Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2016 – 31.10.2017
Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2016 – 31.10.2017
Sisältö
1. Kilpailukykysopimus
2. Teknologiateollisuuden työehtosopimus
2.1 Palkkojen tarkistaminen
2.2 Selviytymislauseke
2.3 Työajan pidentäminen 24 tunnilla
3. Työkaari kantaa -hanke
1. Kilpailukykysopimus
• Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat 29.2.2016 kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen ja allekirjoittivat sopimuksen 14.6.2016.
• Kilpailukykysopimuksen tausta;
− Suomen talouden poikkeuksellisen pitkäaikainen taantuma
− työttömyyden kasvu
− julkisen talouden velkaantuminen
− Suomen menestyminen vertailumaita heikommin vientimarkkinoilla
− kansainvälisen kilpailukyvyn menetykset
• Kilpailukykysopimuksen tavoitteet;
− parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä
− xxxxxx xxxxxxxxxxxx
− luoda uusia työpaikkoja
− tukea julkisen talouden sopeuttamista
− edistää paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta
• Edellytyksenä kilpailukykysopimukselle on (ollut), että
− se korvaa osan hallituksen esityksen kustannuskilpailukykyä
vahvistavista toimista (ns. ”pakkolait”)
− hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa sopimuksen vaihtoehtona olevat lisämenoleikkaukset ja tuloverotukseen liittyvät korotukset
− hallitus toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset.
• Työehtosopimuksia koskien;
− työehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella
− palkkoihin tai muihin kustannusvaikutteisiin työehtoihin ei tehdä muutoksia
− työehtosopimuksissa on tullut sopimusalakohtaisin toteuttamistavoin sopia vuosittaisen työajan pidentämisestä
− työehtosopimuksissa on tullut edistää paikallista sopimista
• Työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksut kasvavat;
− työntekijän työeläkemaksu nousee asteittain yhteensä 1,2 %
-yksikköä 2017-2020 – työnantajan työeläkemaksu alenee vastaavalla määrällä
− työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee 2017-2019 yhteensä 0,85 %-yksikköä – työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu alenee vastaavalla määrällä
• Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee 2017-2019 vähintään noin prosenttiyksikön ja vuodesta 2020 alkaen pysyvästi vähintään 0,58 %- yksikköä.
• Työntekijöiden muutosturva paranee lakimuutoksin;
− laajennetut muutosturvaoikeudet koskevat tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään 5 vuoden työsuhde työnantajaan
− velvoittaa työnantajaa, jolla on vähintään 30 työntekijää
− työnantajan on tarjottava irtisanotulle työntekijälle tilaisuus osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen
− koulutuskorvauksen arvon on vastattava työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen keskimääräistä kuukausipalkkaa
• Työntekijöiden muutosturva paranee lakimuutoksin;
− tarpeellisen ja sopivan osaamisen kehittämisen arviointi ja hankinta on viranomaisen tehtävä
− osaamista parantavat palvelut on mahdollista korvata vähintään vastaavan tasoisilla muilla järjestelyillä
− palvelu ei ole irtisanotun työntekijän veronalaista tuloa
− irtisanotulla työntekijällä on oikeus työterveyshuollon palveluihin 6 kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä
• Seuraava neuvottelukierros;
− syksyllä 2017 alkava neuvottelukierros on liittokohtainen
− tulevat neuvottelukierrokset toteutetaan ”Suomen mallin” mukaisesti tukien
» kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä
» pitkäjänteisesti työllisyyttä
