YLEINEN OSA ▌ TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET
YLEINEN OSA ▌ TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET
III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET
11 § KVTES:n työaikaluvun sovellettavat määräykset
Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n työaikaluvun (III luku) seuraavia määräyksiä:
KVTES pykälä | KVTES asia | Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta |
1 § | Työajan tehokkaan käytön periaate | |
3 § | Työaikamääräyksistä poikkeaminen | |
4 §:n 2 mom. | Eräitä erityistilanteita | |
13 § | Vuorokauden ym. alkaminen | |
19 § ja 20 §:n 1 ja 2 mom. | Epämukavan työajan korvaukset | KVTES:ssa määrättyjä korvauksia ei suoriteta päivystykseen määrätylle eikä liitteessä tarkoitettua kliinistä lisätyötä tekevälle, ks. erikseen määräykset liitteissä. |
21 ja 22 § | Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset ja rajoitukset | |
23 § | Johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevien työaikakorvaukset | Johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle suoritetaan päivystyksestä ja kliinisestä lisätyöstä liitteissä määrätyt korvaukset, ks. jäljempänä 14 §. |
25 §:n 1 mom. ja 3– 5 mom. | Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa- aikakorvausten suorittamisajankohta | Ks. vapaa-aikakorvausten työaika- korvausten suorittamisajankohtaa koskevat poikkeusmääräykset yleisen osan 20 § ja 21 § |
29 § | Työajan tasoittumis- järjestelmä | Ks. lisäksi työaika-asiakirjoja koskeva 18 §:n määräys jäljempänä. |
32 § | Työaikapankki |
YLEINEN OSA ▌ TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET
12 § Säännöllinen työaika
1 mom. Määräyksen soveltamisrajoitus
Tämän pykälän määräystä ei sovelleta muihin eläinlääkäreihin kuin kokopäivätoimisiin hygieenikkoihin liitteen 5 praktikkoeläinlääkäreihin.
2 mom. Säännöllinen työaika
Sopimuksen piiriin kuuluvien säännöllinen työaika on 37 tuntia, sairaalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 38 tuntia 15 minuuttia tuntia viikossa tai keskimäärin em. tuntimäärä viikossa työaikajaksossa, jonka aikana säännöllinen työaika ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaan tasoittuu em. viikkotuntimäärään. Tasoittumisjakson enimmäispituus on vuosi.
3 mom. Arkipyhän sisältävän työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika
Pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain ja juhannusaaton sisältävillä sekä niillä viikoilla tai työaikajaksoilla, joilla uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika on 7 tuntia 24 minuuttia, sairaalalääkäreillä ja - hammaslääkäreillä kuitenkin 7 tuntia 39 15 minuuttia lyhyempi tai, mikäli samalle työaikajaksolle sattuu kaksi tai useampi edellä mainituista arkipyhistä, kutakin yllämainittua arkipyhää kohden em. tuntimäärää lyhyempi.
Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisella työviikolla/työaikajaksolla kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella em. 7 tunnista 24 minuutista tai 7 tunnista 39 15 minuutista kuin viranhaltijan osa-aikatyöaika on 2 momentin mukaisesta työajasta.
Tätä momenttia ei sovelleta, jos palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä 2 momentissa tarkoitettua työviikkoa/työaikajaksoa.
4 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärien ja hammaslääkärien säännöllinen työaika keskeytyneellä työviikolla/työaikajaksolla
Mikäli lääkärin tai hammaslääkärin työviikko tai työaikajakso keskeytyy virkasuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, virkavapaan, kursseihin osallistumisen (virkavapaa tai virkamatka- määräys) tai päivystysvapaan johdosta, määräytyy säännöllinen työaika seuraavasti.
YLEINEN OSA ▌ TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET
1 Kun keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhenee säännöllinen työaika sillä tuntimäärällä, joka oli merkitty työvuoroluetteloon keskeytyspäivien ajaksi.
2 Kun keskeytys on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhenee säännöllinen työaika viikon ensimmäiseltä keskeytyspäivältä 7 tuntia, sairaalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 7 tuntia 15 minuuttia ja seuraavilta keskeytyspäiviltä 7 tuntia 30 minuuttia, sairaalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 7 tuntia 45 minuuttia edellyttäen, että keskeytyspäivä olisi muutoin ollut viikossa työpäivä.
