TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

2.11.2017-31.10.2020

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY

ISBN: 978-952-238-209-2

PDF: 978-952-238-210-8

Painopaikka: Grano Oy

Sisällysluettelo

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 13

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 25

1 § Soveltamisala 25

2 § Liitesopimukset 28

3 § Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset

velvollisuudet 28

4 § Palkkausta koskevat määräykset 31

5 § Osa-ajan palkka 49

6 § Säännöllinen työaika 52

7 § Säännöllisen työajan sijoittaminen 60

8 § Vapaapäivät 65

9 § Arkipyhäviikot 66

10 § Lepoajat ja viikoittaisen vapaa-ajan korvaus 68

11 § Lisätyö 71

12 § Ylityö 73

13 § Sunnuntaityö 79

14 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 80

15 § Varallaolo 82

16 § Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet 84

17 § Kaivoslisä ja keskeytymättömän sekä jatkuvan

vuorotyön lisä 86

18 § Palkka sairauden ja tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta 88

19 § Lääkärintarkastukset 90

20 § Äitiys- ja isyysvapaan ajan palkka ja työhönpaluu perhevapaalta 91

21 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 93

22 § Matkakorvaukset 94

23 § Koulutustilaisuudet 99

Sisällysluettelo

24 § Vuosiloma 101

25 § Kokoontumisoikeus 104

26 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 104

27 § Neuvottelujärjestys 106

28 § Paikallinen sopiminen 107

29 § Sopimuksen sitovuus 109

30 § Sopimuksen voimassaolo 109

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 111

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 130

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMI- HENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 1 §:SSÄ TARKOITETTU RATKAISULAUTAKUNTA TYÖEHTOSOPIMUSTEN SOVELTAMISALA-

KYSYMYSTEN RATKAISEMISEKSI: 146

TYÖAIKAPANKKISOPIMUS 149

SELVIYTYMISLAUSEKE 153

ETÄTYÖOHJE 156

Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen 158

Adoptio 92

Ajokilometrikorvaus 98

Alarajanveto 26

Alihankinta 104,106

Allekirjoituspöytäkirja (TES) ..................................... 13-24, 109

— Palkkaratkaisu 14-18

— Työryhmät 18-22

— Rinnakkaissopimukset 23

— Tasa-arvo 22-23

Aloittamistyöt 77-78

Ammatillinen koulutus ...................................... 99-100, 114, 130

Ammattiyhdistysjäsenmaksu 29

Arkipyhäviikot .............................................54-55, 66-68, 77, 79

Ay-koulutus 123-124

Eläkkeelle siirtyminen 102

Erimielisyyksien ratkaiseminen .............................. .106-107, 144

Erimielisyysmuistio 106

Erityisäitiysvapaa 91

Hammassairaus 90

Harjoittelijat 43

Helatorstaiviikko 66-68

Hälytysluontoinen työ 84-85

Hälytysraha 84-85

Iltatyö 80-81

Iltatyölisä 81

Irtisanominen

— Irtisanomissuojasopimus 130-145

— ilmoitus työsopimuksen päättämisestä 133-134

— irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 133

— irtisanomisajat 131

— irtisanomisajoista toisin sopiminen 131

— irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 134

— irtisanomisen perusteet 134

— irtisanomista koskevat ilmoitukset 133-134

— lomautus 135, 141

— työvoiman vähentämisjärjestys 139

Itsenäisyyspäivä ............................................................ 66-68, 79

Joulu ........................................................................ 50, 66-68, 74

Xxxxxxxxxxx ............................................... 57, 64, 73-74, 80, 102

Juhannus .................................................................. 50, 66-68, 74

Järjestäytymisvapaus 28

Kaivoslisä 86

Kaksivuorotyö ........................................52-53, 56-57, 62, 77, 81

Kehittämistoiminta 122

Kertausharjoitukset 94

Keskimääräinen säännöllinen työaika 52,61-63

Keskeytymättömän ja jatkuvan vuorotyön lisä 86

Kokoontumisoikeus 104

Kolmivuorotyö .......................................... 53, 59-60, 62, 86, 103

Koulutus

— ammatillinen koulutus .............................75, 99-100, 114, 119

— ay-koulutus 123-124

— kolmen kuukauden luottamusmieskurssi 124

— yhteinen koulutus 123

Koulutustilaisuudet 99

Kunnallinen luottamustehtävä 93

Kuolema 93

Laboratorio ja röntgentutkimukset 90

Lapsen sairastuminen 93

Lepoajat 68-70

Lisätyö ..................................................................... 64, 71-73, 77