» tuottavuudenkehitystä sekä
» julkisen talouden tasapainoa
− vientivetoisen työmarkkinamallin (Suomen mallin) valmistelu aloitetaan kilpailukykysopimuksen tultua voimaan
− valtakunnansovittelijan tulee sovittelutoimessaan tukea edellä todettua periaatetta
- Arvioita kilpailukykysopimuksen vaikuttavuudesta
• Kilpailukykysopimuksessa mukana noin 90 prosenttia palkansaajista
• Kustannuskilpailukyky paranee noin 4 %-yksikköä
• Julkinen talous vahvistuu (ilman veronkevennyksiä) n. 600 milj. euroa
• Työllisyyden arvioidaan kasvavan 35 000 hengellä 2020-luvun alkuun mennessä
• Kokonaisostovoima kasvaa
• Ansiotulojen verotuksen kevennys v. 2017 budjetissa 0,5 %-yksikköä kaikissa tuloluokissa
- Muita yritystason toimenpiteitä kilpailukyvyn parantamiseksi
• Yritysten välillä suuri epäyhtenäisyys menestysnäkymien suhteen
• Investoinnit, tuottavuus ja yrityskohtaiset ratkaisut parantavat yritysten menestymistä
− tuottavuus kasvaa tehokkaampien tuotantotapojen,
suorituskykyisempien koneiden ja uusien tuotteiden avulla
− tarvetta panostaa on erityisesti digitaalisuuteen, automaatioon, robotiikkaan sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen
− myös joustavat ja monipuoliset työajat sekä oikein mitoitettu palkkaus ja sen oikeudenmukaisuus ja kannustavuus ovat avainasemassa tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvattamisessa
2. Teknologiateollisuuden työehtosopimus
2. Teknologiateollisuuden työehtosopimus
• Uusi työehtosopimus on kilpailukykysopimuksen mukainen.
• Sopimuskausi 1.11.2016 – 31.10.2017
• Uusi työehtosopimus vahvistaa paikallista sopimista:
– palkkojen tarkistaminen
– selviytymislauseke
– vuosittaisen työajan pidentäminen
• Työehtosopimusratkaisu ei sisällä muutoksia palkkoihin tai muihin kustannusvaikutteisiin työehtoihin.
• Työehtosopimusratkaisussa sovituista asioista on erillinen julkaisu.
2.1. Palkkaratkaisu
Oikeudenmukaisuus – Kannustavuus – Aito yhteistyö
• Neuvottelut aidosti yritys- tai työpaikkatasolla
– tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet
– palkkaratkaisu mitoitetaan yrityksen tilanteen mukaan
» talous-, tilauskanta-, työllisyystilanne
» kustannuskilpailukyky markkinoilla
» tuottavuuden kehittäminen
– keskustellaan avoimesti ja perustellen yrityksen tai työpaikan tilanteesta
– palkanmuodostuksen kannustavuus, palkkaporrastuksen oikeudenmukaisuus
• Paikallista ratkaisua edesauttaa
– yhteinen näkemys tilanteesta
– tieto ja näkemys siitä, mihin palkankorotus perustuu
» koskee yrityksen johtoa, esimiehiä, luottamusmiehiä ja työntekijöitä
– yhteinen näkemys palkitsemisen kannustavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta
– johdon, esimiesten ja luottamusmiesten johdonmukainen toiminta
• Keskustellaan yrityksessä seurattavista tunnusluvuista
• Talouteen liittyvät, tilinpäätökseen perustuvat tunnusluvut kuvaavat yleensä
− toiminnan laajuutta
− kannattavuutta
− maksuvalmiutta
− vakavaraisuutta.
• Tilinpäätösanalyysin tarkoituksena on hahmottaa yrityksen tulevaisuuden taloudelliset lähtökohdat.
• Analyysin perusteella tutkitaan muun muassa yrityksen kehitystä suhteessa tavoitteisiin sekä verrattuna toimialan tilanteeseen ja kilpailijoihin.
• Tilauskannan ja työllisyyden kehitystä kuvaavat luvut ovat tulevaisuuden ennusteita – osaan asioista ei voida yrityksessä vaikuttaa, mutta omalla toiminnalla on keskeinen merkitys menestymiselle.
• Yrityksen pärjääminen on riippuvainen uusiutumiskyvystä, työyhteisön ilmapiiristä, yhteistyökyvystä, joustavuus- ja laatutekijöistä.
