OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Laureassa toteutettiin loppuun vuonna 2018 alkaneet strategiset kehittämishankkeet: 1) Onnistuva opiskelija,

2) Kehittyvä kollega ja 3) Kysytty kumppani.

Laurean hallitus päätti kesäkuussa 2019 uudesta strategiasta, joka toteutettiin vuorovaikutteisessa prosessissa henkilöstön, opiskelijoiden, alueellisten sidosryhmien ja International Advisory Boardin kanssa. Uudessa vuoteen 2030 ulottuvassa strategiassa päivitettiin strategisia teemoja ja ne ovat: Opiskelijakeskeinen korkeakoulu, Työelämään integroitunut korkeakoulu, Digitaalinen ammatillista oppimista uudistava korkeakoulu, Soveltavalla tutkimuksella osaamista kehittävä korkeakoulu, Aluetta kehittävä kansainvälinen korkeakoulu, Kestävän kehityksen korkeakoulu ja Yhteisöllinen korkeakoulu. Edelleen strategiassa määriteltiin kriittisiksi muutostarpeiksi 1) Osaamisperusteisuuden, oppimisen laadun ja opintotehokkuuden vahvistaminen tutkintoon johtavassa koulutuksessa, 2) Muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen lisääminen vastaamaan yhteiskunnan jatkuvan oppimisen haasteeseen, 3) Korkeatasoisten avointen digitaalisten opintojen lisääminen ja saatavuuden laajentaminen, 4) Strategisen alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen kumppaniverkoston laajentaminen ja syventäminen ja 5) T&K-toiminnan vaikuttavuuden ja kilpaillun rahoituksen kasvattaminen. Näiden kirjattujen muutostarpeiden pohjalta määriteltiin myös uudet, vuonna 2020 aloitetut strategiset kehittämishankkeet.

Laurea päätti uusia digitaalisen oppimisalustan ja valitsi ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna kansainvälisesti laajasti käytetyn Canvas -ohjelmistokokonaisuuden. Myös verkko-opetuksen laadun kehittämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Laurea on kasvattanut koulutusvientiään merkittävästi myymällä Kiinaan sairaanhoitaja- ja sosionomikoulutuksia. TKI-toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi Laurea on uudistanut lisäksi tutkimusohjelmansa. Korkeakouluyhteisön toimintaedellytyksiä kehitetään eettisten toimintaohjeiden uudistamisella, joka on aloitettu syksyllä 2019. Tarkemmin Laurean sisäisten strategisten kehittämishankkeiden toimenpiteitä kuvataan tämän raportin muissa kohdissa.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Laurea, Haaga-Helia ja Metropolia muodostavat strategisen liittouman, jonka tavoitteena on muodostaa nykyistä vahvempia osaamiskeskittymiä pääkaupunkiseudulle sekä edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia hyödyntää liittouman korkeakoulujen koko opintotarjontaa. Liittoumalla vahvistetaan TKI-toimintaa sekä tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Ammattikorkeakoulujen tulee purkaa sopimuskaudella koulutustarjonnan päällekkäisyyksiä siten, että kukin ammattikorkeakoulu suuntaa koulutustarjonnastaan nykyistä suuremman osan vahvuusaloilleen.

Nykyisellä sopimuskaudella 2017-2020 käynnistetty strateginen liittouma Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian kesken on osoittautunut erinomainen strategiseksi valinnaksi. Sovittujen yhteistyöalueiden lisäksi se on generoinut runsaasti muuta yhteistyötä. Valittu yhteistyömalli, jossa keskitytään toiminnan kehittämiseen, sekä tekemisen kevyt hallinnointi ja ohjaus on ollut tehokasta ja tuloksellista. Seuraavalla strategiakaudella lähtökohtana on yhteistyön jatkaminen ja sen nostaminen uudelle tasolle merkittävien kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Vuoden 2019 aikana 3AMK-liittouma on ottanut merkittäviä edistysaskelia. Yhteistyö ilman hallinnollisia rakenteita on osoittautunut oikeaksi valinnaksi, ja 3AMK tunnistetaan edelläkävijänä suomalaisessa korkeakoulukentässä. Osoituksena tästä oli Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen liittyvä, OKM:n 2.10.2019 järjestämä korkean tason Meeting of Directors General for Higher Education -kokous, jossa 3AMK:n toimintaa avaava rehtoreiden esitys oli ainoa esimerkki korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä. Esitys herätti runsaasti mielenkiintoa ja johti moniin jatkokeskusteluihin eurooppalaisten korkeakoulutuksen asiantuntijoiden kanssa.

