Sähkötekniset työnantajat STTA ry Palvelualojen työnantajat PALTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry
SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017–31.1.2018
1
Sähkötekniset työnantajat STTA ry Palvelualojen työnantajat PALTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry
2
2017
SISÄLTÖ
LIITE 1: SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 9
1 Lähtökohdat 9
2 Sopimuskausi 9
3 Rakenteelliset muutokset 9
3.1 Työehtosopimusmääräykset 9
3.2 Työehtosopimuksen työnantajajärjestö 10
3.3 Työajan pidentäminen 10
3.4 Tulkintasalkku 11
4 Paikallinen sopiminen 11
4.1 Yleistä paikallisen sopimisen edistämisestä 11
4.2 Työaikapankki 12
4.3 Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen 12
4.4 Liittotason hyväksyntä 12
SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 13
1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA 13
2 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEIDEN NOUDATTAMINEN 13
3 § TYÖRAUHAVELVOITE 14
4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN 14
1 Paikallinen sopiminen 14
2 Paikallisen sopimuksen osapuolet 15
3 Sopimuksista tiedottaminen 15
4 Paikallisen sopimuksen muoto 15
5 Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset ja voimassaolo 15
5 § TYÖSOPIMUS 16
1 Yleistä 16
2 Työsopimus 16
3 Työhönottopaikka 17
4 Annettavat tiedot 17
6 § TYÖSUHDETURVA 17
1 Lomauttaminen 17
2 Vuorolomautus 17
3 Lomautuksen siirto 17
4 Lomautuksen tilapäinen keskeytys 17
5 Lomautus rangaistuksena 18
6 Yhteistoimintamenettelyä koskevia määräyksiä 18
7 Irtisanominen 19
7 § TYÖAIKA 21
1 Työviikko ja työvuorokausi 21
2 Säännöllinen työaika 21
2 A Työajan pidentäminen (voimaan 1.1.2017) 21
3 Työajan säännönmukainen sijoitus, vapaapäivät 22
4 Tauot 23
5 Ylityöt 24
6 Vuorokautinen ylityö 24
7 Viikoittainen ylityö 24
8 Ylitöiden enimmäismäärä 24
3
9 Työaikaan rinnastettava aika 25
10 Sunnuntaityö 25
11 Viikkolepo 25
12 Odottamattomat työt ja hälytysluontoiset työt 25
13 Varallaolo ja varallaoloaikana tehtävä työ 26
14 Työvuoroluettelot, työajan siirtäminen 27
15 Paikallinen sopiminen keskimääräisestä työajasta 28
16 Arkipyhät, arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka 28
17 Työajan lyhentäminen 29
8 § TYÖPALKAT 32
Palkkaustavat 32
8 § A AIKATYÖ 32
A 1 Henkilökohtainen aikapalkka 32
A 2 Perustuntipalkat 33
A 3 Henkilökohtaiset aikapalkat 33
A 4 Erityistyölisä 34
A 5 Henkilökohtainen kokonaisansio 34
A 6 Kuukausipalkka 34
A 7 Sähköalan erikoisasentajien palkkausjärjestelmän mukainen aikapalkka 35
A 8 Erikoislisät 35
A 9 Nuoret työntekijät 35
A 10 Työntekijän työkyvyn vaikutus vähimmäispalkkoihin 36
TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ 36
Johdanto 36
Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen 36
Tehtävien vaativuusryhmittelyn ja palkkaryhmittelyn käytännön toteutus 37
Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät 38
Palkkaryhmä 5 39
Täsmennyksiä sähköasennusta koskeviin työn
vaativuusryhmittelyteksteihin 40
Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen yrityskohtaisessa
järjestelmässä 42
Arviointimatriisin soveltaminen 43
Erityisiä määräyksiä 44
8 § B URAKKAPALKAT 45
1 Yleistä 45
1.1 Työmaan selvitys 45
2 Urakan rajaus 45
2.1 Työn määrän rajaus 45
2.2 Suoritusajan rajaus 45
2.3 Muut rajausehdot 46
3 Työmaan tyypit 46
3.1 Uudisrakennustyöt 46
3.2 Muut urakalla tehtävät työt 46
4 Työstä sopiminen 47
4.1 Työmaasopimuksen solmiminen 47
5 Hinnoittelusäännöt 48
5.1 Urakkahinnoittelu 48
5.1.1 Kokonaisurakkaperiaate 48
4
5.1.2 Uudisrakennustyön hinnoittelu 48
5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu 49
5.2.1 Asuntotuotanto 49
5.3 Urakkapalkka 51
5.4 Palkkaus ilman sopimista 52
5.5 Järjestöjen sopima poikkeus hinnoittelusääntöihin 52
5.6 Työhinnoittelun peruste 53
5.6.1 Tuottavuuspalkkaurakka 53
5.6.2 Aikatyö 53
5.6.3 Jokin muu paikallisesti sovittu palkkaustapa 53
5.6.4 Palkkiopalkat 53
5.7 Takuupalkka 53
5.8 Neuvottelujen päättyminen 53
6 Lisä- ja muutostyöt 54
7 Urakkatyön kokonaisuuden sisältämät työt ja osapuolten velvoitteet 54
7.1 Yleistä 55
7.2 Työn osapuolilta vaatimat velvoitteet 55
7.2.1 Urakkaan sisältyy 55
7.2.2 Työnjohto sekä työohjeet ja piirustukset 56
7.2.3 Asennustarvikkeet, niiden tilaukset ja varastointi 57
7.2.4 Aputyöt 60
7.2.5 Työtelineet ja työvälineet 61
7.2.6 Työryhmä 61
7.2.7 Kärkimies 62
7.2.7.1 Kärkimiehen tehtävänä on 64
8 Urakan selvitys 64
8.1 Urakkasumman laskeminen yksikköhinnoitellussa työssä 64
8.2 Valmistautuminen 65
8.3 Urakkalaskelma 65
8.4 Urakan selvitys 66
8.5 Mittaus 67
8.6 Työehtosopimuskausien huomioiminen 67
8.6.1 Urakkahinnoittelun mukainen palkka 67
Esimerkki urakkatyönä tehtyjen töiden jakamisesta 68
8.6.2 Muut urakalla tehtävät työt 68
9 Urakkasumman maksaminen 68
9.1 Työn valmistuttua 68
9.2 Urakan selvitys ja jako 68
9.2.1 Muu urakanjakoperustepalkka 69
9.3 Selvittelyn ja maksun viivästyminen 69
10 Katkaistu urakka 70
10.1 Väliaikaisesti katkaistu urakka 70
10.2 Lopullisesti katkaisu urakka 70
11 Urakan ulkopuolella maksettavat korvaukset ja lisät 70
12 Urakkatyön keskeytyminen; urakkaan sisältymättömät työt 70
12.1 Urakkatyökohteessa 70
12.2 Urakkatyökohteen ulkopuolella 71
12.3 Keskeytystyön palkka 71
5
12.4 Urakan ulkopuoliset työtunnit urakassa 71
8 § C TYÖEHTOSOPIMUKSEN YKSIKKÖHINTOIHIN PERUSTUVA URAKKAHINNOITTELU 71
9 § KORVAUSKESKITUNTIANSIO 72
10 § ODOTUSAIKA JA SEN KORVAUS 73
11 § LISÄT 74
11.1 Ammattitutkintolisä 74
Ammattitutkinnon suoritus 74
11.2 Erittäin likaisen ja erittäin raskaan työn lisä 75
11.3 Vaativan ja hankalan työn lisä 76
11.4 Autonkuljettajalisä 77
11.5 Kärkimieslisä aikapalkkauksella tehtävissä töissä 77
12 § TYÖSSÄOPPIMINEN JA TYÖPAIKKAOHJAAJALISÄ 78
13 § AMMATILLINEN KOULUTUS 78
14 § MATKAKUSTANNUKSET 79
A KORVAUKSET TYÖHÖNOTTOPAIKAN ULKOPUOLELLA
TEHTÄVISTÄ TÖISTÄ 79
1 Ateriakorvauksen maksaminen 79
2 Päivärahan maksaminen 80
3 Matkakulujen korvaus 80
4 Matka-ajan korvaus 81
5 Majoituskorvaukset 82
6 Päivärahajärjestelmän soveltaminen eräissä tapauksissa 83
B Työnantajan järjestämä kuljetus 84
C Oman auton käyttö 84
D Työskentely ulkomailla 85
2 Ulkomaan päivärahat 85
E Ennakonpidätys matkakustannuksista 86
F Paikallinen sopiminen 86
15 § TUNTIKORTIT 90
16 § PALKANMAKSUPÄIVÄ 90
17 § VUOSILOMA 91
Yleistä 91
Vuosilomapalkka ja -korvaus 91
Lomaraha 92
18 § SAIRAUSAIKA, ÄITIYS-, ISYYS- JA TILAPÄINEN HOITOVAPAA 94
Lakisääteinen lääkärintarkastus 95
Muut lääkärintarkastukset 95
Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 95
Lyhyt tilapäinen palkallinen vapaa 96
Vaikeasti sairaan lapsen hoito 96
Poissaolo ja vuosiloma 96
19 § ERINÄISIÄ KORVAUKSIA 97
20 § TYÖTURVALLISUUS 98
21 § LÄHETETYT TYÖNTEKIJÄT 98
22 § TYÖVÄLINEET JA SUOJAVAATETUS 99
23 § SOSIAALITILAT 100
24 § ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN 100
25 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMINEN 101
26 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS 101
6
27 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA 101
LIITE 2: TES § 5, ESIMERKKILUETTELO JATKUVAA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYÄ SOVELLETTAESSA KÄSITELTÄVISTÄ ASIOISTA 103
LIITE 3: TES § 8 C, SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN URAKKAHINNOITTELU 1.6.2015 105
LIITE 4: TES § 8 B 5.2.1, PIIRROSESIMERKIT ASUNTOTUOTANTO- HINNOITTELUN PERUSPISTEIDEN MÄÄRITELMISTÄ 143
LIITE 5: TES § 14, KOMENNUSMIESTEN MAJOITUSTASO 144
LIITE 6: YLEISSOPIMUS 145
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 145
Lähtökohtia 145
Perusoikeudet 145
Organisaatio- yms. muutokset 145
1. LUKU: LUOTTAMUSMIES- JA TYÖSUOJELUORGANISAATIOT 145
1 Luottamusmiesorganisaatio 145
1.1 Käsitteistö 145
1.1.1 Pääluottamusmies 145
1.1.2 Luottamusmies 146
1.1.3 Pääluottamusmiesten yhteysmies 146
1.2 Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen valinta 147
1.3 Yleisperiaatteet pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen tehtävistä 147
2 Työsuojeluorganisaatiot 148
2.1 Käsitteistö 148
2.1.1 Työsuojelupäällikkö 148
2.1.2 Työsuojeluvaltuutettu 148
2.1.3 Työsuojeluasiamies 148
2.1.4 Työsuojelutoimikunta 148
2.2 Yleisperiaatteet työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen tehtävistä 148
2.2.1 Työsuojelupäällikön tehtävät 148
2.2.2 Työsuojeluvaltuutetun tehtävät 148
2.2.3 Työsuojeluasiamiehen tehtävät 149
3 Ilmoitukset 149
2. LUKU: LUOTTAMUSMIESTEN, TYÖSUOJELUVALTUUTETUN, TYÖSUOJELUASIAMIEHEN SEKÄ HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN
ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 149
2.1 Vapautus työstä, yleisperiaatteet 149
2.2 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun säännöllinen vapautus
työstä 150
2.3 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitoa koskevia määräyksiä 151
2.4 Ansionmenetyksen korvaaminen 151
2.5 Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava erilliskorvaus . 152
2.6 Luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen sekä henkilöstön edustajan työsuhde ja toimitilat 153
2.6.1 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimitilat 153
2.6.2 Työsuhde 153
2.6.3 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun siirtosuoja 154
7
2.6.4 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitys 154
2.6.5 Työsuojeluasiamiehen siirtosuoja 155
2.6.6 Ammattitaidon ylläpitäminen 155
2.6.7 Liikkeen luovutus 155
2.7 Työsuhdeturva 155
2.7.1 Lomauttaminen tai irtisanominen taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä 155
2.7.2 Irtisanominen henkilöön liittyvästä syystä 155
2.7.3 Neuvotteluvelvoite 156
2.7.4 Ehdokassuoja 156
2.7.5 Jälkisuoja 156
2.7.6 Korvaukset pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen päättämisestä sopimuksen vastaisesti 156
2.7.7 Varamiehet 157
3. LUKU: TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 157
3.1 Yritystä koskevat tiedot 157
3.2 Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot 158
3.3 Tiedot työkannasta ja ulkopuolisesta työvoimasta 158
3.4 Työaikakirjanpito 159
3.5 Tietojen luottamuksellisuus ja salassapitovelvollisuus 159
4. LUKU: HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA
KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 159
5. LUKU: KOULUTUS 160
5.1 Yhteinen koulutus 160
5.2 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 160
5.2.1 Korvaukset 161
5.3 Sosiaaliset edut 161
6. LUKU: ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 161
6.1 Ulkopuolinen työvoima 161
6.1.1 Alihankinta 161
6.1.2 Työvoiman vuokraus 162
6.2 Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin sopimuksiin sisällytettävät sopimusmääräykset 162
6.3 Vuokratyövoiman käytön edellytykset 162
6.4 Ulkopuolisen työvoiman käyttörajoitukset 163
6.5 Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annettavat tiedot 163
6.6 Tilaajan selvitysvelvollisuus ja vastuu 163
7. LUKU: VOIMASSAOLO 164
VEROHALLINNON PÄÄTÖS VEROVAPAIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUSTEN MÄÄRISTÄ VUONNA 2017 165
8
AAKKOSELLINEN ASIAHAKEMISTO 166
SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN
LIITE 1
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika 27.6.2016
Paikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n toimisto, Eteläranta 10, Helsinki
Läsnä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, Sähkötekniset työnan- tajat STTA ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n edustajat
1 LÄHTÖKOHDAT
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.2.2016 saavuttaneet kilpailuky- kysopimusta koskevan neuvottelutuloksen, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja sekä tukea julkisen talouden sopeuttamista.
Osapuolet ovat sopineet uudesta Sähköistys- ja sähköasennusalan työ- ehtosopimuksesta. Työehtosopimus pohjautuu Sähköistysalan työehto- sopimuksen 2015–2017 määräyksiin jäljempänä mainituin poikkeuksin. Työehtosopimus on tehty kilpailukykysopimuksen mukaisesti.
2 SOPIMUSKAUSI
Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1. 2.2017 ja on voimassa 31.1.2018
saakka.
3 RAKENTEELLISET MUUTOKSET
Yleistä
Tässä pöytäkirjassa sovitun lisäksi noudatetaan Sähköistysalan työeh- tosopimuksen 2015–2017 määräyksiä sillä poikkeuksella, että urakan selvitystä ja jakoa koskevan määräyksen 8 § B 8.3 osalta noudatetaan Sähköasennusalan työehtosopimuksen 2015–2017 määräyksiä.
3.1 Työehtosopimusmääräykset
Lisätään kohdan ”1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA” loppuun seu- raavat kappaleet:
Ne yritykset, jotka ovat olleet Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n jäsen- yrityksiä 31.5.2016, ovat oikeutettuja soveltamaan Sähköistysalan työeh- tosopimuksen 2015–2017 ”8 § B 8.3 Urakkalaskelmaa” koskevia määrä- yksiä tämän työehtosopimuksen vastaavien määräysten sijasta.
Niiden Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten työntekijöiden työsuhteissa, joihin on noudatettu 31.5.2016 Sähköasennusalan työeh- tosopimuksen 2015-2017 ”8 § A AIKATYÖ” henkilökohtaista aikapalkkaa koskevia määräyksiä, sovelletaan tämän työehtosopimuksen sijasta ko. määräyksiä.
3.2 Työehtosopimuksen työnantajajärjestö
Kaikki työehtosopimuksen viittaukset työnantajajärjestöön muutetaan koskemaan sekä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä että Sähkötekni- set työnantajat STTA ry:tä.
3.3 Työajan pidentäminen
Lisätään määräykseen ”7 § TYÖAIKA” uusi kohta 2 A seuraavasti: 2 A Työajan pidentäminen (voimaan 1.1.2017)
Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Osa-aikaisissa työsuhteissa työajan pidentämi- nen suhteutetaan työaikaan. Vain osan vuotta työskentelevän työntekijän osalta työaikaa pidennetään suhteessa työsuhteen kestoon.
Osapuolet toteavat, että työajanpidennyksen osalta työaika järjestetään jäljempänä kuvatulla tavalla keskimääräiseksi siten, että työaika tasoittuu 52 viikon aikana enintään 40 viikkotuntiin eikä työehtosopimus muodosta tälle estettä. Työajan pidentämisen toteuttaminen ei edellytä työajan ta- soittumisjärjestelmää.
2 A 1 Työajan pidentäminen paikallisesti sopimalla
Työajan pidentämisen toteutuksesta sovitaan paikallisesti. Paikallisella sopimuksella työaikaa pidennetään työpaikan työn ja työaikamuotojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Pääluottamusmies sopii työnan- tajan kanssa marraskuun loppuun mennessä siitä, millä tavoin työnteki- jöiden vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla ansiotasoa muutta- matta. Sopimus tehdään kirjallisesti ja se on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ja jatkuu toistaiseksi, ellei sopijaosapuoli viimeistään syyskuun loppuun mennessä kirjallisesti irtisano sopimusta päättymään kuluvan vuoden loppuessa. Samalla sovitaan ilmoitusajoista.
Työaikaa voidaan sopimalla pidentää esimerkiksi hyödyntämällä työajan lyhentämisvapaita, arkipyhiä, arkilauantaipäiviä, vuosiloman ylittäviä lisä- vapaita ja muita vastaavia. Lisäksi työaikaa voidaan pidentää jatkamalla vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään neljällä tunnilla vuorokau- dessa, muuttamalla aloittamis- ja lopettamistyötä säännölliseksi työajak- si, siirtämällä työaikana tapahtuvaa koulutusta vapaa-ajalle, huomioimal- la työajan lisääminen liukuvan työajan järjestelmässä tai työaikapankissa taikka muilla konkreettisilla tavoilla.
2 A 2 Työajan pidentäminen muutoin kuin sopimalla
Ellei edellä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ole sovittu työajan pidentämi- sestä, voidaan työajan pidennys toteuttaa seuraavasti:
Vuosittaista työaikaa pidennetään tekemällä 8 tuntia työtä yhtenä arkilau- antaina. Loppuosa 16 tuntia toteutetaan lisäämällä vuorokautista työaikaa kerrallaan vähintään 30 minuutilla. Vuorokautinen työaika voi olla tällöin enintään 12 tuntia. Työaikaa voidaan lisätä enintään kahdeksan tuntia neljän kuukauden jaksossa. Työnantajan on ilmoitettava pidennetyn työ- ajan ajankohdasta ja sijoittamisesta neljätoista päivää aikaisemmin.
Ansiotaso
Työajan pidentäminen toteutetaan vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Tämä toteutetaan tuntipalkkatyössä vähentämällä lomarahasta 24 tunnin henkilökohtainen aikapalkka. Jos tämä ei ole mahdollista, vastaava mää- rä peritään henkilön lopputilistä tai vuoden viimeisestä palkasta.
Kuukausipalkkaisille ei työajan pidennystuntien osalta makseta erillisiä lisiä eikä paikallisesti sovittuja lisiä.
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että edellä mainitut työajan pidentämis- tunnit ovat työvuoroluettelon mukaisia säännöllisiä työtunteja eikä niiltä makseta työehtosopimuksessa tarkoitettua korotettua palkkaa. Ellei pi- dentämistunteja teetetä työntekijällä, ei puuttuvia tunteja vastaavaa vä- hennystä lomarahoista tehdä.
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työajan pidentäminen toteutuu edel- lä sovituin tavoin ansiotason muuttumatta eivätkä työehtosopimuksen määräykset muodosta tälle estettä.
3.4 Tulkintasalkku
Työehtosopimuksen määräyksiä koskeva tulkintasalkku (pl. laskentaesi- merkit) tulee kaikkia työehtosopimuksen osapuolia sitovaksi. Osapuolet perustavat työryhmän, joka päivittää urakkalaskentaesimerkit urakkahin- noitteluun tehtyjen muutosten mukaisiksi 1.2.2017 mennessä.
4 PAIKALLINEN SOPIMINEN
4.1 Yleistä paikallisen sopimisen edistämisestä
Lisätään kohdan ”4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN”, ”1 Paikallinen sopimi- nen” loppuun kaksi uutta kappaletta:
Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuo- ropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamal- liksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden
yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.
Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yri- tyksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämi- seen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.
4.2 Työaikapankki
Osapuolet sopivat työaikapankkia koskevasta työryhmästä. Työryhmä selvittää sopimuskauden aikana mahdollisuudet ottaa työaikapankkia koskevat määräykset osaksi työehtosopimusta sopimuskauden aikana tai myöhemmin voimaan tulevaa työehtosopimusta.
4.3 Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen
Paikallisen sopimisen lisäämis- ja kehittämistarpeet selvitetään. Samassa yhteydessä selvitetään tarpeet ja keinot luottamushenkilöiden toiminta- edellytysten kehittämiseksi.
Paikallisen sopimisen ja tuottavuuden edistäminen edellyttää luottamus- miesten ja varaluottamusmiesten liiketaloudellisen ja tuottavuusosaa- misen laaja-alaista kehittämistä. Osapuolet perustavat työryhmän sel- vittämään mahdollisuuksia luottamusmiesten osaamisen kehittämiseksi erityisesti yritysten talouteen liittyvistä seikoista. Neuvoteltaessa paikalli- sia sopimuksia luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle taataan riittä- vät toimintaedellytykset ja ajankäyttö.
4.4 Liittotason hyväksyntä
Osapuolet toteavat, että paikallisen sopimuksen voimaantulo ei edellytä liittotason hyväksyntää.
Tarkastettu
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxxx
Sähkötekniset työnantajat STTA ry Xxxxx Xxxxxxxxx Xxx Xxxxxx
Sähköalojen ammattiliitto ry
Xxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxx
SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS
1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Sähkötekniset työn- antajat STTA ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (myöhemmin STTA ja PALTA) jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät
– sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja ylläpitotöissä tai näi- hin läheisesti liittyvissä tehtävissä tai
– sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöissä.
Pöytäkirjamerkintä:
Sähkölaitteistolla ja -laitteella tarkoitetaan kaikilla jännitetasoilla toimivia kojeita, verkostoja ja järjestelmiä.
Sähkölaitteisto voi sijaita myös laivassa tai se voi liittyä tuotevalmistuk- seen.
2 Kohdassa 1. mainittu yritys voi kuulua tämän työehtosopimuksen sovelta- mispiiriin myös yksinomaan jonkin osastonsa tai toimintansa osalta.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Ne yritykset, jotka ovat olleet STTA:n jäsenyrityksiä 31.5.2016, ovat oi- keutettuja soveltamaan Sähköistysalan työehtosopimuksen 2015–2017 ”8 § B 8.3 Urakkalaskelmaa” koskevia määräyksiä tämän työehtosopi- muksen vastaavien määräysten sijasta.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Niiden PALTA:n jäsenyritysten työntekijöiden työsuhteissa, joihin on nou- datettu 31.5.2016 Sähköasennusalan työehtosopimuksen 2015–2017 ”8 § A AIKATYÖ” henkilökohtaista aikapalkkaa koskevia määräyksiä, so- velletaan tämän työehtosopimuksen sijasta ko. määräyksiä.
2 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEIDEN NOUDATTAMINEN
Liitteenä olevat sopimukset ja sitovat asiakirjat ovat tämän työehtosopi- muksen osia:
Liite 1 Allekirjoituspöytäkirja, s. 9
Liite 2 Esimerkkiluettelo jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä sovellet- taessa käsiteltävistä asioista, s. 103
Liite 3 Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelu 1.6.2015, s. 105
Liite 4 Piirrosesimerkit työehtosopimuksen 8 § B -kohdan 5.2.1 mukaisen asuntotuotantohinnoittelun peruspisteiden määritelmistä, s. 143
Liite 5 Komennusmiesten majoitustaso, s. 144
Liite 6 Yleissopimus, s. 145
3 § TYÖRAUHAVELVOITE
1 Tämä työehtosopimus sitoo 1 §:ssä mainittuja työnantajajärjestöjä (STTA ja PALTA) ja niiden jäsenyrityksiä, jotka ovat tai sopimuksen voimassa- oloaikana ovat olleet jommankumman yhdistyksen jäsenenä.
Tämä työehtosopimus sitoo myös Sähköalojen ammattiliitto ry:tä (myö- hemmin Sähköalojen ammattiliitto) ja sen alayhdistyksiä sekä työntekijöi- tä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdis- tysten jäseniä.
2 Tämän sopimuksen voimassa ollessa ei saa toimeenpanna työehtosopi- muksen määräyksiin kohdistuvia työehtosopimuslain tarkoittamia työtais- telutoimenpiteitä.
3 Allekirjoittaneet järjestöt ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huoleh- timaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
Allekirjoittaneet järjestöt ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia välittö- mästi ryhtymään kaikin käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin uhkaa- van työtaistelun estämiseksi tai rikkoutuneen työrauhan palauttamiseksi.
Samoin allekirjoittaneet järjestöt ovat velvollisia ryhtymään heti työehto- sopimusrikkomuksesta tai alkavasta rikkomisesta tiedon saatuaan kaikin käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin rikkomisen estämiseksi tai lo- pettamiseksi.
4 Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaisille työnantaja- tai työntekijäjär- jestöille vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN
1 Paikallinen sopiminen
STTA:n ja PALTA:n jäsenyrityksissä, joihin on valittu tämän työehtosopi- muksen liitteen 6 mukaan pääluottamusmies, on mahdollista sopia paikal- lisesti tämän työehtosopimuksen määrittelemässä laajuudessa asioista, joita koskevissa työehtosopimusmääräyksissä on erikseen viitattu tähän paikallista sopimista koskevaan 4 §:ään.
Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuo- ropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamal- liksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.
Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yri- tyksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämi- seen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.
2 Paikallisen sopimuksen osapuolet
Työntekijöitä yleisesti koskevista asioista sovitaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken.
Pääluottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joi- ta pääluottamusmiehen on katsottava edustavan.
Luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.
Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työnan- tajan ja asianomaisen työntekijän tai työryhmän kesken.
Luottamusmiehen, yksittäisen työntekijän tai työryhmän tekemä sopimus ei saa olla ristiriidassa pääluottamusmiehen tekemän, samaa asiaa kos- kevan sopimuksen kanssa.
