ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIAN TEOLLISUUDEN TES 18.1.2022 – 31.12.2023

ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIAN TEOLLISUUDEN TES 18.1.2022 – 31.12.2023

Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden

työehtosopimus

18.1.2022 – 31.12.2023

Kemianteollisuus KT ry Eteläranta 10

PL 4

00131 Helsinki

Puhelin 09 172 841 xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Teollisuusliitto ry Hakaniemenranta 1 A

PL 107

00531 Helsinki

000 00 0000

xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx

KEMIANTEOLLISUUS RY • TEOLLISUUSLIITTO RY •

KEMIANTEOLLISUUS RY:N

ja

TEOLLISUUSLIITTO RY:N

välinen

ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIAN TEOLLISUUTTA

koskeva

TYÖEHTOSOPIMUS

18.1.2022 - 31.12.2023

SISÄLLYSLUETTELO

I YLEISTÄ 7

1 § Sopimuksen soveltamisala 7

Kotityöntekijät 7

Osa-aikatyö 8

2 § Järjestäytymisvapaus 8

3 § Liitesopimukset 8

4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite 9

Sopimuksen sitovuus 9

Työrauha ja valvontavelvollisuus 9

5 § Työsuhteen syntyminen ja päättyminen 10

Työnjohto-oikeus 10

Väliaikainen työtodistus 11

Määräaikainen työsopimus 11

Perehdyttäminen ja työnopastus 11

Irtisanomisajat 12

Neuvotteluajan laskenta 12

II TYÖAIKA 13

6 § Säännöllinen työaika 13

Työaikalain noudattaminen 13

Työaikapankki 13

Xxxxxxx työaika 14

Keskimääräinen viikkotyöaika 14

Vuorokautisen työajan pidentäminen 14

Jaksotyö 14

YÖTYÖ 14

Vapaapäivät 15

Arkipyhäviikot 15

Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumissuunnitelma 15

Työvuoroluettelon ja tasoittumissuunnitelman muuttaminen 15

Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen 16

Työviikon ja -vuorokauden alkaminen sekä sunnuntaivuorokauden päättyminen 16

Aloittamis- ja lopettamistyöt 16

Poikkeukset 17

Lisien muuntaminen 17

7 § Työaika päivä-, yksi- ja kaksivuorotyössä 17

Soveltamisala 17

Vapaan kertyminen 18

Vapaan antaminen 19

Ansiotaso 20

8 § Keskeytyvä 3-vuorotyö 20

Vuorovapaiden palkka 22

9 § Keskeytymätön 3-vuorotyö 22

Vuorovapaiden palkka 25

10 § Lepoajat 25

Päivittäinen lepoaika 25

Virkistystauko 26

Levähdystauko 26

Vuorokausilepo 26

Viikoittainen vapaa-aika 27

11 § Ylityö 27

Vuorokautinen ylityö 27

Viikoittainen ylityö 28

Ylityön määräytyminen työaikamuodon vaihtuessa 29

Ylityö keskeytymättömässä vuorotyössä 29

Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan 29

Ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan 29

Työajan enimmäismäärät 30

Levähdystauko ennen ylityötä 30

Sunnuntaityökorotus 30

Kuukausipalkan jakaja 30

12 § Hälytysluontoinen työ 30

Edellytykset 30

Hälytysraha 31

13 § Päivystysvalmius 31

III TYÖPALKAT 32

14 § Työkohtainen palkka 32

Ryhmäohjepalkat 32

Nuorten ohjetuntipalkat 33

Olosuhdelisä 34

15 § Suorituspalkkatyö 34

Urakasta sopiminen 34

16 § Vuoro-, ilta- ja yötyölisät 35

Vuorotyölisä 35

17 § Siirto toiseen työhön 36

Alemmin palkattu työ 36

Korkeammin palkattu työ 36

18 § Palkanmaksu 36

19 § Kuukausipalkka 37

Kuukausipalkan osittaminen 37

20 § Keskituntiansio 37

Laskentajakso 37

Tuntipalkkainen työntekijä 38

Kuukausipalkkainen työntekijä 38

Keskituntiansion käyttöajanjakso 38

Keskituntiansion käyttö 39

IV ERINÄISET KORVAUKSET 40

21 § Arkipyhäkorvaus 40

Arkipyhäkorvaus 40

22 § Suurjuhlapyhäkorvaus 41

Suurjuhlapyhäkorvaus 41

23 § Matkakustannukset ja päivärahat 42

Työskentely tehdasalueen ulkopuolella 42

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 42

Matkan alkaminen ja päättyminen 42

Komennuspaikkakunta 42

Työkomennus 42

Ilmoitusvelvollisuus työkomennuksista 43

2 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN 43

Makuupaikka 44

Majoittumiskustannukset 45

Yömatkaraha 46

Matkakorvaukset komennuspaikkakunnalla 46

Kotimatkat eräinä juhlapyhinä 46

3 MATKUSTUSSÄÄNTÖ 46

24 § Ulkomaantyö 47

1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 47

2 PÄIVÄRAHA 47

3 MATKUSTUSSÄÄNTÖ 47

25 § Muita korvauksia 48

Vaalit 48

Merkkipäivät 48

Kutsunta 48

Reservin harjoitukset 48

Hautaus- ja vihkiäis- ja parisuhteen rekisteröintipäivät 48

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 49

26 § Sairausajan palkka 49

Karenssipäivä 49

Työkyvyttömyyden toteaminen 49

Korvausjakso 49

Alle 1 kuukauden työsuhde 50

Karenssipäivän poistuminen 50

Sairastuminen kesken työpäivän 50

Sairausajan palkan epääminen 51

Vähennykset 51

Ilmoitusvelvollisuus 52

Sairausajan palkan maksujärjestelmän menettelytapaohjeet 52

Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella

............................................................................................................. 52

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet 52

Palkkaetujen väärinkäyttö on työsopimuksen päättämisperuste 53

Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista 53

Sairauspoissaolojen aiheuttamien ongelmien vähentäminen 53

Korvaava työ 53

27 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 54

Äitiysvapaan palkka 54

Isyysvapaan palkka 54

Adoptiovapaa 55

Kokonaissuunnitelma 55

28 § Sairaan lapsen hoito 55

Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen 55

Palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta 55

Vaikeasti sairas lapsi 56

29 § Lääkärintarkastukset 59

Lakisääteiset terveystarkastukset 59

Muut lääkärintarkastukset 59

Laskenta 60

30 § Työturvallisuus 60

31 § Ryhmähenkivakuutus 61

32 § Vuosiloma 61

Loman pituus 61

Lomaltapaluuraha 62

33 § Ruokailu- ja vaatesuojat 63

VI LUOTTAMUSMIEHET, TYÖSUOJELUVALTUUTETUT JA AMMATTIOSASTO 63

34 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 63

35 § Ammattiosaston kokoukset 65

36 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen 66

37 § Ilmoitustaulut 66

VII NEUVOTTELUJÄRJESTYS 67

38 § Henkilökohtaiset työsuhdeasiat 67

39 § Paikallinen sopiminen 67

40 § Erimielisyyksien sovittelu 69

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 69

41 § Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset 69

42 § Koulutukset ja kehittämistilaisuudet 70

43 § Rationalisointi 70

44 § Yrityksen sisäinen tiedotustoiminta 70

45 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 71

46 § Järjestäytymismääräyksiä 71

47 § Sopimuksen voimassaolo 72

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIAN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI AJALLE 18.1.2022−31.12.2023 73

ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIAN TEOLLISUUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVA SOPIMUS 98

YLEISSOPIMUS 116

LOMAPALKKASOPIMUS 137

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 139

LIITE 1 ISYYSVAPAAN PALKANMAKSU 155

LIITE 2 LUOTTAMUSMIEHEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TIEDONSAANTIOIKEUDET 158

LIITE 3 TYÖEHTOSOPIMUKSEN KOHDAT, JOISTA VOIDAAN PAIKALLISESTI SOPIA TOISIN 162

LIITE 4 SOVELTAMISOHJE PK-YRITYKSET JA AY-KOULUTUS 165

LIITE 5 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA 168

LIITE 6 TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA - KESÄHARJOITTELUOHJELMA 0000-0000 000

TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSITYÖAIKA KEMIANTEOLLISUUDESSA 2022- 2025 (8 TUNNIN TYÖPÄIVÄ) 172

KEMIANTEOLLISUUS RY:N

ja

TEOLLISUUSLIITTO RY:N

välinen

ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIAN TEOLLISUUTTA

koskeva TYÖEHTOSOPIMUS

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Neste Oil Oyj:n tuo- tantolaitosten, Borealis Polymers Oy:n, BEWI RAW Oy:n, Gasum Oy:n, INEOS Composites Finland Oy:n Kilpilahden tuotantolaitosten ja Neste Jacobs Oy:n työntekijöiden välisissä suhteissa.

Pöytäkirjamerkintä:

Yritykset on edellä mainittu esimerkinomaisesti. Nimensä mu- kaisesti työehtosopimusta sovelletaan koko öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden aloilla.

Kotityöntekijät

Kotityöntekijöihin noudatetaan tätä sopimusta seuraavilta osin:

Kotityöntekijälle maksetaan kunkin palkanmaksun yhteydessä lomakor- vauksena ja lomaltapaluurahaa vastaavana eränä 13 % suuruinen erilli- nen lisä.

Mikäli työsuhde on kestänyt keskeytyksettä vähintään yhden vuoden, lo- makorvausta ja lomaltapaluurahaa vastaava lisä on 16,5 %.

Kun työehtosopimuksessa sovitaan palkankorotuksista, korotetaan koti- työntekijöiden palkkoja vastaavina ajankohtina ja vastaavan suuruisella korotuksella kuin muidenkin työntekijöiden palkkoja. Korotus tehdään yleiskorotuksena.

Osa-aikaiselle työntekijälle maksettavan korotuksen määrä lasketaan so- vitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

Osa-aikatyö

Osa-aikatyöstä on kyse silloin, kun työntekijän työsopimuksen mukainen työaika alittaa jatkuvasti tai keskimääräisesti työehtosopimuksen mukai- sen säännöllisen työajan.

Osa-aikaisuus voi liittyä esimerkiksi:

Työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen työajan alittavaan työsuhtee- seen, osittaiseen hoitovapaaseen, osa-aikaeläkkeeseen, osa-aikalisään tai vuorotteluvapaaseen.

Osa-aikaisen työntekijän tässä työehtosopimuksessa tarkoitetut taloudel- liset etuudet määräytyvät sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

2 § Järjestäytymisvapaus

Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

3 § Liitesopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

˗ Yleiset sopimukset EK (TT/STK) – SAK

˗ Työturvallisuuskeskusta koskeva sopimus työjärjestyksineen 19.3.1997

Liittojen väliset sopimukset

˗ Lomapalkkasopimus

˗ Yleissopimus

˗ Irtisanomissuojasopimus

4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite Sopimuksen sitovuus

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdis- tyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voi- massaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Työrauha ja valvontavelvollisuus

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, ettei- vät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, eivätkä riko työeh- tosopimuksen määräyksiä.

3. Ammattiosasto, luottamusmiehet ammattiosaston edustajana ja työn- antaja ovat velvollisia ylläpitämään työrauhaa työpaikalla. Työrauha- häiriön uhan tultua ammattiosaston, luottamusmiehen tai työnantajan tietoon, nämä ovat velvollisia viipymättä saattamaan asian ja kaikki sen arviointiin vaikuttavat seikat liittojen tietoon. Paikallisten osapuol- ten on pidättäydyttävä kaikista työtaistelutoimista, kunnes liitot ovat käsitelleet asian.

4. Liittojen on kohdassa 3. tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä selvitettävä syy uhkaavaan työtaisteluun ja annettava arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutoimi työehtosopimuslain vastainen. Liitot saattavat kantansa paikallisille osapuolille tiedoksi. Työtaistelun ol- lessa liittojen arvion mukaan työehtosopimuslain vastainen työtaiste- luun ei saa ryhtyä. Ammattiosaston on noudatettava liittojen näke- mystä ja pidättäydyttävä työtaistelusta tai mikäli työrauhahäiriö on jo käynnissä, päätettävä työtaistelutoimet ja palautettava työrauha välit- tömästi.

Liittojen tulee ohjata paikallisia osapuolia työrauhan ylläpitoon. Pai- kallisten osapuolten pyynnöstä liitot sekä työnantaja ja pääluottamus- mies selvittävät kolmen arkipäivän kuluessa tarpeellisiksi katsottavin yhteisin toimin mihin työrauhaa vaarantanut kiista kohdistuu ja mitkä ovat sen syyt ja mitkä olisivat mahdollisen työtaistelun seuraukset. Mikäli paikallinen erimielisyys liittyy työehtosopimuksen soveltami- seen tai tulkintaan, asia tulee käsitellä työehtosopimuksen 40 §:n mu- kaisessa neuvottelujärjestyksessä.

5. Työehtosopimuslain vastaiseen työtaistelutoimeen ryhtymisestä ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä voidaan työehtosopimuslain mukaan määrätä hyvityssakko. Liittojen näkemyksen mukaan

˗ ammattiosaston tai työnantajan laiminlyötyä 3.–4. kohdan mukaisia velvoitteitaan tämä tulisi huomioida hyvityssakkoa korottavana tekijänä ja

˗ liitoille määrättävää hyvityssakkoa korottavana tai alenta- vana tekijänä tulisi huomioida myös liittojen 4. kohdan mu- kaiset toimet lainvastaisen työtaistelun estämiseksi.

6. Kemianteollisuus ry sitoutuu olemaan nostamatta työrauhakannetta työtaistelutoimella uhkaamisesta kohtien 3.–4. mukaisen menettelyn ollessa liittojen välillä kesken.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liittojen on annettava kohdassa 3. tarkoitetun ilmoituksen saa- tuaan viipymättä, ja viimeistään vuorokauden sisällä, kohdassa

4. tarkoitettu arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutaistelu- toimi työehtosopimuslain vastainen.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Osapuolet toteavat, että työtaistelun uhkaa ei tule käyttää pai- nostuskeinona voimassa olevan työehtosopimuksen taikka pai- kallisen sopimuksen tai käytännön työehtosopimuksen mukai- sen ehdon tai tulkinnan muuttamiseen. Työehtosopimuksen so- veltamiseen liittyvät erimielisyydet on käsiteltävä työehtosopi- muksen 40 §:n neuvottelujärjestyksen mukaisesti, eikä tämän pykälän tarkoittamassa järjestyksessä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja päättyminen Työnjohto-oikeus

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä mää- rätä työn johtamisesta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnan- tajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön, tämän työehtosopi- muksen tai työsääntöjen kanssa. Työntekijä tekee työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön.

Väliaikainen työtodistus

2. Työsuhteen kestäessä annetaan työntekijälle tarvittaessa väliaikai- nen työtodistus. Todistuksessa on oltava merkintä työsuhteen kesto- ajasta ja työtehtävän laadusta sekä lisäksi, jos työntekijä sitä pyytää, arvolause työntekijän osoittamasta työtaidosta, ahkeruudesta ja käy- töksestä.

Määräaikainen työsopimus

3. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edel- lyttävä seikka on siihen syynä tai jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai palvelujen kysynnän vakiintumattomuuteen taikka suo- ritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuk- sen solmimiseen. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä myös työsopimuslain 1 luvun 3 a §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa.

Jos määräaikainen työsopimus on tehty muussa kuin edellä maini- tuissa tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopimuksia on ilman pä- tevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta tois- taiseksi voimassa olevana työsopimuksena.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liitot pitävät tärkeänä, että työsopimuksen sisältö sovitaan niin selvästi, ettei siitä synny erimielisyyttä jälkeenpäin. Liitot suosit- televat, että uusien työntekijöiden työsopimukset tehdään kirjal- lisina.

Perehdyttäminen ja työnopastus

4. Työnantajan on huolehdittava työturvallisuuslain 14 §:n mukaisesti työntekijän riittävästä perehdyttämisestä ja opastamisesta työhön.

Uuden työntekijän työhön ottamisesta on viivytyksettä ilmoitettava pääluottamusmiehelle.

Työntekijän perehdyttämiseen sisällytetään myös työnantajan edus- tajan, pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun yhdessä antama opastus yrityksen yhteistoimintajärjestelmistä, paikallisista sopimuk- sista ja niiden mahdollisuuksista työehtosopimuksessa.

Irtisanomisajat

5. Irtisanomisajat määräytyvät liitteenä olevan Irtisanomissuojasopi- muksen 3 §:n mukaan, ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomi- sen yhteydessä sovittu.

Neuvotteluajan laskenta

6. Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatet- tava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vas- taavat kohdat.

Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista talou- dellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjeste- lyistä johtuvista syistä yhteistoimintavelvoitteet katsotaan yhteistoi- mintalain 19 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 23 §:n neuvottelu- velvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kir- jallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettu- jen tarpeellisten tietojen pohjalta yhteistoimintalain 23 §:n mukaan määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neu- votteluajasta.

Pöytäkirjamerkintä:

Pykäläviittaukset yhteistoimintalakiin ovat ainoastaan informa- tiivisia.

II TYÖAIKA

6 § Säännöllinen työaika Työaikalain noudattaminen

1. Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevaa työaikalakia (872/2019).

2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Eri työaikamuodoissa noudatettavat työajat ja työajan järjestä- mistä koskevat erityismääräykset on kirjattu tämän työehtoso- pimuksen 7, 8 ja 9 §:iin.

Ennen uuden työaikajärjestelyn käyttöönottoa todetaan yhtei- sesti, mihin työehtosopimuksen tarkoittamaan työaikamuotoon järjestely kuuluu.

Työaikapankki

Työaikapankista sovitaan paikallisesti. Sopimus tehdään kirjallisesti työn- antajan ja henkilöstön edustajan välillä.

Työaikapankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan säännöllisen vuoro- kautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismääristä, joita ei rajoita työehto- sopimuksen 6 §:n enimmäismääriä koskeva kirjaus. Työaikapankkiin voi- daan sopia säästettäväksi työaikaa, työehtosopimuksen mukaisia palkal- lisia vapaita, säästövapaita, työajaksi muutettavia rahaeriä tai muita ra- hanarvoisia eriä.

Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä, eivätkä niitä koske esimerkiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentumisajat.

Liitot ovat yhtä mieltä

- ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuotannon keskeyttämiseen

- periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista

Liukuva työaika

Liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.

Keskimääräinen viikkotyöaika

3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on en- nalta laadittu työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään.

Vuorokautisen työajan pidentäminen

4. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopimalla pi- dentää enintään kahdella tunnilla viikoittaisen työajan enimmäismää- rän ollessa 50 tuntia. Työajan tulee em. tapauksissa enintään 52 vii- kon pituisen ajanjakson puitteissa tasoittua kahdeksaan tuntiin vuo- rokaudessa ja 40 tuntiin viikossa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Liitot toteavat yhteisesti, että 12 tunnin pituisia työvuoroja voi- daan käyttää sellaisissa töissä, joissa niiden käyttäminen työn laadun sekä työterveys- ja työturvallisuusseikat huomioon ot- taen on tuotantoteknisesti perusteltua.

Jaksotyö

5. Jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy lain 7 §:n 1. momentin mukaan.

Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa tapauksissa.

Yötyö

6. Yötyötä voidaan teettää työaikalain 8 §:n mainitsemissa tilanteissa. Paikallisesti sopimalla yötyötä voidaan tehdä muissakin kuin työaika- lain 8 §:n mainitsemissa tapauksissa.

Vapaapäivät

7. Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työvuoroluettelosta.

Arkipyhäviikot

8. Muussa kuin keskeytymättömässä vuorotyössä ja säännöllisessä ilta- tai yötyössä työskenteleville työntekijöille pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto, samoin kuin niiden viikkojen lauantait, joihin sijoittuu uu- denvuodenpäivä, loppiainen, 2. pääsiäispäivä, helatorstai, vappu, it- senäisyyspäivä tai 2. joulupäivä, ovat vapaapäiviä, elleivät tuotanto- tekniset syyt muuta vaadi.

Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumissuunnitelma

9. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset le- poajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen ra- joissa.

Mainitut ajankohdat merkitään työaikalain mukaisesti työaikalain 30 § tarkoittamaan työvuoroluetteloon tai työvuoroluettelon ja työajan ta- soittumissuunnitelman yhdistelmään.

Työajan tasoittumissuunnitelmaa ja työvuoroluetteloa valmisteltaessa on asianomaiselle luottamusmiehelle varattava tilaisuus esittää mieli- piteensä kuten työaikalain 29 ja 30 §:issä on säädetty.

Työvuoroluettelon ja tasoittumissuunnitelman muuttaminen

10. Työvuoroluetteloa tai työajan tasoittumissuunnitelmaa voidaan muut- taa tuotannollisista tai töiden järjestelyihin liittyvistä syistä tai työnte- kijän pyynnöstä.

Pysyväisluontoisista, vähintään 1 kuukauden jatkuvista työvuoroluet- telon ja työajan tasoittumissuunnitelman muutoksista on ilmoitettava ao. työntekijöille vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin ja tilapäisistä muutoksista kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa, ellei il- moitusajoista paikallisesti toisin sovita. Tämän jälkeen työvuoro-

luetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden jär- jestelyihin liittyvästä ennakoimattomasta syystä, esimerkiksi sairaus- poissaolotilanteissa, konerikoissa tai tilauskannan äkillisesti muuttu- essa. Ennen muutoksen tekemistä siitä on neuvoteltava pääluotta- musmiehen ja yksittäistä työntekijää koskevasta muutoksesta asian- omaisen työntekijän kanssa.

Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

11. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kol- men viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Paikallisesti voidaan sopia muuttumisajanjaksosta toisin. Työntekijää voidaan kuitenkin sovitta- essa pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa.

Työviikon ja -vuorokauden alkaminen sekä sunnuntaivuorokauden päättyminen

12. Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, työviikko ja työvuorokausi alkavat ja sunnuntaityövuorokausi päättyy maanantaina ensimmäisen työ- vuoron alkaessa.

Aloittamis- ja lopettamistyöt

13. Aloittamis- ja lopettamistyö on toimitusvarmuuden parantamiseksi ja tuotantohäiriöiden poistamiseksi säännöllinen työaika ylittäen tehtä- vää lisätyötä, jonka teettämisestä sovitaan paikallisesti. Sopimuk- sesta tiedotetaan henkilöstöä.

Aloittamis- ja lopettamistyöhön luetaan säännöllisen työajan lisäksi ennen tai jälkeen omaa säännöllistä työvuoroa tehtävä lisätyö. Aloit- tamis- ja lopettamistyö voi koostua työstä, joka on

• välttämätöntä, jotta työpaikan muut työntekijät voivat tehdä työtä koko säännöllisen työaikansa,

• joka on vuorotyössä tarpeen tietojen vaihtamiseksi työvuorojen vaihtuessa.

Aloittamis- ja lopettamistyöstä voidaan sopia työsopimuksella.

Aloittamis- ja lopettamistyötä saa teettää työntekijäkohtaisesti enin- tään viisi tuntia viikossa.

Aloittamis- ja lopettamistyöstä maksetaan säännöllisen työajan palk- kaa vastaava palkka mahdollisine työaika- ja olosuhdelisineen. Pai- kallisesti voidaan sopia myös määrältään vastaavasta kiinteästä kuu- kausikorvauksesta.

Poikkeukset

14. Yllä olevat työaikaa koskevat määräykset eivät estä lain sallimissa rajoissa poikkeamista edellä määritellyistä säännöllisistä työajoista, jos siihen on tuotantoteknillisesti pakottavia syitä. Tällaisiksi syiksi on katsottava välttämättömien korjausten suorittaminen, ylivoimainen este, raaka- ja tarveaineiden puute, tuotteiden riittämätön menekki sekä näihin verrattava syy.

15. Palokunnan työajan osalta noudatetaan kunnallisen järjestelmän mu- kaista työaikaa, ellei paikallisesti muuta sovita.

Lisien muuntaminen

16. Paikallisesti voidaan sopia eri työaikamuotoihin liittyvien erilaisten palkkaerien, kuten esimerkiksi työajan tasaamislisien, vuorotyölisien, sunnuntaityökorotusten jne. maksamisesta erillisinä kiinteinä tunti- tai kuukausikohtaisina lisinä.

7 § Työaika päivä-, yksi- ja kaksivuorotyössä Soveltamisala

1. Työajan tasaaminen koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksivuoro- ja kaksivuorotyö. Li- säksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pitui- nen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa tasaavat muu- toin vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jou- luaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Työajan tasaaminen ei kuitenkaan koske enintään kolmeksi kuukau- deksi määräaikaiseen työsuhteeseen otettuja työntekijöitä. Jos mää- räaikaista työsopimusta jatketaan, kertyvät työajantasaamisvapaat työsuhteen alusta lukien.

Vapaan kertyminen

2. Vapaata annetaan tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

Vähintään	17	työpäivää	1	vapaa
"	35	"	2	vapaata
"	53	"	3	"
"	71	"	4	"
"	88	"	5	"
"	105	"	6	"
''	121	''	7	''
"	138	"	8	"
"	155	"	9	"
"	172	"	10	"
"	189	"	11	"

Pöytäkirjamerkintä 1:

Tehdyksi säännölliseksi työpäiväksi luetaan myös sellainen säännöllinen työpäivä, josta työntekijä on vähintään puolet teh- nyt työtä ja ollut osan poissa työstä joko työnantajan luvalla tai muusta hyväksyttävästä syystä.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työpäiviä kartut- tavaan aikaan, vapaapäivä katsotaan pidetyksi.

Työajan tasaamisen määrästä vähennetään muut kuin koh- dassa 1 mainitut vuotuista työaikaa tasaavat sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain sään- nöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Vapaan antaminen

3. Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle vii- meistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei työn- antajan ja työntekijän kanssa toisin sovita. Vapaa annetaan työnan-

tajan määräämänä ajankohtana. Jos vapaa annetaan samanaikai-

" 205 "

12,5 "

sesti kaikille työntekijöille tai työosastolle, noudatetaan työehtosopi-

Tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työajan tasoittumisjärjestelmän mukaiset työvuorot, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnan- tajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kun työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin edellytyksin rinnastetaan sään- nöllisiin työvuoroihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muuten pysyvien elinten ja Teollisuusliitto ry:n liittovaltuuston tai hallituksen kokouksiin käytetty aika, 50- ja 60- vuotispäivät, omat häät, parisuhteen rekisteröintipäivä, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat, ker- tausharjoitukset sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika.

muksessa mainittua kahden viikon ilmoitusaikaa työajan tasoittumis- järjestelmän muuttamisesta. Henkilökohtaisesti annetusta vapaasta on ilmoitettava viimeistään viikkoa ennen vapaan antamisajankohtaa. Ilmoitusajoista voidaan paikallisesti toisin sopia.

Työntekijän kanssa voidaan sopia myös siitä, ettei vapaata pidetä. Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan työntekijälle 5. kohdassa tarkoitetun ansiokompensaation lisäksi yksinkertainen palkka.

Vapaan antamistapa jää yritystasolla ratkaistavaksi. Vapaa annetaan työvuoro kerrallaan tai enintään 6,5 päivän osalta puolina päivinä. Va- paa voidaan myös antaa muulla tavalla, jos paikallisesti niin sovitaan.

Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vas- taava palkka keskituntiansion mukaan.

4. Mikäli työajan tasoittumisjärjestelmässä ei muuta johdu, työstä pois- saolevan työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaole- ville ole siitä erikseen saatu ilmoitetuksi, kun koko yritys, sen työ-

4. Vuorovapaita ansaitaan keskeytyvässä 3-vuorotyössä tehtyä sään- nöllistä työvuoroa kohden seuraavasti:

osasto tai työryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.

5. Jatkuvassa 1- ja 2-vuorotyössä työajan lyhennys toteutetaan anta- malla työntekijöille palkallisia vapaapäiviä.

Ansiotaso

6. Kuukausipalkkaisella työntekijällä ansionmenetys kompensoidaan säilyttämällä työntekijän kuukausipalkka ennallaan. Tuntipalkkaisten työntekijöiden ansionmenetys kompensoidaan siten, että tasausva- paapäiviltä maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus

8 § Keskeytyvä 3-vuorotyö

1. Keskeytyvässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuoro- kaudessa ja pitkän aikavälin keskiarvona keskimäärin 35,8 tuntia vii- kossa. Arkipyhien sijoittumisesta riippuen keskimääräinen viikkotyö- aika voi vuosittain vaihdella.

Tehdyt säännölliset

14	työpäivää	1	vapaa
27	"	2	vapaata
41	"	3	"
54	"	4	"
68	"	5	"
81	"	6	"
95	"	7	"
108	"	8	"
122	"	9	"
135	"	10	"
149	"	11	"
162	"	12	"
176	"	13	"
189	"	14	"

työvuorot

202 "

Vuorovapaiden määrä

15,5 "

2. Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumisjärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu 1. kohdassa mai- nittuihin keskimääriin. Tasoittumisajanjakson pituus on enintään vuosi, pääsääntöisesti kalenterivuosi.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liitot suosittelevat työajan tasoittumisjärjestelmän laatimista si- ten, että peräkkäin tehdään enintään viisi työvuoroa.

