PERUSTELUT

PERUSTELUT

1. Ehdotuksen kohde

Tämä ehdotus koskee päätöstä Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’Barcelonan yleissopimus’, ja sen pöytäkirjojen sopimuspuolten 23. kokouksessa unionin puolesta otettavan kannan vahvistamisesta silloin, kun tämän elimen on määrä hyväksyä kolme uutta alueellista suunnitelmaa (maatalouden hallintaa koskeva alueellinen suunnitelma, vesiviljelyn hallintaa koskeva alueellinen suunnitelma ja kaupunkien hulevesien hallintaa koskeva alueellinen suunnitelma) Välimeren suojelemisesta maalta peräisin olevalta pilaantumiselta tehdyn pöytäkirjan 15 artiklan puitteissa sekä muutokset erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan liitteisiin II ja III.

2. Ehdotuksen tausta

2.1. Yleissopimus Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemisesta ja sen pöytäkirjat

Barcelonan yleissopimus ja sen seitsemän pöytäkirjaa, jotka on hyväksytty Välimeren alueen toimintasuunnitelman¹ puitteissa, muodostavat keskeisen alueellisen ja oikeudellisesti sitovan monenvälisen ympäristösopimuksen Välimeren aluetta varten, ja niiden tavoitteena on suojella Välimeren meri- ja rannikkoympäristöä. Barcelonan yleissopimus tuli voimaan vuonna 1978, ja sitä muutettiin vuonna 1995. Barcelonan yleissopimukseen tehdyt muutokset tulivat voimaan vuonna 2004.

Pöytäkirjalla Välimeren suojelemisesta maalta peräisin olevalta pilaantumiselta, jäljempänä ’LBS-pöytäkirja’, pyritään ehkäisemään, vähentämään ja mahdollisuuksien mukaan eliminoimaan Välimeren pilaantuminen, joka aiheutuu jätteen tai muun aineen laskemisesta mereen.

Pöytäkirjalla Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta, jäljempänä ’SPA- ja monimuotoisuuspöytäkirja’, pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuus Välimerellä perustamalla ja hallinnoimalla erityissuojelualueita sekä suojelemalla ja säilyttämällä lajeja.

Euroopan unioni on osapuolena Barcelonan yleissopimuksessa ja sen pöytäkirjoissa, mukaan lukien LBS-pöytäkirja² sekä SPA- ja monimuotoisuuspöytäkirja³. Myös Italia, Kreikka, Espanja, Ranska, Slovenia, Malta, Kypros ja Kroatia ovat yhdessä 13 EU:n ulkopuolisen Välimeren maan kanssa yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen sopimuspuolia.

2.2. Barcelonan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen sopimuspuolten kokous

Barcelonan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen sopimuspuolten kokouksessa, jäljempänä ’sopimuspuolten kokous’, kokoontuvat ministerit ja johtavassa asemassa olevat virkamiehet, jotka edustavat kaikkia Barcelonan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen sopimuspuolia. Sopimuspuolet kokoontuvat 4.–8. joulukuuta 2023 Portorozissa Sloveniassa.

Sopimuspuolten kokous, joka pidetään kerran kahdessa vuodessa, on yleissopimuksen korkein päätöksentekoelin. Sopimuspuolet päättävät näissä joka toinen vuosi pidettävissä kokouksissa toimivaltaisten ministeriöidensä edustamina asiaankuuluvista politiikoista, strategioista, talousarviosta ja työohjelmasta.

Barcelonan yleissopimuksen 25 artiklan mukaisesti EU käyttää äänioikeuttaan äänimäärällä, joka on yhtä suuri kuin yleissopimuksen tai sen yhden tai useamman pöytäkirjan sopimuspuolina olevien EU:n jäsenvaltioiden määrä. EU ei käytä äänioikeuttaan, kun sen jäsenvaltiot käyttävät omaa äänioikeuttaan, ja päinvastoin.

LBS-pöytäkirjan 15 artiklan 1 kohdan mukaan päätökset toimintasuunnitelmien, ohjelmien ja toimenpiteiden hyväksymisestä tehdään läsnä olevien ja äänestävien sopimuspuolten kahden kolmasosan enemmistöllä.

