SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

26.2.2020-30.11.2021

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TOIMIHENKILÖIDEN

TYÖEHTOSOPIMUS

26.2.2020–30.11.2021

SISÄLLYSLUETTELO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 6

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS 11

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 Soveltamisala 11

2 Liitesopimukset 11

3 Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet 12

3.1 Työnjohto-oikeus 12

3.2 Järjestäytymisvapaus 12

3.3 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 12

3.4 Toimihenkilön yleiset velvollisuudet 12

3.5 Työnantajan yleiset velvollisuudet 12

3.6 Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus 12

3.7 Suojavaatetus 13

4 Työsuhteen ehtojen muuttaminen 13

5 Irtisanomisajat 13

PALKKA

6 Palkka 14

7 Osa-ajan palkka 14

TYÖAIKA

8 Yleiset määräykset työajan järjestämisestä 16

8.1 Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumissuunnitelma 16

8.2 Vapaapäivät 17

8.3 Arkipyhäviikon vapaapäivät 17

8.4 Työvuoron pituus 18

8.5 Työviikko ja vuorokausi 18

8.6 Lepoajat 18

9 Säännöllinen työaika ja sen järjestäminen 20

9.1 Säännöllisen työajan pituus 20

9.2 Arkipyhäviikon säännöllinen työaika 20

9.3 Keskimääräinen säännöllinen työaika 21

9.4 Työaikamääräyksistä poikkeaminen 23

9.5 Työajan lyhentäminen 23

9.6 Liukuva työaika 25

9.7 Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 26

10 Säännöllisen työajan ylittäminen ja sunnuntaityö 27

10.1 Lisätyö 27

10.2 Ylityö 28

10.3 Työajan enimmäismäärä 29

10.4 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen 29

10.5 Arkipyhäviikolla tehdyn työn korvaaminen 30

10.6 Viikkolepokorvaus 30

10.7 Hälytysluontoinen työ 30

10.8 Sunnuntaityö 31

11 Varallaolo ja puhelinohjeet 32

11.1 Puhelinohjeet 32

11.2 Varallaolo 32

11.3 Varallaoloaikana tehty työ 33

VUOSILOMA JA JOUSTOVAPAA

12 Vuosiloma 33

12.1 Vuosiloman pituus ja antaminen 33

12.2 Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 33

12.3 Lomaraha 34

12.4 Säästövapaa 35

13 Joustovapaa 35

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

14 Lääkärintarkastukset 35

14.1 Palkanmaksun yleiset edellytykset 35

14.2 Palkanmaksun erityisedellytykset: tarkastukset ja tutkimukset 36

15 Sairaus 37

15.1 Sairausajan palkanmaksun edellytykset ja korvausajanjakso 37

15.2 Saman sairauden uusiutuminen 38

16 Perhevapaat 38

16.1 Äitiys-, erityisäitiys, isyys- ja vanhempainvapaa 38

16.2 Osa-aikatyö perhesyistä 39

16.3 Työhönpaluu perhevapaalta 39

17 Xxxxxxxxx ja perhevapaiden ajalta maksettavasta palkasta tehtävät vähennykset . 39 18 Lyhyt tilapäinen poissaolo 40

MATKUSTAMINEN

19 Matkustaminen ja matkakorvaukset 41

19.1 Matkustamisvelvollisuus 41

19.2 Matka-ajan alkaminen ja päättyminen 41

19.3 Työmatkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen 41

19.4 Kotimaan päiväraha, yömatkaraha, ateriakorvaus ja kilometrikorvaus 41

19.5 Ulkomaan päiväraha 42

19.6 Matka-ajan korvaus 43

19.7 Matka-ajan vaikutus työaikaan 44

19.8 Matkustussääntö 44

PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA

20 Koulutustilaisuudet 44

21 Työsuojeluvaltuutettu 45

22 Luottamusmies 45

23 Paikallinen sopiminen 45

24 Neuvottelujärjestys 46

25 Kokoontumisoikeus 47

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA TYÖRAUHA

26 Työehtosopimuksen voimassaolo ja työrauha 48

LIITTEET

Liite 1 Selviytymislauseke 49

Liite 2 Palkkausjärjestelmä 51

Liite 3 Yhteistoimintasopimus 62

Liite 4 Irtisanomissuojasopimus 73

Liite 5 ”Tutustu työelämään ja tienaa” - kesäharjoitteluohjelma 80

Liite 6 Pöytäkirja työssä oppimisesta ja ammatilliseen koulutukseen liittyvien harjoitte- lumahdollisuuksien lisäämisestä 81

Liite 7 Työaikasopimus 83

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 26.2.2020

Teknologiateollisuus ry

Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx

Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxxx Xxxxx

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx

Xxxx Xxxxxxx

Paikka Teknologiateollisuus ry, Helsinki Läsnä

1 § Työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu neuvottelutuloksen 20.2.2020 mukainen työehtosopimus. Nyt allekirjoitettu työehtosopimus tulee voimaan 26.2.2020 alkaen.

Sopimuksen rakenne on muutettu liittojen yhteisen työryhmätyön tuloksena. Rakenteen muutoksella ei ole muutettu aikaisempia tulkintoja. Kokonaan muutetut tai uudet kohdat on merkitty marginaalissa olevalla pystyviivalla.

Sopimuksen sisältöä koskevat muutokset tulevat voimaan 26.2.2020 alkaen, ellei asianomaisessa sopimuskohdassa ole voimaantulon osalta muusta sovit- tu.

2 § Palkkaratkaisu

Vuosi 2020

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpai- kan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpai- kan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tu- kea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennet- ta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten to- teutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 29.2.2020 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,3 % suuruisella kaikille toimihenkilöille jaettavalla korotuksella viimeistään 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot palkkaratkaisun kohdentamisesta

Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys palkankorotusten kohdentumi- sesta kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa palkkaratkaisun toteuttamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

Vuosi 2021

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten to- teutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 15.1.2021 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,3 % suuruisella kaikille toimihenkilöille jaettavalla korotuksella viimeistään 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Lisäksi 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toimihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakoh- tainen erä, jonka suuruus on 0,6 % laskettuna toimihenkilöiden edellisen

kuukauden palkkasummasta luontoisetuineen. Erästä työnantaja osoittaa henkilökohtaisen korotuksen kullekin toimihenkilöille.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuk- sen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastus- ta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan to- teuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia.

Toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot palkkaratkaisun kohdentamisesta

3 § Työhyvinvointi, osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen

Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työ- urien pidentämiseksi suunnattujen toimien tärkeyttä.

Osana työhyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat Työhyvinvointikortin suorittamista kaikissa työyhteisöissä.

Liitot kannustavat työpaikkoja osallistumaan käynnissä olevaan Työhyvin- vointia ja tuottavuutta – hankkeeseen ja jatkavat osallistuvien työpaikkojen tukemista hyvinvointihankkeiden toteuttamisessa.

Liitot antavat yhteistä ohjeistusta työntekijöiden ammatillista osaamista edis- tävän koulutuksen järjestämisestä ja koulutussuunnitelman laatimisesta työ- paikoilla. Liitot kehottavat yrityksiä hyödyntämään liittojen yhdessä laatimaa Osaaminen haltuun -prosessimallia.

Työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sairastavuuden ja siitä johtuvien sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työ- kykyisyyden säilyttämiseksi työpaikkojen on syytä hyödyntää laadittuja työ- terveyshuollon työpaikkaselvityksiä, riskien arviointeja ja henkilöstösuunni- telmia. Näiden pohjalta suunnitellaan tarvittaessa yksilöllisiä toimenpiteitä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tässä työssä työpaikat voivat hyödyntää liittojen laatimaa yhteistä aineistoa.

Ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen työpaikalla

Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät työnantajan selvityksen pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työnte- kijän työssä jatkamista. Liittojen yhteisessä Teknologiateollisuuden työkaari- malli -julkaisussa on esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä.

4 § Luottamushenkilön asemaan liittyvät ongelmatilanteet

Luottamushenkilön ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä ongelmia, jotka kärjistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luottamushenki- lön työsuhteen päättämistä.

Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden välille luodaan pikaises- ti neuvotteluyhteys sen selvittämiseksi, mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet ongelman. Tarpeellisia muita toimenpiteitä harkitessaan lii- tot tiedostavat, että niillä on vastavuoroisesti tehostettu valvontavelvollisuus työehtosopimuksen ja sen sisältämän työrauhavelvoitteen noudattamisesta tällaisessa asiayhteydessä.

Liittojen tulee toimia asiassa ilman aiheetonta viivytystä. Liittojen tavoitteena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla luottamushenki- lön ja työnantajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitai- siin palauttaa.

Liittojen tehtäviin kuuluu myös antaa paikallisille osapuolille muutoinkin neu- voja, koulutusta ja muuta opastusta luottamusmiesjärjestelmän toimivuuden takaamiseksi.

5 § Työryhmät

5.1 Henkilöstöedustus

Liitot jatkavat edellisellä sopimuskaudella asetetun työryhmän toimeksiantoa. Työryhmän tehtävänä on selvittää henkilöstöedustuksen toimivuutta jäsenyri- tyksissä ja pohtia työehtosopimuksen määräysten kehittämistä tältä osin. Työryhmä kiinnittää huomiota luottamusmiesten valintamenettelyyn, toimin- ta-alueeseen sekä erityisesti käytäntöihin yhteisen luottamusmiehen valitse- misessa. Liitot suosittelevat paikallisia osapuolia osallistumaan liittojen järjes- tämään koulutukseen luottamusmiesten roolista, asemasta ja paikallisesta sopimisesta.

5.2 Työpaikoilla tapahtuva oppiminen

Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää työpaikalla tapahtu- van oppimisen hyviä käytäntöjä. Selvityksen pohjalta liitot laativat yhteisen suosituksen, jolla edistetään hyvien käytäntöjen leviämistä, ja ryhtyvät tar- vittaessa muihin toimenpiteisiin.

5.3 Epäasiallisen käyttäytymisen ehkäiseminen

Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana selvit- tää toimintatapoja, joilla kyetään tehokkaasti ennalta ehkäisemään ja puut- tumaan mahdollisesti esiintyvään epäasialliseen käyttäytymiseen työpaikalla. Selvityksen pohjalta työryhmä laatii mahdollisuuksien mukaan yhteisen suosi- tuksen häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumiseksi tai toimintamallin rakentamiseksi.

6 § Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpaikoilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi korostavat lais-

sa mainittujen velvollisuuksien ja toimenpiteiden toteuttamisen merkitystä. Liitot suosittelevat paikallisia osapuolia osallistumaan liittojen järjestämään koulutukseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisesta sekä palkkakartoituksen tekemisestä.

Sopijaosapuolet arvioivat työehtosopimuksen sopimusmääräysten sukupuoli- vaikutukset sopimuskauden aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä tarkoitusta varten sopijaosapuolet asettavat yhteisen työ- ryhmän, joka voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Sukupuoli- vaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota vä- lillisesti syrjiviin määräyksiin sekä eriarvoisuuteen johtaviin ti- lanteisiin ja rakenteisiin.

7 § Pöytäkirjan tarkastaminen

Sovittiin, että Xxxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx tar- kastavat tämän pöytäkirjan.

Vakuudeksi

Xxxxxx Xxxxxxxxxx

Tarkastettu

Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen (jäljempänä työehtosopimus) piiriin kuuluvat Teknologiateollisuus ry:n suunnittelu- ja konsulttitoimialan jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilötehtävissä toimivat henkilöt.

2. Toimihenkilötehtävät edellyttävät yleensä perusasteen, keskiasteen tai alim- man korkea-asteen tasoista tiedollista ja taidollista valmiutta. Ammattitaito voidaan hankkia myös käytännön kokemuksen kautta. Työehtosopimuksen soveltamisalalla ei kuitenkaan ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi ammattikorkeakoulu- tai muun vastaavan koulutuksen saanut henkilö voi kuulua työehtosopimuksen soveltamispiiriin, jos hänen toimensa sisältönsä puolesta kuuluu työehtosopimuksen soveltamisalaan.

3. Työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat muun muassa suunnitteluun, muuhun tekniikkaan, talouteen ja hallintoon liittyvät sekä työnjohdolliset toi- mihenkilötehtävät. Toimihenkilön kuuluminen tiettyyn henkilöstöryhmään määräytyy hänen pääasiallisten tehtäviensä mukaisesti.

4. Työehtosopimusta ei sovelleta työntekijätehtäviin eikä ylempien toimihenki- löiden tehtäviin. Ylemmän toimihenkilön toimi määräytyy ylempiä toimihenki- löitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräysten mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskeva muotoilu ei mer- kitse muutosta tämän työehtosopimuksen aikaisempaan sovel- tamisalaan.

2 Liitesopimukset

Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteenä olevia sopimuksia:

▪ Selviytymislauseke (Liite 1)

▪ Palkkausjärjestelmä 18.1.2001, SKOL/TU (Liite 2)

▪ Suunnittelu- ja konsulttialan yhteistoimintasopimus 17.12.2002, SKOL/TU (Liite 3)

▪ Irtisanomissuojasopimus 17.12.2002, SKOL/TU (Liite 4)

▪ ”Tutustu työelämään ja tienaa”-kesäharjoitteluohjelma (Liite 5)

▪ Sopimus työssä oppimisesta ja ammatilliseen koulutukseen liittyvien harjoittelumahdollisuuksien lisäämisestä (Liite 6)

▪ Työaikasopimus (Liite 7)

3 Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet

3.1 Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö.

3.2 Järjestäytymisvapaus

Järjestäytymis- ja yhdistysvapaus on puolin ja toisin loukkaamaton.

3.3 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä

1. Työnantaja pidättää toimihenkilön valtuutuksella tämän palkasta työehtoso- pimukseen osallisen toimihenkilöliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmak- sukausittain kyseisen liiton osoittamalle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin liittojen allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovit- tu.

2. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

3.4 Toimihenkilön yleiset velvollisuudet

Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnan- tajan etuja.

3.5 Työnantajan yleiset velvollisuudet

Työnantajan tulee

▪ suhtautua luottamuksella toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan tukea toimihenkilöä tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan

▪ tukea toimihenkilöä, kun tämä toimii työnantajan edustajana

▪ tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin

▪ tiedottaa toimihenkilön alaisia koskevista ratkaisuista viimeistään sa- maan aikaan, kun niistä tiedotetaan alaisille

▪ perehdyttää toimihenkilö työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin

▪ perehdyttää uusi toimihenkilö myös yritykseen, sen toimintaperiaat- teisiin, henkilöstöpolitiikkaan sekä mahdollisiin järjestyssääntöihin ja selvittää hänelle sovellettava työehtosopimus, sen neuvottelujärjes- telmä ja toimihenkilöiden edustajat.

3.6 Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus

1. Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun työn- antajan vastuuvakuutuksen, joka kattaa työnantajan palveluksessa johtavas- sa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, kuten työnjohtajan, vas- tuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta tai liikennevakuutuksesta. Korvattavan vahingon enimmäismäärän tulee olla henkilövahingosta vähintään 150.000 euroa, kuitenkin siten että korvauksen enimmäismäärä on vähintään 60.000 euroa yhtä henkilöä kohti, ja omaisuus- vahingosta vähintään 30.000 euroa. Muuten vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityis- ten vakuutusehtojen mukaan.

2. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähen- kivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

3.7 Suojavaatetus

Työnantajan tulee hankkia toimihenkilölle varasto-, laboratorio-, maasto- tai muussa vastaavassa työssä välttämätön suojavaatetus.

4 Työsuhteen ehtojen muuttaminen

1. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella.

2. Jos asiasta ei voida sopia, työnantaja voi muuttaa työsuhteen ehtoja irtisa- nomiseen oikeuttavalla perusteella ja kohdan 5.1 irtisanomisaikaa noudatta- malla.

3. Toimihenkilö voidaan siirtää toimihenkilöasema säilyttäen toiseen tehtävään. Jos siirto heikentää toimihenkilön etuja, siirto edellyttää irtisanomisperustetta ja kohdan 5.1 irtisanomisajan noudattamista.

5 Irtisanomisajat

1. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnan- tajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisai- koja:

työsuhteen yhdenjaksoinen kesto	irtisanomisaika
enintään 1 v	14 pv
yli 1 v mutta enintään 4 v	1 kk
yli 4 v mutta enintään 8 v	2 kk
yli 8 v mutta enintään 12 v	4 kk
yli 12 v	6 kk

2. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toi- mihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisa- nomisaikoja:

työsuhteen yhdenjaksoinen kesto	irtisanomisaika
enintään 5 v	14 pv
yli 5 v	1 kk

3. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5.- 30.9.) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun vielä pitämättömän vuosiloman.

4. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää irtisanomisaikaan an- saitut, vielä pitämättömät työajan lyhennysvapaat (xxxxxxxx).

PALKKAUS

6 Palkka

1. Toimihenkilön palkka määräytyy Xxxxxxxx 0 palkkausjärjestelmän mukaisesti toimihenkilön tehtävien vaativuuden, työsuorituksen ja muun henkilökohtai- sen pätevyyden perusteella.

2. Kuukausipalkalla tarkoitetaan työehtosopimusta sovellettaessa toimihenkilön henkilökohtaista kokonaispalkkaa eli rahapalkkaa luontoisetuineen ilman mahdollisesti maksettavia erillisiä lisiä.