3 Sopimuksista tiedottaminen
Muu kuin pääluottamusmiehen kanssa tehty sopimus on työnantajan an- nettava tiedoksi pääluottamusmiehelle.
4 Paikallisen sopimuksen muoto
Paikallinen sopimus on solmittava kirjallisena ja sen tulee olla kohdassa 2 tarkoitettujen sopijaosapuolten allekirjoittama. Näiden määräysten vas- tainen sopimus on mitätön.
5 Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset ja voimassaolo
Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo on lakannut siihen saakka, kunnes paikallinen sopimus on määräaikaisuuden tai irtisanomisen kautta päättynyt.
Jos yrityksessä syntyy erimielisyyttä paikallisen sopimuksen sisällöstä tai sen noudattamisesta, on työnantajan annettava Sähköalojen ammattilii- tolle pyydettäessä sopimukset käyttöön erimielisyyden selvittämiseksi.
Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukau- den irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
5 § TYÖSOPIMUS
1 Yleistä
Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä oikeus johtaa ja valvoa työtä.
2 Työsopimus
Työhönoton yhteydessä on osapuolten laadittava kahtena kappaleena kirjallinen työsopimus, josta selviävät työsopimuslaissa tarkoitetut työsuh- teen ehdot ja muut työsopimuslain selvitettäväksi määräämät tiedot, jollei niitä anneta erikseen kirjallisesti, kuten
– työnantajan nimi, Y-tunnus, kotipaikka ja liikepaikan osoite
– työntekijän nimi, henkilötunnus, osoite
– työntekijän pääasialliset työtehtävät
– työsopimuksen kestoaika:
a) toistaiseksi voimassa oleva
b) määräaikainen
– määräaikaisen työsopimuksen kesto ja peruste
– koeaika*
– noudatettava työehtosopimus
– työhönottopaikka**
– työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työnte- kopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työs- kentelee eri työkohteissa
– työnteon alkamisajankohta
– palkan ja muun vastikkeen määräytymisperusteet; palkka, palkkaryh- mä
– palkanmaksukausi
– säännöllinen työaika
– vuosiloman määräytyminen
– irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste.
*Koeajan pituus on toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään 8 kuu- kautta kestävissä määräaikaisissa työsopimuksissa enintään 4 kuukautta.
Kahdeksan kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsopimuksissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.
3 Työhönottopaikka
**Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaa- tioon liittyvää pysyväisluontoista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu.
4 Annettavat tiedot
Työhön otettaessa työnantaja ilmoittaa työntekijälle vakuutuslaitoksen, josta ryhmähenkivakuutus on otettu, sekä luottamusmiehen ja työsuojelu- valtuutetun nimet yhteystietoineen.
Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan työnantajalle työsopimukseen mer- kittyjen osoitetietojensa muuttumisesta.
6 § TYÖSUHDETURVA
Työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräyty- vät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain (55/2001) mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin.
1 Lomauttaminen
Työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 2 §:ssä säädetyllä perusteilla. Lomautusilmoitus on annettava lomautettavalle henkilökohtaisesti ja kirjallisena.
2 Vuorolomautus
Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt toteavat, että lomautus- järjestelyjä harkittaessa tulee vuorolomautusmahdollisuus käsitellä yhte- nä vaihtoehtona lomautuksen toteuttamiseksi.
3 Lomautuksen siirto
Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lomau- tuksen toimeenpanoa alkamaan tiettynä päivänä tarvitsematta noudattaa uutta lomautusilmoitusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtä- vä viimeistään työn päättymispäivää edeltävänä työpäivänä, ensisijaisesti kirjallisesti tai milloin se ei kohtuudella ole mahdollista, muuten todistet- tavasti.
4 Lomautuksen tilapäinen keskeytys
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä tai ammatillisesta jatko- tai täydennyskoulutuksesta lomautuksen kestäessä, jolloin lomau- tus jatkuu välittömästi työn tekemisen tai koulutuksen jälkeen ja ilman eri lomautusilmoitusaikaa. Tilapäisestä työstä on kyse, jos työ kestää enin- tään kaksi viikkoa.
5 Lomautus rangaistuksena
Työnantaja voi lomauttaa työntekijän määräajaksi lomautusilmoitusaikaa noudattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa työntekijästä johtuvasta syystä.
6 Yhteistoimintamenettelyä koskevia määräyksiä
STTA:n ja PALTA:n jäsenyrityksissä, joissa on säännöllisesti vähintään 20 palkansaajaa, voidaan poiketa yhteistoiminnasta yrityksissä säädetyn lain (334/2007) 8. luvun mukaisesta menettelystä työvoiman käyttöä vä- hennettäessä silloin, kun kysymyksessä on työhönottopaikkakohtaisesti enintään yhdeksään työntekijään kohdistuvasta lomautuksesta, jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatetta noudattaen seuraavasti:
6.1 Työnantaja ja pääluottamusmies neuvottelevat työhönottopaikkakohtai- sesti osapuolten sopimin määräajoin vähintään kuusi (6) kertaa vuodessa yhteistoimintalain piiriin kuuluvista asioista.
Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, jonka osallistujat allekirjoituksellaan hyväksyvät.
6.2 Jatkuvaa neuvottelumenettelyä toteutettaessa
– työnantajalla on oikeus poiketa edellä mainitun lain 45 §:n kirjallista neuvotteluesitystä koskevista säännöksistä
– työnantajan katsotaan edellä mainitun lain 51 §:n säännöksistä poike- ten täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun jatkuvaa neuvottelume- nettelyä toteutettaessa on yhden kerran neuvoteltu pääluottamusmie- hen kanssa
– alihankintasopimusten mahdollisia henkilöstövaikutuksia käsitellään yrityksissä säännöllisesti resurssiennusteiden tarkastelun yhteydes- sä.
6.3 Jatkuvan neuvottelumenettelyn käyttämisestä on sovittava kirjallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Jatkuvaa neuvottelumenet- telyä varten työehtosopimusosapuolet ovat tehneet esimerkkiluettelon kä- siteltävistä asioista (liite 2, sivu 103).
Mikäli jatkuvaa neuvottelumenettelyä ei toteuteta kirjallisen sopimuksen mukaisesti, noudatetaan yhteistoimintalakia sellaisenaan.
7 Irtisanominen
7.1 Työnantajan irtisanoessa noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika alle 1 vuoden – 14 vuorokautta
1 vuoden, mutta alle 3 vuotta 1 kk
3 vuotta, mutta alle 5 vuotta 2 kk
5 vuotta, mutta alle 10 vuotta 3 kk
10 vuotta tai enemmän 4 kk
7.2 Työntekijän irtisanoessa 14 vuorokautta
7.3 Työntekijän muutosturva
Jolleivät työnantaja ja työntekijä työnantajan irtisanottua työsopimuksen työsopimuslain (55/2001) 7. luvun 3 §:ssä tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perus- teilla ole sopineet muuta, työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä pal- kalla osallistuakseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta säädetyn lain (916/2012) tarkoittaman työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimi- seen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.
Työllistymisvapaan pituus määräytyy työsuhteen pituuden mukaan seu- raavasti:
a) enintään 5 päivää, jos työntekijän työsuhde on kestänyt enintään 4 vuotta
b) enintään 10 päivää, jos työntekijän työsuhde on kestänyt yli 4, mutta enintään 8 vuotta
c) enintään 20 päivää, jos työntekijän työsuhde on kestänyt yli 8 vuotta.
Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoi- tettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä vapaamuotoinen selvitys va- paan pitämisestä.
Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittä- vää haittaa.
Pöytäkirjamerkintä:
Täydellä palkalla tarkoitetaan korvauskeskituntiansiota.
7.4 Irtisanomisajan palkka
Irtisanomisajan palkkaa vahingonkorvausluonteisesti maksettaessa ja maksettaessa korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vahingonkorvausten määrän laskemisen perusteena käytetään työehto-
sopimuksen korvauskeskituntiansiota. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle korvaus määräytyy vuosilomalain (162/2005) 10 §:n mukaisin perustein.
7.5 Työn odottaminen irtisanomisaikana
Jos yrityksen toiminta on lakkautettu, työntekijä on vapautettu työvelvolli- suudesta tai muutoin olosuhteista käy ilmi, ettei työnantajan tarkoituksena ole tarjota irtisanotulle työntekijälle uutta työtä, on kyseiseltä osalta irti- sanomisaikaa maksettava korvauskeskituntiansion mukaista korvausta.
7.6 Työntekijän takaisin ottaminen
Työsopimuslain (55/2001) 6 luvun 6 §:n mukaisesta takaisinottovelvolli- suudesta voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä, työsuhdetta päätettäessä tehtävällä sopimuksella.
Tiedusteltaessa työvoimaviranomaiselta yhdeksän kuukauden aikana työsuhteen päättymisestä, onko sen välityksellä yrityksen entisiä työnteki- jöitä edelleen työtä vailla, on kiinnitettävä huomiota siihen, että tiedustelu- ajankohdan ja uuden työntekijän työsuhteen alkamisajankohdan välinen aika ei muodostu sellaiseksi, että irtisanottujen työntekijöiden asema ai- heettomasti heikentyy.
7.7 Vähentämisjärjestys
Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toi- minnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä.
Tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kesto- aikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.
7.8 Työntarjoamisvelvoitteen alueellinen rajoittaminen
Tilanteissa, joissa työnantajalla on työsopimuslakiin tai työehtosopimuk- seen perustuva työntarjoamisvelvollisuus työntekijälle irtisanomiseen, lo- mauttamiseen, osa-aikaistamiseen tai takaisinottovelvoitteeseen liittyen, rajoittuu tämä velvollisuus alueellisesti työhön, jota on tarjolla työntekijän työsopimuksen mukaisessa työhönottopaikassa tai enintään 80 kilometrin päässä työntekijän vakituisesta työnantajan tiedossa olevasta asuinpai- kasta.
Mikäli työntekijä kuitenkin ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti olevansa kiin- nostunut kaikkialla Suomessa tarjolla olevista työtehtävistä, ei edellisessä kappaleessa tarkoitettua alueellista rajausta työnantajan työntarjoamis- velvollisuuteen sovelleta. Työnantajan tulee kysyä työntekijältä tämän kiinnostuksesta alueellisesti rajoittamattomaan töiden vastaanottamiseen.
7 § TYÖAIKA
Työsuhteissa noudatetaan työaikalain säännösten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja.
1 Työviikko ja työvuorokausi
Työviikko alkaa maanantaina työntekijän työvuoron alkaessa ja työvuoro- kausi alkaa työntekijän työvuoron alkaessa, ellei paikallisesti 4 §:n mukai- sesti kirjallisesti toisin sovita.
2 Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii- kossa. Työntekijän säännöllinen työaika on määritettävä työsopimuksessa.
Alle 4 tunnin vuorokautista työaikaa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tar- peet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työnantajan on etukäteen ilmoi- tettava työntekijälle tämän työpäivät ja työtunnit palkanmaksukausittain.
2 A Työajan pidentäminen (voimaan 1.1.2017)
Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Osa-aikaisissa työsuhteissa työajan pidentämi- nen suhteutetaan työaikaan. Vain osan vuotta työskentelevän työntekijän osalta työaikaa pidennetään suhteessa työsuhteen kestoon.
Osapuolet toteavat, että työajan pidennyksen osalta työaika järjestetään jäljempänä kuvatulla tavalla keskimääräiseksi siten, että työaika tasoittuu 52 viikon aikana enintään 40 viikkotuntiin eikä työehtosopimus muodosta tälle estettä. Työajan pidentämisen toteuttaminen ei edellytä työajan ta- soittumisjärjestelmää.
2 A 1 Työajan pidentäminen paikallisesti sopimalla
Työajan pidentämisen toteutuksesta sovitaan paikallisesti. Paikallisella sopimuksella työaikaa pidennetään työpaikan työn ja työaikamuotojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Pääluottamusmies sopii työnan- tajan kanssa marraskuun loppuun mennessä siitä, millä tavoin työnteki- jöiden vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla ansiotasoa muutta- matta. Sopimus tehdään kirjallisesti ja se on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ja jatkuu toistaiseksi, ellei sopijaosapuoli viimeistään syyskuun loppuun mennessä kirjallisesti irtisano sopimusta päättymään kuluvan vuoden loppuessa. Samalla sovitaan ilmoitusajoista.
Työaikaa voidaan sopimalla pidentää esimerkiksi hyödyntämällä työajan lyhentämisvapaita, arkipyhiä, arkilauantaipäiviä, vuosiloman ylittäviä lisä- vapaita ja muita vastaavia. Lisäksi työaikaa voidaan pidentää jatkamalla vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään neljällä tunnilla vuorokau- dessa, muuttamalla aloittamis- ja lopettamistyötä säännölliseksi työajaksi,
2 A 2 Työajan pidentäminen muutoin kuin sopimalla
Ellei edellä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ole sovittu työajan pidentämi- sestä, voidaan työajan pidennys toteuttaa seuraavasti:
Vuosittaista työaikaa pidennetään tekemällä 8 tuntia työtä yhtenä arki- lauantaina. Loppuosa 16 tuntia toteutetaan lisäämällä vuorokautista työ- aikaa kerrallaan vähintään 30 minuutilla. Vuorokautinen työaika voi olla tällöin enintään 12 tuntia. Työaikaa voidaan lisätä enintään kahdeksan tuntia neljän kuukauden jaksossa. Työnantajan on ilmoitettava pidenne- tyn työajan ajankohdasta ja sijoittamisesta neljätoista päivää aikaisem- min.
Ansiotaso
Työajan pidentäminen toteutetaan vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Tämä toteutetaan tuntipalkkatyössä vähentämällä lomarahasta 24 tunnin henkilökohtainen aikapalkka. Jos tämä ei ole mahdollista, vastaava mää- rä peritään henkilön lopputilistä tai vuoden viimeisestä palkasta.
Kuukausipalkkaisille ei työajan pidennystuntien osalta makseta erillisiä lisiä eikä paikallisesti sovittuja lisiä.
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että edellä mainitut työajan pidentämis- tunnit ovat työvuoroluettelon mukaisia säännöllisiä työtunteja eikä niiltä makseta työehtosopimuksessa tarkoitettua korotettua palkkaa. Ellei pi- dentämistunteja teetetä työntekijällä, ei puuttuvia tunteja vastaavaa vä- hennystä lomarahoista tehdä.
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työajan pidentäminen toteutuu edel- lä sovituin tavoin ansiotason muuttumatta eivätkä työehtosopimuksen määräykset muodosta tälle estettä.
3 Työajan säännönmukainen sijoitus, vapaapäivät
3.1 Työ alkaa päivätyössä yleensä aikaisintaan klo 07.00 ja päättyy viimeis- tään klo 17.00.
3.2 Mikäli työntekijän ei ole ennen työn aloittamista välttämätöntä käydä työ- hönottopaikassa, alkaa ja loppuu vuorokautinen työaika työn tekemispai- kalla.
Tarveaineiden ja työkalujen haku sekä palautus samoin kuin työstä mah- dollisesti johtuvat selvittelyt suoritetaan työaikana.
3.4 Arkipyhäviikolla lauantaipäivät ovat vapaapäiviä sekä joulu- ja juhannus- aatot ovat vapaapäiviä, ellei työvuoroluettelo toisin määrää.
3.5 Vuorotyö on työtä, joka on järjestetty kahteen tai useampaan työvuoroon. Varsinaisesta vuorotyöstä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta erityistä vuorolisää alla olevan taulukon mukaisesti siinä mainittua päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:
1.2.2017–31.1.2018 €/h | |
Iltavuorolisä vuorotyössä klo 14.00–22.00 | 1,26 |
Yövuorolisä vuorotyössä klo 22.00–06.00 | 2,30 |
3.6 Iltatyö on työtä, jota tehdään yrityksessä käytössä olevasta työajasta poikkeavana työaikana klo 17.00–22.00. Yötyötä on työ, joka tehdään klo 22.00–06.00.
Iltatyöstä sekä yötyöstä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä, maksetaan erityistä ilta- tai yötyölisää alla olevan taulukon mukaisesti siinä mainittua päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:
1.2.2017–31.1.2018 €/h | |
Iltatyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 17.00–22.00 | 1,26 |
Yötyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 22.00–06.00 | 2,30 |
4 Tauot
4.1 Elleivät erityiset työn järjestelyyn liittyvät syyt muuta vaadi, työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruokailutauko, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikaltaan. Ruokailutaukoa ei lueta työajaksi.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia puolen tunnin ruokatauosta.
Suoritettaessa yli-, ilta- ja yötyötä on työntekijälle annettava joka kahden tunnin kuluttua 12 minuutin pituinen lepotauko. Mikäli yli tunnin kestävä ylityö alkaa välittömästi tavallisen työajan päätyttyä, on työntekijällä oi- keus pitää 15 minuutin tauko jo ennen ylityön aloittamista. Edellä mainitut tauot luetaan työajaksi.
5 Ylityöt
Ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen työajan ylittävää työtä, jota tehdään työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella.
6 Vuorokautinen ylityö
6.1 Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen 7 § 2. kohdassa mainitun säännöllisen vuorokautisen enimmäistyöajan, työnte- kijän työsopimuksen mukaisen säännöllisen työajan tai laaditun työtunti- järjestelmän lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.
6.2 Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus kahdelta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korvauskeskituntiansiosta.
7 Viikoittainen ylityö
7.1 Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen
7 § 2. kohdassa mainitun säännöllisen viikoittaisen enimmäistyöajan, työntekijän työsopimuksen mukaisen säännöllisen työajan tai laaditun työtuntijärjestelmän mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen työ- ajan.
7.2 Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suu- ruus kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korvauskeskituntiansiosta.
Pöytäkirjamerkintä:
Viikonloppuina (la–su) tehty viikkoylityö korvataan siten, että 8 ensim- mäistä tuntia on 50 % ja seuraavat 100 % korvauskeskituntiansiosta.
8 Ylitöiden enimmäismäärä
Työaikalain (605/1996) mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkas- telujaksona käytetään kalenterivuotta. Tätä määräystä sovelletaan vain STTA:n ja PALTA:n jäsenyrityksissä.
9 Työaikaan rinnastettava aika
Vuorokautista ja viikoittaista ylityötä koskevaa korvausta laskettaessa työaikaan rinnastetaan kaikki sellainen aika,
– jolta työnantaja lain tai tämän työehtosopimuksen mukaan maksaa työntekijälle palkkaa tai ansionmenetyksen korvausta; tai
– jona työntekijä on ollut lomautettuna; tai
– on työvuoroluettelon mukaisena säännöllisenä työaikana osallistunut ammattiliiton tai asianomaisen ammatillisen keskusjärjestön hallinto- elinten kokouksiin, tätä työehtosopimusta koskeviin neuvotteluihin tai tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen välisellä so- pimuksella perustettujen työryhmien neuvotteluihin.
Kunnallisten hallintoelinten kokouksiin (19 §) osallistuminen ei kuitenkaan rinnastu työaikaan.
10 Sunnuntaityö
Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan työ- palkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sunnuntaityöko- rotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % korvauskes- kituntiansiosta.
11 Viikkolepo
Mikäli työntekijälle ei työviikon aikana ole ollut mahdollista antaa työaika- lain (605/1996) edellyttämää yhtäjaksoista 35 tunnin viikoittaista vapaa- aikaa (viikkolepo ), korvataan sen aikana tehty työ maksamalla ko. tunneilta korvauskeskituntiansion mukainen korvaus tai antamalla vastaava määrä palkallista vapaata em. palkalla kuukauden kuluessa työn suorittamisesta.
12 Odottamattomat työt ja hälytysluontoiset työt
12.1 Mikäli työntekijän kanssa hänen työvuoronsa aikana sovitaan, että työnte- kijän tulisi työpaikalta välillä poistuttuaan saman työvuorokauden aikana palata työhön, maksetaan hänelle odottamattomasta työstä valmistau- tumis- ja peseytymiskorvauksena työntekijän korvauskeskituntiansion mukainen palkka yhdeltä tunnilta. Odottamattoman työn varsinaiselta työajalta maksetaan palkka lain ja tämän työehtosopimuksen mukaan. Lyhyemmältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka.
12.2 Mikäli työntekijän kanssa sovitaan hänen poistuttuaan jo työstä, että xxxx- tekijä tulee uudelleen työhön ennen seuraavan säännöllisen työvuoronsa alkamista, maksetaan hänelle hälytysluonteisesta työstä valmistautu- mis- ja peseytymiskorvauksena kahden tunnin palkka korvauskeskitunti- ansion mukaan.
Hälytysluontoisen työn varsinaiselta työajalta maksetaan 100 %:n lisä (sisältää ylityölisän) korvauskeskituntiansion mukaan kuitenkin enintään
12.3 Em. palkan lisäksi suoritetaan työntekijälle lain ja tämän työehtosopimuk- sen kulloinkin määrittelemät sunnuntaityölisä, TES 11 §:n mukaiset lisät (ns. erikoislisät) ja mahdollinen viikkolepokorvaus.
12.4 Odottamattomassa ja hälytysluontoisessa työssä matkustusaika luetaan työaikaan. Työmatkasta johtuvat matkakulujen korvaukset ja matkustus- aika määräytyvät todellisen kuljetun matkan ja tämän työehtosopimuksen 14 §:n mukaan.
13 Varallaolo ja varallaoloaikana tehtävä työ
13.1 Varallaololla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä on kohdissa 13.3 ja
13.4 tarkoitettujen sopimusten nojalla velvollinen olemaan vapaa-aika- naan tavoitettavissa niin, että hänet tarvittaessa voidaan kutsua töihin.
13.2 Varallaoloaika ei ole työaikaa. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistu- vuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä.
13.3 Varallaolosta, siitä maksettavasta korvauksesta ja/tai mahdollisesta läh- törahasta, joka maksetaan, kun työntekijä varallaoloaikana kutsutaan työ- hön, on sovittava kirjallisesti pääluottamusmiehen tai pääluottamusmie- hen puuttuessa varallaoloon osallistuvan henkilöstön kanssa yhteisesti. Sopimuksesta on käytävä ilmi varallaolon kesto ja sen luonne.
13.4 Varallaoloon liittymisestä sovitaan kirjallisesti työnantajan ja työntekijän kesken. Sopimuksesta annetaan kopio pääluottamusmiehelle.
13.5 Työnantaja vastaa varallaoloon liittyvistä yhteydenpitovälineistä, ellei va- rallaolosopimuksessa ole toisin sovittu.
13.6 Jos työntekijä on varallaolon aikana velvollinen oleskelemaan asunnos- saan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, varallaoloon käyte- tystä ajasta on vähintään puolet korvattava joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. Varalla- olokorvaus määräytyy työntekijän henkilökohtaisen kokonaisansion (8 § A 5) mukaan.
13.7 Jos työntekijällä ei ole varallaoloaikana velvollisuutta oleskella asunnos- saan, sovitaan kohdan 13.3 mukaisessa varallaolosopimuksessa, kuinka suuri prosenttiosuus varallaoloajasta korvataan työntekijälle joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla palkallisella vapaa- ajalla. Sovittavan korvauksen määrässä on otettava huomioon varalla- olosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset.
Varallaolokorvaus määräytyy työntekijän henkilökohtaisen kokonaisan- sion (8 § A 5) mukaan. Varallaolokorvaus voidaan tämän kohdan tarkoit- tamissa tapauksissa sopia myös kiinteänä euromääräisenä korvauksena.
13.9 Työajalta, joka tehdään, kun varalla ollut työntekijä kutsutaan työhön, maksetaan 100 %:n lisä (sisältää ylityölisän) korvauskeskituntiansion mukaan kuitenkin enintään siihen asti, kunnes yrityksessä käytännössä oleva työtekijän työaika seuraavana aamuna alkaa. Mikäli työ suoritetaan sunnuntaina tai muuna lepopäivänä, jatkuu em. 100 %:n lisä koko työn ajan päättyen kuitenkin kuten edellä on sanottu. Lyhyemmältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka. Matkustusaika työntekopaikalle ja takaisin luetaan työaikaan.
13.10 Edellä mainitun työajan palkan lisäksi suoritetaan työntekijälle lain ja tä- män työehtosopimuksen kulloinkin määrittelemät sunnuntaityö-, viikko- lepokorvaus sekä TES 11 §:n mukaiset lisät.
13.11 Kohdan 13.3 tarkoittama varallaolosopimus samoin kuin kohdan 13.4 tar- koittama sopimus liittymisestä varallaoloon voidaan päättää irtisanomalla noudattaen kuuden viikon pituista irtisanomisaikaa.
14 Työvuoroluettelot, työajan siirtäminen
14.1 Työnantaja laatii kirjallisesti työvuoroluettelon, josta on käytävä ilmi sään- nöllisen työajan alkamis- ja lopettamisajat, päivittäisten lepoaikojen ajan- kohdat, vapaapäivät sekä viikkolepo.
14.2 Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.
14.3 Poikkeavan työajan järjestelyä (vuoro-, ilta- tai yötyötä) varten on työvuo- roluettelot laadittava ja ilmoitettava kaksi (2) viikkoa ennen työntekijän en- simmäistä työvuoroa, ellei paikallisesti 4 §:n mukaisesti toisin sovita.
Mikäli laaditusta työvuoroluettelosta poiketaan siten, että muutetun työ- vuoron ja sitä koskevan ilmoituksen väliin jää vähemmän kuin kolme työntekijän työvuoroa, työntekijälle on maksettava hänen viiteen ensim- mäiseen työvuoroonsa sijoittuvilta, aiemmasta työajasta poikkeavilta tun- neilta lisää alla olevan taulukon mukaisesti siinä mainittua päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:
2,53 €/h
1.2.2017–31.1.2018
14.4 Edellä tarkoitettua työvuoroluetteloa muutetaan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida sopia, työnantajalla on oikeus muuttaa työvuoro- luetteloa töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä. Tällöin tulevat noudatettaviksi edellä olevat 14.3-kohdan määräykset.
14.6 Ellei kirjallista työvuoroluetteloa ole tehty, ovat yli 8 tunnin päivittäiset työ- ajan tunnit ylityötä ja yli 40 tuntia viikossa ylittävät tunnit viikoittaista ylityö- tä. (Huomioi tulkinta kohdassa ”Viikoittainen ylityö”.)
Arkipyhät samoin kuin juhannus- ja jouluaatto sekä pääsiäislauantai ly- hentävät viikoittaista työaikaa vastaavasti. Jos työntekijällä on työvuoro- luettelon mukaan työvuoro em. päivinä, on hänelle annettava työaikaa vastaava palkaton arkipyhävapaa tasoittumisjakson aikana. Työajan ta- soittumispäivät eivät voi sijoittua edellä lueteltuihin päiviin, vuosilomapäi- viin eikä työajan lyhennyspäiviin.