Barcelonan yleissopimuksen 23 artiklan 2 kohdan mukaan yleissopimuksen liitteisiin tai pöytäkirjoihin tehtävät muutokset hyväksytään sopimuspuolten kokouksessa kolmen neljäsosan enemmistöllä.

2.3. Barcelonan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen sopimuspuolten 23. kokouksessa käsiteltävät suunnitellut säädökset

Barcelonan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen sopimuspuolten on määrä hyväksyä 4.–8. päivänä joulukuuta 2023 pidettävässä 23. ministerikokouksessa seuraavat säädökset, jäljempänä ’suunnitellut säädökset’:

• Ehdotukset kolmen alueellisen suunnitelman hyväksymiseksi LBS-pöytäkirjan 15 artiklan puitteissa: 1) maatalouden hallintaa koskeva alueellinen suunnitelma, 2) vesiviljelyn hallintaa koskeva alueellinen suunnitelma ja 3) kaupunkien hulevesien hallintaa koskeva alueellinen suunnitelma.

• Ehdotus SPA- ja monimuotoisuuspöytäkirjan liitteiden II ja III muuttamisesta.

Suunniteltujen alueellisten suunnitelmien tarkoituksena on vähentää ja ehkäistä Välimeren pilaantumista, joka johtuu maatalouden, vesiviljelyn ja huleveden kestämättömästä hallinnasta. LBS-pöytäkirjassa määrätään, että yleissopimuksen puitteissa hyväksytään alueelliset toimintasuunnitelmat maalta peräisin olevan ja maalla tapahtuvan toiminnan aiheuttaman pilaantuminen poistamiseksi. Kun suunnitelmat on hyväksytty, niiden toimenpiteistä ja aikatauluista tulee oikeudellisesti sitovia LBS-pöytäkirjan 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

SPA- ja monimuotoisuuspöytäkirjan liitteiden II ja III muuttamisen tarkoituksena on sisällyttää siihen yhdeksän rustolajia: kuusi lajia liitteeseen II (luettelo erittäin uhanalaisista tai uhanalaisista lajeista) ja kolme lajia liitteeseen III (luettelo lajeista, joiden hyödyntäminen on säänneltyä). Pöytäkirjan liitteisiin tehtävät muutokset tulevat voimaan kaikkien SPA- ja monimuotoisuuspöytäkirjan sopimuspuolten osalta sen määräajan päätyttyä, jonka sopimuspuolet määrittävät muutosta hyväksyessään, Barcelonan yleissopimuksen 23 artiklan sekä SPA- ja monimuotoisuuspöytäkirjan 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3. Unionin puolesta otettava kanta

1) Maatalouden hallinnointia koskevan alueellisen toimintasuunnitelman osalta:

Suunnitellussa alueellisessa suunnitelmassa edellytetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti tavoitteiden 2, 6 ja 14⁴, aavikoitumisen estämistä koskevan YK:n yleissopimuksen⁵ ja pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen⁶ mukaisesti sääntelykehyksen luomista (vuoteen 2028 mennessä) sekä toimenpiteiden toteuttamista epäpuhtauksien ja muiden jätteiden vähentämiseksi (vuoteen 2030 mennessä) sekä kestävän maatalouden edistämistä.

Suunniteltu alueellinen suunnitelma on täysin linjassa vihreän kehityksen ohjelman mukaisten unionin tavoitteiden ja erityisesti Pellolta pöytään -strategian⁷ ja biodiversiteettistrategian⁸ kanssa, joilla pyritään vähentämään pilaantumista ja edistämään tuotantopanoksia niukasti käyttävää maataloutta. Ehdotettu kanta sopisi myös EU:n laajempiin politiikkoihin, jotka koskevat EU:n vesimuodostumien sekä meri- ja rannikkoympäristön laadun suojelua maalta peräisin olevalta pilaantumiselta sekä torjunta-aineiden kestävää käyttöä ja ravinnehävikin vähentämistä.

Sen vuoksi ehdotetaan, että unioni puoltaa maatalouden hallintaa koskevan suunnitellun alueellisen suunnitelman hyväksymistä.