• Jokainen yksilö vaikuttaa yrityksen menestykseen. Johdon, esimiesten ja luottamusmiesten tulee löytää keinoja saada kaikki mukaan toiminnan kehittämiseen.
• Kannustaa työntekijää kehittämään omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan
− on selvillä siitä, miten hän voi itse (ja ryhmän jäsenenä) vaikuttaa omaan palkkaansa
− on saatava palautetta
− avoin vuorovaikutus esimiehen kanssa – miten osaamista kehitetään edelleen
• Henkilökohtaisilla korotuksilla palkitaan osaamisesta, vastuunottamisesta ja hyvistä työsuorituksista
− osaamisesta, vastuun ottamisesta ja hyvistä työsuorituksista voidaan palkita ainoastaan yrityksissä ja työpaikoilla lähellä ihmisiä, jotka työn tekevät
• Tuottavuus paranee, kun palkankorotukset voidaan kohdentaa oikeudenmukaisesti ja kannustavasti.
• Palkitsemisen ylläpito on jatkuvaa toimintaa
− yrityksen palkkapolitiikka
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen taustoista:
Yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteen tarkastelu
• Palkkauksen kannustavuus, palkkaporrastus, tuottavuuden kehittyminen
• Työpaikan tarpeita vastaava ratkaisu
Sovitaan pääluottamusmiehen kanssa palkankorotuksen
•Toteutustapa
•Ajankohta
•Suuruus
Paikallisen ratkaisun toteutus
Työnantaja toteuttaa mahdolliset korotukset palkkapolitiikkansa mukaisesti
Paikallinen palkkaratkaisu:
Ellei paikallista palkkaratkaisua:
Palkankorotuksen kohdentaminen
%
%
25 %
TVR 7
3 %
9 %
14
19
Palkka
Voimassaolevat työkohtaiset palkat 1.11.2015
Työnvaativuusryhmä | tuntipalkat | kuukausipalkat |
snt/t | euroa/kuukausi | |
1 | 882 | 1537 |
2 | 926 | 1614 |
3 | 972 | 1695 |
4 | 1021 | 1779 |
5 | 1072 | 1868 |
6 | 1126 | 1962 |
7 | 1182 | 2060 |
8 | 1241 | 2163 |
9 | 1303 | 2271 |
2.2. Selviytymislauseke
- yritystoiminnan ja työpaikkojen turvaaminen
tilapäisellä työehtojen sopeuttamisella kriisitilanteessa
• Työpaikalla yhteisesti yhteistoimintaneuvottelussa tai muussa yhteydessä todettu vakava taloudellinen tai äkillisesti toteutunut tuotannollinen kriisi
• Paikallisesti voidaan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä sopia palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskevien työehtojen sopeuttamisesta.
- menettely
• Neuvotteluista tieto työehtosopimusosapuolille
• Osapuolilla on oikeus käyttää taloudellisten vaikeuksien tai tuotannollisen kriisin toteamiseen apuna liittojen asiantuntijoita.
• Työnantajan tulee selvittää pääluottamusmiehelle avoimesti yrityksen
taloudellinen tilanne ja sen kehitysnäkymät.
• Työnantajan on esitettävä suunnitelma yrityksen talouden tervehdyttämiseksi, toimintaedellytysten turvaamiseksi ja suunnitellut toimenpiteet.
- mistä sovitaan
• Palkan alentaminen
− aina vähintään peruspalkka
• Muiden taloudellisten etuuksien leikkaaminen
− lauantailisä, sunnuntaityölisä, vuorotyölisät, olosuhdelisät ja mahdollisuus vaihtaa lomaraha vapaaksi
• Palkan tai muun rahaerän maksuajankohdan siirtäminen
− peruspalkkatakuuta ei kuitenkaan ole palkanmaksukausittain, jos sovitaan täysimääräisen palkan maksun siirtämisestä myöhempään ajankohtaan.
