Työssäoptpyiömpisaenikoopaislle

🚹🚹🚹🚹

Työssäoptpyiömpisaenikoopaislle

🚹🚹🚹

Alkusanat

Työssäoppiminen työpaikalla on osa ammatillista koulutusta 1

Mitä on työssäoppiminen?

Nuoria ammattilaisia tarvitaan lisää

Työssäoppimisella ja näytöillä varmistetaan ammatillisen koulutuksen laatua

Monenlaisia opiskelijoita työpaikoille 3

Työssäoppiminen Nuorisoasteen näytöt Työharjoittelu Työelämään tutustuminen Oppisopimus Näyttötutkinto

Työssäoppimisen lainsäädäntö ja suositukset 5

Lainsäädäntö ja opetussuunnitelmat ohjaavat työssäoppimista Keskusjärjestöjen ja valtiovallan suositukset

Kirjallinen sopimus työssäoppimisesta 6

Eri osapuolten tehtävät ja vastuut 8

Miten työssäoppiminen käynnistyy työpaikan näkökulmasta?

Hyvä ennakkosuunnittelu varmistaa onnistuneen työssäoppimisen Työpaikkaohjaajakoulutus valmentaa ohjaustehtävään Työssäoppiminen ja näytöt muuttavat opettajan työnkuvaa Opiskelijan vastuulla on noudattaa ohjeita

Työssäoppimisen tavoitteet selviksi

Työturvallisuus ja opiskelijan perehdyttäminen työpaikkaan 11

Työssäoppimisesta tiedottaminen henkilöstölle Työantajan vastuu työturvallisuudesta

Myös oppilaitoksella on vastuunsa työturvallisuudesta Nuori työntekijä ja perehdyttäminen

Jos vahinko sattuu Työaika

Työssäoppija tarvitsee ohjausta ja palautetta 16

Työpaikkaohjaaja tukee opiskelijan oppimista Tarve ohjaukselle vaihtelee eri tilanteissa

Monipuoliset työtehtävät ja palaute varmistavat ammattitaidon kehittymisen

Liitteet 19

Lakeja, asetuksia ja suosituksia Lisätietoja

Alkusanat

Työssäoppimisen opas työpaikoille –oppaan käsikirjoitus on kirjoitettu vuonna 1999 työ- ryhmässä, jossa olivat edustettuina Taloudellisen Tiedotustoimiston lisäksi opetusministe- riö, Suomen opinto-ohjaajat, Teollisuuden ja Työantajain Keskusliitto, Palvelutyönantajat, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja Ope- tusalan Ammattijärjestö OAJ.

Työssäoppimisen opas työpaikoille tarjoaa työssäoppimisesta työpaikoilla vastaaville hen- kilöille yhteenvedon työssäoppimisen taustoista ja periaatteista sekä ohjaa niin työpaikko- jen kuin oppilaitostenkin edustajia kiinnittämään huomiota keskeisiin vastuukysymyksiin. Tämä on oppaan 8. uudistettu painos, jonka sisältöä on päivitetty vastaamaan vuoden 2003 tilannetta mm. lainsäädännön ja työssäoppimisen käsitteiden osalta. Koulutuksen järjestäjän ja työantajien edustajien on hyvä perehtyä oppaassa viitattuihin lakeihin ja ase- tuksiin käyttämällä alkuperäislähteitä. Kiitokset oppaan käsikirjoituksen kommentoinnista Xxxxx Xxxxxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxxx opetushallituksesta sekä oppaan työturvallisuusosion osalta Xxxx Xxxxxx-Xxxxxxxxx sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta.

Opiskelijan kannalta onnistunut työssäoppimisjakso edellyttää hyvää ennakkosuunnittelua oppilaitoksen ja yrityksen edustajien kesken. Eri osapuolten sitoutuminen työssäoppimi- seen varmistetaan hyvillä tiedotuskäytännöillä ja noudattamalla lakeja, asetuksia ja suosi- tuksia. Työssäoppiminen tarjoaa monia mahdollisuuksia lisätä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yhteisenä tavoitteena eri osapuolille on ammatillisen koulutuksen laadun ja työelämävastaavuuden kehittäminen.

Helsingissä joulukuussa 2003

Xxxxx Xxxxxxx projektipäällikkö

Taloudellinen Tiedotustoimisto

vuosille.

Löytyisikö Sinun työpaikaltasi tilaa opiskelevalle nuorelle? Vuosittain lähes 100 000 ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevaa nuorta tarvitsee työssäoppi- mispaikan. Siksi lähestymme Sinua, työnantaja ja työpaikkasi vaikuttaja, esimies tai luottamushenkilö. Olet avainasemassa, kun Suomessa yritetään kääntää ammatillinen opiskelu työelämälähtöisempään suuntaan: nuorten ammatillisen koulutuksen ja työ- elämän pitäisi kohdata aikaisempaa paremmin. Oppiminen oppilaitoksessa on saanut rinnalleen työssäoppimisen.Tekemällä oppimisen arvo on tunnustettu.

Työssäoppiminen on opetussuunnitelman mukaista tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua työpaikalla.Työssäoppiminen on aikaisempaa harjoittelua tavoitteellisempaa, koska osa tutkinnon tavoitteista opiskellaan työpaikoilla. Työssä- oppiminen suoritetaan tavallisesti palkatta.

Nuoria ammattilaisia tarvitaan lisää

Miksi työpaikkasi tulisi lähteä mukaan ammatillisen opetuksen tason nostamiseen? Siksi, että työssäoppiminen on hyödyllistä sekä yritykselle että opiskelijalle. Työssä- oppimisen avulla on yrityksen mahdollista varmistaa ammattitaitoinen henkilöstö myös tulevaisuudessa. Työssäoppimisjaksojen aikana on mahdollisuus tutustua tule- vaisuuden työntekijöihin. Työssäoppimisjakson jälkeen opiskelija tuntee yrityksen toimintaa ja yhteistyö voi jatkua esimerkiksi kesätyön tai opinnäytetyön muodossa.

Työssäoppiminen tarjoaa myös yritysten henkilöstölle mahdollisuuden uuden oppimiseen. Erityisen tärkeitä ovat työpaikan henkilöstön ja opiskelijan keskustelut, joissa pohditaan, miksi toimitaan tietyllä tavalla.Yhteistyö oppilaitoksen kanssa avaa uusia mahdollisuuksia myös yritysten henkilöstön koulutukselle ja työskentelytapo- jen kehittämiselle. Oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyön lisääntyminen vaikuttaa myös ammatillisen koulutuksen kehittymiseen.

Vetoamme Sinuun, että työpaikkasi hoitaisi oman osansa opetusurakasta: eläk- keelle siirtyvien tilalle tarvitaan nuoria osaajia. Pienenevien ikäluokkien Suomessa osaavien työntekijöiden löytyminen ei ole itsestäänselvyys.

osaksi ammatillista koulutusta: tiimityö, työn laatu ja prosessit, tietotekniikka, auto- maatio ja kansainvälisyys ovat tulleet jäädäkseen.

Työssäoppimisen onnistuminen edellyttää jatkuvaa yhteistyötä työpaikkojen ja oppilaitosten välillä. Yhteistyö varmistaa myös työelämän muutosten siirtymisen

TYÖSSÄOPPIMINEN TYÖPAIKALLA

ON OSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA

🚹

Mitä on työssäoppiminen?

Ammatilliset perustutkinnot ovat kolmivuotisia ja tärkeänä osana opiskelua opiskeli- jalla ovat työssäoppimisjaksot, jotka toteutetaan työpaikoilla. Työssäoppimista on kaikkiaan kolmen vuoden tutkinnossa noin puoli vuotta, joka jakautuu eri opiskelu-

Työssäoppimisella ja näytöillä varmistetaan ammatillisen koulutuksen laatua

Työssäoppimisesta on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja ase- tuksessa (811/1998).Työssäoppimisesta ei pääsääntöisesti makseta palkkaa eikä teh- dä työsopimusta.Työssäoppimisen kustannukset jakautuvat eri osapuolille.

Yritysten nimeämille työpaikkaohjaajille järjestetään eri puolilla Suomea koulu- tusta. Vastaavasti opettajien täydennyskoulutuksessa painopisteenä ovat työssäoppi- minen ja työelämäyhteydet. Sekä työpaikkaohjaajakoulutus että opettajien työelämä- jaksot lisäävät vuorovaikutusta oppilaitosten ja työpaikkojen kesken ja luovat pohjaa yhteistyökäytäntöjen kehittämiselle.

M

Työssäoppimisen lisäksi ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen välineek- si ovat tulossa ammatillisiin perustutkintoihin liitettävät näytöt. Nuorisoasteen näy- töillä varmistetaan, että ammatillisten opintojen tavoitteet on saavutettu. Näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.

🚹 MONENLAISIA OPISKELIJOITA TYÖPAIKOILLE

Työssäoppiminen

Työssäoppimisella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä jär- jestettävää ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman mukaista käytännön opetusta.Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua työpai- kalla. Työssäoppimisjakson onnistunut toteutus edellyttää hyvää yhteistyötä ja ennakkosuunnittelua oppilaitoksen ja työpaikan kesken. Työssäoppimisen laajuus kolmen vuoden tutkinnossa on vähintään 20 ov eli yhteensä noin puoli vuotta.Työs- säoppiminen voidaan jaksottaa tutkinnon eri vuosille, joten työssäoppimisjaksojen pituus vaihtelee.Työssäoppiminen toteutetaan tavallisesti ilman työsuhdetta ja palk- kaa.Työssäoppimisesta laaditaan aina kirjallinen sopimus oppilaitoksen ja yrityksen kesken.

Nuorisoasteen näytöt

Nuorisoasteen näyttöjen osalta on käynnissä kokeiluvaihe. Näytöt tulevat osaksi ammatillisia perustutkintoja aikaisintaan vuonna 2005.Vuoden 2004 aikana valmis- tuvat tarkemmat ohjeet näyttöjen toteuttamisesta. Nuorisoasteen näyttöjen periaat- teena on, että opiskelija osoittaa miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet. Näytöt järjestetään yhteistyössä työpaikkojen kanssa.Vrt. näyt- tötutkinto

Työharjoittelu

Moniin koulutuksiin sisältyy oppilaitoksessa järjestettävän opetuksen lisäksi myös käytännön harjoittelua työpaikoilla. Työharjoittelun pituus ja käytännöt vaihtelevat oppilaitoksen ja suoritettavan tutkinnon mukaan. Esimerkiksi ammattikorkeakou- luopiskelijoiden työharjoittelu on kestoltaan 20-50 opintoviikkoa. Työpaikoilla voi olla myös työvoimakoulutuksen, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä erilaisten lyhyt- kurssien opiskelijoita työharjoittelussa.Vrt. työssäoppiminen.

Työelämään tutustuminen

Peruskoulussa opiskelevalla on mahdollisuus tutustua työelämään. Peruskoulun TET- jakso on yleisimmin kaksi viikkoa. Lukion työelämään tutustuja on työpaikalla yleen- sä lyhyemmän ajan.

Oppisopimus

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija tekee määräaikaisen työsopimuksen ja kuuluu työyhteisöön sen jäsenenä. Teoriajaksot suoritetaan oppilaitoksissa. Oppisopimus- koulutus on vaihtoehtoinen väylä ammattiin opiskelulle. Koulutuksen pituus vaihte- lee henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan.

