00510 HELSINKI
Telia Finland Oyj Xxxxxxxxxxxxxx 00
00510 HELSINKI
Päätös Telian vakiosopimusehdon kohtuullisuudesta
Yritys jota päätös koskee
Telia Finland Oyj (Y-tunnus 1475607-9, jäljempänä myös Telia)
Asia Telia Finland Oyj:n vakiosopimusehdon kohtuullisuus - 50 euron maksun periminen ennen numeronsiirron toteutumista
Liikenne- ja viestintäviraston päätös
Telia Finland Oyj on rikkonut sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 107 §:n 1 momenttia, kun se on edellyttänyt kuluttajilta 50 euron maksua niissä tilanteissa, joissa kuluttaja peruuttaa määräaikaiseen sopimukseen perustuvan numeronsiirron ennen numeronsiirron toteutumista. Ehto on lain 107
§:n tarkoittamalla tavalla kuluttajan kannalta kohtuuton.
Liikenne- ja viestintävirasto velvoittaa Teliaa korjaamaan menettelyään ja luopu- maan maksujen perimisestä kuluttajilta tilanteissa, joissa asiakas peruuttaa nume- ronsiirron ennen sen toteuttamista.
Asian käsittely Liikenne- ja viestintävirastossa
Asian vireilletulo ja Liikenne- ja viestintäviraston selvityspyynnöt
Liikenne- ja viestintäviraston (jäljempänä myös virasto) tietoon tuotiin alkukesästä 2019 Telian perimää uutta maksua koskeva menettely. Telian nettisivuilta löyty- vässä hinnastossa1 kohdassa "Muita maksuja" ilmoitetaan määräaikaisen sopimuk- sen irtisanomismaksun suuruudeksi 50 euroa. Viraston saamien tietojen mukaan kyseinen maksu veloitetaan kuluttajilta niissä tapauksissa, joissa kuluttaja peruut- taa numeronsiirron ennen sen toteutumista.
Elisa Oyj teki Telian menettelytavasta toimenpidepyynnön Liikenne- ja viestintävi- rastolle 12.6.2019. DNA Oyj teki samasta asiasta toimenpidepyynnön virastolle 29.8.2019.
Liikenne- ja viestintävirasto pyysi 19.6.2019 lähetetyllä selvityspyynnöllä Telian näkemystä edellä mainitun toimintatavan ja sähköisen viestinnän palveluista anne- tun lain (jäljempänä myös viestintäpalvelulaki) 118 §:n suhteesta.
Liikenne- ja viestintävirasto pyysi lisäksi 27.8.2019 lähetetyllä selvityspyynnöllä Teliaa vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
1 Telian kuluttajahinnastot: xxxxx://xxx.xxxxx.xx/xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxx?xxx- cmp=footer-hinnastot
1) Peritäänkö asiakkaalta aina 50 euron määräaikaisen sopimuksen irtisano- mismaksu tilanteessa, jossa asiakas peruu numeronsiirron ennen sen toteu- tumista?
2) Aiheutuuko asiakkaalle tilanteessa muita kuluja?
3) Miten irtisanomismaksusta kerrotaan asiakkaalle myyntitilanteessa?
4) Mistä lähtien mahdollinen menettely on ollut Telialla käytössä?
5) Onko Telia saanut asiakaspalautteita sakkomaksuun liittyen, millaisia ne ovat olleet?
6) Mistä ajankohdasta lähtien Telia katsoo sopimuksen astuvan voimaan ja ku- luttajan/vastaanottavan operaattorin sopimukseen liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien alkavan?
7) Millaisia asiakas- ja markkinavaikutuksia Telia näkee menettelyllään olevan, miten menettely suhtautuu viestintäpalvelulain 1 §:n tavoitteiden toteutu- miseen?
Telialta pyydettiin myös perusteluja sille, miksi Telia on aiemmassa selvityksessään katsonut, että 50 euron irtisanomismaksu on kohtuullinen sopimusehto tilanteessa, jossa numeronsiirto ei ole vielä toteutunut. Telialta pyydettiin myös arviota siitä, kuinka monessa tilanteessa (esim. prosentuaalisesti) sakkomaksu on johtanut sii- hen, että asiakas on peruuttanut määräaikaisen sopimuksen irtisanomisen.