Esimerkki
Terveyskeskuksen lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluettelo laaditaan kolmen viikon työaikajaksoksi, jonka ensimmäiseen viikkoon sisältyy pitkäperjantai. Hän on vuosilomalla/virka- vapaalla koko ensimmäisen viikon ja päivystysvapaalla toisen pääsiäispäivän sisältävällä viikolla tiistain ja keskiviikon. Kolmen viikon säännöllinen työaika on 111 114 tuntia 45
minuuttia - 37 38 tuntia 15 minuuttia (vuosilomaviikko) - 7 tuntia
24 15 minuuttia (toinen pääsiäispäivä) -14 t 30 min (7 t + 7 t 30
min - 15 t (7 t 15 min + 7 t 45 min), päivystysvapaapäivät, jotka
muutoin olisivat olleet työpäiviä) = 52 t 6 min. 54 tuntia 15 minuuttia.
Soveltamisohje
Osa-aikaisen työaika keskeytyneellä työviikolla/työaikajaksolla
Osa-aikaisella ei ole osa-aikatyöaikaan suhteutettuja keskeytyneen työviikon/työaikajakson määräyksiä, vaan häneen sovelletaan täyttä työaikaa tekevien määräyksiä sellaisenaan siten, että osa-aikaisen työaika voi keskeytyneellä jaksolla olla enintään sama kuin hänen osa-aikatyöaikansa ja enintään sama kuin täyttä työaikaa tekevän työaika em. keskeytyneen jakson määräysten mukaan. Yhdenmukaisen kohtelun ja käytäntöjen takia työvuoroluetteloa laadittaessa työaikaa alennetaan samassa suhteessa kuin osa-aikaisen viranhaltijan työaika on täydestä työajasta. Ks. lisäksi osa- aikaisen työvuoroluettelon suunnittelusta yleisen osan soveltamisohjeliitteen 1 kohta 4.
YLEINEN OSA ▌ TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET
– – –
Esimerkki
– Xxx-xxxxxxxx (työaika 90 t / 3 vk) on kolmen viikon työaikajaksossa yhden viikon virkavapaalla. Jakson työaikaa alennetaan virkavapaata vastaavasti eli 60 tuntiin.
– Osa-aikainen on vuosilomalla osan viikkoa. Jakson työaikaa alennetaan vuosiloma-aikaa vastaavasti. Jos osa-aikatyötä tekevä työskentelee esimerkiksi vain 2–3 päivänä viikossa, pyritään vuosiloma antamaan mahdollisuuksien mukaan täysinä viikkoina.
– Osa-aikainen sairastuu yllättäen. Xxxxxx työaika alenee sairastumispäiville merkittyjä tunteja vastaavasti.
– Osa-aikaisella on keskeytyneellä työaikajaksolla arki- pyhä. Jakson työaikaa alennetaan keskeytystä vastaavasti sekä suhteutetun arkipyhälyhennyksen määrällä.
YLEINEN OSA ▌ LEPOAJAT
19 § Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten suorittamisajankohta
Tuntipalkan laskeminen
1 mom. Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja aattotyön sekä päivystyskorvausten rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tunti- palkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka
1 luvulla 160 (terveyskeskuslääkärit, terveyskeskushammaslääkärit ja muut kuin praktikkoeläinlääkärit)
2 luvulla 163 (sairaalalääkärit, sairaalahammaslääkärit) Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyössä
2 mom. Osa-aikatyötä tekevän tuntipalkka saadaan jakamalla kalenteri-
kuukauden varsinainen palkka (osa-aikapalkka) luvulla, joka lasketaan siten, että osa-aikaisen säännöllinen työaika (osa-aikatyöaika) jaetaan täydellä työajalla ja kerrotaan 1 momentin mukaisella, täyttä työaikaa tekevän kuukausipalkan jakajalla.
