaamuotoisesta ja muusta työpaikka- päivystyksestä suoritetaan 6 momentissa määrätty päivystyksen peruskorvaus ja liitteissä 1 ja 2 erikseen määrätyt toimenpide- ja käyntipalkkiot tai liitteessä 3 erikseen määrätyt aktiivityön korvauk- set.

Em. päivystyksestä ei makseta muita työaikakorvauksia.

Soveltamisohje

1 Päivystyksen tarkoitus

Päivystyksen tarkoituksena on antaa väestölle lääkä- rin/hammaslääkärin säännöllisen työajan ulkopuolella sellaisia hoidon kannalta kiireellisiä lääketieteellisiä tutkimuksia ja hoi- totoimenpiteitä, joita ei voida siirtää ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa.

2 Päivystysmuodot, päivystysvakanssi, päivystysvuoro- kausi, päivystysvuoro

Päivystysmuodot sekä päivystyksen alkamis- ja päätty- misajankohdista päättää toimivaltainen kunnallinen viran- omainen. Päivystys voi olla

– terveyskeskuksessa/sairaalassa eli työpaikalla suoritet- tavaa työpaikkapäivystystä, mikä puolestaan voi olla joko aktiivipäivystystä tai muuta työpaikkapäivystystä (terve- yskeskuspäivystys/sairaalapäivystys) tai

– vapaamuotoista päivystystä, esimerkiksi puhelin- päivystystä.

Päivystysvakanssilla tarkoitetaan päivystysaikana yhdellä lää- kärillä miehitettyä päivystystehtävää. Päivystystarpeesta riip- puen vakanssi voi olla osavuorokautinen (päivystys illasta yö- hön) tai ympärivuorokautinen (päivystys illasta aamuun).

Päivystysvuorokaudella tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei muuta ole todettu, lääkärin päivystyksen alkamisesta lukien vähintään 10 ja enintään 24 tunnin pituista päivystysru- peamaa. Päivystysvuorokausien pituudet voivat vaihdella tar- peen mukaan. Päivystysvuorokauden katsotaan vaihtuvan kello 8.00.

Lääkärille määrättyjen päivystysvuorojen pituudet voivat vaih- della muutamasta tunnista aina täyteen vuorokauteen tai olla

poikkeuksellisesti tätä pidempiäkin. Lähtökohtana on kuitenkin se, että sama lääkäri päivystää yhtäjaksoisesti kulloinkin enin- tään yhden vuorokauden (ks. esim. yleisen osan 20 §:n sovel- tamisohje).

3 Päivystysvelvollisuus

Säännöllisen työajan lisäksi suoritettava päivystys kuuluu osana jokaisen lääkärin/hammaslääkärin virkavelvollisuuksiin.

Omalääkärinä toimiva lääkäri on velvollinen osallistumaan päivystykseen siten kuin toimivaltainen kunnallinen viran- omainen paikallisesti määrää.

Työnantaja määrää päivystysvelvollisuuden eli päivystysmuo- don ja siihen liittyvän sidonnaisuuden ja valmiusasteen terve- yskeskuksen/sairaalan toimintojen vaatimusten mukaisesti. Tällöin otetaan huomioon potilasturvallisuus, tarkoituksenmu- kaisuusnäkökohdat ja päivystykseen osallistuvien lääkäri- en/hammaslääkärien lukumäärä huomioon ottaen. Sen sijaan esimerkiksi lääkärin/hammaslääkärin asuinpaikka ei vaikuta päivystysmuodon valintaan.

Päivystysmuodon ja siihen liittyvän valmiuden täsmällinen määrittäminen on välttämätöntä mm. potilasturvallisuuden ja lääkärin/hammaslääkärin vastuukysymysten takia. Palvelutar- peen kysynnän vaihteluista riippuen päivystysmuoto voi myös lääkärin päivystysvuoron kuluessa muuttua siten, että lääkäri määrätään esim. illalla työpaikkapäivystykseen ja yöllä va- paamuotoiseen päivystykseen.

4 Päivystyssidonnaisuuden rajoitus

Lääkäriä ei tulisi ilman suostumustaan velvoittaa päivystä- mään yli kuutta tai, jos päivystys on yksinomaan aktiivipäivys- tystä, yli viittä päivystysvuorokautta kuukaudessa, ellei tähän ole toimintojen edellyttämää välttämätöntä syytä. Rajaa las- kettaessa lääkärille kalenterikuukauden aikana suunnitel- lut/lääkärin suorittamat päivystystunnit lasketaan yhteen ja jaetaan terveyskeskuksessa luvulla 18/sairaalassa luvulla 19 (em. luvut ovat päivystysvuorokausien keskimääräisiä lasken- nallisia pituuksia). Lääkärien päivystyssidonnaisuuden rajoit- tamisesta voidaan sopia paikallisesti toisinkin lääkäreitä edus- tavan luottamusmiehen kanssa. Mikäli lääkäri säännönmukai- sesti joutuu päivystämään edellä todettuja määriä useammin,

on luottamusmiehen kanssa neuvoteltava menettelytavoista, joilla kohtuuttomilta päivystysmääriltä voitaisiin välttyä.

Lääkärin niin halutessa otetaan tarvittaessa raskaudesta mahdollisesti aiheutuva työnteon vaikeutuminen kolmen vii- meisen raskauskuukauden aikana huomioon päivystysvuoroja järjestettäessä siten, että lääkäri vapautetaan päivystysvelvol- lisuudesta, mikäli päivystysjärjestelyt voidaan toteuttaa edellä sanottua päivystyksen enimmäismäärää muilla lääkäreillä ylit- tämättä.

5 Päivystäjän matkakulujen korvaaminen

Työpaikkapäivystäjälle ei korvata asunnosta päivystyspaikalle saapumisesta eikä paluumatkasta asunnolle aiheutuvia mat- kakuluja (kyseessä työmatka). Jos em. työmatka ylittää lääkä- rin tavanomaisen työmatkan hänen pysyväisluonteiseen toi- mipaikkaansa, tästä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset korvataan lääkärille (KVTES:n liite 16 2 §:n 2 momentti). Työ- paikkapäivystäjän koti- ym. käynnit ovat virantoimitusmatkoja, jotka korvataan KVTES:n liitteen 16 mukaisesti.

Mikäli vapaamuotoista päivystystä suorittava joutuu päivys- tysaikana virkatehtäviensä vuoksi saapumaan terveyskeskuk- seen/sairaalaan, korvataan tarkoituksenmukaiset matkakulut (yleensä oma auto tai mahdollisesti taksi) varsinaisesta asun- nosta ja kodista työpaikalle ja takaisin. Päivystysaikana va- paa-ajan asunnosta tapahtuvasta matkasta työpaikalle ja ta- kaisin maksetaan korvaus enintään kuten varsinaisesta asun- nosta ja kodista.

KVTES:n liitteen 16 6 §:n 2 momentin perusteella terveyskes- kuksen päivystäville lääkäreille maksetaan päivystykseen liit- tyvältä virantoimitusmatkalta päiväraha, mikäli

– lääkäri joutuu viranomaisen määräämän päivystysvuoron aikana yöpymään muualla kuin asunnossaan

– ko. virantoimitusmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyy- delle lääkärin asunnosta ja virkapaikasta

– päivärahan maksamisedellytykset muutoin täyttyvät.

Mikäli päivystyspaikka on samalla terveyskeskuksen lääkärin pääasiallinen viranhoitopaikka (virkapaikka), päivärahaa ei makseta. Päivystyspaikka katsotaan lääkärin tässä tarkoite- tuksi pääasialliseksi virkapaikaksi myös silloin, kun lääkäri ao.

päivystyspaikassa suorittaa keskimäärin yli 15 % (noin työpäi- vän verran) säännöllisestä työajastaan.

3 mom. Aktiivipäivystys

1 Aktiivipäivystyksellä terveyskeskuksessa tarkoitetaan ympärivuoro- kautista päivystystä (päivystys järjestetty illasta aamuun) tai osa- vuorokautista päivystystä (päivystys järjestetty illasta yöhön), jota lääkäri kummassakin tapauksessa on määrätty suorittamaan työ- paikalla ja jossa päivystyksenaikaisen aktiivityön määrä on keski- määrin vähintään 60 % päivystystunneista. Lisäksi edellytetään, et- tä osavuorokautinen päivystys kestää vähintään kello 22.00 saak- ka.

2 Aktiivipäivystyksellä sairaalassa tarkoitetaan päivystystä, mitä jota lääkäri on määrätty suorittamaan työpaikalla ja missä jossa päivys- tyksenaikaisen aktiivityön määrä on keskimäärin vähintään 60 % päivystystunneista.

Soveltamisohje

Aktiivipäivystysvakanssit määritellään paikallisesti vuosittain. Aktiivipäivystysvakansseja määrättäessä keskimääräinen päi- vystyksen aktiivityöaika on tarkoituksenmukaista laskea mah- dollisimman tavanomaiselta kalenterikuukaudelta kuten esi- merkiksi marraskuulta (ei sisällä arkipyhiä eikä sanottavassa määrin lomia tms.).