Telia Finland Oyj:n selvitys
Telia toimitti pyydetyt selvitykset 9.8.2019 ja 4.9.2019. 9.8.2019 toimittamassaan selvityksessä Telia toteaa, että viestintäpalvelulain 118 §, otsikkonsa ja sisältönsä mukaisesti, sääntelee selkeästi vain tilanteita, joissa palvelun toimitus on viivästy- nyt muusta kuin tilaajasta tai käyttäjästä johtuvista seikoista, eli käytännössä te- leyrityksestä johtuvista. Tällaisessa tilanteessa tilaajan maksuvelvollisuus alkaisi vasta kun palvelu on käytettävissä.
Liikenne- ja viestintäviraston selvityspyynnössä kuvattuun tilanteeseen ei siten Te- lian näkemyksen mukaan voida soveltaa viestintäpalvelulain 118 §:ä, koska asiak- kaan perumassa numeronsiirrossa ei ole kyse teleyrityksestä johtuvasta viestintä- palvelun toimituksen viivästymisestä. Telia katsoo siten toimintatapansa olevan viestintäpalvelulain mukaista.
4.9.2019 toimittamassaan selvityksessä Telia toteaa, että kyseessä ei ole selvitys- pyynnössä mainitulla tavalla numeronsiirron peruuttaminen ja sakkomaksu, vaan määräaikaisen sopimuksen peruuttaminen ja hinnaston mukainen määräaikaisen sopimuksen irtisanomismaksu. Telian mukaan asiakkaalla on aina valittavissaan sekä toistaiseksi voimassa oleva sopimus että määräaikainen sopimus. Yleisten so- pimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti määräaikainen sopimus sitoo molem- pia osapuolia, ja velvoitteet astuvat voimaan sopimuksen allekirjoitushetkellä.
[
]
Telia kertoo, että samalla kun asiakkaan kanssa käydään sopimus kaupan yhtey- dessä läpi, käydään läpi myös määräaikaisen sopimuksen ehdot, eli myös irtisano- mismaksu. Asiakkaalla on myös mahdollisuus tutustua määräaikaisen sopimuksen palvelukuvaukseen, jossa on selkeä maininta sopimuksen irtisanomismaksusta. Te- lian käyttämät sopimusehdot ovat myös tutustuttavissa Telian online-sivuilla.
Telian mukaan sopimuksen määräaikaisuus käydään läpi ensimmäisen kerran esi- teltäessä palvelua asiakkaalle. Tässä yhteydessä käydään läpi myös määräaikai- suuden kesto ja kuukausihinta. Lisäksi sopimuksen määräaikaisuus alleviivataan tai korostetaan myyntipisteellä asiakkaalle jäävään sopimuskappaleeseen. Määräaikai- suuden kertomisesta on annettu kirjallinen ohjeistus myyjille, ja myyjien velvolli- suutena on lisäksi merkitä Telian sisäisiin järjestelmiin, että keskustelu sopimuksen määräaikaisuudesta on asiakkaan kanssa käyty.
Telia kertoo tehneensä pistotarkastuksia järjestelmiinsä tarkistaakseen, noudatta- vatko myyjät vaatimusta merkitä määräaikaisuudesta käyty keskustelu järjestel- miin. Telian tekemien pistotarkastusten mukaan ohjeistusta noudatetaan erinomai- sen hyvin.
Telia kertoo saaneensa asiakaspalautteita melko vähän. Telian mukaan myynnin laatua tarkkaillaan jatkuvasti muun muassa auditoimalla tiimiä, joka käsittelee määräaikaisten sopimusten perumisia. [
]
Telia toteaa, että sopimus astuu voimaan siitä hetkestä alkaen, kun asiakas allekir- joittaa sopimuksen numeronsiirrosta vastaanottavan operaattorin kanssa kuten nu- meronsiirrettävyyden kaikissa muissakin prosesseissa. Myös hallituksen esityk- sessä (HE 144/2011 vp) todetaan, että asiakkaasta tulee vastaanottavan operaat- torin asiakas numeronsiirtopyynnön hetkellä ja liittymää vaihtavien asiakkaiden osalta ratkaiseva on numeronsiirron hetki. Xxxxxxx ei ole säännöksessä tarkoite- tulla tavalla luovuttavan operaattorin oma asiakas enää numeronsiirtopyynnön te- kemisen jälkeen. Telian mukaan hallituksen esitykseen otetulla kirjauksella tarkoi- tetaan tässä tilanteessa hetkeä, jolloin sopimus allekirjoitetaan ja uusi asiakkuus on tosiasiallisesti alkanut. Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti määräaikainen sopimus sitoo molempia osapuolia, ja velvoitteet astuvat voimaan sopimuksen allekirjoitushetkellä.