Keskeisiä teemoja ovat vuonna 2019 olleet:

- Tekoäly osaamisen ennakoinnissa - 3AMK-korkeakoulujen vuonna 2018 alkanut yhteistyö tekoäly- yritys Headai Oy:n kanssa on jatkunut vuonna 2019. Kaikki 3AMK-korkeakoulujen opetussuunnitelmat (noin 15 000 opintojaksoa) on syötetty tekoälyyn, joka peilaa opetussuunnitelmien osaamiskriteereitä internetistä löytyviin avoimiin työpaikkoihin ja niiden osaamisiin. Näin rakentuu osaamiskarttoja, joita tulkitsemalla voidaan nähdä, miten hyvin koulutustarjonta vastaa työpaikkojen etsimiin osaamisiin. 3AMK nimesi keväällä 2019 tekoälytiimin, jonka tehtävänä on viedä tekoäly kunkin oppilaitoksen arkeen. Osaamiskarttoja on jo hyödynnetty opetussuunnitelmien kehittämistyössä ja tämä työ jatkuu vuonna 2020. Tekoälytiimi järjesti 18.9.2019 hackathonin, jossa 90 opiskelijaa tuotti ratkaisuja käytännön tekoälyhaasteisiin.

- AMKoodari-koulutukset - 3AMK yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Kaakkois- Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) kanssa rakentaa koko Suomen kattavaa koulutustarjontaa koodaripulaan vastaamiseksi. Koulutukset on tarkoitettu kaikille muille paitsi korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoille ja ovat pääsääntöisesti verkkopohjaisia. OKM rahoittaa konsortiota 4 miljoonalla eurolla kolmen vuoden ajan. Lisäksi korkeakoulut ovat saaneet kahdeksi vuodeksi 1,8 miljoonan euron strategiarahan, jonka avulla luodaan uutta toimintamallia korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjontaan. Hankkeessa hyödynnetään tekoälyä osaamistarpeen määrittelyssä työvoiman kysyntää vastaavaksi sekä luodaan uudenlaisia ohjauksen ja vertaisryhmätutoroinnin toimintamalleja, joita korkeakoulut voivat hyödyntää myös muilla koulutusaloilla.

- Muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen - 3AMK on vuonna 2019 vahvistanut edelleen rooliaan korkeakoulupoliittisena vaikuttajana. Helsingin Sanomiin on tuotettu kaksi julkaistua mielipidekirjoitusta, aiheina työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto sekä opiskelijoiden hyvinvointi. Suomen Kuvalehti julkaisi syksyllä 2019 3AMK:n myötävaikuttamana artikkelin pääkaupunkiseudun korkeakoulujen aloituspaikkojen epäsuhdasta hakijamäärään nähden. Rehtorit tapasivat 10.10.2019 tiede- ja kulttuuriministeri Xxxxx Xxxxxxx, aiheena mm. pääkaupunkiseudun aloituspaikat ja tutkintokatot.

- EAIE - Kansainvälisten toimintojen osalta 3AMK näyttäytyi vahvasti osana syksyn 2019 European Association for International Education (EAIE ) -konferenssin virallista ohjelmaa. Liittouma järjesti 24.9.2019 kampuspäivän, jossa osallistujat viettivät aamupäivän Metropolian Myllypuron kampuksella ja iltapäivän Porvoossa Haaga-Helian ja Laurean yhteisellä kampuksella. Päivän aikana kuvattiin 3AMK-yhteistyön ainutlaatuisuutta Suomessa sekä toiminnan periaatteita ja onnistuneita case-esimerkkejä. Päivä herätti osallistujissa runsaasti mielenkiintoa ja johti jatkokeskusteluihin.

Lisäksi 3AMK-toimijat tuottivat verkkojulkaisun "Collaboration Counts: Experiences in Internationalisation from Haaga-Helia, Laurea and Metropolia".

- Kirjastokimppa - 3AMK-korkeakoulujen kirjastot ovat tehneet tiivistä yhteistyötä liittouman perustamisesta alkaen. Kesästä 2019 lähtien korkeakoulut ovat tarjonneet opiskelijoilleen kaikkien kolmen kirjaston painetut kokoelmat ja muut palvelut käyttöön yhdellä kirjastokortilla. Kirjastojen kokoelmien yhdistämisellä sujuvoitetaan ristiinopiskelua kolmen ammattikorkeakoulun välillä.

Varsinaisesta kirjastojen yhdistymisestä ei ole kyse, vaan kirjastot jatkavat edelleen itsenäisinä toimijoina, tiivistä yhteistyötä tehden.

Keskeiset tulokset 3AMK-yhteistyössä vuonna 2019 Oppimistoiminta

Tärkein tavoite vuodelle 2019 oli parantaa 3AMK:n tunnettuutta opiskelijoiden keskuudessa panostamalla viestintään. Asiakasymmärrystutkimus tehtiin keväällä 2019 kaikissa kolmessa ammattikorkeakoulussa opiskelijahaastatteluina. Tältä pohjalta kehitettiin näkyvyyttä sekä ohjeistuksia opiskelijoille ja opettajille.

Vuonna 2019 tavoitteena oli kasvattaa erityisesti osaamispolkuihin ilmoittautuneiden ja suoritettujen opintopisteiden määriä. Osaamispolkuja on ollut tarjolla suunnitellusti 12. Kiinteistöpolku pilotoitiin jatkuvan oppimisen tarjonnassa syksyllä 2019. Osaamista laajentavaa ja kielten tarjontaa on ollut 385 opintojakson verran, mitä voidaan pitää vakiintuneena tasona. Professional Summer Schoolissa on ollut neljä intensiivitoteutusta.