15 Paikallinen sopiminen keskimääräisestä työajasta
15.1 Työaika voidaan 4 §:n mukaisesti paikallisesti sopia keskimääräiseksi si- ten, että työaika tasoittuu enintään 12 viikon aikana 40 tuntiin viikossa. Vuorokautinen työaika on tällöin enintään 10 tuntia ja viikoittainen enin- tään 50 tuntia.
15.2 Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.
15.3 Sovittaessa säännöllinen työaika keskimääräiseksi, on työtä varten en- nakolta määriteltävä aika, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään (= tasoittumisjärjestelmä).
15.4 Keskimääräiseksi järjestettyä työaikaa varten on työvuoroluettelo laaditta- va siten, että vähintään kolmen viikon työvuorot ovat tiedossa etukäteen.
15.5 Työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on tasoitettu sa- maan työtuntimäärään kuin päivätyössä vastaavana aikana.
15.6 Jos työntekijän työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä niin, ettei tasoittumisvapaata anneta ennen työsuhteen päättymis- tä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta, jotka ylittävät työtuntijärjestelmän mukaisen työajan, ylityökorvaus tämän työehtosopimuksen ylityömää- räysten mukaisesti.
Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika enintään kahdeksan tuntia, ellei laadittu työtuntijär- jestelmä toisin määrää. Pääsiäislauantai, juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä, elleivät erityiset syyt muuta vaadi.
16 Arkipyhät, arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka
16.1 Muulle kuin kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan uudenvuoden- päivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapun-
16.2 Tämän sopimuksen 7 §:n 15.1-kohdan mukaisesti sovittua työtuntijärjes- telmää tekeville työntekijöille maksetaan arkipyhäkorvaus 8 tunnilta kor- vauskeskiansion mukaan laskettuna.
16.3 Arkipyhäkorvaus maksetaan, kun arkipyhä sijoittuu päiväksi, jota edeltä- vältä tai seuraavalta päivältä maksetaan työntekijälle palkkaa tai korvaus- ta jonkin tämän työehtosopimuksen kohdan mukaan.
16.4 Arkipyhän jommallakummalla puolella voi olla myös vapaapäiviä (esim. lauantai tai sunnuntai).
16.5 Arkipyhäkorvaus maksetaan myös taloudellisista ja tuotannollisista syistä toimeenpannun lomautuksen alkamista seuranneen kahden ensimmäi- sen viikon ajalle sisältyvältä arkipyhältä.
Mikäli työntekijä on työssä päivänä, jolta arkipyhäkorvausta tulee 16.1- kohdan mukaan maksaa, maksetaan hänelle arkipyhäkorvauksen lisäksi palkkaa samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöltä.
17 Työajan lyhentäminen
17.1 Soveltamisala
Sellaisen kokoaikaisen tai osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän, jonka säännöllinen työaika määräytyy 7 §:n mukaisesti, työajan lyhennyksen ko- konaiskertymä kuukautta kohti on 8 tuntia 20 minuuttia, ja työaikaa lyhen- netään kalenterivuosittain enintään 100 tunnilla.
Edellytyksenä kuitenkin on, että työntekijällä on työsopimuksen mukaan oikeus enintään 30 päivän vuosilomaan ja että vuosittaista työaikaa ly- hentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäi- vä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.
Tulkinta: Kokoaikaisella työntekijällä tarkoitetaan tässä henkilöä, jonka säännöllinen työaika on vähintään 7 tuntia/päivä ja 35 tuntia/viikko.
17.2 Vapaan määrä ja antaminen
Vapaan kertymisen määräytymiskausi on kalenterivuosi. Vapaata kertyy työntekijälle alla olevan taulukon mukaisesti niiltä lomanmääräytymis- kuukausilta, joilta hänelle vuosilomalain 6 §:n ensimmäisen momentin mukaan muodostuu oikeus vuosilomaan. Työssäolopäivien veroisina ei kuitenkaan pidetä sanotun lain 7 §:n 2 momentin kohdissa 1, 5 ja 8 mai- nittuja päiviä.
Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan myös 17 § 3. kohdassa tar- koitetut päivät.
Lomanmääräytymis- Työajan lyhennyskertymä kuukausia
1 kk 8 h 20 min
2 kk 16 h 40 min
3 kk 25 h
4 kk 33 h 20 min
5 kk 41 h 40 min
6 kk 50 h
7 kk 58 h 20 min
8 kk 66 h 40 min
9 kk 75 h
10 kk 83 h 20 min
11 kk 91 h 40 min
12 kk 100 h
Mikäli työajan lyhennyksen maksamis- tai antamistilanteessa kertymä on vajaita tunteja, pyöristetään kertynyt lyhennysvapaa lähimpään täyteen tuntiin. Mikäli säännöllinen työaika on lyhyempi kuin 8 tuntia päivässä ja/ tai 40 tuntia viikossa, lasketaan työajan lyhennys keskimääräisen työajan suhteessa. Esimerkiksi 7 tunnin työpäivää keskimäärin tekevällä henki- löllä työajanlyhennyskertymä on 7/8 x 8 tuntia 20 minuuttia = 7 tuntia 18 minuuttia.
Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana seuraavan ka- lenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä.
Vapaa annetaan työpäivinä (8 h), mikäli työnantajan ja työntekijäin välillä ei muusta sovita.
Vapaapäiviä ei saa määrätä pidettäväksi päivänä, jonka työntekijä on muusta syystä saanut vapaapäiväksi.
17.3 Vapaasta ilmoittaminen – siirto
Vapaapäivästä ilmoitetaan vähintään 14 vuorokautta ennen, jos vapaa- jakso on yli työpäivän mittainen ja vähintään 7 vuorokautta ennen, jos on kyse yksittäisestä päivästä.
Työnantajalla on oikeus siirtää vapaapäivää ja myös tällöin noudatetaan 7 vuorokauden ilmoitusaikaa.
Jos työntekijä joutuu pakottavasta syystä työhön vapaapäivänään työn olematta työehtosopimuksessa tarkoitettua hälytystyötä,
– hänelle ilmoitetaan joko uusi vapaapäivä; tai
– työajalta maksetaan 100 %:lla korotettua palkkaa.
Mikäli työntekijä vapaapäivän ilmoittamisen jälkeen estyy sen pitämisestä sellaisen syyn perusteella, josta työnantaja on velvollinen korvaamaan ansionmenetyksen muiden sopimusmääräysten perusteella, ei uutta va- paapäivää anneta tilalle.
Jos työnantaja taloudellisista ja tuotannollisista syistä lomauttaa hänet ennen kuin siirretty vapaapäivä on annettu, vapaapäivä on kuitenkin an- nettava ennen lomautuksen alkamista.
17.4 Menettely työsuhteen päättyessä
Jos työntekijän työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen men- nessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palk- ka korvauskeskituntiansion mukaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy ja hänelle on annettu ja maksettu vapaata enemmän kuin sitä on kertynyt, työntekijä on velvollinen maksamaan takaisin sen määrän, joka hänelle tästä syystä on liikaa suoritettu. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta palkasta.
17.5 Ansionmenetyksen korvaus
Vapaapäiviltä suoritetaan korvaus korvauskeskituntiansion mukaan. Kuu- kausipalkkaiset saavat kuukausipalkkansa vähentymättömänä. Xxxxxxx- xxx edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä vapaapäivää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lä- hinnä seuraavana työpäivänä, tai toisena näistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta tai reservinharjoituksesta tai muusta niihin verrattavasta syystä.
Työntekijälle on annettava mahdollisuus vapaan pitämiseen.
Maksettaessa edellisen vuoden pitämättömät työajan lyhennyspäivät maaliskuun lopussa todetaan menettelyn olevan työehtosopimuksen mu- kainen.
17.6 Viikoittainen ylityö
Jos työntekijä tekee työtä vapaapäivänään (esim. lauantai tai sunnuntai) sillä viikolla, jolla hän pitää tämän sopimuksen mukaisen työajanlyhen- nysvapaan, maksetaan näiltä tunneilta ylityölisä kuten viikoittaisesta yli- työstä.
17.7 Vaikutus vuosilomaan
Vapaapäivät ovat vuosilomalain tarkoittamia työssäolopäivien veroisia päiviä vuosiloman pituutta määrättäessä.
8 § TYÖPALKAT
Palkkaustavat
Tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevan työntekijän palkkaa kutsutaan määräytymistavan mukaan aikapalkaksi tai urakkapalkaksi.
Työstä käytetään vastaavasti nimitystä aikatyö tai urakkatyö. Palkkiopalkkaus sisältyy urakkatyömääräyksiin.
Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palk- koja tulospalkkioilla, joiden perusteina ovat yleensä toiminnalliset tavoit- teet, kuten tuottavuus- ja kehitystavoitteiden saavuttaminen, ja voittopalk- kioilla, jotka olennaisilta osiltaan tai kokonaan perustuvat taloudelliseen tulokseen kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen.
Edellä mainitun tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muutta- minen ja lopettaminen käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. Käteisen voittopalkkion ja voitonjakoerän osalta noudatetaan Eläketurvakeskuksen katsauksesta 2009:14 ilmeneviä ohjeita.
Jos tulospalkkio jaetaan työntekijöiden kesken työntekijöiden tekemien työtuntien suhteessa, otetaan tulospalkkio huomioon laskettaessa työnte- kijän vuosilomapalkkaa ja -korvausta, ylityötä ja työaikakorvauksia tai työ- ehtosopimuksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Muissa tapauksissa koko tulos- ja voittopalkkio maksetaan työntekijälle kertakorvauksena eikä sitä oteta erikseen huomioon laskettaessa edelli- sessä kappaleessa mainittuja eriä.
Tulos- ja voittopalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankoro- tusmääräyksiä.
8 § A AIKATYÖ
A 1 Henkilökohtainen aikapalkka
Jokaiselle työsuhteeseen tulevalle työntekijälle on määriteltävä palkka- ryhmä, perustuntipalkka ja henkilökohtainen aikapalkka.
Palkkaryhmä ja perustuntipalkka määritetään työehtosopimuksen talo- tekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan vertaamalla työntekijän osaamista töiden vaatimusryhmittelyteksteihin.
Henkilökohtainen aikapalkka voi olla kohdan A 3 mukainen tai se voi- daan muodostaa yrityskohtaisesti työehtosopimuksen talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan palkkaryhmän mukaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta.
Myös yrityskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aika- palkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 3 mainitun suuruisia.
Työntekijälle, jonka palkkauksessa sovelletaan kohdan A 6 mukaista so- vittua kuukausipalkkaa, ja nuorelle työntekijälle, jota koskeva vähimmäis- palkka määräytyy kohdan A 9 mukaan, ei kuitenkaan määritellä henkilö- kohtaista aikapalkkaa.
Pöytäkirjamerkintä:
Niiden PALTA:n jäsenyritysten työntekijöiden työsuhteissa, joihin on nou- datettu 31.5.2016 Sähköasennusalan työehtosopimuksen 2015–2017 ”8 § A AIKATYÖ” henkilökohtaista aikapalkkaa koskevia määräyksiä, so- velletaan tämän työehtosopimuksen sijasta ko. määräyksiä.
A 2 Perustuntipalkat
Perustuntipalkat ovat alla olevan taulukon mukaiset siinä mainittua päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:
Pr | 1.2.2017–31.1.2018 €/h |
S | 10,23 |
1 | 12,54 |
2 | 14,63 |
3 | 15,55 |
4 | 16,42 |
5 | 17,35 |
Perustuntipalkkaa käytetään niissä suorituksissa, joissa työehtosopimus erikseen määrittelee käytettäväksi perustuntipalkkaa.
Työntekijän aikapalkalla tekemästä työstä maksetaan kohdan A 1 mu- kaista henkilökohtaista aikapalkkaa poikkeuksena kohdassa A 9 mainitut määräykset (nuoret alle 18-vuotiaat työntekijät).
A 3 Henkilökohtaiset aikapalkat
Henkilökohtaiset aikapalkat ovat vähintään alla olevan taulukon mukaiset siinä mainittua päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seu- raavasti:
Pr | 1.2.2017–31.1.2018 €/h |
S | 10,75 |
1 | 13,06 |
2 | 15,26 |
3 | 16,18 |
4 | 17,05 |
5 | 17,98 |
Niiden PALTA:n jäsenyritysten työntekijöiden työsuhteissa, joihin on nou- datettu 31.5.2016 Sähköasennusalan työehtosopimuksen 2015–2017 ”8 § A AIKATYÖ” henkilökohtaista aikapalkkaa koskevia määräyksiä, so- velletaan tämän työehtosopimuksen sijasta ko. määräyksiä.
A 4 Erityistyölisä
Edellä mainitun henkilökohtaisen aikapalkan lisäksi voidaan työntekijän kanssa sopia erillistä työkohdetta koskevasta erityistyölisästä. Erityistyöli- sää koskeva sopimus on voimassa määräajan tai toistaiseksi.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukau- den irtisanomisajalla, mikäli muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu.
A 5 Henkilökohtainen kokonaisansio
Henkilökohtainen aikapalkka lisättynä mahdollisella erityistyölisällä, eri- koislisillä ja ammattitutkintolisällä muodostaa työntekijän henkilökohtai- sen kokonaisansion.
A 6 Kuukausipalkka
Jatkuvaa aikatyötä tekevän työntekijän palkka voidaan sopia maksetta- vaksi sovittuna kuukausipalkkana tai muunnettuna kuukausipalkkana.
Sovitun kuukausipalkan tulee vastata määrältään vähintään talotekniikka- alan aikapalkkausjärjestelmän mukaisen palkkaryhmän, jota työntekijään sovellettaisiin, jos hän tekisi työtä kysymyksessä olevan palkkausjärjes- telmän mukaisella palkalla, perustuntipalkan ja luvun 175 tuloa.
Muunnettu kuukausipalkka muodostetaan siten, että työntekijälle kohdan A 1 ja A 3 määräysten mukaan määritelty henkilökohtainen aikapalkka kerrotaan luvulla 173.
Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tun- tia, käytetään kertoimena
a) sovitussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 175 ker- rotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä
b) muunnetussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 173 kerrotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä.
Työajan lyhennysvapaat pidetään kertymän mukaisesti työnantajan mää- rääminä työpäivinä kuukausipalkkaa vähentämättä.
Pöytäkirjamerkintä:
Niiden PALTA:n jäsenyritysten työntekijöiden työsuhteissa, joihin on nou- datettu 31.5.2016 Sähköasennusalan työehtosopimuksen 2015–2017
”8 § A AIKATYÖ” henkilökohtaista aikapalkkaa koskevia määräyksiä, so- velletaan tämän työehtosopimuksen sijasta ko. määräyksiä.
A 7 Sähköalan erikoisasentajien palkkausjärjestelmän mukainen aikapalkka
Sähköalan erikoisasentajien aikapalkka voi olla kohdan A 3 mukainen tai se voidaan muodostaa yrityskohtaisesti työehtosopimuksen talotekniikka- alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan palkkaryh- män mukaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Yrityskohtaisesti muodostetun henkilökohtaisen aikapalkan tulee olla vä- hintään kohdan A 3 mukainen.
Pöytäkirjamerkintä:
Niiden PALTA:n jäsenyritysten työntekijöiden työsuhteissa, joihin on nou- datettu 31.5.2016 Sähköasennusalan työehtosopimuksen 2015–2017 ”8 § A AIKATYÖ” henkilökohtaista aikapalkkaa koskevia määräyksiä, so- velletaan tämän työehtosopimuksen sijasta ko. määräyksiä.
A 8 Erikoislisät
Työehtosopimuksen asianomaisten määräysten mukaisilla edellytyksillä (11 §), maksetaan edellä kohdissa A 1, A 3, A 6, A 7 ja A 9 mainittujen aikapalkkojen lisäksi toimialakohtaiset erikoislisät ja ammattitutkintolisä.
A 9 Nuoret työntekijät
Xxxxxx A palkkamääräyksiä ei sovelleta alle 18-vuotiaisiin, jotka eivät ole suorittaneet ammatillisessa oppilaitoksessa työsopimuksen mukaista ammattialaansa koskevaa perustutkintoa tai jotka eivät ole oppisopimus- suhteessa.
Pöytäkirjamerkintä:
Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto käsittää 120 opintoviikkoa. Suo- ritettu lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää tätä opintoaikaa perustutkintoa koskevien normien mukaisesti.
Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka nuorelle työntekijälle, joka ei edellä olevan mukaisesti ole tämän työehtosopimuksen yleisten palkkamääräysten piirissä, on 80 % talotekniikka-alan aikapalkkausjärjes- telmän palkkaryhmän S mukaisesta perustuntipalkasta.
Edellä olevan vähimmäispalkan ohella nuorelle työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen määräysten (11 §) mukaisilla edellytyksillä erikoislisät (kohta A 8). Henkilökohtaista palkanosaa ei makseta tässä tarkoitetun vähimmäispalkan yhteydessä.
A 10 Työntekijän työkyvyn vaikutus vähimmäispalkkoihin
Kohdan A palkkamääräykset koskevat täysin työkykyisiä työntekijöitä.
Mikäli työntekijän invaliditeetti vaikuttaa oleellisesti työkykyyn, voidaan työntekijän palkkauksessa työehtosopimuksen määräyksistä poiketen käyttää sopimuspalkkausta. Palkkauksesta tulee sopia kirjallisesti työ- sopimusta tehtäessä.
TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ
Johdanto
Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän tavoitteena on kannustaa työntekijöitä ammattitaitonsa kasvattamiseen ja luoda mahdollisuuksia yrityskohtaisen palkkapolitiikan kehittämiseen. Tavoitteiden saavuttami- seksi aikapalkkausjärjestelmä tulee ensisijaisesti toteuttaa yrityksessä työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa sopien ja pyrkiä lopputulokseen, joka kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti ja on työnteon kannalta motivoiva.
Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen
Työsopimusta solmittaessa suoritetaan alustava palkkaryhmän määrittä- minen vertaamalla työntekijän osaamista jäljempänä oleviin sähköasen- nusalan perusluokitus- sekä toimialakohtaisiin töiden vaativuusryhmittely- teksteihin.
Lähetetyn työntekijän palkkaryhmän määräytymistä koskevat erityismää- räykset ovat tämän työehtosopimuksen 21 § 1. kohdassa.
Jos työntekijän henkilökohtainen aikapalkka ei määräydy kohdan A 3 mu- kaan, vaan perustuu yrityskohtaiseen järjestelmään, määritetään työnte- kijälle henkilökohtainen palkanosa, jota sovelletaan väliaikaisena siihen saakka, kunnes työntekijän palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yh- teydessä hänen henkilökohtainen palkanosansa määritetään noudattaen samoja perusteita kuin yrityksen muiden työntekijöiden osalta. Myös yri- tyskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aikapalkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 3 mainitun suuruisia.
Kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tar- kempi palkkaryhmän määrittely.
Tässä yhteydessä työntekijän tulee esittää sellainen aikaisempi työhisto- riansa, jolla voi olla vaikutusta määrittelyä tehtäessä. Tällöin on mahdol- lista, että alustavasti määritelty palkkaryhmä voi nousta tai laskea.
Tämän työehtosopimuksen mukaista sähköalan työtä tekevä työntekijä sijoitetaan työehtosopimuksen vaativuusryhmittelyn mukaisesti osaami- sen laajuudesta riippuen palkkaryhmiin S–5.
Ellei palkkaryhmämääritystä ole tehty lainkaan, työntekijälle maksetaan palkkaryhmän 2 mukainen palkka hänen tekemästään työstä.
Jos työntekijän henkilökohtainen aikapalkka ei määräydy kohdan A 3 mukaan, vaan perustuu yrityskohtaiseen järjestelmään, palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä määritetään työntekijän henkilökoh- tainen palkanosa jäljempänä esitettävän kehityskeskustelumenettelyn perusteella. Myös yrityskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökoh- taisten aikapalkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 3 mainitun suurui- sia.
Pöytäkirjamerkintä:
Niiden PALTA:n jäsenyritysten työntekijöiden työsuhteissa, joihin on nou- datettu 31.5.2016 Sähköasennusalan työehtosopimuksen 2015–2017 ”8 § A AIKATYÖ” henkilökohtaista aikapalkkaa koskevia määräyksiä, so- velletaan tämän työehtosopimuksen sijasta ko. määräyksiä.
Tehtävien vaativuusryhmittelyn ja palkkaryhmittelyn käytännön toteutus
Työtehtävien osaamista koskeva vaativuusryhmittely tehdään työnanta- jan ja työntekijöiden edustajan (edustajien) kanssa yrityksessä sovittaval- la kokoonpanolla.
Työntekijän palkkaryhmän määrityksen tekevät työnantajan edustaja, joka on mahdollisimman hyvin perehtynyt yrityksen työntekijöiden palk- kauksen ja henkilöstöpolitiikan kokonaishallintaan, ja asianomainen työn- tekijä. Mikäli ryhmittelystä tällöin syntyy erimielisyyttä, työntekijä voi kut- sua mukaan luottamusmiehen.
Jos yrityksessä ei päästä ryhmittelystä yksimielisyyteen, asia siirretään tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen välillä ratkais- tavaksi.
Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät
Sähkö- ja ilmastointialan yleiset ja toimialakohtaiset töiden vaativuus- ryhmittelytekstit:
Pr | Perusluokitus | Sähkö | Ilmastointi |
S | Työssä perehdytään toimialan tavallisimpiin tarvikkeisiin ja asennustapoi- hin. Perehdyttämis- aika enintään 24 kk. | Työ tehdään mallin mukaan toisen asentajan avustuk- sella. Työssä ei edellytetä itsenäis- tä työmenetelmien osaamis- ta. | Työ tehdään mallin mukaan toisen asentajan avustuksella. Työssä ei edel- lytetä itsenäistä työmenetelmien osaamista. |
1 | Työssä vaaditaan perustietämys- tä toimialan tavallisimmista tarvikkeista ja asennusta- voista. | Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtävistä heikkovirta- tai vahvavirta- asennuksista. | Tehtävä koostuu toisen ohjauk- sessa tehtävistä IV-asennuksista. |
2 | Työssä vaadi- taan toimialan määräysten, työpiirustusten ja asennusta- pojen hyvää osaamista ja tuntemista. | Tehtävä koostuu työseli- tyksen ja työpiirustusten mukaan tehtävistä heikko- virta- ja vahvavirta-asennuk- sien kokonaissuorituksista (pois lukien järjestelmien koestamiseen ja käyttöön liit- tyvät mittaukset) tai tehtävä käsittää em. alueella heikko- virta- tai vahvavirta-alueen kunnossapitotehtävät. | Tehtävä koostuu työselityksen ja piirustusten mukaan tehtävis- tä IV- ja kone- asennuksista tai IV-kunnossapito- tehtävistä. |
Työssä vaadi- taan toimialan kahden osaa- misalueen hallintaa ja omatoimista to- teutusosaamis- ta projekti- ja kunnossapito- toiminnoissa. | Tehtävä koostuu työseli- tyksen ja työpiirustuksen mukaan tehtävistä rakennus- ten kiinteistösähköverkon heikkovirta- ja vahvavirta- asennuksista (pois lukien järjestelmien koestamiseen ja käyttöön ottoon liittyvät mittaukset) tai tehtävä käsit- tää em. alueen heikkovirta- ja vahvavirtakunnossapito- tehtävät. | Tehtävä koostuu työselityksen ja piirustuksen mukaan tehtävis- tä IV-asennuk- sista ja vaativista koneasennuk- sista tai tehtävä käsittää IV- ja koneasennusten kunnossapitoteh- tävät. | |
4 | Työssä vaadi- taan itsenäistä, kokonaisval- taista osaa- mista toimialan rakennus- tai teollisuuden kone- ja laite- asennuksissa. | Tehtävä koostuu erikoisra- kennusten (toimenpideosas- toja, esim. kirurgiaosastoja, käsittävien sairaaloiden, voimalaitosten, teollisuuden tms.) vahvavirta- ja heikko- virtakokonaistoimituksista kiinteistö- tai prosessisäh- köistyksissä ja lisäksi näiden rakennusten erikoisjärjestel- mien asennus- ja muutos- töistä tai näiden kunnossapi- totöiden kokonaistoimintojen itsenäisestä osaamisesta. | Tehtävä koostuu vaihtelevien pro- jektien kuten toi- misto-/liikeraken- nusten, isojen tuotantolaitosten, urheiluhallien ja kalliosuojien asennusten ja muutostöiden tai kunnossapi- totöiden koko- naistoimintojen itsenäisestä osaamisesta. |
Palkkaryhmä 5
Tehtävät edellyttävät teknisen osaamisen (Pr 4) lisäksi eri osa-alueita suorittavan suurehkon työryhmän itsenäistä johtamista ja vastuuta työ- ryhmän tehtävien mukaisista kokonaissuorituksista tai itsenäistä ja laaja- alaista asiakasvastuuta huolto- ja kunnossapitotehtävissä.
Lisäksi edellytetään osoitettua taloudellista ajattelutapaa sekä tuottavuu- den kehittämiskykyä asennustekniikoihin tai laitteiden teknisiin toimintoi- hin liittyen.
Työssä tai tehtävässä vaaditaan palkkaryhmää 4 laajempaa ammattitai- toa, joka edellyttää jatkokoulutusta tai pitkäaikaista kokemusta.
Täsmennyksiä sähköasennusta koskeviin työn vaativuusryhmittelyteksteihin
Työntekijän osaamisen arvioinnissa sovelletaan kaikille toimialoille yh- teisten sekä toimialakohtaisten työn vaativuusryhmittelytekstien ohella tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen sopimia seuraa- via täsmennyksiä sähköalaa koskeviin työn vaativuusryhmittelyteksteihin.
Palkkaryhmässä 2 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän seuraa- vien vahvavirta- tai heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti työselityksen ja työpiirustusten mukaan.
Vahvavirta-asennukset | tai | Heikkovirta-asennukset |
1. Johtoteiden asennus 2. Johtojen asennus 3. Keskusten asennus 4. Kojeiden asennus 5. Kytkennät 6. Valaistusasennus | Piirustusten mukaiset verkostojen asennukset ja kytkennät. Vaatimuksena kolmen riittävän laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti. Yrityskohtaisessa palkkausjärjestel- mätyöryhmässä sovitaan ne heikko- virtajärjestelmät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laaja-alaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestel- mät. |
Palkkaryhmässä 3 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän seuraavien vahvavirta- ja heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti työselityk- sen ja työpiirustusten mukaan.