2) Vesiviljelyn hallintaa koskevan alueellisen toimintasuunnitelman osalta:

Suunnitellussa alueellisessa suunnitelmassa edellytetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 14 sekä vesiviljelyn kestävään kehitykseen liittyvien maailmanlaajuisten ja alueellisten suuntaviivojen ja aloitteiden⁹ mukaisesti sellaisen sääntelykehyksen luomista (vuoteen 2027 mennessä), jossa vahvistetaan vesiviljelylaitosten toimintaedellytykset ja säädetään toimenpiteistä vesiviljelytoiminnan aiheuttaman pilaantumisen minimoimiseksi (vuoteen 2028/2030 mennessä), ympäristön kannalta kestävän vesiviljelyn edistämiseksi (vuoteen 2027 mennessä) ja vesiviljelystä peräisin olevan muovijätteen syntymisen sääntelemiseksi (vuoteen 2028 mennessä).

Suunniteltu alueellinen suunnitelma vastaa täysin vihreän kehityksen ohjelman mukaisia unionin tavoitteita ja ohjelmaan liittyviä strategioita¹⁰ ja suuntaviivoja, erityisesti kestävämpää ja kilpailukykyisempää EU:n vesiviljelyä koskevia komission strategisia suuntaviivoja (2021–2030)¹¹, joilla pyritään parantamaan vesiviljelyn ympäristötehokkuutta ja vähentämään muovisaastetta, sekä EU:n rannikko- ja merivesien hyvän laadun varmistamista koskevaa ympäristöpolitiikkaa, ja sen vuoksi ehdotetaan, että unioni puoltaa suunnitellun säädöksen hyväksymistä.

Sen vuoksi ehdotetaan, että unioni puoltaa vesiviljelyn hallintaa koskevan suunnitellun alueellisen suunnitelman hyväksymistä.

3) Kaupunkien hulevesien hoitoa koskevan alueellisen toimintasuunnitelman osalta:

Suunnitellussa alueellisessa suunnitelmassa edellytetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 14 mukaisesti sääntelykehyksen luomista (vuoteen 2028 mennessä), jotta voidaan vähentää hulevesien valumien määrää ja virtaushuippuja sekä puuttua pilaantumisnäkökohtiin, jotka liittyvät kaupunkien hulevesien hoitoon. Siinä määrätään myös sovellettavien valvontatoimenpiteiden valintaan perustuvien hulevesien hallintasuunnitelmien täytäntöönpanosta (vuoteen 2030 mennessä) sekä huleveden keräysjärjestelmien kausittaisesta ylläpidosta (vuoteen 2028) niiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.

Ehdotettu alueellinen suunnitelma on täysin linjassa niiden unionin politiikkojen kanssa, jotka koskevat EU:n vesimuodostumien laadun suojelua sekä rannikko- ja meriympäristön suojelemista maalta peräisin olevalta pilaantumiselta sekä yhdyskuntajätevesien asianmukaista hoitoa.

Sen vuoksi ehdotetaan, että unioni puoltaa kaupunkien hulevesien hallintaa koskevan suunnitellun alueellisen toimintasuunnitelman hyväksymistä.

4) SPA- ja monimuotoisuuspöytäkirjan liitteiden II ja III muuttamisen osalta:

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) punaisen listan¹² arviointien mukaan rustolajit, joita ehdotetaan sisällytettäväksi liitteeseen II (erittäin uhanalaiset ja uhanalaiset lajit) tai liitteeseen III (lajit, joiden hyödyntäminen on säänneltyä) ovat (äärimmäisen) uhanalaisia, vaarantuneita tai silmälläpidettäviä. Näin ollen lajin ehdotettu sisällyttäminen jompaankumpaan liitteeseen ja tähän liittyvät perustelut ovat yhdenmukaisia SPA- ja monimuotoisuuspöytäkirjan liitteiden II ja III muuttamista koskevista yhteisistä perusteista tehdyn päätöksen IG.17/14 kanssa¹³.

Ehdotetut muutokset vastaavat täysin EU:n biodiversiteettistrategian mukaisia unionin tavoitteita sekä unionin kansainvälisiä sitoumuksia, jotka koskevat biodiversiteetin suojelua ja ennallistamista biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen puitteissa. Muutokset ovat myös johdonmukaisia EU:n kalastuspolitiikassa omaksutun unionin lähestymistavan kanssa, joka koskee kalavarojen ja meriekosysteemien suojelemista teknisten toimenpiteiden avulla ja joka perustuu alueellisten elinten suosituksiin.