Näyttötutkinto

Aikuiset voivat osoittaa näyttötutkinnolla ammattitaitonsa ja saada osaamisestaan virallisena tunnustuksena tutkintotodistuksen. Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta ja aikaisemmasta koulutuksesta riippumaton, tutkintotoimikuntien ja Opetushallituksen valvoma menettely. Näyttötutkinnot suoritetaan aidoissa työ- ja palvelutilanteissa.Tarvittaessa tutkintoon liittyy valmentavaa koulutusta ja työharjoit- telua. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitut- kintoja ja erikoisammattitutkintoja.Vrt. nuorisoasteen näytöt

Tässä oppaassa keskitytään ammatillisen koulutuksen työssäoppimiseen ja sen järjestämiseen työpaikalla.

• Opintotukilaki (65/1994) ja opintotukiasetus (260/1994)

• Laki ja asetus lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta (48/1997)

• Laki nuorista työntekijöistä (998/1993 muutettu 754/98) ja asetus nuorten työntekijöiden suojelusta (508/1986, muutettu 679/90 ja 1428/93)

• Asetus nuorille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (128/2002)

• Työturvallisuuslaki (738/2002)

• Vahingonkorvauslaki (412/1974) ja

• Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002)

Ammatillisen koulutuksen valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, jotka val- mistellaan yhdessä työelämän kanssa, ohjaavat osaltaan työssäoppimista. Opetus- suunnitelman perusteiden mukaan:

• Työssäoppimisen tulee olla tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua.

• Työssäoppiminen on suunniteltava yhdessä paikallisen työelämän edustajien kanssa ja siinä on otettava huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet.

• Oppilaitokselle tulee olla työssäoppimisen järjestämissuunnitelma, jossa määritel- lään kaikille aloille yhteiset työssäoppimisen periaatteet ja opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa on kuvattu miten kyseiseen tutkintoon sisältyvä työs- säoppiminen toteutetaan.

• Oppilaitoksessa tulee päättää miten työssäoppiminen ja työssäoppimisen tavoit- teet sijoitetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tutkinnon kokonaisuuteen ja miten oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täy- dentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa.

• Oppilaitoksen tulee valmentaa opiskelijaa työpaikkaa varten.

• Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä palautteen antamiseen.

keskusjärjestöjen suositukset ja össäoppimisesta on laadittu kol- en suositussopimus ammatillisen nanotto työssäsoppimisen järjes-

• Työssäoppiminen arvioidaan osana niitä ammatillisia kokonaisuuksia, joihin työs- säoppiminen sisältyy. Opiskelijan tutkintotodistukseen merkitään näkyviin työs- säoppimisen laajuus, mutta ei erillistä arvosanaa.

Keskusjärjestöjen ja valtiovallan suositukset

Työssäoppimista ohjaavat myös työmarkkinoiden ja kannanotot sekä alakohtaiset työehtosopimukset.Ty me suositusta. Ensin allekirjoitettiin keskusjärjestöj koulutuksen työharjoittelun edistämiseksi sekä kan

🚹

TYÖSSÄOPPIMISEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA SUOSITUKSET

Lainsäädäntö ja opetussuunnitelmat ohjaavat työssäoppimista

Työssäoppimista säätelevät laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998). Lisäksi työssäoppimista sivuavat seuraavat lait ja asetukset:

situksen nuorten työssäoppimisesta. Kolmas on opetusministeriön, Suomen Kuntalii- ton ja Suomen Yrittäjien 15. lokakuuta 1998 allekirjoittama Suositus nuorten työssä- oppimisesta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Suosituksissa todetaan, että toiminta on tuloksellista, kun myös työpaikkatasolla koetaan tärkeäksi tukea alan koulutuksen toteuttamista yhteistyössä alueen ammatil- listen oppilaitosten kanssa. Työssäoppiminen ja harjoittelu tulee järjestää siten, että opiskelijat ovat asianmukaisen ohjauksen ja opastuksen piirissä.

Keskusjärjestöjen välillä on sovittu, ettei koulutuksen edellyttämän työssäoppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata työpaikan henkilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä on tarpeellista paikallisesti yhteisesti todeta, joko ennen työssäoppimisjaksojen tai työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoiminta- lain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Järjestöt katsovat, että työsopimuslain ja voimassa olevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen harjoittelupaikkojen tarjoamiselle, sikäli kun edellä olevaa menettelytapaa on noudatettu.

Keskusjärjestöjen mielestä koulutuksen osana oleva työnopetus, joka oppilaitosten ja työpaikan sopimisen perusteella siirretään oppilaitoksista työpaikoille (työssäoppimi- nen) tulisi toteuttaa ilman työsuhdetta. Tämä ei kuitenkaan estä työssäoppimisen toteuttamista tarvittaessa myös työsuhteessa, jolloin työsuhteessa noudatetaan työ- lainsäädännön velvoitteita ja työehtosopimusta.

🚹

KIRJALLINEN SOPIMUS TYÖSSÄOPPIMISESTA

Laissa ammatillisesta koulutuksesta todetaan, että työpaikalla käytännön työtehtä- vien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työ- paikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Muuten kuin oppisopimuskoulutukse- na työpaikalla järjestettävä koulutus tapahtuu tavallisesti ilman työsopimussuhdetta tai erikseen niin sovittaessa työsopimuksella.

tämiseksi lainsäädäntöä kehittämällä. Sen allekirjoittajia olivat 20. tammikuuta 1998 Akava ry, Palvelutyönantajat ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry,Toi- mihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto. Seu- raavana päivänä allekirjoittivat pääministeri ja opetusministeri, OAJ ry,Akava ry, Pal- velutyönantajat ry, SAK ry, STTK ry ja Xxxxxxxxxxxx ja Työnantajain Keskusliitto Suo-

Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovitaan osapuol- ten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä, työnantajalle mah- dollisesti maksettavista korvauksista ja muista tarpeellisista koulutuksen järjestämi- seen liittyvistä seikoista. Lisäksi sovitaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kestosta ja ajoituksesta opetussuunni- telman tai näyttötutkinnon perusteiden määräykset huomioon ottaen, tarvittaessa kunkin opiskelijan osalta erikseen.

Työssäoppimispaikaksi soveltuu asetuksen ammatillisesta koulutuksesta mukaan vain sellainen työpaikka, jolla on käytettävissä opetussuunnitelman tai näyttötutkin- non perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vas- tuulliseksi työpaikkaohjaajaksi.Yksityisten yritysten lisäksi työssäoppimisen paikkoja tarjoaa myös julkinen sektori.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opiskelijalla on oikeus tur- valliseen työympäristöön, joten työpaikalta edellytetään myös, että työturval- lisuusasioista on huolehdittu asianmukaisella tavalla. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesta työtur- vallisuusvastuusta, joka koskee myös opiskelijaa, joka ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan.

Työssäoppimisen järjestämisestä sovitaan työpaikan ja oppilaitoksen kesken laa- dittavalla kirjallisella sopimuksella, jonka malli on liitteenä tämän oppaan loppupuo- lella. Sopimusmalli on vain malli, joka helpottaa sopimuksen tekemistä. Asetuksessa on säädetty, mistä asioista on sovittava: osapuolten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä, työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista sekä opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kestosta ja ajoituksesta. Sopimus- ta tehtäessä on tärkeää myös keskustella yhteistyöstä ja käytännöistä työssäoppimi- sen ennakkosuunnittelun, työssäoppijan ohjauksen ja arvioinnin osalta sekä opetta- jan osallistumisesta työpaikalla tapahtuvaan ohjaukseen.Työpaikka tai oppilaitos voi- vat ottaa ylimääräisen vastuuvakuutuksen.

TYÖOLOJA KOSKEVIA ASIOITA OVAT

- työaika eli päivä ja viikko keskimäärin

- ruokailu (ateriakorvaus)

- työvaatetus

- henkilönsuojaimet ja

- kulukorvaukset

Työssäoppimisen aikana opiskelija saa opintotukea ja muita opintososiaalisia etuja (ruoka tai ateriakorvaus, mahdollinen koulumatkatuki). Työnantaja ja opiskelija voi- vat myös tehdä työsopimuksen. Mahdollinen palkka voi vaikuttaa opintotuen mää- rään. Opintorahaa ei myönnetä opiskelijalle, jonka opiskelusta tai tutkintoon pakolli- sena kuuluvasta ja opintotukilain (65/1994) perusteella päätoimiseksi katsottavasta sekä opintojen edistymisen yleiset edellytykset täyttävästä työharjoittelusta taikka

Keskustelu yrityksen ja oppilaitoksen edustajien kesken odotuksista yhteistyölle

Sopimus työssäoppimisyhteistyöstä oppilaitoksen kanssa

⏷

Työpaikan oppimismahdollisuuksien selvittäminen yhteistyössä opettajan kanssa

⏷

Työssäoppimisjakson työtehtävien ja perehdyttämisen suunnittelu

⏷

Työpaikkaohjaaja(ie)n valinta ja kouluttautuminen tehtävään

⏷

Sopiminen oppilaitoksen edustajan kanssa työssäoppimisjakson kestosta,

ajankohdasta ja tavoitteista (opiskelijakohtainen sopimus)

⏷

Tiedottaminen yrityksen henkilöstölle työssäoppijan tulosta työpaikalle

⏷

Opiskelijan perehdyttäminen ja ohjaus työssäoppimisjakson aikana sekä

työssäoppimisjakson arviointi

⏷

Palautekeskustelu opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisjakson toteutuksesta

Hyvä ennakkosuunnittelu varmistaa onnistuneen työssäoppimisen

Koulutuksen järjestäjän vastuulla on järjestää työssäoppimispaikka yhdessä opiskeli- jan kanssa. Käytännössä opiskelija voi itse hankkia paikan, mutta opettajan vastuulla on varmistaa, että työpaikka soveltuu työssäoppimispaikaksi. Työpaikan edustaja sopii opettajan kanssa opiskelijavalinnan menettelyistä.

Työssäoppimisjakson onnistuminen voidaan varmistaa hyvällä yhteissuunnittelulla ohjaavan opettajan ja työpaikan nimeämän työpaikkaohjaajan kesken. Ohjaava opettaja ja työpaikkaohjaaja käyvät yhdessä läpi työpaikan koulutusmahdollisuudet sekä tutkin- non ja oppilaitoksen opetussuunnitelman. Ennen työssäoppimisjakson alkua sovitaan jakson ajankohdasta ja kestosta sekä työssäoppimisjakson tavoitteiden mukai- sista työtehtävistä. Opiskelijan opintojen vaiheen ja henkilökohtaisen osaamisen perusteella käydään keskusteluja opiskelijan ammattitaitoja kehittävistä työtehtävistä.

Yrityksessä kannattaa varata aikaa ennakkosuunnitteluun. On yrityksen edun mukaista tietää mitä kuuluu tutkinnon opetussuunnitelmaan, missä vaiheessa opin-

työssäoppimisjaksolta saama keskimääräinen palkka on vähintään 505 euroa kuu- kaudessa. (Opetusministeriön asetus opintorahaa vastaavan taloudellisen tuen xxx- xxxxx ottamisesta opintorahaa myönnettäessä 932/2001).

🚹

ERI OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT

Miten työssäoppiminen käynnistyy työpaikan näkökulmasta?

tojaan työssäoppimisjaksoa aloittava opiskelija on ja millainen hänen ammattitaiton- sa on työssäoppimisjakson alkaessa. Työssäoppimispaikan koulutusmahdollisuuksia vertaamalla tutkinnon opetussuunnitelmaan löydetään eri opintojen vaiheissa olevil- le opiskelijoille soveltuvat työtehtävät.

Työssäoppimisjakson tavoitteet ja tehtävät kirjataan paperille. Näin voidaan var- mistaa mitä jakson osalta on yhdessä sovittu.Työpaikkaohjaajan rooli ennakkosuun- nittelussa ja työssäoppijan ohjaajana on keskeinen. Myös opiskelijan vastaanottavan yksikön esimiehen on oltava mukana suunnitteluprosessissa.