Lomapalkka 101

Lomaraha 64, 101-103

Lomautus 135, 140-142

Lopettamistyöt 77-78

Luontoisedut 45-46

Luottamusmies 20, 44, 108, 112-121

— ks. yhteistoimintasopimus 111-129

— ansionmenetyksen korvaaminen 116-118

— ehdokassuoja 120

— ilmoitukset 112, 120, 121

— koulutus 123-124

— luottamusmiehelle annettavat henkilötilastotiedot 126-128

— osastoluottamusmies ................................... 113-114, 118-120

— tietojen luottamuksellisuus 128

— toimitila 118

— työsopimuksen irtisanominen 119-120

— työsopimuksen purkaminen 119

— vapautus työstä 116-117

— varamiehet 121

Lyhyt tilapäinen poissaolo 93-94

Läheisen omaisen kuolema 93

Lääkärintarkastukset 90-91

— hammassairaus 90

— korvaaminen 90-91

— laboratorio ja röntgentutkimukset 90

— lakisääteiset tarkastukset 91

— matkakorvaus ja päiväraha 91

— raskaus 91

— työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen 90

Lääkärintodistus 88

Matkakorvaukset 94-99

— kilometrikorvaus 98

— majoituskustannusten korvaus 94-95

— matka-ajan korvaus 97-98

— matkakustannukset 94

— matkan alkaminen ja päättyminen 94

— matkustamisvelvollisuus 94

— päiväraha, kotimaa 95-96

— päiväraha, ulkomaat 96-97

— ruokaraha 96

— työtuntien ja matkaajan laskeminen 97

— työtuntijärjestelmän edellyttämä tuntimäärä ja kuukausipalkkatakuu 98

— yömatkaraha 96

Muutokset toimihenkilön asemassa 30

Neuvottelujärjestys 106-107

— muu paikallinen yhteistyö 39, 44, 63-65

— neuvottelujen aloittaminen 106

— neuvotteluvelvollisuus 106

— palkkamääräyksiin liittyvä paikallinen sopiminen 44

— pöytäkirjan tai erimielisyysmuistion laatiminen 106

Nuoret

— palkkaus 43

Oman auton käyttö 98

Osa-ajan palkka

— poissaolopäivän laskeminen 49-51

— poissaolotunnin laskeminen 49

Osastoluottamusmies ....................................... 113-114, 118-120

Paikallinen sopiminen

— työaika 63-65

— lomaraha 01-102

— mekanismi 107-108

— mekanismi (palkkamääräykset) 44

— työajan lyhennysvapaat 56

— lisätyö 72-73

— sunnuntaityö 79

— ylityö 74-76

Palkan maksaminen 44-45

Palkan maksaminen kurssiajalta 124

Palkanmaksu vapautuksen aikana 116

Palkkaus 31-48

— harjoittelijat 43

— henkilökohtainen palkanosuus 39-40

— nuoret 43

— tehtäväkohtainen palkanosuus 31-38

— vaativuusluokkapalkat 36-37

Palkkiopalkka 41

Palvelusvuosilisä 46-48

Perhevapaa 91-92

Poissaolopäivän laskeminen 49, 51

Poissaolotunnin laskeminen 49

Puhelinohjeet 84

Provisiopalkka 30, 77, 101

Päivittäinen lepoaika 68-69

Päiväraha 94-96

Raskaus 91

Reservin harjoitukset 92

Ruokaraha 95-96

Ryhmähenkivakuutus 28

Röntgentutkimukset 90

Sairaus 88-90

Sairausajan palkka 88-89

— alle kuukauden työsuhde 89

— ilmoitusvelvollisuus 88

— korvausajanjaksot 88

— korvausperuste 88

— lääkärintodistuksen esittäminen 88

— perhevapaa 91-92

— sama sairaus 89

— sairausajan palkan epääminen 88

— työkyvyttömyyden toteaminen 88-89

— työkyvyttömyyden uusiutuminen 89

— vähennykset 89

— äitiysvapaa 91-92

Sijaisuudet 42

Sopimuksen sitovuus 109

Soveltamisala (työehtosopimuksen) ....................25-26, 146-148

Sunnuntaityö 79-80

Synnytys 91

Säännöllinen työaika 52-60

Tapaturma 88

Tasa-arvo 22-23

Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden

yhteistoimintasopimus 28, 111-129

Tiedotus 125-128

Toimenkuvaus 31

Toimen muutokset 34-35

Tulospalkkaus 42

Tuottavuuden ja teknologian kehittämistoiminta

— ks. yhteistoimintasopimus 122

Työaika

— keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika 61-63

— keskimääräinen säännöllinen vuorokautinen työaika 52-55

— pituus ...................................................................52-55, 61-63

— säännöllinen työaika 52-55

— työaikaero ja palkka 54

— työajan tilapäinen pidentäminen 62

— vuorotyö 80-82

Työajan lyhentäminen päivä- ja kaksivuorotyössä 56-59

Työajan pidentäminen 24 tunnilla 54-56

Työnjohto-oikeus 28

Työrauhavelvoite 109

Työsopimuksen purkaminen 119, 130, 141, 143

Työsuhteen ehtojen muuttaminen 30

Työsuojelu 114-115

Työsuojelukoulutus 123-125

Työsuojelupäällikkö 115

Työsuojeluvaltuutettu 112-116

— ajankäyttö 116

Työtaistelusta ilmoittaminen 111

Työtuntijärjestelmä ............................................49, 56-57, 60-63

— ilmoitusvelvollisuus 60-61

— laatimisvelvollisuus 60-61

— neuvotteluvelvollisuus 60

— pysyvä muutos 60

— tilapäinen muutos 60-61

Työviikko 53, 61

Työvoiman vähentämisjärjestys (irtisanomissuojasopimus) 139

Työvuorokausi 61, 77

Ulkomaan päivärahat 96-97

Ulkopuolisen työvoiman käyttö 104

Vapaapäivät 58, 60, 65

Varallaolo 82-83

Vastuuvakuutus 28-29

Viikoittainen vapaa-aika 69-70

Viikoittaisen vapaa-ajan korvaus 70-71

Viikoittainen ylityö 73-79

Vuorokautinen ylityö 73-79

Vuorotyö

— vuorotyölisä iltavuorossa 80-82

— vuorotyölisä yövuorossa 80-82

— vuorotyölisä yli ja sunnuntaityöstä 82

Vuosiloma

— kuukausipalkan jakaja 101

— lomaraha 101-102

— työsuhteen päättyminen ja lomaraha 102

— vuosilomapalkka 101

— ylimääräinen lomaraha 103

Vähimmäispalkka 31, 42, 153

Yhteistoimintasopimus (teknologiateollisuuden toimihenkilöiden) 111-129

— yleisiä määräyksiä 111-112

— yhteistoimintatehtävät ja

yhteistoimintaorganisaatiot 112-115

— luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset. 116-121

— yhteistoiminta 122-123

— koulutus 123-125

— ammatillinen 99-100

— yhteinen koulutus 123

— ay-koulutus 123-124

— tiedotustoiminta 125-128

Yhteiskunnallinen luottamustehtävä 93

Yleiset velvollisuudet 28

Ylityö

— mitä ylityöksi luetaan 73

— peruspalkan laskeminen 76-77

— säännöllisen työajan ylityöjakaja 76

— vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen 74-75

— viikoittainen ylityö 73-75

— vuorokautinen ylityö 73-75

Ylärajanveto 25-26

Yömatkaraha 96

Yötyö 80-82

Yötyölisä 81

Äitiysvapaa 91-92

Äkillinen sairaustapaus 93

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY ‌

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika	14.11.2017
Paikka	Teknologiateollisuus ry, Helsinki
Läsnä	Teknologiateollisuus ry	Ammattiliitto Pro ry
	Xxxxx Xxxxxxx	Xxxxx Xxxxxxx
	Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx	Xxxxx Xxxxxx
	Xxxxxx Xxxxxxxxxx	Xxxx Xxxxxxx
	Xxxx Xxxxxxx	Xxxxx Xxxxxxxxxx
	Xxxx Xxxxxxxxxxx	Xxxxxxxxx Xxxxx
	Xxxxx Xxxxxxx	Xxxx Xxxxxxxxx
		Xxxxx Xxxxxxxxx

1 §

Työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu neuvottelu- tuloksen 2.11.2017 mukainen työehtosopimus. Nyt allekirjoitettu työehtosopimus tulee voimaan 2.11.2017 alkaen.

Sopimuksen sisältöä koskevat muutokset tulevat voimaan 2.11.2017 alkaen, ellei asianomaisessa sopimuskohdassa ole voi- maantulon osalta muusta sovittu.

2 § Palkkaratkaisu

Palkkojen tarkistaminen Vuosi 2017

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikal- listen neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luottamus- miehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilaus- kanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehitty- misestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimit- taa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityk- sen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuut- ta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa kirjallisesti 15.12.2017 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korote- taan 1,1 % suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Lisäksi 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta toimihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,5 % las- kettuna toimihenkilöiden edeltävän kuukauden palkkasummasta.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkan- muodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennet- ta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oi- kaista mahdollisia vinoumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden osaamisen ja työssä suoriutumi- sen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten ja- kamisessa. Erästä työnantaja osoittaa henkilökohtaisen korotuksen kullekin toimihenkilölle. Suuremmat korotukset ohjataan toimi- henkilöille, joiden yrityskohtainen palkanosuus suhteessa henkilö- kohtaiseen palkanosuuteen on keskivertosuhdetta pienempi.

Selvitys erän käytöstä

Erän jako tulee selvittää ennen käyttöönottoa luottamusmiehel- le tai jos luottamusmiestä ei ole valittu, kaikille toimihenkilöille yhteisesti. Selvityksessä työnantaja ilmoittaa jaettavan erän koko- naiseuromäärän ja yksilöi miten korotukset tullaan kohdentamaan. Mikäli selvitystä ei ole annettu ennen erän käyttöönottoa, jaetaan erä 0,5 % suuruisena yleiskorotuksena.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkan- korotusten jälkeen selvitys paikallisesti sovitun tai työnantajan toteuttaman palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenki- löiden palkankorotusten kokonaismäärä.

Vuosi 2018

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa kirjallisesti 14.12.2018 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korote- taan 0,9 % suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Lisäksi 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta toimihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,7 % las- kettuna toimihenkilöiden edeltävän kuukauden palkkasummasta.