Päivystys voi muuttua aktiivipäivystykseksi tai aktiivipäivystys tavalliseksi päivystykseksi kesken kalenterivuottakin, mikäli toiminnoissa tapahtuu olennaisia muutoksia.

Hammaslääkäreillä voi päivystys olla joko terveyskeskuksessa tapahtuvaa työnantajan määräämää aktiivipäivystykseen rin- nastettavaa päivystystä (muun muassa särky- ja tapaturma- päivystys) tai vapaamuotoista päivystystä eli puhelinpäivystys- tä. Päivystys voi kestää pidempäänkin kuin etukäteen on mää- rätty, jos osa potilaista jäisi muuten hoitamatta.

Aktiivipäivystystä seuraavan työpäivän suunnittelemisesta va- paaksi, ks. 21 §.

4 mom. Muu työpaikkapäivystys (terveyskeskuspäivystys tai sairaalapäivystys)

Muulla työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan työpaikalla (päivystys- pisteessä) suoritettavaksi määrättyä päivystystä, joka ei ole edellä 3 momentissa tarkoitettua aktiivipäivystystä.

Soveltamisohje

Sairaaloissa muu työpaikkapäivystys tulee kysymykseen lä- hinnä silloin, kun työpaikan ulkopuolella tapahtuvaa vapaa- muotoista päivystystä ei potilasturvallisuuden vuoksi katsota riittäväksi.

Terveyskeskuksissa muu työpaikkapäivystys ja aktiivipäivys- tys tulee yleensä kysymykseen vain suurissa ja keskisuurissa terveyskeskuksissa tai useamman terveyskeskuksen yhteise- nä päivystyksenä, joissa päivystyksenaikaisen aktiivityön määrä sitä edellyttää.

5 mom. Vapaamuotoinen päivystys (puhelinpäivystys)

Vapaamuotoisella päivystyksellä tarkoitetaan muualla kuin työpai- kalla (päivystyspisteessä) suoritettavaksi määrättyä päivystystä.

Soveltamisohje

Vapaamuotoiseen päivystykseen määrätty on velvollinen ole- maan tavoitettavissa puhelimitse tai hälytyslaitteella tms. ja kutsun saatuaan tarvittaessa välittömästi lähtemään päivys- tyspisteeseen (työpaikalle).

Työnantaja määrittelee vapaamuotoiseen päivystykseen liitty- vän valmiusasteen mm. sidonnaisuuden laadun, yhteyden- saantitavan ja työpaikalle saapumisen enimmäisajat. Vapaa- muotoisen päivystyksen sidonnaisuutta vuosittain paikallisesti määriteltäessä on syytä seurata viestintälaitteiden ja teknolo- gian kulloistakin kehitystä.

6 mom. Vapaamuotoisen päivystyksen ja muun työpaikkapäivystyksen peruskorvaus

1 Kultakin vapaamuotoisen päivystyksen ja muun työpaikkapäivys- tyksen päivystystunnilta maksetaan vähintään alla olevan taulukon mukainen rahakorvaus, joka lasketaan lääkärin/hammaslääkärin korottamattomasta tuntipalkasta, tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Viikonloppukorvaus maksetaan perjantaista/arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 maanantai- hin/ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.

Ajankohta	Viranhaltijalle määrätty valmiusaika
Arkipäivä	Enintään 30 minuuttia	Yli 30 minuuttia
	25 %	19 %
Viikonloppu	36 %	26 %

Soveltamisohje

Valmiusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jona päivystäjän tulee työhön kutsumisesta olla työpaikalla valmiina työhön.

Vapaamuotoisen ja muun työpaikkapäivystyksen peruskorva- uksen prosenttia paikallisesti määritettäessä otetaan edellä olevassa taulukossa mainittuja prosentteja korottavana huo- mioon mm. päivystyksen

– sitovuus (lääkärille määrätty valmiusaika);

– rasittavuus (aktiivityöajan osuus ja aktiivityöjaksojen toistu- vuus, sekä jaksojen välisen lepoajan pituus) ja

– toistuvuus (päivystysvakanssia kohden oleva päivystyk- seen osallistuvien lääkärien määrä ja siten määrittyvä päi- vystyskertojen keskimääräinen lukumäärä kuukaudessa).

Muussa työpaikkapäivystyksessä lääkärille määrätty valmius- aika on aina selvästi 30 minuuttia lyhyempi, mikä otetaan huomioon peruskorvauksen prosenttia määritettäessä.

Pöytäkirjamerkintä

Mikäli viranhaltijalle kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuk-

sen 2007–2009 mukaan maksettava päivystyksen peruskor- vaus on ollut suurempi kuin 6 momentin mukaan määräytyvä päivystyksen peruskorvaus, maksetaan hänelle vähintään em. sopimuksen mukainen peruskorvaus niin kauan kuin viranhal- tijan palvelussuhde jatkuu keskeytymättömänä samassa tai vastaavassa virassa ja viranhaltija päivystää samassa tai vas- taavassa päivystysvakanssissa.

Peruskorvauksen suorittaminen

Peruskorvaus maksetaan jokaiselta päivystystunnilta, jonka lääkäri/hammaslääkäri on vahvistetun päivystyssuunnitelman mukaisesti päivystänyt.

Lääkärien/hammaslääkärien päivystyssidonnaisuuden määrä huomioon ottaen on perusteltua, että ainakin osa päivystys- korvauksista annetaan vapaa-ajan muodossa, millä tasataan päivystyksestä johtuvaa rasittavuutta ja työhön sidonnaisuu- den määrää.

Em. peruskorvaukset maksetaan myös osa-aikatyötä tekeville, laillistetuille lääkäreille, joilta puuttuu yleislääkärin oikeus, osa- laillistuksen omaaville hammaslääkäreille ja lääketie- teen/hammaslääketieteen opiskelijoille.

Omalääkäreille, joiden säännöllistä työaikaa ei ole sopimuk- sessa määrätty, korvaukset maksetaan normaalin päiväajan toiminnan lisäksi määrätystä päivystyksestä eli yleensä aikai- sintaan illalla klo 16.00 lukien enintään seuraavaan aamuun klo 8.00 saakka tai viikonloppuisin.

Mikäli lääkäri/hammaslääkäri hänestä johtuvasta syystä saa valintansa mukaan suorittaa päivystyksen joko työpaikka- päivystyksenä tai vapaamuotoisena päivystyksenä, päivystys- korvaukset maksetaan vapaamuotoista päivystystä koskevien määräysten mukaan. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun päivystys on määrätty vapaamuotoi- seksi, mutta lääkäri/hammaslääkäri asuu niin kaukana päivys- tyspisteestä, ettei vapaamuotoinen päivystys tosiasiassa hä- nen kohdallaan ole mahdollista.

7 mom. Eläinlääkäriliitteessä erikseen määrätty päivystys

Päivystykseen määrätylle eläinlääkärille maksetaan päivystyksestä liitteessä määrätyt korvaukset eikä suoriteta muita työaikakorvauk- sia.

16 § Lisä- ja ylityö

1 mom. Kliinisen lisätyön määritelmä ja korvaus

Kliinisellä lisätyöllä tarkoitetaan terveyskeskuksen lääkä- rin/hammaslääkärin kliinistä vastaanottotyötä ja päävirassa toimi- van, täyttä työaikaa tekevän, erikoishammaslääkärin oikeuden omaavan sairaalahammaslääkärin kliinistä työtä, jota tehdään työn- antajan aloitteesta lääkärin/hammaslääkärin säännöllisen työajan lisäksi ja joka ei tapahdu ao. lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluet- teloon merkittynä säännöllisenä työaikana eikä päivystysaikana. Terveyskeskuksen lääkärille ja hammaslääkärille sekä sairaalan hammaslääkärille suoritetaan kliinisestä lisätyöstä liitteissä erikseen määrätyt lisätyökorvaukset. Em. lisätyöstä ei makseta muita työ- aikakorvauksia.

2 mom. Muun lisätyön määritelmä ja korvaus

Korvattavaa muuta lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä eikä edellä 1 momentissa tarkoitettu kliinistä lisätyötä tai 15 §:ssä tarkoitettua päivystystä. Lisätyökorvauksena maksetaan kultakin lisätyötunnilta korottamaton tuntipalkka tai annetaan tätä vastaava vapaa-aika.

3 mom. Muun ylityön määritelmä ja korvaus

Korvattavaa muuta ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavan tuntimäärän eikä ole edellä 1 momentissa tarkoi- tettua kliinistä lisätyötä tai 15 §:ssä tarkoitettua päivystystä: 38 tun- tia 15 minuuttia tuntia kerrottuna viranhaltijaan sovellettavan työ- aikajakson viikkojen lukumäärällä. Ylityökorvauksena maksetaan kultakin ylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika.