Soveltamisohje Tuntipalkan laskukaava:
Tuntipalkka = osa-aikapalkka | : | ( | kk-palkan jakaja | x | osa–aikatyöaika | ) |
täysi työaika |
3 mom. Muissa kuin 1 ja 2 momenteissa tarkoitetuissa tapauksissa saadaan tarvittava tuntipalkka jakamalla varsinainen palkka kuukauden aikana säännölliseen työhön käytettävää tuntimäärää vastaavalla luvulla.
Korvausten suorittamisajankohta
4 mom. Rahakorvaus on maksettava ja vapaa-aikakorvaus annettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana, paitsi jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Viranhaltijan/työntekijän kanssa sovittaessa voidaan vapaa- aikakorvaus kuitenkin antaa vielä neljän seuraavan kalenterikuukauden aikana. Samoin rahakorvaus saadaan maksaa edellä mainittua myöhemmin, milloin tarkoitettua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu virantoimituksen/työnteon keskeytyksen vuoksi antaa edellä määrättynä aikana. Vapaa-aikakorvausten suorittamisesta ks. LS yleinen osa 22 §.
YLEINEN OSA ▌ LEPOAJAT
Soveltamisohje
Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien työaika- korvausten suorittamisajankohdasta on erityismääräys KVTES III luvun 23 §:n 1 momentissa.
21 22 § Vapaa-aikakorvausten suorittaminen
1 mom. Tässä sopimuksessa tarkoitettujen työaikakorvausten vapaa- aikakorvaukset annetaan viimeistään korvaukseen oikeuttavan työviikon tai työaikajakson päättymistä seuraavan kolmen kuukauden aikana, ellei viranhaltijan kanssa tai paikallisesti toisin sovita.
2 mom. Jos suunniteltua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu antaa em. määräajassa, rahakorvaus maksetaan viimeistään vapaa-aika- korvauksen antamiseen määrätyn ajan päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.
Soveltamisohje
Työpaikkapäivystyksen korvaus pyritään kuitenkin antamaan vapaa-ajan muodossa välittömästi ao. päivystystä seuraavana lääkärin työpäivänä (ks. edellä 20 §:n määräys).
Päivystyksen vapaa-aikakorvaus (päivystysvapaa) tulisi yleensä antaa täyden työviikon pituisena. Tällöin vastaa terveyskeskusten lääkäreillä ja hammaslääkäreillä 37 tuntia ja sairaalalääkäreillä ja sairaalahammaslääkäreillä 38 tuntia 15 minuuttia päivystysvapaata viikon vapaata säännöllisessä työajassa, arkipyhäviikolla alennettua säännöllistä työaikaa vastaavasti vähemmän.
Jos päivystysvapaa annetaan alle kalenteriviikon mittaisena, noudatetaan ohjeellisena soveltuvin osin yleisen osan 12 §:n 4 momentin keskeytyneen työviikon määräyksiä. Tällaisen viikon säännöllinen työaika on viikon säännöllinen työaika (37 tuntia tai (38 tuntia 15 minuuttia), arkipyhäviikoilla arkipyhä- lyhennyksen verran lyhyempi, vähennettynä päivystysvapaan määrällä riippumatta siitä, miten ao. viikon työaika on jaettu eri työpäiville. Vastaavasti menetellään työaikajakson ollessa kyseessä.
Esimerkki
YLEINEN OSA ▌ LEPOAJAT
Vapaa-aikakorvaus annetaan siinä virassa, jossa vapaa on ansaittu tai ao. sairaalan/terveyskeskuksen muussa saman palkkatason virassa. Mikäli vapaa-aikakorvausta ei ole määräajassa pystytty antamaan, rahakorvaus maksetaan maksuajankohtana voimassa olevan virkaehtosopimuksen mukaan. Rahakorvaus maksetaan maksuajankohdan palkan perusteella.
Sillä viikolla tai niinä päivinä, jotka on annettu päivystys- vapaana, lääkäri ei voi tehdä lisätyötä.
Päivystysvapaalla olevaa lääkäriä ei yleensä määrätä päivystämään päivystysvapaansa aikana, joskaan päivystys- vapaa ei ole esteenä päivystyksen suorittamiselle päivystys- vapaaksi annettuna viikkona tai päivänä.