3. Työaika tasataan merkitsemällä työvuoroluetteloon tehtyä työtä vas- taavat vuorovapaat siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä 1. kohdassa mainittuihin keskimääriin.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Mikäli paikallisesti niin sovitaan, voidaan vuorovapaat tai osa niistä antaa yksilöllisesti niitä etukäteen työajan tasoittumisjär- jestelmään merkitsemättä.

Edellä mainittujen vuorovapaiden lisäksi vuosityöaikaa tasaavat ku- nakin vuonna maanantain ja perjantain välille sattuvat arkipyhät.

Mikäli arkipyhät ovat työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisia työpäi- viä, tulee työntekijälle antaa vastaava määrä vapaata muuna aikana. Arkipyhäkorvauksen sijasta maksetaan työntekijöille kyseisiltä vapaa- päiviltä keskituntiansion mukainen korvaus. Edellä mainittu ei kuiten- kaan koske työaikamuotoa 36.

3-vuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työajan tasoittumisjärjestel- män mukaiset työvuorot, joilta työnantaja maksaa sairausajan palk- kaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Säännöllisiin työvuoroihin rinnastetaan edelleen kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä Teolli- suusliitto ry:n liittovaltuuston tai -hallituksen kokouksiin käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, parisuhteen rekisteröintipäivä, lä- hiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kut- sunnat, kertausharjoitukset sekä pääluottamusmiehen ja työsuojelu- valtuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika.

5. Tehdyksi säännölliseksi työpäiväksi luetaan myös sellainen säännöl- linen työpäivä, josta työntekijä on vähintään puolet tehnyt työtä ja ollut osan poissa työstä joko työnantajan luvalla tai muusta hyväksyttä- västä syystä.

6. Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan, vapaapäivä katsotaan pidetyksi.

7. Lopputilitapauksissa sekä tilanteissa, jolloin keskeytyvää 3 vuoro- työtä tehdään vain osa kalenterivuodesta, korvataan vajaat vuorova- paat rahassa. Laskentasääntönä on tällöin se, että yhdestä säännöl- lisestä työvuorosta ansaitaan 0,613 tuntia vuorovapaata.

Vuorovapaiden palkka

8. Kuukausipalkkaisille työntekijöille ansionmenetys kompensoidaan säilyttämällä työntekijän kuukausipalkka ennallaan.

9. Työstä, joka ylittää asianomaisen työviikon työajan tasoittumisjärjes- telmän mukaisen työajan, maksetaan, kuten viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

10. Jos työntekijä on työskennellyt työajan tasoittumisjärjestelmään mer- kityn vuorovapaansa aikana, siirretään se annettavaksi myöhäisem- pänä ajankohtana.

11. Vuosilomaa annettaessa ei vuosiloma-ajanjaksolle saa sijoittaa vuo- rovapaita.

12. Jos työntekijä on työskennellyt ylityössä työajan tasoittumisjärjestel- mään merkityn vuorovapaansa aikana, katsotaan vapaa pidetyksi.

9 § Keskeytymätön 3-vuorotyö

1. Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimää- rin 34,6 tuntia viikossa.

2. 30 päivän pituiseen vuosilomaan oikeutetun työntekijän säännöllisten työvuorojen määrä kalenterivuodessa on 204 työvuoroa ja vuorova- paiden ja vapaavuorojen yhteismäärä 126,25 edellyttäen, että vuosi- loma pidetään kokonaisuudessaan kalenterivuoden aikana.

Esimerkki

Mikäli keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskennellään vain osan aikaa vuodesta, selvitetään työehtosopimuksessa sovitun kes- kimääräisen viikkotyöajan toteutuminen seuraavalla tavalla:

˗ keskeytymättömässä kolmivuorotyössä

työskenneltävä ajanjakso 196 kalenteripäivää

˗ sama työviikkoina, eli 196 pv ./. 7 pv/vk, eli 28 viikkoa

˗ työntekijät ovat tuona aikana vuosilomalla 3 viikkoa

˗ todellisten työviikkojen määrä on 25 viikkoa

Työehtosopimuksen mukainen työaika em. ajanjakson aikana on 25 vk x 34,6 h/vk, eli 865 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutet- tuna tarkoittaa 108 työvuoroa.

Em. ajanjaksolle laadittavaan työaikasuunnitelmaan tulee siis sisältyä 108 työvuoroa. Lisäksi jakson aikana on vuosilomajakson ulkopuo- lelle sijoittuvista vapaavuoroista 23 (108/4,67) merkittävä tunnuksella V ja maksettava ko. päiviltä jäljempänä kohdassa 12 selostettava vuorovapaan korvaus.

Mikäli edellä kuvattuun 28 kalenteriviikon ajanjaksoon yksittäistä työntekijää koskien sisältyy pidempiä, muita kuin tämän pykälän 6. kohdassa mainittuja palkattomia poissaoloja, esimerkiksi pitkä palka- ton työkyvyttömyys, isyysvapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa tms., huomioidaan ko. aika esimerkissä mainitun vuosiloman tapaan työ- viikkoja vähentävänä tekijänä.

3. Työajan tasoittumisjärjestelmät laaditaan paikallisesti. Niiden muutta- misessa noudatetaan 6 §:n 10. kohdan määräyksiä.

4. Työajan tasaamiseksi keskimäärin 34,6 tuntiin viikossa vuoden ai- kana on työntekijällä oikeus saada hänen kalenterivuoden aikana keskeytymättömässä 3-vuorotyössä työskentelemänsä ajan pituu- desta riippuen vuorovapaita. Vuorovapaat merkitään työajan tasoittu- misjärjestelmään tunnuksella V ja työajan tasoittumisjärjestelmään si- sältyvä muu vapaa eli vapaavuorot tunnuksella - (viiva).

5. Keskimääräistä viikkotyöaikaa toteutettaessa saadaan työajan tasoit- tumisjärjestelmään sisältyvän kokonaisvapaan määrä käyttämällä kerrointa, jonka suuruus on 0,619 kutakin tehtyä työvuoroa kohden. Tähän kokonaisvapaaseen sisältyvät vuorovapaat, joiden lukumäärä saadaan jakamalla tehdyt työvuorot luvulla 4,67.

6. 3-vuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työajan tasoittumisjärjestel- män mukaiset työvuorot, joilta työnantaja maksaa sairausajan palk- kaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Säännöllisiin työvuoroihin rinnastetaan edelleen kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elimien kokouksiin käy- tetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, parisuhteen rekisteröin- tipäivä, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika.

7. Tehdyksi säännölliseksi työvuoroksi luetaan myös sellainen säännöl- linen työpäivä, josta työntekijä on tehnyt vähintään puolet työtä ja ollut muun osan poissa joko työnantajan luvalla tai muusta hyväksyttä- västä syystä.

8. Jos annettava vapaa sisältyy edellä 6. kohdassa mainittuun säännöl- lisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan, vapaapäivä katsotaan pidetyksi.

9. Vuorovapaat annetaan ensisijaisesti työntekijän oman työvuoroluet- telon mukaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, vuorovapaat annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Jos työntekijälle ei ole vuoro- vapaiden määräytymiskauden aikana voitu antaa vuorovapaita, kor- vataan pitämättä jääneet vuorovapaat siirtämällä ne annettaviksi seu- raavan vuoden tammikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toi- sin sovita tai maksamalla niistä keskituntiansion mukainen korvaus niiden määräytymiskauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäi- vänä.

10. Jos työntekijä on pitänyt liikaa vuorovapaita, teetetään ylimääräiset vuorovapaat takaisin viimeistään seuraavan tammikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Vuorovapaiden teettäminen tapahtuu siten, että niitä vastaava määrä työntekijän työvuoroluette- lon mukaisista vuorovapaista merkitään työntekijän työpäiviksi. Siitä aiheutuvat muutokset tulee huomioida ko. työvuoroluetteloon. Tunti- palkkaisille työntekijöille maksetaan näiltä päiviltä normaali palkka. Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä ko. päivien palkka sisältyy kuukau- sipalkkaan.

11. Uudelle työntekijälle ei pääsääntöisesti anneta vuorovapaita ensim- mäisen kolmen kuukauden aikana. Kuitenkin vuorovapaita ansaitaan myös tänä aikana tehdyiltä työvuoroilta.

Vuorovapaiden palkka

12. Työajan tasaaminen keskimäärin 34,6 tuntiseen viikkoon toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Tämä tapahtuu siten, että työajan tasaamis- järjestelmän mukaiset vuorovapaat, eli ajantasausvapaat ovat palkal- lisia ja että vuorovapaapäiviltä maksetaan peruspalkan lisäksi keski- määräisenä tuntiperusteisten lisien osuutena 38 % peruskuukausipal- kasta 5-vuorojärjestelmää käytettäessä.

10 §Lepoajat Päivittäinen lepoaika

1. Säännöllisessä päivä- ja yksivuorotyössä työntekijälle annetaan työ- aikalain 24 §:ssä säädetyin edellytyksin tunnin kestävä ruokailutauko, jonka aikana työntekijä saa vapaasti poistua työpaikaltaan.

2. Paikallisesti niin sovittaessa voidaan noudattaa puolen tunnin pituista ruokailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

Paikallisesti voidaan sopia, että työntekijällä ei ole päivätyössä ruo- kailutaukoa, vaan hänelle varataan tilaisuus ruokailuun työpäivän keskivaiheilla työn kannalta kulloinkin sopivana ajankohtana.

3. Vuorotyössä ei työntekijällä ole ruokailutaukoa, vaan hänelle vara- taan tilaisuus ruokailuun vuoron keskivaiheilla työn kannalta kulloin- kin sopivimpana ajankohtana. Poikkeama vuoron puolivälistä voi olla enintään 2 tuntia molempiin suuntiin.

Virkistystauko

4. Työntekijällä on oikeus kahdesti päivässä pitää työpaikalla virkistys- tauko siten, että se mahdollisimman vähän häiritsee tuotannollista toi- mintaa.

Levähdystauko

5. Jos työaika ylittää 10 tuntia vuorokaudessa, työntekijällä on oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä levähdystauko kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.

Vuorokausilepo

6. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin, sekä jaksotyössä vähintään yh- deksän tunnin keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyksessä ole va- rallaoloaikana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää, työnantaja ja asianomainen työntekijä voivat sopia tilapäi- sestä vuorokausilevon tasaamisesta. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.

Mikäli se esimerkiksi vuorokierron tai muun sellaisen syyn vuoksi kat- sotaan tarpeelliseksi, paikallisesti voidaan sopia vuorokausilevon ly- hentämisestä siten, että se on vähintään 7 tuntia.

Edellä esitetystä voidaan tilapäisesti poiketa enintään kolmen peräk- käisen vuorokausilevon aikana kerrallaan työaikalain 25 §:n 3. mo- mentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Lepoajan on kuitenkin oltava vä- hintään viisi tuntia. Lyhennetyn vuorokausilevon korvaava lepoaika on annettava työntekijälle seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varal- laoloajalle.

Viikoittainen vapaa-aika

7. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vä- hintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen va- paa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuoro- kauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää kes- kimäärin 35 tunniksi, enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus.

Pöytäkirjamerkintä:

Määräyksen tulkinta vastaa vanhan työaikalain (9.8.1996/605) 31 §:n säännöksen tulkintaa (mukaan lukien sitä koskevat työ- neuvoston lausunnot, esim. TN 1365-00 ja TN 1417-06).

Viikoittaisesta vapaa-ajasta voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on enintään 3 tuntia vuorokaudessa sekä työaikalain 28 §:ssä maini- tuissa poikkeustapauksissa. Näissä poikkeustapauksissa viikoittai- nen vapaa-aika on korvattava saman pykälän 2. momentissa sääde- tyllä tavalla.

11 §Ylityö

1. Teollisuuslaitoksen toiminnan ja jatkuvan säännöllisen käynnissä pi- tämisen vuoksi välttämätöntä työtä, jota ei voida tehdä säännöllisenä työaikana, tehdään ylityönä laissa säädetyin työaikaa koskevin rajoi- tuksin.

Vuorokautinen ylityö

2. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan työehtosopimuksen 6 § 2. koh- dassa mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai 6

§ 4. kohdan mukaisesti sovitun, tätä pidemmän säännöllisen vuoro- kautisen työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.

3. Vuorokautisesta ylityöstä sekä jaksoylityöstä maksetaan työaikalain mukaisesti korotettu palkka. Lauantaisin ja juhlapäivien aattoina mak- setaan vuorokautisesta ylityöstä kuitenkin heti 100 %:lla korotettu palkka. Välittömästi yöllä tehdyn säännöllisen täyden työvuoron jäl- keen tehtävästä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

4. Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan vuorokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työ- vuorokautena ylittää työajan tasoittumisjärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Viikoittainen ylityö

5. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuk- sen 6 § 2. kohdan mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan. Viikoittaiseen ylityöhön ei lasketa mukaan saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.

6. Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikoittaisena ylityönä kor- vattavaksi se työ, joka kunakin työviikkona ylittää työajan tasoittumis- järjestelmän mukaan asianomaisen työviikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

7. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tun- nilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

8. Muussa kuin keskeytymättömässä tai jatkuvassa vuorotyössä ja säännöllisessä ilta- tai yötyössä työskenteleville työntekijöille makse- taan pääsiäislauantaina ja juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka ja muiden 6 § 8. kohdassa mainittujen ar- kipyhäviikkojen lauantaina tehdystä työstä kuten viikkoylityöstä.

Edellytyksenä on, että työntekijä on työskennellyt työajantasoittumis- järjestelmän mukaisesti asianomaisilla viikoilla tai että tämän pykälän

5. kohdan edellytykset täyttyvät.

Ylityön määräytyminen työaikamuodon vaihtuessa

9. Jos työntekijä työskentelee työviikon aikana eri työaikamuodoissa, katsotaan ylityöksi asianomaisella viikolla eniten noudatetun työvuo- roluettelon mukaisen työaikamuodon ylittävät tunnit, ellei ole sovittu näiden tuntien vaihtamisesta vapaa-aikaan.

Ylityö keskeytymättömässä vuorotyössä

10. Keskeytymättömässä 3 vuorotyössä katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne vapaavuorojen aikana tehdyt tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työajan tasoittumisjärjestelmässä asianomaisen viikon sään- nölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, ellei ole sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa-ajalla.

Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan

11. Jos työntekijällä vuosiloman, sairauden, työehtosopimuksen 7 §:ssä tarkoitettujen työajan tasaamisvapaiden, viikoittaisen vapaa-ajan kor- vaamiseksi annetun vapaan, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen, työnantajan määräyksestä suoritetun mat- kan, yleissopimuksen 7.1 tai 7.2 kohdassa tarkoitetun koulutuksen tai reservin harjoitusten takia ei ole työviikon työajan tasoittumisjärjestel- män mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisena vapaapäi- vänä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista ylityökor- vausta siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan

12. Ylityöstä maksettava palkan perusosa, korotusosa tai molemmat voi- daan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja pidettävä 9 viikon kuluessa yli- työn tekemisestä.

Työajan enimmäismäärät

13. Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituk- sia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenteri- vuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia pai- kallisesti vuoden pituinen ajanjakso.

Levähdystauko ennen ylityötä

14. Jos työntekijä jää välittömästi säännöllisen työajan päätyttyä ylityö- hön, sallitaan hänen pitää 15 minuutin levähdystauko, joka luetaan työaikaan. Ylityössä tarvittavista levähdystauoista sovitaan työaika- lain 24 § huomioon ottaen paikallisesti.

Sunnuntaityökorotus

15. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä vappu- ja itse- näisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan työaikalain mukaisena sunnuntaityökorotuksena 100 %:lla korotettu palkka.

Kuukausipalkan jakaja

16. Yli- ja sunnuntaityötä laskettaessa saadaan kuukausipalkkaisen työn- tekijän tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka päivä-, ja kaksivuoro- ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä luvulla 159 ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä luvulla 155.

12 § Hälytysluontoinen työ Edellytykset

1. Hälytysluontoisen työn edellytykset ovat seuraavat: työ tehdään häly- tyskutsun perusteella, työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta ja työ teh- dään joko kutsunantamisvuorokauden aikana tai sitä seuraavan vuo- rokauden puolella kello 00.00 ja 07.00 välisenä aikana.

Hälytysraha

2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perus- teella.

Se on:

a. kahden tunnin palkka, jos kutsu annetaan vapaapäivänä, työaikana tai työajan jälkeen ennen kello 21.00

b. kolmen tunnin palkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 07.00 välillä.

3. Hälytyskutsun perusteella kello 21.00 ja 07.00 välisenä aikana teh- dystä työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu palkka.

4. Korvaus lyhyemmästä kuin tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä on tunnin palkka.

5. Jos työ liittyy seuraavaan säännölliseen työvuoroon, ei kysymys ole hälytysluontoisesta työstä.

13 §Päivystysvalmius

Päivystyksellä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mukaan säännöllisen työaikansa ulkopuolella valmiudessa kutsun saatuaan saa- pumaan suorittamaan työtehtäviään.

Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle päivystysvalmiudesta korvausta.

Päivystysvalmiudesta maksettava korvaus on:

1. 50 % keskituntiansiosta, jos työntekijä on velvollinen aloittamaan työt viimeistään tunnin kuluttua kutsusta.

2. 25 % keskituntiansiosta, jos työntekijä on velvollinen aloittamaan työt 2 tunnin kuluttua kutsusta.

3. 10 % keskituntiansiosta, jos työntekijä on velvollinen aloittamaan työt viimeistään 3 tunnin kuluttua kutsusta.

Korvaus maksetaan siltä ajalta, kun työntekijä on päivystysvalmiudessa työtä tekemättä.

Jos päivystysvalmiudessa oleva työntekijä kutsutaan työhön, maksetaan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukaisesti.

Päivystysvalmiudessa olevan työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä eikä työaikalain varallaoloa koskevia säännöksiä.

Päivystysvalmiudesta on sovittava työntekijän kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luon- teesta ja kestoajasta.

Nuorten ohjetuntipalkat

Kun nuori työntekijä suorittaa samaa työtä kuin täysi-ikäinen työntekijä ja omaa työn edellyttämän työtaidon ja -kokemuksen sekä pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsää- dännöstä johtuvia rajoituksia, määritellään hänen palkkansa asianomai- sen työn palkkaperusteiden mukaisesti. Muutoin ovat 15–17 -vuotiaiden työntekijöiden ohjetuntipalkat seuraavat:

Nuorten ohjetuntipalkat 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien

Paikallisesti voidaan päivystysvalmiudesta maksettavasta korvauksesta ja sen määräytymisperusteista sopia toisin.

Nuorten ohjetuntipalkat sent-

tiä/tunti

euroa/kuukausi

III TYÖPALKAT

14 §Työkohtainen palkka

Palkkausjärjestelmän perusteella määräytyvät ryhmäohjepalkat ovat seu- raavat:

Ryhmäohjepalkat

Ryhmäohjepalkat 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien

Palkkaryhmä	euroa/kuukausi
1	2360
2	2186
3	2074
4	1968
5	1896

15 v 898 1518

16 v 913 1542

17 v 921 1560

Liitot ovat sopineet Tutustu työelämään ja tienaa -suosituksesta vuosille 2022–2023. Sopimus on työehtosopimuksen liitteenä.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Nuorten ohjetuntipalkat eivät koske enintään kahdeksi kuukau- deksi kesäharjoittelijoiksi otettuja koululaisia.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Nuorten alle 25-vuotiaiden harjoitteluedellytysten paranta- miseksi voidaan ylintä nuorten ohjetuntipalkkaa maksaa seu- raavissa tapauksissa:

˗ tutkintoon liittyvän pakollisen harjoittelun ajalta,

˗ ammatillisissa tai teknillisissä oppilaitoksissa tai korkeakou- luissa opiskelevien nuorten kesäharjoittelun ajalta.

Olosuhdelisä

Poikkeuksellisen likaisten töiden korvauksena sekä tietyissä erityisolosuh- teissa, joissa edellytetään erityissuojavarusteiden käyttöä, maksetaan 108 senttiä tunnilta 1.2.2018 alkaen. Lisää maksetaan niin monelta tunnilta kuin työ näissä olosuhteissa kestää tai erikoissuojavarustuksen käyttöä edellytetään. Lisä voidaan maksaa yhtäaikaisesti molemmilla perusteilla.

15 §Suorituspalkkatyö

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, suoritetaan työ tuotannon ja ansion kohottamiseksi, mikäli mahdollista, urakka- työnä. Urakkatyön hinnoittelun on perustuttava eri työpaikoilla lähem- min sovittaviin työkohtaisiin tuntipalkkoihin ja oltava sellaisen, että työntekijän urakka-ansio normaalilla urakkatyöllä nousee 30 % mai- nittua työkohtaista tuntipalkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituk- sen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

2. Erikoisammattimiehelle sekä siihen verrattavalle, vaativassa työssä olevalle täysin ammattitaitoiselle työntekijälle, jolla ammattitaitonsa perusteella on edellytys urakkatyössä päästä tavanmukaiseen urakka-ansioon ja joka työn laadusta johtuen työnantajan määräyk- sestä joutuu suorittamaan työtä pääasiassa aikapalkalla, voidaan tun- tipalkka tapaus tapaukselta määrätä siten, että se on samassa suh- teessa ao. työssä 14 §:n 1 kohdan mukaisesti normaalilla urakkatyö- vauhdilla saavutettavaan ansioon, kuin mitä hänen työsuorituksensa sen vaativuuteen, laatuun ja milloin se on mitattavissa, myös mää- rään, sekä tehtävän hänelle asettamaan vastuuseen katsoen, kulloin- kin on keskimääräiseen urakkasaavutukseen.

Urakasta sopiminen

Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laadittu, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöi- den välillä, joille urakkatyötä tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste sekä välttämättömiä tietoja urakkahinnan laskemisen perusteista. Urakoitaessa on pyrittävä siihen, että työt jaetaan tarkoituksenmukai- siin mielekkäisiin ja terveydelliset näkökohdat huomioon ottaviin ura- koihin.

16 §Vuoro-, ilta- ja yötyölisät Vuorotyölisä

1. Voimassa olevat vuorotyölisät

Vuorolisiä on korotettu 1.2.2018 alkaen tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta siten, että iltavuorolisiä korotetaan 4 senttiä tunnilta ja yövuorolisää 7 senttiä tunnilta.

Korotusten toteuttaminen yrityskohtaisissa palkkausjärjestelmissä: Yritys- kohtaisia iltavuorolisiä on korotettu 4 senttiä tunnilta ja yövuorolisää 7 senttiä tunnilta 1.2.2018 alkaen tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien.

Vuorotyölisien maksamisessa sovelletaan järjestelmää, jossa kunkin yh- tiön tuotanto-osastojen keskeytymättömässä 3-vuorotyössä työskentele- vien työntekijöiden henkilökohtaisten kuukausipalkkojen keskiarvon pe- rusteella ne määritellään yhtiökohtaisesti prosentuaalisiksi ja niiden suu- ruus todetaan yhtiöittäin kerran kalenterivuodessa 1.4. eli II vuosineljän- neksen alussa edeltävän maaliskuun lopun tilanteen perusteella. Keskiar- voa määrättäessä jätetään huomioimatta 30 % alimmista kuukausipal- koista. Maksettavat vuorotyölisät eivät voi alittaa edellisten vuorolisien määrää.

2. Ilta- ja yötyölisä

Jos työntekijän säännöllinen työaika sijoittuu siten, että työtä tehdään kello

16.00 ja 24.00 välisenä aikana sen olematta vuoro-, yli-, hätä- tai hälytys- luontoista työtä, maksetaan em. kellomäärien välille sattuvilta työtunneilta iltavuorolisän suuruista iltatyölisää ja kello 00.00 ja 06.00 välille sattuvilta työtunneilta yövuorolisän suuruista yötyölisää.

3. Paikallinen sopiminen vuoro-, ilta- ja yötyölisistä

Vuoro-, ilta- ja yötyölisien ajankohdista voidaan paikallisesti sopia toisin.

17 §Siirto toiseen työhön Alemmin palkattu työ

1. Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään toiseen omaa työ- tään alemmin palkattuun työhön, hänelle maksetaan tällöin entisestä työstään sovittu henkilökohtainen tuntipalkka kahden viikon ajalta, minkä jälkeen palkka määrittyy sen työn mukaan, jota työntekijä suo- rittaa.

Korkeammin palkattu työ

2. Jos toiseen, korkeammin palkattuun tuntityöhön siirretty työntekijä pystyy heti suorittamaan tätä työtä sekä työn laatuun että työtehoon nähden samalla tavalla kuin tätä työtä varsinaisesti suorittava, hänelle maksetaan heti uuden työn mukainen palkka.

18 §Palkanmaksu

1. Liitot suosittelevat, että palkat maksetaan kerran kuukaudessa. Ellei paikallisesti toisin sovita, palkat maksetaan sovittuina palkanmaksu- päivinä vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Muuttuvat palkanosat, kuten tuntiperusteiset lisät ja ylityön palkat voidaan maksaa ja palkat- tomat poissaolot voidaan käsitellä kerran kuukaudessa. Jos palkan- maksupäivä sattuu sunnuntai- tai juhlapäiväksi, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.

Mikäli työpaikalla siirrytään kuukausipalkkaan 19 §:n mukaisesti, voi- daan palkka maksaa kerran kuukaudessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Muuttuvilla tuntiperusteisilla palkanosilla tarkoitetaan erikseen laskettavia tuntiperusteisiä lisiä, esim. vuorolisiä, erityisolosuh- delisiä, lisä- ja ylityön perus- ja korotusosia, sunnuntaityökoro- tusta, suurjuhlapyhä- ja suurjuhlapyhän aaton korvauksia sekä viikkolepokorvauksia.

2. Työsuhteen päättyessä erääntyneet saatavat maksetaan viimeistään työsuhteen päättymistä seuraavana toisena yrityksen normaalina palkkapäivänä.

3. Työntekijälle on palkanmaksun yhteydessä annettava palkkalas- kelma kirjallisesti tai sähköisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Ennen siirtymistä sähköiseen palkkalaskelmaan, työnantaja tie- dottaa muutoksen ajankohdasta ja huolehtii, että työntekijä osaa ja pystyy tulostamaan tarvittaessa palkkalaskelman. Muussa tapauksessa palkkalaskelma annetaan kirjallisesti.

4. Palkasta pidätetään se, mihin työnantaja on lain ja sopimuksen mu- kaan velvollinen tai oikeutettu.

5. Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamaan pankkiin.

19 §Kuukausipalkka Kuukausipalkan osittaminen

Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkanmak- sukaudelta, lasketaan hänelle työajan tasoittumisjärjestelmän mukai- sella säännöllisellä työajalla tehdyltä työajalta maksettava palkka si- ten, että palkanmaksukauden palkka jaetaan tähän ajanjaksoon si- sältyvien työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisten työtuntien luku- määrällä ja saatu tuntipalkka kerrotaan niiden tuntien lukumäärällä, joilta hänellä on oikeus saada palkkaa.

Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä jakajana olevaan säännöllisten työtuntien lukumäärään sisällytetään työajan tasoittumisjärjestelmän mukaiset vuorovapaat.

20 § Keskituntiansio

Yrityksissä, joissa peruspalkka tai ansion menetyksen korvaaminen on laskettavissa yksinkertaisemmin esimerkiksi siitä syystä, että yrityksen käytössä on pelkästään aikapalkka, ei ole velvollisuutta ottaa käyttöön seuraavassa kuvattavaa keskituntiansiota. Tällöin esimerkiksi ylityötilan- teessa korotetaan kaikkia palkan osia.

Laskentajakso

1. Säännöllisen työajan keskituntiansiota laskettaessa käytetään las- kentajaksona joko edellistä palkkakautta tai edellistä vuosineljän- nestä.

Tuntipalkkainen työntekijä

2. Työntekijän säännöllisen työajan keskituntiansio lasketaan siten, että hänen laskentajakson aikana aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palk- kiotyössä työajalta saamansa ansio mahdollisine palvelusaikalisi- neen, erittäin raskaan ja erittäin likaisen työn, poikkeuksellisen vai- kean ja vaarallisen työn sekä vuorotyön lisineen vähennettynä ylityö- korvauksella sekä sunnuntaityökorotuksella ja suurjuhlapyhäkorvauk- sella sekä suurjuhlapyhän aaton korvauksella jaetaan laskentajakson aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä ja jatkuvaa 1- ja 2-vuorotyötä teke- vän työntekijän keskituntiansiota laskettaessa ei tämän ansiosta kui- tenkaan vähennetä sunnuntaityökorotuksia.

Kuukausipalkkainen työntekijä

3. Kuukausipalkkaisen työntekijän keskituntiansiota laskettaessa kiin- teää kuukausipalkkaa vastaava keskiansio saadaan laskemalla yh- teen laskenta ajanjaksolta työntekijälle maksettavaksi sovitut kuukau- sipalkat palvelusaikalisineen ja jakamalla saatu palkkasumma tunti- määrällä, joka keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 155 ja muissa työaikamuodoissa 159.