Soveltamisohje

Kun kyseessä on liitteissä erikseen määrätty kliininen lisätyö, määräytyvät lisä- ja ylityöajalta maksettavat korvaukset yksin- omaan liitteiden erityismääräysten mukaan. Merkitystä ei ole sillä, että tehty työaika tällöin mahdollisesti ylittää edellä 3 momentissa määrätyn ylityökynnyksen. Vastaavasti suorite- taan päivystykseen määrätylle yksinomaan yleisessä osassa ja liitteissä määrätyt päivystyskorvaukset siitä riippumatta, että päivystyksen aktiivityö muodostuisi tässä pykälässä tarkoite- tuksi lisä- tai ylityöksi. Työaikakorvauksia suoritettaessa tar-

kastellaan siis liitteissä määrättyä lisätyötä, päivystystä ja täs- sä pykälässä tarkoitettua ns. muuta lisä-/ylityötä erikseen.

Lääkärisopimuksessa ei ole määräyksiä sairaalalääkärien ns. kliinisestä lisätyöstä. Myös täyttä työaikaa tekevien sairaala- lääkärien ns. kliinisen lisätyön työaikakorvauksista voidaan sopia paikallisesti lääkärisopimuksen työaikamääräyksistä poiketen esim. silloin, kun lääkärit tekevät säännöllisen työ- aikansa lisäksi työnantajan hyväksymään työvuoroluetteloon ennalta suunniteltua, ajanvaraukseen perustuvaa potilastyötä sairaalassa tai muussa työnantajan määräämässä paikassa (esim. terveyskeskuksessa).

Kliinisen lisätyön tarpeellisuudesta ja teettämisestä päättää paikallinen työnantaja ja kliinisestä työstä laaditaan tällöin suunnitelma, josta mm. ilmenee, mitä tutkimus- ja hoitotoi- menpiteitä ko. työnä tehdään, paljonko niitä tehdään ja kus- tannusarvio, ja kukin ko. työn tekemiseen osallistuva lääkäri hyväksyy osaltaan suunnitelman ja sitoutuu sen toteuttami- seen. Korvaukset määritellään paikallisiin olosuhteisiin sovel- tuvasti ja tarpeen mukaan lääkärikohtaisesti esim. toimenpi- dekohtaisina palkkioina tai kokonaispalkkioina tietystä toimen- pidemäärästä. Apuna voidaan käyttää esim. LS 2003–2004 kliiniseen lisätyöhön liittynyttä erillistä toimenpideluokitusta. Paikallisesti sovittu korvaus sisältää lääkärille em. työstä suo- ritettavat kaikki työaikakorvaukset eikä lääkärille tämän lisäksi suoriteta lääkärisopimuksessa määrättyjä työaikakorvauksia.

17 § Korvaus vapaa-aikana työhön kutsutulle

Vapaa-aikanaan työhön kutsutulle lääkärille/hammaslääkärille suo- ritetaan ao. työstä korvaukset tämän sopimuksen yleisen osan 12

§:n ja 16 §:n 2 ja 3 momentin mukaan tai noudattaen soveltuvin osin ao. liitteiden määräyksiä siten kuin paikallisesti tarkemmin pää- tetään.

18 § Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso

Työaikalain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuna ylityön enimmäis- määrän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Muilta osin so- velletaan työaikalain 19 §:n säännöstä.

Soveltamisohje

Työaikalain 19 §:ssä säädettyyn ylityön enimmäismäärään lasketaan työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seu- raavan tuntimäärän:

40 tuntia x viranhaltijaan sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärä. Ylityön enimmäismäärään luettavaa aikaa lasket- taessa otetaan huomioon työhön tosiasiassa käytetty aika. Esimerkiksi lepoaikoja tai vapaa-aikana annettuja työaikakor- vauksia (esim. päivystysvapaa) ei lueta tässä tarkoitetuksi työajaksi, ei liioin esimerkiksi koulutukseen tai luottamusmies- tehtäviin kulunutta aikaa, vaikka ne hoidettaisiinkin säännölli- senä työaikana. Päivystysajasta luetaan tässä tarkoitetuksi työajaksi aktiivityöhön käytetty aika.

19 § Työaika-asiakirjat

Työnantajan velvollisuutena on laatia etukäteen työvuoroluettelo työaikajakson työajan käyttämistä varten. Työvuoroluettelo on saa- tettava kirjallisesti viranhaltijan tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen työaikajakson alkamista. Tiedoksi annettua työvuoro- luetteloa voidaan muuttaa viranhaltijan suostumuksin tai perustel- lusta syystä.

Työajan tasoittumisjärjestelmästä noudatetaan soveltuvin osin KVTES:n työaikaluvun 29 §:n määräyksiä.

Soveltamisohje

Ks. työvuoroluettelon laatimisesta ja muuttamisesta ym. ylei- sen osan soveltamisohjeliite 1.

IV LEPOAJAT

20 § Viikoittainen vapaa-aika

Noudatetaan KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 1 ja 5 momentin määrä- yksiä, mikäli se on mahdollista perusterveydenhuollon tai erikoissai- raanhoidon toimintojen tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannal- ta.

KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 3 momentissa määrätyn lisäksi voi- daan sopimuksen piiriin kuuluva määrätä päivystämään tai kutsua työhön viikoittaisen vapaansa tai muun vapaapäivänsä aikana, mi- käli se on perusteltua toimintojen tehokkaan toteuttamisen ja poti- lasturvallisuuden kannalta. Lääkärillä/hammaslääkärillä on kuitenkin oikeus saada mahdollisesti saamatta jääneestä viikoittaisesta va- paasta KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 4 momentissa määrätty kor- vaus, joka voidaan suorittaa ilman lääkärin/hammaslääkärin suos- tumusta myös rahana, jos tähän on toimintojen edellyttämä välttä- mätön syy.

Tätä määräystä sovelletaan soveltuvin osin myös terveyskeskuksen omalääkäreihin, vaikka heidän säännöllistä työaikaansa ei ole so- pimuksessa määrätty.

Soveltamisohje

1 Viikoittaisen vapaan suunnittelu

Sopimusmääräysten lähtökohtana on viisipäiväisen työviikon periaate. Jotta vapaapäivät tulevat asianmukaisesti annetuik- si, otetaan vapaapäiväjärjestelyt huomioon jo työvuoroluette- loa laadittaessa. Vapaapäiviä ovat myös esim. arkipyhät ja päivystyskorvauksena annetut vapaat. Esim. viikoittainen va- paa pyritään turvaamaan siten, ettei samaa lääkäriä määrätä päivystämään koko viikonloppua. Muutoinkin työaikajakson työ- ja päivystysjärjestelyjä suunniteltaessa tulisi huolehtia sii- tä, että jaksoon sisältyy myös sellaisia vapaapäiviä, jona vi- ranhaltija on vapaa virkatehtävistään ja päivystysvelvollisuu- destaan.

Viikoittainen vapaa tarkoittaa sitä, että viranhaltijalle annetaan kalenteriviikon aikana 35 tunnin/keskimäärin 35 tunnin yhtä- jaksoinen vapaa, jona aikana hän ei ole tehnyt työtä (esim. säännöllistä työaikaa tai vapaamuotoisen päivystyksen aikana aktiivityötä tai puhelinkonsultaatiota). Viikoittainen vapaa voi-

daan järjestää joko siten, että jokaiseen kalenteriviikkoon si- sällytetään vähintään 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa tai että em. vapaa annetaan keskimääräisenä kahden viikon 14 vuo- rokauden ajanjaksossa siten, että yhtäjaksoinen vapaa on kummallakin viikolla vähintään 24 tuntia, ja toisen viikon va- paan pituus on ensimmäisen viikon vapaan pituus vähennet- tynä 70 tunnista, esim. 1 viikolla 24 tuntia ja 2 viikolla 46 tuntia

tai 1 viikolla 30 tuntia ja 2 viikolla 40 tuntia (yhteensä vapaa on

siis 70 tuntia).

Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden piiriin kuuluu, kumpaa järjestelmää viikoittaisen vapaan antamisesta nouda- tetaan. Vapaan antaminen keskimääräisenä ei edellytä sään- nönmukaisuutta eikä pysyvyyttä, vaan vapaa voidaan antaa keskimääräisenä myös tilapäisesti. Selvyyden vuoksi on va- paan antamista koskevat yleiset periaatteet, mm. kumpaa jär- jestelmää lähtökohtaisesti noudatetaan, syytä sisällyttää työ- vuoroluetteloiden laatimista koskeviin yleisohjeisiin.

Viikoittaisen vapaan tulee olla viranhaltijan tiedossa etukä- teen, mutta työvuoroluetteloon sitä ei tarvitse merkitä erik- seen, vaan se ilmenee välillisesti työvuorojen alkamisesta ja päättymisestä. Viikoittainen vapaa voi sisältyä osaksi edelli- seen ja osaksi seuraavaan kalenteriviikkoon, jolloin vapaa katsotaan sen kalenteriviikon vapaaksi, johon enin osa va- paasta kohdistuu.