3 mom. Työaikakorvausvapaan siirtyminen viranhaltijan sairastuessa
Ennen työaikakorvausvapaan alkamista tai sen aikana sairastuttaessa menetellään kuten vuosiloman siirtämisessä vastaavissa tilanteissa (KVTES:n vuosilomaluvun 11 §), jolloin työnantajalla on oikeus sairausajalta maksettua palkkaa vastaavaan osaan sairauspäivärahasta. Mikäli jälkikäteen todetaan, ettei sairauspäivärahaa makseta työnantajalle, työaikakorvausvapaa katsotaan saaduksi ja kuluneeksi alkuperäisen vahvistuksen mukaisena.
– – –
YLEINEN OSA ▌ MUUT MÄÄRÄYKSET
V MUUT MÄÄRÄYKSET
23 24 § KVTES:n muut sovellettavat määräykset
Lisäksi sovelletaan seuraavia KVTES:n lukuja ja niihin sisältyviä liitteitä:
Luku I Yleinen osa, 2 §:n 1 momentti (sopimuksen suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin), 7 ja 8 §.
Luku IV Vuosiloma
– Vuosilomapalkasta, vuosilomakorvauksesta ja lomarahan laskentaperusteesta ks. LS:n yleisen osan 9 §. Lomarahavapaasta ks. jäljempänä oleva 24 §:n määräys.
Luku V Virkavapaa
Luku VI Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset Luku VII Luottamusmiehet
Xxxx XXXX Xxxxxxxxxxxxx, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen
Liite 16 Matkakustannusten korvaukset.
24 25 § Lomarahavapaa
KVTES:n vuosilomaluvun 18 §:ssä tarkoitettu lomaraha tai osa siitä voidaan viranhaltijan suostumuksin antaa myös vastaavana vapaana.
Pöytäkirjamerkintä
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi määräytyy loman- määräytymisvuosilta 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 allekirjoituspöytäkirjan ja erillisen virkaehtosopimuksen mukai- sesti (Virkaehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016– 2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahan vaihtamisesta vapaaksi).
Soveltamisohje
Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 50 % KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 2 momentin taulukoissa määrätyistä ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä. Lomarahavapaata annettaessa merkitään lomarahavapaapäiviksi vastaavat päivät kuin vuosilomaa annettaessa eli työpäivät (ma–pe arkipyhiä lukuun ottamatta). Täytenä viikkona annettu lomarahavapaa vahvistetaan maanantaista sunnuntaihin (lomarahavapaapäiviä kuluu 5). Koko lomarahavapaa-ajalta (ei
YLEINEN OSA ▌ MUUT MÄÄRÄYKSET
– – –
pelkästään lomarahavapaapäiviltä) maksetaan KVTES:n palkkausluvun 5 §:n mukainen varsinainen palkka.
Jos koko lomaraha muutetaan vapaaksi, lomarahaa ei jää maksettavaksi. Jos vain osa lomarahasta muutetaan vapaaksi, vähennetään KVTES:n vuosilomaluvun 18 §:n mukaan lasketusta lomarahasta (euroa) niin monen lomarahavapaa- päivän palkka (lomaraha: lomarahavapaapäivien lukumäärä) kuin lomarahavapaata pidetään.
Ennen lomarahavapaan alkamista tai sen aikana sairas- tuttaessa menetellään kuten vuosiloman siirtämisessä vastaavissa tilanteissa, jolloin työnantajalla on oikeus sairaus- ajalta maksettua palkkaa vastaavaan osaan sairaus- päivärahasta.
Esimerkki
Viranhaltijan LS:n yleisen osan 9 §:n mukaan laskettu varsinainen palkka on 4 000 euroa. Hänellä on KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 3 momentin 1 kohdan taulukon mukainen lomaoikeus 8 kuukaudelta eli hänen lomarahavapaansa on 12 lomarahavapaapäivää (24 pv : 2). Lomarahan suuruus on
1 920 euroa (8 kk x 6 % x 4 000 euroa), josta lomarahavapaapäivää kohti laskettu rahamäärä on 160 euroa (1 920 euroa : 12 lomarahavapaapäivää). Hänelle vahvistetaan 7 lomarahavapaapäivää (ma - seuraavan viikon ti) ja tältä ajalta maksetaan KVTES:n II luvun 5 §:n mukainen varsinainen palkka ja loppuosa lomarahasta (5 lomarahavapaapäivää vastaava osa) maksetaan rahana. Rahana jää maksettavaksi 800 euroa (lomaraha 1 920 euroa – 7 vapaana pidettyä lomarahavapaapäivää x 160 euroa).