− palkan tai muun rahaerän maksuajankohdan ja xxxxxxxxxx
siirrossa on otettava huomioon palkkaturvasäännökset
- sopimuksen laajuus, välttämättömyys, suhteellisuus ja arviointi
• Sopimus tehdään koskemaan yritystä tai sen osaa.
• Palkka- tai muiden taloudellisten etuuksien sopeutusten tulee olla välttämättömiä sopimuksen tavoitteisiin nähden ja suhteessa saavutettaviin etuihin.
• Osapuolet arvioivat säännöllisesti sopimuksen tarkoituksenmukaisuutta.
- voimassaolo
• Sopimus kirjallisesti siksi määräajaksi, jonka kuluessa työnantajan taloudellisen tilanteen arvioidaan vakautuvan, kuitenkin enintään vuodeksi kerrallaan.
• Määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 2 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, jos sopimuksen jatkamiselle ei enää ole asiallisia perusteita.
2.3. Työajan pidentäminen 24 tunnilla
• Vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta 1.1.2017 alkaen.
• Työajan pituus määräytyy ja sen järjestäminen toteutetaan tes- määräysten ohella noudattaen erillispöytäkirjan määräyksiä.
• Ensisijaisesti työajan pidentämismallista sovitaan paikallisesti (ks. 2.3.1).
• Ellei paikallista sopimusta synny, työnantaja voi kohdentaa työajan pidennyksen osoittamalla työntekijälle
− yhden lisätyöpäivän ja
− pidentämällä työvuoroja 2 tai 4 tuntia (ks. 2.3.2).
• Työajan pidennyksen aikana tehdystä työstä maksetaan palkka – vastaavasti tuntipalkkaisten työntekijöiden arkipyhäkorvauksen määrää leikataan ja lisäksi 3-vuorotyön työajan tasaamislisää vähennetään
(ks. 2.3.3).
- yleistä, keskimääräinen viikkotyöaika
• Päivä- ja kaksivuorotyössä, täysiaikaisesti (40 viikkotuntia) työskenneltäessä keskimääräisen viikkotyöajan pituus on
− vuosina 2017-19 keskimäärin 36,7 tuntia perustuen
− työajan tasaamiseen 12,5 päivällä ja
− työajan järjestämiseen 24 tunnin säännöllisen työajan pidennys huomioon ottaen
• Kolmivuorotyössä keskimääräinen viikkotyöaika nousee
− keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään 36,3 tuntiin viikossa ja
− keskeytymättömässä kolmivuorotyössä enintään 35,4 tuntiin viikossa
riippuen siitä, miten työajan pidentäminen toteutetaan työpaikalla
Sopimisen tausta
• Paikallisessa, toimivassa vuoropuhelussa arvioidaan jatkuvasti yrityksen kilpailukykyä.
• Tarpeen on pohtia muutoksia ja keinoja, joilla työyhteisö voi itse
vaikuttaa menestykseensä omilla toimillaan ja keskenään sopien.
• Ennen neuvotteluja työajan pidentämisen toteuttamisesta olisi hyvä yleisemmin
− arvioida käytössä olevien työaikajärjestelyjen toimivuutta ja
− sopia tarvittaessa uusista, molemminpuolisiin tarpeisiin paremmin soveltuvista työaikaratkaisuista.
Paikallisen sopimisen osapuolet
• Paikallinen sopimus tehdään tes 44 luvun mukaisessa paikallisen sopimisen neuvottelujärjestyksessä
- pääluottamusmies toimii kuitenkin sopijaosapuolena, jos
työpaikalle on tällainen valittu
- jollei pääluottamusmiestä ole, henkilöstöryhmä voi valtuuttaa edustajan sopimaan asiasta taikka sopijaosapuolena toimii henkilöstöryhmä tai yksittäiset työntekijät itse
Paikallisen sopimisen osapuolet
• Osa-aikatyössä
- työntekijä sopii suoraan työnantajansa kanssa, jos työsopimuksen työaikaehto on yksilöllinen
- jos työpaikalla on yleisesti käytössä jokin tietty osa-aikajärjestely, sovitaan työajan pidentämisestä paikallisesti tes 44 luvun mukaisesti
Paikallisen sopimuksen sisältö
• Paikallisessa sopimisessa työajan pidentämisestä otetaan huomioon mm.