Työnantajalla on oikeus tarvittaessa yksipuolisesti muuttaa suunnitellun viikoittaisen vapaan antamisajankohtaa. Tämä voi tulla kyseeseen esim. silloin, kun viranhaltija joutuu suun- nitellun vapaansa tai päivystyksen aikana työhön. Viikoittai- seksi vapaaksi tai sen osaksi katsotaan tällöin pisin saatu yh- tenäinen vapaa-aika.

Mikäli viranhaltija ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosi- loman, sairausloman, muun virkavapaan tai työaikakorvaus- vapaiden vuoksi siten, että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoi- sesti vähintään 35/keskimäärin 35 tuntia, katsotaan viikoittai- nen vapaa-aika annetuksi.

2 Viikoittaisen vapaan menettämiskorvaus

Jos (työaikalain alainen) viranhaltija joutuu viikoittaisen va- paan aikana työhön, katsotaan pisin yhtenäinen saatu vapaa viikoittaiseksi vapaaksi tai sen osaksi ja viikoittaisen vapaan saamatta jääneestä osasta eli siltä ajalta kuin viikoittaisen va-

paan aikana on jouduttu tekemään työtä, suoritetaan KVTES:n 26 §:n 4 mom. määrätty vapaan menettämiskorva- us. Esim. jos on suunniteltu 24 tunnin vapaa, jonka kuluessa on tehty ensin 2 tuntia ja sitten 1 tunti eli yhteensä 3 tuntia, suoritetaan menettämiskorvaus 3 tunnilta (työn tekemiseen käytettyä aikaa ei pyöristetä ylös- eikä alaspäin korvausta suoritettaessa). Jos suunnitellusta vapaasta on keskeytyksen ulkopuolella eli työn tekemisen päätyttyä vielä jäljellä aikaa, viikoittainen vapaa jatkuu keskeytyksen jälkeen (vapaan kes- keytyksestä ei seuraa, että keskeytyksen lisäksi koko sen jäl- keisestä ajasta tulisi suoritettavaksi vapaan menettämiskorva- us).

Mikäli työnantaja pystyisi järjestämään viikoittaisen vapaan, mutta viranhaltijan nimenomaisesta pyynnöstä työjärjestelyt toteutetaan kuitenkin siten, että vapaa ei toteudu, viranhaltijal- la ei ole oikeutta vapaan menettämiskorvaukseen (tarvittaessa voidaan laatia KVTES:n työaikaluvun 3 §:ssä tarkoitettu pöy- täkirja).

21 § Aktiivipäivystystä seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi

Aktiivipäivystystä (päivystys illasta aamuun) seuraava työpäivä suunnitellaan vapaaksi päivystyksen vapaa-aikakorvauksia yms. hyväksi käyttäen kokonaan tai osittain siten, että ao. työpäivän säännöllinen työaika on enintään työtehtävien vaihtoon mahdolli- sesti tarvittava aika (0,5–2 tuntia), ellei perusterveydenhuol- lon/erikoissairaanhoidon toiminnot välttämättä muuta edellytä.

Vastaavasti voidaan terveyskeskuksen osavuorokautisen aktiivi- päivystyksen jälkeisen työpäivän työaika suunnitella tarvittaessa normaalia lyhyemmäksi (esim. 4 tuntia), jotta lääkärille jää riittävä lepoaika päivystysvuoron päättymisen ja seuraavan päivän työajan alkamisen väliin.

Soveltamisohje

Em. määräyksen ottaminen sopimukseen perustuu työsuoje- lullisiin ja potilasturvallisuussyihin. Määräyksen tavoitteena on ollut yhtäjaksoisten työrupeamien lyhentäminen. Työ- ja päi- vystysjärjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee muu- toinkin kiinnittää huomiota siihen, etteivät yhtäjaksoisten työ- rupeamien pituudet ja työhönsidonnaisuus työpäivän ja päi- vystysajan kuormittavuus huomioon ottaen muodostu kohtuut- tomaksi. Xxxxxxxx seuraavien työ- ja päivystysvuorojen rasit-

tavuutta voidaan vähentää rytmittämällä työrupeamia, vapaa- aikoja ja eri päivystysmuotoja paikallisesti tarkoituksenmukai- seksi katsottavalla tavalla käyttäen hyväksi päivystyksen va- paa-aikakorvauksia, muita ansaittuja vapaita ja erilaisia työjär- jestelyjä kuten eripituisia työ- ja päivystysvuoroja, työaikojen porrastusta ja yhdistämällä em. tekijöitä (ks. lisäksi yleisen osan 15 §:n, 20 §:n ja 22 §:n soveltamisohjeet sekä yleisen osan soveltamisohjeliite 1).

22 § Vapaa-aikakorvausten suorittaminen

1 mom. Tässä sopimuksessa tarkoitettujen työaikakorvausten vapaa- aikakorvaukset annetaan viimeistään korvaukseen oikeuttavan työ- viikon tai työaikajakson päättymistä seuraavan kolmen kuukauden aikana, ellei viranhaltijan kanssa tai paikallisesti toisin sovita.

2 mom. Jos suunniteltua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu antaa em. mää- räajassa, rahakorvaus maksetaan viimeistään vapaa- aikakorvauksen antamiseen määrätyn ajan päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Soveltamisohje

Aktiivipäivystyksen korvaus pyritään kuitenkin antamaan va- paa-ajan muodossa välittömästi ao. päivystystä seuraavana lääkärin työpäivänä (ks. edellä 21 §:n määräys).

Päivystyksen vapaa-aikakorvaus (päivystysvapaa) tulisi yleensä antaa täyden työviikon pituisena. Tällöin vastaa ter- veyskeskusten lääkäreillä ja hammaslääkäreillä 37 tuntia ja sairaalalääkäreillä ja sairaalahammaslääkäreillä 38 tuntia 15 minuuttia päivystysvapaata viikon vapaata säännöllisessä työajassa, arkipyhäviikolla alennettua säännöllistä työaikaa vastaavasti vähemmän.

Jos päivystysvapaa annetaan alle kalenteriviikon mittaisena, noudatetaan ohjeellisena soveltuvin osin yleisen osan 13 §:n 4 momentin keskeytyneen työviikon määräyksiä. Tällaisen vii- kon säännöllinen työaika on viikon säännöllinen työaika (37 tuntia tai 38 tuntia 15 minuuttia), arkipyhäviikoilla arkipyhäly- hennyksen verran lyhyempi, vähennettynä päivystysvapaan määrällä riippumatta siitä, miten ao. viikon työaika on jaettu eri työpäiville. Vastaavasti menetellään työaikajakson ollessa ky- seessä.

Esimerkki

Terveyskeskuslääkärin työvuoroluettelo laaditaan kol- men viikon työaikajaksoksi, jonka ensimmäiseen viik- koon sisältyy pitkäperjantai. Lääkäri on päivystysvapaalla koko pitkäperjantain sisältävän viikon ja vuosilomalla toi- sen pääsiäispäivän sisältävällä viikolla tiistain ja keskivii- kon. Kolmen viikon työaikajakson säännöllinen työaika on 111 tuntia – 37 tuntia (päivystysvapaata annettu 29 tuntia 36 min, lyhennys pitkäperjantaista on 7 t 24 min)-7 t 24 min (toinen pääsiäispäivä)-14 t 30 min (7 t +7 t 30 min, vuosilomapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäi- viä)=52 t 6 min.

Päivystysvapaata ansaitaan ja annetaan omalääkärinä toimi- valle lääkärille vastaavasti kuin muuna kuin omalääkärinä toi- mivalle lääkärille. Esim. koko kalenteriviikon päivystysvapaa vastaa 37 päivystysvapaatuntia. Päivystysvapaalta maksetaan palkka kuten virantoimitusajalta muutoinkin eli yleisen osan 7 §:n 1 momentin mukainen varsinainen palkka.

Vapaa-aikakorvaus annetaan siinä virassa, jossa vapaa on ansaittu tai ao. sairaalan/terveyskeskuksen muussa saman palkkatason virassa. Mikäli vapaa-aikakorvausta ei ole mää- räajassa pystytty antamaan, rahakorvaus maksetaan maksu- ajankohtana voimassa olevan virkaehtosopimuksen mukaan. Rahakorvaus maksetaan maksuajankohdan palkan perusteel- la.

Sillä viikolla tai niinä päivinä, jotka on annettu päivystysva- paana, lääkäri ei voi tehdä lisätyötä.

Päivystysvapaalla olevaa lääkäriä ei yleensä määrätä päivys- tämään päivystysvapaansa aikana, joskaan päivystysvapaa ei ole esteenä päivystyksen suorittamiselle päivystysvapaaksi annettuna viikkona tai päivänä.

Pöytäkirjamerkintä

Mikäli lääkärisopimuksen 2007–2009 perusteella syntyneitä vapaamuotoisen ja muun työpaikkapäivystyksen vapaa- aikakorvauksia ei ole annettu ennen 1.2.2010, rahakorvaus maksetaan ja vapaa-aikakorvaus suoritetaan lääkärisopimuk- sen 2007–2009 mukaan.

