PALTA – JYTY

JYTYn ja PALTAn välillä saavutettu neuvottelutulos 4.2.2022 Partiotyönantajia koske- van työehtosopimuksenuudistamista koskien on hyväksytty osapuolten hallinnoissa, mikä vahvistetaan pöytäkirjan viimeisellä sivulla olevin allekirjoituksin.

Allekirjoittaneet osapuolet ovat sopineet seuraavaa:

1. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Sopimuskausi alkaa 11.2.2022 ja päättyy 31.1.2024. Sopimus voidaan ir- tisanoa päättymään 31.1.2023, ellei vuoden 2023 palkantarkistuksen suu- ruudesta sovita 15.12.2022 mennessä. Sopimus jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummaltakaan puolelta irtisanottu.

2. Palkkaratkaisu

2.1 Palkankorotukset vuonna 2022

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan taloustilanne, tulevat projektit sekä kustannuskilpailukyky mark- kinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloittamista työn- antaja toimittaa luottamusmiehelle tai, jos luottamusmiestä ei ole valittu, toimihenkilöille tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan taloustilanteesta ja tulevista projekteista sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä. Neuvot- teluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkka- ratkaisua koskevan esityksen perusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työ- paikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

2.1.1 Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten- toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa tai ellei luottamusmiestä ole valittu, toimihenkilöiden kanssa

heidän yhdessä sopimallaan tavalla. Sopimus tehdään kirjallisesti 30.4.2022 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

2.1.2 Palkantarkistusten toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,9

%:n suuruisella korotuksella. Korotuksesta 1,4 % suoritetaan yleiskoro- tuksena ja 0,5 % yrityskohtaisena eränä.

2.1.2.1 Yrityskohtaisen erän jako vuonna 2022

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mahdollisia vinoumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaa- vana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

Yrityskohtainen erä, jonka suuruus on 0,5 %, lasketaan työehtosopimuk- sen piirissä olevien toimihenkilöiden helmikuun 2022 kuukausipalkoista luontoisetuineen. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehille jaettavissa ole- van erän kokonaiseuromäärän.

Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan luottamus- miesten kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 1.4.2022 mennessä. Mikäli yrityserän kohdentamisesta ei päästäisi paikallisesti sopimukseen, jae- taan erästä 0,1 % yleiskorotuksena kaikille sopimuksen soveltamispiiriin kuuluville toimihenkilöille ja työnantaja päättää 0,4 %:n kohdentamisesta.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot palkkaratkaisun kohdentamisesta

Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys palkankorotusten kohdentu- mista kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen, kuitenkin viimeis- tään kuukauden kuluessa palkkaratkaisun toteuttamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut koro- tuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden pal- kankorotusten kokonaismäärä.

Luottamusmieskorvaukset

Liitteen 4 mukaisen luottamusmiessopimuksen luottamusmieskorvauksia (10 §) korotetaan 1,9 %:lla 1.5.2022 alkaen.

2.2. Palkantarkistukset vuonna 2023

Liitot tarkastelevat syys-marraskuun aikana arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä. Arvioinnin perusteella liitot neuvottelevat 15.12.2022 mennessä vuoden 2023 palkantarkistuksista.

Mikäli vuoden 2023 palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen 15.12.2022 mennessä, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän so- pimuksen päättymään 31.1.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimi- tettava kirjallisesti viimeistään 31.12.2022 toiselle sopijaosapuolelle.

3. Tekstimuutokset

3.1 Työsuhteen päättyminen

Muutetaan työehtosopimuksen 4 §:n ensimmäisen kohdantoinen lause kuulumaan seuraavasti:

Ellei toisin ole sovittu, on irtisanomisaika toimihenkilön irtisanoessa työso- pimuksen seuraava:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 1 vuosi
kuukausi	yli 1 vuosi

3.2 Sairausajan palkka

Muutetaan työehtosopimuksen 15 §:n kolmannen kohdan pöytäkirjamer- kintä kuulumaan seuraavasti:

Pöytäkirjamerkintä:

Toimihenkilölle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauk- sessa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

3.3 Liitepöytäkirja ja paikallinen sopiminen

Muutetaan työehtosopimuksen 29 § kuulumaan seuraavasti:

Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä paikallisen sopimisen mahdollisuuk- sien edistämistä. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamuk- seen perustuvaa vuoropuhelua työnantajan ja luottamusmiehen sekä muun henkilöstön välillä. Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella luo- daan edellytyksiä muun muassa tuottavuuden ja kilpailukyvyn turvaami- selle sekä työllistämisedellytysten parantamiselle.

Tämän työehtosopimuksen mukaiset paikalliset sopimukset tehdään liit- teessä 2 esitetyllä tavalla.

Liitepöytäkirjassa voidaan antaa paikalliselle tasolle valtuus paikallisiin so- pimuksiin. Muussa tapauksessa paikalliset sopimukset on saatettava al- lekirjoittajajärjestöjen hyväksyttäväksi.

3.4 Liite 1 Sopimus paikallisesta sopimisesta

Muutetaan työehtosopimuksen liitteen 1 1 §:n 1. kappale kuulumaan seu- raavasti:

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen mää- räyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti.

Muutetaan työehtosopimuksen liitteen 1 3 §:n 1. lause kuulumaan seuraa- vasti:

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopi- muksen kohdasta halutaan sopia.

3.5 Liite 4 Luottamusmiessopimus

Päivitetään työehtosopimuksen liitteen 4 10 §:n mukaiset luottamusmies- korvaukset seuraavasti:

Luottamusmiehenä toimivalle maksetaan 1.5.2022 lukien luottamusmies- korvausta seuraavasti:

Edustettavien lukumäärä	Korvaus, €/kk
-19	55
20 –	108

3.6 Käsitteiden päivittäminen

Muutetaan työehtosopimuksen teksteissä esimies-sana esihenkilö-sa- naksi.

4. Muut asiat

4.1 Lainsäädäntömuutosten edellyttämiä muutoksia koskeva työryhmä

Liitot asettavat työryhmän, joka selvittää uuden yhteistoimintalain ja per- hevapaauudistuksen vaikutuksia työehtosopimukseen.

Työryhmä valmistelee 1.8.2022 mennessä yhdessä sovittavalla tavalla kustannusneutraalisti perhevapaauudistuksen vaatimat muutokset työeh- tosopimukseen ottaen huomioon muiden sopimusalojen vastaavat kir- jaukset.

Työryhmässä selvitetään uuden yhteistoimintalain 2 luvun mukaisen vuo- ropuhelun toimivuutta ja arvioidaan mahdollisia muutostarpeita työehtoso- pimukseen 30.11.2022 mennessä.

4.2 Viisipäiväiseen vuosilomalaskentaan siirtymistä koskeva työryhmä

Liitot asettavat työryhmän, joka selvittää mahdollisuutta siirtyä viisipäiväi- seen vuosilomalaskentaan kustannusneutraalilla tavalla sopimuskauden aikana.

4.3 Työehtosopimuksen selkiyttämistä koskeva työryhmä

Osapuolet asettavat työryhmän selvittämään vuoden 2022 aikana työeh- tosopimustekstien selkiyttämistä sekä terminologian ajantasaistamista (ml. liitepöytäkirjaa koskevien viittausten aiheuttamat tes-muutostarpeet). Osapuolet sopivat uusien tekstien käyttöönoton ajankohdasta.

4.4 Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Liitot pitävät tärkeänä, että paikalliset osapuolet kiinnittävät erityistä huo- miota tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja sen vaikutuksiin organisaation tuottavuuteen ja toimivuuteen. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuudenedistämi- sessä kiinnitetään huomiota muun muassa työn organisointiin, työn ja per- heen yhteensovittamista koskeviin käytäntöihin sekä tasapuoliseen koh- teluun.

4.5 Palkkausjärjestelmää ja luottamusmiesjärjestelmää tarkasteleva työ- ryhmä

Osapuolet käynnistävät sopimuskauden aikana työryhmän, joka selvittää partioiden palkkausjärjestelmän uudistustarpeita. Työryhmässä arvioi- daan erityisesti palkkausjärjestelmän toimivuutta uudessa organisaa- tiossa sekä nykyisten vaativuusryhmien soveltumista uuden organisaation tehtävänkuviin.

Selvitetään sopimuskauden aikana mahdollisuutta kehittää Partion luotta- musmiesjärjestelmää vastaamaan uutta organisaatiorakennetta.

4.6 Työsuojeluvaltuutetun korvaus

Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.5.2022 lukien korotetaan 1,9 %:lla ja se on 53 €/kk. Korvaus maksetaan, kun edustettavien lukumäärä on vähin- tään 20 työntekijää.

Helsingissä, 11. päivänä helmikuuta 2022 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Ammattiliitto Jyty ry

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Partion työehtosopimus ‌

Partion työehtosopimus muodostuu allekirjoittaneiden liittojen PALTA- JYTY välisestä erillisestä liitepöytäkirjasta, jolla on sovittu Partiotyönan- tajat ry:n ja sen jäsenjärjestöjen palveluksessa olevien toimihenkilöi- den työehdoista sekä palkkausjärjestelmästä ja muilta osin PALTA- JYTY Yleissopimuksen mukaisesti. Tämä painoversio on tehty ensim- mäistä kertaa keväällä 2018, jotta Partiotyönantajien työehdot ovat kootusti samassa asiakirjassa.

1 § Soveltamisala ‌

Tätä sopimusta noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jä- senyhteisön Partiotyönantajat ry:n ja sen jäsenjärjestö/-yhteisöjen palve- luksessa oleviin toimihenkilöihin. Sopimus ei kuitenkaan koske sellaisia yhteisön johtoon kuuluvia henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa toimi- henkilöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäyty- neitä vaiko eivät.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa. Koeaika määräytyy työsopi- muslain mukaisesti. Koeajan pituus on enintään kuusi kuukautta, mutta se voidaan sopia lyhemmäksikin. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoi- tus purkamisesta tehtiin. Purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua työ- sopimuslaissa tarkoitetuilla syrjivillä tai muutoin epäasiallisilla perus- teilla.