3. Luontoisetujen raha-arvona pidetään työehtosopimusta sovellettaessa luon- toisedun käypää arvoa (ks. Liite 2 kohta 11).

4. Jos työnantaja ottaa käyttöön työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää täy- dentäviä palkkioita (tulospalkkioita), työnantajan tulee selvittää toimihenki- löille kirjallisesti palkkiojärjestelmän sisältö ennen sen käyttöönottoa. Edellä tarkoitetun palkkion perusteena on yleensä taloudellinen tulos tai tuottavuus- tai kehitystavoitteen saavuttaminen ja se kertyy usein palkanmaksukautta pidemmissä jaksoissa.

7 Osa-ajan palkka

1. Osa-ajalta maksettava tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka asi- anomaisen kuukauden työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on sama kuin kohdassa 10.2 (ylityö). Poissaolo voidaan myös korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja.

Soveltamisohje:

Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa tai kun toimihenkilö on ollut poissa työstä ei- kä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palk- kaa.

Osa-ajan palkan laskenta

▪ lasketaan kyseisen kuukauden työvuoroluettelon mukai- set säännölliset työpäivät/-tunnit

▪ jaetaan kuukausipalkka työpäivien/-tuntien lukumäärällä

= poissaolopäivän/-tunnin palkka

▪ vähennetään poissaolopäivän/-tunnin palkka kuukausi- palkasta = osa-ajan palkka

2. Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee kuukausittain asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työpäivien tai -tuntien mukaan alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukkoa sovelletaan, kun lasketaan osa-ajan palkkaa toimihen- kilölle silloin, kun toinen vapaapäivä on lauantai eikä kyse ole keskeytymät- tömästä kolmivuorotyöstä. Taulukkoa sovelletaan tarvittaessa myös kohdan

9.3.2.2 tarkoittamissa tilanteissa (työsuhteen päättyminen tai palkanmaksun keskeytyminen tasoittumisjakson aikana), ellei paikallisesti toisin sovita. Koh- tien 9.4 ja 20 perusteella pidennetty säännöllinen työaika pidentää taulukon mukaisia kuukausittaisia säännöllisen työajan tuntien ja työpäivien lukumää- rää.

TYÖPÄIVÄT JA -TUNNIT 2020-2021
2020	työpäiviä	tunnit 37,5 h/vko	tunnit 40 h/vko
tammikuu	21	157,5	168
helmikuu	20	150	160
maaliskuu	22	165	176
huhtikuu	20	150	160
toukokuu	19	142,5	152
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	23	172,5	184
elokuu	21	157,5	168
syyskuu	22	165	176
lokakuu	22	165	176
marraskuu	21	157,5	168
joulukuu*)	21	157,5	168
Yhteensä	253	1897,5	2024
*) itsenäisyyspäivä on sunnuntai
2021	työpäiviä	tunnit 37,5 h/vko	tunnit 40 h/vko
tammikuu	19	142,5	152
helmikuu	20	150	160
maaliskuu	23	172,5	184

huhtikuu	20	150	160
toukokuu	20	150	160
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	22	165	176
elokuu	22	165	176
syyskuu	22	165	176
lokakuu	21	157,5	168
marraskuu	22	165	176
joulukuu*)	22	165	176
Yhteensä	254	1905	2032

*) joulukuu sisältää itsenäisyyspäivän

TYÖAIKA

8 Yleiset määräykset työajan järjestämisestä

8.1 Työaika-asiakirjat

8.1.1 Työvuoroluettelo

1. Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, jos se on työn laatuun nähden mahdollista. Työvuoroluettelo on pyrittävä laatimaan myös osa-aikatyötä ja vaihtelevia tilapäisiä työvuoroja koskien.

2. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset va- paapäivät, elleivät ne jollain muulla perusteella jo ole toimihenkilöiden tiedos- sa.

Pöytäkirjamerkintä:

Erillistä työvuoroluetteloa ei tarvita, jos esimerkiksi keskimää- räisen työajan tasoittumissuunnitelmasta jo käyvät ilmi koh- dassa 8.1.1.2 tarkoitetut asiat.

8.1.2 Suunnitelma työajan tasoittumisesta

1. Kun säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, työnantajan on en- nakolta laadittava suunnitelma työajan tasoittumisesta ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sopimuksen mukaiseen keskimäärään.

2. Suunnitelmasta tulee ilmetä vähintään kunkin viikon säännöllinen työaika. Päivittäiset työn alkamis- ja päättymisajankohdat ilmoitetaan keskimääräistä työaikaa noudatettaessa vähintään kolmeksi viikoksi eteenpäin työvuoroluet- telolla, elleivät ne jo ilmene suunnitelmasta.

8.1.3 Työaika-asiakirjojen muuttaminen

1. Pysyvästä muutoksesta työvuoroluetteloon ja suunnitelmaan työajan tasoittumisesta ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille ja luottamus- miehelle mahdollisimman ajoissa, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksesta on neuvo- teltava etukäteen luottamusmiehen kanssa.

2. Tilapäisestä muutoksesta työvuoroluetteloon ja suunnitelmaan työajan tasoittumisesta ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisim- man ajoissa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen voimaantu- loa edeltävänä päivänä. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toi- minnallista kokonaisuutta, muutoksesta ilmoitetaan myös luottamus- miehelle.

3. Työaika-asiakirjojen muuttamista koskevat määräykset eivät koske hä- tätyötä.

4. Tässä määräyksessä tarkoitetuista ilmoitusajoista voidaan poiketa pai- kallisesti sopimalla.

8.2 Vapaapäivät

1. Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla:

▪ kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai tai, ellei se ole mahdollista, maa- nantai tai

▪ vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.

2. Keskimääräisessä työajassa tasoittumisjaksolle sijoitetaan niin monta vapaapäivää, että työaika tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan ta- soittumisjakson kuluessa.

3. Jos säännöllistä työaikaa pidennetään kohdan 9.4 ja/tai 20 perusteella ottamalla lauantai tai muu vapaapäivä työpäiväksi, kyseisellä viikolla toimihenkilölle ei tarvitse antaa kahta vapaapäivää.

4. Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitettava vähintään viikko etukäteen.

8.3 Arkipyhäviikon vapaapäivät

1. Ellei kohdasta 9.4.1 muuta johdu, arkipyhäviikon vapaapäiviä ovat

▪ uudenvuodenpäivän viikon lauantai

▪ loppiaisviikon lauantai

▪ pääsiäislauantai

▪ pääsiäisen jälkeinen lauantai

▪ vapunpäivän viikon lauantai

▪ helatorstaiviikon lauantai

▪ juhannusaatto

▪ itsenäisyyspäiväviikon lauantai

▪ jouluaatto

▪ joulun jälkeinen lauantai.

2. Yllä mainittuina vapaapäivinä työskentelyn korvaamisesta ks. kohta 10.4.2.

8.4 Työvuoron pituus

Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät toimihenkilön tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

8.5 Työviikko ja -vuorokausi

Työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi yrityksessä yleisesti nouda- tettavana ajankohtana, ellei paikallisesti muuta sovita.

8.6 Lepoajat

8.6.1 Päivittäiset tauot

1. Kun työaika vuoro- tai jaksotyössä on pidempi kuin kuusi tuntia, toimi- henkilölle on annettava vähintään puoli tuntia kestävä tauko tai tilaisuus aterioida työn aikana.

2. Kun työaika päivätyössä on pidempi kuin kuusi tuntia, toimihenkilölle on annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä tauko. Paikallisesti voidaan sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta tauosta. Toimihenkilöllä, jonka työpaikalla olo ei ole vält- tämätöntä työn jatkumiselle, on oikeus poistua tauon aikana esteettömästi työpaikalta.

3. Aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai velvollinen olemaan työ- paikalla työnantajan käytettävissä, on työaikaa. Tauko, jonka aikana toi- mihenkilöllä on oikeus ja käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työ- paikalta, ei ole työaikaa.

4. Kun toimihenkilö jää säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvi- oidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on kohtuullista, että toimihenkilöl- le varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai ti- laisuus ruokailla työn lomassa.

5. Liitot suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lo-

massa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vä- hän aiheuttaa haittaa työn kululle.

8.6.2 Vuorokausilepo

Vuorokausilepo määräytyy työaikalain 25 §:n mukaisesti ja on pääsääntöi- sesti 11 tuntia.

8.6.3 Viikkolepo

1. Toimihenkilölle on annettava vähintään 35 tunnin yhdenjaksoinen viikoit- tainen lepoaika, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain ajaksi. Viikkolepo voidaan antaa muunakin viikonpäivänä, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikonpäivinä tai jos toimihenkilö tarvitaan tilapäi- sesti työhön sunnuntaina toimipaikassa tai yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi. Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Viikkolevon tulee olla kui- tenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Työnantajan on ilmoitettava toimihen- kilölle viikkolevon keskimääräistämisestä aina ennen viikkolevon aikaista työntekoa.

2. Keskeytymättömässä vuorotyössä viikkolepo voidaan järjestää keskimää- rin vähintään 35 tunniksi 12 viikon aikana. Lepoajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia viikossa.

3. Viikkolepo voidaan antaa työviikkojen vaihteessa sellaisena yhtäjaksoisena aikana, joka sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen työviikkoon edellyttäen, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikko- levosta on kysymys.

4. Viikkolepoa koskevista määräyksistä voidaan poiketa seuraavissa tilanteis- sa:

▪ toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia

▪ toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä

▪ työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista

▪ toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

5. Viikkolevon korvaamisesta ks. kohta 10.5.

9 Säännöllinen työaika ja sen järjestäminen

9.1 Säännöllisen työajan pituus

1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikos- sa, ellei paikallisesti toisin sovita.

2. Jos toimihenkilö työskentelee työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu

8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa, säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

3. Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon tai 40 tunnin työviikosta takaisin 37,5 tunnin työviikkoon. Siirtymisen yhteydessä kuukausipalkka suhteutetaan todelliseen työajan muutokseen, ellei toisin sovita.

4. Jos paikallisesti sovitaan viikkotyöajasta, joka on yli 37,5 tuntia, mutta al- le 40 tuntia, tulee samalla sopia, miten työajan pidentäminen ja mahdolli- nen myöhemmin toteutettava lyhentäminen vaikuttavat työsuhteen ehtoi- hin. Työaika ei kuitenkaan tällöin saa muodostua vuositasolla pidemmäksi kuin säännöllisen työajan ollessa 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

5. Kolmivuorotyössä noudatetaan teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta, ellei paikallisesti toisin sovita.

9.2 Arkipyhäviikon säännöllinen työaika

1. Arkipyhäviikolla arkipyhän aaton säännöllinen työaika on sama kuin muina arkipäivinä. Jos säännöllistä työaikaa pidennetään kohdan 9.4.1 mukaisesti sopimalla arkipyhä tai arkipyhäviikon lauantai työpäiväksi, kyseisen viikon työaika pitenee vastaavasti.

2. Eräiden arkipyhäviikkojen säännöllinen työaika 2020 – 2021, ellei kohdas- ta 9.4.1 muuta johdu:

Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2020
viikko 1	loppiaisviikko	4 pv
viikko 15	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
viikko 16	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
viikko18	vapunpäiväviikko	4 pv
viikko 21	helatorstaiviikko	4 pv
viikko 25	juhannusviikko	4 pv
viikko 49	itsenäisyyspäiväviikko	5 pv
viikko 52	jouluviikko	3 pv

Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2021
viikko 1	loppiaisviikko	4 pv
viikko 13	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
viikko 14	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
viikko 17	vapunpäiväviikko	5 pv
viikko 19	helatorstaiviikko	4 pv
viikko 25	juhannusviikko	4 pv
viikko 49	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
viikko 51	jouluviikko	4 pv
viikko 52	joulun jälkeinen viikko	5 pv

9.3 Keskimääräinen säännöllinen työaika

9.3.1 Keskimääräisen säännöllisen työajan yleiset edellytykset

1. Jos säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, työnantajan on etukäteen laadittava suunnitelma työajan tasoittumisesta kyseisessä työ- aikamuodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa, koh- dan 8.1.2 mukaisesti. Työaikaa voidaan tasata antamalla viikoittaisen va- paan lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.

2. Kohdan 9.4 ja/tai 20 mukaisesti pidennetty säännöllinen työaika on otet- tava huomioon käytettäessä keskimääräistä säännöllistä työaikaa.

9.3.2 Työnjohto-oikeuteen perustuva keskimääräinen säännöllinen työaika

9.3.2.1 Keskimääräinen työaika viikoittaisena

1. Edellyttäen, ettei säännöllinen vuorokautinen työaika ylitä 8 tuntia, työn- antaja voi järjestää säännöllisen viikoittaisen työajan keskimääräiseksi

▪ päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa siten, että säännöllinen viikoittainen työaika tasoittuu enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona keskimääräiseen säännölliseen viikko- työaikaan

▪ keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että säännöllinen viikoittai- nen työaika tasoittuu enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona kes- kimääräiseen säännölliseen viikkotyöaikaan

▪ keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jat- kuvassa vuorotyössä siten, että säännöllinen viikoittainen työaika

tasoittuu enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimääräiseen säännölliseen viikkotyöaikaan.

2. Tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.

9.3.2.2 Keskimääräinen työaika vuorokautisena

1. Perustellun, ennalta-arvaamattoman tuotannollisen tarpeen vuoksi työn- antaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen tilapäisesti pidentää päivä- ja kaksivuorotyössä työskentelevien toimihenkilöiden vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen säännöllisen työ- ajan enintään 50 tuntiin.

2. Työnantaja voi pidentää tämän määräyksen nojalla vuorokautista säännöl- listä työaikaa enintään 20 työvuoron osalta 6 työviikon aikana kalenteri- vuodessa. Työajan pidennystä voidaan kohdentaa enintään kahdelle pe- räkkäiselle työviikolle.

3. Työajan tulee tasoittua työehtosopimuksen 9.1 kohdan mukaiseen sään- nölliseen työaikaan 52 kalenteriviikon kuluessa.

4. Mikäli työaikaa ei ole tasattu 52 kalenteriviikon kuluessa, tasaamatta jää- neet tunnit korvataan 50 % korotettuna seuraavan palkanmaksun yhtey- dessä, ellei toimihenkilön kanssa sovita vapaan vaihtamisesta joustova- paaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava.

5. Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä tämän sopimusmääräyksen mukaisesta työaikamuutoksesta asiallisesta ja painavasta henkilökohtai- sesta syystä.

9.3.3 Keskimääräinen työaika ja paikallinen sopiminen

1. Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi paikallisesti so- pimalla. Paikallisesti voidaan sopia vuorokautisen ja viikoittaisen säännölli- sen työajan enimmäisrajoista. Työajan tasaaminen voidaan toteuttaa enin- tään vuoden pituisena ajanjaksona. Työajan tasoittumisen periaatteista sovitaan paikallisesti.

2. Jos keskimääräisessä työajassa olevan toimihenkilön työsuhde päättyy tai palkanmaksu keskeytyy kesken tasoittumisjakson eikä työaika tasoitu ta- soittumisjakson päättyessä, lasketaan, kuinka monta tuntia tehty säännöl- linen keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimuksen mukaista sään- nöllistä työaikaa pidempi tai lyhyempi. Mahdollisilta sopimuksen mukaisen säännöllisen viikkotyöajan ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työ- ajan palkkaa vastaava korvaus. Mahdolliset säännöllisen viikkotyöajan alit- tavat tunnit vähennetään toimihenkilön palkasta säännöllisen työajan pal- kan mukaan.

9.4 Työaikamääräyksistä poikkeaminen

9.4.1 Työaikamääräyksistä poikkeaminen paikallisesti sopien

1. Paikallisesti sopien voidaan poiketa työehtosopimuksen kohdan 9.1 ja työ- sopimuksen työaikaa koskevista määräyksistä siten, että työaikaa voidaan pidentää enintään 32 tuntia vuodessa. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava ehdottomia työaikalain säännöksiä.

2. Järjestelyä suunniteltaessa tulee keskustella järjestelyn tarpeesta, hyö- dystä yritykselle ja osapuolten työaikatarpeista sekä sopia toteutustavasta ja korvauksesta. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa kirjallisesti. Jos paikallisesti sovitaan työajan sijoittamisesta arkipyhälle, ei arkipyhän ajalta makseta sunnuntaityökorotusta, ellei toisin sovita. Paikallisesti sovit- tavan järjestelyn tarkoituksena on edistää työaikaratkaisuja, joilla tuetaan yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä toimihenkilöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.

9.4.2 Työaikamääräyksistä poikkeaminen työnantajan osoituksella

1. Mikäli paikallisesti sopien ei saada toteutettua perustellun tuotannon tar- peen edellyttämää työajan sijoittamista, voi työnantaja työehtosopimuksen kohdan 9.1 ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin toimihenkilölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enin- tään 8 tuntia yhdenjaksoisena työvuorona. Mikäli järjestely koskee useita toimihenkilöitä, sen käyttöönotosta keskustellaan vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin luottamusmiehen kanssa. Työaikaa osoitettaessa otetaan huomioon toimihenkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet. Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille.

2. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi perus- palkka mahdollisine vuoro- ja olosuhdelisineen. Toimihenkilöllä on asialli- sista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

9.5 Työajan lyhentäminen

9.5.1 Työajan lyhennysvapaiden ansainta

1. Toimihenkilön, jonka säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, työaikaa lyhennetään työehtosopimuksen mukaisesti.