Vahvavirta-asennukset | ja | Heikkovirta-asennukset |
1. Johtoteiden asennus 2. Johtojen asennus 3. Keskusten asennus 4. Kojeiden asennus 5. Kytkennät 6. Valaistusasennus | Piirustusten mukaiset verkostojen asen- nukset ja kytkennät. Vaatimuksena kolmen riittävän laaja- alaisen heikkovirtajärjestelmän verkosto- jen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti. Yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmätyö- ryhmässä sovitaan ne heikkovirtajärjestel- mät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laaja-alaisuuden täyttävät esimer- kiksi seuraavat järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmät. |
Palkkaryhmässä 4 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän erikoisra- kennusten, erikoiskohteiden ja niiden erikoisjärjestelmien vahvavirta- ja heik- kovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti ja kokonaisvaltaisesti työseli- tyksen ja työpiirustusten mukaan.
Vahvavirta-asennukset | ja | Heikkovirta-asennukset |
1. Johtoteiden asennus 2. Johtojen asennus 3. Keskusten asennus 4. Kojeiden asennus 5. Kytkennät 6. Valaistusasennus Koestus/käyttöönotto - eristysvastus- mittaukset - releiden koestus - piirikoestus | Piirustusten mukaisten verkostojen ja laitteiden asennukset ja kytkennät sekä koestus ja käyttöönotto. Vaatimuksena kolmen riittävän laaja- alaisen heikkovirtajärjestelmän verkosto- jen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti sekä järjestelmien koestami- seen ja käyttöönottoon liittyvien mittausten ja ohjelmointitoimenpiteiden suorittaminen järjestelmän omalla ohjelmointimekanis- milla. Yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmätyö- ryhmässä sovitaan ne heikkovirtajärjestel- mät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laaja-alaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvon- tajärjestelmät. |
Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt toteavat vielä täsmennyk- sinä edellisiin, että
a) käyttöönottomittaukset eivät sisälly työn vaativuusryhmittelytekstien asettamiin osaamisvaatimuksiin
b) neljännen palkkaryhmän osaamisvaatimuksiin sisältyvä ohjelmoin- ti tarkoittaa laitteiston yhteydessä olevan ohjelmointilaitteen avulla tehtävää, esimerkiksi paloilmoitusaikajärjestelmän, murtohälytys- tai muun tällaisen laitteiston käyntiin ohjelmointia, ei varsinaista tietoko- neohjelmointia
c) talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän työn vaativuusryhmittely- tekstit perustuvat sähkötöitä koskevilta osiltaan vahvavirta- ja heik- kovirtatöiden soveltamiseen. Jos yritys suorittaa myös muita tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvia sähköalan töitä, tulee yrityksessä sopia näihin töihin soveltuvista töiden vaativuusryhmittely teksteistä, joita yrityksessä käytetään talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestel- mää sovellettaessa.
Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen yrityskohtaisessa järjestelmässä
Henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä tulee huomioida yrityksen kil- pailukyvyn parantaminen ja työntekijöitä motivoivan palkkausjärjestelmän yrityskohtainen luominen. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus ratkais- taan yrityksessä oheisen matriisin ja käytyjen kehityskeskustelujen perus- teella. Jokaiselle työntekijälle on kuitenkin maksettava henkilökohtaista palkanosaa siten, että työntekijän henkilökohtainen aikapalkka on vähin- tään kohdan A 3 suuruinen.
Pöytäkirjamerkintä:
Niiden PALTA:n jäsenyritysten työntekijöiden työsuhteissa, joihin on nou- datettu 31.5.2016 Sähköasennusalan työehtosopimuksen 2015–2017 ”8 § A AIKATYÖ” henkilökohtaista aikapalkkaa koskevia määräyksiä, so- velletaan tämän työehtosopimuksen sijasta ko. määräyksiä.
Kehityskeskustelun perusteella työntekijän on voitava kehittää itseänsä asetettujen tavoitteiden mukaan ja näin parantaa henkilökohtaista palk- kaustaan.
Työsuhteen kestäessä esimiehen ja työntekijän tulee vuosittain, ellei pai- kallisesti toisin sovita, käydä kehityskeskustelu, jonka perusteella työn- tekijän henkilökohtainen palkanosa määritetään. Vuoropuhelun on olta- va avointa ja siinä on läpikäytävä työntekijän nykytilanne ammattitaidon, koulutuksen ja työyhteisöön sopeutumisen kannalta.
Kehityskeskustelu voi johtaa vain henkilökohtaisen palkanosan parane- miseen tai pysymiseen ennallaan. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa työnantajalla olisi oikeus päättää työntekijän työsuhde tämän käyttäytymi- sen perusteella, voidaan kehityskeskustelun jälkeen matriisin yksittäiseen
kohtaan tai yksittäisiin kohtiin perustuvaa arviointia alentaa. Työntekijän henkilökohtainen palkanosa alenee tällöin samassa suhteessa.
Kehityskeskustelussa käydään läpi seuraavat seikat (matriisi):
TEKIJÄ | Tekijöiden kuvaus | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 |
1 Työmäärä | on aikaansaapa työssään | |||||
2 Työn laatu | sitoutuneisuus yrityksen laatujär- jestelmiin ja/tai laatunormeihin joutuu harvoin korjaamaan huoli- mattomuudesta tai ennakoitavista virheistä johtuvia puutteita | |||||
3 Yhteistyökyky | kykenee työskentelemään onnis- tuneesti muiden kanssa | |||||
4 Asiakaslähtöisyys | ottaa vastuun asiakkaasta edustaa yritystä myönteisellä tavalla | |||||
5 Kehityskyky | halu ja kyky oppia uusia asioita, tehtäviä ja menetelmiä | |||||
6 Taloudellisuus | kustannustietoisuus | |||||
7 Erikoisosaaminen | ammatillisen erikoistehtäväalueen osaaminen, joka ei sisälly perus- luokituksessa huomioituun ja joka tuo lisäarvoa yritykselle | |||||
8 Yrityskohtainen | jokin työntekijän ominaisuus, jolla on merkitystä työnteon kannalta | |||||
9 Yrityskohtainen | jokin työntekijän ominaisuus, jolla on merkitystä työnteon kannalta |
Arviointimatriisin soveltaminen
Jollei yrityksessä ole muuta sovittu, arviointimatriisin pystysarakkeet ovat pisteitä ja kultakin vaakariviltä kertyvien pisteiden painoarvo on sama.
Riviltä kertyvä pisteluku kolme osoittaa, että työntekijän asianomainen ominaisuus vastaa keskimääräistä tasoa. Jos pisteluku on alhaisempi, työntekijän asianomainen ominaisuus on alle keskimääräisen tason. Kol- mea suurempi pisteluku osoittaa vastaavasti työntekijän asianomaisen ominaisuuden olevan yli keskimääräisen tason.
Jos yritys toimii useammalla paikkakunnalla tai useammassa toimipaikas- sa, tulee kaikkiin työntekijöihin soveltaa samoja henkilökohtaisen palka- nosan määräytymisperusteita. Henkilökohtainen palkanosa voi kuitenkin
saman yrityksen eri paikkakunnilla olevissa toimipaikoissa olla erisuurui- nen kuitenkin siten, että työntekijöiden henkilökohtainen aikapalkka on vähintään kohdan A 3 suuruinen.
Työntekijän palkkaryhmän muuttuessa säilyy työntekijän henkilökohtai- nen palkanosa entisen suuruisena kuitenkin siten, että työntekijän henki- lökohtainen aikapalkka on vähintään kohdan A 3 suuruinen.
Pöytäkirjamerkintä:
Niiden PALTA:n jäsenyritysten työntekijöiden työsuhteissa, joihin on nou- datettu 31.5.2016 Sähköasennusalan työehtosopimuksen 2015–2017 ”8 § A AIKATYÖ” henkilökohtaista aikapalkkaa koskevia määräyksiä, so- velletaan tämän työehtosopimuksen sijasta ko. määräyksiä.
Erityisiä määräyksiä
1. Varastomiehet ja autonkuljettajat
a) Itsenäistä työtä tekevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan palkkaryhmään 2 ja
b) toisen ohjauksessa työskentelevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan palkkaryhmään 1.
2. Ammatillisesta oppilaitoksesta ilman alan perustutkintoa valmistuneet, oppisopimussuhteeseen alan perustutkinnon suorittamiseksi tulevat sekä 18 vuotta täyttäneet toimialan ammattikoulutusta vailla olevat sijoitetaan työhön tullessaan palkkaryhmään S.
Sähköalan ammattiin perehtymässä olevien, ammattikoulutusta vailla ole- vien harjaantuminen on järjestettävä siten, että palkkaryhmä 1:n edellyttä- mät taidot saavutetaan viimeistään 24 kk:n kuluttua.
Xxxx ammatillisen oppilaitoksen ilman alan ammattiosaamisen näyttöä suorittaneiden työntekijöiden harjaantuminen tulee vastaavasti järjestää siten, että palkkaryhmä 1:n edellyttämät taidot saavutetaan viimeistään 6 kk:n kuluttua ja palkkaryhmän 2 edellyttämä osaaminen, kun työntekijä on ollut palkkaryhmässä 1 yhden vuoden ajan.
Aikuiskoulutuksen perustutkinnon näyttötutkintona suorittanut ja sen jäl- keen vuoden alalla työskennellyt työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään 1.
Xxxx ammatillisen oppilaitoksen ammattiosaamisen näytöllä suorittaneet työntekijät sijoitetaan palkkaryhmään 1 ja viimeistään 6 kuukauden kulut- tua palkkaryhmään 2.
Pöytäkirjamerkintä:
Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto käsittää 120 opintoviikkoa. Suo- ritettu lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää tätä opintoaikaa perustutkintoa koskevien normien mukaisesti.
Aikuis- koulutus näytöllä | Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto ilman näyttöä | Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto näytöllä | |||||||
Pr S | 24 kk | vuosi | 6 kk | – – – | |||||
Pr 1 | ∨ | ∨ | ∨ vuosi | ∨ | 6 kk | ||||
Pr 2 | ∨ | ∨ | |||||||
3. Sisääntulopalkkaryhmän 24 kuukauden työssäoloa kertyy kesätöissä vain 18 vuotta täyttäneille.
4. Pääluottamusmiehelle annetaan tiedot yritys- tai toimipaikkakohtaisesta työntekijöiden palkkaryhmiin jakautumisesta, henkilökohtaisen palkan- osan suuruuden jakautumisesta keskimäärin ja mahdollisen pistepohjai- sen järjestelmän muodostumisesta.
Jos syntyy epäselvyyttä lähetetyn työntekijän palkkaryhmittelystä, pää- luottamusmiehelle on annettava aineisto, jonka perusteella palkkaryhmit- tely on tehty.
8 § B URAKKAPALKAT
1 Yleistä
1.1 Työmaan selvitys
Mikäli työ täyttää seuraavien kohtien mukaiset rajausehdot urakkatyön tekemiseksi, työntekijälle on varattava mahdollisuus suorittaa työ urakka- työnä seuraavia määräyksiä noudattaen.
2 Urakan rajaus
2.1 Työn määrän rajaus
Urakkaan sisältyvien töiden rajaus on voitava tehdä ennen työn aloitta- mista käyttäen apuna työstä laadittua sähkötyöselitystä tai rakennusta- paselostusta sähkötöiden osalta ja sähköpiirustuksia. Työ on silloinkin rajattavissa, kun esim. teollisuuslaitoksen saneerauksen yhteydessä työn laajuudesta on käytettävissä laitteiden sijoituspiirustuksia tai piirikaavioita sekä keskuksista syöttöjohtojen paikat.
2.2 Suoritusajan rajaus
Työstä tulee suoritusajan osalta olla riittävän tarkka arvio.
Urakkatyönä ei tehdä seuraavia töitä, elleivät urakalla tekemisestä ole osapuolet yhteisesti sopineet:
a) laskutyönä tilatut työt
b) työt, jotka tehdään tilaajan työnjohdon alaisuudessa
c) asuinrakennukset, joissa on 1–2 asuntoa. Mikäli työkohde on tilattu kiinteään hintaan, työ tehdään urakkamääräysten mukaan, elleivät osapuolet muusta sovi.
Tätä sopimuskohtaa ei ole tarkoitettu sovellettavaksi siten, että on aihetta epäillä tarkoituksena olevan urakkatyön kiertäminen. Epäselvissä tilan- teissa tämän työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt selvittävät asian kiireellisesti.
Mikäli työ on tilattu a-kohdassa tarkoitettuna laskutyönä, mutta se täyttää urakan rajausta koskevat kriteerit (2.1 ja 2.2), ja jos urakkatyön kiertä- mistä on aihetta epäillä ja työnantaja kieltäytyy selvittämästä asiaa tai jos järjestöt toteavat kyseessä olevan urakkatyön kiertäminen, maksetaan työstä urakan takuupalkka kohdan 5.3 mukaisesti. Kyseessä ei ole kui- tenkaan urakkatyö, eikä työhön sovelleta urakkatyömääräyksiä.
3 Työmaan tyypit
Ennen urakkatyön sopimista on sopijaosapuolten todettava työmaan tyyppi sekä sen soveltuvuus hinnoittelusääntöihin seuraavan jaottelun perusteella:
3.1 Uudisrakennustyöt
Pääsääntöisesti uudisrakennustyön piiriin kuuluvat kiinteistöjen sähköver- kon sähköasennustyöt. Uudisrakennuksella tarkoitetaan seuraavanlaista sähköasennuskohdetta (rakennusta tai rakennelmaa):
a) kohdetta ei ole aikaisemmin sähköistetty
b) kohde rakennetaan tai on rakennettu käyttöpaikalleen ja se täyttää urakkahinnoittelun kokonaisurakkaperiaatteen
c) rakennuksen tai sen osan saneeraus sähkötöiden osalta, kun sanee- rauskohde on purettu sähköasennusten osalta ennen uuden asen- nuksen aloittamista
d) rakennelman tai rakennuksen sisältämät varsinaiseen tuotantoon liittyvien laitehankintojen sähköasennustyöt (esim. koneasennukset teollisuuslaitoksissa)
3.2 Muut urakalla tehtävät työt Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi:
a) rakennuksen tai sen osan saneeraus sähkötöiden osalta, kun sanee- rauskohteen sähköasennuksiin liitetään uusia sähköasennuksia
b) laivasähköasennukset
c) erillisesti asennettavat järjestelmät
d) osatoimitustyö, jossa kokonaisurakkaperiaate ei toteudu
e) muut urakalla sovituksi tehtävät työt
4 Työstä sopiminen
Sopimisaikaa lyhytaikaisissa töissä on enintään 10 työpäivää ja muissa enintään 30 työpäivää.
Lyhytaikaiseksi työksi katsotaan työ, jonka kesto on enintään 30 miestyö- päivää (240 h).
Neuvotteluajan alkamishetkestä on osapuolten sovittava.
Neuvotteluaika alkaa kulua, kun työntekijä on merkannut tuntikorttiinsa kohtien 3.1 tai 3.2 mukaiselle työlle tunteja ja työnjohto on sen hyväksy- nyt.
Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt antavat neuvotteluapua, jos edellä mainittujen neuvotteluaikojen kuluessa ei ole mahdollista pääs- tä ratkaisuun.
Urakan keskeytyslisätöistä sekä urakasta neuvoteltaessa ja työn aloitta- misvaiheen töistä maksetaan työmaalla työskenteleville ja neuvottelijoille seuraavan taulukon mukainen palkka siinä mainittua päivää lähinnä alka- van palkanmaksukauden alusta seuraavasti:
Pr | 1.2.2017–31.1.2018 €/h |
S | 11,63 |
1 | 14,29 |
2 | 16,47 |
3 | 16,94 |
4 | 17,35 |
5 | 18,05 |
Työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan (PTP + HPO) ollessa suurem- pi kuin em. taulukon mukaan määräytyvä palkka maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka.
4.1 Työmaasopimuksen solmiminen
Jos kohdan 2 rajausehdot mahdollistavat työn tekemisen urakkatyönä, siitä on sovittava seuraavasti.
Osapuolten kesken tehdään työstä kirjallinen työmaasopimus. Työnanta- xxx velvollisuus on esittää työstä työmaasopimus työryhmälle. Sopimusta tehdään kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Sopimuksen allekirjoittavat työnantajan edustaja ja työryhmän puolesta kärkimies sekä työryhmän valtuuttama työntekijä.
Työnantaja toimittaa työmaasopimuksesta kopion pääluottamusmiehelle hänen sitä pyytäessään.
Urakkatyötä varten ovat tämän työehtosopimuksen osapuolina olevat jär- jestöt laatineet työmaasopimuslomakkeen.
Työmaasopimuksella on määriteltävä vähintään seuraavat asiat:
a) urakkaan sisältyvät työt
b) suoritusvaatimukset sekä työn laatutaso
c) suoritusajan rajaus
d) urakkatyön edellytykset ja millä tavoin ne järjestetään
e) palkanmuodostusperusteet
f) urakan seurantajärjestelmä sekä työn kestäessä maksettava urakka- palkan osuus
g) uudisrakennuksen arvioitu työn hinta / muun urakkatyön arvioitu hinta / köntän hinta
5 Hinnoittelusäännöt
5.1 Urakkahinnoittelu
Työehtosopimuksessa on yksikköhintoihin perustuva urakkahinnoittelu, 8 § C.
5.1.1 Kokonaisurakkaperiaate
Urakkahinnoittelu on laadittu kokonaisurakkaperiaatteella, jolle on omi- naista se, että urakkahinnoittelun taulukoiden hintojen epätasaisuudet tasaavat toisensa. Tästä syystä uudisrakennuksen työmäärä sovitaan ja lasketaan yhtenä urakkana. Mikäli työmäärä on niin laaja, että se sisältää erillisiä rakennuksia tai selvästi rajattavissa olevia kokonaisuuksia, joissa kussakin toteutuu kokonaisurakkaperiaate, ne voidaan kukin sopia erilli- seksi kokonaisurakaksi.
5.1.2 Uudisrakennustyön hinnoittelu
Uudisrakennustyöt tehdään tämän työehtosopimuksen 8 § C -kohdan urakkahinnoittelun mukaisella palkanmuodostusperiaatteella.
Työehtosopimuksen 8 § C mukaisena yksikköhintoihin perustuvana urak- kahinnoitteluna käytetään
− tilaajalle 1.6.2015 tai sen jälkeen tarjotuissa töissä sähköistys- ja säh- köasennusalan urakkahinnoittelua 1.6.2015
Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelun (1.6.2015) urak- kahinnoittelukerroin on lähinnä 1.2.2017 alkavan palkanmaksukau- den alusta 1,006.
− tilaajalle 31.5.2015 tai sitä ennen tarjotuissa töissä Sähköasennus- alan urakkahinnoittelua 1.6.2002
Sähköasennusalan urakkahinnoittelun (1.6.2002 voimaan tullut hin- noittelu) urakkahinnoittelukerroin on 1.2.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,356.
Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelu 1.6.2015 on tämän työehtosopimuksen liitteenä 3, sivu 105.
5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu
Työstä sovittaessa on todettava seuraavien palkanmuodostusperustei- den soveltuvuus kyseessä olevaan työkokonaisuuteen:
a) sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelun kohdan 5.1 mu- kainen työ
b) työkohtaisesti sovittu yksikköhinnoittelu
c) sovittaessa kokonaishintaurakasta (könttä) työryhmän tulee saada tarvittavat tiedot, jotta työryhmä voi muodostaa käsityksen urakka- hinnan muodostumisesta sekä urakkaan sisältyvästä työmäärästä. Tarvittavat tiedot voidaan antaa esim. piirustusten, työselitysten tai massalistojen muodossa.
Kokonaishintaurakka (könttä) tulee sopia siten, että normaalilla urakka- työvauhdilla saavutetaan vähintään seuraavan taulukon mukainen tavoi- teansio, joka kasvaa työsuorituksen lisääntyessä, taulukossa mainittua päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:
17,97 €/h
1.2.2017–31.1.2018
Takuupalkka em. töissä on mainittu kohdassa 5.3.
Urakkaa sovittaessa on selvitettävä, millä tavoin lisä- ja muutostyöt vai- kuttavat kokonaishintaan.
5.2.1 Asuntotuotanto
Asuntotuotannon urakkapalkka koskee asuinkerrostaloja ja samaan työ- urakkaan sisältyviä rivitaloja pois lukien kohteet, joissa on sähkölämmitys.
Rivitaloja koskevat kohteet tehdään 3.1- tai 5.5-kohtien mukaisella pal- kanmuodostusperiaatteella.
Asuntokohteen (8 § B 5.2.1) urakkapalkkaus määräytyy rakennuksen asun- tojen (huoneistojen) pistemäärän ja perushinnan perusteella taulukossa mainittua päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:
Perushinta €/huoneisto | Peruspistemäärä kpl | Lisäpisteen hinta €/kpl | |
1.2.2017–31.1.2018 | 891 | 60 | 11,66 |
Perushinta ja pistelukumäärä lasketaan asuntokohtaisesti.
Tämän kohdan mukaisesta urakkapalkkauksesta voidaan sopia kohdan 8 § B 5.5 mukaisesti toisin.
Työn perushintaan sisältyvät seuraavat mahdolliset työt:
a) rakennuksen huolto- ja yhteisten tilojen sekä ulkoalueiden sähkötyöt, kuten lämmityspistorasiat ja ulko- ja pylväsvalaistus
b) työryhmän asentamien tarvikkeiden pakkaus- ja johtojätteiden kuljet- taminen työskentelypaikasta työmaalla osoitettuihin kerroskohtaisiin koontipaikkoihin.
Mahdolliset rakennuksen yhteydessä olevat liike- tai toimistotilat ja esim. palvelutalojen yhteistilat samoin kuin autohallit sovitaan kohdan 3.1 tai
5.5 mukaan.
Tämän kohdan mukaan tehtyjen töiden takuupalkka on kohdan 5.3 mu- kainen.
Asuntokohtaiseen hintaan sisältyvällä pisteellä tarkoitetaan:
a) Osan 23 ryhmäkeskuksen asennus tai muun järjestelmän keskuksen asennus ryhmäjohtojen kytkentöineen / järjestelmä
b) Osan 24 mukainen koje sisältäen ryhmäjohdon kytkennän
c) Potentiaalikiskon asennus huoneistoon kytkentöineen (rivitalohuo- neisto)
d) Putkistomaadoitus/asunto (rivitalohuoneisto)
e) Osan 27 mukainen lämmityskaapelin asennus alkavaa 35 metrin pi- tuutta kohti. (Sisältää ”kylmän” pään asennuksen.) (Taipuisat lämmi- tyselementit sovitaan erikseen.)
f) Rakennusten väliset kaapelit / 40 metrin ylittävä osuus on 2 pistettä ( / kaapeli)
g) Osan 28 mukainen rasia kalusteineen
h) Osan 29 mukainen valaisin sisältäen ryhmäjohdon kytkennän ja mah- dollisen jatkamisen
i) Pienjännitemuuntaja ja spotit 4 kohti / muuntaja. Lisäspotti = 1 piste
j) Kuituvalon projektori ja alkavat 8 kuitua
k) Osan 31 mukaisten tilaelementtien kytkettävä piste
l) Osan 31 mukaisen tilaelementtikylpyhuoneen/-saunan toiminnan tar- kastus on 2 pistettä)
m) Varauksen ”pää” (xxxxx, kaapeli tms. sisältää mahdollisen kannen)
Tarkastukset, joista muodostuu yksi piste:
n) silmämääräinen tarkastus, lattialämmitysten eristysvastuksen mittaus 2 kertaa, sähköturvallisuuden toteaminen esim. schukotesterillä ja vi- kavirtasuojien laukaisun testaus kertaalleen, nollajohdon ja maadoi- tusjohdon erillään olo ja toimintojen tarkastus.
Taulukon 3110 ja 3121 työt sisältyvät perushintaan, ellei toisin ole mainittu.
Asuntojen perushintoihin eivät sisälly seuraavat työt:
a) Räystäs-, syöksytorvi- tms. sulanapitolämmitys
b) Erilliset ilmastointikonehuoneet
Piirrosesimerkit peruspisteiden määritelmistä, jotka täydentävät näitä tekstejä, ovat tämän työehtosopimuksen liitteenä 4, sivu 143.
5.3 Urakkapalkka
Urakkatyötä tehtäessä työntekijän urakkapalkka määräytyy työn tuotta- vuuden mukaan.
Työnaikainen urakkapalkka muodostuu perustuntipalkasta ja urakkaen- nakosta. Urakkaennakosta sovitaan työmaasopimuksessa.
Työnaikainen urakkapalkka on vähintään urakan takuupalkan suuruinen.
Urakkatyön tuottoa tulee seurata työn aikana siten, ettei urakalla laske- tusta työn tuottavuudesta jää sisälle urakkavoittona maksettavaksi 15 %:a suurempaa osuutta.
Urakkatyössä on takuupalkka seuraavan taulukon mukainen tehtyä työ- tuntia kohti ilman kohdan 5.6.4 mukaisia palkanosia.
Urakan takuupalkat ovat seuraavan taulukon mukaiset taulukossa mainit- tua päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:
Pr | 1.2.2017–31.1.2018 €/h |
S | 11,63 |
1 | 14,29 |
2 | 16,47 |
3 | 16,94 |
4 | 17,35 |
5 | 18,05 |
Työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan (PTP + HPO) ollessa suurem- pi kuin em. taulukon mukaan määräytyvä palkka maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka.
Näitä palkkoja sovelletaan myös asuntotuotantoon.
5.4 Palkkaus ilman sopimista
Uudisrakennuskäsitteen (kohta 3.1) mukaisen urakkatyön kyseessä ol- lessa työryhmä tai työryhmän jäsen voi kuukauden kuluessa, urakan sel- vitysajan umpeuduttua esittää jälkilaskennan kohteesta edellyttäen, että
a) työmaasopimusta ei urakan rajauksineen ja palkanmuodostusperus- teineen ole tehty kohdan 4.1 tarkoittamalla tavalla; tai
b) urakkaa ei ole laskettu eikä kohdan 9.2 mukaista urakanjakoselvitystä ole tehty selvitysaikojen kuluessa.
Mikäli työtä ei ole laskettu eikä urakanjakoselvitystä eikä erimielisyys- muistiota tehty em. määräaikojen kuluessa, maksetaan tällaisesta työstä urakan takuupalkkaa kohdan 5.3 mukaisesti.
Tämän kohdan mukaisesti toimitaan myös, lukuun ottamatta jälkilasken- taa, kun kyseessä on 3.2 kohdan mukainen urakkatyö.