Jos työntekijän palkkaan sisältyy muuttuvia palkanosia, esimerkiksi palkkio-osuuksia tai tuntiperusteisia lisiä, lasketaan näitä vastaava keskituntiansio-osa kohdassa 2 määritellyllä tavalla.

4. Jos säännöllisen työajan keskituntiansio on henkilökohtaista tunti- palkkaa pienempi, käytetään laskentatekijänä henkilökohtaista tunti- palkkaa.

Keskituntiansion käyttöajanjakso

5. Kohdan 1 tarkoittamia vuosineljänneksiin perustuvia keskituntiansi- oita käytetään seuraavasti:

˗ helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuo- sineljänneksen keskituntiansiota,

˗ touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljännek- sen keskituntiansiota,

˗ elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota, sekä

˗ marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.

Tässä kohdassa mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautu- essa kahdelle yllä mainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljän- nekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.

Keskituntiansion käyttö

6. Keskituntiansiota käytetään tuntipalkkaisten työntekijöiden perus- palkkana työehtosopimuksessa mainittuja palkan korotusosia, kuten esimerkiksi yli- ja sunnuntaityökorotuksia laskettaessa.

Keskituntiansiota käytetään lisäksi sekä tuntipalkkaisilla että kuukau- sipalkkaisilla työntekijöillä tapauksissa, joissa työehtosopimus velvoit- taa ansion menetyksen korvaamiseen.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos työntekijälle ei voida määrittää keskituntiansiota edellisen palkkakauden tai edellisen vuosineljänneksen mukaan esimer- kiksi pitkäaikaisen sairausloman, äitiysloman, vuorotteluva- paan, vähäisten työtuntien tai muun vastaavan syyn johdosta, käytetään keskituntiansion määrittelyyn edellisen kokonaisen palkkakauden keskituntiansiota mahdollisilla yleiskorotuksilla korotettuna tai vastaavan työntekijäryhmän voimassa olevaa keskituntiansiota.

Samoin voidaan menetellä, jos henkilökohtainen keskituntian- sio poikkeaa kohtuuttomasti ja aiheettomasti ilman noudatet- tuun työaikamuotoon (esimerkiksi vuorottajat ja tuuraajat), työ- tehtävään tai suorituspalkkatyöhön liittyvää perustetta vastaa- van työntekijäryhmän voimassa olevasta keskituntiansiosta.

IV ERINÄISET KORVAUKSET

21 §Arkipyhäkorvaus Arkipyhäkorvaus

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiais- päivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, helatorstailta, vapun- päivältä, juhannusaatolta, jouluaatolta, ensimmäiseltä ja toiselta joulupäi- vältä jäljempänä mainituin edellytyksin arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka, mikäli mainitut arkipyhät muuten olisivat olleet hänen työpäiviänsä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta ennen ko. arki- pyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työssä työajan tasoittumisjär- jestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jäl- keen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos pois- saolo on johtunut työnantajan luvasta, lomautuksesta, raskaus- tai van- hempainvapaasta (voimaan 1.8.2022 lukien) tai poissaolo on perustunut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Työajan tasoittumisjärjestelmään merkitty työajan lyhennys- päivä sekä alkava tai päättyvä vuosiloma siirtävät edellisen kappaleen tarkoittamaa edellytyspäivää.

Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin silloin, kun maanantain ja perjan- tain väliseen aikaan sijoittuva arkipyhä jää työntekijän vuosiloman, enin- tään kolme kuukautta ennen arkipyhää kestäneen sairauden, taloudelli- sista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen tai työnantajan kustantaman koulutuksen ajalle.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Mikäli lomautus on toteutettu vuoroviikkolomautuksena tai ly- hennettyjen työviikkojen muodossa, täyttyy em. kahden viikon jakso, kun varsinaisia lomautuspäiviä on tällaisen lomautusjär- jestelyn alkamisen jälkeen kertynyt kahta viikkoa vastaava määrä.

Vapaapäiväksi sattuvalta arkipyhältä ei arkipyhäkorvausta makseta. Mikäli työntekijä on työssä em. päivinä, tai hänelle maksetaan korvausta jollakin muulla perusteella, ei arkipyhäkorvausta suoriteta.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Edellä olevasta poiketen maksetaan työaikamuodossa 36 työs- kentelevälle arkipyhäkorvaus maanantain ja perjantain välille sijoittuvalta arkipyhältä riippumatta siitä onko kyseinen päivä työajan tasoittumisjärjestelmän mukainen työ- vai vapaapäivä.

Mikäli työntekijä ei ole oikeutettu lain mukaiseen itsenäisyyspäivän palk- kaan, maksetaan itsenäisyyspäivältä arkipyhäkorvaus tämän pykälän mu- kaisesti.

22 §Suurjuhlapyhäkorvaus Suurjuhlapyhäkorvaus

Uudenvuoden-, loppiais-, pitkäperjantain-, I ja II pääsiäis-, vappu-, hela- torstai-, helluntai-, juhannus-, pyhäin-, itsenäisyys- sekä I ja II joulupäivänä maksetaan kello 06.00 lähtien 24 tunnin aikana kaikille kyseessä olevana päivänä työssä oleville 200 %:lla korotettu palkka, mihin sisältyy sunnun- taityökorotus.

Mikäli se esimerkiksi noudatetun työvuororytmityksen, työvuorokauden vaihtumisajankohdan tms. syyn vuoksi katsotaan tarpeelliseksi, voidaan em. suurjuhlapyhäkorvauksen maksamisajankohdasta paikallisesti sopia toisinkin.

Pöytäkirjamerkintä:

Suurjuhlapyhän ajankohtaa ja siitä maksettavia korvauksia voidaan paikallisesti sopien siirtää.

Mainittujen päivien aattoina maksetaan vuorotyössä tai säännöllisessä ilta- tai yötyössä työskenteleville suurjuhlapyhän aaton korvausta ilta- ja yövuoron ajalta 100 %:lla ja aamuvuoron ajalta 20 %:lla korotettu palkka, joihin kumpaankaan ei sisälly sunnuntai- eikä ylityökorvausta. 20 %:lla ko- rotettu palkka maksetaan myös säännöllistä päivätyötä tekevälle.

23 §Matkakustannukset ja päivärahat Työskentely tehdasalueen ulkopuolella

1 Yleisiä määräyksiä

Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmukaisella ta- valla siten, ettei matkaan kulu aikaa, eikä siitä aiheudu kustannuksia enempää kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen, majoittumismahdolli- suudet, henkilökohtaisten asioiden hoitomahdollisuudet työkomennuksen aikana ja muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

Milloin yrityksen toiminnan luonteesta johtuen työntekijä joutuu jatkuvasti työskentelemään eri työpaikoilla, tulee työnantajan työhönoton yhtey- dessä selvittää työntekijälle, mikä on hänen vakinainen työpaikkansa tätä pykälää sovellettaessa. Tähän määrittelyyn vaikuttavien olosuhteiden olennaisen muuttumisen johdosta tulee työnantajan antaa työntekijälle vastaava selvitys.

Matkan alkaminen ja päättyminen

Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi ko- mennuspaikkakunnalle suuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnos- taan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa, katsotaan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.

Komennuspaikkakunta

Komennuspaikkakunnalla tarkoitetaan muuta työskentelypaikkakuntaa kuin vakinaisen työpaikan sijaintipaikkakuntaa tai työntekijän kotipaikka- kuntaa.

Työkomennus

Lyhyt työkomennus on kyseessä silloin, kun matka edellyttää yöpymistä sekä oleskelun vieraalla paikkakunnalla arvioidaan kestävän enintään 14 kalenterivuorokautta.

Pitkä työkomennus on kyseessä silloin, kun matkan ja oleskelun vieraalla paikkakunnalla arvioidaan kestävän yli 14 kalenterivuorokautta.

Ilmoitusvelvollisuus työkomennuksista

Lyhyestä työkomennuksesta ilmoitetaan työntekijälle viimeistään kolman- tena matkaa edeltävänä päivänä.

Pitkästä työkomennuksesta ilmoitetaan, mikäli mahdollista, viikkoa ennen matkan alkamista, kuitenkin viimeistään kolmantena matkaa edeltävänä päivänä.

Edellä mainittua ilmoitusaikaa noudattaen selvitetään työntekijälle mat- kaan liittyvät erityiskysymykset, esimerkiksi asunnon varaaminen työnan- tajan toimesta tai asunnon saantimahdollisuudet komennuspaikkakun- nalla.

Edellä mainituista määräajoista voidaan kuitenkin poiketa sellaisen työn- tekijän osalta, jonka kanssa tehty työsopimus tai hänen normaalit työteh- tävänsä muuten edellyttävät jatkuvaa matkustamista tai toistuvia lyhyitä työkomennuksia tai milloin on kysymyksessä kiireellinen työkomennus.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Työkomennus on kiireellinen, kun kyseessä on hätätyö tai mat- kan aiheuttaa muu ennalta odottamaton syy, esimerkiksi toisen työntekijän sairastuminen, ja tuotannon tekniset syyt edellyttä- vät välitöntä lähtöä komennuspaikkakunnalle.

2 Matkakustannusten korvaaminen

a. Matkakustannusten korvaus

Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.

Jos oman auton käytöstä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta verohallituksen vuosittain verovapaaksi vahvistama korvaus.

b. Matka-ajan korvaus

Matka-ajan korvausta maksetaan enintään 16 tunnilta työvuorokaudessa.

Matka-ajan korvausta ja palkkaa säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan yhteensä enintään 16 tunnilta työvuorokaudessa.

Säännöllisenä työaikana matkustettaessa maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus ja muilta ko. työvuorokauteen sijoittuvilta matkatun- neilta 85 % keskituntiansiosta.

Vapaapäivänä tapahtuvalta matkalta maksetaan ensimmäiseltä 8 matka- tunnilta keskituntiansion mukainen korvaus ja seuraavilta tunneilta 85 % keskituntiansiosta.

Makuupaikka

Milloin työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, ei kello 21.00–

7.00 väliseltä ajalta edellä mainittua korvausta suoriteta.

c. Päiväraha

Päivärahaa maksetaan kultakin matkavuorokaudelta, kun työntekemis- paikka on yli 55 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työpai- kasta ja asunnosta, seuraavasti:

˗ Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

˗ Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 mutta enin- tään 10 tuntia

˗ Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan osapäivä- raha.

Matkavuorokausi on enintään 24 tunnin pituinen ajanjakso, joka alkaa työntekijän lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuo- rokausi päättyy työntekijän palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asun- nolleen.

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hin- taan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmai- sella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

d. Ateriakorvaus

Kun työ tehdään yli 5 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työ- paikasta ja asunnosta, maksetaan hänelle

˗ matkakustannukset ja

˗ matka-ajan korvaus b) kohdan mukaisesti sekä

˗ ateriakorvaus, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruokailla vakinai- sella työpaikallaan tai kotonaan, ellei työpaikalla anneta ilmaista ruo- kaa.

Soveltamisohje:

Jos työmatka alkaa vakinaiselta työpaikalta kesken työpäivän, maksetaan työntekijälle matkakustannukset ja matka-ajan kor- vaus edellä mainittua lyhyemmältäkin matkalta.

Mikäli toisin ei ole sovittu, tapauksissa, joissa työntekijän tässä kohdassa tarkoitettu työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja hän sen takia voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. Mainittuihin tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Ateriakorvausta koskevaa määräystä ei sovelleta tapauksiin, joissa työntekijä joutuu liikkumaan saman yrityksen eri työpai- koilla silloin, kun nämä työpaikat ovat samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan ja ruokailumahdollisuudet ja -olosuh- teet ovat näillä työpaikoilla vastaavia.

e. Yöpymiskustannukset

Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset suorittamalla joko ma- joittumiskustannusten korvaus tai yömatkaraha seuraavasti:

Majoittumiskustannukset

Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja kor- vaa työkomennuksen aikana syntyneet majoittumiskustannukset työnan- tajan hyväksymän selvityksen mukaisesti.

Yömatkaraha

Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha suori- tetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut ma- joittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuu- tai hyttipaikkaa.

Matkakorvaukset komennuspaikkakunnalla

Xxxxxxx komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyydessä saata- vissa asuntoa, ja työntekijä tämän vuoksi joutuu asumaan yli 5 kilometrin etäisyydellä työmaalta, maksetaan työntekijälle korvaus matkakustannuk- sista. Korvauksen suuruus määräytyy ensisijaisesti yleisissä kulkuneu- voissa perittävän maksun mukaisesti. Milloin sopivien yleisten kulkuyh- teyksien puuttuessa joudutaan käyttämään omaa autoa, sovelletaan oman auton käyttöä koskevaa sopimuskohtaa.

Kotimatkat eräinä juhlapyhinä

Jos komennus on ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää kestänyt yh- täjaksoisesti vähintään 6 viikkoa, on työntekijä oikeutettu matkustamaan kotiinsa, mikäli työn tekninen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä. Ko. matkoista aiheutuvat kustannukset työnantaja korvaa tämän pykälän mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Työehtosopimusten mukaiset matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet määräytyvät sopimuskauden aikana vero- hallituksen vuosittaisten ko. korvauksia koskevien päätösten mukaisesti.

3 Matkustussääntö

Paikallisesti sopien voidaan laatia matkustussääntö, jolla voidaan poiketa tämän pykälän määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaami- nen kokonaisuutena ottaen vastaa tämän pykälän tasoa.

24 §Ulkomaantyö

1 Yleiset määräykset

Ulkomailla tehtävän matkatyön työehdoista sovitaan työnantajan ja työn- tekijän välillä ennen matkan alkamista. Edellä mainitut ehdot tulisi sopia kirjallisesti niin, että ne pääsääntöisesti vastaavat kotimaassa vastaa- vassa työssä sovellettavia työsuhteen ehtoja.

Jos ulkomailla tehtävä työ pidempiaikaisen kestonsa, laajuutensa, siihen osallistuvien työntekijöiden tavanomaista suuremman lukumäärän ja mui- den seikkojen perusteella sitä edellyttää, liitot voivat sopia projektiluontei- sen työn työehdoista erikseen tämän pykälän määräyksistä poikkeavasti.

Ulkomaan komennukselle ei työntekijää tule määrätä ilman hänen suos- tumustaan, ellei kyseessä ole työntekijä, jonka kanssa tehty työsopimus edellyttää matkustamista myös ulkomaille tai jonka normaaleihin tehtäviin tämä on aikaisemmin kuulunut tai ellei työkomennus ole tuotannon teknis- ten syiden vuoksi kiireellinen.

Osapuolet toteavat, että liittojen välillä on laadittu suositus koskien niitä seikkoja, joista ulkomaan komennukselle lähdettäessä on sovittava tai jotka muuten on tarpeen mukaan selvitettävä.

2 Päiväraha

Päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Jos työntekijä ulkomaan komennuksella saa ilmaisen asunnon tai ruoan tai molemmat, vähennetään päivärahaa vastaavasti. Asunnon osuudeksi katsotaan tällöin 1/4 päivärahasta, ellei paikallisesti muuta sovita.

3 Matkustussääntö

Työpaikkaa varten voidaan vahvistaa matkustussääntö, jossa ulkomailla tehtävän työn työehdoista määrätään tästä työehtosopimuksesta poik- keavasti edellyttäen, että matkustussäännön mukaisten etujen on paikal- lisella sopimuksella todettu kokonaisuutena ottaen olevan saman tasoiset kuin tässä työehtosopimuksessa on ulkomaan työn osalta määrätty.

25 §Muita korvauksia Vaalit

1. Työnantaja korvaa valtiollisia ja kunnallisia vaaleja varten lain mu- kaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle sen ansionmenetyksen, mikä hänelle aiheutuu siitä, että vaalilautakunta tai -toimikunta kokoontuu hänen työaikanaan.

Merkkipäivät

2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun kyseinen päivä sattuu hänen työvuoroluettelon tai työajan tasoittumisjärjestelmän mukaiseksi työpäiväkseen.

Kutsunta

3. Työnantaja korvaa asevelvollisuuskutsuntaan osallistuvalle työnteki- jälle hänelle siitä aiheutuvan ansion menetyksen.

Reservin harjoitukset

4. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka pelastus- lain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

Hautaus- ja vihkiäis- ja parisuhteen rekisteröintipäivät

5. Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä omana vih- kiäispäivänään tai parisuhteen rekisteröintipäivänä sekä läheisen omaisensa hautauspäivänä, joka voi olla myös uurnanlaskupäivä. Lä- heisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, rekisteröidyn parisuhteen toista osapuolta ja samassa taloudessa asuvaa avopuo- lisoa, lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä aviopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen vanhempia.

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

26 §Sairausajan palkka Karenssipäivä

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvi- tyksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairaus- päivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, työ- ehtosopimuksen 7 § 2. kohdassa tarkoitettu työajan tasaamisvapaan taikka työehtosopimuksen 8 § 3. kohdassa tai 9 § 7. kohdassa tarkoi- tettu vuorovapaa.

Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 kalenteripäivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sai- rausajan palkkaa tai päivärahaa, jatkuu sairausajan palkan maksami- nen ilman karenssipäivää, jos korvausajanjakso ei tämän sairauden osalta ole tullut täyteen. Sairausajan palkan maksamista jatketaan il- man karenssipäivää, kunnes sairaus tai sairausajan palkanmaksu- jakso päättyy.

Työkyvyttömyyden toteaminen

Työntekijän työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveys- lääkärin lääkärintodistuksella. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin an- tama todistus työkyvyttömyydestä riittää perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyyden, työterveyslääkä- rin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan soveltumattomuuden, erikoislää- kärin tutkimuksen tarpeellisuuden, matkatyön, omalääkärijärjestelmän käyttämisen tai muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista.

Korvausjakso

Sairausajan palkkaa maksetaan sen pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työ- päiviltä ja edellä mainituilta työajan lyhennysvapaa- ja vuorovapaapäiviltä, kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti

Ajanjakson pituus kalenteripäivinä

Sairausajan palkan epääminen

2. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaan-

vähintään 1 kk:n mutta alle 3 v. 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 v. 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 v. 42 päivää

10 vuotta tai kauemmin 56 päivää

Jos henkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 kalenteripäivän ku- luessa, käsitellään poissaoloja yhtenä sairautena. Jotta saman sairauden uusiutumista voidaan pitää uutena sairautena, tulee työntekijän työsken- nellä työvuoroluettelon mukaisesti 30 kalenteripäivän ajanjaksolla. Tähän ajanjaksoon ei lasketa vuosilomapäiviä.

Alle 1 kuukauden työsuhde

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta, kuitenkin enintään niiltä työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pitui- sen ajanjakson sisällä. Karenssipäivältä maksettavan palkan suhteen ja myös muutoinkin noudatetaan tämän pykälän määräyksiä.

Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.

Karenssipäivän poistuminen

Sairausajan palkkaa maksetaan myös karenssipäivältä, mikäli

˗ työntekijän työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on yhdenjaksoi- sesti kestänyt vähintään 6 kuukautta, tai

˗ sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut kauemmin, kuin sai- rastumispäivän ja seitsemän seuraavaa arkipäivää, tai

˗ mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta.

Sairastuminen kesken työpäivän

Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän tai -vuoron, mak- setaan hänelle palkkaa työpäivän tai -vuoron loppuun.

saanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Vähennykset

3. Xxxxxxxxxxx tai äitiysvapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden tai synnytyksen takia samalta ajanjak- solta päivä- tai äitiysrahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oi- keutta vähentää ko. korvausta sairausajan tai äitiysvapaan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan tai äitiysvapaan palkan, hän on oikeutettu nostamaan itselleen palautuk- sena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivä- tai äi- tiysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen mää- rän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itses- tään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oi- keus vähentää sairaus- tai äitiysvapaan palkasta se päiväraha tahi sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suoritta- matta.

4. Työntekijälle, joka on työnantajan tukeman sairauskassan jäsen, työnantaja on velvollinen maksamaan 1. kohdan mukaisen sairaus- ajan palkan ehdolla, että sairauskassa vapautetaan suorittamasta hä- nelle sairausavustusta siltä ajalta, jolta työnantaja 1. kohdan mukai- sesti on palkkaa maksanut. Mikäli sairauden tai tapaturman aiheut- tama työkyvyttömyys jatkuu yli sen ajan, jolta työnantaja 1. kohdan nojalla on velvollinen palkkaa maksamaan, vastaa sairauskassa sääntöjensä mukaisesti jatkuvan avustuksen suorittamisesta.

5. Jos työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, työnantaja voi toteuttaa kohtaan 1 perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös 1. kohdan edellyttämän sairausajan palkan ja työnan- taja suorittaa kassalle kannatusmaksun, joka vastaa puheena ole- vasta sairausvakuutuslain ulkopuolella suoritettavasta avustuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Ilmoitusvelvollisuus

6. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sai- rastumisestaan.

Sairausajan palkan maksujärjestelmän menettelytapaohjeet Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella

˗ Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työn- antajan hyväksymällä lääkärintodistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.

˗ Xxxxxxxxxxx lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen erityiset perusteet taannehtivuu- delle.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

˗ Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun sai- rausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty.

˗ Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodis- tusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastet- tavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

˗ Sairaslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todis- tus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä. Mahdolliset epäselvyydet on selvitettävä paikallisesti asianosaisten kesken. Mikäli tämä ei onnistu, saatetaan asia työmarkkinoilla vallitse- van normaalin neuvottelujärjestelmän välityksellä sairaslomatodistuk- sia käsitteleviin viranomais- ja asiantuntijaelimiin.

Palkkaetujen väärinkäyttö on työsopimuksen päättämisperuste

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään väärin, ei sairausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päät- tämiseen.

Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista

˗ Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron al- kua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tä- hän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tie- toon.

Aikainen ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolo- tapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.

˗ Milloin työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumi- sestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus ai- kaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.

Sairauspoissaolojen aiheuttamien ongelmien vähentäminen

˗ Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauksien ja tapa- turmien ennalta ehkäisevään toimintaan. Osapuolten yhteinen etu on saada poissaolot mahdollisimman vähäisiksi.

˗ Liitot seuraavat tarkemmin sovitulla tavalla sairauspoissaolojen kehitty- mistä ja selvittävät tarvittaessa keinoja poissaolojen aiheuttamien tuo- tannollisten ongelmien selvittämiseksi.

˗ Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien mää- räysten oikeaan soveltamiseen.

Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositelta- vaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.

Korvaava työ

Työntekijä ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemisestä, mikäli työntekijän terveydentila sen mahdollistaa.

Tämän jälkeen työntekijä ja hänen esimiehensä sekä tarvittaessa työter- veyshuollon asiantuntija selvittävät, onko työntekijälle mahdollista osoittaa korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mah- dollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Ti- lanteesta riippuen korvaavan työn tekemisen sijaan työntekijälle voidaan järjestää koulutusta.

27 §Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

1. Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa mää- räytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Sairausvakuutuslain mukaan äitiysvapaan pituus on 105 arki- päivää ja vanhempainvapaan pituus enintään 158 arkipäivää. Xxxxxx isällä on lisäksi oikeus 1–18 arkipäivän mittaiseen enin- tään neljässä osassa pidettävään isyysvapaaseen milloin ta- hansa äitiys- tai vanhempainrahakaudella. Lisäksi isällä on tie- tyissä sairausvakuutuslain 23 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa oi- keus isyysrahaan enintään 12 arkipäivältä.

Äitiysvapaan palkka

2. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan äitiysvapaan ajalta palkan ja päivära- han erotus 26 §:n 1. kohdan mukaisten ajanjaksojen ajalta työsopi- muslain 4. luvun 1 §:n perusteella tulevan äitiysvapaan alkamispäi- västä lukien.

Isyysvapaan palkka

3. Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle maksetaan sään- nöllisen työajan palkan ja päivärahan erotus. Isyysajan palkan mak- sussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Erotuspalkan maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äi- tiys- ja isyysrahan suuruudesta sekä perhevapaauudistuksen voimaantulon jälkeen vastaavien perhevapaata koskevien päi- värahojen selvittämistä.

Adoptiovapaa

4. Työntekijän adoptoidessa lapsen ja ollessa sairausvakuutuslain mu- kaisesti oikeutettu adoptiovanhemman vanhempainrahaan, makse- taan adoptioäidille palkan ja päivärahan erotusta 27 §:n 2. kohdan mukaisesti ja adoptioisälle 27 §:n 3. kohdan mukaisesti. Edellytyk- senä on, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen adoptiolapsen hoitoon ottamista.

Kokonaissuunnitelma

5. Perhevapaista on ilmoitettava työsopimuslain 4 luvussa säädetyn mu- kaisesti.

6. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta tai hoitovapaalta palaavalla työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön.

28 §Sairaan lapsen hoito

Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen

Työntekijän oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain 4 luvun 6 §:n mukaan.

Palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta

Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen äkilli- sesti sairastuessa, maksetaan äidille tai isälle tai lasta huoltavalle henki- lölle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa äidin tai isän kanssa, tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukainen korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttä- mättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta.

Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sai- rausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan sekä yksinhuoltajuuteen sekä yhteishuolta- juuteen.

Poissaolo on sallittu myös puolison ollessa estynyt järjestämästä hoitoa tai hoitamasta äkillisesti sairastunutta lasta sen johdosta, että hän on sai- raalahoidossa kodin ulkopuolella tai hänellä on toisella paikkakunnalla ta- pahtuvaan päätoimiseen opiskeluun kuuluva pakollinen läsnäolo oppitun- neilla tai puoliso osallistuu tenttiin. Työntekijän on annettava luotettava selvitys esteellisyydestä esimerkiksi sairaalan tai oppilaitoksen henkilö- kunnan todistuksella.

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle huolto- vastuullisista.

Vaikeasti sairas lapsi

Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksessä n:o 1315/89 tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osal- listuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen so- vittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1. Selvitys lapsen sairaudesta

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairau- desta ja sen aiheuttamasta poissaolosta vaaditaan sama selvi- tys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omak- sutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sairau- desta. Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankki- mista lapsen sairaudesta. Jos kuitenkin työpaikalla hyväksy- tään työntekijän sairastumistapauksessa jokin muu selvitys, tä- män tulee riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissaolon selvittämiseksi.

2. Milloin poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestä- miseksi tai hoitamiseksi

Poissaolo on sallittu sopimuksen mukaan sekä lapsen äidille, isälle tai jommankumman kanssa vakituisesti samassa talou- dessa asuvalle lasta huoltavalle henkilölle. Edellytyksenä pois- saololle on molempien huoltovelvollisien ansiotyössä olo tai se, että huoltovelvollinen on estynyt järjestämästä hoitoa tai hoita- masta äkillisesti sairastunutta lasta sen johdosta, että hän on sairaalahoidossa kodin ulkopuolella tai hänellä on toisella paik- kakunnalla tapahtuvaan päätoimiseen opiskeluun kuuluva pa- kollinen läsnäolo oppitunneilla tai huoltovelvollinen osallistuu tenttiin. Työntekijän on annettava luotettava selvitys esteellisyy- destä esimerkiksi sairaalan tai oppilaitoksen henkilökunnan to- distuksella. Lähtökohtana on, että työntekijän tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mah- dollisuutta, voi jompikumpi hoitovelvollisista jäädä hoitamaan lasta.

Poissaolotapauksissa työntekijältä vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdolli- suudesta ja sopivuudesta tehtävään. Työnantajalle ei tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoi- tajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lap- sen vanhempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruk- sia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.

3. Lapsi sairastuu kesken työpäivän

Jos sopimuksen muut edellytykset ovat olemassa, työntekijälle tulee korvata poissaolotapauksessa palkka työehtosopimuksen mukaisesti. Yleensä tämä merkitsee sitä, että työntekijä saa lapsen sairastumispäivältä palkan työvuoronsa loppuun asti. Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä sairasloman en- simmäinen päivä, johon sovelletaan muun muassa työehtoso- pimusten karenssiaikaa koskevia määräyksiä.

4. Saman sairauden uusiutuminen

Jos lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 kalenteri- päivän kuluessa, suoritetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia.

Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pi- detä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 kalenteripäivän välein samassa perheessä. Myöskään työn- tekijän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumista- pausta.

5. Poissaolon pituus

Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tar- koitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oi- keutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon.

Poissaolon ollessa sovittua pitemmän, ei korvausta suoriteta. Sairasta lasta ei voida aina jättää yksin sairauden jatkuessa pi- tempäänkin kuin sen ajan, jolta korvausta suoritetaan.

6. Yksinhuoltaja

Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuolta- jaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioero- päätöstä tai päätöstä rekisteröidyn parisuhteen purkamisesta pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan tai rekisteröidyn parisuhteen toisesta osapuolesta sekä henkilö, jonka puoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorit- tamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

7. Xxxxxxxx vanhemmat vuorotyössä

Jos lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräk- käin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus il- man palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta sii- hen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

Sairasta lasta ei voida aina jättää yksin sairauden jatkuessa yli neljän päivän ajan. Näissä tilanteissa työntekijän oikeus saada vapaata sairaan lapsen hoitamiseksi määräytyy työsopimuslain 4 luvun 7 §:n (poissaolo pakottavista perhesyistä) ja 4 luvun 7 a §:n (poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoita- miseksi) mukaisesti.