YLEINEN OSA ▌ YLEISEN OSAN SOVELTAMISOHJELIITE 1
YLEISEN OSAN SOVELTAMISOHJELIITE 1 TYÖVUOROLUETTELOA KOSKEVA SOVELTAMISOHJE
– – –
– – –
3 Työvuoroluettelon muuttaminen
Pääsääntö on, että vahvistettua ja tiedoksi annettua työvuoro- luetteloa noudatetaan. Mikäli työvuoroluettelosta joudutaan poikkeamaan, mahdolliset muutokset merkitään työvuoroluetteloon (mahdollista käyttää lisäksi erillistä selvitystä).
Perustellun syyn olemassaolo työvuoroluettelon muutokseen harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Näitä ovat mm. toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esim. potilaiden määrästä, laadusta ja hoidollisista tarpeista, tai henkilöstön yllättävästä poissaolosta. Perusteltu syy on myös se, jos viranhaltija ei esim. sairauden takia tee hänelle merkittyä työ- tai päivystysvuoroa, josta on työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikakorvaus, tai kun työvuoroluettelo on laadittu virheellisesti. Perusteltu syy ja myös suositeltava menettely on se, että kun työtä joudutaan jonakin päivänä tekemään suunniteltua enemmän, vähennetään työaikajakson muiden työpäivien työaikaa, mikäli se toiminnan kannalta on mahdollista, vastaavasti siten, että säännöllinen työaika pysyy keskimäärin edellä 13 §:n 2 momentissa todettuna 37 tai 38 tunnin 15 minuutin viikkotuntina.
Muutoksiin on saatava työvuoroluettelon vahvistajan lupa, joka kiireellisissä tapauksissa voidaan hankkia jälkikäteen. Jos työvuoroluetteloa on välttämätöntä muuttaa siten, että säännöllistä työaikaa muutetaan kliiniseksi lisätyöksi tai muuksi lisä-/ylityöksi, tähän on saatava etukäteen työvuoroluettelon vahvistajan lupa.
LIITE 5 ▌ KUNNALLISET ELÄINLÄÄKÄRIT ▌ PALKKAUS
LIITE 5 KUNNALLISET ELÄINLÄÄKÄRIT |
I PALKKAUS |
1 § Palkkahinnoittelu 1.1.2016 lukien
Peruspalkka €/kk | ||
Virkanimike/Tehtävä | Tehtävään soveltuva erikoiseläinlääkärin tutkinto | Laillistettu eläinlääkäri |
1 Kokopäivätoiminen hygieenikko ja valvontaa suorittava eläinlääkäri L5EL3000 | 4 329,36 | 4 185,26 |
2 | ||
Terveysvalvonnan johtajana | ||
toimiva tai vastaavana eläin- | ||
lääkärinä toimiva praktikko- | ||
eläinlääkäri * | ||
L5EL4000 | ||
– ympäristöterveydenhuollon | ||
ym. tehtävistä | 4 329,36 | 4 185,26 |
– praktiikkatehtävistä | 2 009,38 | 1 748,53 |
3 | ||
Muu praktikkoeläinlääkäri | ||
L5EL5010 | 2 009,38 | – |
L5EL5000 | – | 1 748,53 |
* Ks. 2 kohdan kaksijakoisesta tehtäväkohtaisesta palkasta soveltamisohjeen 4 kohta.
Soveltamisohje
1 Palkkahinnoittelun ulkopuoliset
Ympäristöterveydenhuollon johtaja, I kaupungineläinlääkäri, johtava hygieenikko ja terveysvalvonnan johtaja sekä laboratorion johtajana toimiva kokopäivätoiminen hygieenikko ovat hinnoittelun ulkopuolisia.