Selvitys erän käytöstä

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Palkankorotukset 1.1.2020

Osapuolet tarkastelevat kevään 2019 huhti-toukokuun aikana yleistä taloudellista tilannetta, työllisyyden, viennin ja kilpailuky- vyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä teknologiateolli- suudessa ja Suomessa. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvot- televat 31.5.2019 mennessä 1.1.2020 tai lähinnä sen jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta toteutettavien palkankorotusten rakenteesta ja tasosta sekä kilpailukykysopimuksen mukaisesta 24 tunnin työajan pidennyksestä.

Mikäli 1.1.2020 toteutettavan palkankorotuksen suuruudesta ja kilpailukykysopimuksen mukaisesta 24 tunnin työajan piden- nyksestä ei päästä yksimielisyyteen toukokuun 2019 aikana, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päätty- mään 31.10.2019. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava 31.5.2019 mennessä toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovittelijalle.

3 §

Palkkausjärjestelmän kehittäminen

Liitot jatkavat edellisellä sopimuskaudella asetetun palkkaustyö- ryhmän toimeksiantoa. Palkkausjärjestelmän ylläpitoa ja kehittä- mistä varten työryhmä saa uudella sopimuskaudella tehtäväkseen:

• Toteuttaa sopimuskauden aikana sekä yleistä että yrityskoh- taista palkkausjärjestelmäkoulutusta.

• Jatkaa tuloksellisuutta ja kannustavuutta edistävien palkitse- misjärjestelmien kehittämistä.

• Edistää työpaikkakohtaisten palkkaustyöryhmien syntyä.

4 §

Työhyvinvointi, osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen

Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työ- ympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työurien pidentämiseksi suunnat- tujen toimien tärkeyttä.

Osana työhyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat Työhyvin- vointikortin suorittamista kaikissa työyhteisöissä.

Liitot kannustavat työpaikkoja osallistumaan käynnissä olevaan Työkaari kantaa -hankkeeseen sekä sopimuskauden aikana alka- vaan Työhyvinvointia ja tuottavuutta – hankkeeseen ja jatkavat osallistuvien työpaikkojen tukemista hyvinvointihankkeiden to- teuttamisessa.

Liitot antavat yhteistä ohjeistusta työntekijöiden ammatillista osaamista edistävän koulutuksen järjestämisestä ja koulutussuun- nitelman laatimisesta työpaikoilla. Liitot kehottavat yrityksiä hyö- dyntämään liittojen yhdessä laatimaa Osaaminen haltuun -proses- simallia.

Työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sairastavuuden ja siitä johtuvien sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työkykyisyyden säilyttämiseksi työpaikkojen on syytä hyödyntää laadittuja työterveyshuollon työpaikkaselvi- tyksiä, riskien arviointeja ja henkilöstösuunnitelmia. Näiden poh- jalta suunnitellaan tarvittaessa yksilöllisiä toimenpiteitä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tässä työssä työpaikat voivat hyödyntää liittojen laatimaa yhteistä aineistoa.

Ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen työpaikalla

Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät työnantajan selvityksen pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tuke- vat ikääntyneen työntekijän työssä jatkamista. Liittojen yhteisessä Teknologiateollisuuden työkaarimalli -julkaisussa on esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä.

5 §

Luottamusmiehen asema ja henkilöstöedustuksen toimivuus

Liitot jatkavat edellisellä sopimuskaudella asetetun työryhmän toi- meksiantoa. Työryhmän tehtävänä on järjestää yhteistä koulutusta luottamusmiesten roolista, asemasta ja paikallisesta sopimisesta sekä selvittää hallintoedustuksen toimivuutta Teknologiateollisuu- den jäsenyrityksissä.

6 §

Luottamushenkilön asemaan liittyvät ongelmatilanteet

Luottamushenkilön ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä on- gelmia, jotka kärjistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luottamushenkilön työsuhteen päättämistä.

Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden välille luo- daan pikaisesti neuvotteluyhteys sen selvittämiseksi, mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet ongelman. Tarpeellisia muita toimenpiteitä harkitessaan liitot tiedostavat, että niillä on vastavuoroisesti tehostettu valvontavelvollisuus työehtosopimuk- sen ja sen sisältämän työrauhavelvoitteen noudattamisesta tällai- sessa asiayhteydessä.

Liittojen tulee toimia asiassa ilman aiheetonta viivytystä. Liittojen tavoitteena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla luottamushenkilön ja työnantajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin palauttaa.

Liittojen tehtäviin kuuluu myös antaa paikallisille osapuolille muutoinkin neuvoja, koulutusta ja muuta opastusta luottamus- miesjärjestelmän toimivuuden takaamiseksi.

7 § Työryhmät

7.1 Revisiotyö

Liitot asettavat työryhmän, joka jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti käsittelee työehtosopimukseen liittyviä asioita yritys- ten kilpailukyvyn ja toimihenkilötyön kehittämiseksi ja ryhtyy mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin. Työryhmä jatkaa sopi- mustekstien selkiyttämistä, keskittyen sopimuskaudella erityisesti työehtosopimuksen rakenteen ja luettavuuden parantamiseen.

7.2 Työpaikkakohtaiset kokeilut

Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on työpaikkakoh- taisten, toimihenkilöitä ja muuta henkilöstöä koskevien yhteisten palkka ja muita työehtoja koskevien kokeilujen seuranta.

Paikallisesti sopien kokeiluissa voidaan poiketa työehtosopimuk- sen määräyksistä kaikkien toimihenkilöille maksettavia palkka ja muita rahaeriä koskevien sopimuskohtien osalta. Poikkeamien käyttöönotto edellyttää liittojen hyväksymistä.

Työpaikkakohtaiset kokeilut merkitsevät luottamusmiehen tehtä- vien lisääntymistä, mikä yhteistoimintasopimuksen 3.1 kohdassa mainitun vapautuksen tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon. Erityisesti kokeilujen aloitusvaiheessa tämä yleensä merkitsee luottamusmiehen vapauttamista määräajaksi työnteosta. Vapautus tulee antaa luottamusmiehen ansiotasoa vähentämättä.

7.3 Työpaikoilla tapahtuva oppiminen

Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää työpai- kalla tapahtuvan oppimisen hyviä käytäntöjä. Selvityksen pohjalta liitot laativat yhteisen suosituksen, jolla edistetään hyvien käytän- töjen leviämistä ja ryhtyvät tarvittaessa muihin toimenpiteisiin.

7.4 Toimialakohtainen vuoropuhelu digitalisaation vaikutuksista

Liitot aloittavat sopimuskauden aikana toimialakohtaisen vuoro- puhelun teknologian kehityksen ja digitalisaation vaikutuksista toimihenkilötyön kehittymiseen, koulutustarpeisiin, työympäris- tön ja työn tekemisen muotojen uudistumiseen sekä muihin työ- elämän muutoksiin.

8 §

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpaikoilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavutta- miseksi korostavat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimen- piteiden toteuttamisen merkitystä.

Tätä työtä tukeakseen sopijapuolet päivittävät tarvittavilta osin koulutusaineistoa, järjestävät sopimuskauden aikana vuosittain yhteistä koulutusta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

laatimisesta sekä palkkakartoituksen tekemisestä. Valtakunnallisia koulutustilaisuuksia pyritään järjestämään sopijapuolten sopimalla tavalla 2 kertaa vuodessa. Näiden lisäksi järjestetään tarvittaessa alueellisia ja yrityskohtaisia koulutustilaisuuksia.