Työpaikkaohjaajakoulutus valmentaa ohjaustehtävään

Opiskelijan kannalta tärkein henkilö työpaikalla on työpaikkaohjaaja. Pienilläkin työ- paikoilla tulisi olla työpaikkaohjaajan tehtävään nimetty henkilö.Työpaikkaohjaajan tulee olla ammattitaitoinen ja erityisen motivoitunut koulutustehtävään. Moni taitava työntekijä ei välttämättä ole taitava ohjaaja. On hyvä, jos työntekijät itse hakeutuisivat ohjaajiksi. Työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistuminen antaa valmiuksia opiskeli- jan ohjaustehtävän lisäksi myös työpaikan käytäntöjen kehittämiseen esimerkiksi perehdyttämisen osalta.Työssäoppijan ohjaus tarjoaa työpaikkaohjaajalle hyvän mah- dollisuuden oppimiseen ja oman työn sekä työpaikan käytäntöjen tarkasteluun uudesta näkökulmasta.

TYÖPAIKKAOHJAAJAN TEHTÄVÄT OVAT

- osallistua työssäoppimisjakson ennakkosuunnitteluun

- tutustua opiskelijan työssäoppimisen tavoitteisiin ja osaamiseen

- varmistaa, että työyhteisö tietää työssäoppijan tulosta työpaikalle

- perehdyttää ja ohjata opiskelijaa sekä antaa hänelle kehittävää palautetta

- antaa oppilaalle kuva siitä, miten työyhteisö toimii ja kehittyy

- osallistua työssäoppimisen käytäntöjen kehittämiseen yrityksessä ja yhteistyössä oppilaitoksen kanssa

- antaa oppilaitokselle tiedot työhön ja työympäristöön liittyvistä oloista ja työvälineistä.

Työpaikkaohjaajan ohjaustehtävään kannattaa valmistautua työpaikkaohjaajakoulu- tuksissa, keskusteluilla ohjaavan opettajan ja muiden työpaikkaohjaajien kanssa. Yhteyden oppilaitokseen tulee säilyä työssäoppimisjakson aikana. Ennen työssäop- pimisjakson alkua on hyvä sopia ohjaavan opettajan kanssa yhteydenpitotavoista työssäoppimisjakson aikana.

Työpaikoilla on hyvä nimetä työpaikkaohjaajien lisäksi myös työssäoppimisen yhteyshenkilö, joka koordinoi työssäoppimista ja toimii yhteyshenkilönä oppilaitok- siin, vastaa työssäoppimisen vuosisuunnitelmasta ja käytäntöjen kehittämisestä sekä tiedottaa työssäoppimisasioista työpaikkaohjaajille. Työssäoppimisen yhteyshenkilö voi toimia yhteyshenkilönä myös peruskoululaisten työelämään tutustumisjaksojen (TET) osalta.

Työssäoppiminen ja näytöt muuttavat opettajan työnkuvaa

Työssäoppiminen ja näytöt lisäävät yhteistyötä oppilaitosten ja työpaikkojen kesken. Opettajan tulee tuntea hyvin työssäoppimispaikat, jotta hän voi valmentaa opiskeli- jat työssäoppimisjaksoille. Ohjaavan opettajan ammattitaito ja verkostot kehittyvät, kun hän perehtyy alansa yritystoimintaan työelämäjaksoilla. Erilaisten oppimistilan- teiden tunnistaminen työpaikoilla onnistuu parhaiten opettajan ja työpaikan edus- tajien yhteistyössä. Opettaja toimii myös työpaikkaohjaajan apuna ohjaustehtävässä. Opettaja ja työpaikkaohjaaja tukevat opiskelijan kehittymistä antamalla rakentavaa palautetta opiskelijan kehittymisestä työssäoppimisjakson aikana.

OPETTAJAN TEHTÄVÄT TYÖSSÄOPPIMISESSA OVAT

- tuntea alan työpaikat siten, että osaa ohjata opiskelijan oikeaan työssäoppimispaikkaan

- varmistaa ennakkoon, että työpaikka soveltuu työssäoppimispaikaksi

- selventää opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle eri osapuolten roolit ja vastuut

- tukea opiskelijaa suunnittelemaan omia tavoitteitaan työssäoppimisjaksolle

- suunnitella yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisjakson tavoitteiden mukaiset työtehtävät

- laatia oppimistehtävät ja selvittää niiden tavoitteet opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle

- tukea työpaikkaohjaajaa ohjaustehtävässä

- tehdä avointa ja tavoitteellista yhteistyötä työpaikkaohjaajan kanssa siten, että työpaikkaohjaaja saa kaiken tarvitsemansa

xxxxxx opiskelijasta, hänen opetussuunnitelmastaan ja tavoitteistaan

- antaa opiskelijalle hänen tarvitsemansa tuki ja ohjaus

- osallistua opiskelijan ohjaukseen ja palautekeskusteluihin työssäoppimisjaksolla yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa

- olla tarvittaessa nopeastikin opiskelijan ja työpaikkaohjaajan tavoitettavissa

- pitää huolta, että arviointikeskustelussa keskustellaan opiskelijan kehittymisen lisäksi myös työssäoppimisjakson järjestelyistä ja yhteistyön sujumisesta.

Opiskelijan vastuulla on noudattaa ohjeita

Oppilaitos vastaa opiskelijan valmentamisesta työssäoppimisjaksolle. Ennen jakson alkua on hyvä varmistaa, että opiskelija tuntee jakson tavoitteet ja mitä häneltä odotetaan. Opiskelija tarvitsee tukea ja ohjausta niin opettajalta kuin työpaikkaoh- jaajaltakin.

OPISKELIJAN VASTUULLA ON

- noudattaa käyttäytymisestä, työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä

- tehdä työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät ja noudattaa työs- säoppimissopimuksessa sovittuja asioita

- korvata aiheuttamansa vahinko, mikäli kyseessä on tahallinen vahinko

- muistaa työpaikan salassapitovelvollisuudet

Työssäoppimisen tavoitteet selviksi

Työssäoppimisen yleisenä tavoitteena on uudistaa oppimista, mikä on haaste sekä ammatillisille oppilaitoksille että työpaikoille. Eri osapuolten sitoutuminen työssäop- pimiseen ja sen kehittämiseen yhteistyössä edellyttää, että työssäoppimisen yleiset periaatteet ovat kaikkien tiedossa.

Työssäoppiminen on aikaisempaa harjoittelua tavoitteellisempaa oppimista.Työs- säoppimiseen kuuluvat osana arviointikeskustelut, joiden avulla opiskelija saa palau- tetta edistymisestään. Työpaikkaohjaajan ja opettajan palautteen avulla opiskelija oppii itsekin arvioimaan omaa osaamistaan ja kehittymistarpeitaan. On tärkeää, että työssäoppimisjakson tavoitteet ovat selviä sekä opiskelijalle että myös hänen kans- saan työskenteleville. Työssäoppimisjakson aikana opiskelijalle pyritään antamaan kokonaisvaltainen käsitys eri työtehtävistä ja työpaikan käytännöistä. On paljon tai- toja, joita oppii vain käytännön työssä.

🚹

TYÖTURVALLISUUS JA OPISKELIJAN PEREHDYTTÄMINEN TYÖPAIKKAAN

Ennen työssäoppimisjakson käynnistymistä on yhdessä varmistettava, että kaikki osapuolet ovat selvillä työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Työturvallisuuslain ja työsuojeluohjeiden asiat on opetet- tava oppilaitoksessa ja työpaikalla niin, että opiskelija omaksuu ne kuten työntekijät- kin. Ennen jakson alkua on työantajan ja oppilaitoksen edustajien yhdessä varmistet- tava, että opiskelija on perehtynyt työturvallisuusasioihin ja osaa noudattaa työsuoje- luohjeita.

Työssäoppimisesta tiedottaminen henkilöstölle

Työssäoppimisesta tulee tiedottaa mahdollisimman laajasti koko henkilökunnalle. Työssäoppimisen periaatteiden ja opiskelijan työssäoppimisjakson tavoitteiden tulee olla tiedossa mahdollisimman monella opiskelijan kanssa työskentelevällä.

Opiskelijan vastaanottoon valmistautumiseen on varattava työpaikalla riittävästi aikaa. Esimies tarvitsee hyvissä ajoin tiedon opiskelijan työssäoppimisjakson ajan- kohdasta ja tavoitteista, jotta tiedotukseen ja käytännöistä sopimiseen jää työpaikalla aikaa. Esimiehen, työpaikkaohjaajien ja luottamushenkilön on tärkeää olla mahdolli- suuksien mukaan mukana työpaikan ja oppilaitoksen yhteisissä koulutustilaisuuksis- sa ja tapahtumissa.

Työssäoppija tarvitsee koko työyhteisön tuen.Työpaikan kaikilta työntekijöiltä vaaditaan kärsivällisyyttä ja perusasioiden uudelleen kertomista, jotta työaikojen ja turvallisuusmääräysten noudattaminen alkaisi sujua työssäoppijalta siinä kuin koke- neemmiltakin työntekijöiltä.

Työantajan vastuu työturvallisuudesta

Työturvallisuuslain (738/2002) 8 §:ssä säädetään työnantajan yleisestä huolehtimis- velvoitteesta. Työantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveellisyydestä työssä.Työantajan on muun ohel- la otettava huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytyksiin, kuten esimerkiksi ammattitaito, työkokemus ja ikä, liittyvät seikat.

Työturvallisuuslaissa määritellään vähimmäisvaatimukset työolosuhteille ja hyväl- le työturvallisuustoiminnalle työpaikoilla. Työturvallisuuden perustana ovat työstä aiheutuvien vaarojen tunnistaminen, arviointi ja poistaminen (10 §). Näiden tietojen selvittäminen auttaa esimiestä ja työpaikkaohjaajaa perehdyttämään opiskelijaa nou- dattamaan työpaikan omia määräyksiä. Koulutuksen järjestäjän ja työantajan on yhteisesti, vaarojen arvioinnin pohjalta selvitettävä työssäoppimisjaksolla tarvitta- vat henkilönsuojaimet, sovittava niiden hankkimisesta ja kirjattava asia työssäoppi- mista koskevaan sopimukseen.

Opiskelija on perehdytettävä työpaikkaansa kuten muutkin työntekijät.Työssäop- pimisjakson aikana opiskelijan tulee saada tuntuma paitsi omaan työhönsä myös työ- paikan toimintaan kokonaisuutena. Opiskelijaa perehdyttävät esimies, työpaikkaoh- jaaja ja lähimmät työtoverit. Opiskelijan perehdyttämissä on kiinnitettävä erityistä huomiota työturvallisuuteen.

Työnantaja vastaa opiskelijan työturvallisuudesta, vaikka opiskelija ei ole työ- suhteessa työnantajaan. Linjaorganisaation vastuulla on, että työyksikön työsuojelu- asiat ovat kunnossa. Esimies huolehtii, että opiskelija on perehdytetty työturvallisuu- teen työturvallisuuslainsäädännön ja nuorista työntekijöistä annetun lain mukaisesti. Työturvallisuuteen perehdyttämisestä vastaa esimies, mutta työssäoppijan ohjaa- minen turvalliseen työskentelyyn on myös työpaikkaohjaajan ja kaikkien työyhtei- sön jäsenten tehtävä. Myös työpaikan sisäisiä sääntöjä ja menettelytapoja on syytä

korostaa, jotta opiskelija oppii toimimaan työpaikan sääntöjen mukaisesti.

Myös oppilaitoksella on vastuunsa opiskelijan työturvallisuudesta

Työnantaja on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, 19 §) mukaan vastuussa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta sääde- tään ja määrätään, myös silloin kuin opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan.Vas- tuuta on kuitenkin myös koulutuksen järjestäjällä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, 28 §) mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen ympäris- töön.