Kuitenkin asuntotuotannon osalta noudatetaan kohtien 5.2.1 ja 5.3 mää- räyksiä.
5.5 Järjestöjen sopima poikkeus hinnoittelusääntöihin
Ne yritykset, jotka ovat STTA:n tai PALTA:n jäseniä ja joissa on pääluotta- musmies, voivat paikallisesti sopien toteuttaa työn tuottavuutta ja työn or- ganisointeja kehittävää palkkausmuotoa. Sopiminen tapahtuu yrityksissä työnantajan, pääluottamusmiehen ja työryhmien kesken kirjallisesti.
Muuten kuin kirjallisesti tehty ja osapuolten allekirjoittama sopimus on mi- tätön.
Työmaakohtaisesti kärkimiehellä työryhmän edustajana on oikeus tehdä paikallisia sopimuksia työehtosopimuksen mukaan hänelle kuuluvissa asioissa. Mikäli sopimusoikeutta halutaan em. aluetta laajemmaksi, on asiasta sovittava työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.
Tämän kohdan tarkoittama poikkeus yleissitoviin hinnoittelusääntöihin on tehtävä siten, että työnantajan edustajalla on yksilöity kirjallinen esitys palkkaustavasta/palkkaustapavaihtoehdoista. Jos tässä neuvottelussa ei synny tulosta eli ko. työmaata koskevaa työmaasopimusta, on neuvottelun lopputulos kuitenkin kirjattava ja se, miksi neuvottelutulosta ei syntynyt.
Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt toteavat, että em. ta- voitteiden saavuttamiseksi käytävissä neuvotteluissa keskeisesti paran- netaan työntekijöiden työn tekemiseen liittyviä edellytyksiä niin, etteivät työntekijät joudu työehtosopimuksen hengen vastaisesti kohtuuttoman rasituksen kohteeksi.
5.6 Työhinnoittelun peruste
5.6.1 Tuottavuuspalkkaurakka
Työhinnoittelun perustana on sähköistys- ja sähköasennusalan urakka- hinnoittelu sekä työaikaan perustuva palkka.
Työlle määritellään urakkahinnoittelulla kokonaishinta, joka perustuu työ- hön laskettuun asennustarvikemäärään. Asennustarvikemäärällä määri- tellään urakkaan sisältyvä työpalkkakokonaisuus. Mikäli näin määritelty kokonaisuus muuttuu, on sovittava, millä tavoin muuttuvat materiaalimää- rät vaikuttavat urakan kokonaishintaan. Muissa kuin uudisrakennuksissa määritellään työpalkka asennustarvikemäärän tai tarvikemäärän ja sovit- tujen kokonaishintojen perusteella.
Sellaisissa töissä, joissa ei hinnoiteltuja asennustarvikkeita käytetä ollen- kaan, määritellään työpalkka sovitun kokonaishinnan perusteella.
Näin saadusta kokonaishinnasta lasketaan uudisrakennuksissa säh- köistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelulla maksettavaksi A % ja muissa kuin uudisrakennuksissa määritellystä kokonaishinnasta B %. Em. prosentit sovitaan yrityksissä. Työn aikana maksetaan urakkatyön ennakkona vähintään urakan takuupalkka.
5.6.2 Aikatyö
Mikäli uudisrakennuksen tai muun urakkatyöksi luokiteltavan työn palkan- muodostusperusteeksi sovitaan aikatyö, on tästä aina tehtävä työmaa- kohtainen sopimus, josta käy selville pätevä peruste palkkausmuodon valinnalle.
5.6.3 Jokin muu paikallisesti sovittu palkkaustapa
5.6.4 Palkkiopalkat
Tuottavuuspalkaksi urakka- ja aikatyössä voidaan paikallisesti sopia eri- näisiä säästö-, tulos- ja tuotantopalkkioita, jotka pohjautuvat kokonaiskus- tannus-, asennusmateriaali- tai työn läpimenoajan säästöihin.
5.7 Takuupalkka
Kohdan 5.6 mukaisissa palkkaustavoissa takuupalkka on ilman kohdan
5.6.4 mukaisia palkanosia vähintään työehtosopimuskohdan 5.3 mukai- nen.
5.8 Neuvottelujen päättyminen
Mikäli sopimusta ei paikallisesti synny, on työehtosopimus sellaisenaan voimassa kaikilta osiltaan.
6 Lisä- ja muutostyöt
Yleistä
Muutos- ja lisätyöt ovat työmaasopimuksen perustana olevista piirustuk- sista, työselityksistä tai ohjeista poikkeavasti suoritettu työ. Sovitun urak- katyökokonaisuuden lisä- ja muutostöiden hinnoittelu suoritetaan seuraa- vin periaattein:
6.1 Muutokset ja lisätyöt, jotka ovat tiedossa ennen työn tai työvaiheen aloi- tusta, lasketaan urakasta sovitulla hinnoittelulla. Tällaiset työt ja työvai- heet on sovittava ja kirjattava ne työmaasopimukseen liitteellä.
6.2 Sellaiset muutos- ja lisätyöt, jotka aiheuttavat jo valmiin asennustyön pur- kua, on todettava ja sovittava, millä palkkauksella purkutyö suoritetaan. Samassa yhteydessä on sovittava, millä palkkausperusteella varsinainen muutos- tai lisätyö suoritetaan.
6.3 Kokonaishintaurakoissa on kohdassa 5.2 määrätty lisä- ja muutostyöt sel- vitettäväksi samoin kuin se, millä tavoin niiden vaikutus huomioidaan ko- konaishinnassa ja työmäärässä. Ko. kokonaishintaurakassa voivat lisä- ja muutostyöt vaikuttaa joko sovittua työmäärää lisäävästi tai vähentävästi, joten tosiasiallisen työmäärän toteamiseksi on työn alussa ja sen kestäes- sä tehtävä liitesopimus työmaasopimukseen jokaisesta lisä- ja muutos- työstä.
6.4 Kohtien 6.2 ja 6.3 työt voidaan sopia tehtäväksi työstä sovitulla urakkahin- noittelulla tai vähintään kohdan 4 mukaisella palkalla.
7 Urakkatyön kokonaisuuden sisältämät työt ja osapuolten velvoitteet
7.1 Yleistä
Sopijaosapuolet ovat velvollisia yhteisesti huolehtimaan urakkatyön ylei- sestä edistymisestä siten, ettei urakkatyön sopimuksellinen luonne vaa- rannu.
Urakkatyö on pyrittävä suorittamaan oikea-aikaisesti kunkin työkohteen edistymisen mukaisessa järjestyksessä.
Työsuoritusten ammattitaidollinen vaativuus arvioidaan ennalta.
Työntekijöitä urakkatyöhön sijoitettaessa edellytetään, että heidän am- mattitaitonsa vastaa työsuoritusten vaativuutta.
7.2 Työn osapuolilta vaatimat velvoitteet
7.2.1 Urakkaan sisältyy
Työryhmän ja kärkimiehen tehtäviin kuuluu
a) oman työnjohdon ja urakkaryhmän kesken käytävät työtä koskevat neuvottelut
b) toisten työryhmien edustajien kanssa käytävät työtä koskevat neuvot- telut
c) tilaajan edustajien (esim. työnvalvojan, suunnittelijan) kanssa käytä- vät neuvottelut
– neuvotteluilla tarkoitetaan edellä olevista kohdista käytäviä kes- kusteluja pääsääntöisesti työmaalla ja
– puhelinkeskusteluja, jotka koskevat lähinnä työn suoritustapoja ja järjestystä
d) työaika- ja määräselvitysten (tunti- ja työkorttien) täyttäminen, työ- maakirjanpito ja työpalkkalaskenta
Työn luonteeseen ja normaaliin suoritukseen sisältyvät
a) ennalta ja yleisesti tiedossa olevat valmistautumis-, suoritus-, keskey- tys- ja lopetusosat ”Odotusaika ja sen korvaus” -kohdassa mainittua odotusaikaa lukuun ottamatta
b) työsuoritusten edellyttämä liikkuminen työmaa-alueella sekä työnteki- jän henkilökohtaisiin tarpeisiin käyttämä aika, mikäli ao. työtä koske- vassa työmaasopimuksessa ei toisin ole sovittu
c) työmaasopimuksen, piirustusten, työselityksen ja annettujen työohjei- den vastaisesti asennettujen kohteiden korjaaminen, jotka ao. tarkas- tuksessa on määrätty korjattavaksi
d) osallistuminen tarkastukseen, jossa todetaan kertaalleen osatoimituk- sen tai työkokonaisuuden vastaavuus työmaasopimukseen, piirustuk- siin, työselitykseen ja sähköturvallisuusmääräyksiin.
7.2.2 Työnjohto sekä työohjeet ja piirustukset
Työnantajan tehtävät | Työryhmän ja kärkimiehen tehtävät |
Työnantaja huolehtii tarpeellisesta työnjohdosta ja työohjeiden an- tamisesta niin hyvissä ajoin, että eri työvaiheet voidaan työpaikalla järjestellä tarkoituksenmukaisesti. Työmaa-, urakointi- tai aikatau- lukokouksissa tehdyt päätökset, jotka vaikuttavat sähkötöiden suorittamiseen, on välittömästi saatettava tiedoksi kärkimiehelle. | Vaativuustasoltaan 1–2 asuinhuo- neen sähköistyksen tai vastaavan muun urakkatyön suorittamiseksi ei välttämättä tarvita yksityiskoh- taisia piirustuksia. |
Työstä tai työvaiheesta on hyvissä ajoin ennen sen alkua toimitettava työmaalle tarpeelliset työpiirus- tukset sekä työstä mahdollisesti laadittu työselitys. | Työsuoritukseen liittyviin piirus- tuksiin, työselvityksiin ja muihin ohjeisiin perehtymiseen käytetty aika. |
Piirustukset tehdään suomalaisten piirustusstandardien mukaisesti. Mikäli joudutaan suorittamaan ul- komaisten toimittamien laitteiden asennuksia tai muuten poikkea- maan suomalaisten standardien mukaisista piirustuksista, on työnantaja velvollinen antamaan riittävän opastuksen. | Mikäli työn aikana on työpiirus- tuksiin tehtävä muutoksia, on muutoksen aiheuttajan merkittävä ne työpiirustuksiin. Työnaikaiset piirustukset ao. mer- kintöineen on annettava työnan- tajan käyttöön loppupiirustusten tekemistä varten. |
Erilaisten järjestelmien, keskus- ten, kojeiden ja kojeyhdistelmien asennusta varten on annettava riittävät asennus-, kokoonpano- ja kytkentäpiirustukset sekä toimin- taselostukset. | Työn teknillinen suunnittelu ja val- vonta työselityksen ja työpiirustus- ten sekä työmaan yleisen työsuo- ritusjärjestyksen mukaisesti. |
Urakkatyömailla tulee asentajilla olla käytettävissä myös mitoitetut rakennus-kalustopiirustukset sekä muiden urakoitsijoiden ja toimitta- jien laitteiden asennuspiirustukset ja toimintaselosteet siinä laa- juudessa kuin se on tarpeellista sähkötöiden suorittamiseksi. | Xxxxxxx työntekijä havaitsee työohjeissa puutteellisuuden tai virheen, on hän velvollinen ilmoittamaan tästä työnjohdolle ensitilassa. |
Mikäli rakenteellisista tai muista perusteluista syistä on poikettava piirustuksista tai käytettävä toista asennustapaa, siitä on ilmoitetta- va työnjohdolle. | |
Työssä on työntekijän noudatet- tava oman työnjohdon antamia ohjeita siten, että työn lopputulos täyttää sähköturvallisuus- ja muut vastaavat määräykset. |
7.2.3 Asennustarvikkeet, niiden tilaukset ja varastointi
Työnantajan tehtävät | Työryhmän ja kärkimiehen tehtävät |
Urakkatyön suorittaminen edel- lyttää kunkin työvaiheen kaikkien asennus-tarvikkeiden toimittamis- ta työmaalle oikea-aikaisesti, että työntekijä voi välttyä aikatappioil- ta, jotka aiheuttavat työvaiheen jakaantumisen osatyövaiheisiin tarvikepuutteen takia. | Tarvikkeiden tuhlaaminen sekä perusteeton, annetuista ohjeista ja määräyksistä poikkeaminen, josta on aiheutunut vahinkoa työnanta- jalle, saattaa johtaa korvausvaati- mukseen työnantajan taholta. |
Työnantaja määrittää työhön tar- vittavien tarvikkeiden lajit, laadut ja määrät. Työnantaja huolehtii niiden tilaamisesta urakkaryh- män kanssa sovitun tarvikkeiden toimittamisohjelman ja täyden- nystilausten mukaisesti. Toimit- tamisohjelman tulee olla riittävän tarkka ja laadittu ennen kunkin työvaiheen aloittamista. Työnan- taja antaa kärkimiehelle ohjeet, mistä ja miten tilaaminen suorite- taan (yleisesti tilaukset tehdään kirjallisesti.) | Sopiminen tarvikkeiden toimit- tamisohjelmasta ja täydennys- tilauksista. Huolehtia siitä, että työhön sen eri vaiheissa tarvittavista tarvikkeiden täydennystilauksista ilmoitetaan hyvissä ajoin työnantajalle tai hänen edustajalleen. Tarviketoimitusohjelmien toimitu- serien täydennystilaukset. |
Toimitusohjelma tulee molempien osapuolten yhteisesti sovittaa ja ajoittaa työn edistymisen mukaan. | Toimitusohjelman tulee molempi- en osapuolten yhteisesti sovit- taa ja ajoittaa työn edistymisen mukaan. |
Asennustarvikkeiden mukana toimitetaan lähetyserän määrän mukainen lähetysluettelo, johon on merkittävä koodinumeroiden lisäksi myös tarvikkeiden nimitys yleisen käytännön mukaisesti. | Tiedot vastaanotetuista tarvik- keista on ensi tilassa ilmoitettava työnantajalle tämän käyttämän tarvikehuollon seurantajärjestel- män mukaisesti. Seurantajärjes- telmän tietoja saavat työntekijät käyttää työmaakirjanpidossaan. Järjestelmästä johtuvat työnteki- jöiden toimenpiteet on pyrittävä rajoittamaan mahdollisimman vähäisiksi. |
Työmaalle on työnantajan osoi- tettava riittävät ja tarkoituksenmu- kaiset sähköasennustarvikkeiden varastotilat. Pinta-alaltaan laajois- sa sekä tilavuudeltaan suurissa työkohteissa on päävaraston lisäksi järjestettävä tarpeellinen määrä alavarastoja. Ne on sijoi- tettava rakennusalueelle siten, et- teivät tarvikkeiden ja työvälineiden siirtomatkat asennuskohteisiin muodostu kohtuuttoman pitkiksi. | Työnmaan varastojen ja alava- rastojen hoito sekä tarvikkeiden palautus asennuskohteista varas- toihin kuuluu urakkaan. Tarvikkeet vastaanotetaan ja siirretään urakkaryhmän toimes- ta työmaa- ja alavarastoihin tai asennuspaikalle huomioon ottaen kohdan 7.2.4 aputyövelvoite. |
Osan varastotiloista tulee olla kyl- mänä vuodenaikana lämmitettyjä. | |
Tarvikkeet toimitetaan työnantajan toimesta urakkaryhmän kanssa sovituille purkauspaikoille. | Purkauspaikoista sopiminen. |
Työnantaja palkkaa erikseen ja riittävän ajoissa työmaavaraston- hoitajat sellaisen työmaavaraston hoitoa varten, jota pääasiallisesti käyttää pitkäaikaisesti (väh. 2 kk) yli 20 työntekijää. | Pientehtäviä ovat mm. tarvikkei- den pakkauksista purkaminen, kaapeleiden ja ryhmäjohtojen työnaikaiset merkinnät, työn viimeistelyyn liittyvät kojeiden oikaisut ja asennon tarkistukset. |
Työn valmistuttua ja työnantajan määräyksestä jo työn kestäessä tulee työmaalta palauttaa kaikki jäännöstarvikkeet. Urakkahintaan sisältyy palautettujen tarvikkeiden järjestely palautuskuntoon, lajitte- lu ja pakkaus sekä palauttamisen edellyttämät siirrot työmaalla. Pai- navien esineiden siirrossa sisältyy urakkaan vain valvonta. |
Katso viereinen jäännöstarvikkei- den mittaus | Jäännöstarvikkeiden mittauksen, laskennan ja palautus- luettelon laatimisen voivat suo- rittaa työnantaja ja työntekijä yhdessä tai erikseen. Milloin näitä tehtäviä suoritetaan työnantajan toimeksiannosta, maksetaan niistä korvaus urakan ulkopuolella urakan keskeytyslisän mukaisena palkkana. Mittaus on saatettava päätökseen kahden viikon kuluessa urakan päättymisestä. Mittaustuloksesta vastaavien hen- kilöiden allekirjoittama palautuslu- ettelo tai sen jäljennös on annet- tava molemmille osapuolille. |
HUOM!
Mikäli työryhmän työtehtäviä lisätään kohdassa 7.2.3 mainittuja lisä- tilauksia enemmän, sovitaan siitä työmaasopimuksen liitteellä, josta ilmenee, millä tavoin lisääntynyt työmäärä on hinnoiteltu.
7.2.4 Aputyöt
Työnantajan tehtävät | Työryhmän ja kärkimiehen tehtävät |
Työnantaja huolehtii tarvittavista aputyösuorituksista. | |
Työnantaja osoittaa työryhmän käyttöön riittävästi aputyövoimaa siten, että vähin- tään seuraavat toiminnot suorite- taan aputyövoimaa käyttäen: | |
– Kojeet, jotka painavat yli 25 kg, sekä yli 40 kg painavat tar- vikkeet siirretään varastoihin ja asennuspaikoille aputyövoi- maa käyttäen. – Samaa sovelletaan myös hankalasti käsiteltäviin tarvik- keisiin, joita voivat olla esim. suuret tarvike-, valaisin- ja johtotie-erät, keskukset sekä kaapelikelat. | |
Suuren tarvike-erän siirto on ky- symyksessä silloin, kun siirretään esim. VR:n lavallisen tai häkillisen verran tarvikkeita tai valaisimia. Asennuspaikalla tarkoitetaan sitä aluetta, johon edellä mainitun suuruinen tarvike-erä asennetaan. |
HUOM!
Mikäli työnantajan velvoitteesta poiketaan, on siitä erikseen sovittava työmaasopimuksen liitteellä. Samassa yhteydessä on sovittava aputöi- den palkanmaksuperusteista, kuitenkin vähintään 4 kohdan mukaisesti.
7.2.5 Työtelineet ja työvälineet
Työnantajan tehtävät | Työryhmän ja kärkimiehen tehtävät |
Työnantaja järjestää työryhmän käyttöön työsuorituksissa tarvitta- vat ja työryhmän kanssa sovitut työhön soveltuvat pukit ja telineet. | Työtelineiden tarpeen ilmoitta- minen ja yhtä työntekijää varten rakennettujen kevyiden telineiden siirto. Urakkahinnoittelun osassa 22 määriteltyjen siirrettävien teli- neiden siirto. Muista telineiden siirroista sovitaan työkohtaisesti. |
Työnantaja antaa työntekijöiden käyttöön riittävästi tarkoituksen- ja ajanmukaisia sekä turvallisia työ- ja apuvälineitä. | Työvälineiden tilaaminen ja vas- taanottaminen sekä niiden siirrot tai siirron valvonta sekä työväli- neistä huolehtiminen työmaalla. |
Työntekijä huolehtii kuittaamis- taan työvälineistä ja on niistä vastuussa. |
7.2.6 Työryhmä
Työryhmän haitalliset vaihtelut ja erityisesti työvoimatarpeen ruuhkautu- minen työsuoritusajan lopulle on estettävä yhteisin toimenpitein.
Työvoiman lisäämistä urakkatyömaalle ei tule suorittaa yksinomaan sillä perusteella, että yrityksen työntekijöitä on vapautunut muilta työmailta ja he ovat työtä vailla.
Edellä sanottuun rinnastettavia muita tilanteita, jotka johtavat työmaalla jo olevien asentajien urakka-ansioiden alenemiseen, tulee mahdollisuuksi- en mukaan välttää.
Urakkaryhmää muodostettaessa on niihin pyrittävä sijoittamaan palkka- ryhmiin S–5 kuuluvia työntekijöitä.
Työntekijöitä, jotka kuuluvat muuhun kuin palkkaryhmiin S–5, ei tule si- joittaa urakkaryhmään, ellei työryhmän kanssa toisin sovita, eivätkä he osallistu urakkaan eivätkä urakan jakoon.
Työnantaja määrittelee työryhmän kokoonpanon ja sopii siinä työn kes- täessä suoritettavista muutoksista kärkimiehen kanssa. Työnantaja vas- taa myös siitä, että työn kestäessä tehtävät muutokset eivät vaaranna urakkatyön sopimuksellista luonnetta eivätkä aiheuta aikatappiota urak- katyösuorituksiin.
Työnantajan on nimettävä kuhunkin alkavaan rakennuskohteeseen kärki- mies, joka edustaa työryhmää työmaalla. Kärkimiehelle eivät kuulu varsi- naiseen työnjohtoalueeseen kuuluvat tehtävät.
Kärkimiehen tulee olla yritykseen työsuhteessa oleva henkilö.
Kärkimiehiä nimettäessä yrityksen työntekijöiden näkemykset huomioi- daan.
Työntekijä voi toimia vain yhden työryhmän kärkimiehenä kerrallaan. Poikkeuksena on tapaus, jolloin kärkimies uudelle työmaalle siirtyessään hoitaa ylimenovaiheessa kärkimiestehtäviä molemmilla työmailla.
Kärkimiehelle nimetään varamies hänen joutuessaan tilapäisesti jättä- mään tehtävänsä. Varamiehen nimeämisen yhteydessä työryhmälle il- moitetaan toimenpiteen syy sekä sovitaan varamiehen kärkimiestehtävän kestoaika.
Varamiehellä on tehtävässäoloaikanaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin vakinaisella kärkimiehelläkin.
Neuvottelut toisesta kärkimiehestä on aloitettava, kun työryhmän jäsen- määrä ylittää kahdeksan asentajaa. Kun työryhmän jäsenmäärä ylittää 11, on nimettävä toinen kärkimies.
Suuriin työkohteisiin voi olla tarpeellista nimetä useampia kärkimiehiä. Tällaisesta menettelystä sovitaan erikseen.
Työryhmään nimetylle ensimmäiselle kärkimiehelle tai hänen varamiehel- leen maksetaan kärkimieslisää jäljempänä mainittujen tehtävien hoitami- sesta seuraavan taulukon mukaan siinä mainittua päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:
Kärkimieslisä, urakkatyöt | 1.2.2017–31.1.2018 |
Työryhmän jäsenmäärä | €/h |
1–2 | 0,35 |
3–6 | 0,56 |
7–10 | 0,88 |
11–12 | 1,13 |
13–20 | 1,52 |
Yli 20 | 2,41 |
Ensimmäisen kärkimiehen lisäksi määrätylle toiselle tai useammalle kär- kimiehelle maksettavat lisät urakkatyössä ovat taulukon mukaiset siinä mainittua päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:
Muun kuin ensimmäisen kärkimiehen kärkimiestehtävien piirissä olevien työntekijöiden lukumäärä | 1.2.2017–31.1.2018 €/h |
1–2 | 0,35 |
3–6 | 0,56 |
7–10 | 0,88 |
yli 10 | 1,13 |
Urakkaryhmän jäsenmäärän kohotessa kolmeen korvataan urakkaryh- mälle osa ensimmäisen kärkimiehen työajasta urakan keskituntiansion mukaan urakan ulkopuolella seuraavasti:
Työryhmän jäsenmäärä | Työryhmälle korvattava aika kärkimiehen työajasta |
3–6 | 10 % |
7–10 | 20 % |
11–15 | 30 % |
16–20 | 40 % |
yli 20 | 50 % |
Mikäli sähkötöiden työnjohdon pääasiallinen sijoituspaikka on työkohtees- sa, ei urakan ulkopuolisia prosentteja makseta. Kärkimieslisän maksun aloittaminen tai lisän suuruuden muuttuminen työryhmän jäsenmäärän noustessa taulukon seuraavan portaan vähimmäismäärään edellyttää, että työryhmän jäsenmäärä säilyy vähintään viikon ajan taulukon edellyt- tämänä vähimmäismääränä.
Mikäli työryhmän jäsenmäärä laskee, muuttuu kärkimieslisän suuruus kahden viikon portaissa siten, että seuraavan portaan edellyttämää lisää aletaan maksaa, kun em. aika on kulunut. Kärkimieslisän maksamis- perusteiden kiertämisenä pidetään sellaista menettelyä, jossa kärkimies työn kestäessä vaihdetaan pelkästään kärkimieslisän suuruuden muuttu- misen vuoksi.
Matka- ja odotusajalta tms. ei kärkimieslisää makseta.
7.2.7.1 Kärkimiehen tehtävänä on
a) töiden jakaminen työntekijöille ja töiden suoritustekninen ohjaus ja valvonta
b) kirjoittaa työryhmänsä tarviketilaukset tarpeen mukaan
c) ottaa vastaan ja kuitata työmaalle toimitetut tarvikkeet
d) valvoa työryhmänsä työtuntien jakautuminen ja oikea määrä eri las- kutusperusteisiin, ja että työtunnit tulevat oikein merkityiksi työnanta- jalle jätettävään ns. tunti-ilmoitukseen
e) huolehtia, että työsuhteessa oleville urakkaryhmän jäsenille toimite- taan kohdan 9.2 tarkoittama urakanjakoselvitys
f) milloin työkohteeseen ei ole valittu omaa työsuojeluasiamiestä, valvoa työntekijäin edustajana työryhmänsä työterveydellisiä ja työturvalli- suusolosuhteita sekä neuvotella niistä tarvittaessa työstä vastaavan henkilön ja työnantajansa työsuojelusta vastaavan henkilön kanssa. Näiden tehtävien hoitamista varten työnantaja antaa kärkimiehelle ja työsuojeluasiamiehelle (joka ei ole koulutussopimuksen piirissä) riittä- vän kirjallisen materiaalin ja tarvittavan opetuksen
g) osallistua työryhmänsä työhön siinä määrin kuin se kärkimiestehtä- vien hoitamisen lisäksi on mahdollista.
HUOM! Kärkimiehen tai työryhmän edustajan ei ilman erikseen sovittavaa korvausta kuulu edustaa työnantajaansa esim. työmaa-, urakointi- tai ai- kataulukokouksissa.
Mikäli työryhmän työtehtäviä lisätään osallistumisella työmaa- tai urakoit- sijakokouksiin, sovitaan siitä työmaasopimuksen liitteellä, josta ilmenee, millä tavoin lisääntynyt työmäärä on hinnoiteltu.