Sen vuoksi ehdotetaan, että unioni puoltaa SPA- ja monimuotoisuuspöytäkirjan liitteisiin II ja III tehtäviä muutoksia.

Suunniteltujen säädösten hyväksymiseen tarvitaan unionin kanta näiden säädösten sitovien oikeusvaikutusten vuoksi.

4. Oikeusperusta

4.1. Menettelyllinen oikeusperusta

4.1.1. Periaatteet

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.

Ilmaisu ’säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia’ kattaa myös säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla. Se kattaa myös välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla, mutta jotka ”voivat vaikuttaa ratkaisevasti sen säännöstön sisältöön, jonka unionin lainsäätäjä antaa”¹⁴.

4.1.2. Soveltaminen käsillä olevassa asiassa

Sopimuspuolten kokous on sopimuksella eli Barcelonan yleissopimuksella perustettu elin.

Säädökset, joita sopimuspuolten kokouksen on määrä antaa, ovat säädöksiä, jolla on oikeusvaikutuksia. Suunnitellut säädökset ovat sitovia kansainvälisen oikeuden nojalla LBS-pöytäkirjan 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti suunniteltujen alueellisten suunnitelmien osalta ja Barcelonan yleissopimuksen 29 artiklan mukaisesti SPA- ja monimuotoisuuspöytäkirjan liitteisiin suunniteltujen muutosten osalta.

Suunnitelluilla säädöksillä ei täydennetä eikä muuteta yleissopimuksen institutionaalisia rakenteita.

Sen vuoksi ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.

4.2. Aineellinen oikeusperusta

4.2.1. Periaatteet

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota unionin puolesta esitettävä kanta koskee. Jos suunnitellulla säädöksellä on kaksi tavoitetta tai siihen sisältyy kaksi osatekijää ja jos näistä tavoitteista tai osatekijöistä toinen on mahdollista määritellä pääasialliseksi tavoitteeksi tai osatekijäksi, johon nähden toinen tavoite tai osatekijä on liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttävällä päätöksellä on oltava vain yksi aineellinen oikeusperusta, eli se, jota pääasiallinen tai ensisijainen tavoite tai osatekijä edellyttää.

4.2.2. Soveltaminen käsillä olevassa asiassa

Suunnitellun säädöksen pääasiallinen tavoite ja sisältö liittyvät ympäristön suojeluun.

Sen vuoksi ehdotetun päätöksen aineellinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohta.

4.3. Päätelmät

Ehdotetun päätöksen oikeusperustana tulisi olla SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohta yhdessä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.

2023/0357 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevan yleissopimuksen (Barcelonan yleissopimus) yhteydessä Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta maatalouden hallintaa koskevan alueellisen suunnitelman, vesiviljelyn hallintaa koskevan alueellisen suunnitelman ja kaupunkien hulevesien hallintaa koskevan alueellisen suunnitelman hyväksymiseen Välimeren suojelemisesta maalta peräisin olevalta pilaantumiselta tehdyn pöytäkirjan 15 artiklan puitteissa sekä muutosten hyväksymiseen erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan liitteisiin II ja III

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan yhdessä 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Unioni on sopimuspuolena Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevassa yleissopimuksessa, jäljempänä ’Barcelonan yleissopimus’¹⁵.

(2) Unioni teki pöytäkirjan Välimeren suojelemisesta maalta peräisin olevalta ja maalla tapahtuvan toiminnan aiheuttamalta pilaantumiselta, jäljempänä ’LBS-pöytäkirja’, neuvoston päätöksellä 1999/801/EY¹⁶, ja pöytäkirja tuli voimaan 11 päivänä toukokuuta 2008.

(3) Unioni teki pöytäkirjan Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta, jäljempänä ’SPA- ja monimuotoisuuspöytäkirja’, neuvoston päätöksellä 1999/800/EY¹⁷, ja pöytäkirja tuli voimaan 12 päivänä joulukuuta 1999.

(4) LBS-pöytäkirjan 15 artiklan mukaan Barcelonan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen sopimuspuolten kokous voi hyväksyä alueellisia toimintasuunnitelmia, joihin sisältyy toimenpiteitä ja aikatauluja niiden täytäntöönpanemiseksi.