Kun työssäoppiminen ei tapahdu työsuhteessa, on koulutuksen järjestäjä työ- turvallisuuslain 3 §:n mukaisessa vuokratyöantajan asemassa. Työssäoppimispai- kan työantajan on ennen työn aloittamista riittävän tarkasti määriteltävä työn edel- lyttämät ammattitaitovaatimukset ja työn erityispiirteet sekä ilmoitettava ne oppilai- tokselle. Työpaikalla on erityisesti huolehdittava työntekijän perehdyttämisestä työ- hön ja työpaikan olosuhteisiin, työsuojelutoimenpiteisiin sekä tarvittaessa työsuoje- lun yhteistoimintaa ja tiedottamista sekä työterveyshuoltoa koskeviin järjestelyihin. Opettajan on varmistettava, että opiskelijalla on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön.

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN VASTUULLA ON

- selvittää ennen sopimuksen tekemistä, että työssäoppiminen voidaan järjestää turvallisesti

- varmistua siitä, että opiskelijalla on riittävät valmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla ja välittää tieto opiskelijan valmiuksista työpaikalle

- huolehtia siitä, että jos alle 18-vuotias nuori tekee työssäoppimisjaksolla

ns. vaarallisia töitä tai niihin verrattavia töitä, tehdään työsuojelupiirille tarvittava ilmoitus sekä huolehtia siitä, että työsuojelupiirille tehdään tarvittava ilmoitus sekä huolehtia siitä, että työsuojelupiiriltä haetaan tarvittavat poikkeusluvat

ns. kiellettyjen töiden osalta

Työturvallisuuslain 15 §:n mukaan työantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilön- suojaimet, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa voida välttää tai riittävästi rajoit- taa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä. Opetusministeriön mak- superustepäätöksen 22.12.1999 (1096/1998) mukaan maksuttomaan opetukseen on katsottava kuuluvan opetuksen järjestämisen edellyttämät työvälineet, koneet, lait- teet, suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät varusteet.

Koulutuksen järjestäjän vastuulla on hankkia opintojen alussa opiskelijoille opetuksen järjestämisen edellyttämät suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edel- lyttämät varusteet. Opiskelija voi käyttää näitä myös työssäoppimisjaksojen aikana. Työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, että opiskelijalla on työssä tarvittavat suo- jaimet ja valvoa, että he niitä myös käyttävät ja hankkia työpaikalla tarvittavat erikois- suojavälineet. Henkilökohtaisista suojavälineistä ja työvaatetuksesta saattaa osa tulla hankittavaksi oppilaitoksen ja osa työnantajan kautta. Tästä tulisi kuitenkin selkeästi sopia sopimuksessa työssäoppimisyhteistyöstä oppilaitoksen ja työpaikan kesken.

Nuorilla, kokemattomilla työntekijöillä tapaturmariski on merkittävästi korkeampi kuin kokeneilla ammattilaisilla. Kiire ja heikko perehdytys lisäävät riskiä edelleen, samoin turvallisuusvastuun hämärtyminen työkohteissa, joissa työskentelee usean eri yrityksen henkilöstöä tai ammatinharjoittajia samoissa tiloissa. Viime vuosina on sattunut useita vakavia, jopa kuolemaan johtaneita työtapaturmia nuorille työnteki- jöille. Nämä tapaukset olisivat useimmiten olleet estettävissä rauhallisella harkinnalla ja huolellisella perehdytyksellä. Nuorelle ei tule osoittaa työtehtävää, jonka mahdolli- siin riskeihin ja niiltä suojautumiseen häntä ei ole opastettu.

Tapaturmariskien lisäksi pitää ottaa huomioon myös ammattitautien ja muiden työperäisten sairauksien riskeiltä suojautuminen, kuten esimerkiksi kemialliset ja biologiset altisteet, oikea ergonomia, suojainten oikea käyttö ja liiallisen fyysisen tai henkisen kuormituksen välttäminen. Terveellisten ja turvallisten työmenetelmien käyttö on helpointa opetella opiskelijana, jolloin työsuojelu kasvaa itsestään selväksi osaksi omaa ammattitaitoa. Xxxxxxxx työtoverin ja esimiehen esimerkki on paras- ta terveys- ja turvallisuusvalmennusta, jonka myönteiset vaikutukset ulottuvat nuo- ren koko tulevaan työuraan, jopa kymmenien vuosien päähän. Hyvin hoidettu työ- suojelu on myös työnantajan etu, koska työn laatu paranee ja poissaolokustannukset vähenevät.

Alle 18-vuotiaiden suojelemiseksi heiltä on kielletty mm. yksintyöskentely tapa- turmavaarallisissa töissä sekä eräät hoitotyöt, syöpäriskiä aiheuttavat työt sekä räjäh- dysvaaralliset työt. Myös heidän työaikaansa liittyy erityissäädöksiä. Alle 18-vuotiaita nuoria kouluttavien ja työssäoppimista ohjaavien henkilöiden tulee perehtyä nuor- ten työsuojelun yksityiskohtiin. Jos kyse on työsuhteesta, myös työterveyshuollon järjestämisestä on huolehdittava.Yleensä käytännöllisessä harjoittelutyössä sattunut tapaturma korvataan työtapaturmana ja vakuutuksenottajana on oppilaitos. Vastuu turvallisuudesta ja perehdytyksestä on aina työnantajalla, jonka johdon ja valvonnan alaisena työtä tehdään.

PEREHDYTTÄMINEN TYÖTURVALLISUUSASIOIHIN SISÄLTÄÄ mm.

- koneiden ja laitteiden käyttö- ja hoito-ohjeet

- ergonomia

- henkilönsuojaimet

- vaara- ja haittatekijät normaali-, poikkeus- ja katastrofitilanteissa

- työpaikan ensiaputoiminta ja työsuojelutoiminta

- palohälytysmenetelmä

- suojeluohjeet

- merkinantojärjestelmät mm. laajalle ulottuvien

tai kaukokäynnistettävien koneiden käynnistämisestä

- ohjeiden, määräysten ja sopimusten noudattaminen

- omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen

- vaaroista ilmoittaminen

- suojeluvälineiden käyttö

Nuori työntekijä ja perehdyttäminen

Lisäksi perehdyttämisen tulee sisältää mm. seuraavat asiat: työpaikan organisaatio ja toiminta, työkyvyn ylläpito ja työterveyshuolto sekä työpaikan luottamushenkilö- ja työehtosopimusjärjestelmä.Työtehtäviin perehdyttäminen tapahtuu työtehtäväkoh- taisesti ja jokaisessa työtehtävässä on syytä kiinnittää huomiota turvalliseen työs- kentelyyn ja varovaisuuden noudattamiseen työskentelyssä.

Asetuksessa nuorten työntekijäin suojelusta (508/1986) on lueteltu alle 18-vuo- tiailta nuorilta kielletyt työt ja nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkki- luettelossa (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 128/2002) on lueteltu ns. vaaralliset työt. Luettelot kielletyistä töistä ja vaarallisista töistä ovat liitteessä.

16 vuotta täyttänyt nuori voi tehdä esimerkkiluettelossa tarkoitettua tai siihen verrattavaa työtä, jos on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoite- tuista laitteista, aineista tai työolosuhteista ole erityistä tapaturman tai terveyden vau- rioitumisen vaaraa. Ns. vaarallisten töiden osalta on työnantajan, oppilaitoksen tai ammattiopetuslautakunnan tehtävä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Ilmoituk- sessa tulee olla selvitys nuorella teetettävästä työstä ja siitä mitä toimenpiteitä vaaran torjumiseksi on tehty ja miten opastus ja ohjaus on järjestetty. (4 § Asetus nuorten työntekijöiden suojelusta 508/1986)

Kiellettyjen töiden osalta on haettava työsuojeluviranomaiselta poikkeuslupaa. Lupa voidaan myöntää 15 vuotta täyttäneen nuoren osalta, jos se katsotaan välttä- mättömäksi nuoren ammatillisen kehityksen kannalta. Luvan myöntämisen edelly- tyksenä on, että nuori työskentelee kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön valvon- nan alaisena ja että ko. asetuksen tarkoitus on muulla tavoin riittävästi varmistettu. Poikkeusluvan voi hakea työpaikka, oppilaitos tai ammattiopetuslautakunta. (6 § Ase- tus nuorten työntekijöiden suojelusta 508/1986)

Jos vahinko sattuu

Tapaturman sattuessa korvaus opiskelijalle maksetaan Lain opiskeluun liittyvissä työ- hön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002) mukaan. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että tapaturma on sattunut opiskelulle ominaisissa olosuhteissa henkilön osallistuessa opetussuunnitel- man mukaiseen työhön rinnastettavaan käytännön opetukseen työssäoppimisjaksolla koulutuksen järjestäjän hyväksymässä paikassa tai siirryttäessä välittömästi oppilai- tokselta tai asunnosta koulutuksen järjestäjän hyväksymään työssäoppimispaikkaan.

Työssäoppimisjaksolla tapahtuneen vahingon korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain (412/74) mukaan. Vahingonkorvauslain mukaan, jos oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä, on vahingon korvausvelvollinen se, jonka lukuun työ suoritetaan. Siten työnantaja on ns. "isännän vastuun" periaatteen mukaan ensisijaisesti vastuussa opiskelijan sivulliselle aiheuttamasta vahingosta. Työnantajan lukuun työtä suoritetaan, kun työpaikalla on vastuu työnjohdosta ja valvonnasta ja työnantaja saa xxxxxx opiskelijan suorittamas- ta työstä. Mikäli työnantajalla on normaali vastuuvakuutus, sisältyvät opiskelijan aiheuttamat vahingot vakuutusehtojen mukaisesti sen korvauspiiriin. Koulutuksen järjestäjä vastaa samalla tavoin oppilaan aiheuttamista vahingoista sivullisille, mikäli työ tehdään koulutuksen järjestäjän lukuun.Tällöin opiskelijan aiheuttamat vahingot korvataan koulutuksen järjestäjän mahdollisesta vastuuvakuutuksesta. Jotkut koulu- tuksen järjestäjät ovat ottaneet vakuutuksia, jotka korvaavat opiskelijan aiheuttamat työnantajan oman omaisuuden vahingot siltä osin kuin niitä ei korvata sen omasta omaisuuden vahinkovakuutuksesta ja opiskelijan aiheuttamat sellaiset vahingot ulko- puolisille, joita työnantajan vastuuvakuutus ei korvaa. (OPM:n muistio 22.12.2000)

Myös opiskelija voi olla henkilökohtaisesti korvausvelvollinen, mikäli hän aiheut- taa vahingon lievää suuremmalla tuottamuksella.Vahingon kärsineenä voivat olla yri- tys, sen työntekijä tai ulkopuolinen henkilö. Korvauksen suuruus määräytyy sen mukaan mikä harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Ulkopuoliselle aiheutettu vahinko korvataan työnantajan vastuuvakuutuksesta ja vakuutusyhtiö voi hakea maksamaansa korvausta takaisin vahingon aiheuttajalta. (OPM:n muistio 22.12.2000)

Työaika

Suurin osa työssäoppimisesta toteutetaan ilman työsopimussuhdetta, jolloin työssä- oppimiseen ei sovelleta työaikalain säännöksiä eikä nuorista työntekijöistä annetun lain työaikaa koskevia säännöksiä.Työsuojelupiiri ei myöskään voi myöntää nuorten työaikaa koskevia poikkeuslupia silloin kun työssäoppiminen toteutetaan ilman työ- sopimussuhdetta. Työturvallisuuslain (738/1993) ja nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) 3 luvun säännöksiä työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä kuiten- kin sovelletaan myös ilman työsopimusta toteutettavaan työssäoppimiseen.