2. Työajan lyhennysvapaiden lisäksi vuotuista työaikaa lyhentävät ainoas- taan enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma, kirkolliset juhlapyhät, ju- hannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäi- vä. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan lyhentämiseen. Työajan pi- dentäminen otetaan huomioon kohtien 9.4 ja 20 mukaisesti.

3. Työajan lyhennysvapaata ansaitaan kalenterivuoden alusta tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

tehdyt työpäivät (vä- hintään)	ansaitut vapaapäivät
17	1
34	2
51	3
68	4
85	5
102	6
119	7
136	8
153	9
170	10
187	11
204	12
212	12,5

4. Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi rinnastetaan

▪ aika, xxxxx työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa

▪ koulutusaika, jos kyse on työnantajan osittainkin kustantamasta koulutuksesta ja työnantaja maksaa koulutusajalta palkkaa

▪ kohdassa 17 tarkoitettu lyhyt tilapäinen poissaoloaika, jolta työnan- taja maksaa palkkaa

▪ työajan lyhennysvapaapäivät.

5. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käyttöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.

9.5.2 Työajan lyhennysvapaan antaminen ja korvaaminen

1. Työajan lyhennys toteutetaan toimihenkilön ansiotasoa alentamatta.

2. Työajan lyhennysvapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan 1-4 työpäivää tai työvuoroa kerrallaan. Lyhyemmästä työajan lyhennysvapaas- ta (esimerkiksi määräaikaisesta päivittäisen työajan, työpäivän tai työvuo- ron lyhentämisestä) voidaan sopia.

3. Työajan lyhennysvapaan ajankohta ilmoitetaan toimihenkilölle viimeistään kaksi viikkoa ennen vapaata, ellei toimihenkilön kanssa vapaan pitämisestä muuta sovita.

4. Työajan lyhennysvapaa annetaan viimeistään sen kertymisvuotta seuraa- van vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Toimihenkilön kanssa voidaan erikseen sopia siitä, että työajan ly- hennysvapaa annetaan muuna sovittavana ajankohtana tai korvataan maksamalla rahakorvaus.

5. Luottamusmiehen kanssa voidaan paikallisesti sopia siitä, että työajan ly- hentämisen sijaan työajan lyhennysvapaapäivät tai osa niistä korvataan rahana.

6. Työajan lyhennysvapaan vaihtamisesta joustovapaaksi, ks. kohta 13.

7. Työajan lyhennysvapaapäivät ovat työssäolon veroisia päiviä vuosiloman ansainnassa.

Soveltamisohje

Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan ly- hennysvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudu- taan lomauttamiseen.

9.5.3 Työajan lyhennysvapaa ja työsuhteen päättyminen

1. Jos toimihenkilölle ei ole työsuhteen päättymiseen mennessä annettu ker- tynyttä työajan lyhennysvapaata, toimihenkilölle korvataan pitämättä jää- nyt työajan lyhennysvapaa kohdan 7 osa-ajan palkan laskentaa noudatta- en.

2. Jos työsuhteen päättyessä toimihenkilölle on annettu kertynyttä enemmän työajan lyhennysvapaata, työnantaja saa pidättää sitä vastaavan palkan lopputilin yhteydessä noudattaen kohdan 7 osa-ajan palkan laskentaa.

9.6 Liukuva työaika

1. Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tarkoituk- senmukaista selvittää myös mahdollisuudet liukuvan työajan käyttöön ot- tamiseen.

2. Liukuvan työajan käytöstä voidaan sopia työnantajan ja toimihenkilön kesken tai paikallisesti.

3. Työaikalain mukainen liukuvan työajan seurantajakso on 6 kuukautta. Paikallisesti seurantajaksoksi voidaan sopia enintään 12 kuukautta.

4. Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan enimmäiskertymästä työaika- laista poiketen kuitenkin niin, että enimmäiskertymä voi olla enintään -40 tuntia ja +120 tuntia.

Pöytäkirjamerkintä

Liukuvan työajan järjestelmässä voi olla käytössä mekanis- mi, joka estää saldoa kertymästä yli sovitun kertymärajan ja jonka tarkoituksena on ohjata yksilöä käyttämään säännöl- listä työaikaa liukuvan työajan rajoissa. Liitot seuraavat me- kanismien käyttöä ja toimivuutta ottaen huomioon myös uu- den työaikalain (5.7.2019/872) säännökset. Saatujen selvi- tysten perusteella liitot kehittävät määräystä toimivammaksi ja antavat tarvittaessa tarkempaa ohjeistusta asiassa.

5. Jos työpaikalla on sovittu liukuvan työajan käyttöönotosta, työajan seu- ranta tulee järjestää siten, että se tarkoitukseen soveltuvalla tavalla mah- dollistaa tehdyn työajan pituuden, työajan aloittamis- ja lopettamisajan- kohtien, liukumakertymän ja lepoaikojen toteutumisen luotettavan seuran- nan.

6. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan plussaldoa vähenne- tään toimihenkilölle annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. Työnantajan on toimihenkilön sitä pyytäessä pyrittävä antamaan vapaa-aika kokonaisina työpäivinä.

7. Työnantaja voi, työtilanteen niin edellyttäessä, velvoittaa toimihenkilön pi- tämään kertyneitä plustunteja vapaana (tarvittaessa myös kokonaisina päivinä) ilmoittamalla vapaasta toimihenkilölle viikkoa aikaisemmin. Vas- taavasti toimihenkilö voi, työtilanteen niin salliessa, pitää plustunteja ko- konaisina vapaapäivinä ilmoittamalla vapaasta työnantajalle viikkoa aikai- semmin.

Soveltamisohje

Työtilanteella tarkoitetaan tässä yhteydessä olosuhteita, joissa työtä on normaalia työaikaa vähemmän tai lomautuk- sen sijasta käytetään ensisijaisesti plustunteja.

8. Liukumakertymän muuttamisesta joustovapaaksi ks. kohta 13.

9.7 Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö

9.7.1 Vuorotyö ja vuorotyölisät

1. Vuorotyö on työtä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai perättäisten vuorojen väliin jää enintään tunti.

2. Toimihenkilö voi työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa, jos niin sovi- taan.

3. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta on iltavuo- rossa 13 % ja yövuorossa 24 % tuntipalkasta. Tuntipalkka lasketaan kuten ylityökorvauksen perusteena oleva tuntipalkka.

4. Vuorotyölisä voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauk- sena edellyttäen, että kuukausikorvauksen suuruus vastaa vähintään edel- lä mainittuja prosenttimääriä.

5. Vuorotyössä ylityön ajalta maksetaan sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Jos toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuo- ron jälkeen ylityöhön, hänelle maksetaan ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

6. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä suoritetaan samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

9.7.2 Ilta- ja yötyö

1. Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- tai hätätyötä, maksetaan

▪ iltavuorolisän suuruinen lisä, kun työ tehdään kello 18 - 22 välisenä aikana (iltatyö)

▪ yövuorolisän suuruinen lisä, kun työ tehdään kello 22 - 06 välisenä aikana (yötyö).

2. Ilta- tai yötyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan työvuoron jälkeen tehdystä ylityöstä säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyö- lisä (enintään kello 06 saakka).

10 Säännöllisen työajan ylittäminen ja sunnuntaityö

10.1 Lisätyö

1. Lisätyötä on työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella sovi- tun säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä. Jos käytössä on liukuva työaika tai joustotyöaika, lisätyön tekemisestä on nimenomai- sesti sovittava.

2. Jos tasoittumisjaksoon sisältyy useita palkanmaksukausia, lisätyö voidaan laskea viikkokohtaisesti käyttäen vertailuperusteena asianomaiselle viikolle työajan tasoittumisjärjestelmässä vahvistettua säännöllistä viikkotyöaikaa.

3. Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton tuntipalkka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Tuntipalkka laske- taan kuten ylityökorvauksen perusteena oleva tuntipalkka.

4. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on vähintään 7,5 tuntia vuoro- kaudessa ja 37,5 tuntia viikossa, korvataan kuitenkin työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävä lisätyö kuten vuo- rokautinen tai viikoittainen ylityö.

5. Lisätyön korvaamisesta arkipyhäviikolla ks. kohta 10.5.

6. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia lisätyön korvaamisesta kiinteällä kuu- kausikorvauksella samalla tavalla ja samassa yhteydessä kuin sovitaan yli- töistä maksettavasta kiinteästä kuukausikorvauksesta (ks. kohta 10.2.2.3).

7. Lisätyöstä maksettavan palkan vaihtamisesta joustovapaaksi ks. kohta 13.

10.2 Ylityö

10.2.1 Ylityön määräytyminen

1. Ylityö määräytyy työaikalain mukaan.

2. Kun toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työ- vuorosta toiseen, viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää 40 tuntia viikossa olematta vuorokautista ylityötä.

3. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan lisä- ja ylityökorvausta määritettäessä tällainen työ seuraavan säännöllisen työvuoron alkamisen saakka sen vuorokauden työksi, jolloin työn suorittaminen aloitettiin (ns. ensimmäinen vuorokausi). Näitä tunteja ei oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden tai työvuoro- kauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

10.2.2 Ylityön korvaaminen

10.2.2.1 Korvauksen suuruus

1. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja sitä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Kun viikkoylityökorvausta on maksettu 8 tunnilta, korvataan vuorokautinen ylityö kuitenkin heti 100 prosentilla korotetulla palkalla.

2. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja sitä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

3. Lauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

4. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaises- ta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

10.2.2.2 Korvauksen perusosan laskeminen

1. Ylityökorvauksen perusteena oleva tuntipalkka lasketaan jakamalla kuu- kausipalkka luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia vii- kossa ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikos- sa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää. Kolmivuorotyön jakaja määräytyy tekno- logiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaan.

2. Kuukausipalkassa otetaan rahapalkan lisäksi huomioon luontoisetujen ra- ha-arvo, provisiopalkka, tuotantopalkkiot ja sijaisuuskorvaus. Vuorotyöli- sää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta ja tilapäisluon- toisia korvauksia, kuten lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvauksia, ei oteta huomioon.

10.2.2.3 Kiinteä kuukausikorvaus ja vaihtaminen vapaaseen

1. Toimihenkilö ja työnantaja voivat sopia, että lisä- ja ylityökorotus tai koko palkka lisä- ja ylityön ajalta maksetaan lisä- ja ylityön arvioituun määrään perustuvana vastaavana erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaih- detaan vastaavaan vapaaseen. Sopimus voidaan tehdä työsuhteen aikana.

2. Vastaava vapaa annetaan kuuden kuukauden kuluessa lisä- ja ylityön te- kemisestä, ellei ajankohdasta sovita toisin toimihenkilön kanssa.

3. Ylityöstä maksettavan palkan vaihtamisesta joustovapaaksi ks. kohta 13.

10.3 Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso

Työaikalain mukainen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on 6 kuu- kautta. Teknisistä ja työn järjestämistä koskevista syistä työajan enim- mäismäärän seurantajaksoksi voidaan paikallisesti sopia enintään 12 kuu- kautta.

10.4 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen

Työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä tehty työ korvataan kuten vii- koittainen ylityö, jos toimihenkilö ei ole voinut tehdä säännöllistä viikko- työaikaansa vastaavaa tuntimäärää seuraavista syistä:

▪ vuosiloma

▪ liukumavapaa

▪ työaikapankkivapaa

▪ sairaus

▪ tapaturma

▪ työnantajan määräyksestä tehty matka

▪ taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin perustuva lomautus

▪ työajan lyhennysvapaa (40-tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi ly- hentämiseksi)

▪ työnantajan järjestämään tai Liitteessä 3 tarkoitettuun ammatilli- seen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistuminen.

10.5 Arkipyhäviikolla tehdyn työn korvaaminen

Arkipyhäviikolla tehdystä työstä, joka ylittää kyseisen arkipyhäviikon säännöllisen työajan ja joka ei ole vuorokautista ylityötä, maksetaan kor- vaus kuten viikoittaisesta ylityöstä. Tämä ei koske keskeytymätöntä vuo- rotyötä.

10.6 Viikkolepokorvaus

1. Jos toimihenkilö tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana, toimihenkilölle korvataan viikkolevon aikana työhön käytetty aika seuraa- villa vaihtoehtoisilla tavoilla:

▪ Toimihenkilön säännöllistä työaikaa lyhennetään vastaavasti mah- dollisimman pian, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kulues- sa työn tekemisestä.

▪ Toimihenkilön suostumuksella viikkolepo voidaan korvata kokonai- suudessaan rahana siten, että toimihenkilölle maksetaan kuukausi- palkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta tuntipalkka 100 prosentilla korotettuna ja työehtosopimuksen mukaiset yli- ja sunnuntaityöko- rotukset, jos kyseessä on samalla yli- tai sunnuntaityö. Tuntipalkka lasketaan kuten ylityökorvauksen perusteena oleva tuntipalkka.

2. Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikkolevon aikana teh- tävästä työstä.

3. Viikkolevon aikana tilapäisesti tehty työ korvataan myös silloin, kun toimi- henkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapatur- man vuoksi.

4. Sillä viikolla, jolloin vastaava vapaa annetaan, säännöllinen työaika on työvuoroluettelon mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä.

5. Viikkolepoajaksi katsotaan päivätyössä ja keskeytyvässä vuorotyössä sun- nuntai ja muussa työssä työvuoroluettelon mukainen viikon viimeinen va- paapäivä, ellei muuta ole sovittu (esim. kohta 8.6.3).

10.7 Hälytysluontoinen työ

1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja toi- mihenkilö joutuu kutsun perusteella tulemaan työhön säännöllisen työai- kansa ulkopuolella, kun hän on jo poistunut työpaikalta.

2. Hälytysrahana maksetaan

▪ kahden tunnin palkka, jos hälytyskutsu annetaan kello 16 mennes- sä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen kel- lo 21:tä

▪ kolmen tunnin palkka, jos hälytyskutsu annetaan kello 21:n ja 06:n välisenä aikana.

3. Jos hälytyskutsu on annettu ja työ myös tehdään kello 21:n ja 06:n väli- senä aikana, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka. Tämä korvaus sisältää jo mahdolliset ylityökorvaukset.

4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan yhden tunnin palkka.

5. Hälytysrahan ja hälytysluontoisesta työstä maksettavan palkan perustee- na oleva tuntipalkka lasketaan kuten ylityökorvauksen perusteena oleva tuntipalkka.

6. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimi- henkilön säännöllistä työaikaa.

Soveltamisohje:

Hälytysrahalla korvataan toimihenkilölle hälytysluontoi- seen työhön tulemisesta aiheutuvaa ylimääräistä haittaa. Kun toimihenkilö kutsutaan työhön sellaisena vuorokau- den aikana, jolloin julkiset kulkuyhteydet puuttuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyttää julkista kulkuneuvoa, toimihenkilölle maksetaan matkakulujen korvaus selvitystä vastaan.

Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluontoinen työ välittömästi liittyy seuraavan työvuorokauden työhön.

Hälytysrahan lisäksi toimihenkilö saa hälytyskutsun pe- rusteella tehdystä työstä normaalin palkan ja ylityökor- vauksen, jos työ on samalla ylityötä.

7. Työehtosopimuksen varallaolomääräyksen tarkoittamissa tapauksissa ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.

8. Hälytysluontoiseen työhön ei sovelleta vuorokausilepoa koskevia säännök- siä ja määräyksiä.

10.8 Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivä- nä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä.

2. Jos säännöllistä työaikaa pidennetään kohdan 9.4.1 mukaisesti sopimalla arkipyhä työpäiväksi, kyseisenä arkipyhänä työskennellään ilman eri suos- tumusta eikä sen aikana tehdystä työstä makseta sunnuntaityökorotusta.

3. Sunnuntaityöstä maksetaan muun siltä ajalta määrätyn palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen tuntipalkka, joka lasketaan kuten ylityökorvauksen perusteena oleva tuntipalkka.

4. Toimihenkilö ja työnantaja voivat sopia, että sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta maksetaan erillisenä kiinteänä kuukausikor- vauksena tai vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Vastaava vapaa annetaan kuuden kuukauden kuluessa sunnuntaityön tekemisestä.

5. Sunnuntaityökorotuksen vaihtamisesta joustovapaaksi, ks. kohta 13.

11 Varallaolo ja puhelinohjeet

11.1 Puhelinohjeet

Kun toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, pu- helimitse erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huo- mioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan. Puhelinohjeiden korvaamisesta voidaan sopia paikal- lisesti toisin.

11.2 Varallaolo

1. Kun toimihenkilö on sopimuksen perusteella velvollinen olemaan vapaa- aikanaan tavoitettavissa siten, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työ- hön, tämä otetaan huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai kor- vataan erillisenä vapaa-ajan käytölle aiheutuvien rajoitusten määrästä riippuvana lisänä, jonka suuruus on 10-30 % peruspalkasta. Vapaamuotoi- sen varallaolon korvaamisesta voidaan sopia paikallisesti toisin.