Sopijaosapuolet arvioivat työehtosopimuksen sopimusmääräysten sukupuolivaikutukset sopimuskauden aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä tarkoitusta varten sopijaosapuolet asettavat yhteisen työ- ryhmän, joka voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Sukupuo- livaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota välillisesti syrjiviin määräyksiin sekä eriarvoisuuteen johtaviin tilanteisiin ja rakenteisiin.

9 § Rinnakkaissopimukset

Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että sopimuksen so- veltamispiirissä ei tehdä rinnakkaissopimuksia.

10 §

Pöytäkirjan tarkastaminen

Sovittiin, että Xxxxx Xxxxxxx, Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxx- nen ja Xxxxx Xxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.

Vakuudeksi

Xxxxxx Xxxxxxxxxx

Tarkastettu

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY ‌‌

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Soveltamisala

1 Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilöteh- tävissä toimivat henkilöt. Näitä voivat olla esim. ammat- tikorkeakouluista tai muista ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat tekniikan, talouden, hallinnon tai esimiestehtä- viin valmiuksia antavan koulutuksen suorittaneet henkilöt.

2 Ylärajanveto

Sopimus ei koske henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Arviointia suoritettaessa otetaan huomi- oon yrityksen koko.

Lisäksi sopimusalueen ulkopuolella ovat keskisuuressa tuotannollista toimintaa harjoittavassa yritysorganisaatios- sa ns. osastopäällikkötasoon luettavat henkilöt, joilla teh- tävissään on sellainen itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu, mitä edellisessä kappaleessa on tarkoitettu. Yritysorganisaatiossa voi myös olla edellä sanotulla tasolla tai sitä ylemmällä henkilöitä, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka edustavat asian-

tuntemusta tietyllä erikoisalalla ja jotka tästä syystä ja ase- mansa itsenäisyyden puolesta rinnastetaan edellä mainittui- hin henkilöihin. Suurissa yrityksissä organisaatiotasoja on luonnollisesti useampia, ja siten myös sopimuksen sovel- tamisalan ulkopuolelle voi jäädä useammalla organisaatio- tasolla toimivia henkilöitä, edellyttäen, että muut edellises- sä kappaleessa todetut edellytykset ovat olemassa.

Toimiminen toimihenkilöiden esimiehenä ei sellaisenaan sulje tehtävää pois tämän sopimuksen piiristä. Sopimuk- sen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esim. korkeakoulu tai muun erityiskou- lutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin, mikäli toimi ei sisällön perusteella ole ylemmän toimihenkilön tehtävä. Ylemmän toimihenkilön toimi määräytyy ylempiä toimihenkilöitä koskevan työeh- tosopimuksen soveltamismääräysten mukaisesti.

3 Alarajanveto

Sopimusta ei sovelleta työntekijätehtävissä oleviin henki- löihin.

4 Poikkeus ja erityismääräyksiä

Henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisi- otyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä sovel- tuvin osin.

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että toimihenkilöitä koskevia työehtosopimuksia voidaan solmia yksinomaan teollisuuslinjaperiaatetta noudattaen siten, että ne käsittä- vät koko asianomaisen teollisuusalan kaikki toimihenkilöt erikoisammattialasta tai koulutuksesta riippumatta.

Mikäli teknologiateollisuutta harjoittava työnantaja har- joittaa muutakin teollisuutta, mutta kuuluu vain metallite- ollisuutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta Teknologiateollisuus ry:hyn, tätä sopimusta sovelletaan vain näiden tehdaslaitosten tai osastojen toimihenkilöiden työsuhteisiin.

Jos toimihenkilön työ (esim. konserniyhtiössä tai pääkont- torissa) palvelee välittömästi useampaa kuin yhtä EK:n toi- mialaa, katsotaan toimihenkilön työskentelevän yrityksen päätoimialalla.

Soveltamisohje:

Soveltamisala on tehtäväkohtainen ja se määräytyy toi- men tosiasiallisen sisällön perusteella. Sopimuksen teh- täväkohtaisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä tai palkanmaksutavalla ole ratkaisevaa merkitystä ratkaistaessa kysymystä siitä, min- kä sopimuksen piiriin henkilö kuuluu.

Uusia työntekijöitä palkattaessa ja tehtävämuutosten yh- teydessä työnantajan edustaja toimittaa henkilöstöryhmi- en edustajille tiedon tehtävän sisällöstä sekä siihen sovel- lettavasta työehtosopimuksesta.

Työehtosopimuksen osana sovelletaan ratkaisulautakuntaa koskevaa liitettä.

2 § Liitesopimukset ‌‌

• Teknologiateollisuuden yhteistoimintasopimus

• Teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskeva irtisanomis- suojasopimus

• Ratkaisulautakuntaa koskeva pöytäkirja

3 §

Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet

1 Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toi- meen ja siitä erottaa toimihenkilö.

2 Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pi- dättäminen

Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden ole- van puolin ja toisin loukkaamaton.

Ammattiliitto Pro ry:n jäsenmaksu peritään palkasta toimi- henkilön annettua valtuutuksen ja tilittää ne palkanmaksu- kausittain Ammattiliitto Pro ry:n ilmoittamalle pankkitilil- le. Pidättäminen suoritetaan siten kuin liittojen allekirjoitta- massa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimihen- kilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

3 Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus

Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peit-

tää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työnte- kijälle tuotetusta henkilö ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapa- turmavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Korvaus- ten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 150.000 euroa kuitenkin siten, että korvausten enimmäismäärä on 60.000 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 30.000 euroa. Myös muut vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä kos- kevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskus- järjestöjen välillä sovittu.

4 Yleiset velvollisuudet

Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edis- tää ja valvoa työnantajan etuja.

Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan tukea toimihenkilöä myös tä- män pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtu- vista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimi- henkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista tulee tiedottaa viimeis- tään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille.

Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yri- tykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpoli- tiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin.

Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtoso- pimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.

5 Provisiopalkkaisten myyntimiesten työehdot

Kokonaan tai osittain provisiopalkkaisten myyntimiesten työehdot sovitaan mahdollisimman täsmällisesti huomioon ottaen kauppaedustajista ja myyntimiehistä annettu laki. Tällöin on syytä selvittää mm. palkkaus, kulujen korvaus- perusteet, vuosiloma ja sairausajan palkan laskemisperus- teet ja provisioosan määräytymisperuste sekä provision maksuajankohta. Ennen kuin työantaja vahvistaa myyntita- voitteet on tarkoituksenmukaista, että niistä keskustellaan työnantajan ja asianomaisen myyntimiehen välillä. Työn- antaja korvaa kaikki työtehtävän hoitamisesta aiheutuvat kulut.

6 Muutokset työsuhteen ehdoissa

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuo- let siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa.

Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säi- lyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mai- nittu peruste ja noudattaa irtisanomissuojasopimuksen mu- kaista irtisanomisaikaa.

4 §‌

Palkkausta koskevat määräykset

1 Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta ja työsuoritus ja pätevyystekijöiden perusteella määräytyvästä henkilö- kohtaisesta osuudesta sekä mahdollisesta yrityskohtaisesta osuudesta. Työsuhteen keston perusteella maksetaan erillis- tä palvelusvuosilisää.

Vähimmäispalkka

Toimihenkilön vähimmäispalkka saadaan lisäämällä henki- lökohtainen palkanosuus toimihenkilön tehtäväkohtaiseen palkanosuuteen.

2 Tehtäväkohtainen palkanosuus

2.1 Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen tai muun riittävän selvityksen perusteella.

Pöytäkirjamerkintä:

Liittojen laatima koulutusaineisto sisältää esimerkin toimenkuvauslomakkeesta.

