Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimus

Sisällysluettelo

Allekirjoituspöytäkirja 4

1 luku: Yleiset määräykset 7

1 § Sopimuksen ulottuvuus 7

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus 8

3 § Työsuhteen alkaminen 8

4 § Työsuhteen päättyminen 9

5 § Työasu ja suojavaate 10

6 § Kokoontuminen työpaikoilla 10

7 § Keskusjärjestösopimukset 11

8 § Jäsenmaksujen periminen 12

9 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 12

10 § Voimassaolevat etuudet 13

11 § Työrauhavelvoite 13

12 § Sopimuksen voimassaolo 13

2 luku: Palkkaus 14

1 § Palkan maksaminen 14

2 § Päiväpalkka ja osa-aikatyöntekijän palkka 14

3 § Matkakustannukset ja päivärahat 14

3 luku: Vuosiloma 16

1 § Sovellettavat määräykset 16

2 § Määritelmät 16

3 § Vuosiloman pituus ja ansainta 17

4 §Vuosiloman antaminen 18

5 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka 19

6 § Muun kuin kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka 20

7 § Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi 20

8 § Lomaraha 21

9 § Säästövapaa 22

4 luku: Poissaolot 24

1 § Sairausajan palkka 24

2 § Lääkärintarkastukset 27

3 § Perhevapaat 28

4 § Muut poissaolot 31

5 luku: Sopimus Opetushenkilöstön työaika ja palkkaus 33

1 § Soveltamisala 33

2 § Apulaisrehtorin työaika 33

3 § Apulaisrehtorin palkka 33

4 § Opettajan säännöllinen työaika 34

5 § Ilta-, yö-, arkipyhä- ja viikonloppuopetuskorvaus 35

6 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan 35

7 § Kokoaikaisen opettajan palkka 36

8 § Osa-aikaisen opettajan työaika ja palkkaus 38

9 § Kokemuslisät 39

10 § Osastonjohtajan palkka 40

11 § Opettajan henkilökohtainen lisä 40

12 § Kielitaitolisä 41

13 § Kielilisä 41

SIVUTOIMISET TUNTIOPETTAJAT 42

14 § Sivutoimisen tuntiopettajan palkka 42

15 § Muu työ 42

LUOTTAMUSMIES JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU 43

16 § Säännöllinen työstävapautus ja ansionmenetyksen korvaaminen 43

6 luku: Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työaika 45

1§ Säännöllinen työaika 45

2 § Talonmiesten työaika 46

3 § Työajan tasoittumisjärjestelmä 46

4 § Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson 46

5 § Työajan järjestäminen ja lepoajat 47

6 § Vapaat ja arkipyhät 47

7 § Lisä- ja ylityö 48

8 § Iltatyölisä ja yötyökorvaus 49

9 § Lauantaityö 50

10 § Sunnuntaityö 50

11 § Hälytysraha 50

12 § Varallaolo 51

13 § Tuntipalkkajakaja 51

7 luku: Sopimus hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkauksesta 52

1 § Yleiset palkkamääräykset 52

2 § Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka ja tehtäväkohtainen palkanosa

............................................................................................................. 53

3 § Tehtävien vaativuuden muuttuminen 54

4 § Kokemuslisä 54

5 § Henkilökohtainen palkanosa 55

6 § Koulutuslisä 56

7 § Olosuhdelisä 56

8 § Sijaisuus ja lisätehtävät 56

9 § Kielilisä 57

10 § Kielitaitolisä 57

11 § Luottamusmieskorvaus 58

12 § Työsuojeluvaltuutetun palkkio 58

13 § Vaativuusryhmien alimmat palkkaluvut, euroa/kk 59

14 § Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittely 59

8 luku: Sopimus paikallisesta sopimisesta 62

9 luku: Sopimus lomarahan vaihtamisesta vapaaksi 66

10 luku Luottamusmiessopimus 69

11 Luku Koulutussopimus 79

Sivistystyönantajat ry:n, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n,

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n sekä Julkisten ja hyvin- vointialojen liitto JHL ry:n välinen

T Y Ö E H T O S O P I M U S

Allekirjoituspöytäkirja

Ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan työehtosopimuksen allekirjoit- tajajärjestöt ovat 2.3.2018 hyväksyneet sovittelija Xxxxx Xxxxxxx samana päi- vänä antaman sovintoesityksen. Sovintoesityksen mukaisesti Sivistystyönanta- jat ry:n jäseninä olevien ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työntekijöiden työehtoja ja palkkausta koskevaa työehtosopimusta on uudistettu seuraavasti:

1. VOIMASSAOLO

Työehtosopimus on voimassa 1.3.2018-31.3.2021. 1.4.2020 – 31.3.2021 on op- tiovuosi. Optiovuoden palkankorotuksista sovitaan 31.3.2020 mennessä.

2. PALKANKOROTUKSET

Sopimuskauden aikana tehdään kaksi palkkojen korotusta, jotka ovat opetus- henkilöstön ja hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön osalta samat.

1.5.2018 Yleiskorotus 1,2 %, jolla korotetaan henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja, sekä paikallinen erä 0,3 %

1.5.2019 Yleiskorotus 1,1 %%, jolla korotetaan henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja, sekä paikallinen erä 0,4 %

Paikallinen erä lasketaan oppilaitoksen maaliskuun palkkasummasta kumman- kin henkilöstöryhmän osalta erikseen.

Työnantaja jakaa paikallisen erän henkilökohtaisen suorituksen palkitsemista tukevalla tavalla kummankin henkilöstöryhmän osalta erikseen.

Ennen erän jakamista työnantajan on neuvoteltava erän käytön perusteista luot- tamusmiehen kanssa.

3. TYÖEHTOSOPIMUKSEN TEKSTIMUUTOKSET

Työehtosopimuksen tekstimuutokset on kirjoitettu suoraan työehtosopimuk- seen. Muutetut tekstit on lihavoitu.

4. LUOTTAMUSMIESKORVAUS JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN PALKKIO

Luottamusmieskorvausta ja työsuojeluvaltuutetun palkkiota korotetaan 1.3.2018 alkaen 4%.

5. TYÖRYHMÄT

Sopimuskaudella työskentelevät seuraavat työryhmät:

a. Opettajien palkkamääräyksiä käsittelevä työryhmä

Työryhmä käynnistää palkkamääräysten kokonaisuudistuksen. Kokonais- uudistuksen tavoitteena on siirtyä tehtävän vaativuuteen ja työsuorituk- seen perustuvaan palkkausjärjestelmään 1.8.2019.

Työryhmän työn määräaika on 31.10.2018.

b. Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työaika- ja palkkausjärjestelmän kehit- tämistyöryhmä

Työryhmän tehtävänä on kehittää HTP-henkilöstön palkkausjärjestelmää ja palkkausmääräyksiä tarpeen mukaan siten, että muutokset voidaan ottaa käyttöön 1.8.2019.

Uudistuksen keskeiset periaatteet ovat:

Järjestelmä on oikeudenmukainen ja kannustava siten, että se huomioi tehtävän vaativuuden, on selkeä, läpinäkyvä ja hyvistä työsuorituksis- ta palkitseva sekä ottaa huomioon myös oppilaitoksen rahoituksen muodostumisen.

Hyvän työsuorituksen kriteerien tulee olla lähellä omaa työtä, eli työn- tekijällä tulee olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa onnistumiseen.

Työsuorituksen arvioimiseksi tarvitaan riittävästi vaihtoehtoisia kri- teereitä oppilaitoksen tilanteen ja kehitystarpeiden mukaan käytettä- väksi.

Uudistus toteutetaan siten, ettei kenenkään palkka pelkästään järjes- telmämuutoksen vuoksi laske.

Uudessa järjestelmässä on muutosten voimaansaattamiseksi riittävä siirtymäaika.

Lisäksi työryhmä tarkastelee työehtosopimuksen työaikajärjestelmiä ja valmistelee tarpeen mukaan ehdotuksen työehtosopimuksen työaikapank- kia koskevan työehtosopimusmääräysten kehittämisestä.

Työryhmän työn määräaika on 31.3.2019.

c. Tilastotyöryhmä

Osapuolet asettavat työehtosopimuskaudeksi tilastotyöryhmän, jonka teh- tävänä on arvioida ja kehittää oppilaitosten palkkatilastointia ja tilastotie- tojen hyödyntämistä.

d. Yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintatyöryhmä

Työryhmä tarkastelee yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan toimivuutta sekä työelämän laadun, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin pa- rantamista työtä ja työolosuhteita kehittämällä. Lisäksi työryhmä valmis- telee paikallisen sopimisen yhteistä koulutusta sekä seuraa valtakunnalli- sen Työelämä2020-ohjelman mukaista kehittämistyötä.

Työryhmä edistää sitä, että oppilaitoksilla on riittävästi tietoa ja valmiuk- sia laatia mahdollisia toimenpideohjelmia henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi, työssä jaksamisen tukemiseksi ja työurien pidentämiseksi. Toimenpiteet voivat kohdistua sekä työn ja työolosuhteiden kehittämiseen että yksilön työkyvyn tukemiseen Työelämä 2020 mukaisesti tai oppilai- toksessa valittavaan työhyvinvointia tukevaan osa-alueeseen. Sopijaosa- puolet tukevat, seuraavat ja arvioivat työhyvinvoinnin edistymistä. Osana työhyvinvoinnin edistämistä osapuolet suosittavat harkittavaksi työhyvin- vointikortin suorittamista kaikissa työyksiköissä.

5. JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE

Osapuolet toteuttavat jatkuvan neuvottelun periaatetta sopimuskauden aikana siten, että osapuolet neuvottelevat esiin tulevista sopimuksen muutostarpeista toisen osapuolen esityksestä.

6. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO

Tämän sopimuksen mukaiset muutokset ja lisäykset työehtosopimukseen ja siihen liittyviin muihin määräyksiin tulevat voimaan 1.3.2018.

Helsingissä, 2.3.2018 SIVISTYSTYÖNANTAJAT RY OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

1 luku: Yleiset määräykset

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tässä sopimuksessa on sovittu Sivistystyönantajat/Ammatillisten Aikuiskoulutuskeskusten Työnantajayhdistyksen jäseninä olevien yksityisten ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten palveluksessa olevien työntekijöiden työehdot.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli ammatillista koulutusta koskevien lainsäädän- tömuutosten johdosta syntyy tulkintakysymyksiä tämän sopimuksen soveltamisalaan liittyen, ne ratkaistaan en- sisijaisesti keskustasolla. Mikäli yhteistä näkemystä ei löydetä, asia saatetaan sovittelulautakunnan ratkaista- vaksi. Sovittelulautakunnan nimeää valtakunnansovit- telija ottaen huomioon osapuolten järjestöllisen edusta- vuuden.

Sopimus ei kuitenkaan koske:

a) sellaisia oppilaitoksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjoh- tajia ja vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työeh- tosopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja mää- rättäessä.

Soveltamisohje:

Tällä tarkoitetaan sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, joi- den pääasiallisiin tehtäviin kuuluu työnantajan edustajana toimiminen sekä joilla on itsenäinen ja vastuullinen asema organisaatiossa.

b) opetustyössä tilapäisiä luennoitsijoita.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä palkata ja erottaa työntekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsuhteen alkaminen

Työsopimus ja työntekijälle annettavat tiedot

1. Työsopimus tulee tehdä kirjallisena ottaen huomioon työsopimus- lain 1. luvun 3 §:n ja 2. luvun 4 §:n määräykset.

2. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä kulloinkin voimassa olevassa työsopimuslaissa mainituin perustein. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muutoin kuin edellä mainituin perustein tai mää- räaikaisia työsopimuksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassaolevana työsopi- muksena.

3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa ketkä toimivat luotta- musmiehinä ja missä luottamusmiehet ovat tavattavissa. Luottamus- miehellä on oikeus tarkastaa asianomaiseen järjestöön kuuluvien kir- jalliset työsopimukset.

Koeaika

4. Koeajan osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevan työso- pimuslain määräyksiä. Koeaikamääräykset eivät tule osaksi työ- ehtosopimusta.