LIITE 5 ▌ KUNNALLISET ELÄINLÄÄKÄRIT ▌ PALKKAUS
2 Tehtävän vaativuuden arviointi ja tehtäväkohtaisen palkan määrittely
Määriteltäessä eläinlääkärin tehtäväkohtaista palkkaa häneen sovellettavassa palkkaryhmässä KVTES:n palkkausluvun 9 §:n mukaan otetaan tehtävän vaativuuteen ja määrään vaikuttavina tekijöinä huomioon mm. seuraavia tekijöitä:
– väestöpohja työn ulottuessa useamman kunnan alueelle ja kuntien välinen yhteistyö muutoinkin, jolloin esim. isompia alueita muodostettaessa erikoistumista edellyttäviä tehtäviä voidaan keskittää jollekin tai joillekin viranhaltijoille
– alueen elinkeinorakenne (kuten valvottavien teollisuus- ja muiden laitosten määrä, koko ja luonne), rajaan tai satamaan liittyvät erityistehtävät
– ympäristönsuojelun tehtävien ja ympäristölupa-asioiden määrä ja laatu ja ulkopuolelle myytävien palvelujen luonne ja määrä
– eläinlääkärillä mahdollisesti oleva erityispätevyys, jota voidaan hyödyntää virkatehtävissä.
Palkkauksellisesti otetaan huomioon ja tuetaan valtakunnallisten ja seudullisten kehittämishankkeiden ja suunnitelmien tavoitteiden toteuttamista paikallisesti silloin, kun niiden seurauksena on eläinlääkärien tehtävien määrään ja laatuun vaikuttavia olennaisia muutoksia taikka keskinäiseen työnjakoon ja tehtäväjärjestelyihin johtavia merkittäviä ratkaisuja (ks. KVTES:n palkkausluvun 9 §:n soveltamis- ohjeiden kohta 1 viranhaltijan tehtäväkuvauksen tarkista- misesta ja tehtävän vaativuuden uudelleen arvioinnista tehtävämuutosten yhteydessä).
3 Kokopäivätoiminen hygieenikko
1 §:n 1 kohdan kokopäivätoimiset hygieenikot ovat kokonais- palkkausjärjestelmässä (tehtäväkohtainen palkka, työkoke- muslisä ja mahdollinen henkilökohtainen lisä) ja kokonais- työajassa. Heidän säännöllinen työaikansa on keskimäärin 37 38 tuntia 15 minuutta viikossa (ks. lääkärisopimuksen yleisen osan 12 §). Kokopäivätoimisten hygieenikkojen tehtävät muodostuvat eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009) tarkoite- tuista ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja tarkastus-
LIITE 5 ▌ KUNNALLISET ELÄINLÄÄKÄRIT ▌ PALKKAUS
tehtävistä, laboratorioeläinlääkärin tehtävistä, ympäristö- terveydenhuollon suunnittelu-, ohjaus-, neuvonta- ja tiedotus- tehtävistä sekä muista työnantajan määräämistä viranomais- tehtävistä kuten eläinsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon tehtävistä sekä eläintautien vastustamistehtävistä. Johtavassa ja esimiesasemassa olevien päätehtävät muodostuvat terveysvalvonnan johtamis-, esimies-, suunnittelu- ja muista hallinnollisista viranomaistehtävistä.
4 Terveysvalvonnan johtajana toimiva tai vastaavana eläinlääkärinä toimiva praktikkoeläinlääkäri
1 §:n 2 kohdassa tarkoitettu praktikkoeläinlääkäri vastaa johtosäännön tai viranomaisen määräyksen perusteella ympäristöterveydenhuollon ja muista edellä kohdassa 3 todetuista tehtävistä ja hoitaa lisäksi praktiikkaa. Mikäli kunnassa/kuntayhtymässä ei ole koko- tai osapäivätoimista hygieenikkoa eikä eläinlääkärille säädösten perusteella kuuluvia ympäristöterveydenhuollon ym. tehtäviä ole annettu toisen kunnan/kuntayhtymän hoidettavaksi, katsotaan yhden eläinlääkärin toimivan tässä kohdassa tarkoitetussa tehtävässä.