Työpaikalla käytetään vain yhtä toimenvaativuusmittaria. Perusmittarina on METTOVA. Paikallisesti voidaan sopia muun toimenvaativuusmittarin käytöstä. Tämän mittarin tulee olla rakenteeltaan sellainen, että sen avulla voidaan mitata kaikkien tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla olevien toimien vaativuudet.

Toimenvaativuusmittari METTOVA

Toimen vaativuus mitataan työpaikalla seuraavien tekijöiden avul- la:

1 TARVITTAVAT TIEDOT JA TAIDOT

Vaativuus on sitä suurempi

• mitä enemmän itsenäistä harkintaa toimeen sisältyy

• mitä enemmän tietoja ja taitoja toimessa tarvitaan

1.1	Yksityiskohtaiset työohjeet. Opastus työpaikalla.	40
1.2	Yleiset työohjeet. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan koulutuksella ja/tai lyhyellä kokemuksella.	70
1.3	Yleisluontoiset toimeksiannot. Tarvittavat moni- puoliset tiedot ja taidot saadaan koulutuksella ja/tai pitkähkön kokemuksen avulla.	100
1.4	Yleisluontoiset toimintamallit. Tarvittavat monipuo- liset ja laajat tiedot ja taidot saadaan koulutuksen ja/tai lisätiedoilla täydennetyn pitkän kokemuksen avulla.	130
1.5	Toimintaperiaatteet ja ennakkotapaukset ohjaavat toimintaa. Tarvittavat monipuoliset ja syvälliset eri- tyistiedot ja -taidot saadaan koulutuksen ja/tai pitkän kokemuksen avulla.	160

2 RATKAISUJEN JA PÄÄTÖSTEN VAIKUTUKSET

Vaativuus on sitä suurempi

2.1 mitä laajemmin vaikutukset koskevat koko toimipaikkaa

2.11	Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä oma työ/työryh- mä.	10
2.12	Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä lähiympäristöä laajempi alue.	20
2.13	Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä osasto/yksikkö.	30
2.14	Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä useita osastoja/ suuri yksikkö.	40

2.2 mitä suuremmat ovat ratkaisujen ja päätösten taloudel- liset, toiminnalliset ja muut vaikutukset

2.21	Ratkaisujen vaikutus on tavanomainen.	10
2.22	Ratkaisujen vaikutus on kohtalainen.	20
2.23	Ratkaisujen vaikutus on melkoinen.	30
2.24	Ratkaisujen vaikutus on suuri.	40

3 VUOROVAIKUTUS

Vaativuus on sitä suurempi

• mitä syvällisempi ja laajempi neuvonnan, opastamisen, motivoinnin tai neuvottelu ja yhteistyötaitojen vaatimus toimeen sisältyy.

3.1	Yhteydet ovat yleensä tietojen vastaanottamista, välittämistä ja jakelua.	25
3.2	Toimeen tai sen lähipiiriin kuuluvia asiantuntijayhte- yksiä.	50
3.3	Neuvottelu ja/tai yhteistyötaitoja vaativa toimi.	75
3.4	Vaikuttamistaitoja ja erityisiä yhteistyötaitoja vaativa toimi.	100

4 TEHTÄVÄ JA JOHTAMISVASTUU

Vaativuus on sitä suurempi,

• mitä vaikeampia erilaisten näkökohtien käsittelyä ja yh- teensovittamista tehtävään kuuluu,

• mitä vaativampi on tehtävän asema toiminta ja johtamis- järjestelmissä.

4.1	Oma tai opastava ja/tai ohjaava tehtävä.	15
4.2	Itsenäinen tehtäväalue tai organisointi ja resurssivas- tuu ja/tai esimiestehtävä.	30
4.3	Laaja itsenäinen tehtävä tai laaja organisointi ja resurssivastuu ja/tai laaja esimiestehtävä.	45
4.4	Laaja ja monipuolinen itsenäinen tehtävä tai moni- puolinen organisointi ja resurssivastuu ja/tai esimies- tehtävä, jossa alaisia useilla organisaatiotasoilla.	60

Määritetyn toimenvaativuuden tulee vastata toimen todellista vaativuutta. Määritykset tarkistetaan kaikkia koskien sään- nöllisin väliajoin vähintään kerran vuodessa ja toimihenkilö- kohtaisesti tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä.

Uuden toimihenkilön toimen vaativuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua toimihenkilötyösuhteen alkamisesta. Samaa neljän kuukauden aikarajaa noudatetaan myös tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä.

Tehdyt toimenvaativuusmääritykset ja –muutokset käydään läpi työnantajan ja toimihenkilöiden edustajan kanssa vähin- tään kerran vuodessa, ja lisäksi uusien tehtävien osalta sekä tehtävien pysyvien muutosten yhteydessä. Toimihenkilöiden edustajalla on oikeus tuoda esiin perusteltu näkemyksensä toimenvaativuuden määrityksestä, järjestelmän toimivuudes- ta ja esiin tulleista ongelmista.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli työpaikalla ei ole toimihenkilöiden edustajaa, on toi- mihenkilöllä oikeus pyydettäessä saada tietää toimensa vaati- vuusluokka vaativuustekijöineen.

Soveltamisohje:

Toimihenkilöiden lukumäärän sitä edellyttäessä työpaikalle perustetaan palkkausjärjestelmän ylläpitoa varten työnanta- jan ja toimihenkilöiden yhteinen palkkaustyöryhmä. Palkka- ustyöryhmän muodostavat palkkausjärjestelmäkoulutuksen saaneet toimenvaativuuden määrittelyyn perehtyneet henkilöt. Palkkaustyöryhmä toimii toimen vaativuuteen liittyvissä yllä- pito- ja seurantakysymyksissä tarvittaessa kokoontuvana asi- antuntijaryhmänä. Ryhmällä on oikeus tuoda esiin perusteltu näkemyksensä toimenvaativuuden määrityksestä, järjestelmän toimivuudesta ja esiin tulleista ongelmista. Tämän lisäksi työ- ryhmässä voidaan paikallisesti sovittavalla tavalla käsitellä muitakin palkkaukseen liittyviä kysymyksiä. Työryhmän tulee käsitellä asiat tarpeetonta viivytystä välttäen. Ryhmä kokoon- tuu kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Jos työpaikan työorganisaatiossa on toteutettu sellaisia muu- toksia, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet toimien sisältöihin, saattaa olla syytä tehdä kaikkien tointen vaativuuden määri- tykset uudelleen palkkaustyöryhmässä. Sama koskee myös uu- silla toimipaikoilla toteutettavaa järjestelmän käyttöönottoa.

Liitot antavat tarkempaa ohjeistusta työpaikan palkkaustyö- ryhmän tehtävistä koulutusaineistossa.

2.2 Vaativuusluokkapalkat

Vaativuusluokkapalkkoina noudatetaan sen palkanmak- sukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 31.12.2017 tai lähinnä sen jälkeen, 1.11.2016–31.10.2017 voimassa olleen työehtosopimuksen 4 §:n 2.2 kohdan mu- kaisia, 1.11.2015 alkaen noudatettuja vaativuusluokkapalk- koja.