Sopimuksesta tulee ilmetä, millaista taloudellista sopimusvaltaa kärki- mies voi käyttää ko. kokouksien yhteydessä.
Mikäli kärkimiehen muita tehtäviä lisätään, sovitaan siitä työmaasopimuk- sen liitteellä, josta ilmenee, millä tavoin lisääntynyt työmäärä on hinnoiteltu.
Kärkimiehen lisätehtäviä voivat tämän poikkeussäännön perusteella olla esimerkiksi
a) työmaakokouksiin ja urakoitsijakokouksiin osallistuminen
b) tarvikehuolto ja tarvikemääritys
c) työvälinehuolto
d) telineistä ja nostimista sekä niiden turvallisuudesta huolehtiminen
e) laadusta ja tarkastuksista huolehtiminen oikea-aikaisesti
f) yms.
8 Urakan selvitys
8.1 Urakkasumman laskeminen yksikköhinnoitellussa työssä
Yksikköhinnoitellulla työllä tarkoitetaan tässä tapauksia, joissa urakka- summa muodostuu urakkahinnoittelun tai työkohtaisesti sovittujen yksik- köhintojen perusteella.
8.2 Valmistautuminen
Jo urakkatyön kestäessä tulee osapuolten aloittaa työmäärän tarkistus niin, että urakkasummasta voidaan määräajassa olla yksimielisiä.
8.3 Urakkalaskelma
Osapuolten on sovittava jo työtä aloitettaessa, tehdäänkö urakkalaskelma yhdessä tai erikseen.
Yksikköhinnoitellusta työstä muodostuva lopullinen urakkapalkka laske- taan työn valmistuttua tehdyn työmäärän perusteella laatimalla urakka- laskelma.
Työmäärää todettaessa käytetään mm. seuraavia perusteita:
a) työmaasopimusta liitteineen
b) tarvikkeiden lähetys- ja palautusluetteloita
c) työstä tehtyjä loppupiirustuksia
d) työnjohdon ja työntekijän työnaikaisia muistiinpanoja ja työmaakirjan- pitoa
e) muita mahdollisia perusteita, kuten työmaalla suoritettuja mittauksia.
Mikäli muusta ei ole sovittu, tulee urakkahinnoittelun mukaan tehdyn työn loppulaskelma laatia urakkahinnoittelun taulukoiden mukaisessa järjes- tyksessä osasummia käyttäen kuitenkin siten, että yksityiskohtaiset asen- nushinnat voidaan tarkistaa (esim. keskus, koje, valaisin jne.).
Edellä mainittu urakkalaskelma laaditaan urakkahinnoittelun yksikköhin- noin (ilman kertoimia).
Osapuolten laatiessa urakkalaskelmat erikseen voivat osapuolet sopia kirjallisesti työtä aloittaessa tai työn kestäessä ajankohdasta, jona osa- puolet sitoutuvat viimeistään esittämään eritellyn urakkamääräysten 8.3- kohdan mukaisen urakkalaskelman toiselle osapuolelle. Ajankohdasta on kuitenkin sovittava viimeistään sen jälkeen, kun urakka on valmistunut. Jos jompikumpi osapuoli laiminlyö esittää urakkalaskelmansa viimeistään sovittuna ajankohtana, on laskelmansa asianmukaisesti esittäneen osa- puolen urakkalaskelmaa pidettävä lopullisena urakkahintana, ellei kysei- nen laskelma ole ilmeisen virheellinen.
Osapuolet voivat kirjallisella sopimuksella poiketa edellä sovitusta ajan- kohdasta. Samassa yhteydessä on sovittava uudesta ajankohdasta urak- kalaskelmien esittämiselle. Muutosta esittävän osapuolen on esitettävä toiselle osapuolelle perustelut sille, miksi ajankohdasta olisi perusteltua sopia toisin.
Osapuolten laatiessa urakkalaskelmat erikseen voi eritellyn loppulaskel- mansa ensiksi valmiiksi saanut esittää sen toiselle osapuolelle, joka on velvollinen antamaan esittäjälle todisteen laskelman esittämispäivästä.
Pöytäkirjamerkintä:
Ne yritykset, jotka ovat olleet STTA:n jäseniä 31.5.2016, ovat kuitenkin oikeutettuja soveltamaan kohtaa 8.3 seuraavassa muodossa:
Osapuolten on sovittava jo työtä aloitettaessa, tehdäänkö urakkalaskelma yhdessä vai erikseen.
Yksikköhinnoitellusta työstä muodostuva lopullinen urakkapalkka laske- taan työn valmistuttua tehdyn työmäärän perusteella laatimalla urakka- laskelma.
Työmäärää todettaessa käytetään mm. seuraavia perusteita:
a) työmaasopimusta liitteineen
b) tarvikkeiden lähetys- ja palautusluetteloita
c) työstä tehtyjä loppupiirustuksia
d) työnjohdon ja työntekijän työnaikaisia muistiinpanoja ja työmaakirjan- pitoa
e) muita mahdollisia perusteita, kuten työmaalla suoritettuja mittauksia.
Mikäli muusta ei ole sovittu, tulee urakkahinnoittelun mukaan tehdyn työn loppulaskelma laatia urakkahinnoittelun taulukoiden mukaisessa järjes- tyksessä osasummia käyttäen kuitenkin siten, että yksityiskohtaiset asen- nushinnat voidaan tarkistaa (esim. keskus, koje, valaisin jne.).
Edellä mainittu urakkalaskelma laaditaan urakkahinnoittelun yksikköhin- noin (ilman kertoimia).
Osapuolten laatiessa urakkalaskelmat erikseen voi eritellyn loppulaskel- mansa ensiksi valmiiksi saanut esittää sen toiselle osapuolelle, joka on velvollinen antamaan esittäjälle todisteen laskelman esittämispäivästä. Toisen osapuolen on esitettävä vastalaskelma viimeistään kahden kuu- kauden kuluessa tästä. Mikäli vastalaskelmaa ei ole esitetty edellä mai- nitussa ajassa, tulee asia saattaa selvitettäväksi työehtosopimuksen mu- kaisessa neuvottelujärjestyksessä.
8.4 Urakan selvitys
Mikäli osapuolet tekevät loppulaskelmat erikseen, määritellään lopullinen urakkahinta laskelmia vertaamalla.
Mikäli laskelmien alustavan vertailun yhteydessä osapuolet toteavat eroa- vuudet pieniksi, voidaan lopullinen urakkasumma sopia ilman tarkempaa vertailua. Yksityiskohtaisempaa vertailua varten on kummallakin osapuo- lella oikeus käydä läpi toisen osapuolen edellisen kohdan mukaiset las- kelmat.
Ellei vertailu johda yksimielisyyteen, on osapuolten yhteisesti yksilöitävä eroavuudet laatimalla eroavaisuusmuistio ja oikaistava laskelmien mah- dolliset virheet.
Mikäli lopullisesta urakkasummasta ei voida sopia, laaditaan erimielisyys- muistio, johon kirjataan laskelmien erimielisyydet ja osapuolten mahdolli- set kannanotot.
Työryhmä voi valita keskuudestaan urakan selvittäjän, jos työmaan kärki- mies siirretään toiselle työmaalle ennen kuin urakka on selvitetty.
8.5 Mittaus
Mikäli yksimielisyyttä urakan loppusummasta ei muuten saavuteta, tulee osapuolten suorittaa eroavuuskohdista mittaus ja laskenta kaikki hinnoitte- lukohteet käsittävistä piirustuksista sekä kontrollimittaukset työkohteessa todellisilta asennuspaikoilta. Ennen mittaukseen ryhtymistä on kirjallisesti sovittava työvarojen määrä ja huomioimistapa. Mittauksen lopputulos on lopullinen ratkaisu kiistaan.
Mittausta varten työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt ovat laa- tineet yhteisen lomakkeen.
8.6 Työehtosopimuskausien huomioiminen
8.6.1 Urakkahinnoittelun mukainen palkka
Selvitetyn urakkalaskelman perusteella saatu urakkahinta korjataan työ- ehtosopimuksien mukaisilla urakkahinnoittelukertoimilla seuraavasti:
Urakkahinta jaetaan hinnoittelukausien mukaisiin kauden urakkahintoihin tehtyjen työtuntien suhteessa.
Näin lasketut hinnoittelukausien urakkahinnat korotetaan ko. hinnoitte- lukauden urakkahinnoittelukertoimella. Näin saadut hinnoittelukausien urakkahinnat lasketaan yhteen. Aikatyö- ja/tai ukl-palkat otetaan mukaan urakan jakoon, ellei muusta ole sovittu, ja ne lisätään jaettavaan urakan kokonaishintaan urakkavoittokerrointa laskettaessa, joka jaetaan jakope- rustepalkkojen ja tehtyjen tuntien suhteessa kullekin asentajalle.
Esimerkki urakkatyönä tehtyjen töiden jakamisesta
1. kausikerroin
Kauden urakanjakoon osallistuvat tunnit Kaikkien kausien urakanjakoon osallistuvat tunnit
1. kauden urakkahinta = Kausikerroin × koko urakkahinta × kauden 1
urakkahinnoittelukerroin
2. kausikerroin
Kauden urakanjakoon osallistuvat tunnit Kaikkien kausien urakanjakoon osallistuvat tunnit
2. kauden urakkahinta = Kausikerroin × koko urakkahinta × kauden 2
urakkahinnoittelukerroin
Urakan kokonaishinta = 1. kauden urakkahinta + 2. kauden urakkahinta +
kausien (1 ja 2) aikatyö- ja/tai ukl-palkat
Urakkavoittokerroin =
Urakan kokonaishinta Asentajien urakanjakoon osallistuvat tunnit × jakoperusteet
Asentajan osuus = Urakkavoittokerroin × asentajanjakoperuste ×
asentajan urakanjakoon osallistuvat tunnit Asentajan loppupohjat = Asentajan osuus – (maksetut ennakot + välipohjat)
Jos urakka jakautuu useamman kuin kahden eri urakkahinnoittelukertoi- men alueelle, niin seuraavat kaudet lasketaan urakan kokonaishintaan kuten esim. kausi 2.
8.6.2 Muut urakalla tehtävät työt
Muun urakalla sovitun urakan määrä tarkistetaan työehtosopimuksen mu- kaisten palkantarkistusten osalta kuten työehtosopimuksessa on mainittu. Työt selvitetään ja maksetaan kuten kohdassa 8 on mainittu.
9 Urakkasumman maksaminen
9.1 Työn valmistuttua
Mikäli osapuolet urakan kestäessä ovat väärin arvioineet urakan tuotta- vuuden ja loppuselvityksessä todetaan ennakoita maksetun enemmän kuin urakan loppusumma edellyttää, oikaistaan virhe urakan selvityksen yhteydessä tai myöhemmin maksettavissa palkkaerissä työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 17 §:n määrittelemällä tavalla.
9.2 Urakan selvitys ja jako
Sen jälkeen kun työ on valmistunut ja urakkalaskelmat on esitetty, on se osa urakkasummasta, josta osapuolet ovat yksimielisiä, jaettava ja mak- settava työntekijöille normaalin palkanmaksun yhteydessä viivyttelemättä.
Urakkasumman jäljelle jäänyt osa on kokonaan selvitettävä 30 työpäivän aikana em. ajankohdasta. Lyhytaikaisissa töissä on loppuselvittelyn ta- pahduttava 10 työpäivän aikana em. ajankohdasta.
Mikäli työmaasopimuksessa yhteisesti sovittua urakan selvitystä ei ole tehty edellä mainittujen selvitysaikojen kuluessa, tulee asia saattaa selvi- tettäväksi työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.
Lopullisen urakkasumman selvitykseen tarvittavasta ajasta kuuluu urak- kaan 10 työpäivää luettuna työn valmistumisesta ja urakkalaskelman esit- tämisestä. Lyhytaikaiseksi työksi katsotaan työ, joka on alle 30 miestyö- päivää (240 h).
Urakkahinta jaetaan työhön osallistuneiden työntekijöiden kesken suh- teessa heidän jakoperustetuntipalkkaansa ja siihen työtuntimäärään, jon- ka kukin on tehnyt ko. urakassa.
Jakoperustepalkkana käytetään työntekijän perustuntipalkkaa, ellei koh- dasta 9.2.1 muuta johdu.
Urakan jakamisessa, olipa jakoperusteena perustuntipalkka tai kohdan
9.2.1 mukainen jakoperustetuntipalkka, käytetään työntekijöiden työn alussa voimassa olleita em. palkkoja, ellei kyseessä ole palkkaryhmän noususta johtuva muutos.
Urakkasumma on kokonaisuudessaan selvittelyn jälkeen maksettava seuraavan normaalin palkanmaksun yhteydessä.
Työryhmän jäsenille on annettava lopullisen urakkasumman maksamisen yhteydessä kirjallinen urakanjakoselvitys edellyttäen, että työntekijä on tämän työmaasopimuksessa hyväksynyt. Urakanjakoselvityksestä tulee selvitä kunkin työntekijän urakkaan tehdyt tunnit, PTP, urakkahinnoitte- lukerroin, urakkavoittokerroin, maksetut urakkaennakot, jakoperuste ja loppupohjina maksetut määrät. Vastaavat tiedot annetaan pääluottamus- miehelle hänen niitä pyytäessään.
9.2.1 Muu urakanjakoperustepalkka
Yrityksen tai sen toimipisteen toistaiseksi voimassa olevassa työsuhtees- sa olevat työntekijät voivat enemmistöpäätöksellä, siitä työnantajalle kir- jallisesti ilmoittamalla, sopia kohdasta 9.2 poiketen muun kuin työntekijän perustuntipalkan käyttämisestä jakoperustepalkkana.
Päätös urakan jakamisesta koskee seuraavan 12 kuukauden aikana aloi- tettavia urakkatyökohteita.
9.3 Selvittelyn ja maksun viivästyminen
Urakan loppuselvittelyn viivästyessä yli kohdassa 9.2 mainitun aikamää- rän (10 työpäivää) maksetaan ylittävältä ajalta em. työhön osallistuvalle työntekijälle niin kuin urakan keskeyttävistä töistä.
Mikäli urakkasumman jäljelle jääneen osan maksaminen viivästyy sovi- tuista selvittelyajoista (30/10 työpäivää) ja normaalista palkanmaksuajas- ta, on tähän summaan lisättävä korkoa korkolain mukaisesti, mikäli ei toisin sovita.
10 Katkaistu urakka
10.1 Väliaikaisesti katkaistu urakka
Väliaikaisena pidetään katkaisua silloin, kun urakka keskeytyy tilaajasta johtuvasta syystä ennalta tiedettävästi, enintään kolmen (3) kuukauden ajaksi ja sama urakkaryhmä jatkaa työtä keskeytyksen jälkeen. Tällöin tehty työmäärä lasketaan vertaamalla tehtyä tuntimäärää arvioituun koko- naistuntimäärään. Em. tavalla laskettu osuus maksetaan, kuten urakka- summa, ja otetaan huomioon urakkaa selvitettäessä.
10.2 Lopullisesti katkaisu urakka
Urakka on lopullisesti katkaistu, jos keskeytyksen jälkeen sama urakka- ryhmä saman työnantajan palveluksessa ei voi jatkaa työtä. Urakka kat- sotaan lopullisesti katkaistuksi myös silloin, kun keskeytys jatkuu yli kol- me (3) kuukautta.
Urakka on lopullisesti katkaistu silloin, kun voidaan todeta, että sitä ei voida enää jatkaa.
Katkaistun urakan urakkasumma määräytyy ja selvitetään kuten normaa- listi päättynyt urakka.
11 Urakan ulkopuolella maksettavat korvaukset ja lisät
Urakkahintaan ja -aikaan ei tule sisällyttää erikseen mainittujen toiminto- jen lisäksi
a) palkkoja ja/tai korvauksia matka-ajalta eikä matkakustannuksia
b) päivärahoja ja ateriakorvauksia
c) yli- ja sunnuntaityölisiä
d) TES:n 8 § B 7.2.7, 11 § ja 12 § lisiä
e) tarvikkeiden kuljetuskustannuksia
f) tilaajan tai päätoteuttajan järjestämiä perehdytystilaisuuksia
g) työnantajan määräämän perehdyttäjän perehdyttämiseen käyttämää aikaa.
12 Urakkatyön keskeytyminen; urakkaan sisältymättömät työt
12.1 Urakkatyökohteessa
Työntekijä joutuu tilapäisesti keskeyttämään aloittamansa urakan työn- antajan määräyksestä urakkakohteessa suoritettavan, mutta urakkaan kuulumattoman työn tähden.
Tällaisia töitä ovat
1. tarvikkeiden siirrot kohdassa 7.2.3 tarkoitettujen varastojen välillä tai siirtojen valvonta
2. tarvikevarastojen siirrot paikasta toiseen tai varastojen siirron valvon- ta ja näistä aiheutuneet varastojen järjestelyt
3. työmaalta palautettavien jäännöstarvikkeiden mittaus, laskenta ja pa- lautusluettelon laatiminen työnantajan toimeksiannosta
4. tarvikkeiden nouto-, palautus- ja kuljetustehtävät urakkakohteen ulko- puolella
5. piirustuksista ja työselityksistä poikkeavasti suoritettaviksi vaadittavat lisätyöt ja muutokset
6. aikaisempien asennusten purku- ja korjaustyöt
7. osallistuminen muihin kuin työn lopputarkastuksiin
8. väli-, loppu- tai jälkitarkastusten yhteydessä määrätyt lisä- ja korjaus- työt, jotka eivät johdu työntekijän tekemästä virheestä tai virheellises- tä asennustavasta
9. tulitöistä johtuvat järjestelyt sekä jälkivalvonta
10. käyttöturvatiedotteista aiheutuvat järjestelyt, kuten suojaus- yms. toi- menpiteet
11. työturvallisuuslain (738/2002)14 §:n mukainen opastus
12. sähköturvallisuustoimien valvonta
13. jännitetyö ja ns. lähityö jännitteisissä laitteissa
14. käyttöönottomittaukset
15. pakkaus- yms. jätteen ”siivoaminen”.
12.2 Urakkatyökohteen ulkopuolella
Työntekijä joutuu väliaikaisesti keskeyttämään aloittamansa urakan xxx- xxxx toisessa työkohteessa suoritettavan työn tähden palaten takaisin työn valmistuttua urakkatyökohteeseen.
12.3 Keskeytystyön palkka
Työntekijän suorittaessa edellisissä kohdissa mainittuja töitä, joita ei voi- da suorittaa urakalla, hänelle maksetaan näistä töistä 4 kohdan mukaan.
12.4 Urakan ulkopuoliset työtunnit urakassa
Urakkatyökohteessa suoritetun aikatyön suhteen voidaan myös sopia, että aikatyöpalkoilla korotetaan lopullista urakkasummaa ennen sen osi- tusta, jolloin aikatyötunnit otetaan huomioon osituksessa urakkatyötun- tien veroisina.
Sama määräys koskee myös muita kohdan 4 mukaan maksettuja palk- koja.
8 § CTYÖEHTOSOPIMUKSEN YKSIKKÖHINTOIHIN PERUSTUVA URAKKAHINNOITTELU
Tämän työehtosopimuksen mukaisena yksikköhintoihin perustuvana urakkahinnoitteluna (TES 8 § B 5.1) käytetään
− tilaajalle 1.6.2015 tai sen jälkeen tarjotuissa töissä sähköistys- ja säh- köasennusalan urakkahinnoittelua 1.6.2015.
− tilaajalle 31.5.2015 tai sitä ennen tarjotuissa töissä Sähköasennus- alan urakkahinnoittelua 1.6.2002
Sähköasennusalan urakkahinnoittelun (1.6.2002) urakkahinnoitte- lukerroin on 1,356 lähinnä 1.2.2017 alkavan palkanmaksukauden alusta.
Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelu 1.6.2015 on tämän työehtosopimuksen liitteenä 3, sivu 105.
9 § KORVAUSKESKITUNTIANSIO
9.1 Korvauskeskituntiansiona käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta 17 § 4. kohdan mukaan laskettua vuosilomakeskituntiansiota, jota korotetaan tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen so- pimalla prosentilla.
9.2 Lomanmääräytymisvuoden viimeinen palkanmaksukausi on se, joka päättyy 31.3. tai lähinnä sitä ennen.
Tätä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien käytetään kohtien 9.1 ja 9.3 mukaan muodostettua uutta korvauskeskituntiansiota ottaen lisäksi huomioon kohtien 9.4 ja 9.5 määräykset.
9.3 Järjestöjen sopima korotusprosentti ajalle 1.4.2016–31.3.2017 on 0,5 %.
9.4 Mikäli työntekijän palkkaryhmä muuttuu sopimuskauden aikana, tarkiste- taan hänen korvauskeskituntiansionsa siten, että sitä korotetaan hänen perustuntipalkkojensa suhteessa.
9.5 Korvauskeskituntiansion tulee olla vähintään työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan suuruinen.
9.6 Työntekijälle, jolle ei vielä ole laskettu edellä kohdassa 1 mainittua vuo- silomakeskituntiansiota, lasketaan vuosilomakeskituntiansio joka toinen palkanmaksukausi työsuhteen alusta lukien kuten 17 §:n 4. kohta edellyt- tää vuosilomakorvauksen laskettavaksi.
Näin saatua vuosilomakeskituntiansiota käytetään sellaisenaan työnteki- jän korvauskeskituntiansiona kaksi seuraavaa palkanmaksukautta.
Työsuhteen alussa korvauskeskituntiansiotunnit korvataan takautuvas- ti ensimmäisellä lasketulla vuosilomakeskituntiansiolla, kun se saadaan lasketuksi.
10 § ODOTUSAIKA JA SEN KORVAUS
10.1 Milloin työ on suoritettu loppuun ja työntekijä töiden järjestelyn väliaikana joutuu odottamaan lyhytaikaisesti uutta työtä, maksetaan hänelle odotus- ajalta perustuntipalkan suuruista odotusajan palkkaa.
10.2 Jos työntekijä joutuu odottamaan ilman omaa syytään käynnissä olevalla työmaalla, jolla tehtävästä työstä hänelle maksetaan henkilökohtaista ai- kapalkkaa, maksetaan hänelle odotusajalta saman suuruista odotusajan palkkaa. Jos työntekijälle on edellä mainitussa työssä sovittu maksetta- vaksi erityistyölisää, otetaan erityistyölisä huomioon myös odotusajan palkan määrässä.
10.3 Jos työntekijä joutuu käynnissä olevalla urakkatyömaalla odottamaan ilman omaa syytään, maksetaan hänelle odotusajalta 9 §:n mukaisesti määritellyn korvauskeskituntiansion mukaista palkkaa, jota ei vähennetä urakan lopullisesta urakkahinnasta.
Tällaisia odotustilanteita ovat mm.
a) asennustarvikkeiden, työvälineiden, piirustusten, työnjohdon tms. odottaminen
b) työnteon keskeytyminen koko työmaalla tai sen merkittävällä osalla pakkasen, myrskyn tms. luonnonvoiman aiheuttaman esteen takia
c) rakennustyön etenemisestä johtuva ennalta arvaamaton viive.
Työntekijä tai työryhmän kärkimies on velvollinen viipymättä ilmoittamaan lähimmälle esimiehelleen odotustilanteen alkamisesta.
Työnantajan tulee osoittaa odotustilanteeseen joutuneelle työntekijälle alan työtä joko ko. työmaalla tai muussa työkohteessa ja työntekijä on velvollinen tätä suorittamaan.
Ellei yrityksellä ole mitään muuta alan työtä tarjota ja odottaminen muo- dostuu pitempiaikaiseksi, vähintään viikon mittaiseksi, voidaan työntekijä lomauttaa määräaikaisesti edellisenä päivänä työaikana annettavalla kir- jallisella ilmoituksella.
Tällöin on kuitenkin otettava huomioon työsopimuslain (155/2001) 2 luvun 12 §:n 2 ja 3 momentin määräykset työnantajan palkanmaksuvelvollisuu- desta.
Xxxx töiden luonteesta johtuvat työnteon keskeytymiset urakkatyömaalla eivät kuulu odotusaikakäsitteen piiriin.
Työnteon keskeytyessä yhtä työpäivää pitemmäksi ajaksi on työntekijä joko kutsuttava pois työmaalta tai hänet voidaan lomauttaa edellä maini- tulla tavalla.
Mikäli työntekijälle annetaan sen sijaan ohjeet jäädä työmaalle, makse- taan hänelle palkkaa korvauskeskituntiansion mukaan.
11 § LISÄT
Lisien tulee olla erillisinä palkkalaskelmassa.
11.1 Ammattitutkintolisä
Työntekijälle maksetaan hänen oman tehtäväalueensa suoritetusta am- mattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta seuraavan taulukon mu- kaan siinä mainittua päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta:
1.2.2017–31.1.2018 €/h | |
Ammattitutkintolisä | 0,52 |
Erikoisammattitutkintolisä | 0,94 |
Ammattitutkinnoilla ja erikoisammattitutkinnoilla tarkoitetaan työntekijän hyväksyttävästi suorittamia opetushallituksen hyväksymiä ammattitutkin- tolain mukaisia tutkintoja alalta, joka vastaa työntekijän suorittamia työ- tehtäviä.
Aikaisemmin suoritetut ammattitutkinnot, joista edellä mainittu lisä on maksettu, kuuluvat lisän piiriin.
Lisää maksetaan vain yhden sähköalalle hyväksytyn ammatti- tai erikois- ammattitutkinnon perusteella, eikä erikoisammattitutkinnon perusteella maksettavan lisän ohella työntekijälle enää makseta lisää ammattitutkin- nosta.
Edellä mainittua lisää maksetaan työsuhteen alusta alkaen, jos työnteki- jä on esittänyt todistuksen suoritetusta tutkinnosta työsuhteen alkaessa. Muussa tapauksessa lisää aletaan maksaa tutkintotodistuksen esittämis- päivää lähinnä seuraavan palkkakauden alusta lukien.
Lisä maksetaan kaikissa palkkausmuodoissa erillisenä, eikä sitä oteta huomioon jaettaessa yhteisurakkaa urakkaan osallistuneiden työntekijöi- den kesken.
Ammattitutkinnon suoritus
Työntekijälle korvataan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suo- rittamistilaisuuteen osallistumisesta aiheutunut ansionmenetys korvaus- keskituntiansion mukaan ja suoranaiset kustannukset edellyttäen, että työntekijä on sopinut tutkinnon suorittamisesta ja osallistumisestaan etu- käteen työnantajan kanssa.