Tapahtumia ja koulutuksia on järjestetty runsaasti 3AMK-korkeakoulujen henkilöstölle, mm. kahdet

3AMKosaamiskekkerit, kielten ja viestinnän aamupäivä, Robotic Process Automation -koulutus sekä simulaatio-ohjaajakoulutus. Ensimmäiset yhteiset YAMK-iltamat pidettiin aloittaville ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoille syksyllä 2019.

Yhteisiltä toteutuksilta haettiin palautetta sekä opettajilta että opiskelijoilta ja parannuksia toteutettiin mahdollisuuksien mukaan. Monet haasteet johtuvat yhteen sopimattomista järjestelmistä ja viivästyksistä kaikilla 3AMK-korkeakouluilla käytössä olevan Peppi-toiminnanohjausjärjestelmän ristiinopiskeluominaisuuden kehittämisessä. Yhteinen oppimisympäristö 3AMK Moodle on toiminnassa ja se päivitettiin ulkoasultaan syksyn 2019 aikana. Liittouman alkuvaiheessa kaavailtu yhteinen digikampus on toiminnan edetessä sulautunut ammattikorkeakoulujen yhteiseen digitaaliseen opintotarjontaan, CampusOnlineen.

Vaikuttava TKI-toiminta

Kevään 2019 aikana 3AMK:n TKI-toimijat loivat yhteisen TKI-strategian. Valmistelutyö vietiin läpi osallistavana prosessina kolmessa eri työpajassa. Edustettuna oli laaja asiantuntemus kustakin ammattikorkeakoulusta. Yhteiskehittelyn tuloksena syntyi TKI-toiminnan kolme strategista kärkeä:

1. Hyvinvoivana ihmisenä turvallisessa yhteisössä,

2. Pääkaupunkiseudun kasvuhaasteet ja

3. Työn ja osaamisen murros.

Strategiakärjet on muodostettu niin, että ne kytkeytyvät aikamme ilmiöihin ja tuovat lisäarvoa yhdistämällä kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun osaamisia ja erikoistumisalueita. Kärjet antavat mahdollisuuden ilmiölähtöisten innovaatioekosysteemien luomiseen ja kansainväliseen vaikuttamistyöhön.

Neljäs koko henkilöstölle avoin, monialainen ja fasilitoitu hankevalmisteluprosessi, ProjektiBoosteri, järjestettiin Haaga-Helian vetämänä kevään 2019 aikana. Toteutusmallia kehitettiin ottamalla jo alkumetreillä mukaan kunta-, yritys- ja yhteisötoimijoita. Tukea hankevalmistelutyöryhmille antoivat Crazy Town sekä kunkin ammattikorkeakoulun hankeasiantuntijat ja Helsinki EU Office.

Heinäkuun alkupuolella 3AMK:n TKI-delegaatio teki vaikuttajamatkan Brysseliin. Matkaohjelma suunniteltiin yhteistyössä Helsinki EU Officen kanssa, ja matkan päätavoitteena oli tavata EU-komission Horizon Europe -ohjelmaa valmistelevia virkamiehiä ja vaikuttaa tulevan Horizon Europe -ohjelman linjauksiin ja sisältöihin. Liittouman pääviesti virkamiehille oli, että ammattikorkeakoulut ovat Uudenmaan paikallisessa innovaatioekosysteemissä keskeisiä toimijoita, jotka tuovat lisäarvoa etenkin loppukäyttäjä- ja yritysrajapinnassa.

3AMK:n TKI-toimijoiden osaamista on vahvistettu Metropolian alkuvuodesta järjestämässä vastuullisen tieteen työpajassa, jossa mukana oli myös Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK), ja toukokuussa Haaga- Helian yhdessä Helsinki EU Officen kanssa järjestämässä EU-rahoitustyöpajassa.

Työelämäyhteistyö ja yrittäjyys

Yhteistyöalue valmisteli vuonna 2019 yhteistä 3AMK-yrittäjyyden markkinoinnin sateenvarjokonseptia sekä 3AMK:n opiskelijavetoisten 3ESien (Entrepreneurship Society) toimintaa ja yhteistyötä. Opettajien yrittäjyysvalmiuksia tuettiin 10 Days 100 Challenges -intensiivin yhteydessä sekä syksyllä 2019 toteutettujen koulutusten kautta.

Koulutusvienti

Vuonna 2018 käynnistettyjen kaupallisten projektien ensimmäiset vaiheet saatettiin menestyksekkäästi päätökseen. Niihin liittyvissä asiakkuuksissa Kiinassa, Etelä-Afrikassa ja Uruguayssa saatiin jatkosopimuksia. Etelä-Afrikassa, Kiinassa ja Kolumbiassa saatiin uusia tilauksia olemassa olevilta asiakkailta. Kiinassa avattiin myös uusi asiakkuus. Merkittävä osa uusista tilauksista koostuu kiinalaisen asiakkaan Sino-Finland Bridgen tilauskoulutustutkinto-ohjelmista.