3 mom. Työaikakorvausvapaan siirtyminen viranhaltijan sairastuessa

Ennen työaikakorvausvapaan alkamista tai sen aikana sairastutta- essa menetellään kuten vuosiloman siirtämisessä vastaavissa tilan- teissa (KVTES:n vuosilomaluvun 11 §), jolloin työnantajalla on oi- keus sairausajalta maksettua palkkaa vastaavaan osaan sairaus- vakuutuspäivärahasta. Mikäli jälkikäteen todetaan, ettei sairausva- kuutuspäivärahaa makseta työnantajalle, työaikakorvausvapaa kat- sotaan saaduksi ja kuluneeksi alkuperäisen vahvistuksen mukaise- na.

23 § Päivittäinen lepoaika (ruokailutauko)

1 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärit ja hammaslääkärit

Lääkärille tai hammaslääkärille annetaan vähintään puolen tunnin pituinen työaikaan kuulumaton ruokailutauko tai hänen niin halutes- saan tilaisuus ateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoit- tamassa asianomaisen laitoksen ruokasalissa tms. siten, ettei jär- jestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille ja että ruokailusta aiheutuva työstä poissaolo kestää enintään 15– 20 minuuttia.

Soveltamisohje

Työaikaan kuulumattoman ruokailutauon aikana viranhaltija saa esteettömästi poistua työpaikalta esim. terveyskeskukses- ta tai sairaalasta. Sitä vastoin hän ei voi poistua terveyskes- kuksesta tai sairaalasta työaikana – ei siis myöskään työai- kaan kuuluvan ruokailutauon aikana – muutoin kuin viranhoi- toon liittyvissä asioissa tai poikkeuksellisesti esimiehen luval- la.

2 mom. Muut sopimuksen piiriin kuuluvat

Muiden kuin edellä 1 momentissa mainittujen viranhaltijoiden, joi- den säännöllinen työaika on sopimuksessa määrätty, päivittäinen lepoaika määräytyy KVTES:n työaikaluvun 27 §:n 1 momentin mu- kaan.

V MUUT MÄÄRÄYKSET

24 § KVTES:n muut sovellettavat määräykset

Lisäksi sovelletaan seuraavia KVTES:n lukuja ja niihin sisältyviä liit- teitä:

Luku I Yleinen osa, 2 §:n 1 momentti (sopimuksen suhde aikai- sempiin palvelussuhteen ehtoihin), 7 ja 8 §.

Luku IV Vuosiloma

– Vuosilomapalkasta, vuosilomakorvauksesta ja terve- yskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin lomarahan laskentaperusteesta ks. yleisen osan 10 § ja eläinlääkärin lomarahan laskentaperusteesta ks. yleisen osan 9 §:n 2 momentti. Lomarahavapaasta ks. jäljempänä oleva 25 §:n määräys.

Luku V Virkavapaa

Luku VI Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset Luku VII Luottamusmiehet

Xxxx XXXX Xxxxxxxxxxxxx, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen

Liite 16 Matkakustannusten korvaukset.

25 § Lomarahavapaa

KVTES:n vuosilomaluvun 18 §:ssä tarkoitettu lomaraha tai osa siitä voidaan viranhaltijan suostumuksin antaa myös vastaavana vapaa- na.

Soveltamisohje

Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 50 % KVTES:n vuosi- lomaluvun 5 §:n 3 momentin B-taulukoissa määrätyistä ansait- tujen vuosilomapäivien lukumäärästä. Lomarahavapaata an- nettaessa merkitään lomarahavapaapäiviksi vastaavat päivät kuin vuosilomaa annettaessa eli työpäivät (ma–pe arkipyhiä lukuun ottamatta). Täytenä viikkona annettu lomarahavapaa vahvistetaan maanantaista sunnuntaihin (lomarahavapaapäi- viä kuluu 5). Koko lomarahavapaa-ajalta (ei pelkästään loma- rahavapaapäiviltä) maksetaan varsinainen palkka.

Jos koko lomaraha muutetaan vapaaksi, lomarahaa ei jää maksettavaksi. Jos vain osa lomarahasta muutetaan vapaak- si, vähennetään KVTES:n vuosilomaluvun 18 §:n mukaan las- ketusta lomarahasta (euroa) niin monen lomarahavapaapäi-

vän palkka (lomaraha: lomarahavapaapäivien lukumäärä) kuin lomarahavapaata pidetään.

Ennen lomarahavapaan alkamista tai sen aikana sairastutta- essa menetellään kuten vuosiloman siirtämisessä vastaavissa tilanteissa, jolloin työnantajalla on oikeus sairausajalta mak- settua palkkaa vastaavaan osaan sairauspäivärahasta.

Pöytäkirjamerkintä

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2010–31.3.2011 ansaittuun vuosilomaan sovelletaan KVTES 2010–2011 vuosilomaluvun 5 §:n määräyksiä.

Esimerkki

Viranhaltijan varsinainen kuukausipalkka on LS:n yleisen osan 10 §:n mukaan laskettu varsinainen palkka on 4 000 euroa. Hänellä on KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 3 momentin 1 koh- dan taulukon mukainen lomaoikeus 8 kuukaudelta eli hänen lomarahavapaansa on taulukon B perusteella 10 12 lomara- havapaapäivää (24 pv :2). Lomarahan suuruus on 1 920 eu-

roa (8 kk x 6 % x 4 000 euroa), josta lomarahavapaapäivää

kohti laskettu rahamäärä on 192 160 euroa (1 920 euroa : 10

12 lomarahavapaapäivää). Hänelle vahvistetaan 7 lomaraha- vapaapäivää (ma - seuraavan viikon ti) ja jolta ajalta makse- taan KVTES:in II luvun 5 §:n mukainen varsinainen palkka ja loppuosa lomarahasta (3 5 lomarahavapaapäivää vastaava osa) maksetaan rahana. Rahana jää maksettavaksi 576 800 euroa (lomaraha 1 920 euroa – 7 vapaana pidettyä lomaraha- vapaapäivää x 192 160 euroa).

26 § Paikallinen sopiminen

1 mom. Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin kuin sen määräyksistä on poi- kettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ssä tarkoitetulla paikallisella sopimuksella.

2 mom. Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia tämän sopimuk- sen mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta eikä poiketa tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräis- tä pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairausloma- ja äitiysvapaa- etuuksia koskevista määräyksistä. Jos kunnan/kuntayhtymän yllä- pidettäväksi siirretään toisen kunnan/kuntayhtymän, valtion tai yksi- tyisen yhteisön ylläpitämä laitos tai toimintayksikkö, siirtyvän henki-

löstön vuosiloman pituudesta voidaan sopia KVTES:n vuosiloma- määräyksistä poikkeavasti.

3 mom. Lääkärisopimuksen 2007–2009 yleisen osan 25 §:n 3 momentin nojalla tehdyt paikalliset sopimukset ovat voimassa omien voimas- saolomääräystensä mukaisesti.

Soveltamisohje

Noudatetaan soveltuvin osin KVTES:n yleisen osan 4 §:n 1 momentin alla olevaa soveltamisohjetta.

27 § Sopimuksen voimassaolo

Sopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjassa todetun ajan.

Sopimuksen voimassaolo jatkuu allekirjoituspöytäkirjassa sanotun päivän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sopimusta kirjallisesti irtisa- nota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Tämä sopimus voidaan kirjallisesti irtisanoa viimeistään 31.1.2011 päättymään 28.2.2011.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopi- muksesta päättyneen tai jompikumpi sopijaosapuoli kirjallisesti il- moittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

28 27 § Työrauha

1 mom. Sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolos- ta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaati- muksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopi- muksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, ei- vät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta ei- vätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoi- menpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toi- menpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

     YLEISEN    OSAN    SOVELTAMISOHJELIITE    1              

   TYÖVUOROLUETTELOA    KOSKEVA SOVELTAMISOHJE         

1 Työvuoroluettelon laatiminen

Viranhaltijoiden työvuoroluetteloiden asianmukainen laatiminen on työnantajan velvollisuus. Työnantajan (hallitus tms. ja/tai johtava lääkäri/hammaslääkäri) tehtävänä on myös antaa yleisohjeet työ- vuoroluettelon keskeisistä laatimisperiaatteista sekä hyväksymis- ja muuttamismenettelyistä. Tarvittaessa laaditaan tarkemmat yksikkö- yms. kohtaiset ohjeet. Johtavat viranhaltijat (esim. johtava lääkä- ri/hammaslääkäri) ja ao. esimiehet (esim. ylilääkärit) ovat ensisijai- sesti vastuussa alaistensa viranhaltijoiden työvuoroluetteloista ja muista työajan järjestelyistä sekä niiden valvonnasta. Työnantaja ei voi korvata työvuoroluettelon laatimista millään muulla asiakirjalla.

Työvuoroluettelon laatii ohjeiden mukaan ao. yksikön esimies vi- ranhaltijakohtaisesti. Työvuoroluetteloa laadittaessa varataan vi- ranhaltijoille itselleen tai heitä edustavalle luottamusmiehelle tilai- suus esittää mielipiteensä, mikäli viranhaltija tai luottamusmies sitä pyytää.