29 §Lääkärintarkastukset Lakisääteiset terveystarkastukset

Työnantaja korvaa säännöllisen työajan ansion, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystar- kastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa.

Muut lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa ansion seuraavissa tapauksissa:

- Kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämä- töntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen tai

- muissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa, jos aikaa lääkärintar- kastukseen ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulko- puolella.

Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärintarkastukseen liittyvät lääkärin määräämät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Niihin rinnastetaan myös aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi suoritettu lääkärintarkastus sekä raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset. Samoin niihin rinnastetaan syöpäsairauden ja äkillisen hammassairauden aiheuttama hoitotoimenpide ja valtioneuvoston asetuk- sen mukaiset syöpäseulonnat.

Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Työntekijän on esitettävä selvitys lääkärintarkastuksesta, odotus- ja matka-ajoista edellisessä kappaleessa mainituissa ja niihin rin- nastetuissa tapauksissa myös siitä, ettei hän voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimus- määräysten nojalla suoriteta.

Laskenta

Edellä tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen sairaus- ajan palkanlaskentasääntöjen mukaan. Lakisääteisten terveystarkastus- ten osalta maksetaan matkakorvaukset työehtosopimuksen matkakor- vauksia koskevien periaatteiden mukaisesti.

30 §Työturvallisuus

1. TT:n ja SAK:n välistä työturvallisuuskeskusta koskevaa sopimusta työjärjestyksineen noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

2. Tämän ohella työnantaja noudattaa työturvallisuudessa sekä tapa- turma- ja ammattitautivaaran torjumisessa lain määräyksiä sekä työ- suojeluviranomaisten antamia ohjeita.

3. Kun kemikaaleja otetaan työssä käyttöön, työnantajan on selvitettävä missä määrin ne ovat vaarallisia ja huolehdittava suojatoimenpiteistä sekä turvalliseen käyttöön liittyvästä tiedottamisesta työntekijöille. Eri- tyisesti on annettava opetusta käyttöturvallisuustiedotteista ja pak- kausmerkinnöistä.

4. Työturvallisuuslaissa tarkoitettuun perehdyttämiseen ja työnopastuk- seen sisällytetään tarpeelliset yritykseen ja työtehtäviin liittyvät ympä- ristönsuojeluasiat.

5. Liitot suosittelevat, että työpaikassa, jossa ei lainsäädännön nojalla ole perustettava työsuojelutoimikuntaa eikä muusta työsuojelun yh- teistoimintamuodosta ole paikallisesti sovittu, pidetään työnantajan koolle kutsumana vähintään puolivuosittain työsuojelun yhteistoimin- takokous.

Työsuojelun yhteistoimintakokouksessa käsitellään työpaikan ympä- ristöasioita, arvioidaan olosuhteita ja työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä asetetaan kehittämistavoitteita.

Työntekijöitä kokouksessa edustaa työsuojeluvaltuutettu. Ellei valtuu- tettua ole valittu, niin työntekijöitä edustaa pääluottamusmies tai muu heidän valitsemansa henkilö.

31 §Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja on velvollinen ottamaan ryhmähenkivakuutuksen, jota toteu- tettaessa noudatetaan keskusjärjestöjen TT:n ja SAK:n antamia ohjeita.

32 § Vuosiloma Loman pituus

1. Työntekijä saa vuosiloman tai sitä vastaavan vapaa-ajan vuosiloma- lain mukaan. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada tältä lomanmääräytymisvuodelta 2,5 arkipäivää kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Työehtosopimuksen 7 §:n mukaiset työajan tasaamisvapaat ja 8 ja 9

§:n mukaiset vuorovapaat sekä työehtosopimuksen 28 §:n mukainen lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuva palkallinen poissaolo lue- taan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan liittojen välistä loma- palkkasopimusta. Vuosiloma annetaan lomakautena, ellei paikalli- sesti toisin sovita.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Keskeytymättömässä vuorotyössä vuosiloma tai sen osa voi si- joittua työajan tasoittumisjärjestelmiin sisältyviin vapaajaksoi- hin, ellei paikallisesti toisin sovita.

2. Jos lomakautena 2.5. – 30.9. välisenä aikana annettavaan lomajak- soon sisältyy sunnuntaiden lisäksi muita lakisääteisesti lomapäiviksi kelpaamattomia päiviä, määräytyy työehtosopimuksen 9 § 2. kohdan tarkoittama työaika näitä päiviä vastaten lyhyemmäksi.

3. Jos työt keskeytetään loman ajaksi, ei niille työntekijöille, joilla ei ole oikeutta lomaan, suoriteta keskeytysajalta palkkaa, eikä lomaan oi- keutetuillekaan pitemmältä ajalta kuin heille on lain mukaan tuleva lo- maa.

4. Jos työt keskeytetään loman ajaksi ja työntekijä, jolla ei ole oikeutta lomaan tai ei niin pitkään lomaan kuin keskeytys kestää, haluaa tehdä työtä tänä aikana, pyritään sitä hänelle mahdollisuuksien mukaan jär- jestämään.

5. Paikallisesti voidaan sopia, että lomapalkka kokonaan tai osa siitä maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä.

Lomaltapaluuraha

6. Työntekijälle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen tämän työehtosopimuksen mukai- sesta vuosilomapalkastaan.

7. Lomaltapaluuraha maksetaan kesäloman osalta 15.5. ja talviloman osalta 15.2. tai mainittuja ajankohtia lähinnä tapahtuvien palkanmak- sujen yhteydessä, ellei maksuajankohdista paikallisesti sovita tosin.

8. Lomaltapaluuraha maksetaan myös, jos työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut pois työstä työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 7 §

2. momentissa mainitun syyn takia.

9. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lo- maltapaluurahan maksamiselle on, että työntekijä palaa työhön hoi- tovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myö- hemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

10. Lomaltapaluuraha maksetaan myös vanhuus-, työkyvyttömyys-, var- hennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työn- tekijälle sekä työntekijälle, joka asevelvollisuuden suorittamisen jäl- keen palaa työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai vir- kasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla.

11. Jos työntekijän määräaikainen työsuhde tai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde muusta kuin hänestä itsestään johtuvasta syystä päättyy lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomalta- paluuraha kesken jääneen tai kokonaan pitämättä olevan, edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun kesäloman osalta.

12. Lomaltapaluuraha maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan. Jos vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta.

Lomaltapaluuraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeis- tään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkua.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen lomaltapaluurahan edellä tarkoi- tetulla tavalla sovittua maksamisajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen tämän työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.

Paikallisesti voidaan sopia lomaltapaluurahan tai sen osan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä.

33 §Ruokailu- ja vaatesuojat

1. Kullekin työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen varustetaan tar- koitustaan vastaavat ruokailuhuoneet ja lukittavat vaatesuojat, jotka pidetään työnantajan toimesta puhtaina ja lämpiminä. Samoin vara- taan kullekin työmaalle tarpeelliset pesulaitteet.

2. Raikasta vettä pidetään työntekijäin saatavana.

VI LUOTTAMUSMIEHET, TYÖSUOJELUVALTUUTETUT JA AM- MATTIOSASTO

34 §Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut

Liittojen välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.4.2020 al- kaen:

Työntekijöiden määrä	Vapautus h/viikko	Korvaus
-20	1,5	79
21-30	6	79
31-40	7	79
41-60	8	103
00-00	00	000
81-100	12	113
101-140	15	134
141-180	18	143
181-220	20	143
221-260	27	155
261-320	28	155
321-420	32	178
421-	kokonaan	179
	vapautettu

Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin lukumäärä välittömästi ennen pääluotta- musmiesvaaleja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Työntekijöiden lukumäärään ei kuitenkaan lasketa alle 3 kuukau- den määräaikaisessa työsuhteessa olevia. Tämän mukaan todetun va- pautuksen pituutta noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.

Päätoimisen pääluottamusmiehen peruspalkan tulee vähintään seurata sen ammattiryhmän palkkakehitystä, johon hän on kuulunut tullessaan va- lituksi pääluottamusmieheksi.

Pääluottamusmiehen tässä pykälässä tarkoitettua palkkakehitystä ja va- pautustarvetta tarkastellaan vähintään kerran vuodessa paikallisesti sovit- tavalla tavalla.

35 §Ammattiosaston kokoukset

Teollisuusliitto ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla ole- valla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana ai- kana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on sovittava työnantajan kanssa, mi- käli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tar- koitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyk- sestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkai- sun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiin- nitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudat- taa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokous- tilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehto- sopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

e. Teollisuusliitto ry:n toimihenkilöllä on oikeus, sovittuaan siitä ensin työnantajan kanssa, käydä tutustumassa olosuhteisiin tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalla työpai- kalla.

36 §Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen

Työnantaja pidättää, jos työntekijä on antanut siihen kirjallisen valtuutuk- sen (perintäsopimuksen), työntekijän palkasta palkanmaksukausittain Te- ollisuusliitto ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne eräpäivään mennessä Teolli- suusliitto ry:n nimeämälle pankkitilille. Työntekijän liittämiseksi järjestel- mään työnantaja ja työntekijä tekevät jäsenmaksujen perintäsopimuksen.

Jäsenmaksu peritään työntekijän ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ammattiosaston tai Teollisuusliitto ry:n kirjallisesti kalenterivuodeksi ker- rallaan ilmoittaman perintäkausittain yhdensuuruisen %- tai €-määrän mu- kaan. Peritystä jäsenmaksusta annetaan tieto työntekijälle palkkalaskel- massa tai muulla vastaavalla tavalla. Työnantaja toimittaa kaksi kertaa vuodessa Teollisuusliitto ry:lle tai sen lukuun jäsenmaksuja hoitavalle ta- holle selvityksen pidätetyistä jäsenmaksuista liiton antaman ohjeistuksen mukaisesti.

Jäsen ilmoittaa työsuhteen aikana päättyvästä jäsenmaksuperinnästä tai palkattomasta jaksosta työsuhteen aikana Teollisuusliittoon.

Tehdystä perintäsopimuksesta ja sen päättymisestä välittyy tieto työnteki- jälle, työnantajalle, luottamusmiehelle ja Teollisuusliitto ry:lle. Työsuhteen päättyessä työntekijä ilmoittaa perintäsopimuksen päättymisestä Teolli- suusliitto ry:lle. Työnantaja ilmoittaa työntekijän työsuhteen ja perintäsopi- muksen päättymisestä seuraavassa Teollisuusliitto ry:lle tekemässään jä- senmaksuselvityksessä.

37 §Ilmoitustaulut

Teollisuusliitto ry:n ja paikallisen osaston ilmoituksia ja tiedonantoja saa- daan tehdasalueella kiinnittää vain työnantajan sitä varten osoittamille il- moitustauluille. Ilmoitukset eivät saa olla ristiriidassa tämän työehtosopi- muksen kanssa, eivätkä työnantajaa tai hänen edustajaansa loukkaavia.

VII NEUVOTTELUJÄRJESTYS

38 §Henkilökohtaiset työsuhdeasiat

Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisiin neuvotteluihin. Ellei asiaa näinkään saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siir- tää sen pääluottamusmiehen hoidettavaksi.

39 §Paikallinen sopiminen

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan paikallisesti sopia toisin tämän työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukau- den irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä kaikkia luottamusmiehen edustamia työntekijöitä. Sopimus on sol- mittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Milloin sopimus on tehty kirjallisena, se on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan sen- kin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Kun kysymys on koko yritystä, työosastoa tai suurempaa työ- ryhmää koskevasta asiasta, sovitaan siitä luottamusmiehen kanssa. Liitot suosittelevat, että pysyväisluonteiset sopimukset laaditaan kirjallisesti. Luottamusmiehelle annetaan sopimus- neuvottelujen kannalta tarpeelliset tiedot mahdollisimman hy- vissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista.

Vuoropuheluun liittyvät haasteet

Luottamusmiesten ja työnantajaedustajien hyvä yhteistyö työpaikalla luo edellytykset niin paikalliselle sopimiselle, yrityksen tuottavuuden paranta- miselle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle sekä hyvälle työilmapiirille.

Osana paikallisen sopimisen edistämistä liitot tukevat yhdessä työpaikko- jen sopijaosapuolia vuoropuheluun liittyvissä haasteissa. Ongelmien ilme- tessä, osapuoli tai osapuolet yhdessä voivat olla liittoihin yhteyksissä ja pyytää apua. Tavat, joilla yhteistyötä kehitetään, katsotaan tämän jälkeen kunkin työpaikan tarpeiden mukaisesti. Mahdollisiin ongelmiin puututaan kuitenkin viivytyksettä.

Paikallisesta sopimisesta tuloksia

Onnistuminen paikallisessa sopimisessa edellyttää muutostarpeen yh- teistä ymmärtämistä, luottamusta ja sopimisrohkeutta.

Mikäli työpaikalla on jo yritetty sopia yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn, työllisyyden tai työhyvinvoinnin parantamiseksi tärkeistä asioista siinä on- nistumatta, neuvotteluosapuolet voivat pyytää yhdessä tai yksin molem- pien liittojen edustajia tueksi paikallisiin neuvotteluihin sopimukseen pää- semiseksi. Tavoitteena on, että sopimisen haasteisiin saadaan apua mah- dollisimman varhaisessa vaiheessa. Mahdollisiin haasteisiin puututaan vii- vytyksettä.

Liitot voivat myös auttaa neuvotteluosapuolia avaamalla työehtosopimuk- sen ja työlainsäädännön tarjoamia muita vaihtoehtoja muutostarpeen rat- kaisemiseksi. Liitot eivät puutu paikallisten osapuolten sopimusvapau- teen.

Ratkaisuun voidaan päästä esimerkiksi seuraavin toimin:

- Purkamalla paikallisen sopimisen esteitä ja siihen liittyviä ennakko- luuloja.

- Kartoittamalla paikallisen sopimisen tarpeita ja mahdollisuuksia.

- Varmistamalla että sopijaosapuolilla on ajantasainen tieto sopimisen taustoista ja tavoitteista.

40 §Erimielisyyksien sovittelu Neuvotteluvelvollisuus

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä syntyy erimielisyyttä tämän sopi- muksen soveltamisesta tai tulkinnasta, on työpaikalla pyrittävä sovin- toon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta vii- vytystä välttäen.

2. Ellei edellä 1. kohdassa mainittua asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osa- puoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selos- tettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molem- mille paikallisille osapuolille kappale.

3. Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

41 §Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset

Työntekijällä, joka on valittu Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen, valtuus- toon, hallitukseen tai näiden asettamiin pysyviin elimiin (sektorijohtokunta, työehtoneuvottelukunta, ruotsinkielinen jaosto, työympäristö- ja tasa-arvo- jaosto, nuorisojaosto, koulutusjaosto ja kulttuuri- ja vapaa-ajan jaosto), on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen näiden hallintoelimien vi- rallisiin kokouksiin.

Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan viivytyksettä ja esi- tettävä asianmukainen selvitys kokoukseen tarvitsemastaan ajasta. Selvi- tys voi olla esimerkiksi virallinen kokouskutsu, josta ilmenee minkä elimen kokous on kyseessä, aika ja paikka.

42 § Koulutukset ja kehittämistilaisuudet

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan li- säksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun paran- tamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vas- taava palkka mahdollisine työaika- ja olosuhdelisineen.

Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pi- tenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enin- tään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.

Muutoin koulutustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yleissopi- muksen määräyksiä.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli edellä mainittu koulutus tai tilaisuus järjestetään työpai- kan ulkopuolella, matkakustannusten korvaamisessa sovelle- taan 23 §:n määräyksiä.

43 § Rationalisointi

1. Liittojen välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuk- sen osana.

2. Työn- ja aikatutkimuksiin nähden noudatetaan niitä perusteita, jotka on sovittu liittojen välisessä yleissopimuksessa.

44 §Yrityksen sisäinen tiedotustoiminta

Yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yleissopimuksen määräyksiä.

45 §Ulkopuolisen työvoiman käyttö

1. Yrityksen on rajoitettava laina- eli komennusmiesten käyttö työhuip- pujen tasaamiseen tai muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitet- tuihin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kesto- ajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaa- vien syiden vuoksi ei voida suorittaa yrityksen omilla työntekijöillä. Epäterveenä työvoiman vuokrauksena on pidettävä toimintaa, jossa eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat lainamiehet pidemmän aikaa työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijäin rinnalla ja saman työnjohdon alaisena. Vuokratyövoiman käyttämisestä voidaan sopia toisin paikallisesti. Liittojen välistä yleis- sopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

2. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysy- myksessä olisi itsenäisten yrittäjäin keskeinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

46 §Järjestäytymismääräyksiä

1. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan ja tuotannon tarkkailun käyttämällä kulunvalvontaan soveltuvia tai muita laitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijälle turhaa ajanhukkaa.

2. Työntekijä, joka haluaa jäädä pois työstä, ilmoittakoon siitä esimie- helle, joka myöntää vapautuksen, mikäli työtehtävät sen sallivat. Sai- rastumisesta tehtävästä ilmoituksesta työnantajalle on säännökset 26

§:ssä.

3. Kun työntekijä poistuu työpaikalta ja on olemassa perusteltu syy, hä- nelle voidaan suorittaa tarkastus. Tarkastusta toimitettaessa voidaan puuttua työntekijän yksityisyyden suojaan ainoastaan siinä laajuu- dessa kuin tarkastuksen tarkoituksenmukainen suorittaminen edellyt- tää.

4. Alkoholijuomien hallussapito, nauttiminen ja niiden vaikutuksen alai- sena oleminen on tehtaan alueella ehdottomasti kielletty.

5. Mikäli työnantajalla on perusteltu syy epäillä, että henkilö on päihtei- den vaikutuksen alaisena työpaikalla, on henkilön työnantajansa ke- hotuksesta osoitettava päihteettömyytensä luotettavalla tavalla.

47 §Sopimuksen voimassaolo

1. Työehtosopimus on voimassa 18.1.2022−31.12.2023 saakka, ellei alla olevasta muuta johdu, jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kum- maltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Vuoden 2023 korotuksista ja sopimuskaudesta sovitaan syyskuun 2022 loppuun mennessä. Palkankorotukset määräytyvät ensisijai- sesti liittojen kesken sovittavilla mittareilla. Mikäli mittareista ei päästä sopuun elokuun 2022 loppuun mennessä, neuvotellaan palkantarkis- tuksista vuodelle 2023 syyskuun 2022 loppuun mennessä.

Ellei vuoden 2023 palkantarkistuksista löydetä ratkaisua edellä mai- nituilla tavoilla syyskuun 2022 loppuun mennessä, sopimus päättyy 31.12.2022, ellei toisin sovita.

2. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuk- sen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.

Tätä työehtosopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kum- mallekin sopijapuolelle.

Helsingissä tammikuun 21. päivänä 2022

KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEOLLISUUSLIITTO RY

Kemianteollisuus ry Teollisuusliitto ry

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKE- MIAN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI AJALLE 18.1.2022−31.12.2023

Aika 21.1.2022

Paikka Kemianteollisuus ry, Eteläranta 10, Helsinki

Läsnä Kemianteollisuus ry

Minna Etu-Seppälä Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

Teollisuusliitto ry Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx

1. Sopimuskausi, sopimuksen voimassaolo ja työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että uusi työehtosopimus korvaa 18.1.2022 lukien osapuolten kesken ajalle 5.2.2020–31.12.2021 allekirjoitetun työehtosopimuksen. Tämä sopimus on voimassa 18.1.2022–31.12.2023, ellei muuta sovita.

Todettiin, että osapuolina olevat liitot ovat 18.1.2022 saavuttaneet neuvot- telutuloksen öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden työehtosopimuk- sen teksti- ja palkkamuutoksista. Liitot ovat tänään allekirjoittaneet edellä mainittua alaa koskevan työehtosopimuksen.

2. Palkankorotukset

2.1. Yleiskorotuksen suuruus ja ajankohta Vuosi 2022

Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusaikalisää ja muita eril- lisiä lisiä, korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 %.

Vuosi 2023

Vuoden 2023 korotuksista ja sopimuskaudesta sovitaan syyskuun 2022 loppuun mennessä. Palkankorotukset määräytyvät ensisijaisesti liittojen kesken sovittavilla mittareilla. Mikäli mittareista ei päästä sopuun elokuun 2022 loppuun mennessä, neuvotellaan palkantarkistuksista vuodelle 2023 syyskuun 2022 loppuun mennessä.

Ellei vuoden 2023 palkantarkistuksista löydetä ratkaisua edellä mainituilla tavoilla syyskuun 2022 loppuun mennessä, sopimus päättyy 31.12.2022, ellei toisin sovita.

2.2. Yrityskohtaisesti toteutettavan palkankorotuksen suuruus ja ajankohta

Yritys- tai toimipaikkakohtaisesti palkkoja korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,4 % suuruisella paikallisella erällä, jonka jakamisesta työnantaja päättää. Paikallinen erä lasketaan tammikuussa 2022 työsuhteessa olevien työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden henkilökohtaisten palkkojen yh- teenlasketusta summasta. Koko kuukauden työstä poissa olevien työnte- kijöiden palkkoja ei lasketa mukaan, mikäli työntekijälle on palkattu sijai- nen.

Paikallisen erän laskeminen

Palkkoina käytetään aika-, urakka- ja palkkiotyöpalkkoja ilman erillisiä li- siä, esim. palvelusvuosi-, vuorotyö-, olosuhdelisiä.

Esimerkki paikallisen erän laskemisesta

Yrityksellä on tammikuussa kolme työntekijää, A, B ja C. A:n palkka on 15,05 euroa/tunti, B:n palkka on 14,93 euroa/tunti ja C:n palkka on 16,16 euroa/tunti. Palkkojen yhteenlaskettu summa (15,05 + 14,93 + 16,16) on 46,14 euroa/tunti. Paikalli- nen erä on siten 46,14 euroa/tunti x 0,4 % = 0,18 euroa/tunti. Työntekijöiden tuntipalkkojen korottamiseen käytetään yh- teensä 0,18 euroa/tunti työnantajan päättämällä tavalla.

2.3. Kriisilauseke

Yrityksen toimintaedellytysten niin edellyttäessä voidaan paikallisesti luo- pua osittain tai kokonaan pääluottamusmiehen kanssa sopien vuosien 2022 ja 2023 palkankorotuksista. Mikäli yrityksessä maksettavat palkat ovat taulukkopalkan suuruisia, voidaan sopia paikallisesti palattavan ko- konaan tai osittain aikaisempaan taulukkopalkkaan määräajaksi.

2.4. Yrityksessä sovitaan pysyvästi kerran kuussa palkanmaksusta

Jos sopimus siirtymisestä pysyvästi kerran kuussa palkanmaksuun teh- dään 31.3.2022 mennessä, maksetaan vuoden 2022 palkankorotus koko- naan 2,0 % suuruisena yleiskorotuksena. Sopimus tehdään kirjallisesti. Siirtyminen kerran kuussa palkanmaksuun voi tapahtua myös 31.3.2022 jälkeenkin.

Tämä ei koske yrityksiä, joissa palkka maksetaan jo kerran kuukaudessa.

2.5. Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Korotusten tekemisen jälkeen kohtuullisessa ajassa työnantaja kertoo pääluottamusmiehelle, ja ellei pääluottamusmiestä ole valittu, koko työn- tekijäryhmälle työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetyn yrityskoh- taisen erän suuruuden.

2.6. Palkantarkistusten myöhentämisestä sopiminen

Mikäli korotuksen ajankohtaa myöhennetään, sopimus tulee tehdä kirjalli- sesti pääluottamusmiehen kanssa 31.3.2022 mennessä. Ellei yrityksessä ole luottamusmiestä, työnantaja käy neuvottelut koko henkilöstöryhmän kanssa. Sopimus tehdään kirjallisesti.

Mikäli sovitaan palkan tarkistusten myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutoksesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaami- sesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään palkankorotuksen toteuttamisajankohdasta.

2.7. Palkankorotusten huomioiminen työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia toteutettaessa

Mikäli yrityksissä tehdään palkankorotuksia työehtosopimuksen palkanko- rotuksista poikkeavina ajankohtina, voidaan paikallisesti sopia otettavaksi huomioon työehtosopimukseen perustuvia korotuksia toteutettaessa. Täl-

Palkkataulukoiden korottaminen yrityskohtaisissa palkkausjärjes- telmissä

Yrityskohtaisten palkkausjärjestelmien mukaisia työnvaativuusluokka- palkkoja korotetaan palkkausjärjestelmässä sovitulla tavalla. Ellei muuta ole sovittu, yrityskohtaisia palkkataulukoita korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,0 prosentilla.

Nuorten ohjetuntipalkat ovat 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

löin työntekijälle on ilmoitettava, että korotus pitää sisällään työehtosopi- mukseen perustuvan korotuksen.

Nuorten ohjetunti- palkat

senttiä/ tunti

euroa/ kuukausi

2.8. Liittojen tuki

Liitot laativat yhteisen ohjeistuksen esimerkkeineen ja järjestävät koulu- tusta paikallisille osapuolille työehtosopimuksen mukaiseen palkkojen ko- rottamiseen.

2.9. Palkkataulukot

Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden, työntekijöiden vaativuusluok- kapalkat ovat 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien.

Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuus 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

15 v 898 1518

16 v 913 1542

17 v 921 1560

Liitot ovat sopineet Tutustu työelämään ja tienaa -suosituksesta vuosille 2022–2023. Sopimus on työehtosopimuksen liitteenä.

2.10. Keskituntiansion korottaminen

Keskituntiansiota korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen lähinnä al- kavan palkanmaksukauden alusta alkaen samalla sentti- tai euromäärällä kuin henkilökohtaista palkkaa korotetaan.

2.11. Henkilökohtaisen työaikamuotokohtainen palkanosan käyttäy- tyminen palkankorotustilanteessa

Palkka-

ryhmä 1	2360	taista työaikamuotokohtaista palkanosaa ei koroteta työehtosopimuk- sessa sovituilla korotuksilla.
2	2186
3	2074
4	1968
5	1896

euroa/kuukausi

Vuonna 2018 palkantarkistusten yhteydessä muodostettua henkilökoh-

3. Tekstimuutokset

3.1. 5 § Työsuhteen syntyminen ja päättyminen

Muutetaan pykäläviittaukset vastaamaan uutta yhteistoimintalakia (1333/2021) seuraavasti:

Neuvotteluajan laskenta

6. Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-ai- kaistaa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnanta- jan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoi- mintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnanta- jan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat. Yhteistoi- mintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudel- leenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoimintavelvoitteet kat- sotaan yhteistoimintalain 19 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 23 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännök- sistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoi- mintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta yhteistoimintalain 23 §:n mukaan määräytyvän neuvot- teluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.

Pöytäkirjamerkintä:

Pykäläviittaukset yhteistoimintalakiin ovat ainoastaan informatiivisia.

3.2. 6 § Säännöllinen työaika

Yleiset määräykset, Pöytäkirjamerkintä 1

Muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Eri työaikamuodoissa noudatettavat työajat ja työajan järjestä- mistä koskeva erityismääräykset on kirjattu tämän työehtosopi- muksen 7, 8 ja 9 §:iin.

Ennen uuden työaikajärjestelyn käyttöönottoa todetaan yhtei- sesti mihin työehtosopimuksen mukaiseen työaikamuotoon jär- jestely kuuluu.

3.3. 6 § Säännöllinen työaika, Xxxxxxx työaika

Lisätään uusi kohta ”Xxxxxxx työaika ”seuraavasti:

Liukuva työaika

Liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.

3.4. 6 § Säännöllinen työaika, Työaikapankki

Muutetaan työaikapankkia koskeva kirjaus. Uusi kirjaus on voimassa 31.12.2023 saakka riippumatta optiovuoden käytöstä, jonka jälkeen työai- kapankkikirjaus palautuu samaan muotoon kuin sopimuskaudella 5.2.2020-31.12.2021, ellei työehtosopimusneuvotteluissa toisin sovita. Uusi työaikapankkia koskeva kirjaus:

Työaikapankista sovitaan paikallisesti. Sopimus tehdään kirjal- lisesti työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä.

Työaikapankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismääristä, joita ei rajoita työehtosopimuksen 6 §:n enimmäismääriä koskeva kir- jaus. Työaikapankkiin voidaan sopia säästettäväksi työaikaa, työehtosopimuksen mukaisia palkallisia vapaita, säästövapaita, työajaksi muutettavia rahaeriä tai muita rahanarvoisia eriä.

Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteet- tinsä, eivätkä niitä koske esimerkiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentumisajat.

Liitot ovat yhtä mieltä

• ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuotannon keskeyttämiseen

• periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen tur- vautumista.

3.5. 6 § Säännöllinen työaika, Työvuoroluettelon ja työajan tasoittu- missuunnitelman muuttaminen

Lisätään paikallisen sopimisen mahdollisuus työvuoroluettelon tai työajan tasoittumissuunnitelman muuttamisen ilmoitusajasta 2. kappaleeseen seuraavasti:

Pysyväisluontoisista, vähintään 1 kuukauden jatkuvista työvuo- roluettelon tai työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on il- moitettava ao. työntekijöille vähintään kaksi viikkoa aikaisem- min ja tilapäisistä muutoksista, kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa, ellei ilmoitusajoista paikallisesti toisin sovita. Tä- män jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä ennakoimatto- masta syystä, esimerkiksi sairauspoissaolotilanteissa, koneri- koissa tai tilauskannan äkillisesti muuttuessa. Ennen muutok- sen tekemistä siitä on neuvoteltava pääluottamusmiehen ja yk- sittäistä työntekijää koskevasta muutoksesta asianomaisen työntekijän kanssa.