Tällaisen eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka määräytyy ympäristöterveydenhuollon tehtäviin (valvonta- ja tarkastus- yms. tehtävät, ks. edellä kohta 3) ja johtajan/vastaavan eläinlääkärin hallinnollisiin viranomaistehtäviin määrätyn työajan sekä praktiikkaan keskimäärin käytettävän työajan perusteella palkkahinnoittelua käyttäen (peruspalkkaa em. työaikojen suhteessa määritettäessä käytetään täytenä työaikana 37 38,25 viikkotuntia). Määräystä sovelletaan, mikäli ympäristöterveydenhuollon tehtäviin ja hallinnollisiin tehtäviin määrätty työaika on keskimäärin 3–33 tuntia viikossa. Peruspalkkaa tarkistetaan tehtävämuutoksia vastaavasti tarvittaessa vuosittain. Määräyksessä tarkoitetun praktikko- eläinlääkärin palkkauksesta voidaan sopia toisinkin kunnan/kuntayhtymän ja eläinlääkärin välillä.
Esimerkki
Terveysvalvonnan johtajan/vastaavan eläinlääkärin tehtäviin ja ympäristöterveydenhuollon tehtäviin määrätty työaika on keskimäärin 15 15 t 20 min tuntia viikossa, mikä on 40,5 40 % 37 38,25 tunnin työajasta. Hänen peruspalkkansa määräytyy seuraavasti: 40,5/100 x (taulukon ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävät kohdassa määritelty peruspalkka + 59,5 60/100 x (taulukon praktiikkatehtävät määritelty peruspalkka).
LIITE 5 ▌ KUNNALLISET ELÄINLÄÄKÄRIT ▌ PALKKAUS
Ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävien osalta peruspalkkaa määrättäessä otetaan tehtävien vaativuuteen vaikuttavina tekijöinä huomioon 2 kohdassa todetut seikat.
5 Muu praktikkoeläinlääkäri
5.1 Palkkausjärjestelmä ja tehtävät
1 §:n 3 kohdassa tarkoitetun muun praktikkoeläinlääkärin palkkaus muodostuu työnantajan maksamasta varsinaisesta palkasta ja kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisista palkkioista. Praktikkoeläinlääkärit eivät siis ole kokonais- palkkausjärjestelmässä eikä heidän säännöllistä työaikaansa ole sopimuksessa määrätty. Näin ollen määräytyy sijaisen tms. palkkaus vajaalta kalenterikuukaudelta aina päiväpalkkana riippumatta sijaisten palvelussuhteen pituudesta (vrt. KVTES:n palkkausluvun 19 §).
Valvonta- ja tarkastustehtävät ja muut viranomaistehtävät
Edellä 1 §:n 3 kohdassa määrättyyn praktikkoeläinlääkärin peruspalkkaan katsotaan sisältyvän ympäristöterveyden- huollon valvonta- ja tarkastustehtäviä sekä muita työnantajan määräämiä viranomaistehtäviä keskimäärin 3 tuntia viikossa eläinlääkintähuoltolaissa virkaeläinlääkärille säädettyjen tehtävien ohella.
Myös praktikkoeläinlääkäri, jonka tehtäviin ei säännön- mukaisesti kuulu eläinlääkintähuoltolain 15 §:n 3 momentin mukaisia valvontatehtäviä ja/tai tehtävien määrä ei sisälly edellisessä kappaleessa tarkoitettuun kolmeen tuntiin, voi kuitenkin satunnaisesti joutua suorittamaan näitä valvontatehtäviä. Tällöin hänelle maksetaan tällaiseen tehtävään käytetyltä ajalta matka-aika mukaan lukien tuntipalkka. Tehtävään käytetyksi ajaksi luetaan valvonta- tehtävään välittömästi liittyvään valmisteluun ja jälkiselvittelyyn käytetty aika.