− työpaikan työt ja työaikamuodot
− tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen sekä
− työntekijöiden yksilölliset työaikatarpeet
• Arkipyhän ollessa työpäivä se pidentää kyseisen viikon säännöllistä työaikaa.
• Ilmoitusaikana normaali työtuntijärjestelmän muuttamista koskeva ilmoitusaika (min 3 päivää, voidaan sopia toisin)
• Osa-aikatyötä tekevän työajan pidentäminen toteutetaan suhteessa
täyteen työaikaan, keskimääräisten viikkotuntien mukaan laskettuna.
• Työajan pidennys voidaan paikallisessa sopimuksessa kohdentaa
esimerkiksi;
− muuttamalla arkipyhäpäiviä työpäiviksi – tällöin ko. arkipyhältä ei makseta sunnuntaityökorotusta, työtä voidaan teettää ilman työntekijän suostumusta
− vähennetään päivä- ja kaksivuorotyössä työajan tasaamisvapaan
(xxxxxxxx) määrää
− muutetaan vapaapäiviä työpäiviksi
− vähennetään kolmivuorotyössä vuorovapaita/ sovitaan lisävuorojen tekemisestä vuosittaisessa työvuorokalenterissa (keskimääräinen viikkotyöaika nousee)
− pidentämällä vuorokautista työaikaa
− hyödyntämällä liukuvaa työaikaa, työaikapankkia tai näitä vastaavia työaikajärjestelyjä
• Työajan pidentäminen voidaan toteuttaa eri työaikamuodoissa ja/tai työaikajärjestelyissä eri tavoin, myös eri tapoja yhdistellen – määrän suhteen tasapuolinen kohtelu
• Työajan pidentäminen käyttötilanteita voivat olla esimerkiksi;
– kuormituksen vaihtelut tuotannossa
– henkilöstön kouluttaminen ja perehdyttäminen
– huoltoseisokkien resursointi
– sairauspoissaolojen sijaisuudet
– äkilliset tuotannon häiriöt
– työturvallisuustoiminta
• On syytä yhdessä käsitellä etukäteen tilanteet ja yksilölliset perusteet, joissa eri työntekijöitä saatetaan tapauskohtaisesti – painavin henkilökohtaisin syin - kohdella toisistaan poikkeavasti
– olosuhteiden kokonaisharkinnan (kohtuuttomuus) kannalta merkityksellisiä seikkoja voivat olla esimerkiksi:
⮚ lastenhoitojärjestelyt
⮚ muut perheenjäsenten hoitojärjestelyt
⮚ terveydelliset syyt
⮚ omat tai lähisukulaisten juhlapäivät
⮚ hautajaiset
⮚ työmatkajärjestelyt
Paikallisen sopimuksen tekemisen ajankohta ja sopimuksen kesto
• Sopimus tehdään vuosittain kirjallisesti 30.11 mennessä.
• Sopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ja jatkuu tämän jälkeen toistaiseksi, ellei sitä
− kirjallisesti irtisanota viimeistään 30.9 mennessä päättymään ko. vuoden lopussa.