4 § Työsuhteen päättyminen

Määräaikainen työsopimus

1. Määräaikainen työsopimus päättyy määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa ilman irtisanomisaikaa. Jos työsopimuksen kestoa ei ole määritelty kalenteriajan mukaan, työnantajan on ilmoitettava työn- tekijälle työsopimuksen päättymisen ajankohta viipymättä, kun se tu- lee hänen tietoonsa.

Irtisanomisajat ja -menettely

2. Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan alla mainittu- ja, työsuhteen keskeytymättömästä kestoajasta riippuvia ir- tisanomisaikoja:

- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta

- 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta

- 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta

- 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksensa on irtisanomisaika seuraa- va:

- 14 pv, xxx xxxxxxxx on jatkunut enintään 5 vuotta

- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta

Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

3. Työsuhteen irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain ja yhteis- toimintalain mukaista menettelyä.

4. Työnantajan on suoritettava irtisanominen todistettavasti, vaaditta- essa kirjallisesti ja tällöin siinä on ilmoitettava syy irtisanomiseen.

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

5. Jos toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä päättää työsuhteensa irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvolli- nen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Tämä ei koske niitä tapauksia, joissa työn- tekijällä lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeus purkaa työso- pimus tai muutoin lopettaa työsuhde ilman irtisanomisaikaa.

Lomauttaminen

6. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voi- daan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.

7. Lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työsopimuslain ja yhteistoimintalain mukaan.

5 § Työasu ja suojavaate

Mikäli työnantaja tai työ edellyttää, että työntekijä käyttää työssään tietynlaista asua, suojavaatetta tai jalkineita, työnantaja hankkii ja huoltaa ne.

6 § Kokoontuminen työpaikoilla

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työ- huonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyt- tyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana)

järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mah- dollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaes- sa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. sii- hen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuu- desta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse aikuiskoulutuskeskuksen toimintaa.

c) Pidettävän kokouksen järjestyksestä ja kokoustilojen siis- teydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilön tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehto- sopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

e) Työntekijäliiton ja 1. momentissa mainitun alaosaston ilmoi- tuksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.

7 § Keskusjärjestösopimukset

1. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia keskusjärjestösopimuksia:

Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla Ryhmähenkivakuutussopimus

2. Jos näihin sopimuksiin tehdään muutoksia, on muutosten voimaan- saattamisesta neuvoteltava erikseen.

8 § Jäsenmaksujen periminen

Työnantaja perii työntekijän antamalla valtuutuksella allekirjoittajajär- jestöjen jäsenmaksut palkanmaksun yhteydessä ja tilittää ne liiton il- moittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pi- dätetystä summasta.

9 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ja hyvityssakko

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on neuvoteltava työnantajan ja työntekijöiden luot- tamusmiehen välillä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoitta- vat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neu- vottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa saattaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa kahden viikon kuluessa, ellei toisin sovita ja allekirjoittajajärjestöjen välillä käytävät neuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut, ellei asiasta toisin sovita.

4. Ellei järjestöjen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrys- tä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

5. Työehtosopimuslain (436/1946) 7 - 9 §:ien mukaisen ammatilli- selle aikuiskoulutuskeskukselle ja paikalliselle ammattiyhdistyk- selle tuomittavan hyvityssakon enimmäismäärä on 2.590 euroa.

10 § Voimassaolevat etuudet

Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja työntekijän vä- liseen sopimukseen tai työnantajan yksipuoliseen päätökseen perustu- via etuisuuksia, jotka eivät perustu tai ole perustuneet työehto- tai toimiehtosopimukseen.

11 § Työrauhavelvoite

Kaikki tähän työehtosopimuksen tai sen yksittäiseen määräykseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä työehtosopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjan mukai- sesti jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuut- ta viikkoa ennen sen päättymistä ole kumpikaan sopijapuolista kirjalli- sesti irtisanonut.

2. Työehtosopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettä- vä muutosesityksiä koskeva muistio toiselle sopijapuolelle.

3. Työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopi- mus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jomman- kumman osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

2 luku: Palkkaus

1 § Palkan maksaminen

1. Palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta on sovittu palk- kausta koskevissa luvuissa 5 ja 6.

2. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla työntekijän käytettävissä. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain pakottavista syistä.

Jos työntekijän palkka erääntyy sellaisena päivänä, jolloin pankit pide- tään suljettuina, erääntymispäivänä pidetään lähinnä edeltävää arki- päivää.

Sellaiset lisät, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn mukaan, maksetaan viimeistään laskentakautta seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.

Jos työntekijällä on työsuhteeseen tullessaan kokemuslisään oikeutta- vaa työkokemusta, myönnetään lisä heti työsuhteen alusta. Uudet ko- kemuslisät maksetaan oikeuden saavuttamista seuraavan kuukauden alusta.

2 § Päiväpalkka ja osa-aikatyöntekijän palkka

1. Päiväpalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään jakajana kunkin kuukauden kalenteripäivien lukumäärää.

2. Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palkka määräytyy sovitun työ- ajan ja työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan suhteessa.

3 § Matkakustannukset ja päivärahat

Työntekijälle, joka matkustaa työnantajan määräyksestä, korvataan syntyneet matkakustannukset noudattaen verohallinnon kulloinkin

voimassa olevaa päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksis- ta.

3 luku: Vuosiloma

1 § Sovellettavat määräykset

Työntekijän vuosilomaetuudet määräytyvät voimassa olevan vuosilo- malain ja tämän sopimuksen mukaan.

2 § Määritelmät

1. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.

2. Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymis- vuosi päättyy.

3. Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

4. Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovelletta- essa lueta lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää.

5. Kokonainen kalenteriviikko kuluttaa vuosilomaa viisi päivää. Arki- pyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä. Niissä vuosilomalain kohdissa, joissa käytetään 12,18 tai 24 arkipäivän käsitettä, tarkoitetaan tässä sopimuksessa vastaavasti 10, 15 tai 20 arkipäivää.

6. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava ka- lenterikuukausi.

7. Säästövapaa on lomavuoden lomapäivistä myöhemmin pidettäväksi siirretty loman osa.

3 § Vuosiloman pituus ja ansainta

1. Vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:

a. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jat- kunut alle vuoden, vuosilomapäivien lukumäärä on seuraavan taulukon mukainen:

Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet

Lomapäivien

lukumäärä

b. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jat- kunut vähintään vuoden, vuosilomapäivien lukumäärä on seu- raavan taulukon mukainen:

Täydet lomanmää-

räytymciskuukaudet

Lomap)äivien

lukumäärä

c. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jat- kunut vähintään vuoden ja jolla on kokemuslisiin hyväksi luet- tavaa työkokemusta maaliskuun loppuun mennessä vähintään 15 vuotta, vuosilomapäivien lukumäärä on seuraavan taulukon mukainen:

Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Lomapäivien lukumäärä	3	5	8	10	13	16	19	23	25	30	33	38

2. Työntekijän todellisen vuosiloma-ajan pituus on aina vähintään sa- ma kuin mikä se olisi vuosilomalain mukaan.

Soveltamisohje:

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kuitenkin aina tä- män sopimuksen taulukoiden sekä vuosilomapalkkaa ja loma- korvausta koskevien määräysten mukaan.

3. Täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy vuosilomalain 6 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje:

Opetushenkilöstön osalta työssäoloon rinnastetaan ne päivät, joilta työnantaja maksaa palkan lukuun ottamatta lauantaita ja sunnuntaita.

4 §Vuosiloman antaminen

1. Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana.

2. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma- ajaksi määrätään koko kalenteriviikko maanantaista sunnuntaihin. Täydellä kalenteriviikolla kuluu viisi vuosilomapäivää. Arkipyhät ei- vät kuluta vuosilomapäiviä.

3. Kukin vuosilomapäivä kuluttaa viikon tai jakson säännöllistä työai- kaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.

4. Osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelevälle toimihenkilölle, joka työskentelee keskimäärin vähemmän kuin viisi päivää kalenteriviikos- sa, annetaan vuosiloma siten, että lomaan sisältyvien työpäivien ja va- paan osuus muodostuvat yhtä suuriksi.

5 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka

Palkan määrä

1. Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta työsopimuksensa mu- kainen normaali kuukausipalkka.

Työaikakorvaukset

2. Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy sään- nöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys vuosilomapalk- kaan ja vuosilomakorvaukseen. Hälytysraha ja varallaolokorvaus eivät ole työajalta maksettavaa korvausta

eikä niitä huomioida vuosilomapalkkaa tai vuosilomakorvausta lasket- taessa.

Työaikakorvaukset otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausi- palkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä pro- senttiluvulla, joka osoittaa kuinka monta prosenttia lomanmääräyty- misvuoden aikana maksetut työaikakorvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisen työajan palkoista.

Vuosilomapalkan laskeminen, kun työaika ja palkka muuttuvat loman- määräytymisvuoden aikana

3. Lomapalkka lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaan silloin, kun työntekijän työsopimuksen mukainen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana ja muutos on kes- tänyt yhteensä vähintään yhden kalenterikuukauden tai yhdessä tai useammassa osassa 30 kalenteripäivää.

Kuukausipalkkaisen työntekijän prosenttiperusteinen lomapalkka las- ketaan käyttäen seuraavia prosentteja:

- 3 luvun 3 §:n 1 a -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 9 prosent- tia,

- 3 luvun 3 §:n 1 b -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 13 pro- senttia; ja

- 3 luvun 3 §:n 1 c -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 16 pro- senttia

Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymi- sen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka las- ketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräy- tyvän kuukausipalkan mukaan.

Vuosilomapalkan maksaminen

4. Työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka varsinaisena palkanmak- supäivänä.

Vuosilomakorvauksen määräytyminen

5. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomakorvaus vuosilomapäi- vää kohti on 1/21 kuukausipalkasta.

6. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan määräytyessä 3 kohdan prosenttiperusteisen laskennan mukaan, vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti on tällöin vuosilomapalkan määrä jaettuna lo- manmääräytymisvuonna ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.

6 § Muun kuin kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

Muun kuin kuukausipalkalla työskentelevän henkilön vuosilomapalk- ka määräytyy työehtosopimuksen 3 luvun 5 §:n 3. kohdan mukai- sesti.

7 § Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi

Jos työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvy- tön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai

säästövapaapäivät myöhäisempään ajankohtaan, mikäli työnteki- jä pyytää loman siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. Työntekijällä on vastaava oikeus vuosiloman tai säästövapaan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työ- kyvytön.

Työntekijän on loman siirtoa pyytäessään esitettävä työkyvyttömyy- destään lääkärintodistus tai muu työnantajan määrittelemä luotettava selvitys.

Jos työntekijä ei pyydä loman siirtämistä, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle.

8 § Lomaraha

Lomarahan määrä

1. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on

- 3 luvun 3 §:n 1 a -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 4 prosent- tia,

- 3 luvun 3 §:n 1 b -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 5 prosent- tia; ja

- 3 luvun 3 §:n 1 c -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 6 prosent- tia

lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.

Jos kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy vuo- silomalain 10 §:n 4 momentin perusteella prosenttiperusteisesti, mak- setaan lomaraha kuitenkin yllä olevien määräysten mukaisesti.

2. Muissa palkkausmuodoissa työntekijän lomaraha on 50 prosenttia hänen vuosilomapalkastaan.

Lomarahan maksaminen

3. Lomaraha maksetaan heinäkuun palkan yhteydessä.

4. Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä siten kuin palkan maksamisesta työsuhteen päättyessä on sovittu.

5. Työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähem- män kuin neljä kuukautta, ei ole oikeutta lomarahaan. Lomarahaan ei ole oikeutta työntekijällä, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsuhteen.

9 § Säästövapaa

Sopiminen

1. Säästövapaajärjestelmä määräytyy vuosilomalain 27 §:n ja seuraa- vien määräysten mukaan. Säästövapaan käyttäminen edellyttää työn- antajan ja työntekijän välistä kirjallista sopimusta. Sopimuksessa tulee todeta säästettävien päivien enimmäislukumäärä sekä milloin säästö- vapaa viimeistään on pidettävä. Sopimus voidaan solmia kuitenkin enintään 5 vuodeksi.

2. Lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi on sovittava viimeistään silloin kun toimihenkilölle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä lo- mansa ajankohdasta.