Tuntipalkka lasketaan käyttäen palkkaa, joka muodostuu joko vähintään kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkasta ja tästä lasketusta työkokemuslisästä tai kunnassa vastaavaa työtä tekevän kokopäivätoimisen valvontaeläinlääkärin tehtäväkohtaisesta palkasta ja tästä lasketuista ao. praktikkoeläinlääkärin työkokemuslisästä. Tuntipalkan jakajana käytetään lukua 160. Siltä osin kun tällainen valvontatehtävä suoritetaan yleisen osan 11 §:ssä tarkoitettuna epämukavana työaikana,
LIITE 5 ▌ KUNNALLISET ELÄINLÄÄKÄRIT ▌ PALKKAUS
maksetaan praktikkoeläinlääkärille siihen käytetyltä ajalta matka-aika mukaan lukien ao. määräyksen mukaiset epämukavan työajan korvaukset. Eläinlääkärin tulee toimittaa työnantajalle yksilöity selvitys valvontatehtävistä ja niihin käytetystä ajasta työnantajan edellyttämässä ajassa.
Mikäli praktikkoeläinlääkärin tehtävissä alueellisen yhteistyön tms. hankkeiden tai lainsäädäntöuudistusten seurauksena tapahtuu olennaisia ja pysyviä muutoksia ympäristöterveyden- huollon yms. tehtävien määrässä, määritellään hänen tehtäväkohtainen palkkansa uudelleen 1 §:n 2 kohdassa (vastaavana eläinlääkärinä toimiva praktikko) määräystä noudattaen (ks. edellä 1 §:n soveltamisohje 4).
Työnantaja ja eläinlääkäri voivat sopia palkkauksesta valvontatehtävien osalta toisinkin, jolloin ei myöskään noudateta edellä 1 §:n määräystä vähimmäisperuspalkasta.
Huomautus
Kunnaneläinlääkärin eläkkeessä huomioitavat ansiot määräytyvät Kunnallisen eläkelain (549/2003) 68 §:n 6 momentin mukaan. Praktikkoeläinlääkärien työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksujen maksuperusteesta on annettu Suomen Kuntaliiton yleiskirje 30/80/99.
5.2 Praktikkoeläinlääkärien eräistä työjärjestelyistä
Praktikkoeläinlääkärien tehtäviin kuuluu yleensä eläinlääkäri- avun antamisen ohella viranomaistehtäviä (mm. eläinsuojelu, tarttuvat taudit, elintarvikelain mukaiset valvontatehtävät) joiden suorittaminen voi vaatia pidempää yhtäjaksoista työrupeamaa työpäivän (arkipäivänä päiväaikana) kuluessa ja/tai joiden suorittaminen on perusteltua pyrkiä keskittämään ennalta määrätyiksi ajoiksi. Tällaisia tilanteita varten voidaan kunnassa/kuntayhtymässä tai päivystysrenkaaseen yms. kuuluvien kuntien kesken esim. sopia, että eläinlääkärille tiettynä aikana tulevat kiireelliset sairausmatkat ohjataan alueen muille eläinlääkäreille. Em. työjärjestelyt toteutetaan eläinlääkärien kesken vastavuoroisuusperiaatteella. Kyseessä ei ole eläinlääkintähuoltoa koskeva eläinlääkäripäivystys, jolta suoritettaisiin päivystyskorvauksia.
5.3 Eräät päivystävät eläinlääkärit
Eräillä päivystävillä eläinlääkäreillä tarkoitetaan muita kuin oman kunnan/kuntayhtymän tai sovittuun päivystysrenkaaseen
LIITE 5 ▌ KUNNALLISET ELÄINLÄÄKÄRIT ▌ PALKKAUS
– – –
kuuluvia eläinlääkäreitä. Em. eläinlääkäri otetaan tehtävistä riippuen lähtökohtaisesti määräaikaiseen virka- tai työ- suhteeseen (esim. viikonlopun/muun päivystysrupeaman päivystävä eläinlääkäri). Julkista valtaa sisältäviä tehtäviä voidaan tehdä vain virkasuhteessa.
Yksinomaan eläinlääkäripäivystykseen osallistuvien eläin- lääkärien palkkauksesta ei ole sopimusmääräyksiä. Usein heille maksetaan 4 §:ssä sanotut päivystyksen perus- korvaukset ja lisäksi heillä on oikeus taksan mukaisiin palkkioihin, joskin palkkioperusteet saattavat vaihdella.