Telia ei katso, että menettelyllä on sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 1
§:n tavoitteiden toteutumisen vastaisia vaikutuksia. Toistaiseksi voimassaolevat ja määräaikaiset sopimukset ovat yhtä helposti ja kohtuullisin ehdoin kuluttajien saa- tavilla koko maassa. Valtaosa kuluttajista valitsee edelleen toistaiseksi voimassa- olevan sopimuksen.
Telian mukaan määräaikaiseen sopimukseen liittyy useimmissa tapauksissa kus- tannuksia, jotka realisoituvat sopimuksentekohetkellä. Kustannus voi olla esimer- kiksi suora euromääräinen alennus päätelaitteesta tai TV-sisältöön liittyvä etu. Täl- laisia etuja ei ole taloudellisesti kannattavaa myöntää asiakkaalle ilman määräai- kaista sopimusta. Samoista liittymäpaketeista on aina saatavilla myös vaihtoehto ilman määräaikaista sopimusta. Asiakas valitsee itse vaihtoehdon määräaikaisen ja toistaiseksi voimassaolevan välillä.
Telia ei kannata numeronsiirron ajastamista pitkälle tulevaisuuteen. Suurin osa nu- meronsiirroista tapahtuu 14 vuorokauden sisällä allekirjoittamisesta ja Telia kan- nattaa maksimissaan kolmen kuukauden siirtoaikaa sellaisissa tilanteissa, kun asia- kas sitä erikseen toivoo.
Kuuleminen päätösluonnoksesta
Liikenne- ja viestintävirasto varasi Telialle, DNA Oyj:lle, Elisa Oyj:lle ja Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tilaisuuden lausua 21.10.2019 päivätystä päätösluonnoksesta. DNA, Elisalla tai Kilpailu- ja kuluttajavirastolla ei ollut lausuttavaa päätösluonnok- seen.
Telia on antanut 8.11.2019 lausunnon päätösluonnoksesta. Liikenne- ja viestintävi- rasto on täydentänyt päätöstään Telian lausunnon johdosta.
Päätöksen perustelut
Asiaa koskevat säännökset
Laki sähköisen viestinnän palveluista
Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 1 §:n mukaan lain ta- voitteena on edistää sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä var- mistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja on kohtuullisin ehdoin jokaisen saatavilla koko maassa. Lain tavoitteena on lisäksi turvata radiotaajuuksien teho- kas ja häiriötön käyttö sekä edistää kilpailua ja varmistaa, että viestintäverkot ja - palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvalli- sia sekä hinnaltaan edullisia. Lain tavoitteena on myös turvata sähköisen viestin- nän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen.
Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 107 §:n 1 momentin mukaan teleyri- tyksen on laadittava kuluttajan kanssa tehtäviä viestintäpalvelusopimuksia varten vakiosopimusehdot ja käytettävä niitä tehdessään sopimuksia kuluttajan kanssa.
Sopimuksissa ei saa olla kuluttajan kannalta kohtuuttomia ehtoja tai rajoituksia. Sopimusehdot on laadittava selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä.
Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 303 §:n 1 momentin mukaan (laissa 1003/2018) Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä on valvoa tämän lain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja päätösten noudattamista, jollei tässä laissa muuta säädetä.
Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 313 §:n 1 momentin mukaan (laissa 1003/2018) Liikenne- ja viestintävirasto voi ottaa asian tutkittavakseen asianosai- sen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.
Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 330 §:n 1 momentin mukaan (laissa 1003/2018) Liikenne- ja viestintävirasto, tietosuojavaltuutettu ja kunnan raken- nusvalvontaviranomainen voivat tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan antaa huomautuksen sille, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettuja säännöksiä,
määräyksiä, päätöksiä ja lupaehtoja sekä velvoittaa tämän korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä kohtuullisessa määräajassa.