Jos työssäoppiminen toteutetaan ilman työsopimussuhdetta, tulee koulutuksen järjestäjän ja työnantajan työssäoppimista koskevassa sopimuksessa kiinnittää eri- tyistä huomiota opiskelijan työssäoppimisaikaan. Työssäoppiminen on opiskelua ja opiskelijan työssäoppimisajasta sovittaessa ovat oppimistavoitteet ensisijaisia. Pää- sääntönä tulisi olla, että ilman työsopimussuhdetta työpaikalla opiskelevien työssä- oppimisajat eivät ylitä työaikalain ja nuorista työntekijöistä annetun lain säännöksis- sä määriteltyjä.Tästä poikkeaminen edellyttäisi opetuksellisia perusteluja.

TYÖSSÄOPPIJA TARVITSEE OHJAUSTA JA PALAUTETTA

🚹Työpaikkaohjaaja tukee opiskelijan oppimista

Työpaikkaohjaajan on otettava huomioon opiskelijoiden erilainen valmiustaso suo-

riutua työtehtävistä työssäoppimisjaksolla. Opiskelija ei ole alan ammattilainen, vaan hänen tulee saada ammattinsa osaavan henkilön tukea työtehtävissään.

Perusteellinen tutustuminen opiskelijaan ja hänen taustoihinsa auttaa työpaikka- ohjaajaa kiinnittämään ohjauksessa huomiota oikeisiin asioihin. Erityisesti tulee muistaa opiskelijat, jotka ovat erityisen arkoja tarttumaan itsenäiseen työhön tai aras-

televat kysyä neuvoa työtehtävistään työpaikkaohjaajalta. Jos opiskelija on erityisen impulsiivinen, hän saattaa tehdä sellaista, mitä hän ei vielä osaa ja voi aiheuttaa näin työturvallisuusriskejä tai muita taloudellisia menetyksiä. Oppilaitoksen ja työpaikan erityistä ohjausta tarvitsevat erityisopiskelijat ja sosiaalisista ongelmista kärsivät opis- kelijat.

Tarve ohjaukselle vaihtelee eri tilanteissa

Työpaikkaohjaajan kannattaa olla tarpeen mukaan jämäkkä auktoriteetti ja pidem- mälle edistyneen opiskelijan kanssa vastuuta antava ohjaaja.Työpaikkaohjaaja toimii kaikissa tilanteissa esimerkkinä oman alansa ammattilaista.

Ohjauksen tarve muuttuu työssäoppimisjakson aikana ja opiskelijan ammattitai- don kehittyessä. Opiskelija on lähes aina hiukan hämmentynyt ja jännittynyt uudesta oppimistilanteestaan, jolloin hän on erityisen riippuvainen ohjaajastaan. Pelko ja jän- nitys ovat oppimisesteitä, jos ne jatkuvat pitkään. Opiskelijaan tutustuminen auttaa purkamaan turhia pelko- ja jännitystilanteita. Erityisesti hiljaisten ja arkojen opiskeli- joiden kohtaamiseen kannattaa käyttää aikaa.

Alussa ohjaajalta vaaditaan runsaasti kärsivällisyyttä opastaa ja neuvoa opiskelijaa. Ohjaajan on varmistettava, että opiskelija ymmärtää annetut ohjeet ja selviää anne- tuista työtehtävistä. Ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija oppii tekemään tuotta- vaa ja laadukasta työtä oikeilla ja turvallisilla työmenetelmillä.Tavoitteena on myös, että opiskelija kehittyy ottamaan enemmän vastuuta työskentelystään. Kun opiskeli- jan taidot kehittyvät, on hyvä, ettei ohjaaja xxxx opiskelijalle valmiita ratkaisuja, vaan kannustaa häntä itse etsimään tietoja ja ratkaisuja käytännön ongelmiin. Opiskelija tarvitsee ohjaajalta jatkuvaa palautetta työskentelystään, jotta hän oppii mihin asioihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ja miten hän on kehittynyt.

Monipuoliset työtehtävät ja palaute varmistavat ammattitaidon kehittymisen

Edellytyksenä opiskelijan ammattitaidon kehittymiselle työssäoppimisjaksolla on, että sekä opiskelija että työpaikkaohjaaja tietävät työssäoppimisjaksolle asetetut tavoitteet, ja että työssäoppimisjakson työtehtävät tukevat tavoitteiden saavutta- mista.Työtehtävien tulee olla monipuolisia, jotta opiskelija oppii näkemään eri työ- vaiheet ja oman työnsä osana kokonaisuutta.

Opiskelijan työssäoppimisjakson tavoitteita vastaavien työtehtävien määrittely on syytä tehdä ennen työssäoppimisjakson alkua työpaikan edustajan ja opettajan yhteistyössä. Työpaikan koulutusmahdollisuuksien vertaaminen koulutuksen opetussuunnitelmaan luo pohjan yksittäisen työssäoppimisjakson suunnittelulle. Työpaikkaohjaaja, opiskelija ja ohjaava opettaja käyvät tarvittaessa yhteisiä keskuste- luja työssäoppimisjakson tavoitteista ja jakson työtehtävistä Xxxxxx aluksi laaditaan kirjallinen suunnitelma, johon kirjataan opiskelijan tavoitteet työssäoppimisjaksolle ja työssäoppimisjakson työtehtävät. Suunnitelmaa on hyvä arvioida ja tarkistaa jakson aikana samalla kun käydään palaute- ja arviointikeskusteluja opiskelijan oppimisesta. Työssäoppimisjaksoilla ei ole koepäiviä, vaan arviointi on jatkuvaa. Opiskelija tar- vitsee palautetta osaamisestaan ja oppimisestaan. Työssäoppimisjakson lopuksi jär- jestetään yhteinen arviointikeskustelu, jossa opiskelija, työpaikkaohjaaja ja ohjaava

opettaja käyvät yhdessä keskustelua opiskelijan kehittymisestä työssäoppimisjaksol- la sekä opiskelijan vahvuuksista ja kehittymistarpeista. Samalla on hyvä arvioida työs- säoppimisjakson järjestelyjä niin oppilaitoksen kuin yrityksenkin osalta.

Työpaikkaohjaajakoulutuksessa työpaikkaohjaaja perehdytetään työssäoppimi- sen ohjausta ja arviointia koskeviin asioihin ja oppilaitoksen työssäoppimisen arviointiohjeisiin. Lue lisää työssäoppimisen ohjauksesta ja arvioinnista esim. oppaasta ”Työssäoppijan ohjaus ja arviointi työpaikalla”. 2001 Taloudellinen Tiedo- tustoimisto. xxx.xxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxx/

Työssäoppimisjakson arvioinnista vastaa opetuksesta vastaava opettaja yhdessä työnantajan nimeämän henkilön kanssa. Työssäoppimisen aikana osoitettu osaami- nen arvioidaan niiden ammatillisten opintokokonaisuuksien osana, joihin työssäoppi- minen sisältyy. Tutkintotodistukseen merkitään erikseen näkyviin työssäoppimisen laajuus, mutta ei erillistä arvosanaa.

Lakeja, asetuksia ja suosituksia LIITTEET

LAKI AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA (630/1998)

16 §: Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus

Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestet- tävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpai- kan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Sopimukseen otet- tavista asioista ja koulutuksen järjestämisestä säädetään tarkemmin asetuksella. Muuten kuin oppisopimuskoulu- tuksena järjestettävä työpaikalla tapahtuva koulutus jär- jestetään siten, että opiskelija ei ole työsopimussuhtees- sa työnantajaan, tai erikseen niin sovittaessa laatimalla työsopimus.

19 §: Opiskelijan työturvallisuus

Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin kuin opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan.

37 §: Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus

maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetus- suunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa.

ASETUS AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA (811/1998)

5 § Sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 16 §:n mukaisesti tehtävässä koulutuksen järjestäjän ja työnanta- jan välisessä sopimuksessa sovitaan osapuolten tehtävis- tä, opiskelijan ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä, työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista ja muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä

seikoista. Lisäksi sovitaan työpaikalla tapahtuvan koulutuk- sen osalta opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kestosta ja ajoituksesta opetussuunnitelman tai näyttötut- kinnon perusteiden määräykset huomioon ottaen, tarvitta- essa kunkin opiskelijan osalta erikseen. Mitä edellä sääde- tään, sovelletaan myös, kun opiskelija erikseen niin sovit- taessa on työsopimussuhteessa työnantajaan.

Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutus- työpaikalla on käytettävissä opetussuunnitelman tai näyt- tötutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämi- sen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tar- peellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutuk- seltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi.

Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 §:n mukai- sesta työturvallisuusvastuusta.

11 § Arvioinnin suorittaja ja tieto arviointiperusteista Opiskelijan arvioinnista päättää arvioitavien opintojen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Tutkintoon sisältyvästä työpaikalla käy- tännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutus- jakson arvioinnista päättävät opetuksesta vastaava opet- taja ja työnantajan nimeämä henkilö yhdessä.

TYÖTURVALLISUUSLAKI 738/2002

2 § Lain yleinen soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtä- vään työhön….

4 § Muut soveltamisalaan kuuluvat työt

….. 2 §:ssa tarkoitetun lisäksi myös

1) oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydes- sä….

8 § Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite

tyvät seikat.

10 § Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi

Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuh- teista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä

Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huo- lehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työs- sä. Tässä tarkoituksessa työantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liit-

19

ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomi- oon muun ohella työntekijän ikä, sukupuoli, ammatti-

xxxxx ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä;

LAKI NUORISTA TYÖNTEKIJÖISTÄ (998/1993, MUUTETTU 754/98)

1 § Soveltamisala

… Tämän lain 3 luvun säännöksiä sovelletaan muuhunkin nuoren työntekijän tekemään työhön, johon sovelletaan työturvallisuuslakia (738/2002).

3 luku Työn turvallisuus ja terveellisyys

9 § Työn turvallisuus ja terveellisyys

Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahin- goksi ja ettei se vaadi suurempaa ponnistusta tai vastuu- ta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista. Sellaisiin töihin, jotka voivat aiheuttaa erityisen tapatur- mavaaran tai terveyshaitan tai jotka voivat 1 momentissa mainitulla tavalla olla nuorelle työntekijälle itselleen tai muille vahingoksi, saa käyttää nuorta työntekijää vain asetuksessa säädetyin edellytyksin.

10 § Opetus ja ohjaus

Työnantajan on huolehdittava, että nuori työntekijä, jolla ei ole työhön tarvittavaa ammattitaitoa ja kokemusta, saa opetusta ja ohjausta työhönsä sekä työolojen, ikänsä ja muiden ominaisuuksiensa edellyttämää henkilökohtaista opastusta työssä niin, että hän välttyy aiheuttamasta vaa- raa itselleen tai muille.

ASETUS NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELUSTA (508/1986, MUUTETTU 679/90 JA 1428/93)

2 § Kielletyt työt

Nuorta työntekijää ei saa käyttää työhön, joka on hänen ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselleen vahingoksi tahi joka vaatii häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista.

20

Edellä 1 momentissa mainittuja töitä ovat:

1) työt, jotka edellyttävät ikään ja kokemukseen nähden kohtuutonta rasitusta tai huomattavaa vastuuta omas- ta tai toisten henkilöiden turvallisuudesta tai huomat- tavaa taloudellista vastuuta;

2) yksintyöskentely silloin kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara;

3) psykiatristen potilaiden hoito sekä psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden henkilöiden

huolto ja muut vastaavat työt;

4) kuolleiden käsittely ja kuljetus;

5) teurastustyö;

6) työt, joissa altistutaan syöpää aiheuttaville tekijöille;

7) palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden ja I luokan pala- vien nesteiden valmistus, kuljetus- ja

käsittely ilmeisen palovaarallisissa olosuhteissa

8) työt, joissa altistutaan haitalliselle säteilylle

9) työt, joissa altistutaan terveydellisille vaaroille melun, tärinän, kylmyyden tai kuumuuden vuoksi

10) sukellustyöt sekä

11) työt, joista niin on erikseen säädetty tai määrätty.