Siirrettävät päivät

3. Säästövapaaksi voidaan siirtää 15 päivää ylittävä osuus 3 luvun 3

§:n mukaan määräytyvästä vuosilomasta

- a -kohdan osalta enintään 5 päivää

- b -kohdan osalta enintään 10 päivää ja

- c -kohdan osalta enintään 15 päivää

Vapaan pitäminen

4. Säästövapaat pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Jollei sääs- tövapaan ajankohdasta voida sopia, on toimihenkilön ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alka- mispäivää. Säästövapaa annetaan täysinä päivinä, ellei muuta sovita.

Pitämättä jääneet säästövapaat

5. Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaas- ta maksettava lomakorvausta koskevien määräysten mukaisesti.

Työkyvyttömyys säästövapaan alkaessa ja aikana

6. Työntekijän oikeus siirtää säästövapaa työkyvyttömyyden vuoksi määräytyy tämän työehtosopimuksen 3 luvun 7 §:n mukaisesti.

4 luku: Poissaolot

1 § Sairausajan palkka

Palkanmaksun edellytykset

1. Sairausajan palkka maksetaan työntekijän ollessa sairauden tai tapa- turman vuoksi työkyvytön, mikäli työntekijä ei ole aiheuttanut työky- vyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella.

Työntekijän ilmoitusvelvollisuus

2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttö- myydestä ja sen arvioidusta kestosta.

3. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työkyvyttömyydestään lää- kärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnte- kijä käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lää- kärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Ensisijaises- ti on käytettävä työterveyshuollon lääkäriä.

Soveltamisohje:

Työnantaja voi hyväksyä poissaoloajan palkanmaksun perusteeksi myös työntekijän oman ilmoituksen. Työn- antaja määrittelee sen ajanjakson pituuden, jonka osal- ta näin menetellään. Työnantajalla on kuitenkin aina oikeus vaatia jokaisesta poissaolosta lääkärintodistus.

Sairausajan palkallisen jakson pituus

4. Sairausajan palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto	Sairausajan palkan kesto
alle yksi kuukausi	enintään sairasvakuutuslain tar- koittamalta karenssiajalta
vähintään 1 kuukausi, ei kuiten- kaan 3 vuotta	enintään 28 kalenteripäivältä (4 viikkoa)
vähintään 3 vuotta, ei kuitenkaan 5 vuotta	enintään 35 kalenteripäivältä (5 viikkoa)
vähintään 5 vuotta, ei kuitenkaan 10 vuotta	enintään 42 kalenteripäivältä (6 viikkoa)
vähintään 10 vuotta	enintään 56 kalenteripäivältä (8 viikkoa)

5. Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työta- paturma, työntekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammatti- tauti, maksetaan sairausajan palkkaa 84 kalenteripäivältä (12 viikkoa).

Sairausajan palkanlisä

6. Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy sään- nöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada vastaava lisäys sairausajan palkkaan. Sairausajan palkkaa korotetaan samalla prosenttiluvulla kuin edellä mainitut työaikalisät ovat olleet edellisen palkanmaksukauden palkasta.

Sairauden uusiutuminen

7. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän ku- luessa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on vel- vollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuiten- kin saman sairauden näin uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta.

Päiväraha

8. Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy sairaus- ajalta työnantajalle siltä osin, kun päivärahan määrä ei ylitä työnteki- jän samalta ajalta saamaa palkkaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Toimihenkilön, jonka tehtävien hoito on keskeytynyt määrä- ajaksi koulun tai oppilaitoksen toiminnan keskeytyksen vuoksi, päiväraha tai muu 10. kohdassa tarkoitettu korvaus suoritetaan työnantajalle, kun toimihenkilö on ollut oikeutettu päivärahaan tai muuhun korvaukseen, mutta toimihenkilö ei ole hakenut työkyvyttömyyden johdosta vapaata.

9. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä it- sestään johtuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 11 luvun 1 §:n - 4 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osit- tain päivärahana suorittamatta.

10. Mikäli työntekijä saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman va- kuutuksen perusteella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sai- rausajalta työnantajalle siltä osin, kun tämä päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.

11. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä maini- tuista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus saada kor- vaus tai periä sen määrä takaisin työntekijältä siltä osin kuin korvaus ei ylitä samalta ajalta maksettua palkkaa.

Karanteeni

12. Työntekijälle, joka on tartuntatautilain 16 §:n 2 momentin mukaan (ns. karanteenitapauksissa) määrätty olemaan poissa työstään, makse- taan poissaolon ajalta sairausajan palkkaa.

Päihdeongelmaisen laitoshoito

11. Sairausajan palkkaa maksetaan myös silloin, kun päihdeongel- mainen työntekijä on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovit- tuaan tällaisesta hoidosta työnantajansa kanssa.

2 § Lääkärintarkastukset

Palkanmaksun edellytykset

1. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tut- kimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on il- moitettu etukäteen työnantajalle.

Palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa:

a. Sairauden toteaminen

Työntekijän käydessä sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkä- rintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä la- boratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutki- muksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

b. Sairauden jatkohoito

Työntekijän käydessä aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkä- rintarkastuksessa silloin, kun

− sairaus jatkuu ja työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärintar- kastukseen

− krooninen sairaus edellyttää ao. erikoisalan lääkärin suorittamaa tarkastusta hoidon määrittelemiseksi

− kyseessä on muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon mää- rittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos vastaanottoai- kaa ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

− kyseessä on syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen ai- heuttama työkyvyttömyys.

c. Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden hoitotoimenpiteiden ajalta, jos hammas- sairaus aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammas- lääkärin antamalla todistuksella.

d. Synnytystä edeltävät tutkimukset

Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääke- tieteellisissä tutkimuksissa, mikäli työntekijä ei ole saanut vastaanot- toaikaa työajan ulkopuolella.

e. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset

Työntekijän osallistuessa lakisääteiseen, työterveyshuollon toiminta- suunnitelmassa hyväksyttyyn tai työnantajan edellyttämään terveys- tarkastukseen tai näihin liittyviin jälkitarkastuksiin. Tällöin palkkaa ei vähennetä matkojen ajalta. Lisäksi työnantaja suorittaa korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitar- kastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivä- rahan.

3 § Perhevapaat

1. Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Mitä tässä pykälässä on sovittu äitiysvapaasta ja isyysvapaasta, so- velletaan myös alle 7-vuotiaan lapsen adoptioon.

Äitiysvapaan ja isyysvapaan palkallisuus ja päiväraha

3. Työntekijälle maksetaan äitiysvapaan alusta lukien täysi palkka 72 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta.

Mikäli ennen äitiysvapaata alkanut palkaton poissaolo jatkuu äitiysva- paan aikana, ei työnantajalla ole tältä ajalta palkanmaksuvelvollisuut- ta. Tämä ei koske raskauteen liittyvää palkatonta poissaoloa.

4. Työntekijälle maksetaan isyysvapaan alusta lukien täysi palkka 6 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta.

5. Siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa äitiys- tai isyysvapaan palkkaa, suoritetaan äitiys- tai isyysraha sairausvakuutuslain 7 luvun 4 §:n pe- rusteella työnantajalle lukuun ottamatta vuosiloma-aikaa.

Jos äitiys- tai isyysrahaa ei makseta työntekijän laiminlyönnin johdos- ta, vähennetään palkasta menetettyä äitiys- tai isyysrahaa vastaava osa.

Poissaoloajan vaikutus työsuhde-etuuksiin

6. Työntekijän ollessa poissa työstä pidempään kuin lakisääteisen äiti- ys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoai- kaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

Tilapäinen hoitovapaa

7. Alle 10 -vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti, on lapsen huoltajalla tai lapsesta elatusvastuussa olevalla vanhemmalla oikeus saada palkkaa enintään 3 työpäivältä sairausajan palkkaa kos- kevien määräysten mukaisesti. Palkka maksetaan sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Soveltamisohje:

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkkaa maksetaan, jos toisella huoltajista ei ole ansiotyönsä, työaikansa tai muun pakottavan esteen johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava tämän työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys.

Tarvittaessa on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoi- taa lasta.

Työntekijä, joka edellä mainitun syyn takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnanta- jalle, sekä mikäli mahdollista siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.

Mikäli työntekijän on välttämätöntä lapsen hoitamiseksi olla poissa työstä yli 3 työpäivän ajan, järjestetään hänelle mahdolli- suus palkattomaan poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

Elatusvastuussa olevana vanhempana tarkoitetaan lapsen biolo- gista vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu tai joka ei ole lapsen huoltaja.

Vaikeasti sairas lapsi

8. Työntekijällä, joka on oikeutettu sairausvakuutuslain 10 luvun mu- kaiseen vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnet- tävään erityishoitorahaan, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen ko. päätöksen mukaiseen lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaolo on palkatonta.

Poissaolo pakottavista perhesyistä

9. Jos perheessä sattuu äkillinen sairaustapaus, työntekijällä järjeste- tään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon. Täl- laisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

4 § Muut poissaolot

Lähiomaisen kuolema ja hautajaiset

1. Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten johdosta järjestetään työnte- kijälle mahdollisuus lyhyeen enintään yhden päivän poissaoloon. Täl- laisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansiota vä- hennetä.

Soveltamisohje:

Lähiomaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, puolisoa, avopuolisoa sekä veljiä ja sisaria.

Appivanhemmilla tarkoitetaan myös avopuolison vanhempia, jos avopuolisoihin sovelletaan lakia avopuolisoiden yhteista- louden purkamisesta.

Vihkiminen, parisuhteen rekisteröiminen ja merkkipäivä

2. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään ja pari- suhteen rekisteröimistä varten, mikäli vihkimis- tai rekisteröimispäivä on hänen työpäivänsä.

3. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Maanpuolustus

4. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsunta- tilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

5. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin tai siviilipal- veluksen täydennyspalvelukseen, maksetaan hänelle palkan ja reservi- läispalkan erotus osallistumispäiviltä, mikäli ne olisivat olleet toimi- henkilön työpäiviä. Vapaapäiviltä vähennystä ei suoriteta.

6. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvalle naispuoliselle työnteki- jälle annetaan palkatonta vapaata asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työsuhteeseen perustuvia etuuksia.

Yhteiskunnallinen ja ammattiyhdistystoiminta

7. Kunnanvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnalli- sia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai

-toimikunnan jäsenenä olevalle työntekijälle maksetaan palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotus, mikäli edel- lä mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suoritta- masta ansionmenetyksen korvauksesta. Kokoukseen osallistuminen ei vähennä vuosilomaetuja.

8. Työntekijälle järjestetään mahdollisuus osallistua työeh- tosopimuksen allekirjoittajajärjestön sekä keskusjärjestön päättävien elinten kokouksiin. Tällainen poissaolo ei aiheuta toimihenkilön ansion alenemista.

Poissaolosta sopiminen

9. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on työntekijän sovittava työnantajan kanssa.

5 luku: Sopimus Opetushenkilöstön työaika ja palkkaus

1 § Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan opetushenkilöstön lisäksi myös työntekijään, jonka työsopimuksen mukaisiin tehtäviin kuuluu koulutuksen ja ope- tuksen suunnittelua sekä opettamista.

2 § Apulaisrehtorin työaika

1. Opetustuntimäärä on 100 - 350 kalenterivuodessa.

2. Apulaisrehtorin toimessa noudatetaan kokonaistyöaikaa. Apulais- rehtori työskentelee soveltuvin osin toimistotyöajan mukaista työaikaa koskevien määräysten mukaisesti kuitenkin työn erikoisluonne huo- mioon ottaen.

3. Työn erikoisluonteesta johtuen apulaisrehtorin tehtäväkokonaisuus muodostuu osittain tehtävistä, joiden sijoittaminen tarkasti rajattuun työaikajärjestelmään tai päivittäiseen työaikaan on vaikeaa sekä osit- tain tehtävistä, jotka voidaan suorittaa muuallakin kuin varsinaisella työpaikalla. Lisäksi työmäärä vaihtelee vuoden eri aikoina huomatta- vasti. Näistä syistä apulaisrehtorin työaika muodostuu joustavaksi poi- keten tältä osin edellä mainitusta työajasta.