Kahtatoista kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

2. Työsopimus tulee tehdä kirjallisena ottaen huomioon työsopimuslain määräykset.

3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle toimihenkilölle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa ketkä toimivat toimihen- kilöiden luottamusmiehinä ja missä luottamusmiehet ovat tavattavissa.

Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa asianomaiseen järjestöön kuuluvien kirjalliset työsopimukset.

4. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslaissa mainituin perustein. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muutoin kuin edellä mainituin perustein tai määräaikainen työsopimus on ilman pä- tevää syytä toistuvasti solmittu peräkäin, pidetään sopimusta tois- taiseksi voimassa olevana työsopimuksena.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Ellei liitepöytäkirjassa ole toisin sovittu, noudatetaan työnantajan irti- sanoessa työsopimuksen alla mainittuja työsuhteen keskeytymättö- mästä kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	enintään vuosi
kuukausi	yli vuosi ja enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta.

Ellei toisin ole sovittu, on irtisanomisaika toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen seuraava:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 1 vuosi
kuukausi	yli 1 vuosi

Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

2. Työnantajan on suoritettava irtisanominen todistettavasti, vaaditta- essa kirjallisesti ja tällöin siinä on ilmoitettava syy irtisanomiseen.

3. Jos toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihenkilö eroaa irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suoritta- maan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Tämä ei koske niitä tapauksia, joissa toimihenki- lönä lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeus purkaa työsopimus tai muutoin lopettaa työsuhde ilman irtisanomisaikaa.

4. Määräaikainen sopimus päättyy sovitun työkauden päätyttyä ilman ir- tisanomisaikaa. Jos työkauden pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työantajan on ilmoitettava toimihenkilölle odotettavissa ole- vasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta sei- kasta, joka ei ole toimihenkilön tiedossa.

5. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihenkilö voi- daan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.

6. Irtisanomis- ja lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työso- pimuslain ja yhteistoimintalain mukaan.

5 § Palkat ‌

1. Sopijapuolten välisessä palkkausjärjestelmässä noudatetaan viittä vaativuusryhmää. Toimihenkilön palkan perusteena on vaativuus- ryhmän mukainen peruspalkka ja henkilökohtainen palkka. Palk- kausjärjestelmä on liitteenä.

Oppisopimussuhteeseen tulevan henkilön palkka määräytyy sa- moilla perusteilla kuin vastaaviin tehtäviin palkattavalla muulla työntekijällä. Tämä ei koske tietopuoliseen opetukseen käytettävää aikaa.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimi- henkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäi- vänä olla toimihenkilön nostettavissa.

Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pide- tään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäi- vänä, jolloin palkan siten tulee olla toimihenkilön nostettavissa.

Sellaiset lisät, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn mu- kaan, suoritetaan viimeistään laskentakautta seuraavan kalenteri- kuukauden loppuun mennessä.

Työsuhteen päättyessä loppupalkka maksetaan työsuhteen viimei- senä päivänä tai viimeistään työsuhteen päättymistä seuraavana tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

3. Xxxxxxx toimihenkilönä on palvelukseen tullessaan palveluksessa hy- väksi luettavaa palvelusta, myönnetään tästä johtuvat lisät ja korvauk- set heti työsuhteen alusta. Uudet vuosisidonnaiset lisät ja määrävuo- sikorotukset maksetaan oikeuden saavuttamista seuraavan kuukau- den alusta.

4. Päiväpalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään jakajana lukua 21.5.

6 § Työaika ‌

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia päivässä ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. Viikoittainen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 36 1/4 tuntia vii- kossa.

2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä, jolla partiojärjes- tössä tarkoitetaan neuvontatyötä, on keskimäärin enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 1/4 tuntia viikossa. Viikoittainen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 38 1/4 tuntia viikossa.

Muussa kuin toimistotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työajan lyhentäminen toteutetaan antamalla toimihenkilölle vapaa-aikahyvitystä 5 tuntia kultakin täydeltä kalenterikuukaudelta.

3. Keskimääräinen työaika

Mikäli kausivaihteluista tai vastaavista toiminnallisista syistä on perus- teltua, voidaan säännöllinen työaika määritellä keskimääräisesti siten, että säännöllinen työaika ei saa ylittää 12 tuntia vuorokaudessa ja 50 tuntia viikossa. Työajan tulee tällöin tasoittua säännölliseen työaikaan enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona. Toimihenkilöllä on työtilan- teen niin salliessa oikeus saada yksittäisiä tasoittumisvapaapäiviä so- pimalla niistä etukäteen työnantajan kanssa.

Mikäli työaika järjestetään tämän pykälän mukaisesti keskimää- räiseksi tai päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisai- kaa ei ole määrätty kiinteäksi, on käytössä oltava työajanseurantajär- jestelmä, josta työntekijän työ- ja vapaa ajat käyvät ilmi.

4. Viikkolepo annetaan työaikalain mukaisesti. Viikkolevon katsotaan to- teutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päi- vän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

5. Työviikko järjestetään keskimäärin 5-päiväiseksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Epätarkoituksenmukaisia alle neljän tunnin työvuoroja tulee välttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

6. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn, lepotaukoa lukuun ottamatta

yhdenjaksoiseksi. Lepotauko voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (l) tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi pois- tua työpaikalla lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

7. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei yhteisön toiminnasta muuta johdu.

8. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä tai itsenäisyys- päivä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla mää- rällä.

9. Työnantaja voi osoittaa säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuottavuuden, tehok- kuuden ja laadun parantamiseksi järjestettäviä kehittämistilaisuuksia työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa enintään 16 tuntia kalenterivuodessa. Koulutus ja kehittämistilaisuuksista ilmoitetaan hy- vissä ajoin siten, että toimihenkilö pystyy varautumaan ao. tilaisuuk- siin.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopi- muksen estämättä ja siinä sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan perus- palkan mukainen korvaus. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan to- teuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Toi- mihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä tämän kohdan mukaisista tilai- suuksista asiallisesta ja painavasta henkilökohtaisesta syystä, mikäli tilaisuus on sijoitettu toimihenkilön normaalille vapaapäivälle.

10. Työnantaja voi työehtosopimuksen estämättä ja siinä sovitun lisäksi osoittaa kullekin toimihenkilölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työ- aikaa enintään 8 tuntia. Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tar- peen edellyttämissä tilanteissa. Työaikaa ei voi osoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Lisätyltä säännölliseltä työajalta makse- taan kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka. Tämän kohdan tarkoittamasta säännöllisen työajan lisäksi teetettävästä työajasta ilmoi- tetaan hyvissä ajoin siten, että toimihenkilö pystyy varautumaan tähän. Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä tämän kohdan mukaisista työ- vuoroista asiallisesta ja painavasta henkilökohtaisesta syystä, mikäli tilai- suus on sijoitettu toimihenkilön normaalille vapaapäivälle.

6 a § Liukuva työaika ‌

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia liukuvasta työajasta työaikalain 12

§:n mukaisesti.

Seurantajakso on enintään 12 kuukautta. Seurantajakson päättyessä ylitys- ten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tun- tia.

Xxxxxx toimihenkilön liukumasaldo ylittää 40 tuntia, on työnantajan ja toimi- henkilön keskusteltava toimenpiteistä liukumasaldojen pitämiseksi ensisijai- sesti kokonaisina päivinä. Mikäli osapuolet eivät saa sovittua liukumasaldon pitämisestä, työnantajalla on oikeus määrätä 40 tuntia ylittävä liukumasaldo pidettäväksi kuluvan tai seuraavan seurantajakson aikana vapaapäivinä. Työnantajan määrätessä vapaan ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä toi- mihenkilölle viimeistään kuukautta ennen vapaan alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, vapaan ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen vapaan alkamista. Jos työnantaja on määrännyt vapaan ajankohdan, ajankohtaa voidaan muuttaa vain sopimalla asiasta toimihenkilön kanssa.

7 § Lisä- ja ylityö sekä työajan enimmäismäärä ‌

Alla olevat kohdat 1.-4 koskevat vain toimistotyötä.

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä, joka tehdään 6 §:n 1 ja 2 kohdan mukaisen säännöllisen enimmäistyöajan ja lainmukaisten säännöllisen enimmäistyöajan välisenä aikana, mak- setaan 50 %:lla korotettu palkka. Osa-aikatyötä tekevän toimihenkilön lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lain mukaisen enimmäistyöajan lisäksi vuorokaudessa ja sitä saadaan teettää lain sallimissa rajoissa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta en- simmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla koro- tettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaih- teen yli, katsotaan työ lisä ja ylityötyökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenki- lön säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöl- listä työaikaa laskettaessa.

3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ei ole vuorokautista yli- työtä ja jota tehdään lain mukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi vii- kossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa jakson aikana ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seu- raavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan mää- räyksestä suoritetun matkan, taloudellisista tai tuotannolli- sista syistä tapahtuneen lomautuksen taikka työnantajan jär- jestämään tai koulutussopimuksen tarkoittamaan koulutuk- seen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan

työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, kor- vataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikkoylityöstä on sovittu.

4. Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja toimihenkilön suostumuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan. Tällöin se on koro- tettava niillä prosenttimäärillä, joilla se olisi korotettu, jos se olisi kor- vattu rahana.

5. Laskettaessa ylityökorvauksia saadaan yksinkertainen tuntipalkka ja- kamalla kuukausipalkka työaikalain mukaisessa työssä luvulla 163. Mikäli toimihenkilön työaika on 36 1/4 saadaan yksinkertainen tunti- palkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 153.

6. Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

8 § Ilta- ja yötyökorvaus ‌

Alla olevat määräykset koskevat vain toimistotyötä.

1. Työstä, jota tehdään kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana, toimihenki- lölle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä 15 %:n suuruista ilta- työlisää. Se lasketaan tämän sopimuksen 7 §:n 5. kohdan mukaisesta tuntipalkasta.

2. Työstä, jota tehdään kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana, toimihenki- lölle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta 30 %:n suuruista yötyökor- vausta. Se lasketaan tämän sopimuksen 7 §:n 5. kohdan mukaisesta tuntipalkasta.