Vaativuusluokkapalkat sen palkanmaksukauden alusta, jon- ka alkamispäivä on 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen (€/kk):

Toimen vaativuus- pisteet	Vaativuus- luokka	Viikkotyö- aika 37,5 h/vko palkka €/kk	Viikkotyö- aika 40 h/vko palkka €/kk
100−129	1	1539	1551
130−159	2	1674	1687
160−189	3	1822	1836
190−219	4	1982	1998
220−249	5	2157	2173
250−279	6	2346	2365
280−309	7	2553	2573
310−339	8	2777	2799
340−369	9	3022	3045
370−000	00	0000	3313

Vaativuusluokkapalkat sen palkanmaksukauden alusta, jon- ka alkamispäivä on 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen (€/kk):

Toimen vaativuus- pisteet	Vaativuus- luokka	Viikkotyö- aika 37,5 h/vko palkka €/kk	Viikkotyö- aika 40 h/vko palkka €/kk
100−129	1	1553	1565
130−159	2	1690	1703
160−189	3	1838	1853
190−219	4	2000	2016
220−249	5	2176	2193
250−279	6	2368	2386
280−309	7	2576	2596
310−339	8	2803	2824
340−369	9	3049	3073
370−000	00	0000	3343

Jos työaika poikkeaa edellä mainituista viikkotyöajoista, on se otettava huomioon vaativuusluokkapalkassa.

2.3 Paikallisesti sovittu toimenvaativuusmittari

Käytettäessä paikallisesti sovittua toimenvaativuusmittaria, vaativuusluokkapalkat muodostetaan yllä olevasta taulu- kosta siten, että koko taulukon alue on käytettävissä.

Jos paikallisesti sovittu vaativuusluokkien lukumäärä on sama tai suurempi kuin edellä olevassa taulukossa, käy- tetään alimpana lukuna taulukon alinta lukua ja ylimpänä lukuna taulukon ylintä lukua.

Jos vaativuusluokkien lukumäärä on pienempi kuin edellä olevassa taulukossa, uuden taulukon alin porras muodos- tetaan kahden tai useamman alimman portaan painotetun keskiarvon perusteella ja ylin porras kahden tai useamman ylimmän portaan painotetun keskiarvon perusteella.

Soveltamisohje:

Painotettu keskiarvo lasketaan käyttäen painoarvona osamäärää, joka on yllä olevan taulukon portaiden luku- määrä jaettuna paikallisen taulukon portaiden lukumää- rällä.

Esimerkiksi, jos edellä olevan taulukon portaiden luku- määrä on 10 ja paikallisen taulukon portaiden lukumää- rä on 8, on osamäärä 10/8 = 1,25.

Laskentakaavat ovat:

alin taulukkoluku + toiseksi alin taulukkoluku x (osamäärä 1) osamäärä

ylin taulukkoluku + toiseksi ylin taulukkoluku x (osamäärä 1) osamäärä

2.4 Tehtäväkohtainen palkanosuus

Toimihenkilön tehtäväkohtainen palkanosuus määräytyy sen vaativuusluokan perusteella, johon hänen tehtävänsä vaativuuden perusteella sijoittuu.

3 Henkilökohtainen palkanosuus

Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työpaikan (yri- tyksen) toiminnan ja toimien kannalta merkityksellisten tekijöiden perusteella. Tekijöitä voivat olla ammatillinen osaaminen ja työtulos sekä muut pätevyystekijät.

Ammatillinen osaaminen määritetään tarkastelemalla toi- mihenkilön suoriutumista toimeen liittyvistä työskentelyta- paa ja työmenetelmää sekä niiden kehittämistä koskevista valintatilanteista. Moniosaaminen määritetään arvioimalla toimihenkilön kykyä ja valmiutta tehdä erilaisia töitä orga- nisaatiossa.

Työtulos määritetään vertaamalla toimihenkilön työtulosta ns. normaaliin työtulokseen.

Muita pätevyystekijöitä voivat olla mm. joustavuus, ihmis- suhdetaidot, työssä kehittyminen ja työyhteisön tarpeiden huomioonotto.

Työnantaja laatii paikallisen arviointijärjestelmän, jonka si- sältö käsitellään ennen käyttöönottoa toimihenkilöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Pyydettäessä arviointijärjestel- mä tulee antaa kirjallisena.

Ohjeena järjestelmän laadinnassa on valita ammatillisesta osaamisesta, työtuloksesta ja muista pätevyystekijöistä pai- kallisesti tarpeelliset porrastustekijät.

Pöytäkirjamerkintä:

Liittojen laatima koulutusaineisto sisältää malleja pä- tevyyden arvioinnin osalta.

Toimihenkilön työsuorituksen ja pätevyyden arvioinnin te- kee lähin esimies.

Toimihenkilön henkilökohtainen palkanosuus on suuruu- deltaan vähintään 5 % ja enintään 26 % toimihenkilön teh- täväkohtaisesta palkanosuudesta.

Henkilökohtaisen palkanosuuden uusi määritys otetaan käyttöön heti kun työnantaja on tarkastanut ja tehnyt tarvit- tavat muutokset työpaikkakohtaiseen pätevyyden arviointi- järjestelmään ja se on käsitelty toimihenkilöiden edustajan kanssa. Uusittujen määräysten käyttöönotto on tehtävä vii- meistään 1.6.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukuukauden alusta lukien.

Toimihenkilöiden henkilökohtaisten palkanosuuksien mää- ritys on riippumaton toimien vaativuudesta. Tämä tarkoit- taa sitä, että sekä vaativissa että vähemmän vaativissa toi- missa voi esiintyä eritasoisia työsuorituksia.

Työpaikkakohtaisesti toimihenkilöille määriteltyjen henki- lökohtaisten palkanosuuksien prosenttilukujen keskiarvo on 11–17 prosentin välillä.

Keskiarvon toteutuminen todetaan kaikkia toimihenkilöi- tä koskevien määritysten yhteydessä. Määritykset tehdään säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa, jollei toi- sin sovita.

Henkilökohtaisen palkanosuuden määritys tehdään toimi- henkilön tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä.

Uuden toimihenkilön henkilökohtainen palkanosuus mää- ritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua toimihenkilötyösuhteen alkami- sesta.

4 Ylläpito

Säännöllisin väliajoin tehtävien vaativuudenluokituksen ja/ tai henkilökohtaisen osuuden uudelleenmääritysten yhtey- dessä tehdään määrityksiä vastaavat muutokset toimihenki- lön tehtävä ja henkilökohtaisiin palkanosuuksiin seuraavan palkanmaksukauden alusta.

Tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosuuden uu- delleenmääritys tehdään tehtävien pysyvän muutoksen yh- teydessä niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa muutoksesta.

Uudelleenmäärityksistä mahdollisesti aiheutuva kuukausi- palkan korotus tehdään määritystä seuraavan palkanmaksu- kauden alusta.

Tapauksissa, joissa toimihenkilön tehtävä ja/tai henkilö- kohtainen palkanosuus muuttuvat aiempaa pienemmiksi, ei kuitenkaan hänen kuukausipalkkaansa alenneta ilman irtisanomisperusteeseen verrattavaa perustetta ja käyttäen toimihenkilön henkilökohtaista irtisanomisaikaa, ellei toi- mihenkilön kanssa toisin sovita.

5 Palkanmääritysjakso ja palkkaustavat

Toimihenkilön palkka määritetään kuukautta kohti.

Käytettävä palkkaustapa perustuu tehtävän ominaisuuksiin ja palkkausteknillisiin edellytyksiin.

Palkkaustapoja ovat mm. aikapalkat ja erilaiset palkkio- palkat. Palkkiopalkkojen hinnoittelusta sovitaan etukäteen työnantajan ja sen toimihenkilön tai niiden toimihenkilöi- den välillä, joille palkkiopalkkatyö tarjotaan.