Yhtiön hallitus linjasi, että EduExcellence keskittyy tulevaisuudessa kuuteen päämaahaan ja kasvu haetaan pääasiassa niistä. Muilta markkinoilta tuleviin mahdollisuuksiin reagoidaan, jos niissä on merkittävää potentiaalia.

Brändikuvan kirkastamiseksi ja 3AMK:n markkina-arvoltaan oleellisimman osaamisen esilletuomiseksi yhtiö avasi toukokuussa 2019 uudistetut verkkosivunsa. Samassa yhteydessä verkkosivuille kehitettiin verkkokauppavalmius. 3AMK-asiantuntijoiden kanssa pidettiin huhtikuussa työseminaari, jossa saatiin työstettyä useita tarjonnan ja yhteistyömallin kehittämisideoita.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Laurea ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa.

Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Laurea, Haaga-Helia ja Metropolia ammattikorkeakoulut suunnittelevat ja toteuttavat sopimuskaudella yhteisen opetustarjonnan ja digitaalisen kampuksen, jotka ovat avoimesti kaikkien kolmen korkeakoulun opiskelijoiden saatavilla.

Opiskelijaohjauksen kehittämistyössä on Laureassa edetty systemaattisesti eteenpäin. Yli 60 opettajatuutoria on suorittanut tähän mennessä lukukauden mittaisen Laurea Certified Tutor -koulutuksen, ja 3. ryhmä aloitti tämän sisäisen koulutuksen tammikuussa 2020. Opettajatuutoreita on velvoitettu seuraamaan aktiivisesti opiskelijoiden opintojen etenemistä yhdessä opintopäälliköiden kanssa. Laurealle räätälöity, opiskelijoiden opintojen etenemisen seurantaa tukeva opettajatuutorin sähköinen työpöytä on otettu koko Laureassa käyttöön. Koko opiskelupolun kattava ohjaussuunnitelma on valmistunut ja otettu käyttöön Laurean kaikissa erilaisissa opiskelijaohjauksen rooleissa. Kokonaisvaltaisen opiskelijaohjauksen merkitys on korostunut ohjaussuunnitelman yhteisöllisen kehittämisprosessin myötä. Viimeisimpänä kehittämistyön kohteena on ollut täysin verkossa opiskelevien ohjaus. Myös sähköisten tukipalveluiden merkittävät uudistukset ovat vahvistaneet opiskelijoiden sujuvaa ajasta ja paikasta riippumatonta neuvontaa ja asiointia omiin opintoihinsa liittyen (mm. opiskelijoiden chat-palvelu, ohjausvideot, opiskeluun liittyvät todistukset). Hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (HOT) prosessi on digitalisoitu sekä eHOT on otettu käyttöön syyskuussa 2019 kaikilla kampuksilla. Opiskelijalähtöisten joustavien opintopolkujen toteutumista on edistetty opintojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta kehittämällä.

Ura- ja rekrytointipalveluiden kehitystyö on jatkunut systemaattisesti. Kaikille amk-tutkinto-opiskelijoille tarkoitetut uraopinnot on uudistettu ja Opiskelijasta asiantuntijaksi 5 op:n opintojakso on sijoitettu opetussuunnitelmiin kiinteäksi osaksi ensimmäisen vuoden opintoja. Lisäksi on uudistettu mm. ura- ja rekrytointi-tapahtuma, jossa työnantajaorganisaatiot ja opiskelijat kohtaavat sekä uusi yritysten rekry-portaali

otettiin käyttöön.

Laurean vuonna 2017 laaditun digivision mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä Laureassa on käytössä nykyaikainen, yhteisöllisyyttä vahvistava verkko-oppimisalusta, joka vastaa kansainvälisiä laatuvaatimuksia, tulee Laurean Learning by Developing (LbD) -pedagogiikkaa, mahdollistaa persoonalliset oppimiskokemukset ja työelämän osallistamisen kehittämistyöhön sekä skaalautuu eri päätelaitteille.