3.6. 6 § Säännöllinen työaika, Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

Muutetaan vuorotyön määritelmää siten, että paikallisesti voidaan sopia vuorojen muuttumisajanjaksosta toisin siten, että se voi olla enemmänkin kuin 3 viikkoa.

Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enin- tään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Paikallisesti voidaan sopia muuttumisajanjaksosta toisin. Työntekijää voidaan kui- tenkin sovittaessa pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuo- rossa, ei kuitenkaan yövuorossa.

3.7. 10 § Lepoajat Päivittäinen lepoaika

Muutetaan 10 § 2. kohtaa siten, että ruokailutauon pituudesta voidaan sopia paikallisesti myös kollektiivisesti.

2. Paikallisesti niin sovittaessa voidaan noudattaa puolen tun- nin pituista ruokailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

3.8. 16 § Vuoro- ilta- ja yötyölisät

Lisätään pykälään 16 uusi kohta 3, jonka mukaan vuorotyölisien ja ilta- ja yötyölisien ajankohdista voidaan paikallisesti sopia toisin.

3. Paikallinen sopiminen vuoro-, ilta- ja yötyölisistä

Vuoro-, ilta- ja yötyölisien ajankohdista voidaan paikallisesti so- pia toisin.

3.9. 18 § Palkanmaksu

Lisätään 1. kohtaan suositus maksaa palkka kerran kuukaudessa, mah- dollisuus maksaa muuttuvat tuntiperusteiset palkanosat ja käsitellä pal- kattomat poissaolot kerran kuukaudessa sekä muutetaan pöytäkirjamer- kintää.

1. Liitot suosittelevat, että palkat maksetaan kerran kuukau- dessa. Ellei paikallisesti toisin sovita, palkat maksetaan sovit- tuina palkanmaksupäivinä vähintään kaksi kertaa kuukau- dessa. Muuttuvat palkanosat, kuten tuntiperusteiset lisät ja yli- työn palkat voidaan maksaa ja palkattomat poissaolot voidaan käsitellä kerran kuukaudessa. Jos palkanmaksupäivä sattuu sunnuntai- tai juhlapäiväksi, palkka maksetaan edellisenä arki- päivänä.

Mikäli työpaikalla siirrytään kuukausipalkkaan 19 §:n mukai- sesti, voidaan palkka maksaa kerran kuukaudessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Muuttuvilla tuntiperusteisilla palkanosilla tarkoitetaan erikseen laskettavia tuntiperusteisiä lisiä, esim. vuorolisiä, erityisolosuh- delisiä, lisä- ja ylityön perus- ja korotusosia, sunnuntaityökoro- tusta, suurjuhlapyhä- ja suurjuhlapyhän aaton korvauksia sekä viikkolepokorvauksia.

3.10. 21 § Arkipyhäkorvaus

Lisätään toiseen kappaleeseen raskaus- ja vanhempainvapaa. Tältä osin tulee voimaan 1.8.2022.

Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuu- kautta ennen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ol- lut työssä työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisesti viimei- senä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seu- raavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta, lomautuksesta, raskaus- tai van- hempainvapaasta tai poissaolo on perustunut työehtosopimuk- sen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin.

3.11. 26 § Sairausajan palkka Korvausjakso

Muutetaan taulukon jälkeistä kappaletta kuulumaan seuraavasti:

Jos henkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 kalente- ripäivän kuluessa, käsitellään poissaoloja yhtenä sairautena. Jotta saman sairauden uusiutumista voidaan pitää uutena sai- rautena, tulee työntekijän työskennellä työvuoroluettelon mu- kaisesti 30 kalenteripäivän ajanjaksolla. Tähän ajanjaksoon ei lasketa vuosilomapäiviä.

3.12. 27 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

Lisätään äitiys- ja isyysvapaan palkkaan palkan ja päivärahan erotus sekä uusi pöytäkirjamerkintä 3. kohdan jälkeen ennen kokonaissuunnitelmaa.

Äitiysvapaan palkka

2. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan äitiysvapaan ajalta palkan ja päivärahan erotus 26 § 1. kohdan mukaisten ajan- jaksojen ajalta työsopimuslain 4. luvun 1 § perusteella tulevan äitiysvapaan alkamispäivästä lukien.

Isyysvapaan palkka

3. Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle makse- taan säännöllisen työajan palkan ja päivärahan erotus. Isyys- ajan palkan maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Erotuspalkan maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äi- tiys- ja isyysrahan suuruudesta sekä perhevapaauudistuksen voimaantulon jälkeen vastaavien perhevapaata koskevien päi- värahojen selvittämistä.

3.13. 27 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa, Adoptiovapaa

Lisätään uusi kohta 4 ja muutetaan numerointia vastaavasti

Adoptiovapaa

4. Työntekijän adoptoidessa lapsen ja ollessa sairausvakuutus- lain mukaisesti oikeutettu adoptiovanhemman vanhempainra- haan, maksetaan adoptioäidille palkan ja päivärahan erotusta 27 §:n 2. kohdan mukaisesti ja adoptioisälle 27§:n 3. kohdan mukaisesti. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt yhden- jaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen adoptiolapsen hoi- toon ottamista.

3.14. 36 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen

Poistetaan toisesta kappaleesta lause: ”Kalenterivuoden tai työsuhteen päättyessä työnantaja antaa työntekijälle veroviranomaisen hyväksymällä tavalla todistuksen perityistä jäsenmaksuista tai tekee ilmoituksen suo- raan verottajalle.”

Lisätään uusi kolmas kappale:

Jäsen ilmoittaa työsuhteen aikana päättyvästä jäsenmaksupe- rinnästä tai palkattomasta jaksosta työsuhteen aikana Teolli- suusliittoon.

3.15. 39 § Paikallinen sopiminen

Lisätään ensimmäisen kappaleen jälkeen, ennen pöytäkirjamerkintöjä.

Vuoropuheluun liittyvät haasteet

Luottamusmiesten ja työnantajaedustajien hyvä yhteistyö työ- paikalla luo edellytykset niin paikalliselle sopimiselle, yrityksen tuottavuuden parantamiselle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle sekä hyvälle työilmapiirille.

Osana paikallisen sopimisen edistämistä liitot tukevat yhdessä työpaikkojen sopijaosapuolia vuoropuheluun liittyvissä haas- teissa. Ongelmien ilmetessä, osapuoli tai osapuolet yhdessä voivat olla liittoihin yhteyksissä ja pyytää apua. Tavat, joilla yh- teistyötä kehitetään, katsotaan tämän jälkeen kunkin työpaikan tarpeiden mukaisesti. Mahdollisiin ongelmiin puututaan kuiten- kin viivytyksettä.

Paikallisesta sopimisesta tuloksia

Onnistuminen paikallisessa sopimisessa edellyttää muutostar- peen yhteistä ymmärtämistä, luottamusta ja sopimisrohkeutta.

Mikäli työpaikalla on jo yritetty sopia yrityksen tuottavuuden, kil- pailukyvyn, työllisyyden tai työhyvinvoinnin parantamiseksi tär- keistä asioista siinä onnistumatta, neuvotteluosapuolet voivat pyytää yhdessä tai yksin molempien liittojen edustajia tueksi paikallisiin neuvotteluihin sopimukseen pääsemiseksi. Tavoit- teena on, että sopimisen haasteisiin saadaan apua mahdolli- simman varhaisessa vaiheessa. Mahdollisiin haasteisiin puu- tutaan viivytyksettä.

Liitot voivat myös auttaa neuvotteluosapuolia avaamalla työeh- tosopimuksen ja työlainsäädännön tarjoamia muita vaihtoeh- toja muutostarpeen ratkaisemiseksi. Liitot eivät puutu paikallis- ten osapuolten sopimusvapauteen.

Ratkaisuun voidaan päästä esimerkiksi seuraavin toimin:

• Purkamalla paikallisen sopimisen esteitä ja siihen liitty- viä ennakkoluuloja.

• Kartoittamalla paikallisen sopimisen tarpeita ja mahdolli- suuksia.

• Varmistamalla että sopijaosapuolilla on ajantasainen tieto sopimisen taustoista ja tavoitteista.

3.16. 41 § Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset

Muutetaan 41 § Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset 2. mom. kuu- lumaan seuraavasti:

Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan viivytyk- settä ja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen tarvitse- mastaan ajasta. Selvitys voi olla esimerkiksi virallinen kokous- kutsu, josta ilmenee minkä elimen kokous on kyseessä, aika ja paikka.

3.17. 45 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Lisätään mahdollisuus sopia vuokratyövoiman käyttämisestä paikallisesti. Muutetaan kappaletta 1 seuraavasti:

Yrityksen on rajoitettava laina- eli komennusmiesten käyttö työ- huippujen tasaamiseen tai muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoi- tetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida suorittaa yrityksen omilla työntekijöillä. Epäterveenä työvoiman vuokrauksena on pidettävä toimintaa, jossa eri työvoimaa hankkivien yritysten toi- mittamat lainamiehet pidemmän aikaa työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijäin rinnalla ja sa- man työnjohdon alaisena. Vuokratyövoiman käyttämisestä voi- daan sopia toisin paikallisesti. Liittojen välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

3.18. Yleissopimus, 7.4. Korvaukset

Muutetaan ateriakorvaus vuodelle 2022 26,21 euroa.

3.19. 8.3 Vuokratyövoima

Lisätään kohdan loppuun uusi 4. kappale, seuraavasti:

Vuokratyövoiman käyttämisestä voidaan sopia toisin paikalli- sesti.

3.20. Irtisanomissuojasopimus, 14 § Lomauttaminen

Lisätään soveltamisohjeen jälkeen kappale Ennalta-arvaamaton ja poik- keuksellinen tilanne sekä pöytäkirjamerkintä seuraavasti:

Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne Ylivoimaisena esteenä pidettävän ennalta-arvaamattoman ja poikkeuksellisen tilanteen kohdatessa työnantaja voi, lomau- tusten ollessa välttämättömiä, noudattaa viiden päivän lomau- tusilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita. Ylivoimaisena esteenä pidetään ennalta-arvaamatonta tilannetta, johon työn- antaja ei ole voinut omilla toimillaan vaikuttaa.

Näissä tilanteissa mahdollinen yhteistoimintaneuvotteluaika on viisi päivää, ellei paikallisesti toisin sovita. Yhteistoimintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työeh- tosopimuksen osa.

Pöytäkirjamerkintä:

Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne ei ole sellainen, joka toistuu esimerkiksi joka pääsiäinen tai joulu.

3.21. Liite 3 Paikallisen sopimisen mahdollisuuksista työehtosopi- muksessa

Tehdään uusi liite 3. ”Paikallisen sopimisen mahdollisuudet työehtosopi- muksessa”, johon kerätään työehtosopimuksesta kohdat, joista voidaan sopia paikallisesti toisin, sekä muutetaan liitteiden numerointia vastaa- vasti.

3.22. 3.23. Liite 4, Soveltamisohje pk-yritykset ja ay-koulutus

Lisätään soveltamisohje uudeksi liitteeksi 4 ja muutetaan liitteiden nume- rointia vastaavasti.

TEOLLISUUSLIITON JÄRJESTÄMILLE KURSSEILLE OSALLISTUMINEN

Pienten ja keskisuurten yritysten ottaminen huomioon

Kemianteollisuus ry ja Teollisuusliitto ry toteavat yhdessä, että kurssien määrässä ja henkilöstöedustajien osallistumisoikeu- dessa huomioidaan pienet ja keskisuuret yritykset.

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä henkilöstöedustajat osal- listuvat töihin ja henkilöstön edustustehtäviin, jolloin kursseille osallistuminen saattaa aiheuttaa tuntuvaa haittaa yrityksen tuo- tannolle tai toiminnalle. Edellä mainituista syistä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kursseilla käydään yleensä hitaam- massa tahdissa verrattuna isoihin yrityksiin. Toimitusvarmuus ei kurssien takia saa vaarantua. Ylityön tekemistä vältetään mahdollisuuksien mukaan ja pyritään ratkaisemaan vapautus työstä joustavin järjestelyin.

Xxxxxxx henkilöstön edustaja on hakeutunut kurssille, ja työnan- taja on tehnyt kielteisen päätöksen tai mikäli työnantaja joutuu yrityksen tuotannollisesta tai toiminnallisesta syystä siirtämään kurssia, pyritään yhteisesti selvittämään muu mahdollinen so- piva ajankohta. Epäselvissä tilanteissa osapuolet voivat olla yh- teydessä Teollisuusliiton koulutusyksikköön ja/tai Kemianteolli- suuden työsuhdeasiantuntijoihin.

Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu tai heidän varamie- hensä eivät pienissä ja keskisuurissa yrityksissä osallistu sa- masta yrityksestä samaan aikaan ay-kursseille, ellei paikalli- sesti toisin sovita.

Kehittämiskeskustelut

Vähintään toimikauden alussa työnantaja käsittelee yhdessä pääluottamusmiehen kanssa

• työpaikan neuvottelujärjestelmälle asetettavia/asetettuja tavoitteita ja sen toimivuutta

• yhteiset tavoitteet yrityksen toimintaedellytysten, paikalli- sen sopimisen, työpaikan ja hyvinvoinnin kehittämiseksi

• Teollisuusliiton järjestämät, työnantajan tuen piirissä ole- vat koulutukset

• luottamusmiehen tehtävään ja yhteisiin tavoitteisiin liitty- vän koulutuksen tarve, aikataulut ja tavoitteet.

Osapuolet suosittelevat, että työsuojeluvaltuutetun kanssa käy- dään samanlainen keskustelu koulutustarpeineen.

Opiskelu

Opiskelumahdollisuuksien monipuolistamiseksi Teollisuusliiton kurssitarjonnassa on myös monimuotokoulutusta. Kurssien ke- hitystyössä hyödynnetään Kemianteollisuuden Paikallisen so- pimisen monimuotokurssin kokemuksia.

Verkko-opinnot

Osa verkko-opinnoista voi olla ohjattuja verkkoluentoja, jotka il- moitetaan ennakkoon ja osa itsenäisesti suoritettavia opintoja, joita toteutetaan suunnitelman mukaan. Myös verkko-opintojen osalta työnantaja maksaa ansionmenetyskorvauksen.

Verkko-opinnoista tehdään ohjeellinen ajankäyttö- ja etenemis- suunnitelma, jonka opiskelija toimittaa kurssin opettajalle. Kou- lutuksissa voi olla myös yhteisiä webinaareja sekä itseopiske- luun tarkoitettua materiaalia ja tehtäviä. Lisäksi mukana voi olla täydentävää materiaalia hyödynnettäväksi oman kiinnostuksen mukaan.

Verkko-opintoihin osallistuakseen opiskelija tarvitsee käyt- töönsä työnantajaltaan tietokoneen, jossa on verkko-opiske- luun riittävät ominaisuudet. Opiskelija voi käyttää myös omaa tietokonetta. Jos verkko-opintoja suoritetaan työpaikalla, työs- kentelytila järjestetään siten, että se mahdollistaa häiriöttömän osallistumisen koulutukseen.

Liittojen sivuilta löytyy pohja, jonka avulla työnantajan edustaja ja henkilöstön edustaja voivat suunnitella ajankäyttö- ja ete- nemissuunnitelman.

Helsingissä 23.11.2021

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Kemianteollisuus ry Kemianteollisuus ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxx

Teollisuusliitto ry Teollisuusliitto ry

3.23. Liite 5 Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuk- sissa

Lisätään uusi kappale ennen pöytäkirjamerkintää seuraavasti:

Kun yhteisesti todetaan, että yritys on ajautumassa poikkeuk- sellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan työnantajan päätöksellä ottaa käyttöön pidennetty lomakausi 1.4.–31.10.

4. Allekirjoituspöytäkirjamerkinnät

4.1 Jatkuva neuvottelu

Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehittää alan työllisyyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopimuksiin sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työ- paikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin.

Osapuolet toteuttavat jatkuvan neuvottelun periaatetta sopimuskauden ai- kana siten, että sopimuskauden aikana neuvotellaan ja etsitään ratkaisua erillisiin teemoihin. Osapuolet voivat neuvotella muistakin esiin tulevista asioista toisen osapuolen esityksestä.

Neuvotteluissa sovitut työehtosopimuksen tekstimuutokset hyväksytään sopijaosapuolten hallinnossa ja tulevat voimaan erikseen sovittuna ai- kana.

Yhteinen strategia yhteistyön ja työehtosopimuksen kehittämiseksi

Laaditaan yhteinen strategia yhteistyön ja työehtosopimusten tavoitteel- liseksi kehittämiseksi 31.5.2022 päivään mennessä, jonka jälkeen toteu- tus tapahtuu jatkuvassa neuvottelussa ja sen asettamissa työryhmissä.

Käytetään pohjana seuraavia yhdessä sovittuja suuntaviivoja ja konkreti- soidaan suuntaviivojen sisältö.

• työmarkkinatoiminta on ennakoivaa, uudistuvaa ja edistyksellistä

• asiakkaiden tarpeisiin ja muutoksiin pystytään vastaaman ketterästi ja nopeasti yhdessä niin liittotasolla kuin yrityksissäkin

• ymmärretään hyvinvoivan ja motivoituneen henkilöstön merkitys yritysten pärjäämisessä

• yhdessä parannetaan kemianteollisuuden vetovoimaisuutta erityi- sesti nuorten keskuudessa

• sopimuskausien aikana työrauha pitää

• kaikki toimet tähtäävät siihen, että Suomessa toimivat kemianteolli- suuden yritykset ovat kilpailukykyisiä maailman markkinoilla

Perhevapaauudistustyöryhmä

Xxxxxx perhevapaauudistus (HE 129/2021) toteutuu, työryhmä toteuttaa perhevapaauudistuksen voimaantuloon mennessä (näillä näkymin elokuu 2022) työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan palkkamääräysten mu- kauttamisen nimikkeistöstä johtuen vastaamaan perhevapaauudistusta. Toteutus tehdään siten, että kustannukset eivät nouse ja palkallisten va- paapäivien kokonaislukumäärä pysyy uudistamista edeltävällä tasolla.

Jos työryhmän työ ei ole valmistunut lain voimaan tuloon mennessä, äi- tiysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan siten, että raskaus- vapaaseen ja -rahaan oikeutettu työntekijä olisi oikeutettu saamaan ras- kausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta palkkaa yhteensä vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu äitiysvapaan palkkaa. Isyysva- paan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan puolestaan siten, että van- hempainvapaaseen ja -rahaan oikeutettu isä olisi oikeutettu saamaan van- hempainvapaan ajalta palkkaa vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu isyysvapaan palkkaa.

Työaikakokeilu

Liitot käynnistävät ajalle 18.1.2022 – 31.12.2023 määräaikaisen hank- keen, jossa seurataan työpaikkakohtaisia työaikakokeiluja uudentyyppi- sistä, osapuolten yhteisen edun mukaisista työaikajärjestelyistä. Paikalli- sesti sopien näissä kokeiluissa voidaan poiketa työehtosopimuksen 2. lu- vun määräyksistä enintään työehtosopimuskauden ajaksi. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava työaikalain pakottavaa lain- säädäntöä (työajan määritelmä, lisä- ja ylityön määritelmät ja suostumus, työajan enimmäismäärä keskimäärin 48 tuntia viikossa kalenterivuoden ajanjaksolla).

Jos paikallisessa sopimuksessa on poikettu työehtosopimuksen määräyk- sistä, sopimus on saatettava liittojen työaikatyöryhmälle tiedoksi. Liitot ei- vät puutu osapuolten sopimusvapauteen.

Työantajan edustaja ja henkilöstön edustaja tai henkilöstö yhdessä voivat ilmoittaa työpaikkansa kokeiluun milloin tahansa sopimuskauden aikana. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostitse osoitteeseen paikallinensopimi- xxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Liittojen välinen työryhmä antaa mukaan lähteville neuvotteluosapuolille alkukoulutuksen pakottavista työaikamääräyksistä.

Työryhmä laatii 31.10.2023 raportin kokeilusta saaduista tuloksista ja esit- tävät näiden perusteella mahdollisia muutoksia työehtopimukseen tai Mo- nipuoliset työajat kemianteollisuudessa -oppaaseen.

Kemianteollisuuden nuorten oppisopimusmalli

Kemianteollisuus ry ja Teollisuusliitto ry nimeävät työryhmän, joka luo toi- mialalle uuden työssäoppimisen mallin ammatilliseen toisen asteen kou- lutukseen 31.5.2022 mennessä. Uuden mallin on tarkoitus kasvattaa nuor- ten, 16–20-vuotiaiden, opiskelijoiden koulutus- ja työssäoppimisjaksoja kemianteollisuuden jäsenyrityksissä. Työryhmä linjaa uuden mallin palk- kaporrastuksesta opiskelijan osoittamiin näyttöihin perustaen ja aloitus- palkkaan kiinnitetään erityistä huomiota. Malliin kuuluu myös opettajille suunniteltava koulutusjakso, jonka avulla lisätään yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä. Työryhmä keskustelee yritysten, koulutuksen järjestä- jien ja alan opettajien kanssa mallin toimivuudesta. Mallin valmistuttua sitä pilotoidaan ensin soveltuvissa oppilaitoksissa ja yrityksissä.

Niillä työpaikoilla, joissa nuorten oppisopimusmalli otetaan käyttöön, käy- dään yhdessä läpi oppisopimusoppilaan perehdyttämiskäytännöt.

Mallilla halutaan lisätä alan vetovoimaa nuorten osaajien keskuudessa, vastata työvoimatarpeeseen sekä alan hiilineutraaliuskehityksen vauhdit- tamaan osaamistarpeeseen.

Palkkausjärjestelmien kehittäminen

Perustetaan liittojen ja yritysten asiantuntijoista koostuvat työryhmät, joi- den tehtävänä on kehittää Muovituoteteollisuuteen ja kemian tuoteteolli- suuteen, Kemian perusteollisuuteen ja Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuteen kahden sopimuskauden aikana kehyspalkkausjärjestelmät, jotka ohjaavat uudistamaan ja käyttämään ammattiosaamista sekä työs- kentelemään joustavasti ja ketterästi toimintaympäristön asettamien vaa- timusten sekä organisaatioiden kehittymisen mukaisesti.

Kehyspalkkausjärjestelmä on helppokäyttöinen ja antaa myös mahdolli- suuden käyttää ja kehittää yrityskohtaisia palkkausjärjestelmiä. Kehys- palkkausjärjestelmä antaa mahdollisuuden kehittää omaa palkkapolitiik- kaansa, joka tukee yrityksen toiminnan ohjausta, johtamista ja tavoitteiden saavuttamista.

4.2. Paikallisen sopimisen kokonaisuus Sparraustilaisuudet

Sopimusosapuolet aloittavat yritysten neuvotteluosapuolille suunnattuja paikallisen sopimisen sparraustilaisuudet. Niiden tarkoituksena on tavoit- taa kaikki Kemianteollisuus ry:n jäsenyritykset ja luoda perusta työpaikka- tason sopimiselle alalla.

Yhteiset koulutukset

Sopimusosapuolet järjestävät keväällä ja syksyllä kiertueen yritysten neu- votteluosapuolille työehtosopimusten paikallisen sopimisen mahdollisuuk- sista ja tuovat esille hyviä sopimisen käytäntöjä alan yrityksistä. Tilaisuuk- sien tarkoituksena on rohkaista osapuolia kokeilemaan paikallista sopi- mista.

Paikallisen sopimisen kurssi työnantajien edustajille ja luottamus- miehille Murikassa 29.3.2022 + 1 etäpäivä

Kemianteollisuus ja Teollisuusliitto kouluttavat yhdessä neuvotteluosa- puolet paikallisen sopimisen mahdollisuuksiin. Koulutuksen tarkoituksena on tukea osapuolten yhteistyötä.

Työkalu työaikojen suunnitteluun

Sopimusosapuolet rakentavat kevään 2022 aikana helppokäyttöisen työ- kalun paikallisen sopimisen helpottamiseksi erityisesti työaikakysymyk- sissä.

Työaikaopas

Päivitetään Monipuoliset työajat kemianteollisuudessa -opas. Oppaassa huomioidaan pienten, keskisuurten ja suurten yritysten erityistarpeet.

Yhteistyön tasomittaus

Sopimusosapuolet jatkavat tiedon jakamista yhteistyön tasomittauksesta työpaikoille ja tarjoavat mahdollisuutta osana sparraustilaisuuksia purkaa tasomittauksen tuloksia. Tasomittauksen tavoitteena on yhteistyön vah- vuuksien ja kehittämiskohteiden selvittäminen. Mittaus voidaan tehdä työnantajien ja henkilöstön edustajille tai laajemmalle joukolle. Yhteistyön tasomittarin teemoina ovat toimintaympäristö, luottamus, osaaminen ja työhyvinvointi.

Tarinakilpailu

Sopijaosapuolet jatkavat tarinakilpailua, jolla kerätään hyviä käytäntöjä paikallisesta sopimisesta. Kilpailuun osallistutaan kertomalla hyviä esi- merkkejä paikalliseen sopimiseen liittyvästä työpaikan neuvottelukulttuu- rista. Työpaikan neuvotteluosapuolet kirjoittavat tarinan joko yhdessä, yk- sin, parina tai ryhmässä. Tarinoita voidaan julkaista esimerkiksi liittojen nettisivuilla. Lisäksi niitä hyödynnetään paikallisen sopimisen kehittämi- sessä toimialalla. Parhaat tarinat palkitaan syksyllä 2022 yhdessä Ammat- tiliitto Pron kanssa pidettävässä gaalaillassa.

Paikallisen sopimisen toteutumisen seuranta kemianteollisuuden sopimusaloilla

Sopimusosapuolet mittaavat neljännesvuosittain paikallisen sopimisen toimivuutta lyhyellä kyselyllä. Kyselyn painopisteessä ovat kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävät paikalliset sopi- musneuvottelut etenkin työaikakysymyksissä ja miten näissä on edis- tytty. Liitot käsittelevät jatkuvassa neuvottelussa mahdollisia epäkohtia ja minkälaisia toimenpiteitä nämä liitoilta vaativat.

4.3. Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvointi syntyy työn tavoitteista, tarkoituksesta ja sisällöstä, työyh- teisön ja yksilöiden erilaiset tarpeet, resurssit ja vahvuudet tunnistavasta sekä yhteensovittavasta johtamisesta sekä työyhteisötaitojen hallinnasta kohti menestyvää liiketoimintaa. Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava.

Työkyvyn tukeminen

Sopijaosapuolet keräävät hyviä käytäntöjä eri ikäisten työntekijöiden työ- kyvyn ylläpitämisestä järjestämällä yhteisen keskustelutilaisuuden alan työnantajille ja luottamusmiehille.

Sairastavuuden vähentäminen

Seurataan sairauspoissaolojen kehittymistä, tavoitteena sairauspoissa- olojen väheneminen. Selvitetään tarvittaessa keinoja poissaolojen aiheut- tamien tuotannollisten ongelmien ratkaisemiseksi. Kerätään hyviä käytän- töjä, joilla on vaikutusta sairauspoissaolojen vähentämiseen. Näitä voi olla esim. korvaava työ, varhainen välittäminen, esimiehen luvalla sairauspois- saolo, yhteistyö työterveyshuollon kanssa.

4.4. Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta

Osapuolet pitävät tärkeänä, että työpaikalla tapahtuva koulutus on hyvää työkulttuuria ja tehokasta oppimista edistävää. Oppimisjakson suunnitte- lussa, toteutuksessa ja arvioinnissa tarvitaan laajaa ja monipuolista yhteis- työtä oppilaitosten ja työpaikan edustajien kesken koulutuksen tavoitteet huomioon ottaen.

Harjoittelijan oppimistavoitteet täyttävistä tehtävistä sovitaan harjoitteluso- pimuksessa kunkin oppilaitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Tavoitteena on, että harjoittelun jälkeen harjoittelija osaa arvioida opinnoissaan synty- nyttä osaamista suhteessa työelämän vaatimuksiin ja arvioida omaa osaa- mistaan suhteessa niihin.

Harjoittelijalle nimetään työpaikkaohjaaja, joka voi olla esimies, toimihen- kilö tai työntekijä, jolla on ohjaamiseen tarvittava osaaminen. Työpaikka- ohjaajan tehtävänä on huolehtia harjoittelun tavoitteiden täyttymisestä, riit- tävästä perehdytyksestä ja ohjauksesta. Työpaikkaohjaajalle maksetaan peruspalkka tai mikäli syntyisi ansionmenetystä, korvaus ansionmenetyk- sestä.