2. Kun toimihenkilö on sopimuksen perusteella velvollinen oleskelemaan ko- tona tai muussa työnantajan määräämässä paikassa tavoitettavissa niin, että hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työntekopaikalle, toimihenkilölle maksetaan siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, varallaolokorvauksena puolet säännöllisestä peruspal- kasta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varalla- olotunnilta.

3. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan eikä varallaolo koskaan muodostu yli- työksi. Varallaolosta ei makseta sunnuntaityökorotusta, viikkolepokorvaus- ta eikä ilta- ja yötyölisiä.

11.3 Varallaoloaikana tehty työ

1. Kun varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, hänelle maksetaan työ- hön käytetyltä ajalta palkkaa työehtosopimuksen mukaisesti. Työhön käy- tetyltä ajalta ei makseta varallaolokorvausta eikä hälytysluontoisesta työs- tä maksettavia korvauksia.

Soveltamisohje:

Varallaolosta on sovittava toimihenkilön kanssa niin selvästi, että jälkeenpäin ei voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun si- donnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.

2. Varallaoloaikana tehtyyn työhön ei sovelleta vuorokausilepoa koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

VUOSILOMA JA JOUSTOVAPAA

12 Vuosiloma

12.1 Vuosiloman pituus ja antaminen

1. Vuosiloma annetaan lain mukaan.

2. Vuosiloman pituutta määrättäessä työsuhteen jatkumisaikaan luetaan työ- suhteen kestoaika saman työnantajan palveluksessa ennen työsuhteen keskeytymistä toimihenkilön ammattipätevyyttä hänen tehtävissään lisää- vän opiskelun johdosta. Lisäksi työsuhteen jatkumisaikaan luetaan aika, jonka edellä tarkoitettu toimihenkilö on opiskelunsa kestäessä sanotun työnantajan työssä, jos työsuhde jatkuu välittömästi opiskelun päätyttyä.

12.2 Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1. Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu sen maksamisesta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä.

2. Vuosilomapalkka tai lomakorvaus lasketaan seuraavasti:

▪ Kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien luku- määrällä. Käytännössä kuukausipalkka joudutaan jakamaan työssä- oloajalta ja toisaalta loma-ajalta maksettavaan palkkaan. Näiden tulee yhdessä vastata kuukausipalkkaa. Jos jakajan 25 käyttäminen ei johda normaaliin kuukausipalkkaan, palkka tasataan lomaa seu- raavan palkanmaksun yhteydessä. Tämän vuoksi suositellaan vuo- silomapalkan laskemista osa-ajan palkanlaskentaa käyttäen.

▪ Toimihenkilölle, joka työskentelee jatkuvassa tai säännöllisesti tois- tuvassa vuorotyössä, maksetaan vuosiloman ajalta lisäksi vuorotyö- lisän perusteella laskettu keskipäiväpalkka vuosilomalain 11 §:n 2

momentin mukaan. Edellä tarkoitettua keskipäiväpalkkaa lasketta- essa otetaan samalla huomioon myös muut jatkuvat tai säännölli- sesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.

▪ Mahdolliset työehtosopimuksen tai työaikalain perusteella sovitut kiinteät kuukausikorvaukset on maksettava myös vuosiloman aika- na.

▪ Luontoisetujen osalta noudatetaan vuosilomalain 9 §:ää.

12.3 Lomaraha

12.3.1 Lomarahan suuruus ja laskeminen

1. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia työehtosopimuksen mukaisesta vuosilomapalkasta (=rahapalkka).

2. Lomarahan perusteena oleva vuosilomapalkka lasketaan siten, että kuu- kausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä. Pai- kallisesti voidaan sopia, että lomaraha lasketaan vuosilomalain mukaisesta vuosilomapalkasta.

12.3.2 Lomarahan maksamisen ajankohta ja vaihtaminen vapaaseen

1. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä tai yrityk- sessä sovitulla tavalla.

2. Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai use- ampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään kyseiseen lomaan oikeuttavaa lomanmääräytymisvuotta seuraavan lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan so- pia lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edel- lä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.

3. Xxxxxxxxx vaihtamisesta joustovapaaksi ks. kohta 13.

12.3.3 Lomaraha työsuhteen päättyessä

1. Jos toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, lomaraha maksetaan työsuhteen päättyessä, jos toimi- henkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.

2. Toimihenkilölle maksetaan lomarahan suuruinen korvaus lomakorvaukses- ta laskettuna, jos työsuhde päättyy toimihenkilöstä itsestään riippumatto- masta syystä. Korvausta ei kuitenkaan makseta koeaikana päättyneessä työsuhteessa eikä silloin, kun kyseessä on alle vuoden kestävä määräai- kainen työsuhde.

3. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha siitä vuo- silomapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.

4. Toimihenkilöllä, joka asevelvollisuuden vakinaisen palveluksen suoritettu- aan palaa työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuh- teen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla, on oi- keus saada lomaraha siitä lomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin pal- velukseen astuttaessa.

12.4 Säästövapaa

Toimihenkilöllä on oikeus säästää vuosilomalain 27 §:n mukaisena säästö- vapaana pidettäväksi 18 päivää ylittävä loman osa lomanmääräytymisvuo- sittain ansaitsemistaan lomapäivistä (kesä- ja talvilomasta).

13 Joustovapaa

1. Paikallisesti voidaan sopia lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä maksettavan koro- tuksen tai koko palkan, liukumasaldon, xxxxxxxxx ja työajan lyhentämis- vapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen.

2. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaises- ti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava.

3. Xxxxxxxxxxxx ajalta ei makseta lomarahaa.

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

14 Lääkärintarkastukset

14.1 Palkanmaksun yleiset edellytykset

Toimihenkilöllä on oikeus käydä työaikanaan kohdan 14.2 tarkastuksissa ja tutkimuksissa, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

▪ Kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttä- mätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen tai muussa kuin edellä mainitussa tapauksessa vastaanottoaikaa ei ole kohtuullisen ajan ku- luessa saatavissa työajan ulkopuolella ja käynti tarkastuksessa tai tut- kimuksessa järjestetään tarpeetonta työajan menetystä välttäen.

▪ Toimihenkilö ilmoittaa lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen vuoksi voida tehdä, ilmoitus on tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

▪ Xxxxxxxxxxxx esittää lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymän selvityksen sekä työnantajan pyynnöstä selvityksen siitä, kuinka kau- an lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.

▪ Kohdassa 14.2 määritetyt erityisedellytykset täyttyvät.

14.2 Palkanmaksun erityisedellytykset: tarkastukset ja tutkimukset

Tarkastukset ja tutkimukset, joissa toimihenkilö saa käydä työaikanaan kohdan 14.1 yleisten edellytysten täyttyessä vähennetä ovat seuraavat:

Tarkastukset ja tutkimukset, palkanmaksun erityisedellytykset (lisäksi kohdan 14.1 yleisten edellytysten on täytyttävä)
Sairaus	1) sairauden tai tapaturman vuoksi välttämä- tön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä labora- torio- tai röntgentutkimus
	2) erikoislääkärin tarkastus, joka on tarpeelli- nen hoidon määrittelemiseksi tai jossa xxxx- xxxx määräykset apuvälineiden (esim. silmä- lasit) hankintaan
	3) syöpäsairauden edellyttämä hoito, johon ei ole saatu aikaa työajan ulkopuolella - syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpi- teen aiheuttaman työkyvyttömyyden osalta noudatetaan sairausajan palkanmaksumää- räyksiä
Äkillisen hammassairau- den hoito	1) hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyy- den ennen hoitoa
Äkillisen hammassairau- den hoito	2) hammassairaus vaatii hoitoa samana päi- vänä tai saman työvuoron aikana - toimihenkilön on esitettävä hammaslääkärin antama todistus, joka osoittaa työkyvyttö- myyden ja hoidon kiireellisyyden
Raskaus	1) käynti synnytystä edeltävissä tutkimuksis- sa, joihin ei ole saatu aikaa työajan ulkopuo- lelta - toimihenkilön on pyynnöstä esitettävä työn- antajalle selvitys tutkimusten liittymi-sestä raskauteen ja niiden suorittamisen välttämät- tömyydestä työaikana
Lakisääteiset tarkastukset ja	1) käynti työhön liittyvissä lakisääteisissä ja työnantajan edellyttämissä tarkastuksissa ja

tutkimukset

tutkimuksissa

- matkustamiseen käytetyltä ajalta korvataan ansionmenetys säännöllisiä työtunteja vastaa- valta ajalta

- välttämättömät matkakustannukset ja päi- värahat maksetaan työehtosopimuksen koh- dan 18 mukaisesti

- vapaa-aikana tapahtuvista tutkimuksista suoritetaan lisäksi sairausvakuutuslain 11:7

§:n mukaista sairauspäivärahan vähimmäis- määrää vastaava korvaus

		Soveltamisohje:
		Uudessa tai uusiutuvassa sairaudessa ansionmenetyksen korvattavuuden edellytyksenä on, että lääkärintarkastuk- sessa todetaan toimihenkilön sairaus, vaikkei toimihenki- löä todettaisikaan työkyvyttömäksi.
		Aikaisemmin todetun sairauden osalta ansionmenetyksen korvaus suoritetaan vain, jos sairaus olennaisesti pahenee ja toimihenkilön on sen vuoksi tarpeen hakeutua lääkärin- tarkastukseen.
15	Sairaus

15.1 Sairausajan palkanmaksun edellytykset ja korvausajanjakso

1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti, rikollisella toiminnalla, ke- vytmielisellä elämällä tai muulla törkeällä tuottamuksella, hänellä on oi- keus saada työkyvyttömyyden ajalta palkkansa luontoisetuineen sen suu- ruisena kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seuraavasti:

Työsuhteen yhdenjaksoi- nen kesto	Palkallisen jakson pituus
alle 1 kk	50 % palkasta työsopimus lain 2:11 §:n mukaan
1 kk mutta alle 1 v	4 viikkoa
1 v mutta alle 5 v	5 viikkoa
vähintään 5 v	3 kuukautta

2. Toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle työky- vyttömyydestään sekä siitä, milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päätty- vän.

3. Toimihenkilö on velvollinen työnantajan vaatimuksesta esittämään yrityk- sen työterveyslääkärin antaman tai työnantajan hyväksymän muun lääkä- rintodistuksen työkyvyttömyydestään. Jos työnantaja ei hyväksy toimihen- kilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, työnantajan on korvattava tästä aiheutuva lää- kärintodistuspalkkio.

4. Jos toimihenkilö on työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, työnantaja ei ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.

15.2 Saman sairauden uusiutuminen

Jos toimihenkilö sairastuu samaan sairauteen uudelleen 30 kalenteripäivän kuluessa työhön paluustaan, sairausajan palkkaa maksetaan siten kuin ky- symyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Saman sairauden uusiutuessa sairausajan palkkaa maksetaan kuitenkin vähintään sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momentin tarkoittamalta karenssiajalta.

Soveltamisohje:

Se, onko kysymyksessä sama vai eri sairaus, ratkaistaan epäselvässä tapauksessa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.

16 Perhevapaat

16.1 Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

1. Toimihenkilölle annetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainva- paaksi se aika, johon sairausvakuutuslain mukainen äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha kohdistuu.

2. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta edellyt- täen, että toimihenkilöllä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa ja toimihenkilön työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Jos naispuolinen toimihenkilö on adop- toinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaa- seen rinnastettava palkallinen vapaa.

Soveltamisohje:

Jos toimihenkilö on ennen lomautusilmoituksen antamista ilmoittanut työnantajalle olevansa raskaana, xxxxxxxxxxx alkaminen ennen äitiysvapaan alkamista ei vapauta xxxx- xxxxxxx äitiysvapaan palkanmaksuvelvollisuudesta. Vas- taavasti, jos työnantaja on antanut lomautusilmoituksen ennen kuin on saanut tietää toimihenkilön olevan raskaa-

na, äitiysvapaan palkkaa ei xxxxxxx xxxxxxxxxxx alkami- sen jälkeen.

3. Sairausvakuutuslain mukaiseen 18 arkipäivän pituiseen isyysvapaaseen liittyen toimihenkilölle maksetaan säännöllisen työajan palkka luontoisetui- neen yhdeltä kuuden arkipäivän isyysvapaajaksolta. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja edellytyksiä ja määräyksiä kuin äitiysva- paan palkan maksamisessa. Oikeus palkalliseen isyysvapaaseen on myös ottoisällä.

16.2 Osa-aikatyö perhesyistä

1. Perhesyistä tapahtuvan osa-aikatyön käyttöön ottaminen tulee selvittää erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa.

2. Perhesyiden edellyttämään osa-aikatyöhön voidaan siirtyä, mikäli siitä so- vitaan paikallisesti.

16.3 Työhön paluu perhevapaalta

1. Perhevapaata käyttävän toimihenkilön kanssa voidaan sopia toimihenkilöl- le vapaaehtoisesta yhteydenpidosta perhevapaan aikana. Yhteydenpidon tarkoitus on helpottaa ja edistää paluuta työelämään.

2. Työnantaja perehdyttää perhevapaalta palaavan toimihenkilön työpaikalla tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin asianomaisen toimihenki- lön tehtäviin. Perehdytys järjestetään pian työhön paluun jälkeen.

3. Työnantajan tulee tarjota perhevapaan jälkeen työhön palaavalle toimihen- kilölle hänen ennen perhevapaan alkamista hoitamiaan tehtäviä. Jos tämä ei ole mahdollista, työnantajan on tarjottava muita samantasoisia tehtäviä tai jos sellaisiakaan ei ole, muuta työtä. Perhevapaata palaavalla toimihen- kilöllä on oikeus työnsaantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista.

17 Xxxxxxxxx ja perhevapaiden ajalta maksetusta palkasta tehtävät vähennykset

1. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle kohdan 15 tai 16 perusteella palkkaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palau- tuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen tai saamaan toimihenkilöltä päivärahaa tai korvausta vastaavan määrän, ei kuitenkaan enempää kuin maksaman- sa palkan määrän.

2. Vähennysoikeus ei koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kus- tantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.

3. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itses- tään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan pienempänä kuin mi- hin toimihenkilöllä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää palkasta se päivärahan tai korvauksen osa, mikä toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

18 Lyhyt tilapäinen poissaolo

1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai lä- heisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä vel- jiä, sisaria ja isovanhempia.

2. Lyhyttä tilapäistä poissaoloa annetaan myös yhteiskunnallisten luottamus- tehtävien hoitamista varten. Yhteiskunnallisten luottamustehtävien (kuten kunnalliset luottamustehtävät) osalta suoritetaan ansioiden yhteensovitus seuraavasti:

▪ Yhteiskunnallisessa luottamustehtävässä toimivan toimihenkilön kuu- kausipalkkaa vähennetään kyseisen yhteiskunnallisen luottamuselimen kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti.

▪ Kuukausipalkan vähentäminen toteutetaan siten, että toimihenkilölle maksetaan kuukausipalkasta määrä, joka yhdessä kokouksen järjestä- jän maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa vastaa toimi- henkilön kuukausipalkan määrää.

▪ Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihen- kilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kokouksen järjestäjän maksamasta ansionmenetyksestä.

3. Lyhyen tilapäisen poissaolon pituus on määrättävä suhteessa edellä mai- nittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

4. Liitot suosittelevat, että toimihenkilölle maksettaisiin kertausharjoitusten ajalta niin suuri osa palkasta, että reserviläinen saa valtion maksaman re- serviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

5. STTK:n ja Pron edustajistoon ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille vara- taan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin edellä mainittujen järjestö- jen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja kos- kevia asioita.

Soveltamisohje:

Lyhyt tilapäinen poissaolo perhepiirissä sattuvissa sai- raustapauksissa on tarkoitettu asianmukaisen hoidon jär- jestämistä varten. Toimihenkilöllä on työnantajan vaati-

muksesta näyttövelvollisuus lyhyen tilapäisen poissaolon tarpeesta.

MATKUSTAMINEN

19 Matkustaminen ja matkakorvaukset

19.1 Matkustamisvelvollisuus

1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät mat- kat.

2. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoita- minen välttämättömästi vaatii.

19.2 Matka-ajan alkaminen ja päättyminen

1. Matka alkaa, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai erikseen so- vittaessa kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista. Matka päättyy, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen tai säännöllisen työajan päätyttyä suo- raan kotiinsa.

2. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta mat- kan päättymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matka- vuorokausien laskemiseen.

19.3 Työmatkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen

1. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset ja, jos matka tapahtuu yön aikana, makuupaikkalippujen hinnat.

2. Jos matka edellyttää majoittumista, maksetaan päivärahan lisäksi majoit- tumiskorvaus majoitusliikkeen antaman tositteen mukaisesti.

3. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen ja muut matkaan liitty- vät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

19.4 Kotimaan päiväraha, yömatkaraha, ateriakorvaus ja kilometri- korvaus

1. Matkakustannusten korvaukset maksetaan verohallinnon kullekin vuodelle vahvistamien verovapaiden matkakustannusten mukaan.