Työvuoroluettelosta ilmenevät päivittäiset työajan alkamis- ja päät- tymisajat sekä riittävän yksilöitynä työajan käyttö viranhaltijalle määrättyjen tehtävien osalta. Työvuoroluettelo on siis samalla vi- ranhaltijan työsuunnitelma työviikon ja -jakson ajaksi. Päivittäistä säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty. Eri yksiköiden toiminnan luonteesta (mm. potilaiden määrä, laatu ja hoidolliset nä- kökohdat) riippuen voivat lääkärien työpäivien pituudet ja teke- misajankohdat vaihdella. Säännöllinen työaika pyritään yleensä si- joittamaan mahdollisimman tasaisesti työviikon ja -jakson eri työ- päiville.

Säännöllisen työajan ohella työvuoroluetteloon merkitään myös vi- ranhaltijalle määrätyt päivystykset (päivystyksen alkamis- ja päät- tymisajat ja muoto) ja kliininen lisätyö, jotta voidaan seurata mm. kokonaistyöaikaa (ylityökatto) ja työhönsidonnaisuutta (mm. rasitta- vuustekijät, töiden tasapuolinen ja tarkoituksenmukainen jakautu- minen), sekä vapaapäivien antamista ja toteutumista. Tarpeen mu- kaan voidaan säännöllistä työaikaa, lisätyötä ja päivystystä teettää eri lääkäreillä samanaikaisestikin päivän lopussa. Viranhaltijan työ- ja päivystysvuorot pyritään suunnittelemaan siten, etteivät työru- peamat muodostu liian pitkiksi ja rasittaviksi.

Työvuoroluetteloon merkitty toiminta tulee tapahtua terveyskeskuk- sessa, sairaalassa tai asianomaisessa toimintayksikössä (esim. neuvola, koulu, poliklinikka), jollei ao. esimies erityisestä syystä an- na lupaa nimetyn tehtävän suorittamiseen muualla tai kysymykses- sä ole kotikäynti tai muu virkatehtävä. Tämä koskee myös hallinnol- lisia toimistotehtäviä. Kotona tehtyä työtä ei hyväksytä työajaksi kuin poikkeuksellisessa tapauksessa.

2 Tasoittumisjärjestelmä

Mikäli käytössä on niin pitkä työaikajakso, että työvuoroluettelon laatiminen etukäteen koko ajaksi on vaikeaa, voidaan laatia erik- seen KVTES:n työaikaluvun 29 §:ssä tarkoitettu työajan tasoittumis- järjestelmä ja vahvistaa kulloinkin lyhyemmäksi ajanjaksoksi erik- seen työvuoroluettelo. Ennen kuin työnantaja muuttaa työaikajak- son pituutta, kuullaan viranhaltijoita edustavaa luottamusmiestä tai viranhaltijoita itseään.

3 Työvuoroluettelon muuttaminen

Pääsääntö on, että vahvistettua ja tiedoksi annettua työvuoroluette- loa noudatetaan. Mikäli työvuoroluettelosta joudutaan poikkea- maan, mahdolliset muutokset merkitään työvuoroluetteloon (mah- dollista käyttää lisäksi erillistä selvitystä).

Perustellun syyn olemassaolo työvuoroluettelon muutokseen harki- taan kussakin tapauksessa erikseen. Näitä ovat mm. toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esim. potilaiden määrästä, laadusta ja hoi- dollisista tarpeista, tai henkilöstön yllättävästä poissaolosta. Perus- teltu syy on myös se, jos viranhaltija ei esim. sairauden takia tee hänelle merkittyä työ- tai päivystysvuoroa, josta on työvuoroluette- loon suunniteltu vapaa-aikakorvaus, tai kun työvuoroluettelo on laadittu virheellisesti. Perusteltu syy ja myös suositeltava menettely on se, että kun työtä joudutaan jonakin päivänä tekemään suunni- teltua enemmän, vähennetään työaikajakson muiden työpäivien työaikaa, mikäli se toiminnan kannalta on mahdollista, vastaavasti siten, että säännöllinen työaika pysyy keskimäärin edellä 13 §:n 2 momentissa todettuna 37 tai 38 tunnin 15 minuutin viikkotuntina.

Muutoksiin on saatava työvuoroluettelon vahvistajan lupa, joka kii- reellisissä tapauksissa voidaan hankkia jälkikäteen. Jos työvuoro- luetteloa on välttämätöntä muuttaa siten, että säännöllistä työaikaa muutetaan kliiniseksi lisätyöksi tai muuksi lisä-/ylityöksi, tähän on saatava etukäteen työvuoroluettelon vahvistajan lupa.

4 Osa-aikaisen lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluettelon suunnittelu ja työaikajakson pituus

Osa-aikaisia koskevat samat työvuoroluettelon laatimista koskevat velvollisuudet ja periaatteet kuin täyttä työaikaa tekeviä. Myös osa- aikaisen lääkärin työvuoroluettelosta tulee ilmetä tosiasialliset päivit- täiset työajan alkamis- ja päättymisajat sekä riittävän yksilöitynä työ- ajan käyttö viranhaltijalle määrättyjen tehtävien osalta.

Osa-aikatyötä tekeville työnantaja on voinut hyväksyä työajan sijoit- telusta erilaisia työaika- ja vapaajaksoja. Tällöin työaikajakson tulee olla riittävän pitkä keskimääräisen työajan tasaamiseksi. Tällaista osa-aikaista lääkäriä/hammaslääkäriä varten käytetään ja laaditaan eripituinen työvuoroluettelo kuin muille, täyttä työaikaa tekeville. Esimerkiksi jos lääkäri/hammaslääkäri työskentelee siten, että hän on joka toinen viikko töissä ja joka toinen viikko vapaalla, tulee hä- nen osaltaan ottaa käyttöön kahdella jaollinen, esimerkiksi kuuden viikon työaikajakso.

5 Kuulemis- ja neuvottelumenettely työaikajärjestelymuutoksissa

Xxxxxx toiminnallisesta syystä on tarvetta olennaisesti ja pysyvästi muuttaa työvuoroluettelojen perusteella tavanomaisesti noudatettu- ja työaikajärjestelyjä, asiasta neuvotellaan ao. viranhaltijan kanssa tai, jos uudet järjestelyt koskevat vähintään viittä viranhaltijaa, vi- ranhaltijoita edustavan luottamusmiehen kanssa. Em. neuvotteluis- sa pyritään yhteisymmärrykseen.

6 Lääkärien ja hammaslääkärien eri tehtäviin varattavista ajoista työvuoroluettelossa

6.1 Terveyskeskuksen lääkärit

6.1.1 Vastaanottotyö

Vastaanottotyöhön sisällytetään työvuoroluetteloon sellainen määrä tunteja viikossa kuin vastaanottotoiminnan oletetaan edellyttävän ja joka muut lääkärin tehtävät huomioon ottaen on mahdollista. Vas- taanottotyö on terveyskeskuksen keskeinen tehtävä.

6.1.2 Neuvola- yms. tehtävät

Vastaanottotyön lisäksi varataan työvuoroluettelossa riittävästi ai- kaa muita lääkärille kuuluvia tehtäviä varten (koulut, neuvolat, vuo- deosasto, huoltolaitokset jne.). Terveysneuvontaan ja koulutervey-

denhoitoon yms. varattaviin aikoihin sisällytetään myös työpisteestä toiseen siirtymiseen tarvittava aika.

6.1.3 Todistusten ja lausuntojen laatiminen

Todistusten laatimista varten ei erikseen varata aikaa työvuoroluet- telossa silloin, kun todistukset kirjoitetaan potilaan käynnin aikana. Tarvittaessa voidaan työvuoroluettelossa varata 1–3 tuntia viikossa laajojen ja aikaa vievien lausuntojen ja todistusten laatimista varten (koskee myös säännöllisen työajan ulkopuolella tutkittuja potilaita koskevia todistuksia ja lausuntoja).

6.1.4 Neuvottelut ja kokoukset

Työpaikkakoulutus ja neuvottelut merkitään työvuoroluetteloon.

Ennen kello 16 tapahtuneet viranomaisen määräämät kokoukset tai neuvottelut luetaan säännölliseen työaikaan, mutta kello 16:n jäl- keen tapahtuvia kokouksia ei, sillä viranhaltija saa näistä kokouksis- ta KVTES:n mukaiset kokouspalkkiot. Luottamustehtävien ja ulko- puolisten asiantuntijatehtävien hoitamisesta johtuvat kokoukset ei- vät kuulu säännölliseen työaikaan.