4.5. Työpaikan suunnitelmat

Liitot suosittelevat, että työpaikoilla laadittavaksi tulevat erilaiset suunnitel- mat yhdistetään käytännölliseksi kokonaisuudeksi. Uuden yhteistoiminta- lain mukaiseen työyhteisön kehittämissuunnitelmaan voidaan sisällyttää työsuojelun toimintaohjelma, tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuus- suunnitelma. Suunnitelmien yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi hel- pottaa kokonaiskuvan hahmottamista, vähentää hallinnollista taakkaa, edesauttaa suunnitelmien ylläpitämistä ja auttaa keskustelun fokusointia eri aihealueiden osalta siten, että se vastaa käytännön työelämän tarpeita.

4.6. Työrauha ja valvontavelvollisuus

Työehtosopimuksen 4 §:n kohdissa 2–6 määritetään työrauha ja valvon- tavelvollisuus sekä eri osapuolten roolit ja tehtävät muun muassa työtais- teluiden ennaltaehkäisemiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Liitot arvioi- vat nykyisen järjestelmän toimivuutta ja laativat yhteisen kirjallisen toimin- tatavan 30.6.2022 mennessä, jolla tehostetaan määräyksen toimivuutta ja selkeytetään osapuolten rooleja työtaistelun uhatessa tai sen aikana. Huomioita kiinnitetään muun muassa tiedon saamiseen uhkaavasta työ- rauhahäiriöstä riittävän ajoissa, yhteiseen viestiin riidan osapuolille ja ai- heutuvien vahinkojen käsittely. Liitot voivat kuulla yritystason edustajia tässä työssä.

5. Sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa 18.1.2022−31.12.2023 saakka, ellei alla olevasta muuta johdu, jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä vii- meistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puo- lelta kirjallisesti irtisanottu.

Vuoden 2023 korotuksista ja sopimuskaudesta sovitaan syyskuun 2022 loppuun mennessä. Palkankorotukset määräytyvät ensisijaisesti liittojen kesken sovittavilla mittareilla. Mikäli mittareista ei päästä sopuun elokuun 2022 loppuun mennessä, neuvotellaan palkantarkistuksista vuodelle 2023 syyskuun 2022 loppuun mennessä.

Ellei vuoden 2023 palkantarkistuksista löydetä ratkaisua edellä mainituilla tavoilla syyskuun 2022 loppuun mennessä, sopimus päättyy 31.12.2022, ellei toisin sovita.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai so- pimusneuvottelut ovat päättyneet.

6. Pöytäkirjan sitovuus ja tarkastaminen

Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin osapuolten välisellä työehtosopimuksella. Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi yhtäpitä- vää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksin.

Helsingissä 21.1.2022

KEMIANTEOLLISUUS KT RY

Minna Etu-Seppälä Xxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

TEOLLISUUSLIITTO RY

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx

ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIAN TEOLLISUUDEN PALK- KAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVA SOPIMUS

1 Johdanto

Tämä palkkausjärjestelmä kuuluu osana Kemianteollisuus ry:n ja Teolli- suusliitto ry:n väliseen öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuutta koskevaan työehtosopimukseen. Palkkausjärjestelmän tarkoituksena on määritellä, millä perusteella ja millä tavoin tuotantolaitosten työntekijäin palkkaus määräytyy. Palkkaussopimuksessa mainittujen eri palkkaryhmien ohjepal- kat määritellään edellä mainitussa työehtosopimuksessa.

Palkkausjärjestelmä ei perustu vakansseihin eikä säätele laitosten miehi- tystilannetta.

Palkkausjärjestelmän tavoitteena on, että se tehokkaan koulutustoiminnan avulla lisää henkilökunnan ammattipätevyyttä ja luo koko työelämän ajaksi mahdollisuuksia, jotka kannustavat kehittämään ammattitaitoa ja palkitse- vat siitä. Korkea ammattitaito parantaa toiminnan laatua, jolloin tuottavuus nousee, tuotteiden laatu paranee ja työturvallisuus sekä ympäristönsuo- jelu kehittyy.

Palkkausjärjestelmä ottaa huomioon tehtävien vaativuuden sekä henkilön ammattitaidon. Palkkaporrastusta varten on olemassa viisi vaativuusluok- kaa, joita merkitään vaativammasta vähiten vaativaan numeroilla 1, 2, 3, 4 ja 5. Henkilön sijoittuminen näihin palkkaryhmiin määräytyy hänen am- mattitaitonsa perusteella.

Palkkaryhmästä toiseen siirtyminen tapahtuu ammattipätevyyden lisään- tymisen perusteella, mikä puolestaan tapahtuu järjestelmällisen koulutuk- sen ja työnopastuksen avulla yhdessä tehtävään harjaantumisen kanssa.

Jokainen joutuu työskentelemään kaikissa niissä tehtävissä, joita asian- omaisen ammatin hallinta edellyttää. Ammattitaidon ajan tasalla pitäminen edellyttää tuotantoteknologian ja ammattitaitovaatimusten muuttuessa uu- sien tietojen ja taitojen hankkimista. Palkkauksen kannalta tämä merkit- see, että henkilölle maksetaan palkkaa näissä palkkaryhmissä sen mu- kaan, mitä hän osaa, eikä sen mukaan, mitä hän kulloinkin tekee.

Henkilön palkkakehitys palkkaryhmissä on ensisijaisesti riippuvainen siitä, miten hänen ammattitaitonsa kehittyy ylempään palkkaryhmään siirty- mistä varten. Tämän lisäksi maksetaan jokaisessa ryhmässä ns. aikahar- jaantumislisää määräajan kuluttua laskettuna siitä hetkestä, jolloin henkilö on nimetty kyseiseen ryhmään.

Saavutetun ammattitaidon lisäämiseksi, syventämiseksi tai monipuolista- miseksi on palkkaryhmissä etenemisen rinnalle ja lisäksi luotu mahdolli- suus siirtyä erikseen sovitulle vastuualueille.

Erikseen sovituille vastuualueille on mahdollisuus siirtyä, kun on olemassa vastuualueita, joiden tehtävät ovat laajuudeltaan, vaativuudeltaan tai vas- tuultaan vaativampia kuin kyseisen osaston tai ammattiryhmän korkeim- man palkkaryhmän tehtävät ja asianomainen henkilö täyttää erikseen so- vitun vastuualueen hoitamiselle asetetut edellytykset. Näillä erikseen so- vituilla erikoisvastuualueilla työskentelevien henkilöiden palkkaus määrit- tyy tässä palkkausjärjestelmässä sovitulla tavalla.

Lisäksi työnantaja ottaa huomioon henkilöiden henkilökohtaisia erityisomi- naisuuksia maksamalla pätevyyslisää.

II Palkkausjärjestelmä

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan Neste Oil Oyj:n tuotantolaitosten, sekä Borealis Polymers Oy:n, BEWI RAW Oy:n, Gasum Oy:n, INEOS Composites Finland Oy:n Kilpilahden tuotantolaitosten ja Neste Jacobs Oy:n kaikkiin vakinaisessa työsuhteessa oleviin työntekijöihin, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta.

Pöytäkirjamerkintä:

Kesätyöntekijöihin ja harjoittelijoihin sovellettavat palkkauspe- rusteet määritellään yhtiöittäin ja ne annetaan tiedoksi pääluot- tamusmiehelle.

2 § Vaativuusporrastus ja sijoittuminen palkkaryhmiin

Tehtävät on porrastettu viiteen vaativuusluokkaan eli ryhmään ammatin- hallinnan perusteella, jolloin huomioidaan ammattiin tähtäävä koulutus ja ammatissa harjaantumisaika. Hyväksytystä ammattikoulutuksesta laske- taan puolet koulutusajasta ammatissa oloajaksi seuraavin poikkeuksin:

99

98

a. Ylioppilaspohjaisen ammattiin tähtäävän ammattikoulun suo- rittaneille lasketaan koulutusajasta ammatissa oloajan ve- roiseksi ¾.

b. Kemian prosessiteollisuuskurssin aika luetaan sen hyväksy- tysti suorittaneille ammatissa oloajan veroiseksi.

c. Työnantajan toimesta työpaikalla tapahtuva koulutus laske- taan kokonaan ammatissa oloajan veroiseksi.

d. Muusta hyväksytystä ammattikoulutuksesta noudatetaan xxxx- seen tehtyä sopimusta. Erityisesti tuotantotehtävissä henkilön sijoittuminen ryhmään määräytyy sen perusteella, miten asi- anomainen on ammatillisesti pätevä hallitsemaan tuotantolai- tosten kokonaistoiminnan eri osien eli ns. tehtäväkokonai- suuksia. Harjaantuminen tehtävään edellyttää vähimmäisai- koja, jotka on esitetty eo. ryhmän vaatimuksissa. Siten luokitus eri ryhmiin ja siirto ryhmästä toiseen edellyttää paitsi luokitus- määritelmän edellyttämän pätevyyden hallintaa myös sopi- muksessa mainittujen ajallisten kokemusmäärien täyttämistä.

3 § Ryhmittelyvaatimukset

Palkkaryhmä 5: ammattimiesharjoittelija

˗ Ikä vähintään 18 vuotta

˗ Soveltuvuus 3-vuorotyöhön

˗ Ammattikoulun tai siihen rinnastettavien kurssien suoritus suositeltava.

Palkkaryhmä 4: nuorempi ammattimies

˗ Nimitys 3 kuukauden kuluttua

˗ Huomioidaan asianomaisen mahdollinen ammattikoulun tai siihen rin- nastettavien kurssien suorittaminen tai aikaisempi kokemus prosessi- teollisuudessa.

Palkkaryhmä 3: ammattimies

˗ Tuotantomies 4:nä 15 kuukautta

˗ Peruskurssin hyväksytty suoritus

˗ Kahden tehtäväkokonaisuuden, josta toinen on ns. perustehtäväkoko- naisuus, hallinta

Palkkaryhmä 2: ammattimies

˗ Tuotantomies 3:na 1 ½ vuotta

˗ Jatkokurssin hyväksytty suoritus

˗ Kolmen tuotantotehtäväkokonaisuuden hallinta

Palkkaryhmä 1: vanhempi ammattimies

˗ Tuotantomies 2:na kaksi vuotta

˗ Kyky toimia ensiasteen esimiehenä erikoistapauksissa

˗ Seitsemän tuotantotehtäväkokonaisuuden hallinta

Pöytäkirjamerkintä:

Tuotannossa työskentelevistä käytetään yleisnimikettä ope- raattori.

4 § Operaattorin tehtäväkuvan laajennus

Perushuoltotehtävät ja analyysit voidaan sisällyttää kaikkien tuotantomies- ten tehtäviin.

Jos ko. tehtäviä ei ole sisällytetty tehtäväkokonaisuuksiin tai erikseen so- vittuihin erityisvastuualueisiin, voidaan osastokohtaisesti sopia operaatto- rin tehtäväalueen laajentamisesta seuraavilla edellytyksillä:

˗ Operaattori tekee sekä havaitsemiaan että hänelle osoitettuja perus- huoltotehtäviä, jotka voidaan suorittaa ilman työkaluja tai normaalien työkalujen, kuten jako- ja lenkkiavaimien, putkitonkien, meisselien jne. avulla. Erikoistyökaluja vaativat työt, kuten lyöntiavainta vaativat suu- rien laippojen kiristykset, eivät kuulu perushuoltotehtäviin.

˗ Operaattori suorittaa tuotantotoiminnassa käytettävien ja syntyvien ai- neiden ominaisuuksien mittauksia, kuten esimerkiksi nestekaasujen kuparikorroosio, tisleiden tohtorin koe, savukaasujen happipitoisuus ja sulaindeksi, ominaisuuksien mittauksella tarkoitetaan tässä pääasi- assa kenttälaitteiston tehtäviä tai muutoin vaikeusasteeltaan vastaavia mittauksia.

˗ Operaattori osallistuu aktiivisesti perushuoltotehtävien suorittamisesta ja ominaisuuksien mittauksista annettaviin koulutuksiin.

˗ Lisä voidaan sopia maksettavaksi, vaikkei osastolla perushuoltotehtä- vien rinnalla olisikaan tehtävissä tässä tarkoitettuja analyysejä.

˗ Lisä sovitaan vähintään vuoden pituiseksi määräajaksi ja maksamispe- rusteet tarkistetaan ennen määräajan päättymistä

Tehdyn sopimuksen perusteella maksetaan työntekijälle erillisenä lisänä 1.10.2007 lukien 60 € kuukaudessa. Paikallisesti voidaan sopia lisäam- mattitaitolisän sisällyttämisestä palkkaan.

5 § Tuotantomiesten ryhmittelyvaatimusten määritelmät

Yksi tuotantotehtävän kokonaisuus tai vastaava, esimerkiksi:

Tehtäväkokonaisuudella tarkoitetaan sovittua kokonaisuutta, jonka oppi- minen normaalitilanteessa edellyttää vähintään kuuden kuukauden pi- tuista opiskelua ja työskentelyä määritetyn tehtäväkokonaisuuden alu- eella. Tämän jälkeen asianomainen henkilö pystyy vaaditulla tavalla hoi- tamaan tehtäväkokonaisuuteen kuuluvat tehtävät.

Tehtäväkokonaisuudella tarkoitetaan esim. prosessiyksikköä laitteineen ja tehtävien hoitoon liittyvine ohjaus- ja tietojärjestelmineen. Tehtäväkoko- naisuus voi koostua myös tuotantolinjan osan eriasteisesta hallinnasta; laaduntekemiseen, asiakaspalveluun, turvallisuuteen ja ensiapuun, kun- nossapitoon sekä ympäristönsuojeluun liittyvistä tehtävistä.

Tehtäväkokonaisuuksilla mitataan ammattimiesten osaamisen laajuutta ja ammattitaitoa. Tehtäväkokonaisuudet sovitaan yksiköittäin paikallisesti työnantajan ja työntekijöiden kesken. Yhtiöittäin ja yksiköittäin sovitut teh- täväkokonaisuudet todetaan tarvittaessa palkkauksen yhteistoimikun- nassa.

6 § Tuotantotehtäväkokonaisuudet tai vastaavat

Työehtosopimukseen 25.1.1993 – 30.11.1994 kirjatut ja sen jälkeen yh- teistoimikunnassa aiemmin hyväksytyt tuotantotehtäväkokonaisuudet ovat voimassa siihen saakka, kunnes niistä sovitaan toisin edellä olevan pykälän tarkoittamalla tavalla paikallisesti.

7 § Kunnossapitotyöntekijöiden ja muiden kuin varsinaisten tuotan- totyöntekijöiden ryhmittelyvaatimukset

Ryhmä 5

˗ Ikä vähintään 18 vuotta

˗ Soveltuu tehdastyöhön

˗ Ammattikoulun tai siihen rinnastettavien kurssien suoritus suositelta- vana

˗ Tähän ryhmään kuuluvat lisäksi

˗ Rakennusmies

˗ Ammattimiesharjoittelija

˗ Siistijä

˗ Asentajaharjoittelija

Pöytäkirjamerkintä:

Siistijöillä on mahdollisuus koulutukseen ja osoitetun osaami- sen kautta siirtyä 4. palkkaryhmään

Ryhmä 4

Tähän ryhmään kuuluvat varsinaisten ammattimiesten apuna työskente- levät työntekijät (nuoremmat ammattimiehet) ammatissaan kehittyäkseen. Edellytyksenä kolme kuukautta ryhmässä 5.

˗ laitosmies

˗ rakennusmies

˗ nuorempi asentaja

˗ nuorempi varastotyöntekijä

˗ siistijä

Ryhmä 3

Ne työntekijät (ammattimiehet), jotka suorittavat aputöitä vaikeissa olo- suhteissa tahi vaativia tehtäviä, joissa edellytetään puolentoista vuoden kokemusta ja työmenetelmän tuntemusta sekä

˗ rakennusmies

˗ autonkuljettaja

Siistijä voi nousta palkkaryhmä 3:een edellyttäen, että siistijän osalta palk- karyhmä 3:een nostamisen yleiset edellytykset täyttyvät ja siistijä osoittaa suorittaneensa siistijän työhön soveltuvan ammattitutkintolain mukaisen tutkinnon tai erikoisammattitutkinnon.

Ryhmä 2

Ne työntekijät (ammattimiehet), jotka suorittavat varsinaisia ammattitöitä, joiden suorittajilta vaaditaan noin kolmen vuoden kokemusta ammatis- saan. Kaikissa tapauksissa on ryhmään 2 siirtymisen edellytyksenä, että asianomainen työskentelee ammattitehtävissä ja että hän on kehittynyt si- ten, että hän pystyy hoitamaan tätä tehtävää itsenäisesti. Lisäksi tähän ryhmään voi siirtyä kuorma-autonkuljettaja, joka hallitsee kuorma-autoon käytettävien raskaiden lisälaitteiden (esim. lumiaura, lana, perävaunu, jne.) käytön, sekä edustusautonkuljettaja ja satamamies.

Ryhmä 1

Tähän ryhmään kuuluvat varsinaiset ammattityöntekijät, eli vanhemmat ammattimiehet ja siirtymisen edellytyksenä on joko ennen yhtiön palveluk- seen tuloa tai sen jälkeen hankittu perusteellinen ammattitaito.

Lisäksi henkilöllä tulee olla omalta ammattialaltaan teoreettisten perustie- tojen lisäksi viiden vuoden työkokemus.

Asianomaisella tulee lisäksi olla tehtäväänsä nähden tarpeellisen laitok- sen yleistuntemus sekä kyky toimia esimiehenä erikoistapauksissa. Li- säksi tähän ryhmään kuuluvat:

˗ satamamies, joka hoitaa kaikkien satamalaitureiden kautta tapahtuvia laivauksia

˗ veneenkuljettaja, jolla on satamamies 1:ltä vaadittava satamamiesteh- täväpätevyys sekä Merenkulkuhallituksen tarkastajan edellyttämä pä- tevyys veneen kuljettamisesta.

˗ Laivausmies, mikäli hallitsee 7 tuotantotehtäväkokonaisuutta ja on toi- minut laivaustehtävissä.

Palkkaryhmittelyn mukaisen yleisnimikkeen rinnalla voidaan käyttää lähei- semmin ammattialan kuvaavaa nimikettä esim. koneasentaja.

8 § a) Siirtyminen erikseen sovituille erikoisvastuualueille

Osasto-, yksikkö- ja projektikohtaisten tarpeiden mukaan voidaan työnan- tajan ja työntekijöiden edustajien välillä sopia työpaikoittain ja osaamisalu- eittain erikoisvastuualueita, joiden hoitajaksi työntekijällä on mahdollisuus siirtyä, kun hän täyttää erikseen määritellyn vastuualueen hoitamiselle asetetut edellytykset. Erikseen sovittujen erikoisvastuualueiden tehtävät ovat laajuudeltaan, vaativuudeltaan tai vastuultaan vaativampia kuin osas- ton tai ammattiryhmän korkeimman palkkaryhmän tehtävät. Tässä tarkoi- tetut vastuualueet eivät ole vakansseja.

Siirtymisedellytyksenä erikseen sovituille erikoisvastuualueille on aina en- sisijaisesti tarpeen perusteella tapahtunut erikoisvastuualueen määrittely.

Muiden siirtymisedellytysten määrittelyssä otetaan huomioon erikseen so- vitun erikoisvastuualueen tehtävät ja ao. henkilön koulutus ja kokemus- tausta alla mainittujen, yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti.

1. Kokemus

Vähintään viisi vuotta työkokemusta yhtiöissä, josta vähintään kaksi vuotta työskentelyä osaston/ammattiryhmän korkeimmassa palkkaryhmässä.

2. Soveltuvuus

Erikseen sovituille erikoisvastuualueille sovitaan työnantajan ja työnteki- jöiden edustajien välillä yleiset soveltuvuuskriteerit. Työnantaja määritte- lee edellä mainittujen kriteerien perusteella asianomaisen henkilön sovel- tuvuuden kyseisen erikseen sovitun erikoisvastuualueen hoitajaksi. Mää- rittelyssä työnantaja kuulee lähimmän esimiehen arvion ja informoi asian- omaista työryhmää. Soveltuvuudessa voidaan käyttää myös ulkopuolista arviointia.

3. Valmentautuminen Koulutus ja harjoittelu

Erikseen sovitun erikoisvastuualueen hoitamiseen valmentaudutaan itse- opiskelulla ja/tai kurssimuotoisella opiskelulla.

Harjoittelu muodostaa osan valmistautumista. Harjoittelun tarkoituksena on täydentää koulutuksella saatuja tietoja. Harjoittelun osana on aina ky- seisen erikseen sovitun erikoisvastuualueen hoitamiseen liittyvä harjoit- telu vastuualueen määrittelyn tarkoittamassa laajuudessa.

Koulutus- ja harjoittelusuunnitelman, joka sisältää molempia osapuolia si- tovan aikataulun, laatii työnantaja kyseisen henkilön koulutuksen ja työko- kemuksen huomioon ottaen. Suunnitelman laatimisessa kuullaan henkilöä ja asianomaista luottamusmiestä.

Koulutuksen ja harjoittelun kesto on yhdessä, tai niin sovittaessa, useam- massa jaksossa yhteensä noin kuusi kuukautta. Määrittelyssä otetaan huomioon soveltuvin osin aiemmin hankitut tiedot ja taidot. Projektiluontei- sia tehtäviä hoidettaessa edellä mainitusta kuuden kuukauden aikarajasta voidaan poiketa.

Osaamisen osoittaminen

Koulutus- ja harjoittelusuunnitelmaan liittyen todetaan oppiminen ja osaa- minen soveltuvalla menettelyllä, joka voi olla joko kysymyssarja, työtehtä- vien simulointi, työnäytteitä tai muu yhteisesti soveltuvaksi todettu menet- tely tai edellä mainittujen menettelyjen yhdistelmä.

4. Erikseen sovitun erikoisvastuualueen hoitaminen ja palkkaus

Henkilön täyttäessä edellä mainitut edellytykset ja ryhdyttyä hoitamaan sekä hoitaessaan erikseen sovitun erikoisvastuualuetta hänelle makse- taan erillislisä, jonka suuruus on 10 % palkkaryhmä 1:n ryhmäohjepal- kasta.

8 § b) Siirtyminen määräaikaisille erikseen sovituille erikoisvastuu- alueille

8 §:n a-kohdan mukaisesti voidaan sopia projektiluonteisia määräaikaisia erikseen sovittuja erikoisvastuualueita. Määräaikaisella projektityöllä tar- koitetaan tätä kohtaa sovellettaessa siirtymistä kokopäivätoimisesti hoita- maan erikseen sovitun erikoisvastuualueen tehtävää yli yhden kuukauden pituiseksi ajaksi.

Siirtymisedellytykset kokemus, soveltuvuus ja valmentautuminen tarkas- tellaan 8 §:n a-kohdan periaatteita soveltaen kyseisen tilanteen erityistar- peet huomioiden.

Projekti määritellään kirjallisesti ennen tehtävään siirtymistä.

Projektitehtävään siirtyminen sovitaan kirjallisesti ennen tehtävään siirty- mistä, jolloin määritellään projektin kesto ja kouluttamisaika.

Projektivastuualueelle siirtyville maksetaan siirtymisen alusta alkaen mää- ritellyltä ajalta erillinen lisä, jonka suuruus on 10 % palkkaryhmä 1:n ryh- mäohjapalkasta.

Muut kuin tässä tarkoitetut projektitehtävät hoidetaan nykyisen palkkaus- järjestelmän korvausperiaatteiden mukaisesti.

8 § c) Teknologian ja siitä johtuvat ammattitaitovaatimusten muu- tokset

Työntekijän ammattitaitovaatimusten muutosta tarkastellaan aina silloin, kun tuotantotoimintaan liittyvä teknologia oleellisesti muuttuu ja tämä ai- heuttaa uusia vaatimuksia ammattitaidolle.

Teknologian muutos tässä yhteydessä voi tarkoittaa esimerkiksi uutta pro- sessiyksikköä tai vanhan yksikön tai linjan uudistamista. Ammattitaitovaa- timuksen muutoksen on oltava noin yhtä tai sitä useampaa tehtäväkoko- naisuutta vastaavan muutoksen suuruinen.

Samassa yhteydessä ja em. edellytyksillä tarkastellaan myös tehdaspal- velutehtävissä tapahtuvia ammattitaitovaatimusten muutoksia.

Ammattitaito todetaan soveltuvalla menettelyllä, joka voi olla joko kysy- myssarja, työtehtävien simulointi, työnäyte tai muu yhteisesti soveltuvaksi todettu menettely tai edellä mainittujen menettelyjen yhdistelmä.

Ammattitaitovaatimusten muutoksen seurauksena asianomaisen työnteki- jän kuukausipalkkaan toteutetaan korotus, joka määräytyy osoitetun ajan tasalla olevan osaamisen perusteella, ellei palkkausjärjestelmä muutoin huomioi uuden oppimista esimerkiksi kartuttamalla palkkaryhmissä nou- suun tarvittavia tehtäväkokonaisuuksia. Korotus, jonka suuruus määräytyy suhteessa kokonaismuutokseen, on enimmillään 5 %:a palkkaryhmä 1:n ryhmäohjepalkasta ja astuu voimaan sen palkanmaksukauden alusta lu- kien, jota ennen ammattitaidon muutos on osoitettu ja ryhdytty toimimaan muutosten mukaisesti.

Tämän pykälän soveltamisesta tehdään tapauskohtaisesti aina kirjallinen sopimus, jossa määritellään ne työntekijät, joiden ammattitaitovaatimus- ten muutos täyttää tämän pykälän edellytykset sekä aikataulun, jonka mu- kaan palkankorotukset toteutetaan.

Sopimuksessa määritellään myös aikaraja, jonka puitteissa sopimusta so- velletaan uuden tai uudistetun laitoksen käyttöönoton jälkeen.

8 § d) Kouluttautuminen uuteen ammattiin

Työnantaja järjestää mahdollisuuksia siirtyä uudelleenkoulutuksen kautta uuteen ammattiin. Ensisijaisena lähtökohtana uuteen ammattiin koulutta- miselle on aina tarve kyseisen ammattitaidon omaavista työntekijöistä sekä lisäksi työn väheneminen tai muuttuminen joissakin ammateissa, ao. henkilön oma halu tai terveydelliset perusteet.

Uudelleenkoulutus perustuu aina työnantajan ja ko. työntekijän väliseen yksilölliseen koulutussuunnitelmaan.

Palkkaus määräytyy uudelleenkoulutuksen jälkeen uuden ammatin mu- kaan kuitenkin siten, ettei siirtymähetkellä henkilökohtainen kuukausi- palkka laske.

9 § Kunnossapito- ja vastaavanlaisten tehtävien ryhmittelyssä huo- mioitavat lisäammattitaidot

Mikäli 3. vaativuusluokkaan tai sitä ylempään ryhmään kuuluvalla työnte- kijällä on varsinaisen perus- tai pääammattinsa lisäksi siinä määrin muuta ammatillista taitoa ja kokemusta alla luetelluilla, tuotantolaitoksella esiin- tyvillä pääammattialoilla, että asianomainen yksistään tämän ammattitai- don perusteella voitaisiin luokittaa vähintään 3. ryhmään, huomioidaan tämä seikka lisätaitona, josta osastokohtaisen sopimuksen perusteella

xxxxxxxxxx korvaus on tämän palkkausjärjestelmän 4 §:ssä tarkoittaman erillislisän suuruinen. Lisäammattitaidon huomioimisen edellytyksenä on vielä se, että asianomainen joutuu toistuvasti käyttämään tällaista taitoa varsinaisessa työssään. Korvausta ei kuitenkaan makseta, mikäli henkilö toimii erikseen sovitulla erikoisvastuualueella ja tehtävien hoito sisältää tässä tarkoitettuja tehtäviä.

Tässä tarkoitetut pääammattialat ovat:

˗ tuotannon käyttötehtävät

˗ mekaaniset kunnossapitotyöt

˗ instrumenttikunnossapitotyöt

˗ sähkökunnossapitotyöt

˗ rakennuskunnossapitotyöt

10 § Työnopastuskorvaus

Mikäli työntekijä toimii työnantajan määräyksestä työnopastajana ja opas- taa oman toimensa ohella ennakolta laaditun erilliseen sopimukseen pe- rustuvan opastusohjelman ja aikataulun puitteissa kenttäkoulutuksessa olevia työntekijöitä, eikä tätä tehtävää ole sisällytetty erikseen sovitun eri- koisvastuualueen hoitamiseen, maksetaan hänelle erillisenä lisänä ja työnopastuskorvauksena 7 % palkkaryhmä 1:n ryhmäohjapalkasta.

11 § Vuorottamiskorvaukset

Jos vähintään 3. palkkaryhmään kuuluva työntekijä joutuu kerrallaan vuo- rottamaan työnjohtajaansa työvuoron tai kauemmin, maksetaan hänelle koko tältä sijaisuusajalta korvaus, jonka suuruus on 8,5 % palkkaryhmä 1:n ryhmäohjepalkasta. Työntekijä, joka säännöllisesti vuorottaa muuta toimihenkilöä kuin omaa työnjohtajaansa, saa tästä vuorotuksesta yhden 6 §:ssä tarkoitetun tehtäväkokonaisuuden.