3 § Apulaisrehtorin palkka

1. Apulaisrehtorin kuukausipalkka määräytyy seuraavan palkkaryh- mittelyn perusteella:

Palkat 1.5.2018 alkaen:

Ylempi korkeakoulututkinto	3 375,83 €	-	5 432,37 €
Muu tutkinto	3 266,86 €	-	5 213,92 €

Palkat 1.5.2019 alkaen:

Ylempi korkeakoulututkinto	3 412,96 €	-	5 492,13 €
Muu tutkinto	3 302,80 €	-	5 271,27 €

2. Apulaisrehtorin palkkaa määriteltäessä on otettava huomioon hänen tehtäviensä vaativuus ja vastuullisuus. Lisäksi on otettava huomioon hänen kykynsä ja taitonsa suoriutua tehtävistään sekä näiden omi- naisuuksien lisääntyminen työsuhteen aikana.

3. Apulaisrehtorin saavutettua palkkaryhmittelyssä edellytetyn päte- vyyden tarkistetaan hänen palkkaustaan seuraavan kuukauden alusta vähintään uuden palkkaryhmittelyn alarajaan, ottaen kuitenkin huomi- oon edellä kohdassa 2 mainitut palkanmääräytymisperusteet.

4 § Opettajan säännöllinen työaika

1. Kokoaikaisen opettajan säännöllinen työaika on 38 tuntia 20 mi- nuuttia viikossa.

2. Säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopia järjestettäväksi myös siten, että se tasoittuu enintään vuoden aikana keskimäärin 38 tuntiin 20 minuuttiin viikossa.

Vuoden tasoittumisjakso voidaan ylittää.

3. Työajan ylitys korvataan rahana tai vastaavana vapaana. Tuntipalk- ka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 163.

4. Opettajalla ei saa olla ilman hänen suostumustaan oppitunteja enempää kuin 33 tuntia viikossa. Em. tasoittumista koskevia määräyk- siä sovelletaan myös oppituntien osalta.

Mikäli tasoittumisjakson oppituntien määrä ylittää keskimäärin 33 tuntia viikossa, maksetaan ylittäviltä tunneilta 3. kohdan mukainen korvaus.

Mikäli tasoittumisjakson aikana opettajalle maksetaan 3 kohdan pe- rusteella korvausta keskimääräisen viikkotyöajan ylittämisestä, ei vas- taavalta tuntimäärältä enää makseta tämän sopimuskohdan mukaista korvausta.

Oppituntien määrä tulee pyrkiä tasoittamaan tasoittumisjakson aikana.

5. Päivittäinen säännöllinen työaika sijoitetaan yleensä kello 7 ja 16 väliseen aikaan, jollei toisin sovita.

5 § Ilta-, yö-, arkipyhä- ja viikonloppuopetuskorvaus

1. Tavanomaisen päivittäisen työajan jälkeen ennen kello 22.00 sekä lauantaina kello 7.00–22.00 annetusta opetuksesta maksetaan 15 %:n korvaus. Kello 22.00–7.00 välisenä aikana annetusta opetuksesta mak- setaan 30 %:n korvaus. Arkipyhänä tai sunnuntaina annetusta opetuk- sesta maksetaan 50 %:n korvaus.

Samoin korvataan työnantajan kyseisiin ajankohtiin määräämät muut tehtävät.

2. Ilta-, yö- ja viikonloppuopetuksesta maksettavat korvaukset laske- taan korottamattomasta tuntipalkasta, joka saadaan jakamalla opetta- jan kuukausipalkka kokemusvuosilisineen luvulla 143. Osa-aikaisen opettajan tuntipalkka lasketaan kuukausipalkasta, jonka hän saisi ko- koaikaisena.

3. Xxxxxxx on maksettava viimeistään työn tekemistä seuraavan ka- lenterikuukauden aikana.

6 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan

1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, jou- lupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista.

Jollei näitä päiviä ole mahdollista antaa vapaapäiväksi, on vastaava kokonainen ylimääräinen vapaapäivä pyrittävä antamaan jonakin muuna päivänä saman viikon tai työaikajakson kuluessa.

2. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa kahdeksan (8) tuntia.

7 § Kokoaikaisen opettajan palkka

1. Kokoaikaisen opettajan, jolla on ammatillisen oppilaitoksen tai ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opettajan kelpoisuus lukuun ot- tamatta opettajankoulutusta, kuukausipalkka määräytyy seuraavan palkkaryhmittelyn perusteella:

Palkat 1.5.2018 alkaen:

Ylempi korkeakoulututkinto	3 373,06 €	-	3 952,31 €
Alempi kork.tutk., amk, insinöörin tutk.	3 204,34 €	-	3 665,82 €
Opistoasteen tutkinto	2 799,40 €	-	3 209,68 €
Muu tutkinto	2 666,11 €	-	3 056,86 €

Palkat 1.5.2019 alkaen:

Ylempi korkeakoulututkinto	3 410,16 €	-	3 995,79 €
Alempi kork.tutk., amk, insinöörin tutk.	3 239,59 €	-	3 706,14 €
Opistoasteen tutkinto	2 830,19 €	-	3 244,99 €
Muu tutkinto	2 699,54 €	-	3 090,49 €

2. Muun kuin 1 kohdassa tarkoitetun kokoaikaisen opettajan kuukausipalkka määräytyy seuraavan palkkaryhmittelyn perusteella:

Palkat 1.5.2018 alkaen:

Ylempi korkeakoulututkinto	2 697,92 €	-	3 161,79 €
Alempi kork.tutk., amk, insinöörin tutk.	2 566,43 €	-	2 933,00 €
Opistoasteen tutkinto	2 153,01 €	-	2 450,68 €
Muu tutkinto	2 051,74 €	-	2 334,01 €

Palkat 1.5.2019 alkaen:

Ylempi korkeakoulututkinto	2 727,60 €	-	3 196,57 €
Alempi kork.tutk., amk, insinöörin tutk.	2 594,66 €	-	2 965,26 €
Opistoasteen tutkinto	2 176,69 €	-	2 477,64 €
Muu tutkinto	2 074,31 €	-	2 359,68 €

3. Jos opettaja on suorittanut opettajankoulutuksen, palkkaryhmittelyn ylä- ja alarajoja korotetaan kymmenellä prosentilla.

4. Kokoaikaisen opettajan palkkaa määriteltäessä työsuhteen alkaessa ja sen jatkuessa on otettava huomioon hänen tehtäviensä vaativuus ja vastuullisuus. Lisäksi on otettava huomioon hänen kykynsä ja taitonsa suoriutua tehtävistään sekä näiden ominaisuuksien lisääntyminen työ- suhteen aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Palkkaa määriteltäessä noudatetaan sopijaosapuolten yhteistä muistiota 18.9.2008.

5. Kokoaikaisen opettajan saavutettua palkkaryhmittelyssä edellytetyn pätevyyden tarkistetaan hänen palkkaustaan seuraavan kuukauden alusta vähintään uuden palkkaryhmittelyn alarajaan, ottaen kuitenkin huomioon edellä kohdassa 4 mainitut palkanmääräytymisperusteet.

Pöytäkirjamerkintä:

4 §:n 4 ja 5 kohtia sovelletaan 1.2.1994 ja sen jälkeen alkanei- siin työsuhteisiin sekä ennen ao. ajankohtaa alkaneisiin työsuh- teisiin mikäli palkkaperusteissa tapahtuu 4 tai 5 -kohtien mu- kainen muutos (mm. opettajankoulutus).

8 § Osa-aikaisen opettajan työaika ja palkkaus

1. Osa-aikaisen opettajan, jonka säännöllinen viikkotyöaika työsopi- muksen mukaan on alle 38 tuntia 20 minuuttia viikossa, mutta kui- tenkin keskimääräin vähintään 16 tuntia viikossa, kuukausipalkka on samassa suhteessa kokoaikaisen palkkaa alempi kuin viikoittai- nen työaika on kokoaikaisen viikkotyöaikaa (38 h 20 min) lyhyem- pi.

Pöytäkirjamerkintä:

31.1.2017 voimassa olevissa osa-aikaisissa työsuhteissa palkka ei tämän määräyksen johdosta alene.

Esimerkki: Opettajalla on sovittu 19 tunnin viikoittainen työai- ka. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti sovitun työajan lisäyk- sen johdosta hänen keskimääräinen viikoittainen työaikansa pi- tenee 15 minuuttia. Jos opettajalle ei voida osoittaa lisätyötä tai sitä voidaan tarjota keskimäärin alle 15 minuuttia viikossa, hä- nen palkkansa ei alene.

2. Osa-aikaisen opettajan työaika voidaan paikallisesti sopia järjestet- täväksi myös siten, että se tasoittuu enintään vuoden aikana sovittuun tuntimäärään.

3. Jos osa-aikaisen opettajan työaikaa ei ole työsopimuksessa määri- telty kiinteänä viikkotyöaikana, käytetään tasoittumisjaksona palkan- maksukautta ja palkka maksetaan näin saadun viikkotyöajan perus- teella kuukausittain. Paikallisesti voidaan sopia pidemmästä tasoittu- misjaksosta.

4. Jos 2 kohdassa tarkoitetun opettajan palkallisen poissaolon viikoit- tainen työaika ei ole tiedossa, opettajalle maksetaan edellisen vuosi- neljänneksen keskimääräisen työajan perusteella määräytyvä palkka.

5. Huhtikuun 30. päivänä 1991 palveluksessa olleen osa-aikaisen opet- tajan viikoittaiseen työaikaan tulee sisällyttää muuta työaikaa kuin op- pitunteja seuraavasti:

Opetustuntien lukumäärä Muu työaika viikossa tuntia/viikossa

16 - 18 1,5

19 - 25 2,5

26 - 32 3

33 - 35 4

9 § Kokemuslisät

1. Palveluvuodet	5 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Prosentit	5 %	5 %	5 %	5 %

2. Kokemuslisät lasketaan kuukausipalkan ja edellisten kokemuslisien yhteismäärästä.

3. Kokemuslisään oikeuttavaksi palveluajaksi luetaan oppilaitoksessa päätoimisena rehtorina tai opettajana palveltu aika.

4. Kokemuslisään oikeuttavaksi palvelukseksi voidaan

lukea päätoimiseksi katsottavaa palvelua opetusaluetta vastaavalla käytännöllisellä alalla.

5. Kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan täytyttyä tarkistetaan palk- ka kokemuslisän täyttymistä seuraavan kuukauden alusta lukien ko- kemuslisän edellyttämällä prosenttimäärällä.

6. Ennen 1.9.2008 alkaneiden työsuhteiden osalta ei vuosilomaoikeut- ta laskettaessa sovelleta aiemmin voimassa olleen opetushenkilöstön työaikaa ja palkkausta koskevan sopimuksen 8 §:n 4. momentin mu-

kaista viiden vuoden rajausta. Siten vuosilomaan oikeuttavaksi palve- luksi voidaan lukea päätoimiseksi katsottavaa palvelua opetusaluetta vastaavalla käytännöllisellä alalla tai toisen työnantajan palvelusta, josta on olennaista hyötyä työtehtävissä.

Työntekijän on esitettävä hyväksyttävä selvitys työkokemuksestaan ennen kuin se otetaan huomioon lomanansainnassa.

Saatuaan edellä tarkoitetun selvityksen työnantaja päättää, luetaanko työkokemus hyväksi vuosilomaan ja kokemuslisiin oikeuttavaa palve- luaikaa laskettaessa.

Aiempi työkokemus lasketaan hyväksi viiden vuoden ylittävältä osal- taan vasta lomanmääräytymisvuoden 1.4.2013 – 31.3.2014 alusta lu- kien niissä tapauksissa, joissa edellä tarkoitettua kokemusta ei aikai- semmin ole laskettu mukaan palvelusaikaan.

10 § Osastonjohtajan palkka

Osastonjohtajalle maksetaan 34,61 (1.3.2012) euron kuukausipalkkio.

11 § Opettajan henkilökohtainen lisä

1. Opettajalle voidaan maksaa henkilökohtaista lisää henkilökohtaisen työtuloksen tai/ja ammatinhallinnan perusteella ottaen huomioon mm. opettajan monitaitoisuus/käytettävyys, kyky tehdä oma-aloitteisia rat- kaisuja, kehityshakuisuus ja työetiikka. Mikäli aikuiskoulutuskeskuk- sessa on käytössä muita tuloksellisuuden mittareita, kuten viranomais- ten palaute työllistymisestä, jotka ovat yhteisesti hyväksyttyjä, voi- daan käyttää myös niitä.