Asian oikeudellinen arviointi
Telian menettelytapa
Telia on ottanut kuluvana vuonna käyttöön menettelytavan, jossa asiakkaalta peri- tään myymälässä myydyn määräaikaisen puhelinliittymäsopimuksen peruuttami- sesta maksu. Telian nettisivuilta löytyvässä hinnastossa kohdassa "Muita maksuja" ilmoitetaan määräaikaisen sopimuksen "irtisanomismaksun" suuruudeksi 50 euroa. Telia perii maksun asiakkailtaan niissä tilanteissa, joissa asiakas peruu määräaikai- sen sopimuksen ja numeronsiirron ennen sen toteutumista. Tapauksissa on kyse niin sanotuista win back -tilanteista, joissa luovuttava operaattori on ottanut yh- teyttä asiakkaisiin ja tehnyt näille oman tarjouksensa. Kun asiakkaat haluavat pe- ruuttaa Telian kanssa tekemänsä määräaikaisen sopimuksen, he joutuvat maksa- maan peruuttamisesta 50 euron "irtisanomismaksun".
Telian menettelytapa poikkeaa täysin telealalla vakiintuneesta toimintamallista, jota sovelletaan tilaajan vaihtaessa palvelun tarjoajaa. Telia on ainoa operaattori, joka toimii kuvatulla tavalla numeronsiirtotilanteessa.
Asiaan liittyvä säädäntö
Liikenne- ja viestintävirasto valvoo viestintäpalvelusopimusten sopimusehtojen yleistä kohtuullisuutta ja viraston velvollisuutena on varmistaa, että kuluttajien kanssa tehtyihin sopimuksiin ei sisälly kohtuuttomia ehtoja; viraston toimivalta on tältä osin rinnakkainen kuluttaja-asiamiehen kanssa. Asiassa on arvioitavana kysy- mys siitä, onko Telian käyttämä sopimusehto 50 euron maksun perimisestä asiak- kaalta ennen numeronsiirron toteutumista kuluttajan kannalta kohtuuton ja siten viestintäpalvelulain 107.1 §:n vastainen.
Viestintäpalvelulain 107 § vastaa pääosin kumotun viestintämarkkinalain 66 §:ä. Viestintämarkkinalakiin otetulla, sopimusehdon kohtuuttomuutta koskevalla kiel- lolla (laki viestintämarkkinalain muuttamisesta 759/2006) pyrittiin parantamaan kuluttajan asemaa viestintäpalvelun käyttöä koskevan sopimuksen osapuolena. Viestintämarkkinalain 7 luvun yleinen lakiviittaus kuluttajansuojalakiin ei saadun selvityksen valossa ollut riittävä keino takaamaan kuluttajansuojaoikeuden yleisten periaatteiden noudattamista (HE 231/2005 vp).
Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan määräaikainen sopimus on voimassa sovitun ajan, eikä sopimusta voida irtisanoa ennen kuin sopimuskausi on päättynyt. Osapuolilla ei siis lähtökohtaisesti ole määräaikaisen sopimuksen irtisa- nomisoikeutta, vaan luottamusta järjestelyn pysyvyyteen suojataan. Lainsäädän- nössä on kuitenkin poikkeustapauksia, jotka oikeuttavat määräajaksi tehdyn sopi- muksen irtisanomiseen. Määräaikainen sopimus on irtisanottavissa viestintäpalve- lulain 116.5 §:ssä säädetyissä erityistapauksissa, eli kuluttaja voi vedota niin sa- nottuun sosiaaliseen suoritusesteeseen tai siihen, että sopimuksen pitäminen voi- massa on kohtuutonta jonkin erityisen syyn takia. Tällöin teleyritys ei saa periä ku- luttajalta viestintäpalvelusopimuksen käyttämättä jäävään sopimusaikaan kohdis- tuvia maksuja.