12 § Ryhmäohjepalkat

Työehtosopimuksen palkkamääräyksiä uusittaessa liitetään ryhmäohje- palkkoihin edellisen sopimuskauden aikana suoritetut liukumakorotukset siten kuin työehtosopimuksen uudistamispöytäkirjassa on sovittu.

Ryhmäohjepalkat käyvät ilmi työehtosopimuksen 14 §:stä.

13 § Palkkakehitys

Kunkin ryhmän edellyttämän pätevyyden ja kokemusajan saavuttamisen

Varsinaisten palkkaryhmien ja ns. välipalkkaryhmien vaatimukset käyvät ilmi alla olevasta taulukosta:

mahdollisesti aiheuttama palkantarkistus astuu voimaan tätä hetkeä seu- raavan kalenterikuukauden alusta taannehtivasti. Poikkeuksena on siirto palkkaryhmästä 5 palkkaryhmään 4, jonka aiheuttama palkantarkistus to- teutetaan muutosta lähinnä olevan palkanmaksukauden alusta.

Kunnossapitoryhmitykseen kuuluvien työntekijöiden ryhmäsijoittelun tar- kistus suoritetaan kaksi kertaa vuodessa.

Välipalkkaryhmien palkat, joita sovelletaan silloin, kun henkilö kehittyy am- mattiinsa hallinnassa ohjelmoidun koulutuksen kautta siten, että hänen ke- hityksensä selvästi ennakoi seuraavaan ylempään palkkaryhmään siirty- mistä kohtuullisen ajan kuluessa, määritellään seuraavasti:

a. Palkkaryhmän 4 ohjepalkkaa korotetaan puolella (1/2) palkka-

		(kk)	(kk)
1	P + 7	12	60
2+	P + 5	12	48
2	P + 3	6	36
3+	P + 2	12	30
3	P + 1	12	18
4+	P	3	6
4	-	3	3
5	-	-	-

Palkka- ryhmä

Tehtäväkokonaisuuksien lukumäärä edellisestä palkkaryhmästä

Minimiaika siirtymiselle ko. ryhmään

Kokonais- aika- minimi

ryhmien 3 ja 4 välisestä erotuksesta, kun henkilö hallitsee pe- ruskenttäkoulutustehtäväkokonaisuuden (P).

b. Palkkaryhmän 3 ohjepalkkaa korotetaan kahdella kolmas- osalla (2/3) palkkaryhmien 2 ja 3 välisestä erotuksesta silloin, kun henkilö hallitsee 3 tehtäväkokonaisuutta.

c. Palkkaryhmän 2 ohjepalkkaa korotetaan puolella (1/2) palkka- ryhmien 1 ja 2 välisestä erotuksesta silloin, kun henkilö hallit- see 6 tehtäväkokonaisuutta.

Työntekijän siirtyessä seuraavaan palkkaryhmään koulutus- ja palkkaus- järjestelmän mukaisesti maksetaan hänelle nykyisen ja seuraavan ryhmä- ohjepalkan tai sen erotuksen puolikkaan erotus siten, että hänelle makse- tut pätevyyslisät ja yhtiön kaikille työntekijöille palkkaussopimuksen ulko- puolelta samansuuruisina mahdollisesti maksamat lisät eivät mitätöidy.

P = Peruskenttäkoulutustehtäväkokonaisuus

14 § Kokemuspohjainen palkkakehitys

Kaikissa palkkaryhmissä maksetaan ns. aikaharjaantumislisää seuraa- vasti:

2 vuoden kuluttua 5 % virallisesta ryhmäohjepalkasta laskettuna 5 ” 5 % ”

8 ” 5 % ”

11 ” 5 % ”

14 ” 5 % ”

Aikaharjaantumislisän aika aletaan laskea siitä hetkestä, kun ao. henkilö on nimetty ryhmäänsä.

15 § Pätevyyspohjainen palkkakehitys

Työnantaja ottaa huomioon työntekijöiden ahkeruudessa, työtaidoissa, vastuuntunnossa, täsmällisyydessä ynnä muissa vastaavanlaatuisissa ominaisuuksissa ilmenevät yksilöllisyydet siten, että niille työntekijöille, joi- den työnsuoritus aikatyössä määrällisesti ja laadullisesti ylittää huomion- arvoisten näkökohtien suhteen, maksetaan lisäksi pätevyyslisää.

16 § Koulutuksen yleiset pääperiaatteet

Ammatissa kehittyminen, erikoistuminen ja teknologian aiheuttamat am- mattitaitovaatimusten muutokset edellyttävät työnantajan järjestämään koulutusta, joka itseopiskelun ja harjoittelun lisäksi tukee ja kannustaa henkilöstöä kehittämään ja laajentamaan ammatillista osaamistaan sekä antaa valmiutta muutostilanteiden hallintaan.

Ammatinhallinnan säilyttäminen ja kehittäminen edellyttävät, mikäli mah- dollista ohjelmoitua kiertoa eri tehtävissä. Kierto eri tehtävissä tapahtuu periaatteessa henkilökohtaisen ohjelman puitteissa, missä on huomioitu esim. työryhmien sisäinen vuorotustarve jne.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokainen joutuu työskentelemään kaikissa niissä tehtävissä, joita asianomaisen ammatinhallinta edellyttää, tarvittaessa samankin työvuoron aikana.

Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä koulutusohjelmiin ja yksittäisten henkilöiden oppimisen ja osaamisen toteamiseen. Henkilöstö on mukana opintosuunnitelmia valmistettaessa.

17 § Työntekijöiden pätevyyden toteaminen

Palkkausjärjestelmässä esitetyt ajat ovat minimiaikoja, joiden kuluttua teh- täväkokonaisuuden hallinta voidaan hyväksyä jäljempänä esitetyllä ta- valla.

Tehtäväkokonaisuuden tai vastaavan osoitettu hallinta ei edellytä, että työntekijä siirtyy välittömästi opiskelemaan seuraavaa tehtäväkokonai- suutta, vaan työnantaja määrittelee siirtomahdollisuuden ja -ajankohdan.

Pätevyyden toteaminen tapahtuu seuraavalla tavalla:

Kun kaikki tehtäväkokonaisuutta koskevat opetuskohteet on käyty läpi sekä palkkausjärjestelmän aikaraja on täyttymässä, todetaan tehtäväko- konaisuutta koskevan kertaustilaisuuden ajankohta. Kertaustilaisuuden pitää tehtävään valtuutettu henkilö. Työnopastajalla on oikeus osallistua tilaisuuteen sekä asianomaisen pyynnöstä myös osaston luottamusmie- hellä on läsnäolo-oikeus. Tilaisuudessa käsitellään tärkeimpiä tehtäväko- konaisuuden hoitoon liittyviä kysymyksiä sekä yksilön periaatteiden että käytännön tuntemuksen osalta.

Tehtäväkokonaisuuden hallinnan hyväksyy työnjohtaja tai siihen valtuu- tettu esimies.

18 § Ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto

Ammattitutkinnolla ja erikoisammattitutkinnolla tarkoitetaan työntekijän hy- väksyttävästi suorittamaa opetushallituksen hyväksymää ammattitutkinto- lain mukaista tutkintoa, jonka suorittamisesta on etukäteen sovittu työnan- tajan kanssa ja ammattitutkinto liittyy työntekijän suorittamiin työtehtäviin.

Edellä kuvatun ammattitutkinnon suorittaneen työntekijän kuukausipalk- kaa korotetaan 50 €:lla ja erikoisammattitutkinnon suorittaneen työntekijän 100 €:lla. Niissä sopimusalan yrityksissä, joissa on käytössä oma yritys- kohtainen palkkausjärjestelmä, korotus viedään palkkausjärjestelmään paikallisesti sovittavalla tavalla. Työntekijän kuukausipalkkaa ei kuiten- kaan koroteta edellä mainituilla määrillä, mikäli ammattitutkinnon suoritta- minen huomioidaan työntekijän palkkauksessa paikallisen sopimuksen tai paikallisen käytännön taikka muulla perusteella työntekijän on esitettävä työnantajalle todistus ammattitutkinnon suorittamisesta ja korotus makse- taan todistuksen esittämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.

Sopimusmääräys koskee 1.1.2010 jälkeen suoritettavia ammattitutkintoja.

19 § Erimielisyydet

Tämän järjestelmän tulkinnasta aiheutuvista erimielisyyksistä neuvotel- laan työehtosopimuksessa määritetyssä neuvottelujärjestyksessä. Mikäli paikallisilla neuvotteluilla ei saavuteta yksimielisyyttä, alistetaan tulkinta- asia työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti liittojen käsitel- täväksi.

PAIKALLISET TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVAT TULKINNAT

A. Sen vuosiloman osalta, joka ylittää kesälomakaudella annettavan lo- manosan osalta kolme viikkoa ja joka pidetään työnantajasta johtu- vasta syystä lakisääteisen vuosilomakauden ulkopuolella, maksetaan sopimuksen mukaisen lomaltapaluurahan lisäksi erillinen korvaus, joka on 50 % ko. ajalta maksettavasta lomapalkasta.

B. 1. Jos työntekijä on vuosiloman alkaessa päivätyössä, mutta on vuo- siloman määräytymisvuoden aikana ollut vuorotyössä, lasketaan hä- nelle vuosilomapalkkaan peruspalkan lisäksi vuoro- ja sunnuntaityö- lisä keskimääräisesti niiden kuukausien osalta, jolloin hän on ollut vuorotyössä.

2. Jos työntekijä on ollut lomanmääräytymisvuoden ajan osin päivä- työssä, mutta vuosilomansa alkaessa vuorotyössä, saa hän vuosilo- mapalkkansa sen vuoron mukaisesti, jossa hän lomansa aikana olisi ollut.

C. Työnantaja luovuttaa työntekijän käyttöön työn laadusta riippuen joko osan tai kaikki alla luetelluista suojavaatteista.

- työpuvut

- turvakengät

- työkäsineet

- sadepuvun

- kumisaappaat

- lämpöpuku

Tarkemmat suojavaatetusta koskevat ohjeet käyvät ilmi tuotantolai- toksilla julkaistuista kiertokirjeistä.

D. Kun vuorotyöntekijä siirtyy työnantajan aloitteesta tilapäisesti päivä- työhön, maksetaan hänelle kolmelta ensimmäiseltä päivätyöviikolta normaalin vuoron mukainen palkka. Ylimenevältä osalta maksetaan peruspalkan lisäksi 20 %:n ansiontasauskorvaus. Työnantajan järjes- tämän sisäisen kurssimuotoisen koulutuksen osalta maksetaan vuo- ron mukainen palkka koko koulutusajalta. Täten ns. koulutuslisää ei makseta.

E. Työosaston luottamusmiehillä on oikeus kokoontua työpaikalla kerran kuukaudessa ansionmenetyksettä.

F. Vaikka TES:n 2 §:ään kirjattua palkkakehitystä koskeva määräys kos- kee vain päätoimisia kokonaan työstä vapautettuja pääluottamusmie- hiä, on todettu, että osittain työstä vapautettujen pääluottamusmies- ten ansiokehitystä on syytä seurata, jotta muutoin tapahtuva ansioke- hitys olisi oikea.

G. Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien yhtiöiden toimesta järjes- tetään kerran vuodessa yhtiön ja oman ammattiosaston tai osastojen kesken neuvottelupäivä(t), jonka ohjelmaan kuuluu työntekijöiden omien ja esille ottamien asioiden lisäksi työnantajan antamaa infor- maatiota.

YLEISSOPIMUS 1 LUKU

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohta

Osapuolet pyrkivät edistämään työpaikoilla neuvottelusuhteita ja sopimus- toimintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Osapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muo- toja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaama- ton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oi- keus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oi- keus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asi- oissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työn- tekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

Jommankumman osapuolen esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.

Osapuolet voivat yhdessä pyytää EK:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.

Osapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsen- ten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä toiselle sopijaosapuolelle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksissä jäljem- pänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liik- keen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olen- naisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorgani- saatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yh- teistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (1333/2021) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia (44/2006), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 LUKU

YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKOILLA

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaattei- den mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolo- suhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittä- vän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työnte- kijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työteh- täviin.

117

116

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituk- sen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai tur- vallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjes- telmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluontei- sessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perus- tettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvot- teluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa pro- jektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perus- tettava yrityksen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta ja työsuojelutoimi- kunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vas- tata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuolto- lain (1383/01) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mu- kaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ul- kopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että kon- sulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkatervey- denhuoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallin- non, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henki- löiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toiminta- ohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voi- daan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelu- päällikön ja -valtuutetun tehtävä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUKU

YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA –ORGANISAATIOT

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosas- tolla tarkoitetaan Teollisuusliitto ry:n rekisteröityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja pereh- tynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies.

Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä so- vitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovi- tut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioin- nissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työnteki- jöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huo- mioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille va- rattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovit- tava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimit- tamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuu- den vaalin toimittamiseen.

Yhteinen näkemys kehittämistarpeista

Pääluottamusmiehen toimikauden alussa työnantaja käsittelee luottamus- miehen kanssa yhteiset tavoitteet ja koulutustarpeet yrityksen toiminta- edellytysten, paikallisen sopimisen sekä työpaikan ja työhyvinvoinnin ke- hittämiseksi.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Luotta- musmiehen tehtävänä on lisäksi edistää paikallista sopimista ja yritystoi- minnan kehittymistä.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen teh- tävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvot- telu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuh- teeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmie- helle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suo- raan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luot- tamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on sopijaosapuolilla oikeus lä- hettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä. Jos eri- mielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työ- suhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen pe- ruste on riitautettu.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut mää- räytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan pii- riin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyh- teistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun val- vonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu edistää paikallista sopimista ja yritystoiminnan kehittymistä, suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Xxxxxx muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasia- miehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yh- teistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidetta- vaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialu- eesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valin- nasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työ- oloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tar- koituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimi- kunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.

3.3 Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmie- hen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimi- sesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuo- jelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja il- moittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

Jos pääluottamusmies on ollut estynyt hoitamasta tehtäviään vähintään kuukauden ajan ja poissaolo jatkuu, eikä ilmoitusta varamiehestä ole tehty työnantajalle, hänen varamiehensä toimii pääluottamusmiehen sijaisena. Jos työsuojeluvaltuutettu on ollut estynyt hoitamasta tehtäviään vähintään kuukauden ajan ja poissaolo jatkuu, eikä ilmoitusta varamiehestä ole tehty työnantajalle, hänen varamiehensä toimii työsuojeluvaltuutetun sijaisena muissakin kuin Yleissopimuksen 3.2. kuvatussa tilanteessa.

Jos pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun varamies hoitaa pää- luottamusmiestehtäviä/työsuojeluvaltuutetun tehtäviä vähintään kahden viikon ajan, maksetaan kuukausikorvaus tältä ajalta hänelle

4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuu- tetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai ko- konaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamus- miehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väli- seen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville hen- kilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun mu- assa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuo- tannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Vapautuksen määrässä huomioidaan lisäävänä tekijänä pääluottamus- miehen kanssa toimikauden alussa käsitellyt tavoitteet ja koulutustarpeet yrityksen toimintaedellytysten, paikallisen sopimisen sekä työpaikan ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöl- lisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kan- nalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuo- jeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei yllä mainitun perusteella toisin sovita, pääluottamusmiehellä ja työ- suojeluvaltuutetulla on oikeus saada vapautusta tehtäviensä hoitamista varten työehtosopimuksen 34 §:n mukaisesti.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu hen- kilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytetään työehtosopimuk- sen mukaista keskituntiansiota.

Pääluottamusmiehen kuukausikorvaus

Pääluottamusmiehelle maksettavasta kuukausikorvauksesta on sovittu työehtosopimuksen 34 §:ssä.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus

Työsuojeluvaltuutetulle korvataan hänen työaikanaan suorittamien edellä tarkoitettujen työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuva an- sionmenetys sekä lisäksi, ellei muusta ole sovittu, kuukausittain työehto- sopimuksen 34 §:ssä määriteltyä kuukausikorvausta.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien yhtäaikai- nen hoitaminen

Henkilön tultua valituksi vaaleilla sekä pääluottamusmiehen että työsuoje- luvaltuutetun tehtävään, hänelle maksetaan työehtosopimuksen 34 §:n mukaiset korvaukset kummastakin tehtävästä.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henki- lölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta so- vittaessa.

Luottamustehtävän hoitaminen työajan ulkopuolella

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuoje- lutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoiminta- elimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

4.2 Asema Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henki- löstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautus työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tar- koituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämi- seen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjes- tää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluotta- musmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavan- omaisia toimisto- yms. välineitä.

Osapuolet toteavat yhteisenä kantanaan, että toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja nii- hin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voi- daan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, pääluottamusmiehen tai työ- suojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä teh- tävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myös- kään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmie- heksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeut- taa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmie- hen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä ta- pahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsi- naisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Liikkeen luovutus

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luo- vutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyt- tävät itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäi- syytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tä- män sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuk- sesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päätty- misen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työ- hön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Työnantajan järjestäessä ammatillista koulutusta, varataan luottamushen- kilölle ja työsuojeluvaltuutetulle mahdollisuus osallistua ammatilliseen koulutukseen toimikauden aikana samalla tavalla kuin muulle henkilös- tölle.

4.3 Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä koko- naan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhtei- sesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja

Muun luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomaut- taa työsopimuslain 7:10 § 2. momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitai- toaan vastaavaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 § 1. momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1 - 3 § säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdol- lista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperus- teita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan työntekijöi- hin nähden.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on aset- tanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle il- moittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle.

Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valitta- vana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmie- henä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuu- kautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on mää- rättävä työsopimuslain 12:2 § 2. momentin perusteiden mukaan. Kor- vausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuk- sen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa

toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimi- henkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työ- suojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2

§ 1. momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1. § 1 momentin mukaisesti.

Liittokäsittely

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liitty- vistä riidoista työnantajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava työn- antajaliitolle, jonka on saatettava asia työntekijäliiton tietoon.

Liittojen on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen päättämiseen liittyvät taustat.

Liittojen on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä käsiteltävä luotta- musmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvät eri- mielisyydet liittojen välisessä neuvottelussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.

4.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työ- suojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen mukaisesti toimivat sijaisina.

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen/työsuojeluvaltuutetun vara- miehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pää- luottamusmiehen/työsuojeluvaravaltuutetun sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen/työsuojeluvaltuutetun asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamustehtä- västä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta sei- kasta.

5 LUKU

TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei paikallisesti toisin sovita, työnantajan tulee pyytämättä toimittaa pää- luottamusmiehelle tämän tehtävien hoitamista varten EK:n tilastoa vastaa- vat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittö- mästi EK:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerät- tävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.

Työnantajan tulee lisäksi pyytämättä toimittaa pääluottamusmiehelle kir- jallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimistä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yrityksen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kul- loinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuo- doissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpai- kalla olevasta työvoimasta.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulko- puolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyk- settä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan, mikäli mahdollista myös työsuoje- luvaltuutetulle.

Oppisopimus- ja koulutussopimusoppilaat

Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan pääluottamusmiehelle uusista op- pisopimus- ja koulutussopimusoppilaista.

Työaikakirjanpito

Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä työaikalain (872/2019) mukaisesti laadittuun kirjanpitoon.

Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja mui- den työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoita- mista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee pyytämättä toimittaa pääluottamusmiehelle seuraavat yhteistoimintalain 2 luvun 11 §:n mukaiset tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta:

1. jollei toisin sovita, vuosittain tilinpäätös ja toimintakertomus, jos työnan- tajan on sellainen laadittava,

2. kahdesti vuodessa yhtenäinen selvitys yrityksen tai yhteisön taloudelli- sesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, palvelu- tai muun toiminnan, työl- lisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännölli- sesti on vähintään 20 mutta alle 30, työnantaja voi esittää 2 kohdassa tar- koitetun selvityksen yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhtei- sessä tilaisuudessa.

Työnantajan on viipymättä tiedotettava henkilöstöryhmien edustajille tai edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa koko henkilöstölle muutokset, jotka poikkeavat olennaisesti 2 kohdassa tarkoitetuissa selvi- tyksissä esitetystä kehityksestä.

Salassapitovelvollisuus

Salassapitovelvollisuudesta on voimassa, mitä yhteistoimintalain 40 §:ssä on säädetty.

6 LUKU

HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUS- TEN JÄRJESTÄMINEN

Teollisuusliitto ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla ole- valla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin sopijaosapuolten kesken tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työ- ajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedon- antoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovitta- vassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepa- nija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittu- jen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitus- taulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 LUKU KOULUTUS

7.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin työaikana, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöl- lisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna. Sään- nöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä säännöllisen työajan päälle sijoittuvalta kurssiajalta että sen päälle sijoittuvalta matka-ajalta.

Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaati- mien matkojen ajalta vähennetä.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, siihen osallistumisesta on so- vittava kyseisen työntekijän kanssa. Näissä tilanteissa korvataan koulu- tuksesta johtuvat suoranaiset kustannukset. Koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.

Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matka- ja majoituskustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaa- lista ja internaattikurssien täysihoitomaksua.

7.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjes- töt tai liitot yhteisesti tai keskusjärjestöjen ja liittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa pai- kassa.

Sopijaosapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoi- tuksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olo- suhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Pe- ruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoi- mikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojelu- asiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuk- sen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopi- mista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet pyr- kivät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista so- pimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolet seuraavat em. koulutustarjonnan toteutumista.

Pöytäkirjamerkintä:

Luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallis- tua ilman ansionmenetystä koulutukseen, jonka Kemianteolli- suus ry ja Teollisuusliitto ry järjestävät yhdessä paikallisen so- pimisen tai työhyvinvoinnin edistämiseksi.

7.3 Ay koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja Teollisuusliitto ry:n järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuh- teen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiin- nitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoite- taan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pi- temmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen kou- lutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän so- pimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.4 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n ja Teollisuusliitto ry:n koulutuslaitok- sissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka liittojen välinen koulutustyö- ryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamus- miehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai varaval- tuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle hei- dän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionme- netyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.

Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjes- tettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työn- tekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jä- sentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suo- ritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten kor- vaukseksi ateriakorvaus. Ateriakorvauksen suuruus on vuonna 2022 26,21 euroa. Ateriakorvauksen määrä tulevalle kalenterivuodelle vahvis- tetaan aina edeltävän kalenterivuoden syyskuun loppuun mennessä tar- kistamalla aikaisemman ateriakorvauksen määrää elinkustannusindek- sissä tarkasteluvuotta edeltävästä heinäkuusta tarkasteluvuoden heinä- kuuhun mennessä tapahtuneella muutoksella.

Esimerkki: Ateriakorvauksen määrä vuodelle 2023 todetaan syyskuussa 2022 pohjautuen elinkustannusindeksin muutok- seen aikavälillä heinäkuu 2021 − heinäkuu 2022.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vas- taavasta koulutustilaisuudesta.

7.5 Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yh- den kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

8 LUKU

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

8.1 Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muo- dossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kaup- pa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko-, jne. sopimuk- seen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihan- kinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokra- mies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan xxxx- xxxx.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljem- pänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

8.2 Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopi- vat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyk- sessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun ky- seessä itse asiassa on työsopimus.

8.3 Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaa- miseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin teh- täviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaati- musten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritys- ten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alai- sena pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pää- luottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysy- mykset.

Vuokratyövoiman käyttämisestä voidaan sopia paikallisesti toisin.

9 LUKU

SOPIMUKSEN SITOVUUS

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

LOMAPALKKASOPIMUS

Allekirjoittaneet liitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehto- sopimuksen:

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin työnte- kijöihin.

2 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperus- teena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymis- vuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta yli- työstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hä- nen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1

§:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräyty- vällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

Lomapäi- vien lukumäärä

kerroin

2 16,0

3 23,5

4 31,0

5 37,8

6 44,5

7 51,1

8 57,6

9 64,8

10 72,0

11 79,2

12 86,4

13 94,0

14 101,6

15 108,8

16 116,0

17	123,6
18	131,2
19	138,8
20	146,4
21	154,4
22	162,4
23	170,0
24	177,6
25	185,2
26	192,8
27	200,0
28	207,2
29	214,8
30	222,4

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa lu- vulla 7,2 lomapäivää kohden.

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työ- aika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja loma- korvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saa- daan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

3 § Työssäolon veroinen aika

Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liit- tokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaa- van hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n edustajakokoukseen tai valtuus- ton kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytä- essään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvit- semastaan ajasta.

4 § Sopimuksen sitovuus

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisa- nomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannol- lisista syistä. Sopimus ei koske

1. merityösopimuslaissa (756/2011),

2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitet- tuja työsuhteita.

Soveltamisohje Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopi- muksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 § ja 8:3 § perusteella.

2. Työsopimuslain 1:3.2 § perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopi- muksia.

3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 § perus- teella.

4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3 – 4 § perusteella.

5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 – 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luo- vutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat rii- dat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 – 4 § perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työnteki- jästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnan- tajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mai- nituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työ- sopimuslain 8:1.1 § perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 § ja 9:4 – 5 § menettelytapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kui- tenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 -– 2 § mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1–2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2. 2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperus- teena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnanta- jan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikko- mista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy -käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista ta- pauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi so- pimuksen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuk- sesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rik- komisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asialli- suutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työn- antajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioi- tava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaishar- kinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mah- dollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1 enintään vuoden 14 päivää

2 yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

3 yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

4 yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

5 yli 12 vuotta 6 kuukautta Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1 enintään 5 vuotta 14 päivää

2 yli 5 vuotta 1 kuukausi

Soveltamisohje

Työsuhteen kestoajan määräytyminen

Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisano- misaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työn- tekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa sa- massa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opinto- vapaa eivät katkaise työsuhdetta.

Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoai- kaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaista asevelvolli- suuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kes- toaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa.

Määräajan laskeminen

Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä mää- räaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopi- mukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toi- sin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.

1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.

Esimerkki 1

Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusai- kaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.

2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päi- vän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vas- taavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.

Esimerkki 2

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen vii- meinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.

Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomi- sessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai ju- hannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.

Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus

Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulu- misen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teet- tämistä koskeva määräaikainen työsopimus.

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisano- misaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisano- misaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorit- tamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palk- kaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työnteki- jälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17

§:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvaus- velvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palk- kaa vastaavaksi.

Soveltamisohje

Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toi- sen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa ta- pauksessa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamää- räysten mukaisesti.

Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työnte- kijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin nouda- tetaan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tä- män edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitse- mäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katso- taan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanomi- nen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjal- lisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

7 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

8 § Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisa- nomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

9 § Työntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Soveltamisohje

Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.

10 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovin- toon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen kä- siteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 § mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kulu- essa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

11 § Välimiesmenettely

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomiois- tuimesta annetun lain (646/74) 11 § mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomis- perusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksa- maan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomi- sesta.

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämi- sen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän it- sensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnanta- jan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivä- rahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 § mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen si- jasta.

Soveltamisohje

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee kor- vausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuo- mion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöi- sesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivära- hasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki ko- konaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainit- tua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan teke- mättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ot- taen kohtuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perus- teetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.

LOMAUTUS

14 § Lomauttaminen

Ellei luottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu, työntekijän lomauttami- sessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusil- moitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 § mukaisissa ta- pauksissa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5

§:ssä.

Soveltamisohje

Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mu- kaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.

Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne

Ylivoimaisena esteenä pidettävän ennalta-arvaamattoman ja poikkeuksel- lisen tilanteen kohdatessa työnantaja voi, lomautusten ollessa välttämät- tömiä, noudattaa viiden päivän lomautusilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita. Ylivoimaisena esteenä pidetään ennalta-arvaamatonta tilan- netta, johon työnantaja ei ole voinut omilla toimillaan vaikuttaa.

Näissä tilanteissa mahdollinen yhteistoimintaneuvotteluaika on viisi päi- vää, ellei paikallisesti toisin sovita. Yhteistoimintalain (1333/2021) sovel- tamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimin- talaki ei ole työehtosopimuksen osa.

Pöytäkirjamerkintä:

Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne ei ole sellainen, joka toistuu esimerkiksi joka pääsiäinen tai joulu.

15 § Ennakkoselvitys

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioi- dusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luot- tamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työso- pimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perus- teella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työn- tekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.

16 § Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtai- sesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 14 § 1–2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

Edellä 14 § 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuiten- kaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvol- lisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista ta- pauksista.

Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista

Työsopimuslain 2:12 § 2. momentin tarkoittamissa tapauksissa työnanta- jan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun la- katessa.

Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuu- desta tapauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevel- vollisuuden suorittaminen.

Toisaalta lomautusilmoituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilan- teissa

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määrä- ajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enim- mäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päätty- misaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päätty- mistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päätty- mään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmak- sukausittain, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhden- jaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Kor- vaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan pal- kanmaksuvelvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.

Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.

Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Täl- löin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpanta- vien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan ti- lapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdol- lista, vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan.

Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusil- moitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusai- kana ilmaantunut työ kestää.

Esimerkki:

Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lo- mautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi. Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen al- kamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttami- sen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tar- koitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnanta- jan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika

Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siir- tymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä en- nakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siirryttä- essä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.

Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muutta- misesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapauk- set ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymiseen.