2. Päiväraha maksetaan kotimaan työmatkoilta seuraavasti:

Päivärahan edellytys	Päiväraha (enintään)
yli 6 tunnin, mutta enintään 10 tunnin matka	osapäiväraha
yli 6 tunnin, mutta enintään 10 tunnin matka ja 1 ilmainen ateria esim. matkalipun hintaan sisältyvä	50 % osapäivära- hasta
viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy vähin- tään 2 tunnilla	osapäiväraha
yli 10 tunnin matka	kokopäiväraha
yli 10 tunnin matka ja 2 ilmaista ateriaa esim. matkalipun hintaan sisältyvä	50 % koko- päivärahasta
viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 tunnilla	kokopäiväraha

3. Ateriakorvaus maksetaan, jos toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poik- keavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tai asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen sijaintipaikkakunnalla tai muuten lähellä sijaitsevassa yrityksen toimipai- kassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vas- taava. Edellä tarkoitetuissa tapauksissa ei makseta päivärahaa.

4. Oman auton käytöstä maksetaan verohallinnon päätöksen mukainen kilo- metrikorvaus, jos työnantaja ja toimihenkilö ovat sopineet toimihenkilön oman auton käytöstä. Kilometrikorvausta korotetaan verohallinnon vahvis- tamien määrien mukaisesti seuraavissa tilanteissa:

▪ toimihenkilö työnantajan määräyksestä kuljettaa työmatkalla autos- saan muita henkilöitä tai työtehtäviensä vuoksi työvälineitä, mittalait- teita tai valmiita laitteita, joiden kuljettaminen olisi työnantajan asiana

▪ työtehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista.

5. Yömatkaraha maksetaan, jos toimihenkilö ei esitä majoituslaskua eikä työnantaja ole järjestänyt toimihenkilölle ilmaista majoitusta.

6. Jos työn suorittaminen edellyttää vähintään kahden viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla tai jos työn suorittaminen kestää vähin- tään kaksi kuukautta, päivärahojen suuruudesta voidaan sopia paikallisesti ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on oleskelun suhteen ryhtynyt.

19.5 Ulkomaan päiväraha

1. Työtehtävien edellyttämältä ulkomaan matkalta maksetaan ulkomaan päi- väraha verohallinnon päätöksen mukaisesti.

2. Jos toimihenkilö saa jonakin matkavuorokautena ilmaisen tai matkalipun tai hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50

%:lla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kahta ilmaista ateriaa.

3. Vajaalta vuorokaudelta maksetaan päiväraha seuraavasti:

ulkomaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden	maksetaan
yli 2 tunnilla, mutta enintään 10 tunnilla	50 % ulkomaan päivärahasta
yli 10 tunnilla	koko ulkomaan päiväraha
*maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaan päivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuoro- kaudelta

4. Jos ulkomaan työmatkaan käytetty kokonaisaika on alle 24 tuntia, mutta kuitenkin vähintään 10 tuntia, toimihenkilölle maksetaan verohallinnon pää- töksen mukainen kyseisen maan kokopäiväraha.

5. Päivärahojen suuruudesta voidaan sopia paikallisesti kohdan 19.4.6 mukai- sin edellytyksin.

19.6 Matka-ajan korvaus

19.6.1 Matkustaminen vapaa-aikana

1. Jos toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työvuoroluettelon mukaisena vapaa-aikanaan, matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan korvauksena peruspalkka enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta va- paapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lue- ta työajaksi.

2. Paikallisesti voidaan sopia vapaa-ajan matkustamisen korvaamisesta erilli- senä kiinteänä kuukausikorvauksena.

3. Jos työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21-07 väli- seltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

19.6.2 Toistuva matkustaminen ja itsenäisessä asemassa olevat toimihenkilöt

1. Jos toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkusta- mista tai jos toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matko- xxxxx suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta ei makseta.

2. Päivärahojen ja ateriakorvauksen maksamisen sijasta edellä tarkoitetun toimihenkilön kanssa voidaan sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

19.7 Matka-ajan vaikutus työaikaan

1. Matkavuorokauden aikana tehty työ on säännöllistä työaikaa enintään työvuoroluetteloon merkittyyn tuntimäärään saakka. Jos työvuoroluettelon edellyttämää tuntimäärää ei voida tehdä saman vuorokauden kuluessa, toimihenkilön palkkaa ei kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.

2. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti lisä- ja ylityökorvaukset.

3. Kun lasketaan säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityötä varten, matkustamiseen käytetyt tunnit otetaan huomioon työvuoroluettelon mukai- sen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka niiltä matkustamispäiviltä, joina säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

19.8 Matkustussääntö

Työpaikalle voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkustussääntö. Mat- kustussäännöllä voidaan poiketa kohdan 19 määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena vastaa niiden mukaista tasoa.

PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA

20 Koulutustilaisuudet

1. Työnantaja voi työehtosopimuksen kohdan 9.1 ja työsopimuksen estämät- tä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa toimihenkilölle kalenterivuoden aikana työtuntijärjestelmän ulkopuolella enintään 8 tuntia työnantajan järjestä- mää toimihenkilön ammatillista osaamista kehittävää ja/tai ylläpitävää koulutusta. Tähän koulutukseen käytetty aika on säännöllistä työaikaa, jol- ta maksetaan kuukausipalkan lisäksi peruspalkan mukainen korvaus. Kou- lutus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutuksen tarpeesta, sisällöstä ja ajankohdasta keskustellaan toimihenkilön kanssa hyvissä ajoin ennen koulutuksen järjestämistä ottaen huomioon toimihenkilön henkilö- kohtaiset työaikatarpeet. Koulutusta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille.

2. Koulutustilaisuuksiin osallistumisesta on määräykset Liitteen 3 kohdassa 5.

21 Työsuojeluvaltuutettu

Ellei paikallisesti toisin sovita, työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erillinen kuukausikorvaus, jonka suuruus on 1.3.2020 alkaen 64 euroa ja 1.2.2021 alkaen 65 euroa. Korvaus maksetaan, jos edustettavia on vähintään 20.

22 Luottamusmies

3. Työehtosopimukseen sidottuihin liittoihin kuuluvilla työpaikan toimihenki- löillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamusmies.

4. Luottamusmies edustaa toimihenkilöitä. Luottamusmiestä koskevat mää- räykset ovat Liitteessä 3.

5. Ellei paikallisesti toisin sovita, luottamusmiehelle maksetaan erillinen kuu- kausikorvaus, jonka suuruus on alla olevan taulukon mukainen.

toimihenkilöiden lukumäärä	1.3.2020 alkaen €/kk	1.2.2021 alkaen €/kk
5 - 9	64	65
10 - 50	129	131
51 - 100	178	181
101 -	229	233

6. Jos työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä on alle 5 ja luottamusmies suo- rittaa työantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulko- puolella, maksetaan tältä ajalta ylityökorvaus tai muu luottamusmiehen kanssa sovittu korvaus.

7. Edellä kohdassa 3 tarkoitetun korvauksen suuruus määräytyy tammikuun

1. päivän tilanteen mukaan. Jos työpaikan toimihenkilömäärä muuttuu merkittävästi, tulevat vastaavat muutokset korvauksen osalta voimaan muutosta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Muissa tilanteissa vastaavat muutokset korvaukseen tulevat voimaan seuraavan kalenteri- vuoden alusta, ellei toisin sovita.

23 Paikallinen sopiminen

1. Työehtosopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mah- dollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnan- tajan ja toimihenkilön välillä tai luottamusmiehen ja työnantajan välillä. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

2. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Toistaisek- si voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

3. Sopimus tehdään kirjallisesti, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Luottamusmiehen ja työnantajan välinen paikallinen sopimus, joka on voimassa yli kaksi viikkoa, tehdään kirjallisesti, elleivät molemmat sopija- puolet pidä sitä tarpeettomana.

4. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä so- velletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Määräaikainen paikallinen sopimus voidaan työehtosopimukset- tomana aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaan- tulosta irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

5. Kun työehtosopimuksen määräyksistä poiketaan paikallisesti sopimalla, yrityksessä, jossa on luottamusmies, on suositeltavaa noudattaa seuraavia menettelytapoja:

▪ Toimihenkilöitä kollektiivisesti koskevista asioista neuvotellaan en- sisijaisesti luottamusmiehen kanssa.

▪ Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus osallistua sopimista koskevaan neuvotteluun, jos työnantaja tai toimihenkilö sitä pyy- tää.

▪ Sopimisesta tiedotetaan viivyttelemättä luottamusmiehelle, jos sopimus on tehty ilman hänen myötävaikutustaan.

24 Neuvottelujärjestys

1. Liitot neuvottelevat kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Liitot myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla.

2. Työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa tai muuta työsuhteeseen liittyvää asiaa koskeva erimielisyys ratkaistaan noudattaen alla esitettyä neuvottelujärjestystä.

▪ Erimielisyys ratkaistaan ensisijaisesti työpaikalla käytävin paikallisin neuvotteluin.

▪ Toimihenkilön työehtoja tai työsuhdetta koskevasta asiasta neuvottelevat ensin toimihenkilö ja hänen esimiehensä.

▪ Jos asiaa ei saada ratkaistuksi toimihenkilön ja esimiehen kesken, asia voidaan saattaa neuvoteltavaksi luottamusmie- hen ja työnantajan välillä.

▪ Jos asia koskee luottamusmiehen toimialueen toimihenkilöitä yleisesti, voidaan neuvottelut aloittaa suoraan luottamus- miehen ja työnantajan välillä.

▪ Työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevasta asiasta neuvotellaan luottamusmiehen ja työnantajan välillä.

▪ Ellei erimielisyyttä saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa, asia on siirrettävä liittojen käsiteltäväksi.

▪ Paikalliset neuvottelut on aloitettava viivytyksettä ja viimeistään kahden viikon kuluessa neuvotteluesityksen antamisesta toiselle osapuolelle.

▪ Paikallisista neuvotteluista on laadittava pöytäkirja, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Pöytäkirjaa ei tarvitse tehdä asiassa, josta laaditaan erimielisyysmuistio.

▪ Paikallisissa neuvotteluissa erimieliseksi jääneestä asiasta on laadit- tava yhteinen erimielisyysmuistio, jossa on lyhyesi määritelty eri- mielisyyden kohteena oleva asia sekä molempien osapuolten kan- nat.

▪ Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa pai- kallisten neuvottelujen päättymisestä. Kummankin osapuolen on al- lekirjoitettava laadittava asiakirja.

3. Työehtosopimusta koskevat erimielisyydet, joista on neuvoteltu liittojen välillä pääsemättä yksimielisyyteen, voidaan jommankumman liiton toi- mesta saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

4. Neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvan asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhun toimenpiteeseen toisen osapuolen painos- tamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi niin kauan kuin erimieli- syydestä käydään neuvotteluja.

5. Työehtosopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotteluun, jos liitot niin sopivat. Edellytyksenä on, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin neuvoteltu paikallisesti. Ellei neuvottelussa, johon liitot osallistuvat, saada asiaa ratkaistua, menetellään kohtien 24.2 ja 24.3 mukaisesti.

25 Kokoontumisoikeus

Työehtosopimukseen osallisen liiton rekisteröity yhdistys tai vastaava, jolla on jäseniä työpaikalla, voi järjestää asianomaisella työpaikalla työajan ul- kopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa viikkolepoon kuuluvana aikana) ko- kouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä työnantajan palve- luksessa oleville toimihenkilöille seuraavin edellytyksin:

▪ Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa työehtosopimuksen tar- koittamassa paikassa on sovittava työnantajan kanssa, mikäli mah- dollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

▪ Kokous pidetään työnantajan osoittamassa, työnantajan hallinnassa olevassa, tarkoitukseen soveltuvassa kokouspaikassa työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä. Ellei sellaista ole, on asiasta tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.

▪ Kokouspaikan varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät vastaavat kokouksen järjestyksestä ja kokouspaikan siisteydestä.

▪ Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa läsnä.

▪ Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopi- muksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen edustajia.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA TYÖRAUHA

26 Työehtosopimuksen voimassaolo ja työrauha

1. Työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niitä työnantajia, toimi- henkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai työehtosopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin liittoihin.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen ko- konaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kiellet- tyjä. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, ett- eivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimi- henkilöt, joita työehtosopimus koskee, ryhdy edellä tarkoitettuihin työtais- telutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyk- siä.

3. Työehtosopimus on voimassa 26.2.2020 lukien 30.11.2021 saakka. Sen jälkeen työehtosopimus jatkuu vuoden kerrallaan, jollei sitä irtisanota kir- jallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

SELVIYTYMISLAUSEKE LIITE 1

Työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi voidaan paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä sopia palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskevien työehtoihin sopeuttamisesta myös työehtosopimuksen vähimmäisehdoista poiketen siten kuin jäljem- pänä on sovittu. Sopimus tehdään koskemaan yritystä tai sen itsenäistä osaa. Toimihenki- lön palkan tulee kuitenkin aina olla vähintään hänen vähimmäispalkkansa suuruinen.

Osapuolet voivat sopia, että osa palkasta maksetaan myöhempänä ajankohtana. Tässä tapauksessa eräpäivänä maksettava osa voi olla vähimmäispalkkaa pienempi. Siirretty pal- kan osa on maksettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa palkan erääntymisestä.

Tällä kirjauksella ei rajoiteta työsopimusosapuolten keskinäistä sopimusvapautta eikä työnantajan yksipuolista oikeutta sopeuttaa työehtoja lain ja oikeuskäytännön mukaises- ti.

Taloudelliset vaikeudet ja niiden toteaminen, tiedottaminen liitoille sekä suunnitelma

Sopimisen työehtojen sopeuttamisesta pitää liittyä työpaikalla yhteistoimintaneuvottelu- jen aikana taikka muussa yhteydessä yhteisesti todettuun työnantajaa kohdanneeseen vakavaan taloudelliseen kriisiin, jonka vaikutuksia - kuten työvoiman vähentämistä - toi- menpiteellä voidaan ehkäistä tai rajoittaa.

Osapuolilla on oikeus käyttää neuvotteluissa apunaan liittojen asiantuntijoita työnantajan taloudellisia vaikeuksia koskevaan toteamiseen liittyen. Luottamusmiehen ja mahdollisesti käytettyjen asiantuntijoiden on pidettävä salassa neuvottelujen yhteydessä saadut työn- antajan taloudellista asemaa koskevat tiedot sen mukaisesti kuin työnantaja on ilmoitta- nut tietojen olevan salassa pidettäviä (vrt. laki yhteistoiminnasta yrityksissä 57 §).

Ennen työpaikalla käynnistettäviä neuvotteluja tulee niistä antaa tieto työehtosopimusosapuolille.

Neuvottelujen alkaessa työnantajan on lisäksi esitettävä suunnitelma, jossa selostetaan kokonaisvaltaisesti yrityksen talouden tervehdyttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaa- miseksi toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet. Tavoiteltu päämäärä toteutuu parhaiten silloin, kun se otetaan työnantajan kaikessa toiminnassa johdonmukaisesti huomioon.

Suunnitelmaan voidaan sisällyttää paikallisten neuvottelujen aikana myös osapuolten yhtei- siä tavoitteita ja kannanottoja (esim. mahdollinen pidättäytyminen irtisanomisista sopi- muksen ajalle tai mahdollinen leikkausten kompensoiminen myöhemmin).

Neuvoteltaessa työpaikalla työehtojen sopeuttamista koskevasta sopimuksesta tulee työnantajan selvittää neuvotteluosapuolelleen avoimesti yrityksen taloudellinen tilanne ja sen kehitysnäkymät.

Sopimuksen kohteena olevien työehtojen heikennysten välttämättömyys ja kohtuullisuus

Työnantajan taloutta vakauttavien sopeutusten palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskeviin työehtoihin tulee arvioida olevan välttämättömiä sopimuksen tavoitteet huomi- oon ottaen. Palkan alentamisen ja muiden vastaavien toimien tulee lisäksi olla suhteessa niillä saavutettaviin etuihin nähden. Osapuolten on yhdessä säännöllisesti arvioitava työ- voimakulujen säästön vaikutus työantajan taloudelliseen tilanteeseen.

Toimenpiteiden tilapäisyys

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti siksi määräajaksi, jonka kuluessa työnantajan ta- loudellisen tilanteen arvioidaan vakautuvan, kuitenkin enintään vuodeksi kerrallaan. Määrä- aikainen sopimus voidaan irtisanoa 2 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, jos toinen osapuoli katsoo, että sopimuksen jatkamiselle ei enää muutoin ole asiallisia perusteita.

Mikäli yritys asetetaan sopimuksen voimassaoloaikana konkurssiin, selvitystilaan tai yritys- saneerausmenettelyyn, päättyy tämä sopimus automaattisesti kyseisenä päivänä, elleivät osapuolet erikseen sovi sen jatkamisesta alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. Näissä ti- lanteissa on mahdollista sopia myös uusista toimista työnantajan toiminnan ja työpaikko- jen turvaamiseksi.

SKOL RY LIITE 2

TU RY

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

1.Soveltamisala

Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöteh- tävissä toimiviin teknisiin ja konttoritoimihenkilöihin. Järjestelmää ei sovelleta ylempien toimihenkilöiden tehtävissä eikä työntekijätehtävissä toimiviin henkilöihin.

2.Palkkarakenne

Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkoh- taisesta osuudesta ja pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä mahdollisesta palvelusvuosilisästä.

3.Toimen vaativuus

Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen tai muun riittävän selvityksen perusteella. Toimen vaativuutta arvioivia mittareita on neljä. Arvioinnin seurauk- sena toimi sijoittuu pisteiden perusteella johonkin yhdeksästä vaativuusluokasta, joista jokaisessa luokassa on kulloinkin voimassa olevassa työehtosopimuksessa sovittu vaativuusluokkapalkka (TVL - palkka).