Työnantajan tulee selvittää yhdessä luottamusmiehen kanssa henkilö- kohtaisen lisän määräytymisperusteet. Tavoitteena on päästä määräy- tymisperusteista yksimielisyyteen. Esimiehet tekevät esitykset henki- lökohtaisen lisän maksamisesta ja niiden perusteella toteutettavat ko- rotukset ja korotuksen saaneet henkilöt käydään läpi luottamusmiehen kanssa. Mikäli paikallisesti ei päästä yksimielisyyteen henkilökohtai-

sen lisän määräytymisperusteista, asia voidaan siirtää liittojen ratkais- tavaksi.

Henkilökohtainen lisä on erillinen euromääräinen osa henkilön kuu- kausipalkkaa. Yleiskorotukset korottavat sitä, mutta sitä ei oteta huo- mioon kokemuslisää laskettaessa. Henkilökohtainen lisä myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi ja sen maksaminen voidaan lopettaa mää- räytymisperusteen poistuttua.

12 § Kielitaitolisä

Kielitaitolisää (L yleisestä kielitutkinnosta 964/2004 ja asetus 1163/2004) suoritetaan, jos asianomaiselle opettajalle kuuluvien teh- tävien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin äidinkielen taidos- ta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos tehtävä edellyttää vieraan kielen taitoa.

Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen (1.3.2012):

Tutkintotaso I	18,91
Tutkintotaso II	37,84
Tutkintotaso III	73,68

13 § Kielilisä

1. Kaksikielisessä kunnassa voidaan opettajalle, jonka työtehtävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä, suorittaa kielilisänä 18,91 euroa (1.3.2012) hyvästä suullisesta taidosta ja 24,15 euroa kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.

Mikäli opettaja hallitsee täydellisesti molemmat kotimaiset kielet, voidaan kielilisänä suorittaa 37,84 euroa kuukaudessa.

SIVUTOIMISET TUNTIOPETTAJAT

14 § Sivutoimisen tuntiopettajan palkka

1. Sivutoimisia tuntiopettajia ovat opettajat, joiden työaika on keski- määrin alle 16 tuntia viikossa.

2. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan pidetyltä oppitunnilta erikseen sovittava tuntipalkka. Tuntipalkan määräämisessä tulee ot- taa huomioon opettajan ammattialan koulutus, työkokemus, opetta- jankoulutus, opetettava aine ja opetuksen teorian/käytännön painot- teisuus sekä työsuhteen kesto.

15 § Muu työ

Sivutoimiselle tuntiopettajalle voidaan määrätä hänen kanssaan sovit- tujen opetustuntien lisäksi muuta työtä se osuus 24 tunnista, mikä hä- nen keskimääräinen työaikansa on täydestä työehtosopimuksen mu- kaisesta työajasta. Tämän työajan palkka sisältyy hänelle opetustyöstä maksettavan palkkaan.

LUOTTAMUSMIES JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

16 § Säännöllinen työstävapautus ja ansionmenetyksen kor- vaaminen

1. Luottamusmiehenä toimivalle varataan luottamusmiestehtävien hoi- tamiseen edustettavien toimihenkilöiden lukumäärästä riippuen työstä vapautusta seuraavasti:

Edustettavia	Vapautustunnit/viikko
– 19	2
20 – 99	3
100 – 159	4
160 –	5

2. Luottamusmiehenä toimivalle maksetaan luottamusmieskorvausta

1.3.2018 alkaen seuraavasti:

Edustettavia	Palkkio
- 19	64,76 €
20 - 59	81,47 €
60 - 159	95,05 €
160 -	106,54 €

Työsuojeluvaltuutettuna toimivalle maksetaan korvausta 1.3.2018 al- kaen seuraavasti:

Edustettavia	Palkkio
10 - 100	34,47 €
101 - 200	44,91 €
201 -	61,62 €

Edustettavien lukumäärä todetaan vuosittain.

Jos varaluottamusmies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luotta- musmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää pääosan

kalenterikuukaudesta, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta varaluottamusmiehelle.

Luottamusmiessopimuksen 9 §:n 2. kohdan ylityökorvausta vastaava korvaus saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 102.

6 luku: Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työaika

1§ Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 tun- tia 21 minuuttia vuorokaudessa ja enintään 36 tuntia 45 minuuttia vii- kossa.

2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on keskimäärin enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 45 minuuttia viikossa

Pöytäkirjamerkintä:

Työaika voidaan toteuttaa erilaisilla työaikajärjestelyillä vapaa- aikahyvitysjärjestelmän kaltaisesti niin, että

- päivittäinen työaika voi vaihdella tuntimäärältään viikon eri työpäivänä tai

- tasoittumisjakson puitteissa työaika voidaan järjestää niin, että työntekijällä on mahdollisuus pidempään yhdenjak- soiseen vapaaseen

Pöytäkirjamerkintä

31.1.2017 voimassa olevissa osa-aikaisissa työsuhteissa palkka ei kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan lisäyksen johdos- ta alene.

Esimerkki: Työntekijällä on sovittu 18,5 tunnin työaika. Kilpai- lukykysopimuksen mukaisesti sovitun työajan lisäyksen joh- dosta hänen keskimääräinen viikoittainen työaikansa pitenee 15 minuuttia. Jos työntekijälle ei voida osoittaa lisätyötä tai sitä voidaan tarjota keskimäärin alle 15 minuuttia, hänen palkkansa ei alene.

2 § Talonmiesten työaika

Talonmiesten työaika määräytyy 1 §:n 2. kohdan mukaisesti, kuiten- kin siten, että työajan järjestämisestä voidaan paikallisesti sopia 3

§:stä poiketen työajan tasoittumisjärjestelmän puitteissa.

3 § Työajan tasoittumisjärjestelmä

1. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä pykälässä 1 mainittu. Tätä varten on enna- kolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

2. Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia ja työajan tulee tasoittua enintään 26 viikon pituisena ajanjaksona.

Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan tilapäisesti pidentää enin- tään tunnilla. Työajan tilapäinen pidennys kirjataan työvuoroluette- loon sitä laadittaessa.

3. Säännöllinen työaika 1 §:n 2 kohdan mukaisissa tehtävissä voidaan järjestää myös niin, että se on oppilaitoksen lukukausien tai työkau- sien aikana keskimäärin 42 tuntia viikossa edellyttäen, että säännölli- nen työaika kalenterivuoden aikana tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin 45 minuuttiin viikossa.

Tämän työaikajärjestelmän käyttöönottamisesta on sovittava paikalli- sesti ja se voidaan ottaa käyttöön toistaiseksi voimassa olevissa tai vä- hintään 12 kalenterikuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa.

4 § Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson

1. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson 1 §:n 1 tai 2 kohdan mukaisessa työaikajärjestelmässä ja työajan jäädessä tasoittu- matta toimistotyössä keskimäärin 36 tuntiin 45 minuuttiin ja muussa kuin toimistotyössä keskimääräiseen 38 tuntiin 45 minuuttiin viikossa, maksetaan tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta

a. korottamaton säännöllisen työajan palkka, jos

− työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvasta syystä tai

− jos työntekijä itse irtisanoo työsopimuksen

b. 50 % korotettu palkka, jos

− työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus tai jos

− työnantaja irtisanoo työsopimuksen taloudellisella tai tuo- tannollisella perusteella.

1. Vuorokaudessa yli 8 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a ja b -kohdissa 50 %:lla korotettu palkka.

2. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja kokoaika- työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä toimistotyössä alle 36 tunnin 45 minuutin ja muussa kuin toimistotyössä alle 38 tuntia 45 minuuttia viikossa, vähennetään tekemättä jäänyt tuntimäärä työnteki- jän palkasta.

5 § Työajan järjestäminen ja lepoajat

1. Työviikko järjestetään keskimäärin 5-päiväiseksi.

2. Vuorokautinen säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perus- teltua syytä muuhun menettelyyn, lepoaikaa lukuun ottamatta yhden- jaksoiseksi.

3. Lepoaika voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (1) tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta le- poaikanaan, ei lepoaikaa lueta työaikaan. Työntekijällä pitää tällöin olla tosiasiallisesti mahdollisuus poistua työpaikalta.

6 § Vapaat ja arkipyhät

1. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei oppilaitoksen toi- minnasta muuta johdu.

2. Muulle arkipäivälle kuin lauantaille sijoittuva, arkipyhä, vapunpäi- vä tai itsenäisyyspäivä lyhentää viikon tai tasoittumisjakson säännöl- listä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (työso- pimuksen mukainen viikkotyöaika/5).

7 § Lisä- ja ylityö

Lisätyö

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisim- män lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä, joka tehdään 1 §:n 1 ja 2 kohdan mukaisen säännöllisen enimmäis- työajan ja lainmukaisen säännöllisen enimmäistyöajan välisenä aika- na, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

2. Osa-aikatyötä tekevän työntekijän lisätyöstä maksetaan yksinkertai- nen tuntipalkka.

Ylityö

3. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lainmukai- sen enimmäistyöajan lisäksi vuorokaudessa ja sitä saadaan teettää lain sallimissa rajoissa.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Soveltamisohje:

Jos työntekijän suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityötyökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes työntekijän säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomi- oon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa lasketta- essa.

4. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ei ole vuorokautista ylityötä ja jota tehdään lain mukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi

viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa jakson aika- na.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Soveltamisohje:

Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan mää- räyksestä suoritetun matkan, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen taikka työnantajan järjestämään tai koulutussopimuksen tarkoittamaan koulutukseen osallistu- misen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työajan tasoittu- misjärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikkoylityöstä on sovittu.

5. Tasoittumisjaksojärjestelmässä tehdystä tuntimäärästä maksetaan työvuoroluetteloon kirjattujen vuorokautisten tuntien ylittäviltä tun- neilta (vuorokautinen ylityö):

− 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu palkka ja

− sen jälkeen tehdyiltä tunneilta 100 % korotettu palkka.

Muilta työvuorolistaan merkittyjen työvuorojen lisäksi tehdyiltä tun- neilta (viikoittainen ylityö) maksetaan 50 % korotettu palkka.

Vaihtaminen vapaaksi

6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lisä – ja ylityöstä maksettavan palkan vaihtamisesta vastaavalla tavalla korotettuun vapaa-aikaan.

8 § Iltatyölisä ja yötyökorvaus

1. Työstä, jota tehdään kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana, toimi- henkilölle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä

15 %:n suuruista iltatyölisää. Se lasketaan tämän sopimuksen 13 §:n mukaisesta tuntipalkasta.

2. Työstä, jota tehdään kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana, toimi- henkilölle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta 30 %:n suuruista yö- työkorvausta. Se lasketaan tämän sopimuksen 13 §:n mukaisesta tun- tipalkasta. Mikäli työvuoro jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yötyö- korvaus kuitenkin työvuoron päättymiseen saakka.

3. Korvaukset tulee maksaa rahana.

9 § Lauantaityö

1. Lauantaityökorotuksena maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi 25 %:lla korotettu tuntipalkka 06.00 - 20.00 välisenä aikana tehdyiltä tunneilta. Lauantaityökorotusta ei makseta sunnuntaityö- korotukseen oikeutetulta ajalta.

2. Korvaukset tulee maksaa rahana.

10 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, makse- taan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka. Sunnuntaikorvaus maksetaan myös sanot- tuja päiviä edeltävänä päivänä kello 20.00 - 24.00 välisenä aikana sekä pääsiäislauantaina ja juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä.

2. Korvaukset tulee maksaa rahana.

3. Muut sunnuntaina tehtävää työtä koskevat määräykset sisältyvät työaikalain 33 §:ään.

11 § Hälytysraha

1. Korvauksena hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumi- sesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan työntekijälle hälytysraha, joka on 1.3.2012 lukien 11,39 €.

Hälytysraha maksetaan työntekijälle, joka työnantajan toimesta kutsu- taan työhön vapaa–aikanaan ilman, että hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä.