Työn alkamisesta ilmoittaminen

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää ai- kaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Määräyk- sen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomau- tettu määräajaksi.

Muu työ lomautusaikana

Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomau- tusajaksi muuta työtä.

Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituk- sen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuk- sen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaa- maan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

Asunto lomautusaikana

Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudate- taan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuo- neistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, ku- ten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työn- tekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuu- den päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) no- jalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toi- minnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuu- den määrään.

Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10

§:ssä sovittuja kanneaikoja.

Soveltamisohje

Työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityisryhmien irtisano- missuojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopi- muksen 17 § määräykseen nähden.

18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmie- helle ja työvoimaviranomaiselle

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asian- omaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kym- meneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.

19 § Takaisinottaminen

Tämän pykälän ja työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välillä teh- tävällä kirjallisella sopimuksella. Ennen sopimuksen tekemistä tiedotetaan luottamusmiehelle sopimuksen sisällöstä. Sopimuksen tekemisessä työn- tekijällä on oikeus käyttää luottamusmiehen asiantuntemusta.

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perus- teella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoi- mistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvit- see työntekijöitä 4 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoi- hin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähin- tään 12 vuotta, takaisinottoaika on 6 kuukautta.

Soveltamisohje

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikalli- sesta työvoimatoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hake- massa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alu- eella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyttyä työvoimatoimis- ton puoleen, tekee toimisto tiedustelun perusteella työvoimati- lauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydessä on syytä sel- vittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhaki- joina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7 § 3. momentin perusteella itse irtisanoneet työsuh- teensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työnte- kijöille annetaan tavanomaiseen tapaan työhön osoitukset.

20 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 § 4. kappaleessa on sovittu, työnantajaa

Isyysvapaan palkanmaksu

LIITE 1 ISYYSVAPAAN PALKANMAKSU

3.5.2013

ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 § mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samo- jen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehto- sopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudat- tamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta ir- tisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.

21 § Sopimuksen sitovuus

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

Kemianteollisuus ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja Teollisuusliitto ry:n (aikaisemmin TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry) yhteinen so- veltamisohje työehtosopimuksen isyysvapaan palkkaan liittyvästä määräyksestä

(Kemian perusteollisuuden, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteolli- suuden, öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden työntekijät, kemian alan toimihenkilöt)

TES-teksti kuuluu seuraavasti:

"Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle maksetaan sään- nöllisen työajan palkka. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan sa- moja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa."

Isyysvapaa

Sairausvakuutuslaissa säädetään enintään 54 päivän mittaisesta isyysra- hakaudesta. Isällä on oikeus pitää enintään 18 arkipäivää isyysvapaata milloin tahansa äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana, kuitenkin vasta lapsen syntymän jälkeen. Arkipäivillä tarkoitetaan tässä yhteydessä myös lauantaita. Edellä mainittu 18 arkipäivää voidaan jakaa pidettäväksi enin- tään neljässä jaksossa.

Palkanmaksun edellytykset

Palkallinen isyysvapaa edellyttää, että

˗ työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen lapsen syn- tymää; ja

˗ kyseessä on ensimmäisen isyysvapaajakson kuusi ensimmäistä arkipäivää (maanantai - lauantai, arkipyhät pois lukien)

˗ KELA maksaa isyysrahaa isyysvapaan ajalta

154

155

Isyysvapaan palkanmaksu Isyysvapaan palkanmaksu

Maksettava palkka

Työntekijöillä isyysvapaan palkkaa maksetaan säännölliseltä työajalta keskituntiansiolla kuten sairausajan palkka. Toimihenkilöillä maksetaan kuten sairausajan palkka työehtosopimuksen mukaan. Kela maksaa isyysvapaan ajalta isyysrahaa. Työnantaja hakee isyysrahan Kelalta kuu- delta arkipäivältä.

Isyysvapaan sijoittelu ja sovellettava työaikamuoto vaikuttavat siihen, miltä kuudelta päivältä työnantaja maksaa isyysvapaan palkkaa (kts. esi- merkit sivulla 2 alkaen).

merkkien selitykset:

(is) = isyysvapaa P = päivävuoro A = aamuvuoro

I = iltavuoro Y = yövuoro

- = vapaa

Esimerkki 1

Päivätyötä tekevä henkilö pitää kuuden päivän isyysvapaansa maanantai

- lauantai, hänelle maksetaan isyysajan palkkaa sairausajan palkan mu- kaisesti maanantai - perjantai ja työnantaja hakee Kelalta isyysrahan ajalle maanantai - lauantai.

ma	ti	ke	to	pe	la	su
P (is)	P (is)	P (is)	P (is)	P (is)	- (is)	-

Esimerkki 2

Päivätyötä tekevä henkilö käyttää oikeuttaan jakaa isyysvapaansa enin- tään neljään osaan; viikolla 1 työntekijä pitää isyysvapaata maanantaista keskiviikkoon kolme päivää ja viikolla 2 maanantaista keskiviikkoon kolme päivää.

ma	ti	ke	to	pe	la	su
P (is)	P (is)	P (is)	P	P	-	-

ma	ti	ke	to	pe	la	su
P(is)	P (is)	P (is)	P	P	-	-

156

Merkityt päivät ovat isyysvapaata, joilta työnantaja hakee Kelalta isyysra- han ja maksaa työntekijälle samalta ajalta isyysvapaan palkkaa sairaus- ajan palkan mukaisesti.

Esimerkki 3

Keskeytymätöntä vuorotyötä tekevä henkilö pitää kuuden päivän pituisen isyysvapaansa maanantai - lauantai. Tälle ajanjaksolle hänen työaikansa on työaikajärjestelmän mukaan seuraava:

ma	ti	ke	to	pe	la	su
A (is)	A (is)	- (is)	I (Is)	I (is)	- (is)	Y

Työntekijälle maksetaan isyysvapaan palkkaa työaikajärjestelmän mukai- silta työpäiviltä keskituntiansion mukaan, toimihenkilölle kuten sairausajan palkka työehtosopimuksen mukaan. Työnantaja hakee Kelalta isyysrahan ajalta maanantai - lauantai.

Esimerkki 4

Päivätyötä tekevä henkilö pitää kuuden arkipäivän pituisen isyysvapaan. Hän merkitsee isyysvapaan 20.12.–27.12., koska pyhäpäivät eivät kuluta isyysvapaata. Jouluaatto ei ole pyhäpäivä, vaan arkipäivä, mistä syystä se kuluttaa isyysvapaata.

ma 20.12.	ti 21.12.	ke 22.12.	to 23.12.	pe 24.12.	la 25.12.	su 26.12.	ma 27.12.
P (is)	P (is)	P (is)	P (is)	- (is)	-	-	P (is)

Työntekijälle maksetaan isyysvapaan palkkaa työvuorojensa mukaisesti. Työnantaja hakee Kelalta isyysrahan ajalta 20.12.–24.12. ja 27.12.

Lisätietoja

Kemianteollisuus KT ry:n työmarkkina-asiamiehet Ammattiliitto Pro ry

Teollisuusliitto ry

157

LIITE 2 LUOTTAMUSMIEHEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TIE- DONSAANTIOIKEUDET

˗ Työsuhteen syntyminen ja päättyminen (TES 5 §)

˗ Uuden työntekijän työhön ottamisesta on viivytyksettä ilmoi- tettava pääluottamusmiehelle

˗ Työaikapankki (TES 6 §)

˗ Henkilöstön edustajalle annetaan vuosittain yhteenveto työ- aikapankkiin kertyneistä ja käytetyistä vapaista

˗ Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä (TES 6 § 9. kohta)

˗ Työajan tasoittumisjärjestelmän osalta työnantajan on varat- tava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä luon- noksesta työaikalain 29.2 §:n mukaisesti

˗ Työvuoroluettelon osalta työnantajan on varattava luotta- musmiehelle tilaisuus mielipiteiden esittämiseen, mikäli luot- tamusmies sitä vaatii työaikalain 30.1 §:n mukaisesti

˗ Työajan tasoittumisjärjestelmään ja työvuoroluetteloon teh- tävistä muutoksista on neuvoteltava pääluottamusmiehen kanssa

˗ Paikallinen sopiminen (TES 39 §)

˗ Luottamusmiehelle annetaan sopimusneuvottelujen kan- nalta tarpeelliset tiedot mahdollisimman hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista.

˗ Kesätyöntekijöihin ja harjoittelijoihin sovellettavat palkkausperusteet (Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden palkkausjärjestelmää koskeva sopimus 1 §)

˗ Palkkausperusteet määritellään yhtiöittäin ja ne annetaan tiedoksi pääluottamusmiehelle

˗ Koulutus- ja harjoitussuunnitelman laatiminen siirryttäessä erikseen so- vituille erikoisvastuualueille (Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuu- den palkkausjärjestelmää koskeva sopimus 8 a §)

˗ Suunnitelman laatimisessa kuultava myös asianomaista luottamusmiestä

˗ Koulutuksen yleiset pääperiaatteet (Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden palkkausjärjestelmää koskeva sopimus 16 §)

˗ Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä koulutusohjelmiin ja yksittäisten henkilöiden oppimisen ja osaamisen toteami- seen

˗ Erimielisyysasian selvittämiseen vaikuttavat tiedot (yleissopimus 3.1 kohta, ”Neuvottelujärjestys”)

˗ Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän pal- kasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten so- veltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauk- sen selvittämiseen vaikuttavat tiedot

˗ Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot (yleissopimus 5 luku)

˗ Ellei paikallisesti toisin sovita, työnantajan tulee pyytämättä toimittaa pääluottamusmiehelle tämän tehtävien hoitamista varten EK:n tilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työnteki- jöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkka- tilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansio- tietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijä- ryhmiä, ei anneta.

˗ Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palk- katiedoista sovittava erikseen

Työnantajan tulee lisäksi pyytämättä toimittaa pääluottamus- miehelle kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimistä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamis- ajasta, ellei paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yrityksen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

159

158

˗ Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan pääluottamusmie- helle uusista oppisopimus- ja koulutussopimusoppilaista.

˗ Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjes- telmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin.

˗ Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta (yleissopimus 5 ja 8 luku)

˗ Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja nii- den palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta (yleis- sopimus 5 luku, ”Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot”)

˗ Työnantajan tulee tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta (alihankinta ja vuokratyöntekijät) etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poik- keustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä maini- tut asiat tiedotetaan, mikäli mahdollista myös työsuojeluval- tuutetulle. (yleissopimus 5 luku, ”Tiedot ulkopuolisesta työ- voimasta”)

˗ Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset (yleissopimus 8.3)

˗ Työaikakirjanpito (yleissopimus 5 luku)

˗ Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä työaikalain (872/2019) mukaisesti laadittuun kirjanpitoon.

˗ Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee antaa henkilöstöryhmän edustajalle tiedot yrityksen ta- loudellisesta tilasta 2 luvun 11 §:n mukaiset tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta eli:

- jollei toisin sovita, vuosittain tilinpäätös ja toimintakertomus, jos työnantajan on sellainen laadittava,

- kahdesti vuodessa yhtenäinen selvitys yrityksen tai yhteisön ta- loudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, palvelu- tai muun toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusra- kenteen kehitysnäkymät.

˗ Ay-koulutus (yleissopimus 7.3 kohta)

˗ Jos määräyksessä tarkoitetulle kurssille osallistuminen ai- heuttaa työnantajan näkemyksen mukaan tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle ja kurssille osallistumi- nen sen vuoksi estyy, työnantajan tulee ilmoittaa pääluotta- musmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

˗ Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvat irtisanomiset tai lo- mautukset (irtisanomissuojasopimus 18 §)

˗ Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomautta- minen, siitä ilmoitetaan asianomaiselle luottamusmiehelle.

˗ Takaisinottovelvoitteesta poikkeaminen työnantajan ja työntekijän väli- sellä sopimuksella (irtisanomissuojasopimus 19 §)

˗ Ennen sopimuksen tekemistä luottamusmiehelle tiedotetaan sopimuksen sisällöstä. Työntekijällä on oikeus käyttää luot- tamusmiehen asiantuntemusta sopimuksen tekemisessä.

160 161

10 § Lepoajat	• Ruokailutauko - pituus - sisällyttäminen työvuoroon • Vuorokausilevon tilapäinen tai pysyvä tasaaminen • Viikoittaisen vapaa-ajan aikana tehdyn työn korvaa- minen rahassa (Työaikalaki 28§)
11 § Ylityö	• Ylityössä levähdystauon pituus • Ylityön ajalta maksettavan palkan tai ylityökorvauk- sen korotusosan vaihtaminen vastaavaan vapaaseen • Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksossa kalen- terivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso.
13 § Päivystysvalmius	• Päivystysvalmius - määräytymisperusteet - maksettavasta korvaus
18 § Palkanmaksu	• Palkkojen maksaminen kerran kuussa
22 § Suurjuhlapyhäkorvaus	• Suurjuhlapyhäkorvauksen maksamisajankohta
23 § Matkakustannukset ja päivärahat	• Ateriakorvauksen maksaminen • Matkustussäännön laatiminen
24 § Ulkomaantyö	• Ulkomailla tehtävän matkatyön ehdoista sovitaan en- nen matkan alkamista • Ilmaisen asunnon päivärahaosuudesta sopiminen • Matkustussäännön laatiminen
32 § Vuosiloma	• Vuosiloman antaminen lomakauden ulkopuolella • Lomapalkan maksaminen säännönmukaisena pal- kanmaksupäivänä • Lomarahan maksaminen säännönmukaisena palkan- maksupäivänä • Lomarahan maksaminen yhtenä tai useampana eränä • Lomaltapaluurahan korvaaminen vastaavana va- paana
34 § Luottamusmiehet ja työ- suojeluvaltuutetut	• Pääluottamusmiehen palkkakehityksen ja vapautus- tarpeen tarkastelu vähintään kerran vuodessa paikal- lisesti sovittavalla tavalla
39 § Paikallinen sopiminen	• Paikallisen sopimisen menettelytavat - osapuolet - paikallisen sopimuksen muoto
45 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö	• Vuokratyövoiman käyttö
Palkkausjärjestelmä	• 4 § Osastokohtaisesti operaattorin tehtäväalueen laa- jentaminen, jos ei ole sisällytetty tehtäväkokonaisuuk- siin tai erikseen sovittuihin erityisvastuualueisiin • 4 § Lisäammattitaitolisän sisällyttäminen palkkaan • 5 § Yksiköittäin tehtäväkokonaisuudet
Yleissopimus	• Kehittämistoiminnan seurantajärjestelmät • Pk-yrityksissä pääluottamusmiehen ja työsuojeluval- tuutetun tai heidän varamiehensä osallistuminen sa- maan aikaan ay-kursseille

LIITE 3 TYÖEHTOSOPIMUKSEN KOHDAT, JOISTA VOIDAAN PAI- KALLISESTI SOPIA TOISIN

Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuus

TES:n kohta	Paikallisesti sovittava asia
Palkankorotukset 2022	• Palkankorotuksista osittain tai kokonaan luopuminen yrityksen toimintaedellytysten niin vaatiessa • Palkankorotusten ajankohdan myöhentäminen • Yrityksessä työehtosopimuksesta poikkeavana ai- kana tehtävät palkankorotukset voidaan paikallisesti sopia otettavaksi huomioon työehtosopimukseen pe- rustuvia korotuksia toteutettaessa
5 § Työsuhteen syntyminen ja päättyminen	• Irtisanomisajoista sopiminen irtisanomisen yhtey- dessä
6 § Säännöllinen työaika	• Vuorokautisen työajan pidentäminen • Työaikapankki • Yötyön tekeminen muissa kuin työaikalain 8 §:n mu- kaisissa tilanteissa • Aloittamis- ja lopettamistyö - sopiminen paikallisesti - korvauksen maksaminen kiinteänä kuukausi- korvauksena • Työviikon ja työvuorokauden alkaminen • Työvuoroluettelon ja työajantasoittumissuunnitelman muutosajankohdat • Vuoro-, ilta- ja yötyölisän maksamisajankohta • Vuorotyön muuttumisajankohta • Vuorotyö-, sunnuntai- ja työajantasaamislisien ja mui- den vastaavien maksaminen erillisinä kiinteinä tunti- tai kuukausikohtaisina lisinä • Säännölliseltä työajalta maksettavan palkan kohden- taminen tuntipalkkaisen työntekijän palkattomille työ- ajanlyhennyspäiville • Jaksotyö • Palokunnan työaika
7 § Työaika päivä- ja yksi- ja kaksivuorotyössä	• Työajan tasaamisvapaan antaminen ˗ antamisajankohta - korvaaminen rahana ˗ ilmoitusajat ˗ antamistapa • Viikoittaisen säännöllisen työajan
8 § Keskeytyvä 3-vuorotyö	• Vuorovapaiden tai niiden osan antaminen yksilölli- sesti
9 § Keskeytymätön 3-vuorotyö	• Vuorovapaiden antamisajankohdan siirtäminen • Ajankohta mihin mennessä tehdään takaisin liikaa saadut vuorovapaat

163

162

	• Työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen tehtävien yhdistäminen • Osaston luottamusmiehen valinta • Työsuojeluasiamiehen valinta • Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautus • Työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvauksen suuruus • Palkkatilasto ja henkilötietojen antaminen • Vuokratyövoiman käyttö
Irtisanomissuojasopimus	• Yhteistoimintaneuvotteluiden kesto • Lomautusilmoitusajat • Lomautuksen toteuttamistapa • Työn alkamisesta ilmoittaminen lomautuksen jälkeen • Irtisanomisajan palkan maksaminen lomautetun työntekijän työsuhteen päättyessä • Takaisinottaminen
Työehtosopimuksen liitteet	• Selviytymistoimet taloudellisissa vaikeuksissa
Allekirjoituspöytäkirja 2022– 2023	• Työaikakokeilu 31.12.2023 saakka

LIITE 4 SOVELTAMISOHJE PK-YRITYKSET JA AY-KOULUTUS

TEOLLISUUSLIITON JÄRJESTÄMILLE KURSSEILLE OSALLISTUMI- NEN

Pienten ja keskisuurten yritysten ottaminen huomioon

Kemianteollisuus ry ja Teollisuusliitto ry toteavat yhdessä, että kurssien määrässä ja henkilöstöedustajien osallistumisoikeudessa huomioidaan pienet ja keskisuuret yritykset.

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä henkilöstöedustajat osallistuvat töihin ja henkilöstön edustustehtäviin, jolloin kursseille osallistuminen saattaa ai- heuttaa tuntuvaa haittaa yrityksen tuotannolle tai toiminnalle. Edellä mai- nituista syistä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kursseilla käydään yleensä hitaammassa tahdissa verrattuna isoihin yrityksiin. Toimitusvar- muus ei kurssien takia saa vaarantua. Ylityön tekemistä vältetään mah- dollisuuksien mukaan ja pyritään ratkaisemaan vapautus työstä joustavin järjestelyin.

Xxxxxxx henkilöstön edustaja on hakeutunut kurssille, ja työnantaja on teh- nyt kielteisen päätöksen tai mikäli työnantaja joutuu yrityksen tuotannolli- sesta tai toiminnallisesta syystä siirtämään kurssia, pyritään yhteisesti sel- vittämään muu mahdollinen sopiva ajankohta. Epäselvissä tilanteissa osa- puolet voivat olla yhteydessä Teollisuusliiton koulutusyksikköön ja/tai Ke- mianteollisuuden työsuhdeasiantuntijoihin.

Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu tai heidän varamiehensä eivät pienissä ja keskisuurissa yrityksissä osallistu samasta yrityksestä sa- maan aikaan ay-kursseille, ellei paikallisesti toisin sovita.

164

165

Kehittämiskeskustelut

Vähintään toimikauden alussa työnantaja käsittelee yhdessä pääluotta- musmiehen kanssa

• työpaikan neuvottelujärjestelmälle asetettavia/asetettuja tavoitteita ja sen toimivuutta

• yhteiset tavoitteet yrityksen toimintaedellytysten, paikallisen sopimi- sen, työpaikan ja hyvinvoinnin kehittämiseksi

• Teollisuusliiton järjestämät, työnantajan tuen piirissä olevat koulu- tukset

• luottamusmiehen tehtävään ja yhteisiin tavoitteisiin liittyvän koulu- tuksen tarve, aikataulut ja tavoitteet.

Osapuolet suosittelevat, että työsuojeluvaltuutetun kanssa käydään sa- manlainen keskustelu koulutustarpeineen.

Opiskelu

Opiskelumahdollisuuksien monipuolistamiseksi Teollisuusliiton kurssi- tarjonnassa on myös monimuotokoulutusta. Kurssien kehitystyössä hyödynnetään Kemianteollisuuden Paikallisen sopimisen monimuoto- kurssin kokemuksia.

Verkko-opinnot

Osa verkko-opinnoista voi olla ohjattuja verkkoluentoja, jotka ilmoite- taan ennakkoon ja osa itsenäisesti suoritettavia opintoja, joita toteute- taan suunnitelman mukaan. Myös verkko-opintojen osalta työnantaja maksaa ansionmenetyskorvauksen.

Verkko-opinnoista tehdään ohjeellinen ajankäyttö- ja etenemissuunni- telma, jonka opiskelija toimittaa kurssin opettajalle. Koulutuksissa voi olla myös yhteisiä webinaareja sekä itseopiskeluun tarkoitettua materi- aalia ja tehtäviä. Lisäksi mukana voi olla täydentävää materiaalia hyö- dynnettäväksi oman kiinnostuksen mukaan.

Verkko-opintoihin osallistuakseen opiskelija tarvitsee käyttöönsä työn- antajaltaan tietokoneen, jossa on verkko-opiskeluun riittävät ominai- suudet. Opiskelija voi käyttää myös omaa tietokonetta. Jos verkko- opintoja suoritetaan työpaikalla, työskentelytila järjestetään siten, että se mahdollistaa häiriöttömän osallistumisen koulutukseen.

Liittojen sivuilta löytyy pohja, jonka avulla työnantajan edustaja ja hen- kilöstön edustaja voivat suunnitella ajankäyttö- ja etenemissuunnitel- man.

Helsingissä 23.11.2021

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Kemianteollisuus ry Kemianteollisuus ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxx

Teollisuusliitto ry Teollisuusliitto ry

166 167

Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

LIITE 5 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAI- KEUKSISSA

Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaamiseksi:

˗ Käsitellään yhdessä henkilöstön edustajien kanssa asiakastarpeet, ti- lauskanta, yrityksen taloudellinen tilanne ja työnantajan korjaavat toi- met taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

˗ Käytetään ensisijaisesti työehtosopimuksessa olevia joustavia työaika- järjestelyjä ja muita mahdollisuuksia esimerkiksi:

˗ paikallisesti sopien

˗ pidemmät ja lyhemmät työvuorot

˗ työaikapankki

˗ suurjuhlapyhien ajankohdan ja siitä maksettavien korvausten siirtäminen

˗ lomakausi

˗ lomarahojen myöhentäminen ja vaihtaminen va- paaseen

˗ työnantajan päätöksellä

˗ pidemmät ja lyhemmät työviikot

˗ vuorotyöstä päivätyöhön ja päinvastoin

˗ porrastettu työaika

Kun yhteisesti todetaan, että yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin talou- dellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan paikallisesti sopia enintään vuoden määräajaksi:

a. suurjuhlapyhäkorvauksista ja niiden aattokorvauksista

x. xxxxxxxxx leikkaamisesta

c. vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakamisesta

Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

Paikallisesti samassa yhteydessä sovitaan mahdollisesta irtisanomissuo- jasta sopeuttamistoimien a-c ajalle ja työntekijöiden taloudellisten mene- tysten kompensoinnista yrityksen taloudellisen tilanteen kohennuttua.

Paikallinen sopimus tulee laatia kirjallisesti. Sopeuttamistoimien tulee koskea tasapuolisesti yrityksen koko henkilöstöä ja johtoa.

Lisäksi on huomattava, että työehtosopimus mahdollistaa sopimisen lyhy- emmästä lomautusprosessista ja lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta.

Kun yhteisesti todetaan, että yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin ta- loudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämi- seen, voidaan työnantajan päätöksellä ottaa käyttöön pidennetty loma- kausi 1.4.–31.10.

Pöytäkirjamerkintä:

Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa, kuten tuotantolaitosta.

Tutustu työelämään ja tienaa -suositus

LIITE 6 TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA -KESÄHARJOITTE- LUOHJELMA 2022-2023

KEMIANTEOLLISUUS KT RY PÖYTÄKIRJA MUOVITEOLLISUUS RY

KUMITEOLLISUUS RY LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS RY KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUS RY KULTASEPPIEN TYÖNANTAJALIITTO RY

VENETEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY TEOLLISUUSLIITTO RY

Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelma vuosiksi

2022-2023

Muoviteollisuuden ja kemiantuoteteollisuuden työehtosopimus, Kemian perusteollisuuden työehtosopimus, Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteolli- suuden työehtosopimus, Kumiteollisuuden työntekijöitä koskeva työehto- sopimus, Lasikeraamisen teollisuuden työehtosopimus, Fiskars Finland Oy Ab:n työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Kenkä- ja nahkateollisuuden työehtosopimus, Jalometallialan työehtosopimus, Harja- ja sivellinalojen työehtosopimus sekä Veneenrakennusteollisuuden työehtosopimus

Kemianteollisuus KT ry, Muovituoteteollisuus ry, Kumiteollisuus ry, Lasike- raaminen teollisuus ry, Kenkä- ja nahkateollisuus ry, Kultaseppien työnan- tajaliitto ry, Veneteollisuuden työnantajat ry ja Teollisuusliitto ry haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten, lukiolaisten, kymppiluokkalaisten sekä VALMA-koulutukseen osallistuvien nuorten mahdollisuuksia tutustua työelämään osana Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelu- ohjelmaa.

Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena on tarjota nuorille omakohtaista kokemusta toimialan työpaikan toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työ- tehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä antaa nuorille mahdollisuuden tehdä heille sopivaa käytännön työtä. Kesäharjoittelupaikkoja haetaan suoraan alan yrityksistä.

Tutustu työelämään ja tienaa -suositus

Tämän vuoksi osapuolet ovat sopineet seuraavaa:

1. Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisten, lukiolaisten, kymppiluokkalaisten sekä VALMA-koulutukseen osallistuvia, joiden työsuhde perustuu Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelu- ohjelmaan.

2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoittelu- ohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6. – 31.8.väliseen aikaan vuosina 2020-2021. Nuorella voi olla useampi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla kunakin vuonna.

3. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman suorittami- sesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 365 euroa vuosina 2022 ja 2023. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut henkilön iästä riippuen.

4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymis- perusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin henkilöihin, joiden työsuhde perustuu tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesätyöharjoittelu- ohjelman käytännön toteutusta.

Helsingissä 10. päivänä tammikuuta 2022

Kemianteollisuus KT ry Muoviteollisuus ry

Kumiteollisuus ry Lasikeraaminen teollisuus ry Kenkä- ja nahkateollisuus ry Kultaseppien työnantajaliitto ry Veneteollisuuden työnantajat ry Teollisuusliitto ry

Työehtosopimuksen liite, Vuosityöaika kemianteollisuudessa

TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSITYÖAIKA KEMIANTEOLLISUUDESSA 2022-2025

(8 TUNNIN TYÖPÄIVÄ)

Työaika kemianteollisuudessa 2022 - 2025	2022	2023	2024	2025	Keskim. 2001- 2029
Työviikot/vuosi Vuoden päivät yhteensä - lauantait 1) ja sunnuntait - työaikaa lyhentävät arkipyhät - vuosiloma (työpäivää) - työajan lyhennys Työpäivät yhteensä/vuosi - 1 ja 2-vuorotyö - keskeytyvä 3-vuorotyö - kesk.tön 3-vuorotyö Työtunnit yhteensä/vuosi - 1 ja 2-vuorotyö - keskeytyvä 3-vuorotyö - kesk.tön 3-vuorotyö Työtunnit keskim./viikko - 1 ja 2-vuorotyö - keskeytyvä 3-vuorotyö - kesk.tön 3-vuorotyö	47,14	47,14	47,29	47,14	47,18
	365	365	366	365	365
	105	105	104	104	104
	7	9	10	10	9
	25	25	25	25	25
	12,5	12,5	12,5	12,5	12,5
	215,5	213,5	214,5	213,5	214,4
	212,5	210,5	211,5	210,5	211,4
	204,0	204,0	204,0	204,0	204
	1724	1708	1716	1708	1715
	1700	1684	1692	1684	1691
	1632	1632	1632	1632	1632
	36,6	36,2	36,3	36,2	36,4
	36,1	35,7	35,8	35,7	35,8
	34,6	34,6	34,6	34,6	34,6
7,5 h:n työpäivä (päivä-
työ)
Työpäivät yhteensä/vuosi	228	226	227	226	227
Työtunnit yhteensä/vuosi	0000	0000	0000	1695	1702
Työtunnit keskim./viikko	36,3	36,0	36,0	36,0	36,1

Edellä kuvattu laskelma kuvaa tilannetta, jolloin toimihenkilöllä on oikeus ja hän myös kyseisen kalenterivuoden aikana pitää 30 arkipäivän mittai- sen vuosiloman.