Vaikka määräaikainen sopimus solmitaan nimensä mukaisesti määräajaksi, voi ti- laaja halutessaan kuitenkin siirtää viestintäpalvelulain 102.1 §:n mukaisesti puhe- linnumeronsa toiselle teleyritykselle kesken määräaikaisen sopimuskauden ja vaih-
taa palvelun tarjoajaa. Määräaikaisen sopimuksen luonteesta johtuen asiakas jou- tuu kuitenkin maksamaan luovuttavalle operaattorille sopimukseen liittyvät kuu- kausimaksut sopimuskauden loppuun asti.
Telia katsoo selvityksessään, ettei se peri sakkomaksuja, vaan kyseessä on hinnas- ton mukainen määräaikaisen sopimuksen irtisanomismaksu. Todettakoon, että koska määräaikainen sopimus ei ole irtisanottavissa muutoin kuin viestintäpalvelu- laissa säädetyissä erityistapauksissa, on Telian hinnastossaan käyttämä "irtisano- mismaksu"-termi harhaanjohtava; kyse on pikemminkin määräaikaisen sopimuk- sen peruutus- tai sakkomaksusta.
Viestintäpalvelulain ohella viestintäpalveluita koskevaan sopimussuhteeseen sovel- letaan kuluttajansuojalakia (38/1978). Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana.
Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan sopimusehdon kohtuuttomuutta arvioi- taessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei lain 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.
Sopimusehdon kohtuuttomuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös kulut- tajasopimusten kohtuuttomia sopimusehtoja koskeva direktiivi (neuvoston direk- tiivi kuluttajasopimusten kohtuuttomista sopimusehdoista, 93/13/ETY), joka on pantu täytäntöön kuluttajansuojalain 3 ja 4 luvun säännöksillä.
Vakiosopimusehtoa pidetään kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun direktiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti kohtuuttomana, jos se hyvän tavan vas- taisesti aiheuttaa kuluttajan vahingoksi huomattavan epätasapainon osapuolten sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien välille. Sopimusehdon koh- tuuttomuutta arvioidaan direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaan ottaen huomioon sopimuksen kohteena olevien palvelujen luonne ja viitaten sopimuksentekohetkellä kaikkiin sopimuksen tekoon liittyviin olosuhteisiin sekä kaikkiin muihin sopimuksen ehtoihin.
Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun direktiivin liitteessä on oh- jeellinen luettelo niistä ehdoista, joita voidaan pitää kohtuuttomina. Liitteessä koh- tuuttomana ehtona mainitaan muun muassa suhteettoman suuren korvauksen vaatiminen kuluttajalta, joka ei täytä velvollisuuksiaan ja kuluttajan sitominen pe- ruuttamattomasti ehtoihin, joihin hänellä ei ollut mitään tosiasiallista mahdolli- suutta tutustua ennen sopimuksen tekemistä.
Asiakaspalautteet
Kilpailu- ja kuluttajavirastolta saadun tiedon mukaan kuluttaja-asiamiehelle ja ku- luttajaneuvontaan on tullut kevään ja kesän aikana useita yhteydenottoja liittyen Telian perimään 50 euron maksuun. Myös Elisa Oyj ja DNA Oyj ilmoittavat saa- neensa runsaasti asiakaspalautteita liittyen Telian käyttöönottamaan menettelyta- paan. Yhteydenottojen perusteella voidaan todeta, että asiakkaat ovat kokeneet maksun perimisen kohtuuttomaksi; maksun periminen on tullut asiakkaille yllätyk- senä liittymäsopimuksen solmimisen jälkeen ja maksun suuruus on koettu kohtuut- tomaksi.
Elisa Oyj ja DNA Oyj eivät peri maksuja määräaikaisen sopimuksen peruuttami- sesta ennen numeronsiirron toteutumista, eikä telealalla ole aiemmin tällaista me-
nettelyä käytetty; viestintäpalvelujen luonteeseen ei ole kuulunut peruutusmaksu- jen periminen. Telian menettelytapa on siis uusi ja poikkeuksellinen, ja se on ai- heuttanut hämmennystä sekä kuluttajien että muiden operaattoreiden keskuu- dessa.