6.2 Terveyskeskuksen omalääkärit (työsuunnitelma)

Sopimuksen yleisen osan 14 §:ssä määrätyllä lääkärin tavoitetta- vuudella tarkoitetaan asianmukaisesti järjestettyä päiväajan vas- taanottoa. Lääkärin vastaanottoajasta, -paikasta ja tavoitettavuu- desta samoin kuin muihinkin tehtäviin käytettävästä ajasta ja päi- vystyksestä laaditaan etukäteen työsuunnitelma. Työsuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon terveyskeskuksen muun henkilö- kunnan töiden ja työvuorojen tarkoituksenmukainen järjestäminen väestövastuisen perusterveydenhuollon toiminnan toteuttamiseksi. Työsuunnitelmaa koskevat tarkemmat ohjeet antaa toimivaltainen kunnallinen viranomainen.

Lääkärin työsuunnitelmaan merkitään päivittäin vastaanottotunteja vastaanottotoimintaa varten riittävästi, jotta lääkärin vastuuväestöön kuuluvat henkilöt pääsevät heille osoitetun omalääkärin hoitoon yleensä lääkärin seuraavana työpäivänä ja ainakin kolmen päivän kuluessa. Lisäksi varataan riittävästi aikaa muita lääkärille kuuluvia tehtäviä varten.

Vastaanottotoiminnan ja päivystyksen lisäksi lääkärille kuuluvia teh- täviä ovat mm. äitiys- ja lastenneuvola-, koulu- ja opiskelijatervey- denhuolto-, vuodeosasto- ja laitoshoito- sekä työterveydenhuolto-

työt, puhelinkonsultaatiot, kotikäyntitoiminta ja erikseen määrätyt hallinnolliset tehtävät. Lääkärille kuuluvan avosairaanhoidon vas- taanottotyön, ehkäisevän työn ja muut tehtävät vahvistaa toimival- tainen kunnallinen viranomainen.

6.3 Terveyskeskuksen hammaslääkärit

6.3.1 Kliininen vastaanottotyö

Kliinisellä vastaanottotyöllä tarkoitetaan sekä hammashoitolassa et- tä neuvolassa suoritettavaksi määrättyä vastaanottotyötä, mikä kä- sittää potilaalle suoritettavia hampaiden, suun ja koko purentaeli- men terveydentilan säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarpeellisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä.

6.3.2 Muu kuin kliininen työ

Työvuoroluetteloon tulee varata riittävästi aikaa viikoittaiseen poti- lastyön suunnitteluun, potilashallintoon, väestön suusairauksien eh- käisyyn, valistustyöhön ja muuhun kliiniseen potilastyöhön sisälty- mättömään tehtävään, esimerkiksi oppilaitokset, työn ohjaus ja vas- taanoton toiminnan suunnittelu yms.

6.4 Terveyskeskuksen lääkärien/hammaslääkärien hallinnolliset tehtävät Jäljempänä sanottu koskee soveltuvin osin myös ylilääkäriä

/ylihammaslääkäriä/verrattavassa asemassa olevaa. Suurissa yksi-

köissä ylilääkärille/ylihammaslääkärille saattaa kuitenkin kuulua pelkästään hallinnollisia tehtäviä.

Hallinnolliset tehtävät keskitetään vastaavalle ja osatoiminnasta vastaavalle lääkärille/hammaslääkärille ja näitä tehtäviä varten va- rataan ao. lääkärille/hammaslääkärille tarpeellinen tuntimäärä vii- kossa huomioon ottaen mm. terveyskeskuksen koko, osatoiminnan laatu ja alaisten lukumäärä. Myös hallinnollisten tehtävien osalta tu- lisi pyrkiä ajankäyttö yksilöimään silloin, kun kyse on säännöllisesti toistuvista tai muutoin etukäteen tiedossa olevista tehtävistä.

Työnantaja antaa ohjeet siitä, kuinka monta tuntia hallinnollisiin teh- täviin vastaavan tai osatoiminnasta vastaavan lääkä- rin/hammaslääkärin edellytetään enintään käyttävän viikossa. Mikäli hallinnollisiin tehtäviin käytetään aikaa enemmän kuin edellytetään, tulee ylityksen olla perusteltavissa.

Kun vastaavalle lääkärille/hammaslääkärille annetaan tilapäisen eri- tyistehtävän suorittaminen (esim. vuodeosaston tai uuden ham- mashoitolan suunnittelun tai hankintaohjelman tekeminen), tulisi

työnantajan samalla päättää, paljonko työvuoroluettelossa tähän tehtävään varataan aikaa.

6.5 Terveyskeskuksen lääkärien/hammaslääkärien kliininen lisätyö

Lisätyönä suoritettava vastaanottotyö merkitään työvuoroluetteloon yleensä etukäteen. Potilastilanteesta riippuen työvuoroluetteloon etukäteen suunnitellun lisätyön määrä voi jonkin verran alittua tai ylittyä. Muutos merkitään työvuoroluetteloon.

Lähtökohtana on, että päivittäinen työaika aloitetaan säännöllisellä työajalla ja lisätyötä tehdään tarvittaessa päivittäisen säännöllisen työajan jälkeen. Poikkeustapauksissa voidaan toiminnallisista syistä lisätyötä tehdä ennen säännöllisen työajan alkamista (esim. neuvo- lavastaanotto klo 16 jälkeen).

Terveyskeskuksen tuloksellisen toiminnan takaamiseksi on tarkoi- tuksenmukaista seurata mm. säännöllisen työajan ja lisätyöajan vastaanottotoiminnan tehokkuutta. Yleensä säännöllisenä työaika- na ja lisätyöaikana pidettävällä vastaanotolla potilasta kohti varatta- va aika on suunnilleen sama.

6.6 Sairaalalääkärit

6.6.1 Yleistä

Työvuoroluetteloon merkitään kellonaikoina ainakin ne lääkärin työskentelyajat, jotka vaikuttavat muun henkilökunnan toimintaan. Mahdollisesti kellonaikoihin sitomatonkin työ on mahdollisimman tarkasti määriteltävä ja sellaisena tulee kysymykseen vain toimin- nan kannalta tarpeellinen sairaala- ja poliklinikkatyö. Kellonaikoihin sitomattoman säännöllisen työajan suoritusajat merkitään työvuoro- luetteloon. Myös mahdolliset ns. iltakierrot merkitään työvuoroluet- teloon.

6.6.2 Yksityisvastaanoton merkitseminen

Säännöllisen työajan lisäksi merkitään työvuoroluetteloon mahdolli- sesti sairaalassa pidettäväksi myönnetyn yksityisvastaanoton vas- taanottoajat. Yksityisvastaanoton tulee kokonaisuudessaan tapah- tua lääkärin säännöllisen työajan ja päivystysajan ulkopuolella.

Milloin lääketieteelliset tai muut välttämättömät syyt vaativat ja mil- loin se sairaalan omaa toimintaa häiritsemättä on mahdollista, voi- daan kuitenkin röntgen-, laboratorio-, anestesia- ja patologian alan lääkärien tutkimukset aikaisemmin mahdollisesti noudatetun käy-

tännön mukaisesti suorittaa asianomaisen lääkärin säännöllisenä työaikana edellyttäen, että tutkimuksiin kuluva työaika korvataan säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettavalla työllä. Tällöin työ- vuoroluetteloon merkitään yksityisvastaanottoon käytetty työaika ja se ylimääräinen vastaava työskentelyaika sairaalassa, jolla yksi- tyisvastaanottoon käytetty työaika korvataan.

6.6.3 Kliininen lisätyö

Kliininen lisätyö merkitään etukäteen lääkärin työvuoroluetteloon (ks. yleisen osan 16 §:n 3 momentin soveltamisohje).

     YLEISEN    OSAN    SOVELTAMISOHJELIITE    2              

LÄÄKÄRISOPIMUKSEN SOVELTAMISPIIRIÄ KOSKEVIEN

           MÄÄRITELMIEN      SOVELTAMISOHJE                 

Sopimuksen liitteissä on käytetty seuraavaa käsitteistöä: Yleislääkärin oikeuden omaava Laillistettu lääkäri

– Lääkäri, joka jolla on lääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen suo- rittanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 4 §:n 2 momentissa säädetyn lääkärin perusterveyden- huollon lisäkoulutuksen ja jolla on em. lain säännökseen perustuen oikeus harjoittaa yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna lääkärinä.

– Lääkäri, jolle Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (jäl- jempänä Xxxxxxx) on myöntänyt em. lain perusteella oikeuden har- joittaa yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna lääkärinä tai vastaavan ammatinharjoittamisluvan muualla kuin Suomessa suori- tetun koulutuksen perusteella.

– Em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksessä tarkoitetut, jotka ovat olleet laillistettuja lääkäreitä ao. lain voimaan tullessa 1.7.1994, so. joilla oli tuolloin oikeus harjoittaa itsenäisesti lääkärin ammattia Suomessa.

– Sopimusta sovellettaessa rinnastetaan jäljempänä sanottu erikois- lääkärin oikeuden omaava lääkäri yleislääkärin oikeuden omaavaan laillistettuun lääkäriin, mutta ei päinvastoin.

