Aito HSO ry

Aito HSO ry

Työsuhteen ehdot 1.4.2020–30.4.2022

Akavan Erityisalat AE ry ja Xxxx HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista Xxxx HSO ry:n jäsenille. Suositus koskee yksityisellä sektorilla toimivien yritysten, järjestöjen, yhdistysten, säätiöiden ja muiden yhteisöjen palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteen ehtoja.

Suosituksessa olevat työsuhteen ehdot perustuvat joko pakottavaan lainsäädäntöön kuten työsopimus-, työaika- ja vuosilomalakiin tai työmarkkinakäytäntöön.

Suositus on annettu ajalle 1.4.2020–30.4.2022. Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2020.

AKAVAN ERITYISALAT AE RY

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

toiminnanjohtaja lakimies

XXXX XXX XX

Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxx

puheenjohtaja toiminnanjohtaja

Työsuhteen ehdot

I Yleiset määräykset

1 § Soveltamisala

Tätä suositusta sovelletaan yksityi- sellä sektorilla toimivien yritysten, järjestöjen, yhdistysten, säätiöiden ja muiden yhteisöjen palvelukses- sa olevien Aito HSO ry:n jäsenten työsuhteissa.

II Työsuhdetta koskevat määräykset

2 § Työsuhteen solmiminen

1. Työsopimus tulee tehdä kirjalli- sesti ennen työsuhteen alkamis- ta. Työsopimukseen sisältyvien ehtojen mahdollisista muutoksis- ta työsuhteen aikana tulee sopia kirjallisesti erillisessä liitteessä.

2. Työsopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Työsopimus voi- daan tehdä määräaikaisena, jos siihen on työsopimuslain mukai- nen perusteltu syy. Kirjallisessa työsopimuksessa tulee mainita määräaikaisuuden peruste.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat erikseen sopia enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta.

Jos määräaikainen työsopimus on lyhyempi kuin kahdeksan kuukautta, koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.

4. Työsuhteen katsotaan työsuhde- etuuksien määräytymisen kan- nalta jatkuneen yhdenjaksoisena, jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäi- siä, keskeytymättöminä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatku- via määräaikaisia työsopimuksia.

3 § Työsuhteen päättyminen

1. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta

- 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta

- 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta, mutta enintään kaksitoista vuotta

- 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kaksitoista vuotta.

2. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työntekijän noudattama irtisanomisaika on:

- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

3. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän työsuhde päättyy sovitun määräajan päättyessä. Määräaikaista työ- sopimusta ei voi irtisanoa, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole erikseen kirjallisesti sovittu.

4. Mikäli määräaikaisessa työ- sopimuksessa sovitaan irtisano- mismahdollisuudesta, noudate- taan edellä mainittuja irtisanomis- aikoja.

5. Irtisanominen tehdään aina kirjal- lisesti tai muutoin todistettavasti.

III Työaikamääräykset

4 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa.

2. Työntekijällä on oikeus ½ - 1 tunnin pituiseen ruokailutaukoon. Ruokailutauko ei ole työaikaa, mikäli työntekijä saa sen aikana poistua työpaikaltaan.

3. Pitkäperjantai, toinen pääsiäis- päivä, helatorstai, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu- ja tapa- ninpäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen sekä joulu- ja juhan- nusaatto ovat palkallisia vapaa- päiviä.

5 § Lisä-, yli- ja sunnuntaityö

1. Lisätyötä on työ, jota tehdään työsopimuksessa sovitun sään- nöllisen työajan ja pisimmän lain- mukaisen säännöllisen työajan (8 tuntia) välisenä aikana.

Lisätyöstä maksetaan yksin- kertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä tunnilta.

2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lainmukai- sen enimmäistyöajan (8 tuntia) lisäksi vuorokaudessa. Vuoro- kautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

3. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään lainmukaisen enim- mäistyöajan (40 tuntia) lisäksi viikossa. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensim- mäiseltä tunnilta 50 %:lla korotet- tu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

4. Sunnuntaina, kirkollisena juhla- pyhänä, vapunpäivänä ja itse- näisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntai- työkorotuksena yksinkertainen tuntipalkka.

5. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan työntekijän suostumuksella korvata vastaavana korotettuna vapaa-aikana. Vapaa-aika on annettava 6 kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

6. Lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta ja työntekijän suostumusta.

7. Mikäli työntekijä sopimuksen mukaan tekee töitä varsinaisen työpaikan ulkopuolella, tulee työajan kirjaamisesta ja sen korvaamisesta sopia.

8. Mikäli työntekijän pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa muita, voidaan hänen kanssaan

sopia, että ylityökorvaus makse- taan kiinteänä kuukausikorvauk- sena.

6 § Viikoittainen vapaa-aika

Työaika on järjestettävä siten, että työntekijä saa kerran viikossa

35 tuntia kestävän keskeytymättö- män vapaa-ajan. Se on sijoitettava sunnuntain yhteyteen, mikäli mahdollista.

7 § Liukuva työaika

1. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta. Liukuvassa työajassa työntekijä voi sovituissa rajoissa itse päät- tää säännöllisen työajan alkamis- ja päättymiskohdan.

2. Liukuvassa työajassa on sovitta- va kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisista liukumarajoista, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Neljän kuukauden seuranta- jakson päättyessä enimmäis- kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alistusten määrä enintään 20 tuntia.

3. Työajan liukumaa ei saa käyttää ylitöiden tekemiseen.

IV Tilapäiset poissaolot

7 § Työntekijän sairastuminen

1. Työnantaja on velvollinen mak- samaan työntekijälle sairausajal- ta palkkaa. Edellytyksenä on, ettei työntekijä ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella.

2. Työntekijän on viipymättä ilmoi- tettava poissaolosta ja sen arvi- oidusta kestosta. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työky- vyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

3. Työnantaja maksaa työntekijälle normaalin palkan kunkin työky- vyttömyystapauksen yhteydessä työsuhteen keston perusteella seuraavasti:

- työsuhde kestänyt alle 1 kuukau- den, 50 % palkasta sairastumis- päivältä ja sitä seuraavalta

9 arkipäivältä

- työsuhde kestänyt vähintään kuukauden, mutta alle 3 vuotta, täysi palkka neljän viikon ajalta

- työsuhde kestänyt vähintään 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta,

täysi palkka viiden viikon ajalta

- työsuhde kestänyt vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta,

täysi palkka kuuden viikon ajalta

- työsuhde kestänyt vähintään

10 vuotta, täysi palkka kahdeksan viikon ajalta.

4. Työnantajan maksaessa työnteki- jälle sairausajan palkan, on työn- antajalla oikeus hakea itselleen työntekijälle vastaavalta ajalta kuuluva sairausvakuutuslain mu- kainen sairausvakuutuskorvaus.

8 § Lyhytaikainen poissaolo

1. Työntekijällä on oikeus tilapäi- seen palkalliseen poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairaustapauksen johdosta. Tällaiset poissaolopäivät ovat vuosiloman ansainnassa työssä- olonveroisia päiviä.

2. Työntekijällä on oikeus lyhyeen tilapäiseen palkalliseen poissa- oloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolopäivät ovat vuosiloman ansainnassa työssä- olonveroisia päiviä.

V Perhevapaat

9 § Äitiys-, isyys- ja vanhempain- vapaa sekä hoitovapaa

1. Työntekijän äitiys-, isyys- ja van- hempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.

2. Työnantaja maksaa työnteki- jälle äitiysvapaan ajalta palkan kolmelta kuukaudelta. Palkan- maksun edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhtäjak- soisesti vähintään 6 kuukautta välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista.

3. Työnantajalla on oikeus saada työntekijälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen äitiysraha tai maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

10 § Tilapäinen hoitovapaa

1. Alle 10-vuotiaan lapsen sairas- tuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada tilapäistä hoito- vapaata enintään 4 työpäivää lapsen hoitamiseksi tai lapsen hoidon järjestämiseksi.

2. Työntekijän on niin pian kuin mahdollista ilmoitettava työnan- tajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta. Vaa- dittaessa työntekijän on esitettä-

vä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

3. Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta neljältä työpäivältä.

VI Vuosiloma ja lomaraha

11 § Vuosiloman ansaitseminen

1. Työntekijän oikeus vuosilomaan ja lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain mukaan.

2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräy- tymiskuukaudelta kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde loman- määräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä on kestänyt vähintään vuoden. Mikäli työsuh- de on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle vuoden, ansaitsee työntekijä vuosilomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräy- tymiskuukaudelta.

3. Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka vuo- silomalain säännösten mukaan.

4. Jos työntekijä on työssä niin har- voina päivinä, ettei hän ansaitse vuosilomaa, maksetaan hänelle lomakorvauksena 9 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksetta- vaksi erääntyneestä palkasta.

Mikäli työntekijän työsuhde loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä on kestänyt vähintään vuoden, on lomakorvaus 11,5 %.

5. Työsuhteen päättyessä työnteki- jällä on oikeus vuosiloman sijasta saada lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta.

12 § Lomaraha

1. Työntekijälle maksetaan lomara- hana 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa palkasta.

2. Lomaraha maksetaan vuosiloma- palkan maksamisen yhteydessä.

VII Palkkaus

1. Vähimmäispalkka määräytyy Akavan Erityisalat AE ry:n ja Aito HSO ry:n kulloinkin voimassa olevan vähimmäispalkkasuosi- tuksen perusteella. Suosituksen mukaisesti palkkoja korotetaan 1.4.2020 alkaen yleiskorotuksel- la, jonka suuruus on 1,7 prosent- tia ja 1.4.2022 yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 prosenttia.

2. Osa-aikaisen työntekijän palkka määräytyy sovitun työajan suhteessa.

3. Tuntipalkkaisen työntekijän vähimmäistuntipalkka laskettaessa tuntipalkanjakajana on 158.

VIII Muut määräykset 13 § Matkustaminen

1. Matkakustannusten korvaamises- sa ja päivärahojen maksamisessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallituksen päätöstä verovapaiden matkakustannus- ten korvaamisesta.

2. Mikäli työntekijä työtehtävien hoitamisen vuoksi matkustaa säännöllisen työaikansa ulkopuo- lella maksetaan hänelle matka- ajan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka jokaiseen matkus- tamiseen käytetyltä tunnilta tai annetaan sitä vastaava vapaa.

14 § Koulutus

1. Työnantajan työntekijälle työ- aikana järjestämä koulutus luetaan työajaksi.

2. Mikäli työnantajan järjestämä koulutus tapahtuu työajan ulko- puolella, on sekä työntekijän osallistumisesta koulutukseen että siihen käytetyn ajan ja siitä aiheutuvien kustannusten kor- vaamisesta sovittava erikseen.

VIII Voimassaolo

Tämä suositus on voimassa 1.4.2020–30.4.2022 välisen ajan. Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2020.

AKAVAN ERITYISALAT AE RY

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

toiminnanjohtaja lakimies

XXXX XXX XX

Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxx

puheenjohtaja toiminnanjohtaja

TYÖSOPIMUS

1. Työsopimuksen osapuolet

Työnantaja:            

Y-tunnus         

Työntekijä:                       Hetu           

2. Työsopimuksen voimassaoloaika

Työsuhteen alkamispäivä:                              Työsopimus on voimassa

toistaiseksi määräajan,                          saakka. Määräaikaisen työsopimuksen peruste:                

3. Tehtävänimike ja työtehtävät

4. Työntekopaikka

5. Työaika

Työaika on      tuntia/vrk ja        tuntia/ viikko.

6. Palkka ja palkanmaksukausi

____

Työsuhteen alkaessa rahapalkka on:                         Palkanmaksukausi on:                                Luontaisedut:                                     Palkkaa korotetaan kulloinkin yleiseksi katsottavan työmarkkinaratkaisun mukaisesti.

7. Työsopimuksen irtisanomisaika

Akavan Erityisalat AE ry:n ja Aito HSO ry:n työsuhteen ehtoja koskevan suosituksen mukainen.

8. Erikseen sovittavat asiat

Koeajasta on sovittu seuraavaa:                                           Muuta:                          

9. Muut ehdot

Työsuhteessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa Akavan Eritysalat AE ry:n ja Aito HSO ry:n suositusta työsuhteen ehdoista.

10. Allekirjoitukset

Työaikapankkisopimusta koskeva ohjeistus

Mikäli työpaikalla sovitaan työaika- pankin käyttöönottamisesta, tulee työaikapankkijärjestelmästä sovitta- essa huomioida ainakin seuraavat asiat.

Työaikapankin piiriin kuuluva henkilöstö

Työaikapankin piiriin kuuluvat kaikki työsuhteessa olevat työntekijät.

Yksittäisen työntekijän osallistu- minen työaikapankkiin on vapaaehtoista.

Työaikapankin tavoite

Työaikapankin tavoitteena on edistää työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista.

Työaikapankkivapaan käyttö ei saa johtaa työmäärän kasvamiseen työaikana.

Työaikapankkiin liittyminen ja siitä irtautuminen

Työntekijä voi liittyä työaikapank- kiin ilmoittamalla siitä työnantajal- le palkanmaksukauden alkamista.

Työntekijällä on oikeus irtautua työaikapankista ilmoittamalla siitä työnantajalle vähintään neljä kuukautta ennen työaikapankista irtautumista. Työntekijällä on aina oikeus irtautua työaikapankista työsopimuslain 5 luvussa tarkoi- tetun lomauttamisen alkaessa tai, kun hänen työtehtävänsä tai palkkansa olennaisesti muuttuu.

Työsuhteen päättyessä työntekijä irtautuu työaikapankista.

Työntekijän irtautuessa työaika- pankista työaikapankin säästö on korvattava työntekijälle rahana viimeistään pankista irtautumista seuraavana säännönmukaisena palkanmaksupäivänä.

Työntekijän irtautuessa työaikapan- kista hänen on korvattava työaika- pankin negatiivinen saldo työn- antajalle rahana. Työnantaja saa pidättää korvauksen työntekijälle maksettavasta palkasta noudat- taen, mitä työsopimuslain 2 luvun 17 § 1 momentissa säädetään.

Työaikapankin osatekijät

Työaikapankissa voidaan käyttää seuraavia työaikaa, ansaittuja va- paita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia koskevia osatekijöitä:

- lisä- ja ylityöt

- xxxxxxxx xxxxxxx kertymä

- vuosiloman säästövapaa

- työaikakorvaukset: viikkolepo- korvaus ja sunnuntaityökorvaus.

Työaikapankkiin ei saa siirtää raha- määräistä etuutta sen jälkeen, kun se on erääntynyt maksettavaksi.

Enimmäismäärät

Työaikapankkia pidetään tunti- perusteisesti. Työaikapankkiin voidaan kerryttää osatekijöitä enintään x (sovittava työpaikka- kohtaisesti) tuntia. Työaika- pankkiin säästetty työaika- kertymä ei saa kalenterivuoden aikana kasvaa yli 180 tuntia eikä kokonaiskertymä ylittää kuuden kuukauden työaikaa vastaavaa määrää.

Osatekijöiden siirtäminen työaikapankkiin

Työntekijällä on oikeus kartut- taa työaikapankkia osatekijöillä oman harkintansa mukaan enim- mäismäärien rajoissa.

Kirjaus työaikapankkiin merkitsee samalla asianomaisen osatekijän siirtymistä työaikapankkia koske- vien sääntöjen mukaan korvatta- vaksi.

Työsopimuslaissa, työaikalaissa tai vuosilomalaissa säädetty saa- tavan vanhentuminen on kuiten- kin otettava huomioon.

Työaikapankkivapaan pitäminen

Työaikapankkivapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan työnteki- jän ja työnantajan välillä.

Jos vapaan pitämisen ajankoh- dasta ei päästä työnantajan kans- sa sopimukseen, työntekijällä on oikeus päättää vapaan ajankoh- dasta ilmoittamalla työnantajal-

le siitä neljä kuukautta ennen vapaan pitoa.

Työntekijällä on aina oikeus pitää työaikapankkivapaa työsopimus- lain 5 luvussa tarkoitetun lomaut- tamisen alkaessa tai, kun hänen työtehtävänsä tai palkkansa olen- naisesti muuttuu.

Lisä- ja ylityötä, liukuvan työajan kertymää sekä vapaaksi muutet- tuja työaikakorvauksia vastaava vapaa on kokonaan otettava

ja annettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oike- us vapaaseen on syntynyt paitsi, jos sanottu vapaa yhdistetään säästövapaaseen.

Työaikapankkivapaan ajalta maksettavien ansioitten määräytyminen

Työaikapankkiin perustuvaa vapaata pidettäessä vapaan ajal- ta maksettava palkka määräytyy vapaan pitämisajankohtana voi- massa olevan palkan mukaisesti.

Työaikapankkivapaan luonne ja yhteensovittaminen muiden poissa- oloperusteiden kanssa

Työaikapankkivapaa ei muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Työaikapankkivapaa on työssäolon veroista aikaa mää- riteltäessä työntekijän lakiin tai työehtosopimukseen perustuvia etuja. Työaikapankkivapaa on työssäolon veroista aikaa myös määriteltäessä työntekijän palk- kaa kokemuksen perusteella.

Jos työntekijä on työaikapank- kivapaan alkaessa työkyvytön, taikka hänen työntekonsa muus- ta syystä on estynyt, työaika- pankkivapaa siirtyy pidettäväksi esteen lakkaamisen jälkeen, jollei muuta sovita. Jos työntekijä tulee vapaan aikana työkyvyttö- mäksi ja hän ilmoittaa siitä työn- antajalle, työntekijällä on oikeus keskeyttää vapaa ilmoituspäiväs- tä ja siirtää loppuosa vapaasta myöhemmin pidettäväksi.

Sopimuksen voimassaolo

Työaikapankkia koskeva sopimus tulee voimaan allekirjoitushetkel- lä ja on voimassa toistaiseksi.

Sopimusta voidaan muuttaa vain kirjallisesti siitä sopimalla.

Sopimus voidaan irtisanoa ilmoittamalla siitä toiselle osa- puolelle kuutta kuukautta ennen sopimuksen päättymistä.

Työnantajan irtisanoessa tämän sopimuksen työntekijällä

on oikeus työaikapankkivapaan pitämiseen sopimuksen irtisano- misaikana, jollei se aiheuta kohtuutonta haittaa työnantajan toiminnalle.

Työntekijät irtautuvat työaika- pankista sopimuksen päättyessä.

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs

00240 Helsinki

Yksityisen sektorin työsuhdeneuvonta p. 0800 135 350

Numero on maksuton. Puhelinaika arkisin klo 9 – 14. xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Aito HSO

Toiminnanjohtaja Xxxxx Xxxx xxx@xxxxxxx.xx xxx.xxxxxxx.xx