(5) Barcelonan yleissopimuksen 18 artiklan mukaan sopimuspuolten kokous voi hyväksyä muutoksia Barcelonan yleissopimuksen pöytäkirjoihin. Barcelonan yleissopimuksen 23 artiklan ja pöytäkirjojen sekä SPA- ja monimuotoisuuspöytäkirjan 14 artiklan 1 kohdan mukaan pöytäkirjan liitteiden muutos tulee voimaan kaikkien SPA- ja monimuotoisuuspöytäkirjan sopimuspuolten osalta sen määräajan päättyessä, jonka kyseessä olevat sopimuspuolet ovat määrittäneet muutosta hyväksyessään, lukuun ottamatta niitä sopimuspuolia, jotka ovat ilmoittaneet tallettajalle kirjallisesti, etteivät voi hyväksyä muutosta.

(6) Barcelonan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen sopimuspuolten kokouksen on määrä hyväksyä 4–8 päivänä joulukuuta 2023 pidettävässä 23. istunnossaan/kokouksessaan kolme uutta LBS-pöytäkirjan mukaista alueellista suunnitelmaa (maatalouden hallintaa koskeva alueellinen suunnitelma, vesiviljelyn hallintaa koskeva alueellinen suunnitelma ja kaupunkien hulevesien hallintaa koskeva alueellinen suunnitelma) sekä ehdotus SPA- ja monimuotoisuuspöytäkirjan liitteiden II ja III muuttamisesta siten, että niihin sisällytetään yhdeksän rustolajia: viisi lajia liitteeseen II (luettelo erittäin uhanalaisista tai uhanalaisista lajeista) ja neljä lajia liitteeseen III (luettelo lajeista, joiden hyödyntäminen on säänneltyä).

(7) On aiheellista vahvistaa Barcelonan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen sopimuspuolten kokouksessa unionin puolesta otettava kanta, koska alueelliset suunnitelmat sitovat unionia LBS-pöytäkirjan 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja SPA- ja monimuotoisuuspöytäkirjan liitteisiin II ja III tehtävät muutokset sitovat unionia Barcelonan yleissopimuksen 29 artiklan mukaisesti.

(8) Koska suunnitellut alueelliset suunnitelmat vastaavat unionin tavoitteita ja politiikkoja maatalouden, vesiviljelyn ja kaupunkien hulevesien aiheuttaman pilaantumisen vähentämiseksi ja rannikko- ja meriympäristön suojelun parantamiseksi, ehdotetaan, että unioni puoltaa ehdotettujen alueellisten suunnitelmien hyväksymistä.

(9) Koska SPA- ja monimuotoisuuspöytäkirjan liitteisiin II ja III suunnitellut muutokset ovat linjassa vihreän kehityksen ohjelman mukaisten unionin tavoitteiden ja erityisesti EU:n biodiversiteettistrategian sekä kalavarojen ja meriekosysteemien suojelua koskevan unionin lainsäädännön kanssa, ehdotetaan, että unioni puoltaa ehdotettujen muutosten hyväksymistä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Barcelonan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen sopimuspuolten 23. istunnossa/kokouksessa unionin puolesta otettava kanta on puoltaa LBS-pöytäkirjan 15 artiklan puitteissa seuraavia päätöksiä:

a) maatalouden hallintaa koskevan alueellisen suunnitelman hyväksyminen;

b) vesiviljelyn hallintaa koskevan alueellisen suunnitelman hyväksyminen;

c) kaupunkien hulevesien hallintaa koskevan alueellisen suunnitelman hyväksyminen.

2 artikla

Barcelonan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen sopimuspuolten 23. istunnossa/kokouksessa unionin puolesta otettava kanta on puoltaa:

a) seuraavien rustolajien sisällyttämistä SPA- ja monimuotoisuuspöytäkirjan liitteeseen II:

• Aetomylaeus bovinus (Xxxxxxxx Xx. Xxxxxxx, 1817);

• Alopias superciliosus (Lowe, 1841);

• Bathytoshia lata (Garman, 1880);

• Dasyatis pastinaca (Linnaeus, 1758);

• Rhinoptera marginata (Geoffroy St. Xxxxxxx, 1817); sekä

b) seuraavien rustolajien sisällyttämistä SPA- ja monimuotoisuuspöytäkirjan liitteeseen III:

• Dasyatis marmorata (Xxxxxxxxxxxx, 1892);

• Hexanchus griseus (Bonnaterre, 1788);

• Pteroplatytrygon violacea (Bonaparte, 1832);

• Myliobatis aquila (Linnaeus, 1758).