Toimen vaativuutta määrättäessä arvioidaan ainoastaan ao. tointa ja siihen kuu- luvien tehtävien sisältöä, joten tointa hoitavan toimihenkilön ominaisuudet eivät vaikuta arviointiin.

4.Vaativuuden arviointimittarit Xxxxxx luonne

Toimen luonteella mitataan tehtävän hoitamisessa edellytettävän itsenäisen harkin- nan vaativuutta. Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja syvyyttä lisäävät sekä koulutus että tarvittava kokemus. Vaativuus on sitä suurempi

• mitä useammin harkintatilanteita esiintyy,

• mitä erilaisempia ne ovat,

• mitä lyhyempi on harkinta-aika,

• mitä suurpiirteisemmät ovat ohjeet,

• mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute.

Päätöksenteon/ratkaisujen vaikutukset

Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan niiden merkittävyyttä ja laajuutta. Pää- töksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tai vastaava asiantuntija-auktoriteetin käyttöön perustuva vaikutus. Vaativuus on sitä suurempi

• mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset,

• mitä laajemmin ratkaisut vaikuttavat toimintaan ja laatuun,

• mitä merkittävimmät ovat ulkopuolisten normistojen tuomat vaatimuk- set ja vastuut.

Vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena ja yhteisvaikutusta arvioidaan yrityk- sen toiminnan kannalta.

Vuorovaikutuksen vaativuus

Vaikuttamisella mitataan oman yrityksen henkilöstöön ja ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta. Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtami- sen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstö- ja taloushallinnon alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa. Vaativuus on sitä suurempi

• mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite,

• mitä syvällisempi ja laajempi on motivoinnin vaatimus,

• mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asi- akkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaavat sidosryhmät),

• mitä suurempaa asiantuntemusta yhteydenpito vaatii.

Johtaminen ja asema

Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluontoisten töiden vetäminen, jossa asiantuntija-auktoriteetin perusteella ohjataan erilaisia työ-/projektiryhmiä. It- senäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuo- rovaikutuksen vaativuutta.

Johtamis-/ohjaamistehtävissä vaikuttamisen osatekijöiden merkitys korostuu ja vaa- tivuus riippuu tehtävän luonteesta.

Vaativuuden mittauksen lähtökohtana on toimen ja sen sisältämien tehtävien ku- vaus, jonka sisällön perusteella toimelle haetaan jokaisen em. mittarin suhteen vaa- tivuustaso ja ko. tason mukainen pistemäärä. Toimen vaativuuspisteet syntyvät kunkin mittarin antamien pisteiden summana ja johtavat johonkin yhdeksästä vaati- vuusluokasta seuraavasti:

Tehtävän vaativuuden mukaiset TVL - palkat ja 3 %:n pätevyysosalla (ks. kohta 7) korotetut palkat:

1.3.2020 alkaen:

TVL	pisteet	TVL- palkka	TVL-palkka euroa/kk +
1	265...28	1 684	1735
2	285...30	1 836	1891
3	310...33	2007	2067
4	335...35	2 194	2260
5	360...38	2410	2482
6	390...41	2644	2723
7	420...44	2906	2993
8	450...47	3192	3288
9	480...52	3509	3614

1.2.2021 alkaen:

TVL	pisteet	TVL- palkka	TVL-palkka euroa/kk +
1	265...28	1 716	1767
2	285...30	1 871	1927
3	310...33	2045	2106
4	335...35	2 236	2303
5	360...38	2 456	2530
6	390...41	2 694	2775
7	420...44	2 961	3050
8	450...47	3 253	3351
9	480...52	3 576	3683

Paikallisesti voidaan sopia väliluokkien käytöstä.

5. Nuoret toimihenkilöt (alle 18 v)

17 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 80 prosenttia tehtäväkohtaisen vaativuusluokan palkasta.

16 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 70 prosenttia tehtäväkohtaisen vaativuusluokan palkasta.

6. Harjoittelijat

Vaativuusluokituksen mukaisista palkoista voidaan poiketa sellaisten harjoittelijoina työskentelevien opiskelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta ja tutkintovaatimuksiin sisältyy työharjoittelujakso tai – jaksoja.

7. Henkilökohtainen palkanosa (henkilön pätevyys)

Toimihenkilön henkilökohtainen palkanosa määräytyy toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella. Pätevyys- ja suoritustekijöitä on esimiesten toimesta arvioitava työpaikoilla järjestelmällisesti käyttäen arvioinnissa työpaikan (yrityksen)

toiminnan ja toimien kannalta merkityksellisiä tekijöitä. Liitot ovat laatineet mallijär- jestelmiä, joista yritys voi valita käyttöönsä jonkun sellaisenaan tai työpaikan olosuh- teisiin sovellettuna. Yritys voi käyttää myös muita arviointimenetelmiä. Xxxxxxxxxx- löille ja heidän edustajilleen selvitetään pätevyyden ja työsuorituksen arvioinneissa käytettävät perusteet.

Toimihenkilön pätevyyttä ja työsuoritusta arvioidaan aina suhteessa hänen sen hetki- seen tehtäväänsä. Mikäli tehtävä muuttuu, on henkilön pätevyys suhteessa uuteen tehtävään arvioitava uudelleen. Pätevyyttä vastaava osuus henkilökohtaisesta koko- naispalkasta voi siis tällaisessa tilanteessa muuttua.

Henkilökohtaisen palkanosan tulee olla vähintään 3 % hänen hoitamansa tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta.

Liitot suosittelevat, että henkilökohtaisen pätevyyden mukaan määräytyvien palkanosien summa on vähintään 7-12 %:n välillä tehtävän vaativuuteen pe- rustuvien yritys- tai toimipaikkakohtaisten palkkojen summasta. Suositus kos- kee lähinnä tilannetta, että näihin toimihenkilöryhmiin kuuluvien toimihenkilöi- den lukumäärä on vähintään neljä.

8. Palvelusvuosilisä Palvelusaika

Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Myös nykyiseen työsuhteeseen välittömästi liittyvä työskentelyaika saman yrityksen määräysvallassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi. Yrityksen omistajavaihdoksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen siirtyvien palvelusaikaan lasketaan myös työsuhteen yhtä- jaksoinen kesto entisen omistajan palveluksessa. Palvelusaikalisää kerryttävät vuosilomalain 7 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät sekä työajan ly- hennysvapaat.

Palvelusvuosilisä

Palvelusvuosilisän suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon palvelusaikaa on kertynyt edellisen kuukauden loppuun mennessä. Palvelusvuosilisän suuruus on yh- täjaksoisesta palvelusajasta riippuen seuraava:

	1.3.2020 alkaen	1.2.2021 alkaen
vuodet	euroa/kk	euroa/kk
10...19	30	31
20...25	48	49
yli 25	66	67

Palvelusvuosilisä lisätään määrävuosien (10 vuotta, 20 vuotta, 25 vuotta) täyttymistä seuraavan kuukauden palkkaan.

Esimerkki: Henkilölle, joka on ollut 17.2.2020 palveluksessa 22 vuotta, maksetaan 1.3.2020 alkaen normaalin kuukausipalkan lisäksi 48 euron pal- velusvuosilisä.

Palvelusvuosilisä on osa kuukausipalkkaa, joten sitä käsitellään palkkahallin- non eri tilanteissa, mm. vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, vuorotyölisiä ja yli- ja sunnuntaityökorotuksia laskettaessa kuten varsinaista kuukausi- palkkaa.

9. Sijaisuudet

Toimeen olennaisesti liittyvät vuorottelutyyppiset sijaisuudet, esim. töiden järjes- telyjen tai sairaus-, vuosiloma ym. tilanteissa, tulee ottaa huomioon toimihenki- lön tehtävän vaativuutta ja henkilökohtaista pätevyyttä arvioitaessa.

Muut sijaisuudet korvataan siten kuin työnantajan ja toimihenkilön välillä tai paikallisesti sovitaan.

Sijaisuuskorvaus

Ellei paikallisesti toisin sovita, maksetaan toimihenkilölle, joka tilapäisesti hoitaa oman toimen ohella sellaisia toisen henkilön tehtäviä, joita ei ole otettu huomioon hänen toimenkuvauksessaan/vaativuusluokituksessaan, sijaisuuskorvaus työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan lisäksi. Samoin edellytyk- sin maksetaan korvausta toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä.

Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuu- den alkamista. Mikäli sijaisuus kestää vähintään kaksi viikkoa (kymmenen työpäi- vää), maksetaan sijaisuuskorvausta ensimmäisestä sijaisuuspäivästä alkaen. Sijai- suuskorvauksena maksetaan tämän pykälän ensimmäisen momentin mukaisin pe- rustein vähintään 10 prosenttia toimihenkilön henkilökohtaisesta palkasta.

Sijaisuuskorvausta ei makseta alle kaksi viikkoa (kymmenen työpäivää) kestävistä sijaisuuksista.

Opetuslisä

Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa uusi toimihenkilö koulu- tetaan ennalta laaditun ja hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tuntemaan työ- paikka ja hänelle kuuluvat työtehtävät, sekä työssä että työympäristössä esiinty- vät vaarat ja niiden torjunta.

Työnantajan erikseen nimeämälle toimihenkilölle, joka oman toimensa ohella pe- rehdyttää ja opastaa uutta toimihenkilöä työympäristöön ja työtehtäviin, makse- taan perehdytykseen ja työnopastukseen käytetyltä ajalta erillisenä lisänä 10 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan, ellei perehdyttämistä ja työnopastamista ole otettu huomioon muutoin hänen palkkauksessaan.

10. Vähimmäispalkka

Toimihenkilön vähimmäispalkka saadaan lisäämällä henkilökohtainen palkanosuus (3 %) toimihenkilön TVL – palkkaan ja siihen palvelusvuosilisä.

Verrattaessa maksettavaa palkkaa vähimmäispalkkaan, palkka on kuukausipalkka li- sättynä mahdollisilla luontoisetujen arvoilla.

11. Luontoisedut

Luontoisedun raha-arvona pidetään palkkausjärjestelmää sovellettaessa luon- toisedun käypää arvoa. Xxxxxxx, kun käypää arvoa ei pystytä selvittämään, käyte- tään sen sijasta verotusarvoa.

Esimerkki luontoisedun laskemisesta (asuntoetu)

Palkka

Käyvän hintatason tai verohallituksen

2 300 euroa

päätöksen mukainen raha-xxxx Xxxxxxx vuokra

Palkkatilastoon ilmoitetun asunto-

edun raha-arvo

300 euroa

100 euroa

200 euroa

Palkkamääräysten soveltamisessa

käytettävä palkka

2 500 euroa

12. Palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Vaativuuden arviointi suoritetaan työpaikalle perustettavassa arviointiryhmässä. Mi- käli yksittäisen toimen luokittelu osoittautuu vaikeaksi, voidaan lopullinen toimenku- vaus ja luokitus toteuttaa myöhemmin, kuitenkin enintään kolmen kuukauden kulut- tua muusta käyttöönotosta. Luokituksen aiheuttaessa muutoksen käytännön palk- kaan, se tulee kuitenkin voimaan samaan aikaan muiden palkankorotusten kanssa.

Työnantajan laatiman pätevyyden arviointijärjestelmän tai käyttämän arviointime- netelmän sisältö käsitellään ennen käyttöönottoa toimihenkilöiden tai heidän edus- tajiensa kanssa. Liittojen välisessä koulutusaineistossa on ohjeita ja esimerkkejä pätevyydenarvioinnista.

13. Palkkausjärjestelmän ylläpito

Järjestelmän ylläpito edellyttää yrityksessä pelisääntöjen rakentamista vaativuuden arvioinnin tarkistamiseksi ja henkilökohtaisen pätevyyden arvioinnin jatkuvuuden turvaamiseksi.

Toimien vaativuudet tarkistetaan esimiesten toimesta säännöllisin väliajoin, vähin- tään kerran vuodessa, ellei paikallisesti toisin sovita. Suositeltavaa on tehdä se yh- dessä pätevyyden arvioinnin tarkistamisen kanssa. Lisäksi vaativuuden arviointi tulee tehdä tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä ja toimen tai sen sisällön muuttues- sa siinä määrin (pääasialliset tehtävät muuttuvat olennaisesti), että sillä on merkitys- tä vaativuusluokitukseen. Toimihenkilöiden edustajilla on oikeus tuoda esiin perustel- tu näkemyksensä luokituksesta, järjestelmän toimivuudesta ja mahdollisesti esiin tul- leista ongelmista.

Uuden toimihenkilön vaativuusluokitus tehdään koeajan jälkeen kuitenkin vii- meistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta ja pätevyyden arvi- ointi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Vaati- vuusluokituksen jälkeen palkka on vähintään luokitustuloksen osoittama vaati- vuusluokkapalkka.

Henkilökohtaisten tekijöiden arviointi on suositeltavaa tehdä vähintään kerran vuodessa. Henkilökohtaisen palkanosuuden määritys tehdään myös toimihenki- lön tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä. Ensimmäisen pätevyyden arvioin- nin jälkeen henkilökohtaisen palkanosan tulee olla vähintään 3 % hänen hoita- mansa tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta.

Jos toimihenkilö siirtyy toiseen tehtävään tai hänen tehtävänsä sisältö muuttuu siinä määrin oleellisesti, että tehtävän vaativuusluokka muuttuu, on toimen vaativuus ar- vioitava ensi tilassa uudelleen. Tällöin toimihenkilön henkilökohtaisen palkanosan ja pätevyysarviointiin perustuvan henkilökohtaisen osan keskinäinen suhde sekä näiden suhde luokkapalkkaan saattaa muuttua, koska pätevyys- ja suoritustekijöitä arvioi- daan suhteessa kulloiseenkin toimeen.

Palkkarakenteen mukaisen vaativuudenluokituksen ja /tai henkilökohtaisen osuuden uudelleenmääritysten yhteydessä tehdään määrityksiä vastaavat muu- tokset toimihenkilön tehtävä- ja henkilökohtaisiin palkanosuuksiin samoin kuin muutoksista mahdollisesti aiheutuvat palkankorotukset seuraavan palkanmaksu- kauden alusta.

Tapauksissa, joissa toimihenkilön tehtävä- ja/tai henkilökohtainen palkanosuus muuttuvat aiempaa pienemmiksi, ei kuitenkaan hänen palkkaansa alenneta ilman ir- tisanomisperusteeseen verrattavaa syytä ja käyttäen toimihenkilön henkilökohtaista irtisanomisaikaa, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita.

14. Toimihenkilölle annettavat tiedot

Toimihenkilöllä on oikeus saada tietää toimensa vaativuusryhmä ja muut palkanmuo- dostuksensa perusteet. Liitot suosittelevat, että pätevyyden arvioinnin tulokset kerro- taan toimihenkilöille säännöllisissä esimies – alaiskeskusteluissa tai muuten siten, että arvioinnin tulos edistää toimihenkilön kehittymistä työssään.

15. Yrityskohtaiset järjestelmät

Paikallisesti on mahdollista sopia myös muun palkkausjärjestelmän käytöstä. Täl- löin palkka ei kuitenkaan saa alittaa tämän palkkausjärjestelmän mukaista vä- himmäispalkkaa. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on saatettava liittojen tie- doksi.

16. Vaativuusluokituksia koskevat erimielisyydet

Vaativuusluokituksia koskevat erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti. Vaativuusluokituserimielisyyksiä ei voida saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

17. Palkkausjärjestelmäkoulutus

Liitot järjestävät tarvittaessa koulutustilaisuuksia toimihenkilöiden ja työnantajien edustajille eri puolella Suomea erikseen sopimallaan tavalla. Tilaisuuksien kustan- nuksista vastaavat järjestöt osallistujien suhteessa. Toimihenkilöiden matka- ja päivärahakustannukset korvataan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

TOIMEN LUONNE


PÄÄTÖKSET JA RATKAISUT vaikutetaan => TOIMEN LUONNE	Pääasiassa omaan tai suppean työ- ryhmän työ- hön P1	Pääasiassa toiminnon osa-alueen tai oman työryhmän tuloksiin P2	Selkeästi koko toiminnon tai yksikön tulok- siin P3	Toimintoalu- een usean tai ison toiminnon tai yksikön tuloksiin P4	Suuri merkitys koko toiminto- alueen tavoittei- den saavuttami- selle P5
T1. TYÖOHJETEHTÄVÄT	165	175
* Selkeät ohjeet ja ohjeiden noudatta- minen	170	185
T3. RATKAISUJA SAMANKALTAISISSA
TILANTEISSA
* Työkenttä rajattu ohjeilla tai tu- tuilla menettelytavoilla	180	190	205
* Valintaa soveltuvista menettelyistä	185	200	215
* Laajojen, monialaisten ja syvällis- ten tai muuttuvien ohjeiden ja normien tarkkuutta, huolellisuutta ja/tai luottamusta edellyttävää noudattamista	185	200	215
T4. HARKINTAA JA RATKAISUJA UUSIS-
TILANTEISSA
* Syvällisten, monialaisten tai uu- siutuvien ohjeiden ja normien so- veltamista, jolle on usein luonteen- omaista erityinen tarkkuus, huolelli- suus ja/tai luottamuksellisuus		210	225	24C
* Perusteet toiminnon omista tutuis- ta lähteistä		220	235	25C
* Ohjeiden soveltaminen uusissa tilan- teissa
T5. SUUNNITTELUA, HARKINTAA JA		230 240	245 255	26C 275	280 295
VAATIVIA RATKAISUJA
* Perusteina useiden toimintojen asiantuntemus ja kokemus
* Usealta taholta saadun palautteen perusteella tehdään itsenäisiä rat- kaisuja
* Ohjeiden ja normien kehittämis- tä, itsenäisiä ja uusia ratkaisuja
T6. VAATIVAA SUUNNITTELUA JA KEHI-
TYSTAVOITTEITA, LAAJOJEN TIE-
TOJEN SOVELTAMINEN
* Laajat tiedot ja ennakkotapaukset sekä oman alueen toimintaperi- aatteet perusteena sovelluksille		255	270	290	310
* Omaa sovellusaluetta koskevien ratkaisujen määrittämisessä otetta- va huomioon usean eri asiantunti- jatahon näkökanta		265	285	305	335

LUKUARVOT: Taulukon kussakin ruudussa on kaksi lukuarvoa, jotka osoittavat yrityksen käytössä ole- van pistealueen. Alin arvo vastaa määritelmiä. Korkeampia väliarvoja voidaan käyttää, jos esimerkiksi:

- tehtävään sisältyy ajallisesti merkittävä osa tasomääritelmää selvästi vaativampia töitä tai työn luon- teeseen kuuluu toistuvasti ennakoimattomissa tilanteissa tehdä aikapaineesta johtuvia riskinalaisia rat- kaisuja ja päätöksiä.