Edellä mainitut korvaukset maksetaan tutkinnon suoritukseen tarvittavien vähimmäiskertojen mukaan, ei kuitenkaan hylättyjen näyttöjen uusinta- kerroilta.
Työntekijällä on oikeus saada vapautusta työstä tutkinnon tai sen osan uusimista varten ilmoitettuaan siitä vähintään viikkoa etukäteen työnan- tajalle.
11.2 Erittäin likaisen ja erittäin raskaan työn lisä
1 Milloin työntekijä joutuu työskentelemään olosuhteissa, jotka erikoisolojen perusteella on katsottava erittäin likaisiksi tai erittäin raskaiksi, maksetaan hänelle niiltä työtunneilta, jolloin hän ko. työtä suorittaa, erillistä lisää seu- raavan taulukon mukaan siinä mainittua päivää lähinnä alkavan palkan- maksukauden alusta:
0,42 €/h
1.2.2017–31.1.2018
Erittäin likaisista töistä työpäivää kohti maksettavan lisän vähimmäismää- rä on em. lisä nelinkertaisena.
Erittäin raskaista töistä ei ole mahdollista laatia esimerkkiluetteloa. Luet- telon puuttuminen ei kuitenkaan saa olla erittäin raskaan työn lisän mak- samisen esteenä, jos suoritettava työ raskaudeltaan oleellisesti poikkeaa alan raskaista töistä.
Jos työ on samanaikaisesti sekä erittäin likaista että erittäin raskasta, ei yllämainittuja lisiä makseta kaksinkertaisena.
2 Erittäin likaisista töistä ei suoriteta yllämainittuja lisiä, milloin työntekijän käytettäväksi annetaan tarpeellinen ja riittävä suojavaatetus.
3 Erittäin likaisia työkohteita ovat käytössä olevat tai olleet puhdistamatto- mat eläinsuojat ja jätteenkäsittelytilat, vanhat pajat, takomot, hiili- ja kok- sivarastot, valimot, likaisten moottoreiden pesu, likaisten pesemättömien moottorien korjaus, maakuopissa suoritettavat kaapelien jatkamiset ja korjaukset, öljykatkaisijoiden ja muuntajien öljyn vaihto, tulipalon jälkeen tulipalopaikalla suoritetut työt, vanhojen talojen erittäin likaiset kellarit, tuoreiden kyllästettyjen pylväiden käsittely, öljyiset suurvalumuotit, van- hojen laivojen kone- ja ruorihuoneet ja pilssit sekä öljytyt holvit, milloin ne voidaan rinnastaa öljyttyihin suurvalumuotteihin.
4 Erittäin likaisia töitä saattaa myös esiintyä esim. autojen huoltokuopis- sa, öljypoltinlaitteiden huolto- ja korjaustöissä, öljysatamissa jne. Näistä töistä maksetaan likaisen työn lisää, mikäli niitä likaisuudeltaan voidaan rinnastaa kohdassa 3 esitettyihin töihin.
5 Hissialan töiden osalta tarkoitetaan erittäin likaisella työllä sellaista työtä, joka selvästi erottuu muista hissialan töistä ja joissa vaatteiden kulutus on niin suuri, ettei työntekijän kohdan 2 mukaisen suojavaatetuksen voida katsoa riittävän. Erittäin likaisia töitä ovat mm. konehuoneessa olevien koneiden ja kojeiden korjaus, tarraus- ja vaakalaitteiden sekä veräjien korjaus, murtopyörien käsittely, köysien veto ja lyhentäminen, vanhojen hissien purkaus osittain ja kokonaisuudessaan, hissitarkastukset sekä nk. vuosittainen suursiivous.
6 Laiva- ja maakaapelitöiden yhteydessä ahtaissa paikoissa mahdollisesti suoritettavien erittäin likaisten ja erittäin raskaiden töiden suhteen nouda- tetaan myös kohdassa 4 esitettyä periaatetta.
7 Sellaisissa työpaikoissa, joissa muut työt voidaan katsoa erittäin likaisiksi töiksi, ei sähköistystöitä yksinomaan tällä perusteella katsota näihin kuu- luviksi.
8 Työnantajan ja työntekijän tulee ennen töiden aloittamista sopia niistä työ- kohteista, joista kyseistä lisää maksetaan.
11.3 Vaativan ja hankalan työn lisä
1 Ennen kuin ryhdytään suorittamaan työtä, jossa lisän maksaminen saat- taa tulla kysymykseen, on työnantajan ja työntekijän yhteisesti todettava lisän maksuperusteet ja sovittava lisän maksamisesta.
Sellaisissa tapauksissa, joissa edellä mainittua menettelytapaa ei käytän- nössä voida soveltaa, on työntekijä velvollinen vaadittaessa antamaan yk- sityiskohtaisen selvityksen syistä, joiden perusteella hän katsoo olevansa oikeutettu lisään. Vaatimus lisästä on merkittävä seuraavaan sisälle jätet- tävään tunti-ilmoitukseen. Myöhemmin tulleita vaatimuksia työnantaja ei ole velvollinen ottamaan huomioon.
2 Lisän suuruus on
seuraavan taulukon mukainen siinä mainittua päivää lähinnä alkavan pal- kanmaksukauden alusta:
1,68 €/h
1.2.2017–31.1.2018
Lisä on ylimääräinen korvaus tehtävän vaativuudesta. Tämän kohdan töiksi katsotaan mm. seuraavat työt:
1. sellaiset asennustyöt, jotka suoritetaan vähintään 2-kerroksisten ra- kennusten vinokatoilla tai vastaavalla korkeudella ulkoseinällä;
2. suoritettaessa sähköturvallisuusmääräysten edellyttämiä suojatoi- menpiteitä suurjännitelaitteissa;
3. työskentely tikkailla tai keinulaudalla (puosmannin tuolilla), milloin työkohteen etäisyys lattiasta tai muusta alustasta on vähintään 4 met- riä;
4. korkeisiin työkohteisiin kiipeäminen, mastot, savupiiput, erikoispyl- väät. Lisä maksetaan ylös ja alas tulemiseen ja työskentelyyn käyte- tyltä ajalta.
Samanarvoisiksi katsottavissa töistä voidaan laatia yritys- tai toimipaikka- kohtaisia luetteloita.
Työntekijälle, joka oman työnsä ohella sopimuksen mukaan kuljettaa työnantajan autoa, maksetaan autonkuljettajalisää kutakin ajopäivää koh- ti seuraavan taulukon mukaan siinä mainittua päivää lähinnä alkavan pal- kanmaksukauden alusta:
2,57 €/päivä
1.2.2017–31.1.2018
Edellä mainittu ei koske työntekijää, joka on palkattu autonkuljettajaksi.
Lisän maksaminen edellyttää, että kuljettaja tarkkailee auton kuntoa ja ilmoittaa havaitsemistaan vioista ja puutteista.
11.5 Kärkimieslisä aikapalkkauksella tehtävissä töissä
Jos työnantaja nimeää kärkimiehen aikapalkkauksella tehtävään työkoh- teeseen, jossa työskentelee kärkimiehen lisäksi vähintään kaksi työnteki- jää, maksetaan kärkimiehelle kärkimieslisää jäljempänä olevan taulukon mukaan.
Sama koskee tilannetta, kun olosuhteista käy ilmi, että asentaja hoitaa kärkimiehen tehtäviä työmaalla.
Kärkimiehen tulee olla yritykseen työsuhteessa oleva henkilö.
Kärkimiehen tehtävistä aikapalkkauksella tehtävissä töissä sovitaan kär- kimiehen kanssa, tai muutoin hänen tehtävänsä määräytyvät soveltuvin osin työehtosopimuksen 8 § B 7.2.7.1:n mukaisesti.
Kärkimieslisää aikapalkkauksella tehtävissä töissä maksetaan seuraavan taulukon mukaan siinä mainittua päivää lähinnä alkavan palkanmaksu- kauden alusta:
Työryhmän jäsenmäärä | 1.2.2017–31.1.2018 €/h |
3–6 | 0,56 |
7–10 | 0,88 |
11–12 | 1,13 |
13–20 | 1,52 |
Yli 20 | 2,41 |
Urakkatyönä tehtävissä kohteissa kärkimiestä koskevat määräykset ovat kohdassa 8 § B 7.2.7, Kärkimies.
12 § TYÖSSÄOPPIMINEN JA TYÖPAIKKAOHJAAJALISÄ
Työssäoppijat eivät kuulu työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.
Ennen kuin yritykseen otetaan työssä oppijoita, tulee selvittää, ettei työso- pimuslaki aseta estettä työssäoppijoiden käyttämiselle.
Sopijaosapuolet pitävät tärkeänä, että sähköistysalan perustutkintoja suo- rittavien opiskelijoiden 20 opintoviikon mittainen työssäoppiminen toteute- taan siten, että opiskelijoille annetaan mahdollisimman hyvät edellytykset oppia käytännön työelämän taitoja henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti.
Sopijapuolet toteavat edelleen, että yrityksellä tulee olla mahdollisuudet toteuttaa työssäoppiminen henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukai- sesti.
Työpaikkaohjaajaksi ryhtyminen on vapaaehtoista. Henkilön tulee olla tehtävään halukas ja motivoitunut.
Koulutus ohjaajan tehtävään tulee tehdä yhteistoiminnassa oppilaitosten kanssa ja siinä on syytä korostaa mm. turvallisen työskentelyn merkitystä osana henkilön ammattitaitoa.
Työntekijälle, jonka työtehtäviin kuuluu ohjata, neuvoa, opastaa ja valvoa työssäoppijoita oman työnsä ohessa, maksetaan ohjaustehtävän ajalta ohjaajalisää seuraavan taulukon mukaan siinä mainittua päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta:
0,42 €/h
1.2.2017–31.1.2018
13 § AMMATILLINEN KOULUTUS
Työntekijän osallistuessa työnantajan osoituksesta ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, maksetaan koulutukseen osallistumisen ajalta
a) aikatyöstä tulevalle henkilökohtaisen aikapalkan mukaan
b) urakkatyöstä tulevalle urakan keskeytystyölisäpalkan mukaan.
Pöytäkirjamerkintä:
Koskee koulutusaikaa niin työaikana kuin työajan ulkopuolella.
Koulutusajaksi lasketaan koulutukseen tai luennoille osallistumiseen käy- tetty aika, ei yhteisiä illanviettoja tai muuta vastaavaa.
Koulutusajalta ei makseta ylityökorvauksia.
Koulutustilaisuuden aiheuttamien matkakustannusten korvaamiseen so- velletaan tämän sopimuksen 14 §:n määräyksiä, kuitenkin siten, että työ- ajan ulkopuolista matka-aikaa ei korvata.
Työntekijän säännöllisenä työaikanaan työnantajan järjestämään amma- tilliseen koulutukseen käyttämä aika on työssäoloaikaan rinnastuvaa ai- kaa vuosiloman kertymisen osalta.
Koulutusta ei saa järjestää yksinomaan työajan ulkopuolella.
14 § MATKAKUSTANNUKSET
A KORVAUKSET TYÖHÖNOTTOPAIKAN ULKOPUOLELLA TEHTÄVISTÄ TÖISTÄ
Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvää pysyväisluontoista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu.
Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävän edellyttämät työmat- kat. Matkakustannukset korvataan tämän pykälän määräysten mukai- sesti.
Matkustamisessa noudatetaan Verohallinnon kulloinkin voimassa olevia veroista vapaaksi katsottavia matkakustannusten korvausten euro- ja tun- timääriä päivärahojen, ulkomaanpäivärahojen, ateriakorvausten, yömat- karahojen sekä kilometrikorvausten osalta.
Matkaan liittyvät yksityiskohdat, kuten matkustustapa (työnantajan järjes- tämä kuljetus, julkinen liikenne, työntekijän oman / hallinnassa olevan ajo- neuvon käyttö) ja matkan alkamis- ja päättymispaikka, selvitetään ennen matkalle lähtöä.
Työntekijän on tehtävä työmatkasta tunti-ilmoitukseen tai erilliseen mat- kalaskuun selvitys, josta käyvät ilmi matkan lähtöpaikka, matkan kohde, matkakulujen määrä ja matkan kesto.
1 Ateriakorvauksen maksaminen
1.1 Ateriakorvaus maksetaan työntekijälle, joka päivässä työskentelee tai osallistuu työnantajan määräämään koulutukseen vähintään 4 tuntia työhönottopaikkansa ulkopuolella. Ko. tuntimäärä voi muodostua myös useammasta lyhyestä työskentelystä työhönottopaikan ulkopuolella.
Tulkinta: Työhönottopaikkaan (kiinteistöön tai sen osaan sekä piha-aluee- seen) luetaan kuuluvaksi esim. seuraavat tilat: konttori, myymälä, verstas, varastotila tai -alue yms.
Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa.
Ateriakorvauksen suuruus on ¼ Verohallinnon vahvistaman päivärahan määrästä.
Ateriakorvaus on 1.1.2017 alkaen 10,25 €.
1.2 Vähintään 10 tuntia kestäneeltä työmatkalta maksetaan ateriakorvaus kaksinkertaisena. Työmatkan keston ollessa vähintään 14 tuntia makse- taan ateriakorvaus kolminkertaisena.
1.3 Ateriakorvausta ei makseta autonkuljettajaksi palkatulle työntekijälle.
1.4 Ateriakorvausta ei makseta, milloin työntekijälle on työpaikalle järjestetty kunnollinen vapaa ruoka.
2 Päivärahan maksaminen
2.1 Päivärahan ja osapäivärahan maksamisedellytyksenä on, että erityinen työntekopaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten vähin- tään 40 km:n etäisyydellä työhönottopaikasta ja vähintään 15 km:n etäi- syydellä kotoa.
Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatkan kesto on yli 10 tuntia, ja osa- päiväraha työmatkan kestäessä yli 6 tuntia.
2.2 Kun viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 tuntia, maksetaan koko- päiväraha.
2.3 Kun viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 2 tuntia, maksetaan osa- päiväraha.
2.4 Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa työntekijän lähtiessä työmatkalle siitä kohdan 3.2 lähtöpaikas- ta, josta matkalle tosiasiallisesti lähdetään.
Viimeinen matkavuorokausi päättyy työntekijän palattua työmatkalta edel- lä mainittuun lähtöpaikkaan.
2.5 Mikäli työpäivä yrityksessä käytännössä olevan työajan mukaan on päät- tynyt ja työntekijä joutuu tulemaan uudelleen työhön, matkaa käsitellään uutena työmatkana, jos työmatka kestää vähintään 4 tuntia.
Korvaukset maksetaan tuolloin edellä olevan mukaisesti huomioiden, et- tei samalle päivälle voida maksaa ateriakorvausta ja/tai osapäivärahaa kokopäivärahan ylittävää määrää.
3 Matkakulujen korvaus
3.1 Tämän kohdan matkakorvauksella tarkoitetaan edestakaisesta matkasta erityiselle työntekopaikalle sekä työkomennuksen alkaessa, päättyessä tai keskeytyessä ja komennuskohteessa (huom. 3.7) tehdystä työmatkas- ta syntyvien kulujen korvausta.
3.2 Matkakulukorvauksen lähtöpiste on joko koti tai työhönottopaikka.
Matkakulukorvaus maksetaan todellisen kuljettavan matkan mukaan siitä lähtöpisteestä, kummasta matka työntekopaikkaan on lyhyempi.
3.4 Muusta työnantajan määräämästä kulkemisesta työajalla tai sen ulkopuo- lella korvataan todelliset matkakulut.
3.5 Yleisiä kulkuneuvoja käytettäessä korvataan matkakulut ns. kertalippu- maksun mukaan.
Käytettäessä ns. sarja-, kuukausi- yms. lippuja kuuluu niiden hankinta työnantajalle.
3.6 Milloin sopivien yleisten kulkuneuvojen puuttuessa joudutaan käyttämään työntekijän omaa tai hallinnassa olevaa kulkuneuvoa, tai sen käytöstä on sovittu, matkakustannukset korvataan Verohallinnon päätöksen enim- mäismäärien mukaisesti.
3.7 Komennuspaikkakunnalla maksetaan työntekijälle korvaus syntyneistä matkakustannuksista matka-ajan korvauksineen asunnon ja työpaikan väliseltä matkalta tämän 14 § määräysten mukaisesti.
4 Matka-ajan korvaus
4.1 Matka-ajalta suoritetaan perustuntipalkan mukainen korvaus.
4.2 Matka-aika korvataan sen kulkuneuvon kulkuaikojen mukaisesti, jonka mukaan matkakulukorvaus maksetaan.
4.3 Mikäli työntekijä joutuu siirtymään kulkuneuvosta toiseen, niin siirtoaika luetaan matka-ajaksi.
4.4 Jos työmatkoihin kulkuneuvojen säännöllisen kulkuajan mukaan aamulla ja illalla yhteensä käytetään aikaa enemmän kuin 1, mutta enintään 2 tuntia, maksetaan matka-aikakorvaus yhdeltä tunnilta.
Jos työmatkoihin vastaavasti käytetään aikaa enemmän kuin 2 tuntia, mutta enintään 3 tuntia, maksetaan matka-aikakorvaus vastaavasti kah- delta tunnilta jne.
4.5 Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan kolmen (3) päivittäi- sen, yrityksessä käytännössä olevan työajan ulkopuolella suoritetun mat- katunnin osalta.
4.6 Komennuskohteisiin joissa yövytään, maksetaan matka-ajan korvaus työ- komennuksen alkaessa, päättyessä tai keskeytyessä kohdasta 4.4 poike- ten todellisen matka-ajan mukaan.
4.7 Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei klo 22.00–07.00 välisel- tä ajalta korvausta makseta.
4.9 Työmaalle mahdollisesti maksettava matka-ajan korvaus on selvitettävä heti työn alkaessa.
Epäselvissä tapauksissa tapahtuu toteaminen koeajolla, joka on suoritet- tava samana ajankohtana, jolloin työmaalle tavallisesti mennään ja sieltä palataan. Koeajo tapahtuu sillä kulkuvälineellä, jonka mukaan työnantaja maksaa matkakulut.
4.10 Matka-ajalta työaikana maksetaan sama palkka kuin tehdystä työstä.
5 Majoituskorvaukset
Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, hoidetaan majoittumis- kustannukset seuraavien vaihtoehtojen mukaan:
5.1 Ensisijaisesti työnantajan kustantama ja järjestämä ilmainen majoitus.
Jos työnantaja tai tilaaja järjestää ilmaisen asunnon, voi kyseeseen tulla majoitus yleiseen majoitusliikkeeseen, asuinhuoneistoon tai asuinhuo- neeseen, vierashuoneeseen tms.
Työmaamajoituksen tason tulee olla sellainen, että asumistilaa kutakin majoitettavaa kohti on vähintään 10 m2 ja, että samaan huoneeseen si- joitetaan enintään kaksi henkilöä. Tämän lisäksi varataan olosuhteisiin nähden riittävät sosiaali- ja virkistystilat.
Yli viikon kestävissä työkomennuksissa majoitus järjestetään yhden hen- gen huoneessa, mikäli paikalliset olosuhteet huomioiden se on mahdol- lista.
Komennusmiesten majoitustasoa koskevat määräykset ovat tämän työ- ehtosopimuksen liitteenä 5, s. 144.
5.2 Ellei työnantaja ole hankkinut majoitusta työntekijälle, työntekijä järjestää majoituksen itse ja veloittaa majoituksesta aiheutuvat kustannukset ma- joitusliikkeen tositetta vastaan työnantajalta.
Niissä tapauksissa, joissa työntekijä on vuokrannut asunnon yksityishen- kilöltä, sovitaan osapuolten kesken niistä menettelytavoista, joilla majoi- tuskustannukset korvataan.
5.3 Ilman tositetta suoritetaan yömatkarahaa Verohallinnon vuotuisen pää- töksen enimmäismäärän mukaan. Yömatkaraha suoritetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta yöpymiseltä, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta, tai hän ei ole saanut edellisessä kohdassa mainittua majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa.
Yömatkarahaa ei kuitenkaan suoriteta, milloin työntekijä on perusteetto- masti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoitta- man majoitusmahdollisuuden.
6 Päivärahajärjestelmän soveltaminen eräissä tapauksissa
6.1 Ilmainen ruoka
Jos työntekijä jonain matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruuan, päivärahan enimmäismäärä on puolet täyden päivärahan määrästä. Ilmaisella ruualla tarkoitetaan kokopäivärahan ky- symyksessä ollessa kahta ilmaista ateriaa ja osapäivärahan osalta vas- taavasti yhtä ilmaista ateriaa.
6.2 Koulutustilaisuudet ja vastaavat
Työnantajan järjestämän koulutuksen osalta noudatetaan tämän pykälän matkustusmääräyksiä, mutta koulutukseen liittyvää työajan ulkopuolella suoritettua matkustamisen matka-aikaa ei korvata (katso 13 §).
6.3 Eräiden juhlapyhien kotimatkat
Milloin työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on vieraalla paikkakunnalla yhtäjaksoisesti työskennellyt vähintään neljä viikkoa, on hän oikeutettu mainituiksi juhlapyhiksi matkustamaan kotiinsa ja hänelle maksetaan matkakulut, päiväraha ja matka-ajan korvaus tämän 14 §:n määräysten mukaan.
6.4 Luvattomat poissaolot
Tapauksissa, joissa työntekijä komennuspaikkakunnalla on poissa työstä koko päivän tai sen osan ilman, että poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta, reserviharjoituksesta tai muista niihin verrattavista syistä, menetellään päivärahan suhteen seuraavasti:
6.4.1 Vapaapäiviltä maksettava päiväraha
Jos poissaolo välittömästi liittyy työpäivää seuraavaan taikka sitä edeltä- vään vapaapäivään, ei päivärahaa seuraavalta tai edeltävältä vapaapäi- vältä suoriteta.
Jos työntekijä sen sijaan on poissa työstä sekä vapaapäivän edellisen että jälkeisen työpäivän tai osan niistä, ei päivärahaa lainkaan makseta.
6.4.2 Päiväraha työpäivältä
Päivärahan määrää poissaolopäivältä vähennetään suhteessa siihen ai- kaan, jonka työntekijä on ollut työtä tekemättä (pienin vähennys 1/8 päi- värahasta).
B Työnantajan järjestämä kuljetus
Työnantaja voi järjestää työntekijöille yhteiskuljetuksen työkohteeseen (työmaalle tai komennuspaikkakunnalle) 14 § kohdan 3.2 mukaisista läh- töpaikoista.
Silloin kun työntekijän matkakorvaukset määräytyvät työhönottopaikasta, maksetaan hänelle yhteiskuljetukseen osallistumisesta aiheutuvat lisään- tyneet kulut matka-aikoineen (piirros 3, s. 88).
Työntekijälle, jonka matkakorvaukset määräytyvät kotoa ja joka liittyy työnantajan järjestämään kuljetukseen työhönottopaikasta tai työhönot- topaikan ja työntekopaikan välillä, maksetaan kaikki yhteiskuljetukseen osallistumisesta aiheutuneet kulut.
Mikäli työntekijä kuljettaa tämän kohdan tarkoittamaa kulkuneuvoa oman työnsä ohella, luetaan matka-aika hänen työajakseen.
C Oman auton käyttö
1.1 Käytettäessä työntekijän hallinnassa olevaa kulkuneuvoa työnantajan maksamaa korvausta vastaan on osapuolten siitä sovittava erikseen.
Sopimus suositellaan laadittavaksi kirjallisena.
1.2 Oman auton käyttöä koskeva sovellusohje
Mikäli oman auton käyttösopimuksesta ei muuta johdu, voidaan työmaa- kohtaisesti sopia ns. kimppakyydin käyttämisestä. Matkakulukorvaukse- na maksetaan omaa tai hallinnassa olevaa autoa kimppakyytiin käyttä- välle työntekijälle 14 §:n kohdan 3.2 mukaisen työmatkan lähtöpaikan ja työmaan väliseltä edestakaiselta matkalta Verohallinnon päätöksen enim- mäismäärien mukaisesti.
Sopiminen edellyttää, että ko. työmaan kimppakyytiin osallistuvat työnte- kijät asuvat sellaisella alueella, että työntekijöiden matka-aika ei oleelli- sesti lisäänny.
Kimppakyydin käyttämisestä sopivat työnantaja ja ne ko. työmaan työnte- kijät, jotka osallistuvat kimppakyytiin.
Mikäli sopimusta edellä määritellyssä tapauksessa ei synny, ei työnanta- jalla ole määräysvaltaa kimppakyydin käyttämisestä.
Kimppakyytiin osallistuville maksetaan todelliset edestakaiset matkakulut kokoontumispaikalle.
1.3 Mikäli työntekijät asuvat eri suunnilla työntekopaikasta katsoen ja siitä syystä kimppakyyti ei ole mahdollinen, työnantaja maksaa jokaiselle työn- tekijälle työehtosopimuksen oman auton käyttöä koskevien sopimusmää- räysten mukaisesti.
D Työskentely ulkomailla
1.1 Työnantaja ja työntekijä solmivat kirjallisen komennussopimuksen työstä, joka suoritetaan ulkomailla. Komennussopimuksessa selvitetään palk- kaukseen liittyvät kysymykset samoin kuin muut komennukseen liitty- vät seikat, kuten työaika-, majoitus-, vakuutus-, sairaus-, verotus-, koto- nakäynti-, vuosiloma-, keskeytys- tms. asiat.
1.2 Lyhytaikaisessa komennuksessa, joita ovat huolto- ja korjaustyöt tai muut kestoajaltaan niihin verrattavat lyhytaikaiset asennustyöt, sovelle- taan alan työehtosopimusta, mikäli asemamaan olosuhteet eivät poikkea olennaisesti kotimaan vastaavista olosuhteista. Matka-ajan palkkaa ei kuitenkaan makseta työajan ulkopuoliselta matkan osalta. Vapaapäivänä tapahtuvalta matkustamiselta suoritetaan yksinkertainen perustuntipalkka enintään 8 tunnilta, ei kuitenkaan 22–07 väliseltä ajalta.
1.3 Milloin työkohteen laajuus, kestoaika, työntekijämäärä yms. sitä edellyt- tävät, sovitaan työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen kesken työkohteissa työskenteleviin työntekijöihin sovellettavista yleisistä työsuh- teen ehdoista, kuten palkkaukseen, työaikaan, vuosilomaan, sairausajan palkkaan, keskeytykseen, kotona käyntiin, ja vakuutukseen liittyvät kysy- mykset.
Järjestöjen välinen sopimus voi olla myös nk. kolmikantasopimus, jolloin sopimuksen allekirjoittajana on myös työn suorittava työnantaja.