3. Tämän pykälän mukaiset korotukset voidaan sopia annettavaksi vas- taavana vapaa-aikana.

9 § Lauantaityö ‌

Alla oleva määräys koskee vain toimistotyötä.

Lauantaityöstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi lauan- taityökorotuksena tehdyillä tunneilta 25 %:lla korotettu tuntipalkka 06.00 -

20.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Lauantaityökorotusta ei makseta sunnuntaityökorotukseen oikeutetulta ajalta. Tämän pykälän mukaiset ko- rotukset voidaan sopia annettavaksi vastaavana vapaa-aikana.

10 § Sunnuntaityö ‌

1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisella juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä,

maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökoro- tuksena yksinkertainen peruspalkka. Sunnuntaikorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 20.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä sekä pääsiäislauantaina ja juhannus- ja joulu- aattona.

2. Muut sunnuntaina tehtävää työtä koskevat määräykset sisältyvät työ- aikalain 20 §:än.

3. Tämän pykälän mukaiset korotukset voidaan sopia annettavaksi vas- taavana vapaa-aikana.

11 § Leirien tai vastaavien työaika ‌

Työaikalakia ei sovelleta voittoa tavoittelemattomassa yhteisössä työs- kentelevän toimihenkilön työhön siltä osin, kun hän osallistuu tapahtuma-

, kilpailu- tai leiritoimintaan. Em. tilaisuuksien työaikajärjestelyistä ja kor- vauksesta sovitaan toimihenkilön kanssa erikseen (työaikalaki 2 §:n 4 mo- mentti).

Soveltamisohje:

Edellä tarkoitetun sopimisen yhteydessä on huolehdittava siitä, että toimihenkilölle turvataan riittävä lepo (Työaikalaki 24 §, 25 §, 27 §, 28 §) ja enimmäistyöaikaa vastaava suoja (Työaikalaki 18 §) myös tapahtuma-, kilpailu- tai leiritoimin- nan osalta

12 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden ja maksupe- rusteiden osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

13 § Vuosiloma ‌

1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu tai liitepöytäkir- jassa ole toisin sovittu.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän pykälän tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koske- vista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen 26

§:n mukaisesti.

2. Toimihenkilöllä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

3. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli (2 1/2) arkipäivää kulta- kin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

4. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden ja jolla on hyväksi luettavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta, on oikeus saada lomaa kolme (3) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

5. Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana.

Vuosiloman pidentäminen

Jollei liittymäpöytäkirjassa ole toisin sovittu määräytyvät loman piden- nykset seuraavasti:

Toimihenkilö, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, on oikeu- tettu yhteen lisälomapäivään jokaista täyttä kahden lomanmääräyty- miskuukauden mittaista jaksoa kohti.

Milloin loma määräytyy 4. kohdan mukaan lisälomaa kertyy kuitenkin 1 1/2 päivää /jakso.

Lisälomapäivät eivät oikeuta lomarahaan. Työnantajan ja toimihenki- lön sopiessa voidaan lisälomapäiviä myöntää jo, kun ne on jaksolta ansaittu.

Pöytäkirjamerkintä:

Sellaisen kokoaikaisesta työsuhteesta osa-aikaiseen työsuh- teeseen siirtyneen toimihenkilön, joka ei työskentele kaikkina viikkoina, vuosiloma suositellaan annettavaksi siten, että lo- maan sisältyvien työpäivien ja vapaan osuus muodostuvat yhtä suuriksi.

6. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan lomakautta edel- tävän maaliskuun lopussa päättyvän lomanmääräytymisvuoden sellai- nen kalenterikuukausi, jonka aikana toimihenkilö on ollut työnantajan työssä vähintään neljänätoista päivänä. Työssäolopäivien veroisilla pi- detään myös niitä työpäiviä, joina toimihenkilö työsuhteen kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainituissa tapauksissa.

7. Kuukausipalkkaisella toimihenkilöllä, jonka työaikaan sisältyy säännöl- lisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oi- keus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys vuosilomapalk- kaan ja vuosilomakorvaukseen. Työaikakorvaukset otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilo- mapalkkaa korotetaan, sillä prosenttiluvulla joka osoittaa, kuinka

monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut työaika- korvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista sään- nöllisen työajan palkoista.

8. Vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta laskettaessa käytetään kuukau- sipalkan jakajana lukua 25.

9. Lomapalkka lasketaan prosenttisäännön mukaisesti, mikäli henkilön työaika ja palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. Lomapäivät, mitkä ylittävät vuosilomalain mukaan määräytyvän lo- man, nostavat lomanmääräytymisprosenttia kukin 0,38 %:lla.

13a § Säästövapaa ‌

1. Säästövapaajärjestelmä määräytyy vuosilomalain 4 a §:n ja työaikalain 21 §:n ja seuraavien määräysten mukaan. Säästövapaan käyttäminen edellyttää työnantajan ja toimihenkilön välistä kirjallista sopimusta. So- pimuksessa tulee todeta säästettävien päivien enimmäislukumäärä sekä milloin säästövapaa viimeistään on pidettävä. Sopimus voidaan kuitenkin solmia enintään 5 vuodeksi.

2. Säästövapaaksi voidaan siirtää vuosilomasta 18 päivää ylittävä vuosi- loman osuus. Lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi on sovittava viimeistään silloin, kun toimihenkilölle varataan tilaisuus esittää mieli- piteensä lomansa ajankohdasta.

3. Lisä- ja ylityökorvauksena annettava vapaa-aika voidaan osin tai ko- konaan sopia yhdistettäväksi vuosilomalain mukaiseen säästövapaa- seen. Tästä on sovittava samassa yhteydessä, kun sovitaan lisä- tai ylityön tekemisestä.

4. Säästövapaa pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Jollei sääs- tövapaan ajankohdasta voida sopia, on toimihenkilön ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen al- kamispäivää. Säästövapaa annetaan kokonaisina päivinä, ellei muuta sovita.

5. Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästöva- paasta maksettava sen mukaan kuin työehtosopimuksessa määrä- tään lisä- ja ylityökorvauksen osalta ja vuosilomalaissa vuosilomakor- vauksen osalta.

14 § Lomaraha ‌

1. Toimihenkilölle suoritetaan lomarahana 50 % työehtosopimuksen 13

§:n mukaan ansaitun vuosiloman palkasta.

2. Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä maksettavasta lo- makorvauksesta. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on kestänyt yhden- jaksoisesti vähemmän kuin neljä kuukautta, ei ole oikeutta lomara- haan. Lomarahaan ei ole oikeutta toimihenkilönä, joka jättää irtisano- misajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsuhteen.

3. Lomaraha maksetaan lomapalkan yhteydessä, jollei paikallisesti toisin sovita.

4. Xxxxxxxx tai sen osa voidaan työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella vaihtaa vapaaksi siten kuin tämän sopimuksen liitteenä olevassa soveltamisohjeessa on sovittu.

15 § Sairausajan palkka ‌

1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole tätä aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, hä- nellä on oikeus työsuhteen jatkuessa saada työnantajaltaan täysi palkka kunkin työttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto	Palkanmaksun ajanjakso
alle 1 kk	sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää
1 kk - alle 3 v	4 viikolta
3 v - alle 5 v	5 viikolta
5 v - alle 10 v	6 viikolta
10 v -	8 viikolta

Xxxxxxx poissaolon syy on toimihenkilön työtehtävissä sattunut työtapa- turma, toimihenkilöä työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammatti- tauti, on sairausajan palkanmaksujakso 12 viikkoa.

2. Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän ku- luessa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on vel- vollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuiten- kin saman sairauden näin uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain tarkoittamatta karenssiajalta.

3. Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy sairaus- ajalta työnantajalle siltä osin, kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toi- mihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Toimihenkilölle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karan- teenitapauksessa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä it- sestään johtuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisem- pänä kuin niihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka toimihenkilön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

5. Mikäli toimihenkilö saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuu- tuksen perusteella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sai- rausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.

Jos sairausajan palkka on maksettu, ennen kuin jonkin edellä maini- tuista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa kor- vaus tai saada määrä takaisin toimihenkilöitä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

6. Toimihenkilö, joka 1. kohdassa mainittujen syiden vuoksi on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnan- tajalle, sekä siitä milloin esteen arvioidaan päättyvän.

7. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkä- rintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Xxxxxx toimihenkilö käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärin- todistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

8. Sairausajan palkkaa maksetaan myös, milloin päihdeongelmainen toi- mihenkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan täl- laisesta hoidosta työnantajansa kanssa.

9. Xxxxxx toimihenkilö on sairastunut ennen työehtosopimuksen voimaan- tuloa ja työkyvyttömyys jatkuu työehtosopimuksen voimaantulon jäl- keen, noudatetaan aikaisemman käytännön mukaista menettelyä työ- kyvyttömyysajan loppuun.

10. Kuukausipalkkaisella toimihenkilönä, jonka työaikaan sisältyy sään- nöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys sairausajan

palkkaan. Sairausajanpalkkaa korotetaan samalla prosenttiluvulla kuin ne ovat olleet edellisen palkanmaksukauden palkasta.

16 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön palkkaa seuraavissa tapauksissa:

1. Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärin- tarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä la- boratorio-, röntgen- tai muussa vastaavassa tutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaa- lassa.

2. Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintar- kastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

• sairauden jatkuessa, kun toimihenkilön on tarpeen hakeutua lääkä- rintarkastukseen

• krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittele- miseksi

• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tar- peellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työky- vyttömyys

3. Äkillisen hammassairauden hoitotoimenpiteiden ajalta, jos hammas- sairaus ennen hoitoa aiheuttaa toimihenkilön työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoite- taan hammaslääkärin antamalla todistuksena.

4. Raskaana olevan toimihenkilön osallistuessa sairasvakuutuslain mu- kaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveys- keskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömään tarkastuk- seen, ellei toimihenkilö ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

5. Kun toimihenkilö osallistuu lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toiminta- suunnitelmassa hyväksyttyihin työsuhteen aikana suoritettaviin ter- veystarkastuksiin. Näihin liittyvien matkojen ajalta ei palkkaa vähen- netä.

Sama koskee nuorten työntekijöiden suojelusta annetussa laissa tar- koitettuja tutkimuksia sekä niitä tartuntatautien edellyttämiä tutkimuk- sia, jotka ovat työnantajan edellyttämiä tai johtuvat toimihenkilön siir- tymisestä saman yrityksen sisällä tehtävään, jossa kyseinen lääkärin- tarkastus vaaditaan.

Toimihenkilölle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastuk- seen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matka- kustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutki- mukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tar- kastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoi- tettu etukäteen työnantajalle.

17 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

1. Jos perheessä sattuu äkillinen sairaustapaus, toimihenkilölle järjeste- tään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon. Täl- laisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

2. Jos toimihenkilön lapsi, puoliso tai vanhempi sairastuu äkillisesti ja si- ten vakavasti, että toimihenkilön välitön läsnäolo on välttämätön, ei poissaolo em. syystä johda ansionmenetykseen yhden päivän ajalta.

3. Alle 10 -vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti, mak- setaan lapsen huoltajalle tai etävanhemmalle, joka ei ole huoltaja, palkkaa enintään 3 työpäivältä sairausajanpalkkaa koskevien mää- räysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttä- mätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Soveltamisohje:

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkkaa maksetaan, jos toisella huoltajista ei ole ansiotyönsä tai työaikansa tai muun pakot- tavan esteen johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava tämän työehtosopimuksen sai- rausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukai- nen selvitys. Tarvittaessa on esitettävä selvitys toisen huolta- jan esteestä hoitaa lasta.

Toimihenkilö, joka edellä mainitun syyn takia on estynyt ole- masta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle, sekä mikäli mahdollista siitä, milloin esteen ar- vioidaan päättyvän.

Xxxxxx toimihenkilön on välttämätöntä lapsen hoitamiseksi olla poissa työstä yli 2. kohdassa mainitun ajan, järjestetään hänelle mahdollisuus palkattomaan poissaoloon.

Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosiloma- etuja vähennetä.

4. Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten johdosta järjestetään toimi- henkilölle mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen enintään yhden päivän poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosiloma- etuja eikä ansiota vähennetä.

Soveltamisohje:

Lähiomaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä van- hempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, puolisoa sekä veljiä ja sisaria sekä vastaavia. Lähisukulaisiin rinnastetaan avopuo- liso, rekisteröidyssä parisuhteessa oleva sekä näiden lapset ja vanhemmat sekä lapseksi rinnastetaan ottolapsi ja kasvat- tilapsi.

5. Toimihenkilö saa paikallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mikäli vihkimispäivä on hänen työpäivänsä. Parisuhteen rekisteröinti rinnastetaan vihkiäisiin.

6. Toimihenkilö saa paikallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

7. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntati- laisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

8. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäivältä, mikäli ne olisivat olleet toimihenkilön työpäiviä. Vapaapäiviltä vähennystä ei suoriteta.

9. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalta toimihenkilöitä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, makse- taan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen kor- vauksen erotusta siltä osin, kuin ansionmenetyksen korvaus mahdol- lisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun toimihenkilö on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen kor- vauksesta.

10. Toimihenkilölle järjestetään mahdollisuus osallistua työehtosopimuk- sen allekirjoittajajärjestön ja sen jäsenyhdistyksen sekä keskusjärjes- tön päättävien elinten kokouksiin. Tällaisen poissaolo ei aiheuta toimi- henkilön ansion alenemista.

11. Toimihenkilöllä, jonka lapsi on vaikeasti sairaana ja joka on oikeutettu sairausvakuutuslain 10 luvun mukaiseen vaikeasti sairaan lapsen hoi- toa ja kuntoutusta varten myönnettävään erityishoitorahaan, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen ko. päätöksen mukaiseen lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissa- olosta etukäteen työnantajan kanssa.

12. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on toimihenkilön sovittava työnantajan kanssa.

18 § Perhevapaat ‌

1. Toimihenkilön äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän pykälän tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koske- vista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen 26

§:n mukaisesti

2. Toimihenkilölle työnantaja suorittaa äitiysvapaan alusta lukien täyden palkan 72 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta.

Toimihenkilölle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen isyys- vapaaseen, maksetaan palkka isyysvapaan alusta 6 arkipäivän ajalta.

Mikäli ennen äitiysvapaata alkanut palkaton poissaolo jatkuu äitiysva- paan aikana, ei työnantajalla ole tältä ajalta palkanmaksuvelvolli- suutta. Tämä ei koske raskauteen liittyvää palkatonta poissaoloa.

Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa äitiys- tai isyysvapaan palkkaa, suoritetaan äitiys- tai isyysraha sairausvakuutuslain 28 §:n perusteella työnantajalle lukuun ottamatta vuosiloma-aikaa. Jos äitiys- tai isyys- raha menetetään toimihenkilön laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiys- tai isyysrahaa vastaava osa.

Pöytäkirjamerkintä:

Mitä äitiysvapaan tai isyysvapaan palkallisuudesta on edellä sovittu, sovelletaan myös alle 7-vuotiaan lapsen adoptioon.

3. Xxxxxxxxxxxxx ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työs- säoloajan veroisella määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

19 § Työasu ja suojavaate ‌

Mikäli työnantaja tai työ edellyttää, että toimihenkilö käyttää työssään tie- tynlaista asua tai suojavaatetta, työnantaja hankkii ja huoltaa sen tai kor- vaa huollon kustannukset.

20 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

21 § Luottamusmies ‌

Luottamusmieheen noudatetaan liittojen välistä luottamusmiehiä koske- vaa sopimusta.

22 § Koulutus ‌

Henkilöstökoulutuksen, yhteisen koulutuksen ja ammattiyhdistyskoulu- tuksen osalta noudatetaan liittojen välistä koulutussopimusta.

23 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekun- nalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työ- ajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mah- dollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvitta- essa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytä- miseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja palotur- vallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokousti- lojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt

järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtoso- pimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

e) Toimihenkilöliiton ja sen tämän pykälän 1. momentissa mainitun alaosaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnit- tää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.

24 § Työehtosopimuksen osana noudatettavat sopimukset ‌

Työehtosopimuksen osana noudatetaan työehtosopimuksen liitteenä 7 olevaa suositusta päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työ- paikoilla.

Työehtosopimuksen osana noudatetaan 28.1.2000 allekirjoitettua PT- STTK-AKAVA-SAK hyvityssakkopöytäkirjaa.

25 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Työnantaja perii allekirjoittajajärjestöjen jäsenmaksut toimihenkilön palkanmaksun yhteydessä, mikäli toimihenkilö on antanut siihen val- tuutuksen. Toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta var- ten todistus pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pank- kitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

26 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoitta- vat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neu- vottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa kahden viikon kuluessa, ellei toisin sovita ja allekirjoittajajärjestöjen välillä käytävät neuvottelut kolmen

viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoitta- nut, ellei asiasta toisin sovita.

4. Ellei järjestöjen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

27 § Voimassa olevat etuudet ‌

Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja toimihenkilön vä- liseen sopimukseen tai työnantajan hallintopäätökseen perustuvia etui- suuksia, jotka eivät ole perustuneet voimassa olleeseen työ- tai toimieh- tosopimukseen tai sen liitteeseen.

28 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, kohdistuvatpa ne tähän sopimukseen ko- konaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielle- tyt.

29 § Liitepöytäkirja ja paikallinen sopiminen ‌

Tämän työehtosopimuksen mukaiset paikalliset sopimukset tehdään liit- teessä 1 esitetyllä tavalla.

Liitepöytäkirjassa voidaan antaa paikalliselle tasolle valtuus paikallisiin sopimuksiin. Muussa tapauksessa paikalliset sopimukset on saatettava allekirjoittajajärjestöjen hyväksyttäväksi.

30 § Sopimuksen voimassaolo ‌

1. Sopimuskausi alkaa 11.2.2022 ja päättyy 31.1.2024. Sopimus voidaan irtisanoa päättymään 31.1.2023, ellei vuoden 2023 palkantarkistuksen suuruudesta sovita 15.12.2022 mennessä. Sopimus jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummaltakaan puo- lelta irtisanottu.

2. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopi- mus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankum- man neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 11. helmikuuta 2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

AMMATTILIITTO JYTY ry

Liite 1 Sopimus paikallisesta sopimisesta ‌

1 § Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen mää- räyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopi- muksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä. Tämä sopimus ei koske toisinsopimista palkka- tai vas- taavia taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista, mistä on sovittu tämän sopimuksen liitepöytäkirjassa.

2 § Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä sopijajärjestöjen alainen rekisteröity paikallinen yhdistys, jota asia koskee tai luottamusmies, jonka edustetta- via asia koskee. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikalli- sista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3 § Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopi- muksen kohdasta halutaan sopia. Jotta sopimus olisi pätevä, sen on ol- tava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työeh- tosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikai- nen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Kestet- tyään vuoden on määräaikainen sopimus irtisanottavissa kuten tois- taiseksi voimassa oleva sopimus. Paikallinen sopimus on lähetettävä so- pijapuolille.

4 § Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana kuitenkin vasta kun tämän sopimuksen asianomaiset sopijapuolet ovat saaneet siitä tie- don. Työehtosopimusosapuolilla on oikeus riitauttaa paikallinen sopimus 2 kk:n kuluessa tiedoksi saamisesta. Työehtosopimusosapuolilla on täl- löin mahdollisuus muuttaa paikallista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana.

5 § Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimus- osapuolten välisellä työehtosopimuksella.

6 § Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallis- ten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työeh- tosopimuksen erimielisyydet.

7 § Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus.

Helsingissä 11.2.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

AMMATTILIITTO JYTY ry

Liite 2 Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta ‌

1 § Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoitta- man työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuk- sia koskevista vähimmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poik- keavasti siten kuin tässä pöytäkirjassa on sovittu.

2 § Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä sopijajärjestöjen alainen rekisteröity toimihenkilöiden paikallinen yhdistys, jota asia koskee tai luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3 § Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työso- pimuslain 5 luvun 2 §:n tai 7 luvun 3 §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. taloudellinen tai tuotannollinen peruste).

Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudattaa työnantaja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoiminta- lakia ja keskusjärjestöjen välistä yhteistoimintasopimusta. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 § Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopimus- osapuolten välillä sovittu.

Helsingissä 4.11.2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry

Liite 3 Lomarahan vaihtaminen vapaaksi ‌

Lomarahan vapaaksi vaihtamisesta on sovittu seuraava soveltamisohje:

Toimihenkilö ja työnantaja laativat yhdessä kirjallisen suunnitelman loma rahan vaihtamisesta vapaaksi oheisen taulukon mukaisesti.

Vapaa on annettava viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, ellei toisin sovita tai vapaata liitetä osaksi vuosilomalain mu- kaista säästövapaata.

Toimihenkilön sairastuessa vapaan aikana, keskeytyy vapaa muuttuen seuraavan päivän alusta sairauspoissaoloksi. Siirtyvä vapaa annetaan myöhemmin erikseen.

Vapaa-aika lasketaan vuosilomaa, vuosisidonnaisia lisiä ja vastaavia etuuksia kartuttavaksi ajaksi kuten vuosilomapäivät.

Toimihenkilölle maksetaan vapaan ajalta samansuuruinen palkka, jonka hän olisi saanut työssä.

Toimihenkilölle annetaan vapaa viitenä työpäivänä viikkoa kohti.

Työsuhteen päättyessä maksetaan siirretty, mutta maksamatta oleva lo- maraha tai pitämättä olevaa palkallista vapaata vastaava lomaraha.

Mikäli sopimus lomarahan vapaaksi vaihtamisesta on tehty paikallista so- pimista koskevan liitepöytäkirjan mukaan ja työnantaja sopimuskauden aikana lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevan sopimuksen tekemisen jälkeen lomauttaa, irtisanoo tai osa-aikaistaa toimihenkilön taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, peruuntuu lomarahan vapaaksi vaihtamista koskeva sopimus.

Lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevaa sopimusta ei tule tehdä kos- kemaan sellaista määräaikaisessa työsuhteessa olevaa toimihenkilöä, jonka työsopimuksen tiedetään päättyvän sopimuskauden aikana.

Mikäli lomarahan vapaaksi vaihtamisella saattaa olla vaikutusta toimihen- kilön alkamassa olevan eläkkeen määrään, tulisi tällainen toimihenkilö jät- tää vapaaksi vaihtamista koskevan sopimuksen ulkopuolelle.

Vuosilomapäivät	Lomarahaa vastaavat
(ilman pidennyspäiviä)	vapaapäivät (työpäiviä),
36	18,0
33	16,5
30	15,0
27,5	14,0
27	13,5
25	12,5
24	12,0
22,5	11,5
22	11,0
21	10,5
20	10,0
18	9,0
17,5	9,0
16	8,0
15	7,5
14	7,0
12,5	6,5
12	6,0
10	5,0
9	4,5
8	4,0
7,5	4,0
6	3,0
5	2,5
4	2,0
3	1,5
2,5	1,5
2	1,0

Liite 4 Luottamusmiessopimus ‌

Palvelualojen työnantajat PALTA:n ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenki- löliitto Jytyn välinen luottamusmiessopimus

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään rat- kaisemaan työnantajan ja toimihenkilöiden välille sopimusten soveltami- sesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja no- pealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja toi- mihenkilöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsit- tely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjes- telmän edellyttämällä tavalla.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelume- nettely vähentää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten huomattavasti edistää sekä työnantajan tavoitteiden saavuttamista, että toimihenkilöiden turval- lisuuden ja viihtyvyyden lisäämistä. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi molempiin suuntiin toimivaksi informaatio- kanavaksi henkilöstökysymyksissä ja siten toimia osana työpaikan infor- maatio- ja osallistumisjärjestelmää.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenenä olevia yhteisöjä sekä niiden palveluksessa olevia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen työntekijäjär- jestöön.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa kunkin allekirjoit- tajajärjestön työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimi- henkilöiden valitsemaa ja ammattijärjestönsä nimeämää luottamus- miestä ja varaluottamusmiestä.

Jokaiseen yhteisöön on oikeus valita 1. kohdassa tarkoitettu luotta- musmies.

2. Pääluottamusmies voidaan valita silloin, kun yhteisössä on sovittu luottamusmiesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimipaikka- tai osastokohtaisia luottamusmiehiä.

3. Luottamusmiehen valitsevat työnantajan palveluksessa olevat työeh- tosopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittaneeseen järjestöön järjestäy- tyneet toimihenkilöt.

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seu- raavaa:

Pöytäkirjamerkintä 1:

Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työeh- tosopimuksen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat samaan järjestöön, voidaan sopia eri työehtosopimusalojen yhteisen luottamusmiehen valinnasta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan yhteisöön kuuluvat työnantajat ovat saman työehtosopimuksen piirissä, voidaan sopia yhteisen luottamusmiehen valinnasta.

4. Milloin paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun yhteisöön voidaan valita useam- pia tämän sopimuksen tarkoittamia luottamusmiehiä itsenäisiin alueel- lisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.

5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamus- miehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä ai- kana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yhteisön palveluksessa oleva toimihenkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopimukseen sidotun työntekijäjärjestön jäsen sekä pereh- tynyt työpaikan olosuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli on sovittu 3. kappaleen mukaisesti yhteisistä luotta- musmiehistä, tulee luottamusmiehen työskennellä jollakin yh- teisistä työehtosopimusaloista.

7. Yhteisön tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luotta- musmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaa- liin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä

työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipai- koista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta en- nen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluotta- musmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika lue- taan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kir- jallisesti työnantajalle asianomainen ammattiosasto, työhuonekunta tai vastaava taikka työntekijäjärjestö.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuhtees- saan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestys- määräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siir- tää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamus- mies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamus- miehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyk- siä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää toimihenkilöi- den enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan toimi henkilöjärjestön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1

§:n nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Luottamusmiehen työ suhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työsopimuslain 8 luvun 1 §:n purku- perusteillakaan noudattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomis- ajan pituista aikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luotta- musmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöi- hin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimineeseen toimi- henkilöön kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymi- sen jälkeen.

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alka- mista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päätty- misestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta il- moituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammatti- osastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taikka työntekijäjärjestölle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmie- helle vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 §:n 2 momen- tissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin har- kitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työ- suhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huoli- matta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsää- dännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toi- mihenkilön välisiin suhteisiin ja yhteisön kehittymiseen liittyvissä kysy- myksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yh- teisön ja henkilöstön välisen neuvottelu ja yhteistoiminnan ylläpitä- miseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annet- tava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat tiedot edustamistaan toimihenkilöistä työsuhteen al- kaessa ja muuttuneista tiedoista neljännesvuosittain:

1) Toimihenkilön nimi.

2) Työsuhteen alkamisaika ja se, onko työsuhde kokoaikainen vai osa-aikainen.

3) Määräaikaisen työsuhteen peruste ja kesto.

4) Palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suoritta- mansa työ kuuluu.

3. Luottamusmiehellä on oikeus saada kaksi kertaa vuodessa tieto koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärästä. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta ti- lapäistä henkilöstöä.

4. Mikäli yhteisössä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luotta- musmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä peri aatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin työsuojeluvaltuutetulla pereh- tyä hätä ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä, hei- dän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luottamusmiehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luotta- musmiestehtävien hoitamista varten voidaan sopia luottamusmiehelle myönnettävästä tilapäisestä tai säännöllisesti toistuvasta vapautuk- sesta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapautuk- sen periaatteista ja määrästä.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1. Kappaleessa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamus- miestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen säilytys ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvit- taville asiakirjoille ja toimistovälineille. Luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitami- seen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksen- mukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä luottamusmiestehtävien hoitamiseen. Tavanomaisiin toimistovälinei- siin kuuluu myös yhteisössä käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liitty- vät ohjelmat sekä internetyhteys (sähköposti) sekä puhelinta, jonka työnantaja on antanut työtehtävien hoitamista varten.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työai- kana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin käytetystä ajasta säännöllisen työajan palkka.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen pe- rusteista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hä- nelle matkakustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjes- telmän mukaisesti.

10 § Luottamusmieskorvaus

1. Luottamusmiehenä toimivalle maksetaan 1.5.2022 lukien luottamus- mieskorvausta seuraavasti:

Edustettavien lukumäärä Korvaus €/kk

- 19 55 €

20- 108 €

Edustettavien määrä tarkistetaan vuosittain.

Jos luottamusmiehen varamies työnantajalle tehdyn ilmoituksen no- jalla luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtä-

vää pääosan kalenterikuukaudesta, maksetaan korvaus kyseisen kuu- kauden ajalta varamiehelle.

11 § Luottamusmiesten koulutus

Koulutukseen osallistumisesta on sovittu järjestöjen välillä voimassa ole- vassa koulutussopimuksessa.

12 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyk- sissä tulee toimihenkilön kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on sel- vitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamus- miehen tai toimihenkilön itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta vii- vytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osa- puolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappa- leena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi paikallisissa neuvot- teluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjes- tystä.

6. Luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialu- eensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamus- miehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja järjestöjen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

13 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla.

2. Järjestön, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan kä- siteltäväksi järjestöjen välisissä neuvotteluissa.

Helsingissä 4. päivänä marraskuuta 2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry

Liite 5 Koulutussopimus ‌

Palvelualojen työnantajat PALTA:n sekä Julkis- ja yksityisalojen Toimi- henkilöliitto Jyty:n välinen koulutussopimus.

1 § Koulutuksista sopiminen

Allekirjoittajaliitot sopivat vuosittain 2 §:n mukaisista ammattiyhdistyskou- lutuksista.

Jyty antaa hyvissä ajoin Paltalle selvityksen kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, ja muista pyydetyistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu kou- lutustarve. Allekirjoittajaliitoilla on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot hyväksyvät ja tiedottavat hyväksytyistä kursseista viimeistään mar- raskuun loppuun mennessä. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväk- syä myös kesken kalenterivuoden.

2 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua hyväksytylle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnanta- jan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on an- nettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluval- tuutettuihin.

2. Korvaukset ja työsuhde etuudet

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua hyväksytyille kursseille ilman, että heidän palk- kaansa vähennetään. Ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuu- kautta pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaami- selle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan

yhteistyötehtäviin yrityksessä ja että kurssi on todettu sellaiseksi työn- antajan ja osallistujan välillä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös liiton rekis- teröityjen alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille sekä yhteistoimintaelinten jäsenille, jos kurssi on sellaiseksi hyväksytty.

Osallistuminen ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

3 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettä- essä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, kor- vataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan an- sionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranai- set kustannukset.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet toteavat, että henkilöstön koulutukseen suositel- laan käytettäväksi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukai- sesti keskimäärin 3 päivää vuodessa.

Osapuolet korostavat henkilöstön suunnitelmallisen kehittä- misen tärkeyttä. Koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja työntekijän välisessä kehityskeskustelussa.

Osapuolet pitävät hyvänä, että mikäli toimihenkilö osallistuu työnantajan aloitteesta pakolliseen ammatilliseen koulutuk- seen, joka ulottuu merkittävissä määrin toimihenkilön sään- nöllisen työajan ulkopuolelle, että työnantaja ja toimihenkilö sopisivat siitä, saako ylittävän ajan lukea joissain tilanteissa työajaksi tai pitää vastaavana vapaana yhdessä sovittavana ajankohtana.

4 § Yhteistoimintalain mukainen koulutus

Yhteistoimintalain edellyttämä koulutus annetaan työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöeli- messä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Kou- lutukseen osallistuminen korvataan kuten 3 §:n mukainen koulutus.

5 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 24.5.2019 ja on voimassa toistaiseksi. So- pimus on irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä, 24.5.2019 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty

Liite 6 Partion palkkausjärjestelmä ‌

Partiotyönantajat - Scoutarbetsgivarna ry:n työehtosopimus Palkkausjärjestelmä

1 § Palkanosat ja palkkaperusteet

Tällä sopimuksella on sovittu Partiotyönantajat - Scoutarbetsgivarna ry:n ja sen jäsenjärjestöjen palveluksessa olevien toimihenkilöiden palkkaus- ehdoista

Toimihenkilön palkka muodostuu vaativuusryhmän mukaisesta peruspal- kasta ja henkilökohtaisesta palkasta. Tehtävän vaativuutta arvioidaan vaativuuskriteerien avulla vuotuisissa kehityskeskusteluissa tai tarvitta- essa. Uuden toimihenkilön vaativuusryhmä todetaan työsuhteen alussa ja aina tarvittaessa, kun toimihenkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti.

Palkkaperusteiden muutokset

1. Jos tehtävän vaativuus muuttuu olennaisesti, vaativuusryhmää ja palkkaa muutetaan vaativuuden muutosta vastaavasti. Jos tällaiset muutokset ovat tilapäisiä, mutta kestävät kuitenkin vähintään kuukau- den ajan (paitsi vuosilomasijaisuudet), vaativuusryhmän muutosta koskeva päätös on voimassa määräajan. Työntekijällä on oikeus ai- kaisempaa korkeampaan vaativuusryhmän mukaiseen palkkaan työ- tehtävien muutosajankohdasta lukien.

2. Vaativuusryhmän muuttuessa arvioidaan henkilökohtaisen palkan pe- rusteet uudelleen työnantajan ja toimihenkilön välisessä keskuste- lussa.

3. Henkilökohtaista palkkaa voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyk- sessä on työtehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva palkka- perusteiden uudelleen arviointi.

2 § Vaativuuden mukainen peruspalkka

Tehtävä kuuluu siihen vaativuusryhmään, joka kokonaisuutena parhaiten vastaa työtehtävän edellyttämää osaamista ja muuta tehtävän vaati- vuutta. Kunkin vaatimusryhmän peruspalkka on ko. ryhmän taulukko- palkka.

Vaativuusryhmä I

Tehtäville on ominaista samankaltaisten tehtävien toistuminen ja annet- tujen toimintatapojen noudattaminen. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan

työkokemuksella tai ammatillisella koulutuksella. Tehtäväratkaisut teh- dään kokemuksen pohjalta eri tekijöitä yhdistellen. Työtä tehdään työ- ja yleisohjeiden mukaisesti.

Vaativuusryhmä II

Tehtävät sisältävät tarkistusluonteista toimintatapojen parantamista ja va- kiintuneen käytännön noudattamista. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatillisella koulutuksella ja työkokemuksella. Tehtäväratkaisut vaativat ammatillista osaamista ja itsenäisiä valintoja eri menettelytavoissa. Työtä tehdään pääasiassa yleisohjeiden mukaisesti ja siihen voi liittyä selvitte- lytehtäviä ja ryhmävastuuta.

Vaativuusryhmä III

Tehtävät sisältävät uusien toimintatapojen määrittämistä ja operatiivisen suunnitelman luomista.

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatillisella tai korkeakoulutasoi- sella koulutuksella ja työkokemuksella. Tehtäväratkaisut vaativat asian- tuntemusta ja itsenäistä ratkaisumallien löytämistä. Työtä tehdään tavoit- teisiin, suunnitelmiin ja yleisohjeisiin perustuen pääasiassa itsenäisesti ja siihen voi liittyä taloudellista ja/tai henkilöstövastuuta. Tehtävät vaativat oman ajankäytön suunnittelua.

Vaativuusryhmä IV

Tehtävissä luodaan uusia visioon pohjautuvia strategisia suunnitelmia ja kehitetään sekä käsitteellistetään menetelmiä ja toimintamalleja. Tarvitta- vat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulutasoisella tai muulla soveltuvalla koulutuksella sekä työkokemuksella. Tehtäväratkaisut edellyttävät asian- tuntemusta, erityisosaamista, itsenäistä olemassa olevien tietojen etsi- mistä, valintoja ja uudenlaista yhdistelyä. Työtä tehdään toiminnan suun- nitteluun ja asiantuntija-asemaan perustuen ja siihen voi sisältyä toimin- nallista tai taloudellista tai henkilöstö- tai esihenkilövastuuta.

Vaativuusryhmä V

Tehtävät sisältävät yksikön johtamista kehittäen missiota, visiota ja arvoja ja varmistaen niiden toteuttamisen. Tehtävät muodostuvat monipuolisista ja vaativista tehtävistä ja/tai esihenkilö- /johtotehtävistä. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulutasoisella koulutuksella ja työkokemuksella. Tehtävät edellyttävät erityisosaamista, itsenäistä ja vastuullista ratkaisu- jen valmistelua ja tekemistä. Työtä tehdään toiminnan suunnitteluun ja johtamiseen ja siihen sisältyy toiminnallista, taloudellista ja esihenkilövas- tuuta.

Vaativuusryhmien peruspalkat 1.1.2015 alkaen €/kk
I	1400
II	1600
III	1800
IV	2200
V	2700

3 § Henkilökohtainen palkka

Toimihenkilölle maksetaan henkilökohtaista palkkaa, jonka perusteina ovat toimihenkilön henkilökohtainen osaaminen ja henkilökohtaiset työtu- lokset. Henkilökohtaisen palkan maksuperusteet ja arviointikriteerit selvi- tetään henkilöstölle ja luottamusmiehelle. Arviointikeskustelu henkilökoh- taisesta palkasta käydään vuosittain kehityskeskustelujen yhteydessä työnantajan ja toimihenkilön välillä.

Henkilökohtainen palkka myönnetään toistaiseksi, mutta se voi olla myös määräaikainen.

Uuden toimihenkilön henkilökohtaisen palkan arviointi tehdään perustuen ensisijaisesti henkilökohtaiseen osaamiseen ja ammattitaitoon.

Arviointikriteerit henkilökohtaiseen palkkaan:

1. ammattitaito/ ammatillinen laaja-alaisuus

2. työsuoritus, työn laatu ja tuloksellisuus

3. yhteistyö ja vuorovaikutustaidot

4. aktiivisuus, aloitteellisuus, kehittämisote

Kohdat 1-4 arvioidaan asteikolla heikko, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä.

4 § Siirtymäsäännös

Tämä palkkausjärjestelmä tulee voimaan 1.1.2015 lukien. Toimihenkilön vähimmäispalkka muodostuu uuden vaativuusryhmittelyn ja siihen liitty- vän henkilökohtaisen palkan arvioinnin perusteella. PALTA ry:n ja JYTY ry:n solmimassa Yleissopimuksessa sovittua kokemusaikaa ei noudateta Partiotyönantajat ry:n työsuhteissa.

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto ei alenna kenenkään toimihen- kilön palkkaa.

Akava

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kirkon työmarkkinalaitos KiT KT Kuntatyönantajat

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK

Valtion työmarkkinalaitos VTML

Päihdehaitat hallintaan!

Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla

Sisällysluettelo

Päihdeasioiden käsittely työpaikoilla 3

1. Ennaltaehkäisevä toiminta 4

Tiedottaminen ja koulutus 5

Työyhteisö 5

Työterveyshuolto 5

2. Päihdeasian käsittely 6

Tilanteen tunnistaminen 7

Tilanteeseen puuttuminen 7

Työnantajan ja esimiehen rooli ja tehtävät 7

Työtovereiden rooli ja tehtävät 7

Työterveyshuollon rooli ja tehtävät 8

Yhteistoiminta ja henkilöstön edustajat 8

3. Hoitoon ohjaus 9

Hoitoon hakeutuminen 10

Hoitoonohjauksen ja hoidon toteutus 10

Toimeentuloturva ja kustannusten korvaaminen 10

Luottamuksellisuus 10

Päihdeasioiden käsittely työpaikoilla

Päihteiden käyttö on merkittävä ongelma suomalaisilla työpaikoilla. Tämä suositus koskee alkoholin haitallista käyttöä sekä lääkkeiden väärinkäyttöä ja huumausaineiden käyttöä. Suo- situksella pyritään vähentämään päihteiden aiheuttamia haittoja. Suositusta voidaan soveltaa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Suosituksessa tarjotaan työpaikoille keinoja päihdeongelmien ehkäisemiseksi ja käsittelemi- seksi. Tavoitteena on työpaikka, jolla ei esiinny päihteiden aiheuttamia ongelmia. Työpaikkoja kannustetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa kehittämään ja vahvistamaan päihteiden käytön ehkäisyyn liittyviä toimintatapoja. Erityisesti korostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa ja puut- tumista päihteiden haitalliseen käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Keskusjärjestöt suosittelevat kaikille työpaikoille toimintamallia

• päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn,

• päihdeasioiden käsittelyyn ja

• hoitoonohjauksen toteuttamiseen.

Jos työntekijöille tai työnhakijoille aiotaan tehdä huumausainetestejä, työnantajalla on oltava työterveyshuoltolain 11 §:n mukainen päihdeohjelma. Tätä suositusta voidaan käyttää tukena kyseistä päihdeohjelmaa laadittaessa.

Työpaikan päihdeohjelmaa sekä hoitoonohjauskäytäntöjä ja muita päihdeasioita koskevat asiat käsitellään työsuojelun yhteistoiminnassa työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken. Käsitte- lyyn kytketään mukaan työterveyshuollon asiantuntemus. Päihdeohjelma ja muut päihdeasioita koskevat suunnitelmat voidaan sisällyttää esimerkiksi työsuojelun toimintaohjelmaan tai ne voidaan laatia erillisiksi asiakirjoiksi.

PÄIHDEHAITAT HALLINTAAN! 3

1 Ennaltaehkäisevä toiminta

Päihdeongelmia ennaltaehkäisevä toiminta tukee työpaikoilla yhteisesti tehtävää työhyvinvointi- ja työturvallisuustyötä. Tässä keskeistä on tiedottaminen ja koulutus päihdeasioissa sekä haitalliseen alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tie- dottaminen ja koulutus koskevat päihteiden käytön haittoja, käytön ja ongelmien tunnistamista, käyttöön puuttumista sekä hoitoonohjausmahdollisuuksia.

Tiedottaminen ja koulutus

Tiedottamisella ja henkilöstön kouluttamisella pyritään:

• edistämään terveellisiä ja päihteettömiä elämäntapoja

• antamaan tietoa päihteiden haitallisen käytön aiheutta- mista ongelmista ja haittavaikutuksista työelämässä

• vaikuttamaan asenteisiin päihteiden haitallisen käytön ja siihen liittyvien ongelmien tunnistamiseksi ja käsittele- miseksi avoimesti ja rakentavasti

• madaltamaan puuttumis- ja puheeksiottamiskynnystä

• edistämään työpaikan yhteisten toimintatapojen (päih- deohjelman) tunnetuksi tekemistä ja niihin sitoutumista

• edistämään välitöntä ja varhaista puuttumista päihteiden

haitalliseen käyttöön

• edistämään päihdeongelmaisen ohjaamista hoitoon.

Koulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, ja siinä tulisi hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta. Erityisesti esi- miesten ja henkilöstön edustajien perehdyttäminen työpaikan päihdeasioita koskeviin toimintatapoihin on olennaista.

Työyhteisö

Työyhteisön tulee jokapäiväisissä toimissaan sitoutua päih- teettömään työkulttuuriin. Runsasta alkoholitarjoilua vältetään työpaikan tilaisuuksissa, ja alkoholista kieltäytyminen tehdään helpoksi. Tämä koskee myös työpaikan järjestämiä vapaa-ajan tilaisuuksia. Humalajuomista ei hyväksytä missään olosuhteis- sa. Jokainen, niin esimies kuin työntekijä, voi toimia hyvänä esimerkkinä päihteettömyyden edistämiseksi työpaikoilla. Työpaikoilla voi olla myös päihdeongelmiin perehtynyt yhdys- henkilö (päihdeyhdyshenkilö). Päihteiden käytön piilohyväksyn- tää, salailua ja vähättelyä ei tule sallia työpaikoilla. Asiallinen, rakentava ja joutuisa ongelmiin puuttuminen voivat monesti estää päihdeongelman pahenemisen.

Liialliseksi koettu työkuormitus voi olla merkittävä päihteiden riskikäytölle ja tämän myötä päihdeongelman kehittymiselle altistava tekijä. Hyvä työn organisointi ja johtaminen ehkäisevät osaltaan liiallista työkuormitusta ja työperäistä stressiä ja siten päihdeongelmien syntymistä.

Työterveyshuolto

Työterveyshuollolla on lakiin perustuva velvoite edistää sairauk- sien ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä. Työterveyshuollon aktiivinen rooli päihdeongelmien ennaltaehkäisyssä on tärkeä. Työpaikat hyödyntävät työterveyshuollon asiantuntemusta tie- dottamisen ja koulutuksen järjestämiseksi. Työterveyshuollon asetuksella 1 säädettyihin tehtäviin kuuluu neuvonnan ja ohja- uksen antaminen työnantajalle ja työntekijöille mm. päihteiden väärinkäytön ehkäisystä sekä päihdeongelmaisten varhaisesta tunnistamisesta sekä hoidosta ja hoitoon ohjaamisesta.

Työpaikan tarpeet päihdekysymyksissä selvitetään esimerkiksi työpaikkaselvityksen yhteydessä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa käytävin keskusteluin. Työterveyshuollon xx- xxx ottaa päihdeasiat oma-aloitteisesti esille työpaikan kanssa.

Ennaltaehkäisevän toiminnan suunnittelussa työterveyshuolto voi, ottaen huomioon tietosuojan, hyödyntää saamiaan tietoja riskikäyttäytymisen ja päihdeongelmien esiintyvyydestä. Täl- laista tietoa työterveyshuollolle voi kertyä terveystarkastusten ja sairaanhoidon sekä työnantajan yhteydenottojen perusteella. Työpaikalla on lisäksi mahdollista järjestää henkilöstölle osoitet- tu kysely päihdeasioiden käsittelyn tarpeellisuudesta.

Työterveyshuollon tulee ottaa päihdeasiat esille aina terveys- tarkastusten ja tarvittaessa myös sairaanhoidon yhteydessä esimerkiksi audit-kyselyin. Jos työterveyshuollon edustaja epäilee päihdeongelmaa, työntekijää tulisi ohjata hakeutumaan itse hoitoon. Jos päihteiden käytöllä on merkitystä työkykyä arvioitaessa, tulee se tarvittaessa kirjata lääkärintodistukseen.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan tarpeelliset toimenpiteet työpaikan päihdehaittojen ennalta ehkäisemisek- si, tunnistamiseksi ja vähentämiseksi. Tavoitteena on myös päihteistä aiheutuvan lyhyt- ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden ehkäiseminen ja työturvallisuudelle aiheutuvan vaaran poistami- nen. Jollei työpaikalla ole erillistä päihdeohjelmaa, ehkäisevän päihdetyön menettelytavat voidaan sisällyttää työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

––––––––––

1 VNA hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013).

4 PÄIHDEHAITAT HALLINTAAN!

2 Päihdeasian käsittely

Tilanteen tunnistaminen

Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi haitallisen käytön tunnistaminen on välttämätöntä. Haitallinen käyttö voi ilmetä eri tavoin ja sen tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi:

• toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpai- kalta tai muut työaikojen noudattamatta jättämiset

• satunnaiset ja äkilliset työstä poissaolot

• toistuvat, yllättävät oma-aloitteiset työvuorojen vaihdot

• töihin tulo tai työssä oleminen päihtyneenä tai krapulassa

• työtehon heikkeneminen, töiden laiminlyönnit ja toistuvat

virhesuoritukset

• sairauspoissaolotodistukset eri lääkäreiltä

• esimiesten tai työpaikan sosiaalisten tilanteiden välttely

• toistuvat tapaturmat

• rattijuopumus

• rokulipäivät

• muuttunut tai poikkeava käytös tai olemus.

Päihteiden haitallinen käyttö voi tulla esiin myös työterveys- huollossa terveystarkastusten ja sairaanhoidon yhteydessä.

Päihteiden luvaton käyttö työpaikalla ja työssäolo päihtyneenä ovat työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vakavia rikkomuksia. Päihteiden käyttö voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön muun muassa liikenneturvallisuustehtävissä. Huumausaineiden käyttö on poikkeuksetta rikos.

Tilanteeseen puuttuminen

On tärkeää, että työpaikalla on selkeät ja tasapuoliset menet- telytavat päihteiden käyttöön reagoimisessa. Kunkin tapauksen erityispiirteet on kuitenkin otettava huomioon, kun pohditaan, mihin toimenpiteisiin ryhdytään. Hoitoonohjaussuosituksessa kuvataan työpaikan käytäntö hoitoonohjaukseen pääsyssä.

Tavoitteena on, että varhainen puheeksi ottaminen ja mahdolli- nen hoitoonohjaus tapahtuvat ennen kuin päihteiden käyttö on edennyt sille asteelle, että työntekijä laiminlyö työtehtäviään. Tämä edellyttää päihdeongelman varhaista tunnistamista.

Puheeksi ottaminen voi tapahtua esimiehen, työterveyshuollon tai työtoverin aloitteesta.

Päihdeongelmaisen kanssa käydyn keskustelun perusteella teh- dään suunnitelma jatkotoimenpiteistä ja arvioidaan mahdollinen hoidon tarve. Työterveyshuollon tulee olla mukana suunnitelman tekemisessä, hoidon tarpeen arvioinnissa sekä toimenpiteiden vaikutusten seurannassa.

Työnantajan ja esimiehen rooli ja tehtävät

Päävastuu työpaikan päihdekysymyksissä on työnantajan edustajilla eli johdolla ja esimiehillä. Jos henkilön käyttäyty- misessä tai työsuorituksissa havaitaan viitteitä mahdollisesta päihdeongelmasta, esimiehen tulee keskustella työntekijän kanssa työpaikan toimintatavoista ja vaatimuksista sekä mah- dollisista seuraamuksista ja hoitomahdollisuuksista. Esimiehen on työnantajan edustajana aina varmistettava, että epäillyllä tai havaitulla päihteiden käytöllä ei vaaranneta työ-, asiakas- tai liikenneturvallisuutta. Päihtynyt työntekijä voidaan poistaa työpaikalta.