Sopimukseen liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien voimassaolo
Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti määräaikainen sopimus si- too molempia osapuolia sopimuksen allekirjoitushetkestä. Käsillä olevassa nume- ronsiirtotilanteessa sopimukseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet ovat kuitenkin tosiallisesti voimassa vasta siitä lähtien, kun numeronsiirto on toteutunut ja uusi liittymä on asiakkaan käytettävissä. Asiakas on ennen numeronsiirron toteutumista siirtymävaiheessa operaattorilta toiselle. Tällaisessa siirtymävaiheessa sopimus- suhteeseen perustuvat oikeudet ja velvollisuudet ovat implisiittisiä, koska asiakas ei ole vielä saanut vastaanottavalta operaattorilta käyttöönsä uutta palvelua. Telia johtaa maksuvaateensa sopimuksesta, joka toteutuu aidosti vasta myöhemmin; asiakas- ja sopimussuhde voi toteutua faktisesti jopa vasta kaukana tulevaisuu- dessa niissä tapauksissa, joissa numeronsiirto ajastetaan. Tällä hetkellä numeron- siirron ajastuksen enimmäiskestosta ei ole säädetty ja siirto voidaan toteuttaa ti- laajan pyytämänä ajankohtana.2
Viestintäpalvelulain 118.2 §:n mukaan tilaaja on velvollinen maksamaan viestintä- palvelusopimukseen perustuvat maksut vasta siitä lukien, kun yhteys on tilaajan käytettävissä. Sopimusoikeuden yleisestä suoritusten samanaikaisuuden periaat- teesta johtuen tilaajan ei yleensäkään tarvitse maksaa sellaisesta palvelusta, jota hän ei ole saanut. Tämä oikeus on tilaajalla siitä riippumatta, mistä syystä palvelu on jäänyt toimittamatta. Viestintäpalvelulain 118.2 §:ä ei voida soveltaa käsillä olevaan tapaukseen, koska kyse ei ole teleyrityksestä johtuvasta viestintäpalvelun toimituksen viivästymisestä. Kyseisestä lainkohdasta ja samalla edellä mainitusta yleisestä sopimusoikeudellisesta periaatteesta saadaan kuitenkin tukea sille, että lainsäätäjän ilmeisenä tarkoituksena on ollut, ettei tilaajalta peritä mitään maksuja ennen kuin liittymä on tosiasiallisesti tilaajan käytettävissä. Tilanteessa, jossa asia- kas peruuttaa numeronsiirron ennen sen voimaantuloa, liittymä ei ole vielä tilaajan käytössä.
Telia esittää toimittamassaan selvityksessä viitaten hallituksen esitykseen (HE 144/2011 vp), että asiakkaasta tulee vastaanottavan operaattorin asiakas nume- ronsiirtopyynnön hetkellä ja liittymää vaihtavien asiakkaiden osalta ratkaiseva on numeronsiirron hetki. Xxxxxxx ei ole säännöksessä tarkoitetulla tavalla luovuttavan operaattorin oma asiakas enää numeronsiirtopyynnön tekemisen jälkeen. Telian edellä viittaamassa hallituksen esityksen perustekstissä perustellaan puhelinmark- kinointikieltoa (nykyisen viestintäpalvelulain 201 §). Kielto ei estä teleyritysten pu- helinmarkkinointia omille matkapuhelinasiakkailleen. Puhelinmarkkinoinnin kan- nalta luovuttavan operaattorin asiakkuuden katsotaan siis päättyvän siihen, kun numeronsiirtopyyntö on tehty. Säännöksellä on tavoiteltu kuluttajien aseman pa- rantamista ja ratkaisua puhelinmarkkinointiin liittyviin ongelmiin; säännöksestä ei voida tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä sopimussuhteeseen perustuvien oikeuksien ja velvollisuuksien voimassaolosta.
Mikäli sopimus astuisi voimaan Telian esittämällä tavalla siitä hetkestä alkaen, kun asiakas allekirjoittaa sopimuksen, Telia ei kuitenkaan peri kuluttajalta viestintäpal- velusopimuksen käyttämättä jäävään sopimusaikaan kohdistuvia maksuja, vaan tyytyy 50 euron peruutusmaksuun. Jos sopimukseen liittyvät kaikki oikeudet ja velvollisuudet olisivat voimassa heti allekirjoitushetkestä lukien, voidaan esittää,
2 Määräys puhelinnumeron siirrettävyydestä (46J/2016 M) 10.1 §: xxxxx://xxx.xxx- xxx.xx/xxxx/xxxxxx/00000/X_00_X_0000.xxx
että myös sopimuskausi alkaisi allekirjoitushetkestä, ja ajastettu numeronsiirto ly- hentäisi vastaavasti tosiasiallista sopimuskautta. Telian väite määräaikaisen sopi- muksen voimassaolosta ei siis ole lainkaan johdonmukainen. Numeronsiirtotilanne on telealan erityinen proseduuri ja asiakas allekirjoittaakin tietynlaisen esisopimuk- sen, joka numeronsiirron toteutuessa muuttuu lopulliseksi sopimukseksi.