VUOROVAIKUTUS / TOIMEN ASEMA

JOHTAMINEN / ASEMA

VUOROVAIKUTUS

Oma tehtävä

Opastava

tai ohjaava teh- tävä tai itsenäi- nen tehtävä- alue

Esimiestehtävä tai organisointi- ja resurssivastuu (esim. projek- teissa) tai laaja itsenäinen tehtä- vä

Esimiestehtävä, jossa suuri määrä alaisia usealla organisaatio- tasolla tai esimiesteh- tävä, jossa organi- soin-ti- ja resurssivas- tuu (esim. laajoissa projekteissa) tai asi- an-tuntijatehtävä, jossa huomattava asema tai tavoitevas- tuu (esim. viran- omaisvelvoitteet, kehitystavoitteet)

V1. TYÖYHTEYDET TAVANOMAISIA

* Kommunikointia työn lähipiirissä

100

110

V2. OMAAN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ASIAN- TUNTIJATASON YHTEYKSIÄ

* Omassa toiminnassa

* Yhteydet työpaikan sisäisiä tai yrityk- sen muihin työpaikkoihin, asiakkaisiin ja viranomaisiin

120

130

140

V3. TAVOITTEELLISIA YHTEYKSIÄ ASIAN- TUNTIJATASOLLA

* Vaikuttamis- ja neuvottelutaitoa

* Yhteyksiä oman tehtäväalueen tai toiminnon ulkopuolelle

* Tavanomaisia yhteyksiä ulkopuoli- siin sidosryhmiin

135

145

1 D 5

165

V4. MERKITTÄVÄSTI OMA-ALOITTEISTA YHTEYDENPITOA

* Ammatillista erityisosaamista

* Yhteyksiä asiakkaisiin, asiantuntijoi- hin tai vastaaviin sidosryhmiin.

* Vaativia ihmissuhde- ja yhteistyötai- toja

165

175

185

VAATIVUUSTEKIJÖIDEN MITTAUSALUEET

TOIMEN LUONNE

Xxxxxx luonteella mitataan itsenäisen harkinnan vaativuutta.

Vaativuus on sitä suurempi

− mitä useammin harkintatilanteita esiin- tyy

− mitä erilaisempia ne ovat

− mitä lyhyempi on harkinta-aika

− mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan

− mitä enemmän viranomaismääräykset ja -järjestelmät säätelevät työntekoa

− mitä suurpiirteisemmät ovat ohjeet

− mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute

Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja syvyyttä lisäävät paitsi koulu- tus myös harkintatilanteissa tarvittava

PÄÄTÖKSENTEON/RATKAISUJEN VAIKUTUKSET

Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan tehtävän hoitamisen edellyttämien päätösten/ratkaisujen merkittävyyttä ja laajuutta.

Vaativuus on sitä suurempi

− mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset

− mitä laajemmin ratkaisut vaikuttavat toimintaan ja laatuun

− mitä merkittävämmät ovat ulkopuolisten normistojen tuomat vaati- mukset ja vastuut. Normit kohdistuvat esim. ympäristöön, työsuoje- luun, yleiseen turvallisuuteen, henkilöstöhallintoon, verotukseen Pää-

töksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tvs. asiantuntijuuden käyttöön perustuva vaikutus. Vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena ja yhteisvaikutusta arvioidaan yrityk- sen/toimipaikan toiminnan kannalta.

Esim. toiminnon osa-alueen, toiminnon, toimintoalueen määrittelystä: P1 minä, 2 tiimi/pari, P3 esim. palkkahallinto, P4 esim. koko taloushal- linto,P 5 koko yritys

P1 työn sisältö, 2 proj. osa-alue, 3 koko proj., 4 isot proj., 5 isot proj., useita toimitt.

kokemus.

VUOROVAIKUTUS / JOHTAMINEN JA ASEMA

Vaikuttamisella mitataan oman yrityksen henkilöstöön ja ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta. Vaativuus on sitä suurempi

− mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite

− mitä syvällisempi ja laajempi on motivoinnin vaatimus

− mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaavat sidosryhmät

− mitä suurempaa asiantuntemusta yhteydenpito vaatii

Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun ja henkilöstö-/taloushallinnon alueella sekä yleensä yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa.

Johtamistehtävissä vaikuttamisen osatekijöiden merkitys korostuu ja sen vaativuus riippuu esimiestehtävän luonteesta.

Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluonteisten töiden vetäminen, joissa asiantuntijuuden perusteella oh- jataan erilaisia työryhmiä.

Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaativuutta.

LIITE 3 SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Sopijapuolet pyrkivät kumpikin sekä keskuudessaan että työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä ta- voitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihenkilön turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakun- nansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle, mikäli mah- dollista vähintään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myöhem- min, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Tätä sopimusta sovelletaan Teknologiateollisuus ry:n suunnittelu- ja konsulttitoi- mialan jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teknologiateollisuus ry:n suunnittelu- ja konsulttitoimialan jä- senyritystä tai sitä vastaavaa alueellista toimintayksikköä.

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuk- sen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuu- toksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työpaikan muut- tunutta kokoa ja rakennetta.

Valituista luottamusmiehistä, varamiehestä, varamiehen toimimisesta luottamusmie- hen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luotta- musmiestehtävissä sekä luottamusmiehen toimimisesta työsuojelutehtävissä on Ammattiliitto Pron tai sen työpaikalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Vastaavan ilmoituksen siitä, milloin varaluottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena voi antaa myös luottamusmies. Varamiehen toimi- misesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityk- sen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työlainsäädännön ja sopi- musten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn joh- tamisesta.

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnas- ta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

2.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamus- mies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen sovel- tamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asiois- sa.

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toimi- henkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamusmies. Vaali voidaan järjestää työpaikalla. Tällöin on kaikilla edellä mainituilla toimihenkilöil- lä oltava mahdollisuus osallistua siihen. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luotta- musmiehen tehtäviä hoitaa työsuojeluvaltuutettu tai päinvastoin.

Luottamusmiehen valitsemisen lisäksi toimihenkilöillä on oikeus valita osaston luot- tamusmies sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnalli- seen kokonaisuuteen valitaan osaston luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huo- miota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuu- deltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsitte- lyä. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että osaston luottamusmies hoitaa työsuojelu- asiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Pienissä työpaikoissa voidaan valita yhteinen luottamusmies toimihenkilöille ja ylemmille toimihenkilöille. Valinnasta keskustellaan paikallisesti työnantajan ja hen- kilöstön kesken. Yhteisen luottamusmiehen valintaa tulee kannattaa merkittävä osa kummastakin henkilöstöryhmästä. Mikäli jommallakummalla henkilöstöryhmällä on jo luottamusmies, ei ole mahdollisuutta valita yhteistä luottamusmiestä, ellei järjes- tetä uutta vaalia.

Luottamusmies edustaa molempia henkilöstöryhmiä. Luottamusmieheen noudate- taan sen työehtosopimuksen luottamusmiesmääräyksiä, jonka soveltamisalaan luot- tamusmies itse kuuluu. Paikallisesti voidaan sopia oikeudesta osallistua toisen henki- löstöryhmän järjestämään luottamusmieskoulutukseen, ottaen huomioon, että tar- koitus on osallistua vain kerran samaan tai sisällöltään vastaavaan koulutukseen.

Paikallisilla osapuolilla on mahdollisuus perustellusta syystä irtisanoa työpaikkakoh- taisesti yhteinen luottamusmies ilmoittamalla siitä paikallisen sopimuksen sopijaosa- puolille. Irtisanomisaika on 3 kuukautta.

Työsuhteeseensa liittyvä asia toimihenkilön tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi hän saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.

2.2 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa sään- nöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kym- menen.

Työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäällikön ja tähän tarkoitukseen valittujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi tähän sopimukseen tarkoitetuil- la henkilöstöryhmillä paikallisesti niin sovittaessa on oikeus valita yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä, mikäli yrityksen koko ja muut olosuhteet sitä edellyttävät.

Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on muun muassa pitää yhteyttä toimialueensa työ- suojeluasioista työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällikköön sekä

osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. Työsuojeluasiamiesten toimikausi on sama kuin työsuojeluvaltuutettujen. Jos työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoi- tamista. Sen mukaan kuin työsuojeluasiamiehen tehtävät edellyttävät on hänellä oi- keus sopia työnantajan kanssa vapautuksesta työstä näiden tehtävien hoitamista varten.

Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallin- non kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seuran- taan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymis- tä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaa- miseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suun- nitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUOTTAMUSMIEHEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIE- HEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjeste- tään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenki- löiden lukumäärään, toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtä- vien määrään.

Toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan riittävästi va- pautusta työstään tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopi- vana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan paikallisesti.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vähenne- tä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Luottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta on määräys työehtosopimuksen 28

§:ssä.

3.2 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema ja oikeudet

Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tar- koituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti sovitaan, että luottamusmies voi tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä.

Luottamusmiehenä, osaston luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkai- seen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsi- nainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, pyrittävä järjestämään muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksen tai vähintään suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden ansiokehitystä. Luottamusmiehen ansiokehitystä tarkastellaan toimikausittain heti EK:n tilaston valmistumisen jälkeen ja mahdollinen jälkeenjääneisyys korjataan tarkastelun jälkeisestä ensimmäisestä palkanmaksusta lähtien.

Lähtökohtana on luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ammatissa kuin muilla toimihenkilöillä. Työnantajan ja luottamusmiehen/työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen sellaisen ammatillisen koulutuk- sen antamista, jota järjestetään myös muille toimihenkilöille. Vastaava selvitys on tehtävä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimikauden jälkeen.

Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan oikeus käyttää yrityksen ta- vanomaisia toimisto- yms. välineitä, kuten yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk- laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Käytännön jär- jestelyistä sovitaan paikallisesti. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä.

3.3 Työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisis- ta syistä, ei luottamusmiestä saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toi- mintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Xxxxxx luottamusmiehen kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Osaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muuten sopivaa työtä tai kou- luttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva määräytyy työsopimuslain 7:10 §:n mukaises- ti.

Luottamusmiehestä, osaston luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä saa irti- sanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden toimihenkilöi- den enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä.

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnan- tajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toi- mineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jäl- keen.

Jos luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään

10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2

§:n 2 momentin mukaan.

3.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuute- tun varamiehen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

Jos työnantaja irtisanoo luottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muu- toinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen joh- tuneen toimihenkilön luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

4 KEHITTÄMISTOIMINTA

Yrityksen kilpailukyky ja henkilöstön hyvinvointi edellyttävät yrityksen toiminnan ke- hittämistä. Järjestöt myötävaikuttavat osaltaan yhteistoiminnan kehittämiseen ja henkilöstön voimavarojen hyödyntämiseen näissä kysymyksissä.

Kehittämistoimien tarkoituksena on johtaa tuottavuuden kasvuun, reaalipalkkojen kehittymiseen sekä mielekkäisiin ja kehittäviin työtehtäviin. Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toi- mia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden paranta- miseksi. Näin luodaan toimihenkilölle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä val- miuksiaan uusiin työtehtäviin.

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsit- telee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

5 KOULUTUS

Johdanto

Yrityksen menestyminen edellyttää toimihenkilöiden jatkuvaa kouluttautumista. Jär- jestöt pyrkivät omalta osaltaan edistämään yritysten ja toimihenkilöiden tarpeisiin sopivaa ammatillista koulutusta. Työpaikan yhteistoiminnan kehittämisessä on yhtei- sellä koulutuksella keskeinen merkitys.

5.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimi- henkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä, ellei toisin ole sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssimaksuja, kurssiaineistosta aiheutuvia kustannuksia ja matkakustannuksia. Matkakustannusten korvaukset suoritetaan työehtosopimuksen 22 §:n mukaisesti lukuun ottamatta matka-ajan korvausta, ellei työnantajan ja toimihenkilön kesken toisin sovita.

Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toi- mihenkilö joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta maksettava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava va- paa-aika. Mikäli kurssille osallistuminen tapahtuu toimihenkilön säännöllisenä työai- kana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vähennetä.

Milloin edellä tarkoitettuun koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön va- paapäivänä sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistumisen korvausperus- teista sovitaan tarvittaessa paikallisesti. Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huo- lehdittava siitä, että ao. toimihenkilöille tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.

5.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen voivat järjestää työmarkkinaosa- puolet tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelli- set erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Koulutukseen osallistuvalle yhteistoimintaelimen jäsenelle ja sopimusten edellyttä- mälle toimihenkilöiden edustajalle suoritetaan korvaus kuten kohdassa 5.1 on mää- rätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmie- hen kesken.

5.3 AY-koulutus

5.3.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Ammattiliitto Pro ry:n järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa hait- taa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon sekä kurssipäivien lukumäärään. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvit- tämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Kohdassa 5.3.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mu- kaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan koulutuk- seen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän sopimuksen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.

5.3.2 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään Ammattiliitto Pro ry:n toimesta ja jonka koulutustyöryhmän on hyväksynyt, työnantaja maksaa luottamusmiehelle, osaston luottamusmiehelle, varaluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuutetul- le, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausipalkan, luottamusmiehelle ja osaston luot- tamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojeluluotta- mustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.

Luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osal- listuessaan Ammattiliitto Pro ry:n toimesta järjestettävälle enintään kolmen kuukau- den kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jä- senyhdistyksen puheenjohtajan osalta edellyttäen, että hän työskentelee yritykses- sä, jossa on vähintään 180 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa toimihenkilöä ja hä- nen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan 5.3.2 kohdassa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestäjälle aiheu- tuvien ruokailukustannusten korvaukseksi liittojen välisessä koulutustyöryhmässä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuu- desta.

Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 TIEDOTUSTOIMINTA

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

• Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yri- tyksen taloudellisesta tilasta.

• Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana yrityksen taloudellisesta tilasta selvi- tys, josta käyvät ilmi tilauskannan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustan- nusrakenteen kehitysnäkymät.

• Vuosittain tasa-arvosuunnitelma, mikäli yrityksessä työskentelee säännölli- sesti vähintään 30 henkilöä.

• Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstömäärässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

• Vuosittain yhteistoimintalain edellyttämät koulutustavoitteet, mikäli yritykses- sä työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä

Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa tulee kiinnittää huomiota ikäänty- vien toimihenkilöiden erityistarpeisiin samoin kuin keinoihin ja mahdollisuuksiin, joil- la toimihenkilöt voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää

Yrityksen tulee ilmoittaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 10 §:n tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edusta- jille pyydettäessä kirjallisena. Yrityksissä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti 20 - 29, työnantaja voi esittää selvityksen yrityksen talou- dellisesta tilasta yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudes- sa.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhtei- ta koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä. Henkilöstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työ- markkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.

Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista yrityksen tavanomaisissa tiedotuskanavissa.

Luottamusmiehelle annettavat henkilö- ja tilastotiedot

1. Yleinen tiedonvälitys

Työnantajan tulee yleensä huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoitetaan mah- dollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä välittömäs- ti tai välillisesti koskevista asioista.

2. Erimielisyystapaukset

Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle tai osastoluottamusmiehelle annettava kaikki valituk- sen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

3. Henkilö- ja palkkatilastotiedot

3.1 Henkilötiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot toimialueensa toi- mihenkilöistä:

1. Toimihenkilön suku- ja etunimet

2. Palvelukseen tuloaika

3. Organisatorinen osasto

4. Vaativuusluokka

5. Tilastonimike

Edellä mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista toimihenkilöistä

annetaan kohdissa 1-5 mainitut tiedot niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeis- tään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

3.2 Palkkatilastotiedot

Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa kirjallisesti välit- tömästi sen jälkeen, kun työpaikkaa koskeva EK:lle vuosittain tehtävä tilasto on valmistunut, toimialueensa kaikista toimihenkilöistä toimipaikkakohtaisena keskiar- vona sekä vaativuusluokittain ja sukupuolen mukaan jaoteltuna

a) kuukausipalkka

b) säännöllisen työajan kuukausiansio

Kuukausipalkka (a) sisältää peruskuukausipalkan. Säännöllisen työajan kuukausian- sio (b) sisältää kuukausipalkan lisäksi luontoisetujen ennakonpidätysarvon keski- määrin kuukaudessa, säännölliseltä työajalta maksetut vuoro- ja sunnuntaityölisät sekä tulospalkkiot keskimäärin kuukautta kohti.