12 § Varallaolo

1. Muusta kuin asunnosta käsin tapahtuvasta varallaolosta suoritetaan tuntia kohden korvaus, joka on varallaolon ja siihen käytetyn sidon- naisuuden mukaan 15 - 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

2. Mikäli työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, suorite- taan hänelle korvaus, joka on 50 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

13 § Tuntipalkkajakaja

Laskettaessa tuntiperusteisia työaikakorvauksia saadaan yksinkertai- nen tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka toimistotyössä luvulla 153 ja muussa kuin toimistotyössä luvulla 163.

7 luku: Sopimus hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkauksesta

1 § Yleiset palkkamääräykset

Palkan määräytyminen

1.Työntekijän palkka määräytyy kuukausipalkkana tehtävien vaati- vuuden ja henkilökohtaisten tekijöiden perusteella siten kuin tässä lu- vussa on sovittu.

2. Työntekijän tehtävien vaativuuteen perustuva palkka sekä mahdol- linen huomioon otettava kokemus tulee määritellä työsuhteen alkaes- sa.

Oppisopimussuhteessa olevan palkka

3. Oppisopimussuhteessa olevan osalta tehtävän vaativuuteen perustu- va palkka määräytyy vaativuusryhmittelyn mukaisesti kuitenkin ottaen huomioon oppisopimussuhteessa olevan työntekijän osaaminen ja oh- jaustarve sekä tehtävän sisältö ja vastuu.

Harjoittelijan palkka ja koululaispalkka

4. Työehtosopimuksen taloudellisia etuja koskevista määräyksistä voidaan sopia toisin, jos harjoittelijan kanssa tehdään työsopimus tutkintoon kuuluvan pakollisen harjoittelun ajaksi.

5. Muussa opintoihin liittyvässä työharjoittelussa vähimmäispalk- ka on 75 % kyseessä olevan vaativuusryhmän alimmasta palkkalu- vusta.

6. Vailla alan ammattitaitoa tai pätevyyttä olevalle harjoittelijalle maksetaan vähintään 80 % asianomaisen ammattityöntekijän vaati- vuusryhmän alimmasta palkkaluvusta, kuitenkin enintään 2 kuukau- den ajalta.

7. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaan, jolta puuttuu alan ammattitaito tai pätevyys, palkka on loma-aikana (1.6. – 15.8.) vähintään 65 % asianomaisen vaativuusryhmän alim- masta palkkaluvusta. Tätä palkkaa voidaan maksaa enintään 2,5 kuu- kautta saman työntekijän osalta.

2 § Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka ja tehtäväkoh- tainen palkanosa

Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka

1. Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka määräytyy tämän luvun 14

§:n mukaisen vaativuusryhmittelyn perusteella, kullekin vaativuus- ryhmälle sovitun palkkaluvun (13 §) ja tehtävästä mahdollisesti mak- settavan tehtäväkohtaisen palkanosan perusteella.

Tehtäväkohtainen palkanosa

2. Tehtäväkohtaista palkanosaa maksetaan samassa vaativuusryhmäs- sä olevien toimien keskinäisen vaativuuden, tehtävien monipuolisuu- den ja niiden vaatiman erityisen osaamisen sekä mahdollisten korke- ampaan vaativuusryhmään kuuluvien osatehtävien perusteella.

3. Edellä sanotuilla perusteilla maksettavan tehtäväkohtaisen palkan- osan suuruus määräytyy prosentteina vaativuusryhmän palkkaluvusta.

Vaativuusryhmän ja tehtäväkohtaisen palkanosan määrittäminen

4. Työntekijän tehtävien vaativuusryhmä ja perusteet mahdolliselle tehtäväkohtaiselle palkanosalle selvitetään työnantajan ja työntekijöitä edustavan luottamusmiehen tai sellaisen puuttuessa henkilöstön edus- tajan toimesta.

Vaativuusryhmän uudelleenarviointi

5. Tehtävien vaativuuden ja tehtävien vaativuusryhmän muuttuessa vaativuusryhmä ja tehtäväkohtainen palkanosa arvioidaan uudelleen. Joka tapauksessa em. arvio suoritetaan säännöllisesti kuitenkin vähin-

tään kerran vuodessa. Tehtävien vaativuuden kasvaessa ei kuitenkaan henkilökohtaista palkkaa alenneta.

6. Aloitteen työntekijän tehtävien vaativuusryhmän ja tehtäväkohtai- sen palkanosan tarkistamisesta voi tehdä esimies, työntekijä itse tai häntä edustava luottamusmies työntekijän pyynnöstä.

3 § Tehtävien vaativuuden muuttuminen

Työntekijän tehtävien vaativuuden muuttuessa tarkistetaan tehtävien vaativuusryhmä. Aloitteen ryhmittelyn tarkistamiselle voi tehdä toi- mihenkilö itse, häntä edustava luottamusmies tai toimihenkilön esi- mies.

4 § Kokemuslisä

Kokemuslisän suuruus

1. Työntekijälle maksetaan kokemuslisää, joka lasketaan vaativuus- ryhmän mukaisesta palkkaluvusta lisättynä mahdollisella tehtäväkoh- taisella palkanosalla. Kokemuslisän suuruus määräytyy seuraavasti:

kokemusaika kokemuslisä 2 vuotta 4 %

5 vuotta 8 %

8 vuotta 12 %

11 vuotta 16 % (maksimikertymä on 16 %)

Kokemuslisään oikeuttava aika

2. Kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan saman työnantajan pal- veluksessa samalla tehtäväalueella (esim. taloushallinto, ruokahuolto, kiinteistönhuolto) työskennelty aika kokonaisuudessaan. Mikäli työ- tehtävien vaativuustaso muuttuu olennaisesti (yli yhden vaativuusta- son samalla tehtäväalueella) tai työntekijä siirtyy tehtäväalueelta toi-

selle (esim. kiinteistönhuollosta taloushallintoon tai vast.) voidaan ai- kaisempi kokemus arvioida uudelleen.

Toisen työnantajan palveluksessa työskennelty aika otetaan huomioon edellyttäen, että kokemuksesta on olennaista hyötyä työtehtävissä.

Kokemuslisään oikeuttavaksi hyväksytään myös poissaoloaika, jolta työntekijälle on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista päivä-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

Opintovapaalain mukaisesta opintovapaasta hyväksytään kokemusli- sään enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta.

5 § Henkilökohtainen palkanosa

1. Työnantajan tulee neuvotella vuosittain henkilökohtaisen palkan- osan käytön periaatteista henkilöstön edustajien kanssa. Neuvotteluis- sa tulee tarkastella myös palkanosan toteutumista.

Pöytäkirjamerkintä:

Suositeltava ajankohta neuvotteluille on talousarvion laatimisaika.

2. Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa, jonka perusteena on ensisijaisesti työntekijän henkilökohtainen osaaminen ja henkilökohtaiset työtulokset. Henkilökohtaisen palkanosan maksami- sesta päättää työnantaja. Sille ei ole määrätty ala- tai ylärajaa.

3. Henkilökohtainen palkanosa myönnetään toistaiseksi tai määräajak- si kuitenkin enintään siksi ajaksi, kun työntekijä saman työnantaja palveluksessa hoitaa samoja tehtäviä.

4. Tehtävien vaativuuden muuttuessa palkanosa arvioidaan uudelleen. Muuten toistaiseksi myönnetty henkilökohtainen palkanosa säilyy, jos myöntämisperusteet eivät ole poistuneet.

6 § Koulutuslisä

Tehtävien hoidossa lisäeduksi luettavasta koulutuksesta maksetaan koulutuslisää. Lisän suuruus on enintään 15 % laskettuna vaativuus- ryhmän alimmasta palkkaluvusta. Tehtävien vaativuuden muuttuessa lisä arvioidaan uudelleen. Ensisijaisesti koulutuslisää maksetaan teh- täviin liittyvästä ammatillisesta tutkinnosta tai lisäkoulutuksesta, josta on sovittu työnantajan kanssa. Tutkinnon tai koulutuksen vaikutus työntekijän palkkaan on sovittava ennen koulutuksen aloittamista.

7 § Olosuhdelisä

Erityisenä tehtävään perustuvana lisänä voidaan maksaa erittäin ras- kaasta, likaisesta tai vaikeissa olosuhteissa tehdystä työstä tuntikoh- taista lisää, jonka suuruus on enintään 35 % työntekijän tuntipalkasta. Lisän perusteena olevien tehtävien toistuessa säännöllisesti voidaan li- sä sopia maksettavaksi kiinteänä kuukausikohtaisena euromääränä.

8 § Sijaisuus ja lisätehtävät

1. Korkeampipalkkaista tehtävää sijaisena hoitavalle maksetaan palk- kauksen erotus sijaisuusajalta.

2. Xxxxxxx tehtävien hoito johtuu vuosilomista, ei korvausta kuiten- kaan makseta.

3. Mikäli työntekijän kanssa sovitaan muusta hänen työsopimukseensa kuuluvasta lisätehtävästä, sovitaan samalla siitä maksettavasta lisäkor- vauksesta.

Soveltamisohje:

Tämän sopimuskohdan lisätehtävät ovat pääasiallisesti luonteel- taan määräaikaisia, tai ne eivät säännöllisesti kuulu toimi- henkilön varsinaisiin työtehtäviin. Edellytyksenä on, ettei lisä- tehtäviä ole otettu huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa.

Tässä kohdassa mainittuja tehtäviä voivat olla esim. oman työn ohella tapahtuva lisätehtävien hoitaminen, uusien työntekijöi- den työhön perehdyttäminen, työssäoppijoiden, oppisopimus- koulutuksessa olevien sekä näyttötutkintoon liittyvään koulu- tukseen ja eri oppilaitosten työharjoitteluun osallistuvien oh- jaaminen sekä alkoholitarjoilu tai pitopalvelutoiminta.

9 § Kielilisä

1. Kaksikielisessä kunnassa voidaan työntekijälle, jonka työtehtävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä suorittaa kielilisänä

18,91 euroa (1.3.2012 lukien) kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja

24,15 euroa (1.3.2012 lukien)

kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.

2. Työntekijälle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kie- let, voidaan kielilisänä suorittaa kuukaudessa 37,84 euroa (1.3.2012 lukien)

10 § Kielitaitolisä

1. Kielitaitolisää (L yleisestä kielitutkinnosta 964/2004 ja asetus 1163/2004) maksetaan, jos työntekijälle kuuluvien tehtävien hoitami- selle on huomattavaa etua muun kuin äidinkielen taidosta. Kielitaito- lisää ei kuitenkaan suoriteta, jos tehtävä nimenomaisesti edellyttää vieraan kielen taitoa.

2. Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen (1.3.2012)

Tutkintotaso I	18,91
Tutkintotaso II	37,84
Tutkintotaso III	73,68

11 § Luottamusmieskorvaus

1. Luottamusmiehenä toimivalle maksetaan luottamusmieskorvausta

1.3.2018 alkaen seuraavasti:

Edustettavia	Palkkio
- 19	64,79 €
20 - 59	81,47 €
60 - 159	95,05 €
160 -	106,54 €

Edustettavien lukumäärä todetaan lukuvuosittain.

2. Jos varaluottamusmies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää pää- osan kalenterikuukaudesta, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta varaluottamusmiehelle.

12 § Työsuojeluvaltuutetun palkkio

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun palkkiota

1.3.2018 alkaen seuraavasti:

Edustettavia	Palkkio
10 - 100	34,47 €
101 - 200	44,91 €
201 -	61,62 €

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan hänen työaikansa ulkopuolella (esim. kokoukset ja tarkastukset) tehdystä työstä säännöllisen työajan palkka.

13 § Vaativuusryhmien alimmat palkkaluvut, euroa/kk

Palkat 1.5.2018 alkaen

Vaativuusryhmä	1	2	3	4	5	6
	1592,74	1716,20	1841,69	1983,37	2144,28	2316,32

Palkat 1.5.2019 alkaen

Vaativuusryhmä	1	2	3	4	5	6
	1610,26	1735,08	1861,95	2005,19	2167,87	2341,80

14 § Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittely

Vaativuusryhmä	Yleiskuvaus	Itsenäisyys – har- kinta – vastuu	Koulutus – kokemus
Vaativuusryhmä 1	Avustava tehtävä. Tehtäväratkaisut toistuvat saman- kaltaisena.	Tehtävät suoritetaan selvien työohjeiden ja rutiinien mukai- sesti.	Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työssä saatavalla opastuksella tai työpaikkaharjoitte- lulla.
Vaativuusryhmä 1	Soveltamisohje: Työntekijällä on aina olemassa lähiesimies tai muu sovittu vastuuhenkilö, joka antaa tarvittaessa yksityiskoh- taistakin ohjausta ja valvoo työn suorittamista tai lopputulosta.
Vaativuusryhmä 2	Ammattiosaamista edellyttävä tehtä- vä. Tehtäväratkai- sut tehdään koke- muksen pohjalta.	Tehtävät suoritetaan yleisohjeiden mu- kaisesti.	Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työko- kemuksella tai amma- tillisella koulutuksella.
Vaativuusryhmä 2	Soveltamisohje: Työntekijä toimii annettujen yleisohjeiden mu- kaisesti. Työntekijä tietää työtehtävänsä ja pystyy toimimaan melko itsenäisesti. Lähiesimies tai muu vastuuhenkilö huolehtii työntekijän riittävästä ohjeistamisesta päivittäisessä työssä ja ratkaisee toimintatavat muuttuneissa olosuhteissa tai poikkeavis- sa tilanteissa. Esimies tai muu vastuuhenkilö ei ole välttämättä samassa yksikössä tai työvuorossa.

Vaativuusryhmä 3	Vaativaa ammat- tiosaamista edel- lyttävät tehtävät. Tehtäväratkaisut edellyttävät valin- toja menettelyta- voissa.	Tehtävät suoritetaan yleisohjeita sovelta- en pääasiassa itse- näisesti.	Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan amma- tillisella koulutuksella tai vankalla työkoke- muksella.
	Soveltamisohje: Työntekijällä on vastuuta tehtävän tai työn ko- konaisuudesta ja lopputuloksesta. Työn lopputulos on määritel- ty, mutta työn suorittamistapa voi vaihdella. Esimerkiksi se, mi- ten ja missä järjestyksessä työtehtävät suoritetaan, on työnteki- jän itsensä päätettävissä ja perustuu hänen ammattitaitoonsa. Työntekijä havaitsee itsenäisesti mahdollisen ongelman ja osaa ratkaista sen.
Vaativuusryhmä 4	Osatoiminnon hoitoon tai asian- tuntemuksen käyt- töön liittyvät teh- tävät. Tehtävärat- kaisut edellyttävät myös uusia ratkai- sumalleja.	Tehtävät suoritetaan itsenäisesti. Vastuu ilmenee itsenäisiin ratkaisuihin perus- tuvana ja siihen voi liittyä taloudellista ja esimiesvastuuta.	Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan opisto- tai korkeakoulutasoi- sella koulutuksella tai työkokemuksella.
	Soveltamisohje: Osatoiminnon hoidolla tarkoitetaan esim. ta- loushallinto – kokonaisuuden osalta palkkahallintoa tai kirjanpi- toa, keittiötoiminnot – kokonaisuuden osalta lähinnä emännän tehtäviä, kiinteistöt – kokonaisuuden osalta kiinteistöjen huollos- ta ja ylläpidosta vastaamista käytännön tasolla. Esimiesvastuu on lähinnä käytännön työnjohto-oikeuden käyt- tämistä – määräämistä siitä, mitä tehdään ja kuka tekee. Talou- dellinen vastuu tarkoittaa esim. sitä, että työntekijä vastaa han- kinnoista ja niistä aiheutuvista kustannuksista annetun talousar- vion puitteissa. Taloudelliseen vastuuseen liittyy myös rapor- tointivelvollisuus.

Vaativuusryhmä 5

Osatoiminnon hoitoon ja suun- nitteluun sekä ke- hittämiseen tai teoreettisia tietoja edellyttävään asi- antuntemuksen käyttöön liittyvät tehtävät. Tehtävät edellyttävät myös uusien ratkaisujen suunnittelua ja kehittämistä.

Tehtävät suoritetaan itsenäisesti. Vastuu ilmenee itsenäisiin ratkaisuihin perus- tuvana ja siihen voi liittyä taloudellista ja henkilöstövastuu- ta.

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkea- koulutasoisella tai muulla soveltuvalla koulutuksella tai van- kalla työkokemuksella.

Soveltamisohje: Tämän vaativuusryhmän tehtävissä henkilö ei pelkästään sovella tietoa vaan pystyy luomaan uutta ja toimi- maan kehittäjänä. Tehtävään voi liittyä henkilöstövastuuta esim. siten, että ko. henkilö osallistuu työhönottoon, mutta lopullinen päätösvalta rekrytoinneista voi olla muualla.

Vaativuusryhmä 6

Toiminnon tai osatoiminnon joh- tamiseen ja kehit- tämiseen tai syväl- lisiä teoreettisia tietoja edellyttä- vään asiantunte- muksen käyttöön liittyvät tehtävät.

Tehtäväratkaisut edellyttävät sekä teorian että käy- tännön osaamisen pohjalta tehtävien ratkaisujen suun- nittelua, kehittä- mistä ja toteutus- ta.

Tehtävät suoritetaan itsenäisesti. Vastuu ilmenee itsenäisiin ratkaisuihin perus- tuvana ja siihen liit- tyy taloudellista, henkilöstö- tai asi- antuntijavastuuta.

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ensisi- jaisesti korkeakouluta- soisella tai muulla so- veltuvalla koulutuksel- la ja vankalla työko- kemuksella.

8 luku: Sopimus paikallisesta sopimisesta

1 § Työehtosopimuksen paikallinen soveltaminen

Tätä pykälää sovelletaan niiden määräysten osalta, joissa työehto- sopimus sallii paikallisen soveltamisen työehtosopimuksessa mää- ritellyissä rajoissa.

Osapuolet paikallisessa soveltamisessa ovat työehtosopimuksen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai yksit- täinen työntekijä, jollei työehtosopimuksessa ole kyseisen mää- räyksen osalta toisin todettu.

2 § Työehtosopimuksen määräyksistä toisin sopiminen

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön säätämissä ra- joissa. Osapuolet voivat sopia työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti, mikäli perusteltu syy sitä edellyttää. Paikallisella so- pimuksella ei voida kuitenkaan syrjäyttää koko työehtosopimusta tai ylittää säännöllisen työajan tai opetusvelvollisuuksien keski- määräisiä enimmäismääriä tai poiketa työehtosopimuksen mukaan vähintään maksettavasta peruspalkasta, vuosiloman pituudesta, sai- raus ja äitiyslomaetuuksia koskevista määräyksistä.

Sopijaosapuolina ovat työehtosopimuksen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai sopijajärjestöjen alainen re- kisteröity työntekijöiden paikallinen yhdistys.

Ennen neuvottelun alkamista todetaan neuvotteluosapuolet.

3 § Sopimuksen muodosta ja sisällöstä

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti.

Sopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

-sopimuksen tarkoitus

-sopimuksen osapuolet

-kohteena oleva työehtosopimuksen määräys

-perusteet määräyksestä poikkeamiselle

-sopimuksen yksityiskohtainen sisältö

-sopimuksen voimassaolo ja irtisanomisehdot

-päiväys ja allekirjoitukset

4 § Paikallisen sopimuksen kesto ja päättyminen

Sopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Tämän sopimuksen 6 §:n mukainen selviytymissopimus voidaan tehdä enintään kahden vuoden määräajaksi.

Jos toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisesta ei ole muuta sovittu, se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misajalla.

Kestettyään vuoden tämän sopimuksen mukainen määräaikainen sopimus on irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva so- pimus. Ennen irtisanomista osapuolten on tarkasteltava sopimuk- sen jatkamisen edellytyksiä ja mahdollisia muutostarpeita.

Paikallisen sopimuksen voimassaolon päätyttyä noudatetaan voi- massa olevia työehtosopimuksen määräyksiä.

Selviytymissopimuksella alennetut etuudet palautetaan selviyty- missopimuksen päättyessä sopimusta edeltäneelle tasolle huomioi- den työehtosopimuksen mahdolliset muutokset sopimuskauden ai- kana.

5 § Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset ja tiedoksianto

Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtoso- pimuksella.

Tämän sopimuksen 2 ja 6 §:ien tarkoittama paikallinen sopimus on annettava tiedoksi työehtosopimuksen sopijajärjestöille.

6 § Selviytymissopimus

Työehtosopimuksen palkkaa tai muita taloudellisia etuuksia kos- kevista vähimmäismääräyksistä voidaan paikallisesti sopien poike- ta siten, kuin tässä pykälässä on sovittu.

Sopijaosapuolina ovat työehtosopimuksen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai sopijajärjestöjen alainen re- kisteröity työntekijöiden paikallinen yhdistys, jota asia koskee.

Sopimisen edellytyksenä on, että työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka voivat johtaa työvoiman käytön vähentämiseen.

Selviytymissopimus voidaan tehdä vain erittäin painavista talou- dellisista syistä tilanteissa, joissa sopimus on tilapäisesti tarpeen ja välttämätön työnantajan toimintaedellytysten ja työpaikkojen tur- vaamiseksi.

Selviytymissopimuksen käytön peruste, toimien tarve ja mitoitus on pystyttävä yksimielisesti toteamaan neuvotteluosapuolten kes- ken samoin kuin toimenpiteiden arvioitu vaikutus ja työpaikan muut toimet talouden tasapainottamiseksi ja kriisistä selviyty- miseksi. Selviytymissopimuksessa sovittavien toimenpiteiden on oltava kohtuullisia tavoitteiden saavuttamiseksi.

Neuvoteltaessa tässä pykälässä tarkoitetusta sopimuksesta työnan- taja noudattaa neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yh- teistoimintalakia. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita. Henkilöstön edustajille annetaan ajankohtaiset tie- dot oppilaitoksen taloudellisesta tilanteesta, esimerkiksi tilinpää- tös, talousarvio ja tarvittavassa laajuudessa muita työnantajan ta- loudellista tilannetta kuvaavia asiakirjoja.

7 § Sopimuksen tulkinta ja erimielisyydet

Tämän sopimuksen ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

8 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa saman ajan kuin työehtosopimus, jon- ka perusteella se on tehty.

Tämän sopimuksen voimassaoloaikana tehdyt paikalliset sopimuk- set ovat kuitenkin voimassa sen mukaan, mitä niiden voimassa- olosta on sovittu.

9 luku: Sopimus lomarahan vaihtamisesta vapaaksi

1 § Yleistä

Lomarahan vapaaksi vaihtamisesta on sovittava paikallisesti. Paikallisen sopimuksen tekeminen asiasta edellyttää työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaista perustetta (ns. taloudellinen tai tuotannollinen peruste).

Sopimusta tehtäessä noudatetaan paikallista sopimista koskevan sopi- muksen 2 § - 5 §, 7 § ja 8 §:iä.

2 § Vapaasuunnitelma

Työntekijä ja työnantaja laativat yhdessä kirjallisen suunnitelman loma- rahan vaihtamisesta vapaaksi.

3 § Vapaan antaminen

Vapaa on annettava viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, ellei toisin sovita tai vapaata liitetä osaksi vuosilomalain mu- kaista säästövapaata.

Työntekijälle annetaan vapaa viitenä oppilaitoksen työpäivänä viikkoa kohti siten, että vapaa-aikana ei olisi ollut keskimääräistä vähempää op- pi- tai työtunteja.

4 § Sairastuminen vapaan aikana

Jos toimihenkilö sairastuu vapaan aikana, vapaa keskeytyy ja vapaa muuttuu seuraavan kalenteripäivän alusta sairauspoissaoloksi. Pitämättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajankohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päättymistä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena.

Soveltamisohje:

Sairastumisesta on ilmoitettava työnantajalle välittömästi (vrt. vuosilomalain mukainen ilmoitus sairastumisesta), ellei ilmoi- tusvelvollisuuden täyttämiselle ole painavaa estettä. Todistus

työkyvyttömyydestä toimitetaan työnantajalle työpaikan käy- tännön mukaisesti.