Suunnitellussa aikataulussa Laurean uudeksi oppimisalustaksi valittiin Canvas, joka vastaa Laurean digivision tavoitteisiin ja tarjoaa modernin oppimisympäristön. Laurea on ensimmäinen Canvas- oppimisalustan käyttäjä Suomessa; muissa pohjoismaissa Canvas on jo laajemmin käytössä. Laurea ja Canvas-alustan tarjoaja Instructure tekevät tiivistä kehittämisyhteistyötä ottaessa Canvasia käyttöön Suomen korkeakouluympäristössä. Optima-oppimisympäristöstä Canvasin käyttöön siirrytään vaiheittain vuoden 2020 aikana. Keväällä 2020 pilottitoteutukset aloittavat Canvasin käytön ja kesällä 2020 kaikki verkossa suoritettavat opinnot toteutetaan Canvasissa. Tavoitteena on, että vuoden 2021 alkuun mennessä kaikki opinnot ovat siirtyneet hyödyntämään Canvasia oppimisalustana. Käyttöönoton aikataulu on rakennettu siitä lähtökohdasta, että kunkin opinnon kaikki toteutusmuodot (päivä-, monimuoto- ja verkkototeutukset) suunnitellaan yhtä aikaa, mikä mahdollistaa sisällöllisen yhtenäistämisen eri toteutusmuotojen välillä ja välttää päällekkäistä työtä. Ennen Xxxxxxxx opetuskäyttöä koko Laurean opetushenkilöstö käy lävitse pedagogisen ja teknisen koulutuksen. Lisäksi kaikilla opettajilla on mahdollista tutustua Canvasiin etukäteen suorittamalla opetuskäytön verkkokurssi, joka on avautunut laurealaisille tammikuussa 2020.

Kaikkiin Laurean koulutusten toteutusmuotoihin (päivä-, monimuoto- ja verkko-opinnot) on laadittu omat laatukriteeristöt. Lisäksi on tehostettu toteutussuunnitelmien laadun kehittämistä ja arvioinnissa käytettävän vaatimustason yhtenäistämistä.

Sujuvia siirtymiä toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tuetaan Laureassa suppeampien digitaalisten väyläopintojen tai laajempien tutkintoväylien sekä hanke- ja projektitoiminnan kautta. Täysin aikaan ja paikkaan sitomattomat digitaaliset väyläopinnot antavat mahdollisuuden toisen asteen ammatillisten oppilaitosten sekä lukioiden opiskelijoille mahdollisuuden tutustua korkeakouluopiskeluun. Laurean sopimuskumppaneina ovat tällä hetkellä Careeria, Espoon lukiot, Helsinki Business College, Keuda, Kisakallion urheiluopisto, Luksia, Omnia, Rikosseuraamusalan koulutuskeskus, Riveria, Stadin ammattiopisto, Työväen Akatemia, Vantaan lukiot, Varia ja Vihdin lukio. Alueen toisen asteen opinto- ohjaajia sekä koulutuksista vastaavia tavataan säännöllisesti. Yhteydenpidossa tärkeää ovat viestinnän ajantasaisuus sekä yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen. Sujuviin siirtymiin liittyviä ohjaus ja neuvontapalveluita on kehitetty Laureassa erityisesti vuoden 2019 syksyllä uusilla palveluilla sekä nykyisten toimintatapojen selkiyttämisellä. Päämääränä ohjaus ja neuvontapalveluissa on opiskelijoiden sujuvan opiskelun turvaaminen ja sitä kautta korkeakouluopiskelun houkuttelevuuden lisääminen.

Laureassa on edelleen nostettu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville varattavia aloituspaikkoja. Vuonna 2019 paikkoja varattiin vähintään 80 % päivätoteutuksena toteutettavissa koulutuksissa ja vähintään 70 % monimuotona toteutettavissa koulutuksissa. Vuonna 2019 ensikertalaisten osuus kaikista hakijoista oli keskimäärin 86 % ja opiskelijaksi valituista 80 %. Päivätoteutuksissa vastaavat osuudet olivat 90 % / 86 % ja monimuotototeutuksissa 83 % / 76 %. Ensikertalaisten osuus opiskelijavalinnoissa pyritään jatkossakin pitämään korkeana. Vuonna 2020 paikkoja varataan edelleen vähintään 80 % päivätoteutuksissa ja vähintään 70 % monimuotototeutuksissa.

Syksyllä 2019 Laurea-ammattikorkeakoulu otti käyttöön valtakunnallisen digitaalisen AMK-valintakokeen kaikissa syksyn yhteishaun hakukohteissaan osana opiskelijavalintaa. Digitaalinen AMK-valintakoe tulee olemaan osa opiskelijavalintaa suomenkielisten koulutusten yhteishauissa myös vuonna 2020 ja jatkossakin. Tämä uusi valintakoe ei edellytä hakijalta ennakkovalmistatumista, joten tämä myös vähentää pitkää valmistautumisaikaa valintakokeeseen huomattavasti.

Todistusvalintojen osuutta lisätään edelleen osana opiskelijavalintaa. Lisäksi ammatillisella tutkinnolla hakevien osuutta on pyritty edelleen vahvistamaan. Vuosien 2017-2018 mukaisesti, myös kevään 2019 suomenkielisten koulutusten yhteishaussa asetettiin kiintiö ammatillisella tutkinnolla hakeville hakijoille. Kiintiö asetettiin valintakoekiintiön sisälle. Kiintiö oli saman suuruinen kuin ylioppilastutkinnolla valittavien kiintiö. Tällä pyrittiin hakijoiden tasavertaiseen kohteluun. Syksyn 2019 yhteishaussa ammatillisen tutkinnon kiintiö jäi pois ammattikorkeakoulujen valintaperustesuosituksen uudistumisen ja valtakunnallisen AMK- valintakokeen myötä. Syksyn 2019 yhteishaussa opiskelijat valittiin joko todistusvalinnalla tai AMK- valintakokeen perusteella.