Mikäli järjestöjen välistä sopimusta ei ole solmittu ennen työntekijän mat- kan alkua, ei se estä työntekijää aloittamasta komennusta ja työn suorit- tamista kohdassa 1.1 mainitulla sopimuksella.
1.4 Ulkomaan komennukselle ei tule määrätä työntekijää ilman hänen suos- tumustaan, ellei työsuhde perustu nimenomaan tällaiselle työskentelylle.
Suomessa toimeenpantavat lakot, työsulut ja muut työtaistelutoimenpi- teet eivät koske ulkomailla sijaitsevia työkohteita.
1.5 Jos työntekijä kuolee työmatkalla ulkomailla, työnantaja huolehtii kustan- nuksellaan tai vakuutusturvan hankkimalla vainajan Suomeen kuljetta- misesta. Myös työntekijän sairastuessa vakavasti työmatkalla ulkomail- la työnantaja huolehtii kustannuksellaan tai vakuutusturvan hankkimalla työntekijän Suomeen kuljettamisesta silloin, kun se on hoidon kannalta välttämätöntä tai kun työntekijä ei voi sairaanhoidon jälkeen jatkaa työn- tekoa ja joutuu palaamaan Suomeen.
2 Ulkomaan päivärahat
Päivärahaa maksetaan seuraavasti:
2.1 Päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka Verohallinto vahvistaa vuosittain verovapaaksi.
2.2 Pitkien ulkomaankomennusten osalta voidaan yrityksessä sopia päivä- rahoista toisinkin.
2.3 Päivärahan määrää määriteltäessä sovitaan myös siitä, mikä osa päivära- hasta maksetaan ko. maan valuuttana ja mikä euroina. Samoin sovitaan, mikä osa päivärahasta maksetaan työntekijälle ko. työmaalla ja mikä osa työntekijän pankkiin kotimaassa.
E Ennakonpidätys matkakustannuksista
Milloin tässä pykälässä mainitut korvaukset ylittävät Verohallinnon vero- vapaiksi määritellyt rahamäärät, suorittaa työnantaja ylittäviltä osin enna- konpidätyksen ja sosiaaliturvamaksut. Nämä ylittävät erät kirjataan työn- tekijän palkaksi erillisinä erinä, joita ei lueta tehdyn työajan palkaksi.
F Paikallinen sopiminen
Tämän 14 § määräyksistä voidaan STTA:n ja PALTA:n jäsenyrityksissä sopia 4 §:n mukaisesti toisin. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja sen alle- kirjoittajana on oltava pääluottamusmies.
ATERIAKORVAUSTULKINTA
Piirros 1. Ateriakorvaustulkinta
1.
AITA
B
Yritys A (varasto)
K A T U
Yritys B | Yritys A Sähköurakoitsija | Yritys C |
K A T U
Kun sähköurakoitsija A:n asentaja työskentelee vähintään neljä (4) tuntia asiakasyrityksessä B ja C, maksetaan ateriakorvaus.
Kun asentaja työskentelee omassa aidan takana olevassa tilassa (varas- to), johon on kulku kadun kautta, maksetaan ateriakorvaus.
Jos aitaa työhönottopaikan ja varaston välissä ei ole ja kulku voi käydä suoraan varastoon, ei ateriakorvausta makseta.
Piirros 2. Matkakorvaukset
40 km
15 km
KOTI
TOP
B
A
C
D
Työmaa A = Ateriakorvaus, aika ja matkakustannukset työhönottopaikasta Työmaa B = Ateriakorvaus, aika ja matkakustannukset kotoa
Työmaa C = Päiväraha / 10 h, aika ja kustannukset kotoa; osapäiväraha, jos kesto on 6 h
Työmaa D = Päiväraha / 10 h, aika ja kustannukset työhönottopaikasta; osapäiväraha, jos kesto on 6 h
Työmaa C ja D = jos ajat eivät täyty, niin maksetaan ateriakorvaus
Piirros 3. Työnantajan järjestämä kuljetus
Työhönottopaikka
Kokoontumis- paikka
40 km
50 km
Työmaa
40 km
60 km
Asentaja 7
Asentaja 8
Asentaja 6
Asentaja 5
Asentaja 4
Asentaja 2
Asentaja 1
Asentaja 3
Työhönottopaikan ja työmaan väli 120 km
Työnantaja on järjestänyt kuljetuksen työhönottopaikasta työmaalle.
– Asentajat 1, 2 ja 3 tulevat kuljetuksen lähtöpaikalle (työhönottopaikka) ilmoitettuun lähtöaikaan omalla kustannuksella.
– Mikäli työnantaja velvoittaa työntekijän tulemaan yhteiskuljetukseen siten, että työntekijälle syntyy lisäkustannuksia (kuluja/aikaa) työnan- taja korvaa lisääntyneet kustannukset.
– Matkan varrella olevasta kokoontumispaikasta on sovittu.
– Asentajille 4 ja 5 maksetaan matkakustannukset kotoa kokoontumis- paikalle ja takaisin.
– Asentaja 6 nousee matkan varrelta pysäkiltä kyytiin.
– Työnantaja maksaa asentajien 7 ja 8 matkakustannukset kotoa työ- maalle ja takaisin.
Piirros 4. Kimppakyyti
Kokoontumis- paikka 1
Työhönottopaikka
Asentaja 4
Kokoontumis- paikka 2
Työmaa
Asentaja 6
Asentaja 5
Asentaja 2
Asentaja 3
Asentaja 1
Kimppakyydistä on sovittu siten, että kokoontumispaikka on työhönotto- paikassa tai kokoontumispaikaksi on sovittu jokin muu kohde kuin työ- hönottopaikka (esim. asentajan koti).
Kokoontumispaikalle kulkeville asentajille maksetaan matkakorvaukset kotoa kokoontumispaikalle.
Kokoontumispaikasta työn tekemispaikkaan ajavalle asentajalle mak- setaan Verohallinnon vuotuisen päätöksen mukaisesti kilometrikorvaus ja lisäkorvaus kyydissä olevien asentajien määrän mukaan (v. 2017: 0,41 €/km + 0,03 €/km).
15 § TUNTIKORTIT
Työntekijän on niin aika- kuin urakkatöissäkin säännöllisesti merkittävä suorittamansa työn laatu, samoin kuin siihen käytetyt tuntimäärät, ateria- korvaukset, päivärahat, matkakulut, lisät jne. työnantajalle esitettävään tuntikorttiin.
Urakan jako suoritetaan työehtosopimuksen mukaisesti niiden tietojen perusteella, mitä tuntikortteihin on merkitty.
Jos kyseinen työ ei kuulu tilaajan ja työnantajan väliseen urakkaan, on tuntikorttiin tai vastaavaan tositteeseen saatava tilaajan tai hänen edus- tajansa kirjallinen hyväksyminen. Sama koskee myös sellaisia töitä, jotka kokonaan suoritetaan ns. laskutyönä.
Työntekijälle on ennen työn aloittamista selvitettävä, mitä hyväksymis- menettelyä kulloinkin on noudatettava.
Tuntikortteihin tehtyjä merkintöjä ei palkanlaskennan yhteydessä saa kor- jata siten, että alkuperäistä merkintää ei myöhemmin saada selvitetyksi.
Jos tuntikorttiin tehtyjä merkintöjä joudutaan korjaamaan, on työntekijälle mahdollisimman pian ilmoitettava korjauksesta sekä sen syystä.
Tuntikorttien täyttäminen tapahtuu työaikana.
Työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön tuntikortit tai välineet sähköisen tuntikortin täyttämiseen.
Työntekijän tulee saada jäljennös täyttämästään tuntikortista.
16 § PALKANMAKSUPÄIVÄ
1 Palkanmaksupäivä on perjantai, ellei yrityksessä ole muusta maksupäi- västä sovittu ja palkanmaksukausi on kaksi (2) viikkoa, ellei kyseessä ole kuukausipalkka.
2 Palkanmaksun yhteydessä maksetaan palkkakauden palkat, kulukor- vaukset yms.
3 Järjestelyt tulee toteuttaa siten, että sisällä olevan palkan ulosmaksu ei kohtuuttomasti viivästy tilikausien alkamis- ja päättymisajankohdista ja palkkalaskentaan ja maksutoimenpiteisiin liittyvistä tekijöistä johtuen.
4 Palkanlaskenta-aika on pääsääntöisesti 5 työpäivää mutta enintään 7 työ- päivää.
5 Jos perjantai on juhlapäivä, maksetaan palkka edellisenä päivänä. Palkan tulee olla nostettavissa palkanmaksupäivänä. Työsuhteen päättyessä on palkan loppuselvitys kuitenkin tehtävä viivytyksettä ja yleisestä palkan- maksupäivästä riippumatta.
7 Palkkaerittelyssä tulee lisäksi mahdollisuuksien mukaan ilmetä työajan lyhennyskertymä sekä eritellä urakka- ja aikatyöpalkat työmaakohtaisesti.
17 § VUOSILOMA
Yleistä
1 Tämän sopimuksen lisäksi noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.
2 Vuosiloma alkaa ja päättyy työntekijän 14 §:n 3.2-kohdan mukaisessa matkakulukorvauksen lähtöpaikassa.
3 Käynnissä oleva komennus on keskeytettävä tai päätettävä ja työntekijä määrättävä palaamaan 14 § 3.2-kohdan mukaiseen matkakulujen kor- vauksen lähtöpaikkaan ennen vuosiloman alkamista, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.
Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroisiksi päiviksi luetaan vuosilomalain (162/2005) 2 luvun 7 §:ssä mainittujen päivien lisäksi aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä Sähköalojen ammattilii- ton edustajiston kokoukseen, hallituksen ja johtokunnan kokouksiin sekä tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen välisiin työehto- sopimusneuvotteluihin tai järjestöjen sopimuksiin perustuvien työryhmien neuvotteluihin osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroise- na myös aikaa, joksi vapautusta on annettu asianomaisen keskusjärjes- tön, jonka jäsen Sähköalojen ammattiliitto on, edustajakokoukseen tai val- tuustoon taikka näitä vastaavien hallintoelinten kokouksiin osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
Samoin työssäolon veroisina päivinä pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaan ollut työstä vapaa keskimää- räisen viikkotyöajan tasaamisen vuoksi tai hän on ollut estyneenä suo- rittamasta työtä työnantajan määräyksestä tapahtuneen matkustamisen takia.
Vuosilomapalkka ja -korvaus
4 Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuon- na työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt
palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspal- kan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
Tulospalkkio, joka jaetaan työntekijöiden kesken työntekijöiden tekemien työtuntien suhteessa, otetaan huomioon laskettaessa työntekijän vuosilo- mapalkkaa ja -korvausta. Muissa tapauksissa, kun koko tulos- tai voitto- palkkio maksetaan työntekijälle kertakorvauksena, se ei vaikuta työnteki- jän vuosilomapalkkaan tai -korvaukseen.
5 Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen
4. kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain (162/2005) 5 ja
6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyväl- lä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:
Lomapäivien lukumäärä | Kerroin | Lukumäärä | Kerroin |
2 | 16,0 | 16 | 116,0 |
3 | 23,5 | 17 | 123,6 |
4 | 31,0 | 18 | 131,2 |
5 | 37,8 | 19 | 138,8 |
6 | 44,5 | 20 | 146,4 |
7 | 51,1 | 21 | 154,4 |
8 | 57,6 | 22 | 162,4 |
9 | 64,8 | 23 | 170,0 |
10 | 72,0 | 24 | 177,6 |
11 | 79,2 | 25 | 185,2 |
12 | 86,4 | 26 | 192,8 |
13 | 94,0 | 27 | 200,0 |
14 | 101,6 | 28 | 207,2 |
15 | 108,8 | 29 | 214,8 |
30 | 222,4 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa lu- vulla 7,2 lomapäivää kohden.
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lo- makorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työ- tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
Lomaraha
6 Työntekijälle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen vuosilomapalkastaan.
7 Lomarahasta 1/3 maksetaan lomalle lähdettäessä.
Lomarahasta 2/3 suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työn- tekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan normaalisti.
8 Työntekijän pyytäessä maksetaan tästä lomarahan osasta (2/3) ennak- koa tapauksissa, joissa sen maksaminen normaalina palkanmaksupäivä- nä siirtyisi pidemmälle kuin 5 työpäivän päähän vuosilomalta paluusta. Ennakon määrä voi olla enintään puolet tämän lomarahan osan (2/3) määrästä.
9 Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan lomaraha erikseen kultakin loma- jaksolta noudattaen, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan sopia koko lomarahan maksamisesta viimeksi annettavan lomanosan yhtey- dessä.
10 Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle var- haiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha edellä mainit- tuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakor- vauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.
Lomakorvaus maksetaan edellä mainituin tavoin 50 %:lla korotettuna, kun työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi saamatta jäänyt loma vuosilomalain (162/2005) 26 §:n mukaisesti korvataan työntekijälle maksamalla hänelle lomakorvaus.
11 Työntekijälle, joka aloittaa asevelvollisuuslain (1438/2007) tai siviilipalve- luslain (1446/ 2007) mukaisen palveluksen, maksetaan lomakorvauksen lisäksi 1/3 lomarahasta. Työntekijällä on oikeus saada lomarahan 2/3, mikäli hän palatessaan palveluksesta työhön menettelee maanpuolus- tusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta säädetyn lain (305/2009) edellyttämällä tavalla.
12 Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisa- nonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloma-aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosi- lomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan. Myöskään työnantajan konkurssin takia työntekijä ei menetä oikeuttaan lomarahaan.
13 Paikallisesti voidaan sopia lomaraha tai osa siitä korvattavaksi palkallise- na, työssäolon veroisena vastaavana vapaana.
14 Korotettu lomakorvaus työsuhteen päättyessä
Työsuhteen päättyessä suoritetaan työntekijälle 50 %:lla korotettu loma- korvaus. Edellä sanottu ei kuitenkaan koske tapauksia, joissa työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä itsestään johtuvasta syystä tai työntekijä päättää työsuhteensa lain tai sopimuksen vastaisesti itse.
15 Työntekijän, johon sovelletaan lähetetyistä työntekijöistä säädettyä lakia (1146/1999), vuosilomapalkkaan ja lomarahaan sovelletaan edellä ole- vasta poiketen tämän työehtosopimuksen 21 §:n määräyksiä.
18 § SAIRAUSAIKA, ÄITIYS-, ISYYS- JA TILAPÄINEN HOITOVAPAA
1 Työntekijälle maksetaan sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyt- tömyyden ajalta ansionmenetyksen korvausta alla olevan taulukon osoit- tamaan ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä.
Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Ajanjakso
– alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää
– 3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 kalenteripäivää
– 5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 kalenteripäivää
– 10 vuotta tai kauemmin 56 kalenteripäivää
2 Työntekijän sairastuessa kesken työpäivän maksetaan sairausajan palk- ka myös työpäivän jäljellä olevilta tunneilta. Tämä päivä ei sisälly edellä oleviin korvattavuusjaksoihin.
3 Ansionmenetyksen korvaus maksetaan korvauskeskituntiansion mukaan.
4 Alle vuoden kestäneissä työsuhteissa työkyvyttömyyden alkamispäivä tai mikäli työkyvyttömyys on alkanut kesken työpäivän, sitä seuraava työ- päivä on palkaton, mikäli kyseessä ei ole työtapaturma. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu sairastumispäivän jälkeen vähintään 6 arkipäivää, maksaa työnantaja palkan työkyvyttömyyden alusta alkaen.
5 Sairausajan palkanmaksun edellytyksenä on, ettei työkyvyttömyyttä ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella, kevytmielisellä elämällä, tai työkyvyttömyys ei ole aiheutunut muualla tehdystä ansiotyöstä, eikä sai- rautta ole tieten salattu työsopimusta solmittaessa.
6 Työkyvyttömäksi tultuaan työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoitta- maan työnantajalleen siitä sekä sen arvioidun keston.
7 Työnantajan vaatiessa on työntekijän esitettävä työterveyslääkärin tai työnantajan hyväksymän muun lääkärin antama todistus tai muu työnan- tajan hyväksymä selvitys sairaudestaan.
8 Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudel- leen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajan palkkaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen edellä sanottuun sairausajan palkan ajanjaksoon.
9 Työnantaja on oikeutettu nostamaan työntekijälle tulevan sairausvakuutus- lain (1224/2004) mukaisen päivärahan vastaavalta ajanjaksolta. Jos päivä- rahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työantajalla oikeus vähentää sairaus- tai syn- nytysloman palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laimin- lyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.
Lakisääteinen lääkärintarkastus
Työntekijä voi palkallisena työaikana käydä työhönsä liittyvässä työnanta- jan, lain tai viranomaispäätöksen edellyttämässä terveystarkastuksessa. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutkimukseen ja jälkitarkastuk- seen matkustaminen korvataan kuten työmatkat.
Muut lääkärintarkastukset
1 Työntekijän palkkaa ei vähennetä sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on akuutti, eikä vastaanottoaikaa ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulko- puolella.
2 Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennalta- ehkäisemiseen liittyvät seulontatutkimukset ja muut vastaavat seulonta- tutkimukset voidaan suorittaa palkallisella työajalla, mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.
3 Työntekijällä on oikeus osallistua kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärin- tarkastukseen palkallisena työaikana.
4 Palkkaa ei vähennetä myöskään, jos kysymys on
a) erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimiseksi
b) työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suoritta- masta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi
c) korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai rönt- gentutkimuksesta
d) sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättö- mästä tarkastuksesta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteel- lisistä tutkimuksista
e) hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kiireellisyystarve osoitetaan hammaslääkärin todistuksella.
f) syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttamasta työ- kyvyttömyydestä.
5 Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat voidaan sopia tämän työeh- tosopimuksen 4 §:n mukaisesti pääluottamusmiehen kanssa yrityskoh- taisten tarpeiden mukaisesti.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa
1 Jos työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta en- nen synnytystä, maksetaan äitiysloman ajalta palkka 56 päivän ajanjak- solta. Työnantaja on oikeutettu nostamaan vastaavalta ajanjaksolta työn- tekijälle sairausvakuutuslain mukaan tulevan päivärahan.
Työntekijän adoptoidessa alle kouluikäisen lapsen annetaan adoptio- äidille edellisessä kappaleessa olevin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava pal- kallinen vapaa.
Viikon isyysvapaajaksolta (5 työpäivää) työntekijälle maksetaan säännöl- lisen työajan palkka korvauskeskituntiansion mukaan. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.
Lyhyt tilapäinen palkallinen vapaa
1 Työntekijän taloudessa vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle tämän työehtoso- pimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta, kuitenkin enintään neljältä työpäivältä.
2 Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta on lääkärintodistus ja että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä ja että pois- saolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamisesta koskevien määräysten mukainen selvitys.
Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus lapsen huoltajalle, mikäli toisella huoltajalla ei sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan, toisella paikkakunnalla asumisen tms. tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua sairaan lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän momentin mukai- sesti. Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.
Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoituksen vuoksi.
Vaikeasti sairaan lapsen hoito
Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairasvakuutuslain (1224/2004) 10 lu- vun tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallis- tuakseen sanotussa laissa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
Poissaolo ja vuosiloma
Palkalliset poissaolopäivät lapsen sairastumisen johdosta rinnastetaan vuosilomalain (162/2005) tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.
19 § ERINÄISIÄ KORVAUKSIA
1 Kunnallisista tehtävistä aiheutuneen ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja maksaa kunnanvaltuuston tai -hallituksen jäsenenä toimivalle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta aiheutuvasta säännöl- lisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdes- sä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa täydet palkkaedut.
Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajal- le selvityksen kunnan maksamasta korvauksesta ja palkkiosta.
2 Henkilökohtaisten merkkipäivien viettäminen palkallisina vapaapäivinä
Työntekijälle, joka on yrityksen palveluksessa, on oikeus 50- ja 60-vuotis- päivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
3 Kutsunnasta aiheutuneen ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja maksaa työsuhteessa olevalle työntekijälle varusmiespalve- luksen edellyttämän kutsunnan johdosta aiheutuneen ansionmenetyksen.
4 Reserviharjoitusajan palkka
Työnantaja maksaa työsuhteessa olevalle työntekijälle reserviharjoitus- ajalta palkkaa siten, että naimisissa oleva tai muuten huoltovelvollinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja ei- huoltovelvollinen 2/3 niistä. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka re- serviläisinä on kutsuttu väestönsuojelukoulutukseen. Työnantajalla ei ole oikeutta vähentää reserviharjoitusajalta maksettavaa palkkaa lauantaina ja sunnuntaina maksettavan valtion reserviläispalkan osalta.
5 Omaisten kuolemantapaukset
Työnantaja antaa työsuhteessa olevalle työntekijälle oikeuden palkalli- seen vapaapäivään sellaisissa tapauksissa, joissa on kysymys työnteki- jäin vanhempien, puolison tai lasten kuolemantapauksesta.
Vastaava oikeus palkalliseen vapaapäivään annetaan hänelle myös niis- sä tapauksissa, joissa työntekijä joutuu henkilökohtaisesti suorittamaan veljensä, sisarensa tai aviopuolisonsa vanhempien kuolemantapauksesta johtuvat toimenpiteet.
6 Korvausten määrä ja korvausten saajat
Kohdissa 1–5 mainitut korvaukset suoritetaan korvauskeskituntiansion mukaan.
Työntekijällä on oikeus osallistua työmaallaan järjestettävään harjannos- tajaistilaisuuteen säännöllisenä työaikana. Harjannostajaistilaisuuden palkka on asianomaisen työntekijän perustuntipalkka.
20 § TYÖTURVALLISUUS
Työnantajan tulee järjestää työt siten, että työssä noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa työturvallisuuslakia (738/2002), lakia työsuojelun val- vonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) ja näiden nojalla annettuja asetuksia ja määräyksiä, kuten valtioneuvoston asetusta rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) sekä SFS 6002 -sähkötyötur- vallisuusstandardia.
Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ja työntekijöiden terveyden suojaamiseksi on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Sähkölaitteiston ja sen osan jännitteettömäksi tekemisestä sekä sähkö- alan töistä ovat tarkemmat määräykset sähköturvallisuuslaissa (410/1996) ja sen nojalla annetuissa määräyksissä ja päätöksissä.
Työryhmän edustajan osallistuessa työnantajan kanssa sovitulla tavalla työkohteessa järjestettävään työsuojelukierrokseen hänelle maksetaan tähän käytetyltä ajalta korvauskeskituntiansion mukainen palkka.
Tapaturmien välttämiseksi ei työntekijä ainoastaan ole oikeutettu, vaan hän on myös velvollinen vaatimaan, että ryhdytään kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin turvallisuuden aikaansaamiseksi.
Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jossa tarpeellisiin turvallisuustoimenpi- teisiin ei ole ryhdytty, ei ole pidettävä työstä kieltäytymisenä.
Liikenneväylillä tms. paikoissa työskenneltäessä, missä liikenne aiheut- taa tapaturman vaaraa, on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vaaran välttämiseksi. Työntekijän pyynnöstä työnantajan on huolehdittava varti- oinnista. Xxxxxxx ei saa poistua vartiointipaikalta ennen työn päättymistä.
Kemikaaleja tai liuottimia käytettäessä noudatetaan valmistajan ilmoitta- mia suojeluohjeita.
21 § LÄHETETYT TYÖNTEKIJÄT
Jos työsuhteeseen sovelletaan lakia lähetetyistä työntekijöistä (1146/ 1999), sovelletaan työntekijän Suomessa tekemään työhön tämän työ- ehtosopimuksen määräyksiä seuraavin poikkeuksin.
1 Lähetetyn työntekijän palkkaryhmä määritellään ensimmäisen kuuden kuukauden ajaksi vähintään palkkaryhmään kaksi. Tämän ajan kulues-
2 Lähetetyn työntekijän työajan lyhennysvapaa, vuosilomapalkka ja loma- raha tulee maksaa jokaisen säännöllisen työajan palkanmaksun yhtey- dessä eritellyn laskelman mukaan. Säännölliseksi työajaksi katsotaan myös ne tunnit, joilta työnantaja lain tai tämän työehtosopimuksen mu- kaan maksaa palkkaa tai ansionmenetyksen korvausta.
3 Työajan lyhennysvapaan korvaus on 6,3 % sekä vuosilomapalkka ja lo- maraha yhteensä 18,5 % maksettavaksi erääntyneen työssäoloajan pal- kan ja ansionmenetyksen korvausten määrästä. Mainittujen erien (6,3 % ja 18,5 %) tulee näkyä erillisinä lähetetylle työntekijälle annettavassa palkkaerittelyssä. Tämän lisäksi lähetetyn työntekijän vuosiloman, vuo- silomapalkan ja lomakorvauksen määräytymisen osalta on sovellettava vähintään vuosilomalain (162/2005) 5–19 § säännöksiä.
4 Tämän työehtosopimuksen tarkoittaman työnantajan ja lähetetyn työnte- kijän työnantajan väliseen alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koske- vaan sopimukseen tulee sisällyttää seuraavat, kohdissa 4.1–4.3 mainitut sopimusehdot:
4.1 Alihankkija tai vuokratyövoimaa luovuttava yritys sitoutuu soveltamaan tämän työehtosopimuksen 1 § tarkoittamissa töissä tämän työehtosopi- muksen määräyksiä, ellei kyseisen yrityksen järjestäytymisestä tai lain- säädännöstä muuta johdu;
4.2 Aliurakoitsija tai vuokratyövoimaa luovuttava yritys sekä heidän työnteki- jänsä ovat Sähköalojen ammattiliiton esittämästä vaatimuksesta velvolli- sia luovuttamaan Sähköalojen ammattiliiton edustajalle seuraavat työnte- kijän tekemää työtä koskevat asiakirjat;
a) kopio kunkin työntekijän yksilöivästä henkilökortista
b) työntekijän vahvistamat työtuntitiedot
c) työntekijälle maksettua palkkaa ja muita työehtosopimuksen mukaan maksettavia eriä koskevat tiedot
d) palkan ja edellä mainittujen muiden suoritteiden maksua koskevat maksutositteet; ja
4.3 Aliurakoitsija tai vuokratyövoimaa luovuttava yritys käyttää vain sellaisia työntekijöitä, jotka ovat antaneet ennen Suomessa tapahtuneen työsken- telynsä alkamista kirjallisesti suostumuksensa kohdassa 4.2 mainittujen tietojen luovuttamiseen.
22 § TYÖVÄLINEET JA SUOJAVAATETUS
1 Työnantaja on velvollinen pitämään korvauksetta käytettävissä kunkin työn edellyttämät kunnolliset, ajanmukaiset ja turvalliset työvälineet.