Samalla ilmoitetaan myös toimihenkilöiden lukumäärät vaativuusluokittain. Luotta- musmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.

4. Työvoimatiedot

Työvoiman kehitystä koskevina tietoina annetaan luottamusmiehelle neljännesvuo- sittain organisatoristen osastojen puitteissa toimialueensa täysin työkykyisten toi- mihenkilöiden lukumäärät.

Luottamusmiehelle on annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työsuhtee- seen otetusta toimihenkilöstä. Erikseen pyydettäessä on luottamusmiehelle ilmoitet- tava myös määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste.

5. Palkkausjärjestelmä ym.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kul- loinkin voimassa oleviin toimihenkilöstöä koskeviin palkanmääräytymis- ja palkan- laskentajärjestelmiin kuten eri palkkausmuotoihin ja niissä käytettäviin vuoro- ilta- ja yötyötyölisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työlainsäädännön mukaisesti laadittuun luetteloon.

6. Ulkopuolinen työvoima

Työnantaja tiedottaa yrityksen toimihenkilötehtäviin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen luottamusmiehelle sekä mikäli mahdollista myös työsuojelu- valtuutetulle. Jos tiedottaminen ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.

Osapuolet suosittelevat, että alihankintaa ja työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

Osapuolet suosittelevat, että vuokratyövoiman käyttö on pyrittävä rajoittamaan vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireel- lisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista teettää omilla toimihenkilöillä.

7. Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoi- tamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamusmiehille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

7. VOIMAANTULO

Tämä sopimus on voimassa 1.2.2003 alkaen työehtosopimuksen osana. Helsingissä 17.12.2002

SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY

Xxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx

TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Suunnittelu- ja konsulttialan yhteistoimintasopimukseen ja irtisanomis- suojasopimukseen sovitut muutokset on kirjattu suoraan ko. sopimusten teksteihin.

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS LIITE 4

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä

sekä toimihenkilön irtisanoutumista.

Tämä sopimus koskee lisäksi niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotannol- lisista syistä.

Sopimus ei koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita eikä työsopimuslain 7:5 ja 7:7 – 8

§:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

2 § Irtisanomisajat

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnan- tajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

• 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuo- den

• kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta

• kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta

• neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta ja

• kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, toimihen- kilön on irtisanoessaan työsopimuksensa noudatettava 14 päivän ja työsuh- teen

jatkuttua keskeytyksettä yli 5 vuotta kuukauden pituista irtisanomisaikaa.

Toimihenkilö tai työnantaja voi halutessaan sisällyttää irtisanomisaikaan an- saitut, vielä pitämättömät työajan lyhennysvapaat (ns. Pekkas-vapaat).

3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisai- kaa, on maksettava toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorit- tamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, kor- vausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

II TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvotte- lujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisa- nomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoi- man vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koske- vat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toi- mintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon pal- velujen käytön osalta.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhtey- dessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat jul- kiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyri- tään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aika- taulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallis- tuvat yhteistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin pe- rustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistori- aa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määrä- aikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammas- ta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuk- sesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koske-

vat tiedot heti irtisanomisen tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin pe- rustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhisto- riaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen mää- räaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useam- masta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähin- tään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työso- pimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtä- viään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työl- listymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oi- keus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoi- mapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enin- tään yksi kuukausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuu- kautta.

4) lisäksi työntekijällä on oikeus kouluttautumiseen enintään 30 lisä- päivän aikana, jos hänen irtisanomisaikansa on kuusi kuukautta. Tä- tä 30 päivää ei koske jäljempänä oleva rajoitus.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkit- tävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydet- täessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

Edellä sovitun lisäksi toimihenkilöllä on oikeus saada työllistymisvapaata enintään viisi työpäivää työllistymisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen. Edellytyksenä on li- säksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

III IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2

§:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Pöytäkirjamerkintä

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti toimihenkilöstä joh- tuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riit- tävät perusteet irtisanoa toimihenkilö sopimuksen tässä pykälässä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

5 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön raskauden johdosta ei- kä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 lu- vussa säädettyyn perhevapaaseen. Jos työnantaja irtisanoo raskaana tai per- hevapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen joh- tuvan raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Työnantajan pyynnöstä toimihenkilön on esi- tettävä selvitys raskaudestaan.

6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ja toimihenkilön kuuleminen

Toimihenkilön työsopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain 9:1 §:n, 9:2 §:n 1 momentin ja 9:4 - 5 §:n säännöksiä.

7 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 § tai 5 §:ssä määriteltyjen ir- tisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilön, on velvolli- nen maksamaan toimihenkilölle korvausta perusteettomasta irtisano- misesta työsopimuslain 12:2 - 3 §:n mukaisesti.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työ- sopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

8 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen irtisanomisen tai lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan vii- meksi irtisanotaan tai lomautetaan saman työnantajan työssä osan työkyvystään me- nettäneitä toimihenkilöitä ja yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvitta- via toimihenkilöitä. Tällä tarkoitetaan sitä, että huomiota kiinnitetään toimihenkilöiden ammattitaitoon, monipuolisuuteen ja jäljelle jääviin tehtäviin. Tämän lisäksi otetaan huomioon työsuhteen kestoaika ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrä.

9 § Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaa irtisanomista koskevat menettelytavat

Toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvassa irti- sanomisessa noudatetaan työsopimuslain 9:3 - 5 §:n säännöksiä.

YT-lain mukainen kuuden viikon neuvotteluaika lasketaan neuvotteluesityksen tekemisestä.

10 § Irtisanotun toimihenkilön takaisin ottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voidaan poiketa työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään irtisa- nomis- tai päättämistilanteessa erillisenä kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon työnantajan toimenpiteet toimihenkilön uudelleen työllistymisen edistämiseksi.

11 § Lomauttaminen

Lomautusilmoitusaika on vähintään 14 päivää.

Lomautusilmoitusajan palkkaa ei vähennetä irtisanomisajan palkasta.

Työnantaja ja toimihenkilö tai luottamusmies tai, ellei luottamusmiestä ole valit- tu, tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien toimihenkilöiden valit- sema muu edustaja voivat paikallisesti sopia lomautusilmoitusajasta tästä mää- räyksestä poikkeavasti.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa ennakkoselvitystä lomautuksesta.

12 § Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lo- mautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lo- mautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomau- tusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuk- sen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voi- daan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Sopimalla on lomautuksen siirtäminen mahdollista lyhytaikaisista töistä johtuvana useammin kuin kerran, mutta enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitus- tai lomautusaikana ilmaantuneet työt kestävät.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jat- kua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja toimihen- kilön väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alka- mista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Pöytäkirjamerkintä

Xxxxxx toimihenkilö on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruut- tamisesta tai siirtämisestä, toimihenkilö ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aihe utuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa toi- mihenkilö on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

13 § Neuvottelujärjestys

Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

14 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista tai lomautusta koskevassa riidassa ole päästy so- vintoon, työnantaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsi- teltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haasteha- kemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työ- suhde on päättynyt.

15 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 7 §:n 2 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimus- lain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin, kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkomi- nen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimus- lain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättämi- nen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomitta- van korvauksen suuruutta määrättäessä.

V VOIMAANTULO

16 § Voimaantulomääräys

Tämä sopimus on voimassa 1.2.2003 alkaen työehtosopimuksen osana. Espoossa 17.12.2002

SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY

Xxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx

TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Suunnittelu- ja konsulttialan yhteistoimintasopimukseen ja irtisanomis- suojasopimukseen sovitut muutokset on kirjattu suoraan ko. sopimusten teksteihin.

PÖYTÄKIRJA LIITE 5

”Tutustu työelämään ja tienaa”-kesäharjoitteluohjelma

Sopimusosapuolet haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten, kymppiluokkalaisten, lu- kiolaisten ja VALMA-koulutukseen osallistuvien nuorten mahdollisuuksia tutustua työelämään osana "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelmaa.

Ohjelman tarkoituksena on tarjota koululaisille omakohtaista kokemusta toimialan työpaikan toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä antaa koululaisille mahdollisuuden tehdä heille sopivaa käytännön työtä.

Tämän vuoksi osapuolet ovat keskusjärjestöjen 20.12.2016 antaman suosituksen mukaisesti so- pineet seuraavaa:

1. Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia, kymppiluokkalaisia, lu- kiolaisia ja VALMA-koulutukseen osallistuvia nuoria, joiden työsuhde perustuu "Tu- tustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelmaan.

2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työ- suhde voidaan sijoittaa 1.6. - 31.8. väliseen aikaan vuosina 2017-2019. Nuorella voi ol- la vain yksi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla kunakin vuonna.

3. "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 335 euroa vuonna 2017, 345 euroa vuonna 2018 ja 350 euroa vuonna 2019. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut henkilön iästä riippuen.

4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita ra- hanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin peruskoululaisiin, kymppiluokka- laisiin, lukiolaisiin ja VALMA-koulutukseen osallistuviin nuoriin, joiden työsuhde perustuu tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännölli- sen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

Helsingissä 30.1.2017

TEKNLOLOGIATEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY

SKOL RY PÖYTÄKIRJA LIITE 6

TL RY STL RY

SOPIMUS TYÖSSÄ OPPIMISESTA JA AMMATILLISEEN KOULU- TUKSEEN LIITTYVIEN HARJOITTELUMAHDOLLISUUKSIEN LI- SÄÄMISESTÄ

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että suunnittelu- ja konsulttialalla tulee kiinnit- tää huomiota alan työvoiman saatavuuteen tulevaisuudessakin. Tutkintouudis- tusten myötä opintoihin liittyy osana tutkintoa nykyisin pidempiä työharjoittelu- jaksoja työpaikoilla. Niiden avulla opiskelija tutustuu alan työtehtäviin ja työ- paikkoihin ja yritys saa hyvän mahdollisuuden varmistaa ammattitaitoisen työ- voiman saantinsa jatkossakin.

1. TYÖSSÄ OPPIMINEN

Osapuolet toteavat, että ammatilliseen peruskoulutukseen liittyy mahdollisuus to- teuttaa työssä oppimisjaksoja työpaikalla käytännön työtehtävissä ilman työsuh- detta, jolloin työssä oppimisesta sovitaan oppilaitoksen ja yrityksen välisellä so- pimuksella. Tämän johdosta on sovittu seuraavaa:

Työssä oppiminen osana ammatillista peruskoulutusta järjestetään tällaisesta koulutuksesta annetun lain (1998/630) ja asetuksen (1998/811) mukaan siten, että tällainen opiskelija ei ole yrityksessä työsuhteessa. Mahdollista on myös, et- tä tässä tarkoitetun työssä oppijan kanssa laaditaan työsopimus.

Työsuhteessa oleviin noudatetaan yllämainittujen sopijaosapuolten välistä suun- nittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimusta, mikäli he työskente- levät em. sopimuksen soveltamisalan mukaisissa tehtävissä.

Työpaikalla järjestettävä koulutus voi perustua myös 15 vuotta täyttäneen opis- kelijan ja työnantajan välillä tehtyyn määräaikaiseen työsopimukseen (oppiso- pimukseen).

2. KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ MUU HARJOITTELU

Harjoittelijalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ja ovat työssä lukukau- sien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työko- kemusta.

Osapuolet toteavat, ettei koulutuksen edellyttämän työssä oppimisen järjestämi- sellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata yrityksen henkilös- töä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä näkökohdat on tarpeellista todeta paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen tai xxxxx xxxxxxxxx ole, työnantajan ja toimihenki- löiden kesken joko ennen työssä oppimisjakson tai työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitelman kä- sittelyn yhteydessä.

Osapuolet toteavat myös, että työsopimuslain ja voimassaolevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koske- vat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen harjoittelupaikkojen tarjoa- miselle, jos edellä mainittua paikallista menettelytapaa on noudatettu.

3. OIKEUKSIEN JA VELVOLLISUUKSIEN SIIRTYMINEN

TL ry:n ja STL ry:n sopimusoikeudet ja velvollisuudet siirtyvät 18.5.2001 perus- tettavalle Toimihenkilöunioni TU ry:lle.

4. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus astuu voimaan 2 päivänä toukokuuta 2001 ja on voimassa tois- taiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanominen on toimitettava kirjal- lisesti ja irtisanominen astuu voimaan ilmoituksen saapumisesta toiselle osapuo- lelle.

5. PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN

Pöytäkirja katsotaan sopijapuolten allekirjoituksella tulleen heti hyväksytyksi. Espoossa toukokuun 2 päivänä 2001

SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY

TEKNISTEN LIITTO TL RY

SUOMEN TEOLLISUUSTOIMIHENKILÖIDEN LIITTO STL RY

TYÖAIKASOPIMUS LIITE 7

Päivä- ja kaksivuorotyön työajan lyhentämistapaa koskeva pöytäkirja

1 § Tällä pöytäkirjalla sovitaan päivä- ja kaksivuorotyön työajan lyhennyksen toteut- tamisen paikallisesti sovittavasta vaihtoehdosta sen lisäksi, mitä lyhennystavasta on sovittu palkkasopimuksessa.

2 § Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on vuonna 1994 keskimäärin 36,7 tuntia viikossa.

Mainittu keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että 1 §:n mukaiset työajan lyhennykset on otettu huomioon sitä laskettaessa. Tällöin myös arkipyhät sekä ju- hannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan näihin määriin kalenterivuoden aika- na.

3 § Työajan lyhentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään ka- lenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 2 §:n mukaiseen mää- rään viikossa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Vapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Työtuntijärjestelmään merkitsemätön, pitämätön vapaa annetaan viimeistään seu- raavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.

Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erikseen, vaan usean tai kaikkien vapaiden antamisajankohdat vahvistetaan yhdellä kertaa, kut- sutaan tätä suunnitelmaa työtuntijärjestelmäksi. Työtuntijärjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilöiden yksilölliset toivo- mukset vapaiden ajankohdista tuotannon tarpeiden sekä käynti- ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.

Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käy- tettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esi- merkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaika- muotoa koskevien määräysten mukaan.

Ellei edellä mainittua työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan an- tamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita. Samoin menetellään, jos työtuntijärjestelmää muutetaan.

4 § Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

5 § Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.

6 § Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissaolevan toimihenkilön katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon toimihenkilö kuuluu, on tässä so- pimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.

7 § Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittaman työaikajärjestelyn toi- meenpanoa neuvoteltava toimihenkilöiden edustajien kanssa. Neuvotteluissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaikojen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vastaavat seikat.

8 § Tätä sopimusta sovelletaan runkosopimuksen osana.

Helsingissä 17. joulukuuta 1993

TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO

STTK:N TEOLLISTEN TOIMIALOJEN AMMATTIJÄRJESTÖ STTK-T

ERÄÄT ERIKOISTILANTEET

Työsuhteen alkaminen kesken vuotta:

vapaata vapaata

työsuhteen alku

Toimihenkilö pitää työsuhteensa alkamisen jälkeiselle ajalle sattuvat vapaat, mitkä esim. muille saman työryhmä toimihenkilöille ja työntekijöille on ilmoitettu. On mahdollista kui- tenkin laatia hänelle myös henkilökohtainen keskimääräinen viikkotyöaika jäljellä olevaa vuotta varten.

Työsuhteen päättyminen kesken vuotta:

työsuhde päättyy

Mikäli työsuhde päättyy kesken vuoden, maksetaan toimihenkilön työsuhdesaatavat nor- maaliin tapaan. Niitä pitämättömiä vapaita, jotka on merkitty työtuntijärjestelmään, ei täl- löin huomioida. Työtuntijärjestelmään merkitsemättömät pitämättömät vapaat korvataan säännöllisen työajan palkkaa vastaavalla korvauksella.

Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen:

Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päivätyötä koskevien työajan lyhennysvapaiden pitämistä keskeytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aiotut vapaa- päivät muuttuvatkin työpäiviksi.

kolmivuorotyö

päivätyö työaikamuodon vaihtumisajankohta

Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saatetaan kuitenkin an- taa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3.vuorotyö kestää vain lyhyehkön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siirtynyt takaisin päivätyö- hön. Jos toimihenkilön työaikamuoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimihenkilön suhteellinen työaika ei pitene.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

PL 10, (Eteläranta 10), 00131 HELSINKI

puh. (09) 19 231, fax (09) 624 462

xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx, xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY PL 10, (Eteläranta 10), 00131 HELSINKI

puh. 000 000 0000, fax 000 000 0000

xxx.xxxxxx.xx, xxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

AMMATTILIITTO PRO RY

PL 183 (Selkämerenkuja 1 A), 00181 HELSINKI

puh. (09) 172 731, fax (00) 0000 0000

xxx.xxxxxxxxx.xx, xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata