HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ 2020

Kuivaniemen metsästysseura r.y.

HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ 2020

1. YLEISTÄ

1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.

2. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.

3. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä. Saaliinjako tapahtuu kohdan 11 mukaisesti.

4. Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain vuosi- tai kesäkokouksessa ja se saatetaan kaikkien seurueen johtajien tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.

5. Seurue / Hirviporukka ei saa myydä hirvilupia eteenpäin.

Oranssi vaatetus.

2. METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA

1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet.

2. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa kartastoa, joka on myös hirviseurueen käytössä. ( OmaRiista)

3. Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.

3. KAATOLUVAT

1. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa seuran johtokunta.

2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat tai vuosikokouksen tai johtokunnan tehtävään nimeämät jäsenet tai seurueen metsästyksenjohtaja

4. OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN

1. Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuranjäsenet, ellei seuran säännöissä ole muuta jäsenyyslajiin liittyvää erityisehtoa. Alle 15 vuotias voi osallistua huoltajan vastuulla.

2. Seuran hirviseurue muodostetaan, ellei seuran säännöissä muuta todeta, vuosittain seuran syyskokouksen yhteydessä.

3. Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla kesäkokouksessa sovittuun päivämäärään mennessä johtokunnan jäsenille.

4. Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe. Joka vuosi on käytävä harjoituksissa, neljä laukausta ja tästä ammunnanvalvojan kuittaus suorituskorttiin.

5. METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO

1. Seuran hirvenmetsästyksen johtajan ja tarvittavan määrän varajohtajia valitsee vuosittain Hirvikokous.

4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.

( Seurueen jäsenet kirjaavat OmaRiistaan havainnot / kaadot)

6. METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT

1. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään syyskokouksessa.

2. Seurueet päättävät metsästyspäivistä itse.

3. Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Tulkintatilanteet ratkaisee metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen.

4. Hirvimetsällä käytetään vain jäsenten omia koiria, ei vieraita koiria metsään.

7. OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

1. Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen ns. yleisinä metsästyspäivinä päätetään hirviseurueen vuosittaisessa perustavassa kokouksessa. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.

2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset valmisteluineen.

8. AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY

1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin.

2. Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jälkeen saaliin pistäminen.

3. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella/-silla, epähygienialla tai muulla tavalla.

4. Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

9. HAAVOITTAMISTILANNE

1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen siihen ammutun laukauksen jälkeen.

2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee:

*ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle

*merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä

*merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä

Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille

10. KAATAJAMÄÄRITYS

• Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta.

• Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.

• Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.

11. SAALIIN JAKO

• Kaadetun hirven nahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti hirvenkaatajalle, pois lukien metsästysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukäteen.

• Kaadetusta hirvestä toimitetaan kunnolliset paisti- ja/tai keittotarpeet sille maanomistajalle, jonka omistamalle vuokramaalle hirvi kaatui. Tämä ns. kiitospala voidaan korvata myös muulla seuran perinteiden mukaisella tavalla.

• Lihanjako tapahtuu talokohtaisesti eli yksi jako- osuus/ talous. Xxxxxx ollessa alle 18-vuotta ja vaikka asuisi muualla sisältyisi samaan talouteen.

Hirvenmetsästykseen voi osallistua 15- vuotta täyttänyt, lihanjako tapahtuu vain talokohtaisesti.

12. RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT

• Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.

• Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtajat yhdessä.

• Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.

• Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.

• Hirviporukka joka rikkoo sääntöjä, on 2 viikkoa metsästyskiellossa.

13. PEIJAISET

• Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.

• Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seurueen jäsenet.

• Peijaisryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä seuran johtokunnan, metsästyksen johtajiston ja hirviseurueen kanssa.

14. KUSTANNUKSET

• Hirviseurueen kulut ja kulujen rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa.

• Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken.

• Hirviseurueen kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä:

* lupamaksut

* yhteishankinnat

* peijaiskulut

* pelkkien hirvimaiden vuokrakulut

* muut kulut

• Mahdolliset seurueen tuotot vähennetään kulujen yhteismäärästä ennen jako-osuuksien laskemista.

• Metsästysseura voi tukea erillispäätöksin hirviseuruetta esim. peijaiskulujen kattamisessa osana maanomistajille ja muille paikkakuntalaisille suuntautuvaa suhdetoimintaansa.

15. YHTEISTOIMINTA

• Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapurianojien kanssa yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteisanomus) päätetään vuosittain seuran vuosikokouksessa.

• Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.

16. METSÄSTYSVIERAAT

• Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita

• Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee hirviseurue.

• Vierailta ei hirviseurue saa periä maksua.

17. METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS

• Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.

• Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen johtajille ja metsästysvieraille kirjallisena ennen metsästyksen aloittamista kuittausta vastaan.