5 § Äitiys- tai isyysvapaa vapaan aikana

Jos työntekijän oikeus äitiys- tai isyysvapaaseen alkaa sovitun lomara- havapaan aikana, vapaa muuttuu äitiys- tai isyysvapaaksi.

6 § Työsuhde-etuudet

Vapaa-aika lasketaan vuosilomaa, vuosisidonnaisia lisiä, kokemuslisiä ja vastaavia etuuksia kartuttavaksi ajaksi kuten vuosilomapäivät.

7 § Palkka

Työntekijälle maksetaan vapaan ajalta saman suuruinen palkka, jonka hän olisi saanut työssä.

8 § Pitämättä jääneet vapaat

Työsuhteen päättyessä maksetaan siirretty, mutta maksamatta oleva lo- maraha tai pitämättä olevaa palkallista vapaata vastaava lomaraha.

9 § Sopimuksen peruuntuminen

Jos työnantaja sopimuskauden aikana lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevan sopimuksen tekemisen jälkeen lomauttaa, irtisanoo tai osa- aikaistaa työntekijän taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, pe- ruuntuu lomarahan vapaaksi vaihtamista koskeva sopimus.

10 § Määräaikaiset työsopimukset

Lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevaa sopimusta ei tule tehdä kos- kemaan sellaista määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää, jonka työsopimuksen tiedetään päättyvän sopimuskauden aikana.

11 § Vaikutus eläkkeen määrään

Mikäli lomarahan vapaaksi vaihtamisella saattaa olla vaikutusta työnte- kijän alkamassa olevan eläkkeen määrään, tulisi tällainen työntekijä jät- tää vapaaksi vaihtamista koskevan sopimuksen ulkopuolelle.

12 § Vapaan pituus

Vapaan pituus määräytyy niin, että jokaista vapaaksi vaihdettua työpäi- vää kohden lomarahaa vähennetään 4,0 % laskettuna kuukausipalkasta.

10 luku Luottamusmiessopimus

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimus- ten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyri- tään ratkaisemaan työnantajan ja työntekijän välille sopimusten sovel- tamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisel- la ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnan- tajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien ky- symysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työeh- tosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvotte- lumenettely vähentää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten huomat- tavasti edistää sekä työnantajan tavoitteiden saavuttamista että työnte- kijöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämistä. Paikallinen neuvot- telumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi molempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstökysymyksissä ja siten toi- mia osana työpaikan informaatio- ja osallistumisjärjestelmää.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Sivistystyönantajat ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän so- pimuksen allekirjoittaneeseen työntekijäjärjestöön.

2 § Luottamusmiesjärjestelmä

Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa kuhunkin alle- kirjoittajajärjestöön järjestäytyneiden työntekijöiden keskuudestaan valitsemaa ja allekirjoittajajärjestönsä nimeämää luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Jokaiseen oppilaitokseen on oikeus valita 1. kohdassa tarkoitettu luottamusmies.

Pääluottamusmies

3. Pääluottamusmies voidaan valita silloin, kun oppilaitoksessa on sovittu luottamusmiesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toi- mipaikka- tai osastokohtaisia luottamusmiehiä.

Varaluottamusmies

4. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luotta- musmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

Vaalikelpoisuus

5. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen oppilaitoksen palveluk- sessa oleva työntekijä, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamis- piiriin ja on työehtosopimukseen sidotun työntekijäjärjestön jäsen se- kä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

6. Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraavaa:

Soveltamisohje 1:

Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työeh- tosopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä, jotka kuuluvat sa- maan järjestöön, voidaan sopia eri työehtosopimusalojen yhtei- sen luottamusmiehen valinnasta. Luottamusmiehen tulee työs- kennellä jollakin yhteisistä työehtosopimusaloista.

Soveltamisohje 2:

Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan yhteisöön kuuluvat työnantajat ovat saman työehtosopimuksen piirissä, voidaan so- pia yhteisen luottamusmiehen valinnasta.

3 § Luottamusmiesten valitseminen ja lukumäärä

Vaalit

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kai- kille järjestäytyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipai- koista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta en- nen vaalin toimittamista. Vaalin toimittamisesta huolehtii allekirjoitta- jajärjestö, pääsääntöisesti kuitenkin luottamusmies tai hänen estynee- nä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen luottamusmieheltä tai varaluottamusmieheltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Oppilaitoksen luottamusmiehen valitsevat oppilaitoksen palveluk- sessa olevat työehtosopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittajajärjes- töön järjestäytyneet työntekijät.

3. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjal- lisesti työnantajalle asianomainen ammattiyhdistys, työhuonekunta tai vastaava tai työntekijäjärjestö.

Luottamusmiesten lukumäärä

4. Milloin paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjes- telmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun oppilaitokseen voidaan valita useampia tämän sopimuksen tarkoittamia luottamusmiehiä oppilaitok- sen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin. Jos luotta- musmiesjärjestelmästä tai luottamusmiesten lukumäärästä ei paikalli- sesti päästä yksimielisyyteen, asia voidaan saattaa sopijaosapuolten neuvoteltavaksi.

5. Oppilaitoksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supis- tuessa, laajentuessa tai muuttuessa (esim. liikkeen luovutus, sulautu- minen, yhtiöittäminen), muokataan luottamusmiesorganisaatio tämän

sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannet- ta.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

Velvollisuudet

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuh- teessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan ylei- siä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjes- tysmääräyksiä.

Syrjintäkielto

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siir- tää vähemmän vaativaan työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

4. Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, luottamusmies joutuu viimeiseksi tällaisen toi- menpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voi- daan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

Yksilösuoja

5. Luottamusmiehen työsopimusta ei saa irtisanoa henkilöön liittyvillä perusteilla selvittämättä työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentissa edellytettyä työntekijöiden enemmistön suostumusta. Suostumus sel- vitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan allekirjoittajajärjestön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työ- sopimuslain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta irti- sanomisaikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luot- tamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimi- henkilöihin nähden.

Jälkisuoja

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pääluottamusmiehenä tai oppilaitoksen luottamusmiehenä toi- mineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luottamusmiesteh- tävänsä päättymisen jälkeen.

Ilmoitus työsuhteen päättämisestä

9. Työsuhteen päättämisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alka- mista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättä- misestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammatti- osastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taikka työntekijäjärjestölle.

Korvaukset

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamus- miehelle vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava

huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuo- mioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden edus- tajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlain- säädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja oppilaitoksen kehittymiseen liittyvis- sä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toi- mia oppilaitoksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteis- toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annet- tava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada ajantasaiset tiedot oppilaitoksen taloudellisesta tilasta sekä palkka- ja muista tiedoista yhteistoiminnas- ta yrityksissä annetun lain 3 luvun mukaisesti.

3. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovitta- valla tavalla seuraavat tiedot edustamistaan oppilaitoksen työntekijöis- tä työsuhteen alkaessa ja muuttuneista tiedoista neljännesvuosittain:

– työntekijän nimi

– työsuhteen alkamisaika ja se, onko työsuhde kokoaikainen vai osa-aikainen

– määräaikaisen työsuhteen peruste ja sen kesto

– palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorit- tamansa työ kuuluu.

Luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajan kanssa sovitta- valla tavalla tieto oppilaitoksessa oppisopimuskoulutettavista ja koulutussopimuksella olevista.

4. Luottamusmiehillä on oikeus saada kaksi kertaa vuodessa tieto op- pilaitoksen koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärästä. Tämä kos- kee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsut- tavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millai- sia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

5. Mikäli oppilaitoksessa on edellä 3 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

6. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin työsuojeluvaltuutetulla pe- rehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korote- tusta palkasta laadittuun luetteloon.

7. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Luottamusmiehelle annetaan riittävästi vapautusta työstä luotta- musmiestehtävien hoitamista varten. Vapautuksen määrästä sovitaan työnantajan kanssa. Vapautuksen määrää arvioitaessa otetaan huomi- oon edustettavien työntekijöiden määrä, toimipisteiden lukumäärä ja maantieteellinen sijainti sekä henkilöstön asemaan kohdistuvat muu- tokset.

2. Työnantaja ja luottamusmies sopivat siitä, milloin edellä tarkoitettu työstä vapautus annetaan. Tällöin otetaan huomioon oppilaitoksen toiminnalliset edellytykset sekä mahdollisuus hoitaa luottamusmies- tehtävät asianmukaisesti. Luottamusmiehelle järjestetään tehtäviensä

hoitamista varten tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstä.

3. Selviytymissopimusta neuvoteltaessa luottamusmies vapautetaan neuvottelujen ajaksi luottamustehtäviin 1. kohdassa todettujen perus- teiden mukaisesti.

8 § Ansionmenetyksen korvaaminen

Ansionmenetys

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työai- kana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin käytetystä ajasta säännöllisen työajan palkka.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perus- teista ja määrästä.

Matkakulut

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoita- mista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjes- telmän mukaisesti.

9 § Luottamusmiesten koulutus

1. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu järjestöjen välillä voimas- sa olevassa koulutussopimuksessa. Paikallisen sopimisen edistämisek- si työnantajille ja henkilöstön edustajille järjestetään yhteistä koulu- tusta.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen on selvitettävä luottamusmiesteh- tävän aikana, edellyttääkö luottamusmiehen ammattitaidon ylläpitä-

minen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuk- sen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

10 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvit- taville asiakirjoille ja toimistovälineille. Oppilaitoskohtaisella ja alu- eellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamus- miehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimis- totilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä luotta- musmiestehtävien hoitamiseen.

2. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtävänsä hoi- dossa tavanomaisia toimisto -yms. välineitä, mukaan lukien atk- laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti) sekä puhelinta, jonka työnantaja on antanut työtehtävien hoitamista varten.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysy- myksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luotta- musmiehen tai työntekijän itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi oppilaitoksessa paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotte- luja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimi- alueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamus- miehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja järjestöjen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

11 Luku Koulutussopimus

1 § Koulutustyöryhmä

1. Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpa- noa varten on liittojen välinen koulutustyöryhmä, johon nimetään tar- peellinen määrä edustajia sopijaosapuolten taholta.

2. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenteri- vuoden.

3. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdolli- sesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yh- teisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutus- työryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

4. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväk- symät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1. Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähet- täessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työ- ajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käy- tettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta työntekijälle korvataan siitä joh- tuvat suoranaiset kustannukset.

2. Osapuolet toteavat, että alan henkilöstön koulutukseen suositellaan käytettäväksi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti keskimää- rin vähintään 3 päivää vuodessa ottaen huomioon mm. henkilöstön työtehtävät ja koulutus sekä työyhteisön toimintojen kehittämisvaihe.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnanta- jan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korva- taan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

1. Työntekijälle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssil- le hakeutuvan työntekijän välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

2. Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

3. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisim- man varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

4. Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojelu- valtuutettuihin.

Varaluottamusmiesten ja varatyösuojeluvaltuutettujen ammattiyhdis- tyskoulutus

5. Osapuolet suosittelevat, että varaluottamusmiehille ja varatyösuoje- luvaltuutetuille varataan mahdollisuus tarpeen vaatiessa osallistua ammattiyhdistyskoulutukseen ansiota menettämättä.

Varaluottamusmiehellä ja 1. varatyösuojeluvaltuutetulla, jotka edusta- vat vähintään 10 työntekijää, on oikeus osallistua kalenterivuoden ai- kana yhdelle peruskurssille, josta enintään 3 työpäivää ansiota menet- tämättä. Koulutukseen osallistumisen osalta tulee huolehtia siitä, ettei tehtävien hoitaminen ja oppilaitoksen toiminta kohtuuttomasti häiriin- ny esimerkiksi sen takia, että useampi henkilöstön edustaja haluaisi osallistua koulutukseen samaan aikaan.

Korvaukset

6. Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jä- sen saavat osallistua 1. kohdassa mainituille, koulutustyöryhmän hy- väksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. An- sionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta.

Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asi- anomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä ja että kurssi on todettu sellaiseksi työnantajan ja osallistujan välillä.

7. Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös liiton re- kisteröityjen alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille sekä yhteistoimintaelinten jäsenille, jos kurssi on sellaiseksi hyväksyt- ty.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vä- henemistä.

Document Metadata

Table of Contents

Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimus

Document Metadata