Kevään 2020 yhteishauissa todistusvalinnoissa ovat mukana sekä ylioppilaat että ammatilliseen tutkintoon

1.8.2015 alkaen valmistuneet hakijat. Kevään 2020 toisessa yhteishaussa todistusvalintojen osuutta nostetaan siten, että osuus päivätoteutuksissa on vähintään 51 % ja monimuotototeutuksissa vähintään 30 %. Lisäksi muita opiskelijavalintaväyliä kehitetään ja lisätään. Keväällä 2020 otetaan käyttöön erillisvalinta suomalaisessa ammattikorkeakoulussa opintoja suorittaneille, joiden opinnot ovat aiemmin keskeytyneet.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian liittoumalla vahvistetaan ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa sekä tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Laurea vahvistaa avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämistoiminnan menetelmiä, innovaatioalustoja (Living Labs) ja muita mekanismeja kansainvälisissä tutkimus- ja innovaatiohankkeissa. Ammattikorkeakoulun ulkoisen TKI- rahoituksen määrä nousee sopimuskauden loppuun mennessä tasolle 6 miljonaa euroa vuodessa. Tästä rahoituksesta 50 % tulee Laurean, Haaga- Helian ja Metropolian yhteisestä hanketoiminnasta.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä.

Vuonna 2019 laaditussa strategiassaan Laurea tunnisti kriittisiä muutostarpeita ja käynnisti niihin kriittiset muutoshankkeet, joista yksi on T&K -toiminnan vaikuttavuuden ja kilpaillun rahoituksen kasvattaminen. Yhdessä henkilöstönsä kanssa Laurea muodosti strategiassa määriteltyjen osaamisalueiden pohjalta tutkimusohjelmat: Uudistuva sosiaali- ja terveysala, Palveluliiketoiminta ja kiertotalous sekä Kokonaisturvallisuus. Lisäksi määriteltiin kaikissa ohjelmissa toteutettaviksi läpileikkaaviksi teemoiksi Eettinen osaaminen ja ennakointiosaaminen, Yrittäjyys, Pedagogiikka ja yhteiskehittäminen sekä Digitalisaatio ja tiedon hallinta yhteiskunnassa. Tutkimusohjelmien ja teemojen määrittelyssä ja niiden toiminnassa huomioitiin tulevaisuuden tarpeet, ja merkittävimpien TKI-rahoittajien kanssa käydään keskustelua rahoituksen suuntaamisesta yhteiskunnan kannalta tärkeille alueille. Laurean International Advisory Board jatkoi TKI-toiminnan strategisen kehittämisen tukemista, ja raportointikauden aikana on järjestetty kaksi arviointi- ja seurantatapaamista.

Laurean avoimen toimintakulttuurin tavoitteena oli kypsyystaso 4, ja se arvioitiin tasolle 5 vuoden 2019 tarkastelussa. Laurean uudistetussa strategiassa on huomioitu keskeisesti avoimuuden kehittämisen osa- alueet. Kypsyystasotarkastelussa Laurea sai strategisesta ohjauksestaan 16/18 pistettä. Avoimuus on juurtunut organisaation kulttuuriin arvoissa (avoimuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus), tavoitteissa ja kriittisissä muutoshankkeissa. Laurean keskeinen tavoite on kerätä opetus- ja TKI-toiminnassa syntyvä data yhteiseen käyttöön, analysoida kerättyä dataa ja hyödyntää syntyvää tutkittua tietoa pedagogisessa toiminnassa sekä avata myös opetustoimintaansa. Viisas avoimuus -politiikan (2018) mukaisesti on kehitetty erityisesti TKI- tulosten avoimuutta (Laurean julkaisuista 94 % on avoimesti saatavilla 2019) sekä TKI-datan avoimuutta määrittelemällä datan tallennuksen infrastruktuurin, prosessit ja ohjeistuksen henkilöstön käyttöön (2019).

Kehittämiskohteina jatkossa nähdään opetuksen ja TKI:n avoimuuden palvelujen ja tuen kehittäminen,

henkilöstön osaamisen laajentaminen ja syventäminen sekä avoimuuden integroiminen laatujärjestelmään systemaattisesti seurattaviksi mittareiksi. Laurea jatkaa avoimen toimintakulttuurin sekä avoimen tieteen käytänteisiin liittyvää kehitystyötä, mm. hankkeen "Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi" avulla.