Päivä- ja kaksivuorotyö
• Työnantaja osoittaa työntekijälle käytössä olevan työtuntijärjestelmän lisäksi säännöllistä työaikaa
− enintään 8 tuntia yhtenä lauantaivapaapäivänä – ei saa olla arkipyhä, arkipyhäviikon lauantai eikä työajan tasaamispäivä ja
− muutoin (16 t) enintään 2 tuntia työpäivänä
• Työajan pidentämisestä on ilmoitettava työtuntijärjestelmän muuttamista koskevien tes-määräysten mukaisesti
Kolmivuorotyö
• Työnantaja osoittaa työntekijälle käytössä olevan työtuntijärjestelmän lisäksi säännöllistä työaikaa
− yhden enintään 8 tunnin työvuoron työtuntijärjestelmän muuttamista koskevaa ilmoitusaikaa noudattaen ja
− muutoin (16t) 4 eri kertaa 4 tuntia kerrallaan joko työvuoron alkuun tai loppuun 1 päivän ilmoitusaikaa noudattaen
• Työvuoron pidentämisestä päättäessään työnantajan on huomioitava työntekijän perusteltu henkilökohtainen este
− työvuoron pidentäminen toteutetaan tällöin myöhemmin työnantajan osoittamana ajankohtana
− aamuvuoron aikaistaminen yleisemminkin tulee toteuttaa erityistä tarveharkintaa ja kohtuullisuutta noudattaen
Tasapuolinen kohtelu, lomautus- ja muut palkattomat poissaolot
• Eri työntekijöitä on kohdeltava työajan pidennyksen suhteen tasapuolisesti – vrt. edellä poikkeavan kohtelun perusteista sanottu
• Lomautus ja muut palkattomat poissaolotilanteet vähentävät toteutettavaa työajan pidennystä, jos näiden määrä on yhteensä enemmän kuin 4 viikkoa kalenterivuonna.
• Vuorolomautustilanteissa ei suunnitelmallisesti /laajemmin voi toteuttaa työssäolojaksojen aikana työajan pidennystä.
• Työajan pidennyksen aikana tehdystä työstä maksetaan palkka.
• Kuukausipalkkainen saa normaalin kuukausipalkkansa.
• Vuosiansion säilyttämiseksi ennallaan
− leikataan tuntipalkkaisten työntekijöiden arkipyhäkorvauksen
määrää – maksetaan 64,6 % keskituntiansiosta/tunti sekä
− kolmivuorotyössä lisäksi työajan tasaamislisää – maksetaan 10,9
% KTAsta keskeytyvässä ja 14 % KTAsta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä
• Työpalkkaa vastaavan määrän leikkaamisen kohdentamisesta muutoin
voidaan paikallisesti sopia toisin.
• Työnantajan tulee palauttaa liikaa peritty (leikattu) summa vuosittain tammikuun ensimmäisessä palkanmaksussa.
2.3.4 Erityistilanteita
Työsuhteen alkaminen 15. päivänä tammikuuta tai sen jälkeen
• Työntekijän työaikaa ei pidennetä hänen työsuhteensa ensimmäisen kalenterivuoden aikana
− palkka maksetaan työehtosopimuksen mukaan sekä arkipyhäkorvauksen että kolmivuorotyössä työajan tasaamislisien osalta
Työsuhteen päättyminen kesken kalenterivuotta
• Työajan pidennyksen piirissä olleelle työntekijälle on lopputilin yhteydessä maksettava mahdollinen liikaa vähennetty (leikattu) korvaus suhteessa työajan pidennyksen ajalta maksettuun palkkaan.
• Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on seurata työajan
pidentämisen vaikutuksia
− toimialan yritysten kilpailukykyyn ja
− työpaikkojen määrän kehittymiseen sekä
arvioida työajan pidentämiseen liittyvän paikallisen sopimisen toimivuutta ja edistää sen toteutumista sekä tehdä esityksiä järjestelmään liittyvistä muutostarpeista
Lisäksi työryhmä tekee 31.5.2019 mennessä yksilöidyn raportin järjestelmän toimivuudesta.
• Työajan pidentämistä koskeva liittojen välinen erillispöytäkirja on voimassa toistaiseksi ja se on irtisanottavissa ensimmäisen kerran päättymään 31.12.2019 syyskuun loppuun 2019 mennessä tehdyllä irtisanomisilmoituksella
− tämän jälkeen pöytäkirja on vuosittain syyskuun loppuun mennessä irtisanottavissa päättymään kyseisen kalenterivuoden lopussa
3. Työkaari kantaa -hanke
Työkaari kantaa
- Teknologiateollisuuden tulevaisuushanke
TES-info
Työkaari kantaa
on teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke, jonka päätavoitteena on parantaa työhyvinvointia ja sen seurauksena eheyttää ja pidentää työuria niin työpaikoilla kuin koko toimialallakin.