3 § Vaaralliset työt

Alle 16-vuotiasta nuorta työntekijää ei saa käyttää työhön, jossa häntä tai hänen työnsä takia muuta henkilöä saat- taa uhata erityinen tapaturman tai terveyden vaurioitumi- sen vaara. Mitä 1 momentissa on sanottu, ei kuitenkaan koske peruskoulun yläasteen oppilaan työtä koulussa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa esimerkkiluette- lon 1 momentissa tarkoitetuista vaarallisista töistä.

4 § Nuoren työntekijän käyttäminen vaarallisiin töihin Kuusitoista vuotta täyttänyt nuori työntekijä voi tehdä sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamassa esimerkki- luettelossa tarkoitettua tai siihen verrattavaa työtä, jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista, aineista tai työolosuhteista ole hänen henkilökohtaiset olosuhteensa huomioon ottaen erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa. Terveyden vaurioitumi- sen vaaran mahdollisuutta arvioitaessa on käytettävä apuna työterveyshuoltohenkilöstöä.

Ennen 1 momentissa tarkoitetun työn alkua on työnantajan tehtävä siitä työsuojeluhallituksen vahvistamaa lomaketta käyttäen ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviran- omaiselle. Ilmoituksen voi työnantajan sijasta tarvittaessa tehdä myös asianomainen oppilaitos tai ammattioppilas- lautakunta. Ilmoituksessa tulee olla selvitys siitä, mitä toi- menpiteitä 1 momentissa tarkoitetun vaaran torjumiseksi

on tehty ja miten työntekijän opastus ja ohjaus on järjes- tetty. Työsuojeluviranomainen voi jättää asian tehdyn ilmoituksen varaan tai ryhtyä toimenpiteisiin työn rajoitta- miseksi tai lopettamiseksi. Mitä 1 ja 2 momentissa on sanottu, koskee soveltuvin osin myös alle 16-vuotiaan peruskoulun yläasteen oppilaan koulussa tekemää työtä.

5 § Opetus ja ohjaus

Nuorten työntekijäin suojelusta annetun lain 4 §:n 1 momen- tissa tarkoitetussa opetuksessa, ohjauksessa ja henkilö- kohtaisessa opastuksessa on erityisesti huolehdittava siitä, että työntekijä tarpeellisella tavalla ja tarpeellisessa laajuu- dessa perehdytetään:

1) työpaikan olosuhteisiin, työn oikeaan suorittamiseen

ja työhön mahdollisesti liittyviin terveys vaaroihin ja niiden torjuntaan;

2) koneiden ja laitteiden ja kemiallisten tuotteiden toi- mintatapaan ja niistä johtuviin menetelmiin;

3) menettelytapoihin, joita on noudatettava tuotantotoi- minnan aloituksessa ja lopetuksessa, koneiden puh- distuksessa, säädössä, huollossa ja korjauksessa sekä tuotantotoiminnan tavanomaisissa häiriötilan- teissa samoin kuin koneiden ja laitteiden vioittuessa; sekä

4) nuoren työntekijän työssään käyttämien koneiden ja laitteiden ja kemiallisten tuotteiden turvallisuusmää- räyksiin samoin kuin työsuojelua koskevien säännös- ten mukaan työpaikalla noudatettavana oleviin menettelytapoihin ja varotoimenpiteisiin ja ensiapu- ohjeisiin.

Ennen työn aloittamista on varmistuttava, että työnte- kijä on riittävästi perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja siihen liittyviin vaaroihin sekä osaa noudattaa työ- turvallisuusohjeita. Työn kuluessa on lisäksi kiinnitet- tävä erityistä huomiota työntekijän ohjaukseen ja val- vontaan. Nuori työntekijä on työvaiheen tai työ- menetelmän omaksumisen ajaksi sijoitettava työsken- telemään kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön opastuksen ja silmälläpidon alaisena.

6 § Poikkeuslupa

Asianomaisella työsuojeluviranomaisella on erityisestä syystä oikeus antaa määräämillään ehdoilla lupa poiketa tämän asetuksen määräyksistä.

21

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS NUORILLE TYÖNTEKIJÖILLE VAARALLISTEN TÖIDEN ESIMERKKILUETTELOSTA (128/2002)

Esimerkkiluettelo nuorille työntekijöille vaarallisista töistä

1. Mekaaniset vaaratekijät

Koneet, laitteet ja työvälineet

- Mm. suurtaajuuslaserit (luokat 3 A, 3 B, 4), sirkkelit, pyörösahat, vannesahat, höyläkoneet, moottorisahat, jyrsinkoneet, levyleikkurit, muut konevoimalla toimivat leikkurit, puristimet, avonieluiset murskauskoneet, hiekansirotuskoneet, metallisorvit, kaasuhitsaus- ja kaasuleikkauslaitteet, naulaimet.

Ajettavat työkoneet

- Traktorilla ajo, jossa ei ole turvaohjaamoa tai, jossa on lisälaitteita.

- Työskentely trukeilla.

- Työskentely maansiirtokoneella, metsätyökoneella, leikkuupuimurilla ja turpeennostokoneella.

- Työskentely vaativissa olosuhteissa moottorikelkalla ja mönkijällä.

Nosto- ja siirtolaitteet

- Konekäyttöiset nosto- ja siirtolaitteiden kuljettajan, merkinantajan ja hoitajan työt.

- Henkilönostot nosturilla, trukilla, henkilönostimella.

2. Kemialliset vaaratekijät

- Työssä käytetään kemikaaleja, jotka luokitellaan kemi- kaalilain (744/1989) 19 §:ssä tarkoitetun STM:n asetuk- sen tai 11 §:ssä tarkoitetun vaarallisten aineiden luet- telon mukaisesti erittäin myrkyllisiksi, syövyttäviksi, räjähtäviksi, herkistäviksi, ärsyttäviksi, haitallisiksi, syöpää aiheuttaviksi, perimää vaurioittaviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi.

- Erittäin myrkylliset; varoitusmerkintä T, vaaraa osoittavat lausekkeet R26, R27, R37.

- Myrkylliset; varoitusmerkintä T,

vaaraa osoittavat lausekkeet R23, R24, R25, R39, R48.

- Syövyttävät; varoitusmerkintä C, vaaraa osoittavat lausekkeet R35, R34.

- Räjähtävät; varoitusmerkintä E, vaaraa osoittavat lausekkeet R2, R3.

- Herkistävät; varoitusmerkintä Xi, vaaraa osoittava lauseke R43.

- Ärsyttävät; varoitusmerkintä Xi,

vaaraa osoittavat lausekkeet R12, R42, R43.

- Haitalliset; varoitusmerkintä Xn,

vaaraa osoittavat lausekkeet R48, R39, R40.

- Syöpää aiheuttavat; varoitusmerkintä T, vaaraa osoittava lauseke R43.

- Perimää vaurioittavat; varoitusmerkintä T, vaaraa osoittava lauseke R46.

- Lisääntymiselle vaaralliset; varoitusmerkintä T, vaaraa osoittavat lausekkeet R60, R61.

- Työt, joissa voi altistua syöpäsairauden

vaaraa aiheuttaville aineille tai työmenetelmille (valtioneuvoston asetus 716/2000).

- Työt, joissa voi altistua lyijylle ja yhdisteille.

- Työt, joissa voi altistua asbestille.

- Työt, joissa voi altistua ympäristön tupakansavulle.

3. Fysikaaliset vaaratekijät

- Melun aiheuttama kuulovaurion vaara.

- Voimakkaasti tärisevät työkoneet.

- Terveydellistä haittaa aiheuttava kylmä- tai kuumatyö.

- Työt erityisen korkeassa tai matalassa ilmanpai- neessa.

4. Sähköiset vaaratekijät

- Suurjännitetyöt, työt sähköpylväissä ja mastoissa, vah- vavirtalaitteiden huolto- ja korjaustyöt.

- Xxxxxxx xxxxxx- ja korjaustyöt.

5. Ruumiillinen liikarasitus

- Jatkuva, yksipuolinen kuormittava nostotyö, miehet yli 20 kg, naiset yli 15 kg.

6. Biologiset vaaratekijät

- Työt, jossa voi altistua vakavan sairastumisen aiheuttavalle biologiselle tekijälle.

7. Eräät työt

- Maanalainen työ kaivoksessa tai kaivannossa, joissa on sortumis- tai luhistumisvaara.

- Räjäytystyö ja räjähdystarvikkeiden käsittely.

- Alusten lastaukseen ja purkaukseen välittömästi kuuluvat työt.

- Kiskoajoneuvojen kuljettaminen sekä vaihde- ja järjestelytyö ratapihoilla.

- Vaaraa aiheuttava huolto-, puhdistus- ja korjaustyö.

22

- Viranomaisten tarkastuksen alaiseksi määrättyjen paineellisten laitteiden tarkastus-, huolto- ja korjaus- työ.

- Rakennusten purkutyö.

- Säiliötyö, jossa on tukehtumisen tai muu vastaava vaara.

- Työ, jossa on putoamisvaara.

- Pylväs- ja mastotyössä sekä muussa työssä, johon liittyy ilmeinen putoamisvaara.

- Työ vaarallisten eläinten kanssa.

- Koe-eläinten hoitotyö.

- Paineenalaisia nesteytettyjä tai liuotettuja

kaasuja sisältävien laitteiden käsittely valmistamista, varastointia tai käyttöä varten.

- Koneen aiheuttama pakkotahtinen työ, jossa on suori- tuspalkka.

VAHINGONKORVAUSLAKI (412/74)

1 § Työantajan ja julkisyhteisön korvausvastuu

Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheut- taa…. … Jos oppilaitoksen oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työs- sä tai hoitolaitoksessa hoidettavana oleva vastaavasti hoi- toon liittyvässä työssä, on niin ikään se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon.

Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002)

1 § Tämän lain mukaan maksetaan korvausta tapaturmas- ta, jota ei korvata tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaan ja joka on aiheuttanut vamman tai sairauden

1) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/ 1998), lukuun ottamatta sen 3 §:n 2 momentin mukaista ope- tukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa… tarkoitetussa koulutuksessa olevalle henkilölle. Edel- lytyksenä on, että tapaturma on sattunut opiskelulle omi- naisissa olosuhteissa henkilön osallistuessa opetussuun- nitelman tai tutkinnon perusteiden mukaiseen työhön rin- nastettavaan käytännön opetukseen, työssä oppimisjak- soon, työharjoitteluun, näyttötutkintoon tai perusopetuk- sessa työelämään tutustuttamiseen oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen tai opetuksen järjestäjän tai oppilai- toksen ylläpitäjän osoittamassa paikassa.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee vastaavasti tapa- turmaa, joka sattuu siirryttäessä välittömästi oppilaitok- sesta tai asunnosta 1 momentissa mainittuun koulutuksen tai opetuksen järjestäjän tai oppilaitoksen ylläpitäjän osoittamaan työharjoittelupaikkaan, työssä oppimispaik- kaan, työelämään tutustuttamispaikkaan tai näyttötutkin- non suorittamispaikkaan oppilaitoksen ulkopuolelle tai päinvastoin.

3 § Tätä lakia sovellettaessa koulutuksen tai opetuksen järjestäjästä ja oppilaitoksen ylläpitäjästä on voimassa, mitä tapaturmavakuutuslaissa työnantajasta säädetään.