Epäillessään työntekijän olevan päihtyneenä työssä työnantajan on arvioitava tilanne tapauskohtaisesti. Erilaisissa testauksissa tulee noudattaa voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä. Huumausainetesteistä on säädetty laissa yksityisyyden suojasta työelämässä.2 Alkoholitesteistä työelämässä ei ole lainsäädän- töä, mutta niistä on voitu sopia paikallisesti. Käytäntönä voi esimerkiksi olla, että alkoholipäihtymysepäily todennetaan tai poistetaan vapaaehtoisella puhallustestillä.

Jos on epäselvää, onko työhön liittyvien ongelmien taustalla päihdeongelma vai jokin muu syy, voidaan asianomainen työntekijä ohjata työterveyshuoltoon työkykyarviota ja hoidon tarpeen arviointia varten.

Työtovereiden rooli ja tehtävät

Jokaisen työtoverin velvollisuus on neuvoa ja kannustaa päihdeongelmaista hakemaan apua ja esimerkiksi ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon tai muuhun ammattihenkilöön. Jos työpaikalla on nimetty päihdeyhdyshenkilö, työtoveri voi

––––––––––

2 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) 3 luku.

PÄIHDEHAITAT HALLINTAAN! 5

myös pyytää häntä keskustelemaan asianomaisen työntekijän kanssa. Ongelman piilottelua ja salaamista ei tule hyväksyä tai tukea esimerkiksi huolehtimalla ongelmaisen työntekijän laiminlyömistä työtehtävistä.

Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että hoidossa oleva ja hoidosta palaava työtoveri hyväksytään työyhteisöön tasaver- taisena. Näin tuetaan hänen selviytymistään ja toipumistaan. Työyhteisö voi myös tukea ja kannustaa työtoveriaan päihteet- tömiin elämäntapoihin ja raittiuteen.

Työterveyshuollon rooli ja tehtävät

Työterveyshuoltohenkilöstön tehtävänä on arvioida alkoholin ja muiden päihteiden ongelmallinen käyttö kaikkien potilaskontak- tien yhteydessä, puuttua tarvittaessa asiaan aktiivisesti sekä antaa tietoa ja tukea päihdeongelman hoidossa.

Jos työterveyshuolto toteaa päihdeongelman, työterveyshuollon tehtävänä on kertoa päihdeongelmaiselle hoitomahdollisuuk- sista ja ohjata hänet asianmukaiseen hoitoon. Xxxxxx työter- veyshuolto voi myös itse tarjota palveluja päihdeongelmien hoitamiseksi. Näistä mahdollisuuksista voidaan sopia osana työterveyshuoltosopimusta.

Työterveyshuollon tehtävänä on esimiehen pyynnöstä tehdä työkykyarvio ja arvioida hoidon tarve sekä osallistua hoitoon- ohjaukseen, hoidon toteuttamiseen ja hoidon toteutumisen seurantaan.

Yhteistoiminta ja henkilöstön edustajat

Työpaikalla noudatettavat päihdeasioiden käsittelyä, hoitoon- ohjausta ja työterveyshuollon roolia päihdeasioissa koskevat periaatteet käsitellään yhteistoiminnassa kaikkien henkilöstö- ryhmien kanssa. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja muiden henkilöstön edustajien rooli on keskeinen toimintamallin suunnittelussa ja seurannassa.

Yksittäistä tapausta käsitellessään työnantajalla on päihdeon- gelmaisen suostumuksella oikeus ilmoittaa asiasta henkilöstön edustajalle. Työntekijän pyynnöstä henkilöstön edustajalla on oikeus olla läsnä, kun asiaa käsitellään työnantajan kanssa. Vai- tiolovelvollisuus yksittäisten työntekijöiden päihteiden käyttöön ja hoitoon liittyvissä kysymyksissä sitoo aina sekä henkilöstön että työnantajan edustajia.

6 PÄIHDEHAITAT HALLINTAAN!

3 Hoitoonohjaus

Hoitoon hakeutuminen

Päihdeongelman omaehtoinen tunnistaminen ja hoitoon hakeu- tuminen edistävät hoidon tuloksellisuutta. Päihdeongelmaista tuetaan hoitoon hakeutumisessa. Ensisijaisena tavoitteena on kannustaa oma-aloitteiseen ja vapaaehtoiseen hoitoon hakeutumiseen.

Hoitoon hakeutuminen voi tapahtua:

• päihdeongelmaisen omasta tai hänen perheensä

aloitteesta

• työtovereiden tai työpaikan päihdeyhdyshenkilön

aloitteesta

• esimiehen / työnantajan aloitteesta

• työterveyshenkilöstön aloitteesta.

Hoitoon ohjaamista ja sinne hakeutumista varten työpaikalla ja sen työterveyshuollolla tulee olla tieto käytettävissä olevista hoitopaikoista ja -muodoista. Jos työpaikalla on päihdeyhdys- henkilö, hän voi huolehtia myös hoitoon ohjaamisen käytännön järjestelyistä.

Hoidon tavoitteena on päihdeongelman ratkaiseminen, työ- kyvyn säilyttäminen, mahdollisimman hyvän terveydellisen ja sosiaalisen tilan saavuttaminen, poissaolojen väheneminen, työssä käynnin vakiintuminen sekä omien ja myös perheasioiden kuntoon saaminen.

Yleensä päihdeohjelma sisältää päihdeongelmaiselle työnte- kijälle mahdollisuuden hoitoonohjaukseen. Hoitoonohjausti- lanteeseen voidaan liittää varoituksen antaminen esimerkiksi sopimattomasta käytöksestä tai työtehtävien laiminlyömisestä. Päihdeohjelma ei estä työ- tai virkasuhteen päättämistä tilan- teessa, jossa siihen on olemassa laillinen peruste.3

Hoitoonohjauksen ja hoidon toteutus

Jos päihdeongelmainen ei hakeudu hoitoon oma-aloitteisesti, työpaikalla tulee ryhtyä toimenpiteisiin hoitoon ohjaamiseksi. Tällöin tulee sopia työterveyshuollon roolista, hoidon edisty- misen seurannasta ja raportoinnista. Hoitoon ohjaaminen voi tapahtua myös työterveyshuollon aloitteesta.

Hoitoonohjauksesta tehdään kirjallinen sopimus, jossa todetaan hoitopaikka, hoitoaika, seurantatavat sekä seuraukset siitä jos henkilö ei sitoudu sovittuun hoitoon. Hoitoonohjaussopimuksel- la, hoitoon suostumisella ja tuloksellisella hoidolla tähdätään työntekijän toipumiseen ja työsuhteen jatkumiseen. Sopimuk-

sesta annetaan kappale sekä asianomaiselle työntekijälle että hänen esimiehelleen.

Parantumisen ja työssä jatkamisen turvaamiseksi hoitoon ohjattavalle pyritään löytämään sopiva ja riittävä hoitomuoto. Käytännön järjestelyihin osallistuu työterveyshenkilöstön ja/tai päihdeyhdyshenkilön ohella myös työnantajan edustaja, joka tekee päätökset työstä poissaolo-oikeudesta ja sairausajan pal- kan maksamisesta, jos hoito joudutaan toteuttamaan työaikana. Lähtökohtaisesti päihdeongelman tai muiden sairauksien hoi- toon käytetty aika ei ole työaikaa. Ala- tai työpaikkakohtaisesti on voitu sopia tällaisen ajan palkallisuudesta. Päihderiippu- vuussairauksia hoidettaessa tulee noudattaa työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua.

Hoidon aikana on tärkeää seurata sen toteutumista. Hoidossa olevan työntekijän tulee noudattaa sovittua hoitosuunnitelmaa. Hoitosopimuksen keston aikana voidaan järjestää kolmikantaisia keskusteluja esimiehen, työntekijän ja työterveyshuollon edus- tajan kesken hoidon edistymisestä. On keskeistä järjestää hoito johdonmukaiseksi ja vaiheittain eteneväksi prosessiksi, johon kuuluu tarvittava toteutumisen seuranta.

Toimeentuloturva ja kustannusten korvaaminen

Päihtymyksestä johtuvan työstä poissaolon ajalta työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa. Tämä koskee myös tilannetta, jossa työnantaja on poistanut päihtyneen työpaikalta.

Hoidon kustannusten jakautumisesta työnantajan ja työntekijän kesken on suositeltavaa tehdä kirjaukset päihdeohjelmaan.

Työpaikalla tai työterveyshuollossa tulee olla valmius antaa neuvontaa toimeentuloturvan hakemisesta sekä hoidosta ja muista toimenpiteistä aiheutuneiden kustannusten korvauk- sista. Mahdollisesta sairauspäivärahasta tai kuntoutusrahasta tekee päätöksen Kansaneläkelaitos. Laitoskuntoutuksen ajalta Kelan myöntämä kuntoutusraha voidaan maksaa työnantajalle kuten muissakin kuntoutuksissa, jos tämä maksaa kuntoutuksen ajalta palkkaa kuntoutuvalle työntekijälle.

Luottamuksellisuus

Päihdeongelmaan, päihdeongelmaisen henkilön hoitoonohjauk- seen ja hoitoon liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Niitä ei saa ilmaista sivullisille ilman asianomaisen lupaa.

––––––––––

3 Ks. aiheeseen liittyvää työtuomioistiuimen oikeuskäytäntöä esim. TT 2001-56, TT 2007-46, TT 2007-84, TT 2007-89, TT 2013-1 ja TT 2013-184.

PÄIHDEHAITAT HALLINTAAN! 7

Lisätietoa päihdekysymyksistä löytyy esimerkiksi seuraavilta sivustoilta:

Työterveyslaitos: xxx.xxx.xx Työturvallisuuskeskus: xxx.xxx.xx Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry: xxx.xxxx.xx

ULKOASU: XXXX XXXXXX, JUMO OY TOUKOKUU 2015

KUVA: XXxXXXX.XXX

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ammattiliitto Jyty ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx

Vaihde 020 789 3799 xxx.xxxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

PALTA – JYTY

Document Metadata