3 artikla

Näihin kantoihin tehtävistä vähäisistä muutoksista voidaan sopia paikalla koordinoimalla ja ennen kuin päätös tehdään Barcelonan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen sopimuspuolten 23. kokouksessa.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

1Yleissopimus Välimeren suojelemisesta pilaantumiselta, jäljempänä ’Barcelonan yleissopimus’, hyväksyttiin 16. helmikuuta 1976, ja se tuli voimaan 12. helmikuuta 1978. Yleissopimusta muutettiin Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevalla yleissopimuksella 10. kesäkuuta 1995. Muutettu yleissopimus tuli voimaan 9. heinäkuuta 2004. xxxxx://xxxxxx.xxxx.xxx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00.000.00000/00000/xxx0000_xxx_xxx.xxx

2Neuvoston päätös 1999/801/EY (EYVL L 322, 14.12.1999, s. 18–31).

3Neuvoston päätös 1999/800/EY (EYVL L 322, 14.12.1999, s. 1).

4Kestävän kehityksen tavoite nro 2: ”Poistetaan nälkä, saavutetaan ruokaturva, parannetaan ravitsemusta ja edistetään kestävää maataloutta” Kestävän kehityksen tavoite 6: ”Varmistetaan veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille” Kestävän kehityksen tavoite 14: ”Säilytetään meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistetään niiden kestävää käyttöä”. Tavoitteet hyväksytty YK:n yleiskokouksen 70. istunnossa 25. syyskuuta 2015, ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”.

5Vuonna 1994 tehty Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus aavikoitumisen estämiseksi vakavasta kuivuudesta ja/tai aavikoitumisesta kärsivissä maissa, erityisesti Afrikassa, UNCCD_Convention_ENG_0_0.pdf

6Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskeva Tukholman yleissopimus (UNEP), joka hyväksyttiin 22. toukokuuta 2001, tuli voimaan 17. toukokuuta 2004, ja sitä tarkistettiin viimeksi vuonna 2019. xxxxx://xxx.xxxx.xxx.

7Komission tiedonanto ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten”, annettu 20. toukokuuta 2020, (COM(2020) 381 final).

8Komission tiedonanto, annettu 20. toukokuuta 2020, ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020) 380 final).

9YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) laatii parhaillaan kestävän maatalouden suuntaviivoja, jotka on määrä hyväksyä vuonna 2024, ja Euroopan komissio hyväksyi toukokuussa 2021 kestävämpää ja kilpailukykyisempää EU:n vesiviljelyä koskevat strategiset suuntaviivat vuosiksi 2021–2030 (COM(2021)236 final).

10Erityisesti EU:n Pellolta pöytään -strategia (COM(2020) 381 final) ja EU:n biodiversiteettistrategia (COM(2020) 380 final).

11COM(2021) 236 final.

12The International Union for Conservation of Nature’s Red List of Threatened Species, laadittu vuonna 1964, xxx.xxxxxxxxxxx.xxx

13Common Criteria for proposing amendments to Xxxxxxx XX and III of the Protocol concerning Specially Protected Areas and Biological Diversity in the Mediterranean, hyväksytty Barcelonan yleissopimuksen COP15-kokouksessa, UNEP(DEPI)/MED IG.17/10, liite V.

14Unionin tuomioistuimen tuomio 7.10.2014, Saksa v. neuvosto, C-399/12, ECLI:EU:C:2014:2258, 61–64 kohta.

15Neuvoston päätös 77/585/ETY, tehty 25 päivänä heinäkuuta 1977, Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskevan yleissopimuksen sekä aluksista ja ilma-aluksista tapahtuvan jätteen mereen laskemisen aiheuttaman Välimeren pilaantumisen ehkäisemistä koskevan pöytäkirjan tekemisestä (EYVL L 240, 19.9.1977, s. 1).

16EYVL L 322, 14.12.1999, s. 18–31.

17EYVL L 322, 14.12.1999, s. 1.

FI FI