Yritykset ja muut organisaatiot osallistuivat raportointikaudella aktiivisesti Laurean tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan hankekumppaneina ja liiketoimintaan asiakkaina. Korkeakoulun aluekehitystehtävän mukaisesti merkittävä osa yhteistyöorganisaatioista on Uudenmaan alueelta. Laurean liiketoiminnan liikevaihto nousi vuonna 2019 2,0 miljoonaan euroon. Koulutusvientiä Laurea toteuttaa 3AMK- korkeakoulujen yhteisen koulutusvientiyhtiön EduExcellence Oy:n kautta, ja yhtiön liikevaihto on kasvava. Merkittävä osa uusista tilauksista koostuu kiinalaisen asiakkaan Sino-Finland Bridgen tilauskoulutustutkinto- ohjelmista. EduExcellence Oy:n hallitus linjasi, että yhtiö keskittyy tulevaisuudessa kuuteen päämaahaan ja kasvu haetaan pääasiassa niistä. Muilta markkinoilta tuleviin mahdollisuuksiin reagoidaan, jos niissä on merkittävää potentiaalia.

3AMK-korkeakoulut aloittivat raportointikaudella yhteistyötä yrittäjyyden markkinoimiseksi sekä 3AMK:n opiskelijavetoisten 3ESien (Entrepreneurship Society) toiminnan ja yhteistyön vahvistamiseksi. Opettajien yrittäjyysvalmiuksia tuettiin 10 Days 100 Challenges -tapahtuman sekä syksyllä 2019 toteutettujen koulutusten kautta.

Yhteistyötä 3AMK-korkeakoulujen välillä tiivistettiin kilpaillun, täydentävän rahoituksen hankkimiseksi. 3AMK-korkeakoulut toteuttavat yhdessä hankkeen "3AMK-ekosysteemistä kansainväliseen verkostoon ja hankehakuihin", jonka päärahoittajana on Uudenmaan liitto. 3AMK on määritellyt osallistavalla prosessilla yhteiset T&K-toiminnan strategiakärjet: Hyvinvoivana ihmisenä turvallisessa yhteisössä, Pääkaupunkiseudun kasvuhaasteet ja Työn ja osaamisen murros. Hankkeessa merkittävimmät rahoitusohjelmat on analysoitu kärkien näkökulmasta ja laadittu yhteinen toimintasuunnitelma, ja näiden pohjalta toteutetaan yhteisiä hankevalmisteluja (mm. ESR, EAKR, Horizon2020) ja tehdään yhteisiä vaikuttamistoimia (mm. Horizon Europe). 3AMK:n TKI-toimijoiden osaamista on vahvistettu Metropolian alkuvuodesta järjestämässä vastuullisen tieteen työpajassa, jossa mukana oli myös Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK), ja toukokuussa Haaga-Helian yhdessä Helsinki EU Officen kanssa järjestämässä EU-rahoitustyöpajassa. Laurea jatkaa tiivistä yhteistyötä myös muiden kumppaneidensa kanssa. Raportointikauden aikana aloitettiin yhteistyön syventäminen mm. Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa.

Laurean strategisena tavoitteena on integroida koulutus-, TKI- ja aluekehitystoimintaa siten, että opiskelija on keskiössä. TKI-hankkeita integroidaan tiiviimmin opetukseen, ja vuonna 2019 käyttöön otetussa uudessa organisaatiomallissa korkeakouluyksiköt vastaavat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta nojautuen korkeakouluyksiköiden osaamis- ja tutkintorakenteeseen. Laurea asettaa tavoitteet sellaisten opintopisteiden määrälle, jotka on suoritettu yhdistäen TKI-toimintaa opetukseen

TKI-toimintoja suunniteltiin niin, että T&K-rahoituksen määrän tavoitteisiin (6 M euroa vuonna 2020) olisi mahdollisuus päästä. Vuoden 2019 toimenpiteet ovat keskittyneet TKI-hankkeiden määrän ja taloudellisen volyymin kasvattamiseen sekä 3AMK-yhteistyöhön panostamiseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laajennettu TKI-hankevalmistelua tekevän henkilökunnan määrää, erilaisiin rahoitusinstrumentteihin on lähetty enemmän rahoitushakemuksia, hyödynnetty monipuolisesti eri TKI-rahoitusinstrumentteja ja lähdetty kehittämään systemaattista toimintatapaa, jolla arvioidaan hankkeen aikana tulosten kaupalliset hyödyntämismahdollisuudet ja tarve hakea jatkorahoitusta uudelle hankkeelle. TKI-hankevalmistelun tukea on vahvistettu rekrytoimalla kaksi grant writing -asiantuntijaa. Digitaalisen työkalun Research Professionalin tarjoamaa rahoitusmahdollisuustietoa on kohdennettu Laurean sisäisille yksiköille ja ryhmille.

Yhä suurempi osuus Laurean henkilöstöstä osallistuu TKI-toimintaan, mikä lisää tarvetta osaamisen kehittämiselle. Pitkäkestoisemman Certified Project Manager-koulutuksen lisäksi henkilöstölle on tarjottu lyhyitä koulutustilaisuuksia mm. erilaisista rahoitusinstrumenteista. Lisäksi on järjestetty koko henkilöstölle suunnattu TKI-kehittämispäivä ja aloitettu uusi TKI-toiminnan muoto, "ajankohtaista TKI-työssä" webinaari joka jatkuu vuonna 2020. Henkilöstöä on koulutettu Laurean profiloitumisen mukaisesti yhteiskehittämisen menetelmien käyttöön.