Erikoislääkärin oikeuden omaava lääkäri

– Lääkäri, jolla on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n 2 momentissa (312/2011) tai 30.4.2011 voimassa olleessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n 3 momen- tissa (1030/00) tarkoitettu erikoislääkärin oikeus tai 31.12.2000 voimassa olleessa 6 §:ssä (559/94) tarkoitettu xxxxxxxxxxxxxxx päte- vyys taikka jolle oli em. lain voimaan tullessa 1.7.1994 myönnetty erikoislääkärin oikeus (ks. em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymä- säännös).

– Lääkäri, jolle Xxxxxxx on myöntänyt em. lain perusteella oikeuden harjoittaa erikoislääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä tai vas- taavan ammatinharjoittamisluvan muualla kuin Suomessa suorite- tun koulutuksen perusteella.

Laillistettu lääkäri, jolta puuttuu yleislääkärin oikeus tai erikoislääkärin oikeus

– Lääkäri, jolle Xxxxxxx on myöntänyt terveydenhuollon ammattihenki- löistä annetun lain 4 §:n 1 momentissa sanotun oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia toisen johdon tai valvonnan alaisena laillistettuna lääkärinä eikä lääkärillä myöskään ole edellä tarkoitettua erikoislää- kärin oikeutta.

– Lääkäri, jolle Xxxxxxx on myöntänyt em. lain perusteella oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia toisen johdon tai valvonnan alaisena laillistettuna lääkärinä tai vastaavan ammatinharjoittamisluvan muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella eikä lääkärillä myöskään ole edellä tarkoitettua erikoislääkärin oikeutta.

– Em. laillistuksen tai ammatinharjoittamisluvan saaneet lääkärit ryh- tyvät yleensä luvan jälkeen suorittamaan lääkärin perusterveyden- huollon lisäkoulutusta (ks. em. lain 4 §:n 2 momentti ja asetus 1435/93 lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta) ja/tai erikoislääkärin tutkintoa.

Laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus (YEK)

Lääkäri, joka on suorittanut ennen 1.5.2011 perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai sen jälkeen yleislääketieteen erityiskoulutuksen ja jolla on tällä perusteella oikeus toimia yleislääkärinä sosiaaliturva- järjestelmän piirissä muussa EU-/ETA-maassa kuin Suomessa.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksesta säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetulla lailla 312/2011 ja asetuksella 377/2011.

Lääkäri Tarkoitetaan kaikkia edellä lueteltuja lääkäreitä. Lääketieteen opiskelija

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 3 §:ssä ja 3 b §:ssä momentissa (muutettu 104/2008 377/2011) säädetyt opinnot suorittanut, joka ao. säännöksen perus- teella saa tilapäisesti toimia lääkärin tehtävissä lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

Xxxxxxxxxx Xxxxxxxxxxxxx eli lääkäriharjoittelijalla tarkoitetaan lääketieteen opiskelijaa, joka suorittaa lääkärikoulutukseen vaadittavaa palvelua

amanuenssina työ- tai virkasuhteessa (amanuenssit ovat yleensä työsuhteessa).

Laillistettu hammaslääkäri

Huomautus

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto on muuttunut 1.8.2011 lukien siten, että tutkinto on pidentynyt kuudella kuukaudella ja siihen on sisällytetty syventävä käytännön har- joittelu, joka korvaa aiemman käytännön palvelun. Uuden tut- kinnon suorittaneet saavat oikeuden harjoittaa hammaslääkä- rin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä (ns. täysi laillis- tus) suoraan lisensiaatin tutkinnon perusteella. Uudistus kos- kee automaattisesti hammaslääketieteen opinnot aikaisintaan 1.8.2011 aloittaneita. Aiemmin opintonsa aloittaneet voivat siirtyä suorittamaan uudistettua tutkintoa aikaisintaan 1.8.2013. Xxxxxx tutkinnon mukaan opiskelevilta edellyte- tään edelleen ns. täyden laillistuksen saamiseksi yhdeksän kuukauden käytännön palvelun suorittamista hammaslääke- tieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen. Uusi ja vanha järjestel- mä ovat voimassa rinnakkain vuoden 2020 loppuun saakka.

– Hammaslääkäri, joka on hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen suorittanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 30.4.2011 saakka voimassa olleen 4 §:n 2 momen- tissa säädetyn, Xxxxxxxx hyväksymän käytännön palvelun ja jolla on em. lain säännöksen perusteella oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna hammaslääkärinä. Tätä sovelle- taan hammaslääkäreihin, jotka ovat suorittaneet ennen 1.8.2011 voimassa olleen lainsäädännön mukaisen hammaslääketieteen li- sensiaatin tutkinnon.

– Hammaslääkäri, jolle Xxxxxxx on myöntänyt terveydenhuollon am- mattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 1.5.2011 voimaan tulleen 4

§:n 1 momentissa sanotun oikeuden harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä. Tätä sovelletaan ham- maslääkäreihin, jotka ovat suorittaneet 1.8.2011 voimaan tulleen lainsäädännön mukaisen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkin- non.

– Hammaslääkäri, jolle Xxxxxxx on myöntänyt em. lain perusteella oikeu- den harjoittaa hammaslääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ham- maslääkärinä tai vastaavan ammatinharjoittamisluvan muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.

– Em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksessä tarkoitetut, jotka ovat olleet laillistettuja hammaslääkäreitä ao. lain voimaan tullessa 1.7.1994, so. joilla oli tuolloin oikeus harjoittaa itsenäisesti hammas- lääkärin ammattia Suomessa.

– Sopimusta sovellettaessa rinnastetaan jäljempänä erikoishammas- lääkärin oikeuden omaava hammaslääkäri laillistettuun hammas- lääkäriin, mutta ei päinvastoin.

Erikoishammaslääkärin oikeuden omaava hammaslääkäri

– Hammaslääkäri, jolla on terveydenhuollon ammattihenkilöistä anne- tun lain 4 §:n 3 2 momentissa (1030/00 312/2011) tai 30.4.2011 voimassa olleessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 momentissa (1030/2000) tarkoitettu erikoishammaslääkärin oikeus tai 31.12.2000 voimassa olleessa 6 §:ssä (559/94) tarkoitet- tu erikoishammaslääkärin pätevyys tai jolle oli em. lain voimaan tul- lessa 1.7.1994 myönnetty erikoishammaslääkärin oikeus (ks. em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännös).

– Hammaslääkäri, jolle Xxxxxxx on myöntänyt em. lain perusteella oi- keuden harjoittaa erikoishammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä tai vastaavan ammatinharjoittamisluvan muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.

Osalaillistettu hammaslääkäri

Hammaslääkäri, jolle Xxxxxxx on myöntänyt terveydenhuollon am- mattihenkilöistä annetun lain 30.4.2011 saakka voimassa olleen 4 §

1 momentissa sanotun oikeuden harjoittaa hammaslääkärin am- mattia toisen johdon tai valvonnan alaisena laillistettuna hammas- lääkärinä. Tätä sovelletaan hammaslääkäreihin, jotka ovat suoritta- neet ennen 1.8.2011 voimassa olleen lainsäädännön mukaisen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon.

Hammaslääkäri, jolle Xxxxxxx on myöntänyt em. lain perusteella oi- keuden harjoittaa hammaslääkärin ammattia toisen johdon tai val- vonnan alaisena laillistettuna hammaslääkärinä tai vastaavan am- matinharjoittamisluvan muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuk- sen perusteella.

Em. osalaillistuksen tai ammatinharjoittamisluvan saaneet hammas- lääkärit ryhtyvät yleensä luvan jälkeen suorittamaan em. lain 4 §:n 2 momentissa ja asetuksen 6 §:ssä säädettyä käytännön palvelua.

Hammaslääkäri

Tarkoitetaan kaikkia edellä lueteltuja hammaslääkäreitä.

Hammaslääketieteen opiskelija

– Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 3 a §:ssä tai 3 b §:ssä säädetyt opinnot (muutettu 104/2008 377/2011) suorittanut, joka ao. säännöksen perusteella saa tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävissä hammaslääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun hammas- lääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

– Opiskelija, joka on suorittamassa 1.8.2011 voimaan tulleen yliopis- tolain 40 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaiseen tutkintoon sisältyvää syventävää käytännön harjoittelua.

Laillistettu eläinlääkäri

Eläinlääkäri, jolle Elintarviketurvallisuusvirasto on eläinlääkärinam- matin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) mukaisesti myöntänyt oikeuden toimia laillistettuna eläinlääkärinä.

Erikoiseläinlääkäri

Eläinlääkäri, joka täyttää eläinlääkärinammatin harjoittamisesta an- netun lain 42 §:ssä (29/2000) ja erikoiseläinlääkärin tutkinnosta ja oikeudesta toimia erikoiseläinlääkärinä annetun asetuksen 6 §:ssä (275/2000) säädetyt edellytykset.

Eläinlääketieteen opiskelija

Eläinlääkärin ammatin harjoittamisesta annetun lain 7 §:ssä sääde- tyt opinnäytteet suorittanut, joka säännöksen perusteella saa har- joittaa väliaikaisesti eläinlääkärinammattia.