Epätasapaino osapuolten sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien välillä
Sopimusehdoissa kuluttajan oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava tasapainossa myyjän oikeuksien ja velvollisuuksien kanssa. Sopimusehto voi olla kohtuuton, jos se suosii yritystä siinä määrin, että osapuolten oikeudet ja velvollisuudet ovat epä- tasapainossa. Tällainen epätasapaino vallitsee osapuolten välillä, mikäli yritys vaa- tii suhteettoman suuren korvauksen kuluttajalta, joka ei täytä sopimusvelvoittei- taan.3
Kuluttajille sopimusvelvoitteiden laiminlyönnistä aiheutuvien seuraamusten on ol- tava oikeasuhtaisia, eli perusteltuja kuluttajan velvoitteen tärkeyden ja laiminlyön- nin vakavuuden mukaan, jotta ne eivät aiheuta huomattavaa epätasapainoa kulut- tajan vahingoksi.
[
]
Telian menettelytapa ja sen asiakkaille tarjoamat vaihtoehdot aiheuttavat sen, että asiakas käynnistää numeronsiirron todennäköisesti uudelleen, koska haluaa välttyä ylimääräisiltä kuluilta. Sopimukseen nähden suhteettoman suurella 50 euron pe- ruutusmaksulla kuluttaja pakotetaan valitsemaan Telian liittymä, vaikka asiakas- ja sopimussuhde Teliaan ei ole tosiallisesti alkanut, koska numeronsiirtoa ei ole vielä toteutettu. Kuluttajalla on valittavissa vain Telian tarjoamat vaihtoehdot, joten ku- luttajan käytettävissä olevat menettelytavat ovat vähäiset. Sopimussuhteessa val- litsee selkeä epäsuhta kuluttajan ja Telian oikeuksien ja velvollisuuksien välillä.
Sopimusosapuolten väliseen epätasapainoon ei vaikuta se, että asiakas saa käyt- töönsä sakkomaksua vastaavan laite- ja/tai sisältöedun heti, eikä vasta numeron- siirron toteuduttua. Telia on itse valinnut sellaisen liiketoimintamallin, jossa se tar- joaa kuluttajille määräaikaisen liittymäsopimuksen lisänä laite- ja/tai sisältöetuja ja edut annetaan asiakkaan käyttöön ennen kuin numeronsiirto on toteutunut. Telia päättää asiakkaalle tarjotuista lisäeduista ja niiden alkamisajankohdasta. Telia perii asiakkaaltaan peruutusmaksun myös siinä tapauksessa, että asiakas ei ole halun- nut tai ottanut käyttöönsä mitään lisäetuja. Asiakkaan lisäeduista saamaa hyötyä ei edellä lausuttu huomioon ottaen voida laskea numeronsiirron peruuttamisesta Telialle aiheutuneisiin kuluihin.
Telian menettelyä ei tee hyväksyttäväksi se, että jotkut teleyritykset veloittavat sopimussakkoa tai sopimukseen perustuvia maksuja sopimuskauden loppuun saakka silloin, kun asiakas irtisanoo määräaikaisen sopimuksen ennen sopimuskau- den päättymistä. Maksuja ei kuitenkaan peritä tilanteissa, joissa kuluttaja peruut- taa numeronsiirron ennen sen toteuttamista. Telian toimintamalli ei siten tältä osin ole mitenkään verrattavissa muiden teleyritysten menettelyyn.
3Aihetta on käsitelty myös oikeuskirjallisuudessa (MAO:372/13), ks. Kuluttajansuojaoikeus, s. 203, kappale 4.2.6.