Hanke saa ESR-osarahoitusta Sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
Työkaarimalli hankkeen lähtökohtana
Valmisteltu teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteistyönä. Tavoitteena antaa virikkeitä työpaikkojen työuria pidentäviä toimenpiteitä varten.
xxxxx://xxxxxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxx/xxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxx.xxx
Tavoitteena on
• tukea työpaikkoja työkaarijohtamisessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä
• kannustaa yhdessä tekemisen kulttuuriin työpaikoilla, sanoista tekoihin – ketterästi kehittäen
• aikaansaada asennemuutosta niin työnantaja- kuin työntekijäpuolella - työkykyyn on panostettava
• tuottaa taloudellista hyötyä
Hankkeeseen haetaan mukaan noin sataa yritystä, joille osallistuminen on maksutonta.
Hanke tarjoaa työpaikoille
• tukea, apua ja ideoita työkaarijohtamiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen
• hyväksi koetun työhyvinvoinnin kehittämisprosessin yhteistoiminnassa
• Yksilötutka –kyselyn ja menetelmän työhyvinvointisuunnitelman laatimiseen
• tarvittaessa apua ulkopuolisen asiantuntijan ja / tai tuen hankintaan
• koulutusta ja seminaareja työkaarijohtamisesta ja työhyvinvoinnista
• pääsyn hankkeen extranet-sivustolle, missä
• työkaluja työkaarijohtamiseen, kuten
Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki
• tietopaketti työkaarijohtamisesta ja työhyvinvoinnista
• mahdollisuuden verkostoitua muiden yritysten kanssa ja oppia toisilta hyvistä käytännöistä
• vertailutietoa muiden työpaikkojen indikaattoreista
Miksi lähteä mukaan?
• Työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa taloudellisesti!
• Yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuo kuusi euroa takaisin!
• Työhyvinvointi
• vähentää sairauspoissaoloja
• parantaa tuottavuutta
• parantaa asiakaspalvelua ja laatua
• pienentää vaihtuvuutta
• helpottaa rekrytointia
• parantaa imagoa
• parantaa yksilöiden kokemaa hyvinvointia ja sitä kautta vaikuttaa koko työyhteisöön ja työpaikkaan
• Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke sitouttaa eri osapuolia ja parantaa yhteistyötä ja luottamusta.
Työkaari kantaa – Työhyvinvointia teknologiateollisuuteen
Ilmoittaudu mukaan seminaareihin, joissa kuulet lisää hankkeesta sekä työhyvinvoinnista ja työkaarijohtamisesta!
• 12.10. Jyväskylä
• 13.10. Tampere
• 19.10. Turku
• 24.10. Joensuu
• 9.11. Vaasa
• 16.11. Oulu
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Xxxxx Xxxxxx xxxxx.xxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx p. 050 5389 668
Liittojen yhteisiä julkaisuja ja koulutustilaisuuksia
Julkaisuja
• Toimivat työaikajärjestelyt - Teknologiateollisuuden työaikamalleja (uusi painos valmisteilla)
• Työaikapankkia koskevat ohjeet
• Tulosta ja palkkaa
• Palkkarakenne-koulutusaineisto
• Työehdot ulkomaantyössä
• Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa (uusi painos valmisteilla)
• Muutosturva (uusi painos valmisteilla)
• Vuokratyöopas
• Yhteiset tavoitteet – yhteinen etu + Yhteistoiminnan tasomittari
Koulutustilaisuuksia
• Palkkarakenne
• Kannustavat palkkaustavat
• Työsuhdeasiain verkkokurssi
• Yhteiset tavoitteet – yhteinen etu; yrityskohtainen valmennus
Julkaisut löytyvät liittojen kotisivuilta osoitteista: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxxxxxxxxxxxx.xx