Kansainvälisten hankkeiden toteuttaminen jatkui edelleen vahvana Laurean osalta, ja Laurea on edelleen suomalaisten ammattikorkeakoulujen eturintamassa EU-puiteohjelma rahoituksen ja muun kilpaillun EU- rahoituksen kotiuttamisessa. Laurealla oli käynnissä yhteensä 11 kpl H2020- ja FP7-ohjelmista rahoituksen saanutta hanketta, kuten SHAPES (Smart and Healthy Ageing through People Engaging in Supportive

Systems).

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Vuoden 2019 aikana Laureassa rekrytoitiin uusia päätoimisia henkilöitä yhteensä 48, joista 27 kuului opetushenkilöstöön ja 21 muuhun henkilöstöön. Muun henkilöstön määrä sisältää harjoittelijat (8 kappaletta) ja 3 kpl johdon rekrytoinnin. Uutta TKI-henkilöstöä palkattiin 8. Henkilöstömäärä on vuoteen 2018 verrattuna kasvanut 16 henkilöllä ja Laurean henkilöstömäärä oli vuoden 2019 lopussa yhteensä 564, joista opetushenkilökunnan osuus oli 313. Muun henkilöstön määrä oli 251, joista TKI-henkilöstöä yhteensä 36.

Vakinaisia henkilöstöstä oli 489 ja määräaikaisia 75.

Vuoden 2019 aikana Laureassa on jatkettu entistä kokonaisvaltaisempaa korkeakoulutasoista henkilöstösuunnittelua. Näin varmistetaan, että rekrytoinnit vastaavat parhaimmalla tavalla Laurean strategisiin haasteisiin myös tulevina vuosina. Samalla huomioita on kiinnitetty perehdytysohjelman kehittämiseen entistä vaikuttavammaksi. Henkilöstön liikkumista ja yhteistyötä yli yksikkörajojen yhteisten laurealaisten toimintamallien vakiinnuttamiseksi on viety aktiivisesti eteenpäin.

Työhyvinvointi ja luottamus muodostavat pohjan Laurean yhteisölliselle toiminnalle. Työyhteisön kehittämisen menetelmäksi valittu Great Place to Work -kysely toteutettiin viidennen kerran syksyllä 2018 ja kyselyn tuloksia on hyödynnetty systemaattisesti henkilöstön ja työyhteisön kehittämisessä vuonna 2019.

Kehittämisen teemoiksi on nostettu pedagogisen työn näkyväksi tekeminen, sekä toiminnan ja prosessien läpinäkyvyyden parantaminen. Lisäksi Laureassa tehdään aktiivista kehittämistyötä johtajuuden ja vuorovaikutuksen kehittämiseksi tiimitasolla. Vuoden 2019 aikana on kehittämistyössä erityisesti kiinnitetty huomiota siihen, että henkilöstö tunnistaa strategian painopisteet omassa työssään ja sisäistää asiakassuuntautuneisuuden merkityksen.

Kehittämistoimenpiteinä on tiivistetty HR:n ja työterveyspalveluiden tuottajan yhteistyötä työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tukemisessa. Henkilöstölle on tarjolla mahdollisuus HR-palveluiden tuottamaan yksilöcoachingiin tai vertaismentorointiin aina tarpeen ja kysynnän mukaan. 3AMK yhteistyönä on jatkettu mahdollisuutta työkiertoon kolmen pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulun välillä ja järjestetty henkilöstölle yhteisiä koulutustilaisuuksia.

3. LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Laurea-ammattikorkeakoulu on metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä. Laurea tukee vientiliiketoimintaa ja pk-kasvuyrityksiä sekä edistää uusien yritysten syntymistä.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat terveys ja yhteiskunnallinen eheys, palveluliiketoiminta sekä yhtenäinen turvallisuus. Uudet nousevat alat ovat palvelumuotoilu ja Lean-menetelmä tuottavuuden kehittäjänä, uudet teknologiat ja robotiikka erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä sisäinen turvallisuus avoimessa yhteiskunnassa.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	1 410
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	670
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	640
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	100
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	238

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 45 651 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 41 992 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 600 000 euroa vuonna 2017, 1

600 000 euroa vuonna 2018, 1 300 000 euroa vuonna 2019 ja 1 300 000 euroa vuonna 2020 ottaen huomioon sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet ja niiden ajoittuminen. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

- Joustavien opintopolkujen kehittäminen ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen

- Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio

- Työelämäyhteyksien ja yrittäjyyden vahvistaminen

- Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian strategisen liittouman muodostaminen ja yhteistyön tiivistäminen pääkaupunkiseudulla on otettu huomioon Metropolia Ammattikorkeakoulun strategiarahoituksessa (1,2 milj. euroa/vuosi).

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 2 059 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Strategisen kehittämisen toimenpiteet, johon OKM:n strategiarahoitusta on kohdennettu, on kuvattu korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet ja korkeakoulukohtaiset toimenpiteet alakohdissa.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx

Johtaja Rehtori