Mikäli Telian menettelytapa yleistyisi telealalla, tilanne johtaisi helposti siihen, että kuluttaja joutuisi tahtomattaan sidotuksi useampaan määräaikaiseen liittymäsopi- mukseen. Tällaista tilannetta voitaisiin pitää kuluttajan kannalta erittäin kohtuutto- mana.
Johtopäätökset
Telian menettelyn voidaan katsoa olevan vastoin sopimusoikeuden yleistä suoritus- ten samanaikaisuuden periaatetta, koska kuluttaja joutuu maksamaan palvelusta, jota hän ei ole lainkaan saanut. Telian noudattama menettely suosii Teliaa siinä määrin, että Telian ja kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet ovat epätasapainossa. Telian perimää 50 euron peruutusmaksua voidaan pitää kohtuuttoman suurena maksuna ottaen huomioon sen, että sopimusehto on johdettu tosiasiallisesti toteu- tumattomasta määräaikaisesta sopimuksesta, josta Telialle tässä vaiheessa aiheu- tuneet kulut ja liittymäsopimuksessa sovittu kuukausihinta ovat todennäköisesti huomattavasti alhaisempia. Sopimusehto ei ole perusteltu, eikä siis oikeasuhtainen kuluttajan velvoitteen tärkeyden ja laiminlyönnin vakavuuden mukaan. Liikenne- ja viestintävirasto katsoo, että sopimusehdon tarkoituksena on lähinnä estää teleyri- tysten välistä kilpailua. Telian käyttämä sopimusehto aiheuttaa merkittävää epäta- sapainoa kuluttajan ja markkinoiden toimivuuden vahingoksi.
[
]
Telia on sopimusehdollaan määrännyt kuluttajille ylimääräisen velvoitteen, jota muut operaattorit eivät sopimusehdoissaan käytä. Viestintäpalvelulain tavoitteena on lain 1 §:n mukaan muun muassa edistää kilpailua. Puhelinnumeron siirrettävyy- den toteutuminen vuonna 2003 on merkittävästi lisännyt teleyritysten välistä kil- pailua matkaviestinpalveluiden markkinoilla. Telian menettelytapa on selkeästi kil- pailun este; se estää kuluttajaa valitsemasta luovuttavan operaattorin kilpailevaa tarjousta ja vaikuttaa yksittäisen kuluttajan taloudellisen aseman lisäksi myös markkinoiden yleiseen toimivuuteen haitaten ja vääristäen operaattorien välistä kilpailua.
Edellä mainituilla perusteilla Liikenne- ja viestintävirasto katsoo, että Telian käyt- tämä sopimusehto, jonka perusteella asiakkaalta peritään määräaikaisen puhelin- liittymäsopimuksen peruuttamisesta 50 euron maksu ennen numeronsiirron toteu- tumista, on kuluttajan kannalta kohtuuton. Liikenne- ja viestintävirasto katsoo, että viraston asettama velvoite on tarpeen kuluttajan suojaamiseksi.
Telia on päätösluonnoksesta antamassaan lausunnossa ilmoittanut toistaiseksi luo- puneensa maksun perimisestä. Telia kuitenkin toteaa olevansa eri mieltä viraston päätöksestä ja sen perusteluista. Liikenne- ja viestintävirasto katsoo sen vuoksi päätöksen antamisen asiassa välttämättömäksi.
Sovelletut lainkohdat
Laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014) 107 § 1 mom., 303 § 1 mom.,
330 § 1 mom. ja 332 § 1 mom.
Päätöksen voimaantulo
Päätös on voimassa tiedoksisaannista lukien. Päätöstä on noudatettava muutok- senhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta siten kuin hal- lintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Lain 6 §:n mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
Salassapito
Päätös sisältää viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24
§:n 1 momentin 20 kohdan perusteella salassa pidettäväksi katsottavaa tietoa. Sa- lassa pidettävät kohdat on merkitty päätökseen hakasulkein [].
Päätöstä koskevat tiedustelut
Xxxxx Xxxxx Apulaisjohtaja
Xxxx Xxxxxxx Lakimies
Liitteet | Valitusosoitus |
Jakelu | DNA Oyj Elisa Oyj Kilpailu- ja kuluttajavirasto |
Tiedoksi | Liikenne- ja viestintäministeriö |