TYÖEHTOSOPIMUKSET

Keskusjärjestöjen suositus ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen edistämiseksi sekä kannanotto työssä- oppimisen järjestämiseksi lainsäädäntöä kehittämällä

1. Tausta

Suomen menestyminen ja kilpailukyvyn varmistaminen synnytetään osaavalla ja uusiutumaan kykenevällä työvoi- malla. Elinkeinorakenteen ja ammattitaitovaatimuksien nopeat muutokset edellyttävät nykyistä tiiviimpää koulu- tuksen ja työelämän yhteyttä. Tulevaisuudessa ammatilli- sessa koulutuksessa työpaikkakoulutuksella on tärkeä asema.

Valtioneuvoston vuosille 1995-2000 vahvistaman koulutuk- sen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehit- tämissuunnitelman mukaan toisen asteen ammatilliset tutkinnot uudistetaan vuoteen 2000 mennessä. Kaikkiin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin liitetään vähintään puolen vuoden työssäoppimisen jaksot. Lisäksi käynniste- tään kokeilu koulumuotoisen koulutuksen ja oppisopimus- tyyppisen koulutuksen yhdistämisestä kolmivuotiseen (2+1) tutkintoon. Tavoitteena on myös nostaa oppisopi- muskoulutuksen aloittavien lukumäärä noin 20 prosenttiin toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista. Myös korkea-asteen ammatillisessa koulutuksessa työ- harjoittelu lisääntyy. Näistä syistä harjoittelupaikkojen tarve kasvaa huomattavasti nykyisestä. Lisäystarve vaih- telee aloittain, mutta kokonaistarve on arviolta kolminker- tainen nykyiseen verrattuna.

2. Keskusjärjestöjen suositus ja kannanotto

Maamme ammatillisen koulutuksen kehittämisessä kes- keisenä pyrkimyksenä tulee olla koulutuksen ja työelämän lähentäminen. Korkeatasoinen ammatillinen koulutus edellyttää työelämän ja oppilaitosten välistä jatkuvaa ja pysyvää vuorovaikutusta. Meneillään oleva opetussuunni- telmauudistus tukee tätä pyrkimystä.

Jäljempänä olevin toimin osapuolten tavoitteena on työ- paikkakoulutuksen avulla turvata nuorille korkeatasoisen ammattitaidon ja -tiedon hankintamahdollisuudet sekä edistää yritysten ammattitaitoisen työvoiman saantia ja nuorten työllistymistä koulutuksen jälkeen.

Korkeatasoisen, eri alojen tarpeisiin nähden riittävän laa- jan ja luonteeltaan pysyvän koulutus- ja harjoittelutyöpaik- kojen verkoston aikaansaaminen edellyttää sekä liittojen sopimusjärjestelyjä että lainsäädännöllisiä toimenpiteitä riippuen siitä, tapahtuuko työpaikkakoulutus työsuhteessa vai ei.

Tästä syystä keskusjärjestöt suosittelevat jäsenliitoilleen, että ne neuvottelevat sopimukselliset puitteet ja edellytyk- set oman alansa koulutuksen kehittämiseen tarpeellisten koulutus- ja harjoittelupaikkojen luomiseksi.

Samalla keskusjärjestöt esittävät, että ammatillista koulu- tusta koskevaa lainsäädäntöä kehitetään siten, että oppi- laitoksille avautuu mahdollisuus yhteistyössä yritysten kanssa järjestää ilman työsuhdetta toteutettavaa työssä- oppimista työpaikoilla yrityksen ja oppilaitoksen välillä sol- mittavien sopimusten pohjalta.

Tuloksellisen toiminnan edellytyksenä edellä mainittujen toimien käytännön toteuttamisessa on, että myös työpaik- katasolla koetaan tärkeäksi tukea alan koulutuksen toteut- tamista yhteistyössä alueen ammatillisten oppilaitosten kanssa. Työssäoppiminen ja harjoittelu tulee järjestää siten, että oppilaat ovat asianmukaisen ohjauksen ja opas- tuksen piirissä.

23

3. Liittojen toimenpiteet työ- ja oppisopimussuhteissa toteutettavan harjoittelun osalta

Keskusjärjestöt kehottavat jäsenliittoja selvittämään alan- sa työpaikkakoulutuksen tarvetta ja sopimaan jo kuluvan sopimuskauden aikana, sitä mukaan kun alan koulutuksen opetussuunnitelmien uudistaminen edellyttää, järjeste- lyistä, joilla tuetaan työharjoittelun sekä koulutuksenaikai- sen tai -jälkeisen työkokemuksen hankkimista.

Koska samaan ammatilliseen koulutukseen liittyvää har- joittelua voidaan toteuttaa myös eri sopimusaloilla, kes- kusjärjestöt suosittelevat yhdenmukaisemman käytännön aikaansaamiseksi, että alakohtaisissa työehtosopimuksis- sa sovitaan työsuhteisten harjoittelijoiden asemasta yri- tyksissä jäljempänä olevalla tavalla sekä noudattaen mah- dollisissa alakohtaisissa harjoittelijoiden ja oppisopi- musoppilaiden palkkaryhmittelyissä liitteessä 1 olevaa ryhmittelyä.

Sovittaessa työsuhteisten harjoittelijoiden palkoista tulee ottaa huomioon harjoittelutyön arvo, harjoittelun luonne, harjoittelun edellyttämä ohjaustarve sekä toisaalta se, että ilman työsuhdetta toteutettavat työssäoppimisjaksot suoritetaan korvauksetta.

Järjestöt toteavat, ettei koulutuksen edellyttämän työssä- oppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuk- sen hankkimisella korvata yrityksen henkilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä on tarpeellista paikallisesti yhteisesti todeta, joko ennen työssäoppimis- jaksojen tai työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoi- mintalain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitel- man käsittelyn yhteydessä.

Edellä olevaan liittyen järjestöt katsovat, että työsopimus- lain ja voimassa olevien sopimusten työvoiman vähentä- mistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen harjoittelupaikkojen tarjoamiselle, sikäli kun edellä olevaa menettelytapaa on noudatettu.

Allekirjoittaneet suosittelevat, että kahdessa edellisessä kappaleessa olevat kannanotot sisällytetään osaksi ala- kohtaisia työehtosopimuksia.

4. Lainsäädäntöä edellyttävät toimenpiteet Keskusjärjestöjen mielestä koulutuksen osana oleva työn- opetus, joka oppilaitosten ja yritysten sopimuksen perus- teella siirretään oppilaitoksista työpaikoille (työssäoppimi- nen), tulisi toteuttaa ilman työsuhdetta samoin periaattein kuin jo nykyisin voimassa olevassa koulutussopimusjärjes- telmässä siten, että koulutettava on myös työssäoppimis- jakson oppilaitoksen opiskelijana. Tämä ei kuitenkaan estä työssäoppimisen toteuttamista työsuhteessa, mikäli siitä erikseen sovitaan oppilaan, oppilaitoksen ja yrityksen välillä.

Edellä olevan johdosta keskusjärjestöt esittävät, että ammatillista koulutusta koskevaan lainsäädäntöön sisälly- tetään tarvittavat määräykset, jotka mahdollistavat työssä- oppimisen järjestämisen ilman työsuhdetta oppilaitoksen ja yrityksen välisellä sopimuksella. Näillä sopimuksilla sovitaan työssäoppimisen tavoitteista ja sisällöstä, työssä- oppimisjaksojen kestosta ja ajoituksesta, koulutukseen osallistuvista opiskelijoista sekä yrityksen ja oppilaitoksen tehtävistä ja vastuista. Jos työpaikkakoulutus perustuu henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan, on oppilaalle syytä varata mahdollisuus osallistua sopimuksen sisällön määrittelyyn.

Työnantaja vastaa koulutukseen osallistuvan opiskelijan työturvallisuudesta niin kuin työturvallisuuslaissa ja laissa nuorista työntekijöistä sekä mitä niiden nojalla säädetään tai määrätään, vaikka opiskelija ei ole työsuhteessa työn- antajaan. Oppilaan ohjaukseen ja arviointiin osallistuvat sekä oppilaitos että yritys. Työturvallisuuden osalta ohjauksen käytännön toteutus on kuitenkin työpaikan organisaation tehtävänä.

24

Edellä olevan kannanottonsa mukaisesti järjestöt pyrkivät vaikuttamaan eduskunnassa käsiteltävänä olevaan amma- tillisen koulutuksen lainsäädännön uudistamiseen kannan- otossa ilmaistun tavoitteen toteutumiseksi.

5. Suosituksen ja kannanoton toteutuksen seuranta Osapuolet asettavat yhteisen työryhmän seuraamaan suosituksen ja kannanoton tarkoittamien toimenpiteiden toteuttamista mukaan lukien työturvallisuuteen liittyvät kysymykset. Työryhmän tehtävänä on kerätä tietoja niiden soveltamisesta sekä liitoilta että oppilaitoksilta, arvioida suosituksen merkitystä sen mahdollista kehittämistä var- ten sekä huolehtia yhteisistä tiedotustehtävistä. Työryhmän tulee myös arvioida tarvetta oppilaitosten ja yritysten välisen ohjeellisen sopimuskaavakkeen laatimi- seen.

Helsingissä 20. tammikuuta 1998

AKAVA ry

Palvelutyönantajat ry

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto

SUOSITUS NUORTEN TYÖSSÄOPPIMISESTA

Valtioneuvoston asettamien tavoitteiden mukaan ammatil- lisessa koulutuksessa lisätään työssäoppimista, laajenne- taan oppisopimuskoulutusta, syvennetään työelämän ja koulutuksen vuorovaikutusta sekä parannetaan ammatilli- sen koulutuksen arvostusta.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat tehneet suosituk- sen ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen ja työhar- joittelun järjestämisestä. Suosituksen avulla voidaan sopi- musaloittain luoda työssäoppimista ja työharjoittelua edistävät sopimusmääräykset. Suositus korostaa ala- ja työpaikkakohtaista yhteistyötä työssäoppimisen ja työhar- joittelupaikkojen aikaansaamisessa. Samalla on tarkoitus ehkäistä ristiriitatilanteiden syntyminen turvaamalla yri- tysten henkilöstön asema.

Tämän suosituksen allekirjoittaneiden tavoitteena on tur- vata nuorille korkeatasoisen ammattitaidon ja -tiedon hankkimismahdollisuudet, yrityksille ammattitaitoisen työ-

voiman saamisen helpottaminen sekä nuorten työllistymi- nen ammatillisen koulutuksen jälkeen.

Allekirjoittaneet suosittelevat, että oppilaitokset ja niiden ylläpitäjät, järjestöt ja yritykset sekä julkishallinto selvittä- vät ala- ja työpaikkakohtaisesti mahdollisuutensa lisätä nuorten työssäoppimisen paikkoja työpaikoilla. Osapuolet pitävät tärkeänä, että yhteistyössä löydetään riittävästi työssäoppimisen paikkoja, osallistutaan nuorten ohjaami- seen työpaikoilla ja käynnistetään työssäoppimisen erilai- sia hankkeita.

Opettajien työssäoppimiseen liittyvää ammattitaidon ajan- tasaistamista työpaikoilla tulee mahdollisuuksien mukaan edistää ottaen huomioon työpaikan olosuhteet. Samoin työelämän asiantuntemusta opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee käyttää.

Opetusministeriö käynnistää yhteistyössä työmarkkinoi- den keskusjärjestöjen kanssa työssäoppimisen laajenta- miseksi tarvittavat lainsäädäntö- ja muut jatkotoimet.

Helsingissä 21. tammikuuta 1998

Pääministeri Xxxxx Xxxxxxxx Opetusministeri Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, puheenjohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxxx AKAVA ry, puheenjohtaja Xxxxx Xxxxxxxxx

Palvelutyönantajat ry, toimitusjohtaja Xxxxx Xxxxxxxx Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, puheenjohtaja Xxxxx Xxxxxxxxx Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry,

puheenjohtaja Xxx Xxxxxxxxx Xxxxxxxxxxxx ja Työnantajain Keskusliitto, toimitusjohtaja Xxxxxxxx Xxxxxx

25

SUOSITUS NUORTEN TYÖSSÄOPPIMISESTA PIENISSÄ JA KESKISUURISSA YRITYKSISSÄ

Tämän suosituksen allekirjoittaneiden tavoitteena on tur- vata nuorille korkeatasoisen ammattitaidon ja -tiedon hankkimismahdollisuudet, yrityksille ammattitaitoisen työ- voiman saamisen helpottaminen sekä nuorten työllistymi- nen ammatillisen koulutuksen jälkeen.

Allekirjoittaneet painottavat, että edellä esitettyjen tavoit- teiden saavuttaminen edellyttää pienten ja keskisuurten yritysten laajaa osallistumista. Näiden osallistumista pyri-

26

tään eri tavoin tukemaan. Tässä tarkoituksessa mm. käyn- nistetään toimenpiteitä työssäoppimisen laajenemisen esteiden poistamiseksi Suomen Kuntaliiton, Suomen Yrittäjien ja muiden työmarkkinoita edustavien keskusjär- jestöjen kanssa.

Helsingissä 15. päivänä lokakuuta 1998

Opetusministeriö Suomen Kuntaliitto Suomen Yrittäjät

TYÖSSÄOPPIMISEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Työssäoppiminen

Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutukses- ta (A 811/98, 5 §) on säädetty, tulee noudattaa työssäoppi- misessa seuraavaa:

Työssäoppimisen tulee olla tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksojen tulee olla am- matinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Opintojen alussa jaksojen tulee olla lyhyitä, mutta tietojen ja taitojen kartuttua mahdollisimman pitkiä, jotta opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään.

Työssäoppiminen on suunniteltava yhdessä paikallisten työelämän edustajien kanssa, ja siinä on otettava huomi- oon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdol- lisuudet. Oppilaitoksessa tulee päättää, miten työssäoppi- minen ja työssäoppimisen tavoitteet sijoitetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tutkinnon kokonaisuuteen. Siinä on osoitettava, miten oppilaitokses- sa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisi- aan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa.

Opiskelija voi suorittaa osan työssäoppimisesta myös ulkomailla, ja siitä on sovittava etukäteen.

Vain poikkeustapauksessa ja erittäin painavista syistä opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin.

Oppilaitoksen tulee valmentaa opiskelijaa työpaikkaa var- ten sekä antaa hänelle mahdollisuuksia hankkia työssäop- pimisen jaksonkin aikana opintoihin liittyvää ammattitie- toutta. Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä palautteen antamiseen.

Järjestäminen

Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta

Muistiinpanoja

(L630/98, 16 §) on säädetty, koulutuksen järjestäjän vas- tuulla on järjestää työssäoppimisen paikka yhdessä opis-

xxxxxxx kanssa. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovitaan ammatillisesta koulutuk- sesta annetun asetuksen (811/98, 5 §) mukaisista asioista.

Työpaikalla tapahtuva koulutus tulee järjestää yleensä siten, että opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Tällöin hän on oikeutettu saamaan opintotuen ja opin- tososiaaliset etuudet, kuten ruokailun ja mahdollisia mat- kakustannuskorvauksia. Erikseen niin sovittaessa tulee työssäoppiminen voida toteuttaa myös työsopimussuh- teessa.

Työturvallisuus

Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, 19 §, 28 §) on säädetty, työturvallisuusasioissa on noudatettava seuraavaa:

Kaikkien osapuolten on oltava selvillä työsuojeluun, tapa- turmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Tarvittaessa vastuista voidaan sopia erik- seen. Ennen työn aloittamista työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita.

Työssäoppimisen järjestämistä säätelevät lisäksi mm. laki nuorista työntekijöistä (998/93, muutettu 754/98), asetus nuorten työntekijöiden suojelusta (508/86, muutettu 679/90 ja 1428/93) ja mainittujen säädösten nojalla annetut työmi- nisteriön päätökset nuorille sopivista kevyistä töistä (1431/93) ja vaarallisista töistä (1432/93) sekä vahingonkor- vauslaki (412/74).

Arviointi

27

Työssäoppimisen aikana osoitettu osaaminen on arvioita- va niiden ammatillisten opintokokonaisuuksien osana, joi- hin työssäoppiminen sisältyy. Tutkintotodistukseen on merkittävä erikseen näkyviin työssäoppimisen laajuus, mutta erillistä arvosanaa ei merkitä.

SOPIMUSMALLI TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVIEN YHTEYDESSÄ JÄRJESTETTÄVÄSTÄ KOULUTUKSESTA

SOPIJAPUOLET

Oppilaitos/Koulutuksen järjestäjä Yhteyshenkilöt/Opettaja

Puhelin

Yritys/Muu yhteisö Yhteyshenkilö/Työpaikkakouluttaja

Työpaikka Puhelin

1. KOULUTUKSEN MUOTO

Sopimus koskee ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä jär- jestettävää koulutusta (työssäoppiminen). Opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan eikä hänelle makseta palkkaa, ellei työ- suhteesta ole erikseen sovittu työsopimuksella.

Opiskelija on säädösten mukaisten opintososiaalisten etujen piirissä työpaikalla tapahtuvan työssäoppimisen aikana siten kun siitä on erikseen säädetty (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, opintotukilaki 65/1994, opintotukiasetus 260/1994, laki lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta 48/1997, asetus lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta 293/1997).

2. TUTKINNOT JA OPISKELIJAT

Tutkinnot, joita sopimus koskee:

Opiskelijoiden lukumäärä/vuosi

Opiskelija/opiskelijat

3. KOULUTUSAIKA (Tarvittaessa eri liite)

Koulutus alkaa Koulutus päättyy Xxxxxx

4. KOULUTUKSEN TAVOITE

Työpaikalla tapahtuvan työssäoppimisen tavoitteena on, että opiskelija oppii osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta ja ope- tussuunnitelman tavoitteista todellisessa työympäristössä ja sen säännöillä. Työpaikoilla tapahtuva opiskelu on suunnitelmallis- ta, ohjattua ja sen tavoitteet täsmennetään opettajan, työpaikan yhteyshenkilön ja opiskelijan yhteistyönä.

5. KOULUTUKSEN SISÄLTÖ

Koulutusta järjestetään seuraavissa tehtävissä (Tarvittaessa eri liite):

Tehtävä Ajanjakso Työturvallisuuden kannalta erityisesti otettava huomioon

6. OPPILAITOKSEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT

Oppilaitos nimeää yhteyshenkilön tai -opettajan, joka toimii oppilaitoksen edustajana työpaikalla tapahtuvan työssäoppimisen suunnittelussa, järjestämisessä ja valvonnassa.

Oppilaitos tarvittaessa avustaa ja opastaa yritystä työssäoppimisen tarkoituksenmukaisessa toteuttamisessa sekä antaa yrityk- selle tarpeelliset tiedot opiskelijan saamasta opetuksesta ja työvalmiuksista.

Oppilaitoksen vastuu ja vakuuttamisvelvollisuus työssäoppimisen yhteydessä tapahtuvan tapaturman varalta määräytyy tapa- turmavakuutuslain ja opiskelutapaturman korvaamisesta annetun asetuksen mukaisesti.

Oppilaitos valmentaa opiskelijaa työpaikkaa varten sekä huolehtii osaltaan siitä, että opiskelija on tietoinen velvollisuudestaan noudattaa työpaikan järjestystä sekä työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä.

Oppilaitos huolehtii siitä, että opiskelija on tietoinen tämän sopimuksen sisällöstä sekä velvollisuudestaan noudattaa sen lisäk- si mitä erikseen on säädetty ammatillisesta koulutuksesta.

7. YRITYKSEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT

Yritys nimeää yhteyshenkilön/työpaikkaohjaajan, jolla on riittävät valmiudet tämän tehtävän hoitamiseen ja joka toimii yrityksen edustajana työpaikalla tapahtuvan työssäoppimisen suunnittelussa, järjestämisessä ja valvonnassa.

Yritys antaa oppilaitokselle tarpeelliset tiedot työhön ja työympäristöön liittyvistä olosuhteista sekä työvälineistä.

Yritys huolehtii siitä, että työpaikan henkilöstö on riittävässä määrin tietoinen opiskelijan työssäoppimiseen liittyvistä tehtävistä ja siihen liittyvästä sopimuksesta.

8. YHTEISTYÖ

Työssäoppimisen järjestäminen ja siihen liittyvä työnjako oppilaitoksen ja yrityksen kesken:

Suunnittelu:

Järjestäminen:

Valvonta:

Seuranta ja arviointi:

Oppilaitoksen ja yrityksen yhteyshenkilöt sopivat tarvittaessa tarkemmin työssäoppimisen yksityiskohtaisemmasta järjestä- misestä.

Yritys ilmoittaa välittömästi oppilaitokselle odotettavissa olevat olennaiset muutokset opiskelijan työtehtävissä tai työolosuh- teissa. Vastaavasti oppilaitos ilmoittaa mahdollisimman pian yritykselle koulutuksessa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista.

Oppilaitos järjestää erikseen niin sovittaessa nimetyille yhteyshenkilöille/työpaikkaohjaajille soveltuvaa koulutusta.

Oppilaitoksen ja yrityksen välisestä muusta yhteistyöstä on lisäksi sovittu seuraavaa:

9. KORVAUKSET

Työpaikalla tapahtuvan työssäoppimisen järjestämisestä työnantajalle mahdollisesti maksettavat korvaukset:

10. MUUT ERIKSEEN SOVITTAVAT ASIAT

Osapuolet ovat tietoisia työsuojeluun, työtapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvästä vastuusta. Vahingonkorvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain mukaan.

Lisävakuutukset:

- Yritys ottaa vastuuvakuutuksen

- Oppilaitos ottaa vastuuvakuutuksen

Muut työoloja koskevat seikat esim.:

- Työaika (pv/viikko/keskimäärin):

- Ruokailun järjestäminen:

- Työvaatetus:

- Suojavälineet:

- Kulukorvaukset:

11. VOIMASSAOLOAIKA

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi/työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen ajan, enin- tään saakka. Sopimus voidaan irtisanoa päättymään yhden kuukauden irtisanomisajan jälkeen tai erikseen sovittaessa ilman irtisanomisaikaa.

12. ALLEKIRJOITUKSET

Sopimus on allekirjoitettu kahtena kappaleena, yksi kummallekin sopijapuolelle. Jäljennös sopimuksesta annetaan opiskelijalle.

Päiväys

Yritys/Muu yhteisö Oppilaitos/Koulutuksen järjestäjä

Työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkojen nimeämille työpaikkaohjaajille järjestetään koulutusta eri puolilla Suomea. Opetushallitus on laatinut koulutuksesta työpaikkaohjaajien koulutusohjelman perusteet (2 ov). Vuoden 2004 loppuun men- nessä on tarkoitus kouluttaa eri ESR-hankkeissa 20 000 työpaikkaohjaajaa.

Muistiinpanoja

Lisätietoja:

Työssäoppimisen tietopalvelu

xxx.xxx.xx/xxxxx/

Kela

Tietoa mm. opintososiaalisista eduista xxx.xxxx.xx

Opetusalan ammattijärjestö OAJ

xxx.xxx.xx

Opetushallitus xxx.xxx.xx Työssäoppimisen opas

koulutuksen järjestäjälle. 2002.

Opetusministeriö

xxx.xxxxxx.xx