Palkkaustavasta riippumatta toimihenkilölle maksetaan vä- hintään vähimmäispalkka, joka saadaan lisäämällä henki- lökohtainen palkanosuus toimihenkilön tehtäväkohtaiseen palkanosuuteen.

Palkkaustapoja voidaan täydentää erilaisilla tulospalkkioli- sillä.

Jos työnantaja ottaa käyttöön tässä työehtosopimuksessa mainittuja palkkaustapoja täydentävinä palkkioina mak- settavia lisiä ns. tulospalkkioita, työnantajan tulee selvit- tää toimihenkilölle palkkiojärjestelmän sisältö ennen sen käyttöönottoa. Käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirjataan.

Tulospalkkion peruste on muu kuin välitön työsuoritus. Palkkion perusteena on yleensä taloudellinen tulos, tuot- tavuus tai kehitystavoitteen saavuttaminen. Palkkio kertyy usein palkanmaksukautta pitemmissä jaksoissa.

6 Sijaisuudet

Toimeen olennaisesti liittyvät sijaisuudet tulee ottaa huo- mioon toimihenkilön tehtävän vaativuutta määritettäessä ja henkilökohtaista pätevyyttä arvioitaessa.

Muiden sijaisuuksien osalta selvitetään ja todetaan toimi- henkilön toimen vaativuuden, työn määrän ja vastuun mah- dollinen lisääntyminen ja sovitaan erillisestä korvauksesta, elleivät muutokset ole niin vähäisiä, ettei korvauksen mak- samiselle ole edellytyksiä.

Soveltamisohje:

Toimeen olennaisesti liittyvillä sijaisuuksilla tarkoite- taan toisen toimihenkilön sijaistamista toistuvien lyhyi- den poissaolojen ajalta tai työnteon muutoin estyessä.

Muu sijaisuus tarkoittaa toisen toimihenkilön sijaista- mista tilanteissa, joita ei ole voitu ennalta ottaa huomi- oon ja joiden perusteena on esimerkiksi pitkä sairaus- jakso, perhevapaa tai muu vastaava pidempi poissaolo.

7 Nuoret toimihenkilöt

17 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 80 pro- senttia tehtäväkohtaisen vaativuusluokan palkasta.

16 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 70 pro- senttia tehtäväkohtaisen vaativuusluokan palkasta.

Nuoren alle 18vuotiaan suorittaessa samaa työtä kuin täy- siikäinen toimihenkilö ja hänen omatessaan työn edellyt- tämän ammattitaidon ja pätevyyden eikä hänen työsken- telyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsää- dännöstä johtuvia rajoituksia, määräytyy hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.

8 Harjoittelijat

Kohdassa 2.2 mainituista palkoista voidaan poiketa sellais- ten harjoittelijoina työskentelevien opiskelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta ja tut- kintovaatimuksiin sisältyy työharjoittelujakso tai jaksoja.

9 Muut palkkarakenteet

Paikallisesti voidaan sopia muustakin palkkarakenteesta. Tämän työehtosopimuksen alinta tehtäväkohtaista palkkaa, johon on lisätty alin henkilökohtainen palkanosuus (5 % tehtäväkohtaisesta palkasta) ei kuitenkaan saa alittaa.

10 Palkkamääräyksiin liittyvä paikallinen sopiminen

Tämän pykälän useissa määräyksissä mainitun paikallisen sopimisen osapuolina ovat, ellei asianomaisessa kohdassa ole toisin määrätty, työnantaja ja työehtosopimuksen tar- koittama luottamusmies tai, jollei tällaista ole, työpaikan tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat toi- mihenkilöt sopimallaan tavalla yhdessä. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomis- ajasta ole muuta sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisena.

11 Palkan maksaminen

Palkka maksetaan säännöllisesti kussakin työpaikassa toi- mihenkilöitä koskevien ohjesääntöjen mainitsemina pal- kanmaksupäivinä tai, milloin tätä ei ole ohjesäännöissä määritelty, muulla tavoin ennakolta ilmoitettuina kiinteinä maksupäivinä.

Mikäli palkanmaksupäivän pysyvä muuttaminen koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa hen- kilökunnasta, tulee muutoksesta neuvotella luottamusmie- hen kanssa etukäteen. Muutos tapahtuu kahden kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen, ellei paikallisesti toisin sovita.

Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korva- ukset on maksettava korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraa- van palkanmaksukauden palkan yhteydessä.

Toimihenkilön tulee saada palkanmaksun yhteydessä palk- kalaskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräy- tymisen perusteet.

12 Toimihenkilölle annettavat tiedot

Työnantajan on annettava toimihenkilölle kirjallisesti tieto toimen vaativuusluokasta, henkilökohtaisesta palkanosuu- desta sekä muiden palkanosien perusteista kerran vuodessa. Tiedot tulee toimittaa lisäksi tehtäväkohtaisen ja henkilö- kohtaisen palkanosuuden uudelleenmäärityksen yhteydes- sä. Erillisen selvityksen antaminen on tarpeetonta, mikäli tiedot käyvät ilmi palkkalaskelmasta.

13 Luontoisedut

Luontoisedun raha-arvona pidetään palkkausjärjestelmää sovellettaessa luontoisedun käypää arvoa. Silloin, kun käy- pää arvoa ei pystytä selvittämään, käytetään sen sijasta ve- rotusarvoa. Verohallinto vahvistaa vuosittain ne perusteet, joiden mukaan luontoisetujen raha-arvo määräytyy vero- tuksessa.

	Esimerkki luontoisedun laskemisesta (autoetu ja puhelinetu)
	Rahapalkka		2 200 €
	Autoedun verotusarvo		300 €
	Puhelinedun verotusarvo		20 €
	Palkkatilastoon ilmoitettujen luontoisetujen raha-arvo	320 €	320 €
	Palkkamääräysten soveltamisessa käytettävä palkka		2 520 €
14	Palvelusvuosilisä

Ellei paikallisesti palvelusvuosilisän maksamisen ajankoh- dasta muuta sovita, maksetaan toimihenkilölle joulukuun

1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä pal- velusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuh- teensa on tätä joulukuuta edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.

Lisää maksetaan seuraavasti:

Työsuhteen yhtäjaksoinen kesto	Lisänä maksettava euro määrä lasketaan kaavasta
10 mutta ei 15 vuotta	0,15 x Lkk x 12	kuukausipalkka luontoisetuineen
15 mutta ei 20 vuotta	0,30 x Lkk x 12	kuukausipalkka luontoisetuineen
20 mutta ei 25 vuotta	0,45 x Lkk x 12	kuukausipalkka luontoisetuineen
25 vuotta tai enemmän	0,60 x Lkk x 12	kuukausipalkka luontoisetuineen

Kaavassa

Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oi- keuttavien kuukausien lukumäärä.

Palvelusvuosilisän maksujakso voidaan paikallisesti sopia myös lyhyemmäksi kuin vuosi.

Maksettaessa palvelusvuosilisää kolmen kuukauden tai ly- hyemmissä jaksoissa, käsitellään sitä palkkahallinnon eri tilanteissa (muun muassa vuosilomapalkkaa, osa-ajan palk- kaa, yli- ja sunnuntaityökorotuksia jne. laskettaessa) kuten varsinaista kuukausipalkkaa.

Perusteen toteaminen

Se, kuuluuko toimihenkilö lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta nou- datetaan seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.

Palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen

Työnantaja ja toimihenkilö voivat vuosittain sopia, että toimihenkilön ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Vapaa voidaan pitää pal- velusvuosilisän tarkistusajankohdan jälkeen. Työnantaja ja toimihenkilö sopivat vapaan ajankohdasta tai menettely- tavasta, jota vapaan pitämisessä noudatetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Palvelusvuosilisä tai sen osa muunnetaan vapaaksi seuraa- vasti:

Palvelusvuosilisä	= vapaapäivien lkm
kk-palkka / 21

Vapaan ajalta maksetaan toimihenkilölle hänen säännölli- sen työaikansa palkka. Vapaaksi vaihdettua palvelusvuo- silisää pidetään työssäolon veroisena aikana vuosiloman ansainnassa.

Työsuhteen päättyminen

Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan toimihenkilön työ- suhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä maksettiin.

5 §‌

Osa-ajan palkka

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saa- daan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuu- kausipalkan käsite on tässä sama kuin 12 §:n 6 kohdan 2 kappaleessa. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

Soveltamisohje:

Osaajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa taikka milloin toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa.

Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työ- tunteja, menetellään seuraavasti:

poissaolopäivä/-tunti

- lasketaan kuukauteen sisältyneet työtuntijärjestel- män mukaiset säännölliset työpäivät/-tunnit

- kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien luku- määrällä = poissaolopäivän/-tunnin palkka

- poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuu- kausipalkasta = osa-ajan palkka

Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuu- kausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtun- tien mukaan:

Kuukausityöaika 2017 – 2019

2017	työpäiviä	tunnit 37,5 h/vko	tunnit 40 h/vko
tammikuu	21	157,5	168
helmikuu	20	150,0	160
maaliskuu	23	172,5	184
huhtikuu	18	135,0	144
toukokuu	21	157,5	168
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	21	157,5	168
elokuu	23	172,5	184
syyskuu	21	157,5	176
lokakuu	22	165,0	176
marraskuu	22	165,0	176
joulukuu*)	19	142,5	152

*) joulukuu sisältää itsenäisyyspäivän

2018	työpäiviä	tunnit 37,5 h/vko	tunnit 40 h/vko
tammikuu	22	165,0	176
helmikuu	20	150,0	160
maaliskuu	21	157,5	168
huhtikuu	20	150,0	160
toukokuu	21	157,5	168
kesäkuu	20	150,0	160
heinäkuu	22	165,0	176
elokuu	23	172,5	184
syyskuu	20	150,0	160
lokakuu	23	172,5	184
marraskuu	22	165,0	176
joulukuu*)	18	135	144
Yhteensä	252	1890	2016

*) joulukuu sisältää itsenäisyyspäivän

2019	työpäiviä	tunnit 37,5 h/ vko	tunnit 40 h/ vko
tammikuu	22	165,0	176
helmikuu	20	150,0	160
maaliskuu	21	157,5	168
huhtikuu	20	150,0	160
toukokuu	21	157,5	168
kesäkuu	19	142,5	152
heinäkuu	23	172,5	184
elokuu	22	165,0	176
syyskuu	21	157,5	168
lokakuu	23	172,5	184
marraskuu	21	157,5	168
joulukuu*)	19	142,5	152
Yhteensä	252	1890	2016

*) joulukuu sisältää itsenäisyyspäivän

Säännöllisen työajan pidentämiseksi työehtosopimuksen 6

§:n 1.3 kohdan mukaisesti lisätty työaika pidentää kyseisen kuukauden säännöllisen työajan tunteja ja lisää kyseisen kuukauden työpäivien lukumäärää.

Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysy- myksessä on osaajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

Taulukkoa sovelletaan tarvittaessa myös tämän sopimuksen 7 §:n 2 kohdan tarkoittamissa tilanteissa, ellei paikallisesti toisin sovita.

6 §‌

Säännöllinen työaika

1 Säännöllisen työajan pituus

a. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja

40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jat- kuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa.

b. Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

1.1 Keskimääräinen viikkotyöaika

Päivä ja kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, tulee työ- aika järjestää siten, että se on

vuonna 2017 keskimäärin 36,7 tuntia viikossa

vuonna 2018 keskimäärin 36,7 tuntia viikossa

vuonna 2019 keskimäärin 36,7 tuntia viikossa

Tällöin työajan lyhennysvapaat, arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto sekä 6 §:n 1.3 kohdassa toteutettu säännöllisen työajan pidentäminen tasaavat viikkotyöajan näihin mää- riin kalenterivuoden aikana. Työajan tasaamisessa noudate- taan 2. kohdan määräyksiä.

Päivä- ja kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, työaika on arki- pyhät sekä juhannus- ja jouluaatto sekä 1.3 kohdan vaikutus huomioon ottaen

vuonna 2017 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa

vuonna 2018 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa

vuonna 2019 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa

Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on vuonna 2016 keskimäärin 35,8 tuntia viikossa ja vuonna 2017 keskimäärin enintään 36,3 tuntia viikossa. Keskeyty- mättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyös- sä työaika on vuonna 2016 keskimäärin 34,9 tuntia viikossa ja vuonna 2017 keskimäärin enintään 35,4 tuntia viikossa. Kolmivuorotyössä työajan tulee enintään vuoden, pääsään- töisesti kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittua edellä mainittuihin määriin viikossa, ottaen huomioon mitä paikallisesta sopimisesta on kohdassa 1.4 määrätty.

Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määrä- ysten mukaan.

Soveltamisohje:

Työaikamuotojen määritelmät

TAM 1/5 tarkoittaa yksivuorotyötä, jota tehdään viitenä päivänä viikossa.

TAM 2/5 tarkoittaa kaksivuorotyötä, jota tehdään viite- nä päivänä viikossa.

TAM 3/5 tarkoittaa keskeytyvää kolmivuorotyötä, jota tehdään viitenä päivänä viikossa.

TAM 3/7 tarkoittaa keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, jota tehdään yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitse- mänä päivänä viikossa.

1.2 Viikkotyöajan muuttaminen päivä- ja kaksivuorotyössä

Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työvii- kosta 40 tunnin työviikkoon tai 40 tunnin työviikosta 37,5 tunnin työviikkoon. Siirtymisen yhteydessä kuukausipalk- ka suhteutetaan todelliseen työajan muutokseen, ellei toisin sovita.

1.3 Säännöllisen työajan pidentäminen päivä- ja kaksivuoro- työssä.

Toimihenkilöiden luottamusmies tai jos luottamusmiestä ei ole valittu toimihenkilöt sopimallaan tavalla yhdessä sopi- vat työnantajan kanssa marraskuun loppuun mennessä siitä, millä tavoin toimihenkilöiden vuosittaista työaikaa piden- netään 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Sopimus teh- dään kirjallisesti ja se on voimassa kalenterivuoden kerral- laan ja jatkuu toistaiseksi, ellei sopijaosapuoli viimeistään syyskuun loppuun mennessä kirjallisesti irtisano sopimusta päättymään kuluvan vuoden loppuessa.

Paikallisella sopimuksella työaikaa pidennetään työpaikan työhön ja työaikamuotoihin sopivalla tavalla. Työaikaa voi- daan sopimalla pidentää esimerkiksi huomioimalla työajan lisääminen liukuvan työajan järjestelmässä tai työaikapan- kissa, pidentämällä vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään kahdella tunnilla vuorokaudessa, pidentämällä viikoittaista säännöllistä työaikaa ottamalla yksittäisiä va- paapäiviä työpäiviksi, taikka muilla konkreettisilla tavoilla.

Mikäli paikallisesti sovitaan siitä, että arkipyhä otetaan säännölliseksi työajaksi, kyseisenä arkipyhänä työskennel- lään ilman eri suostumusta ja kyseisen arkipyhän aikana tehdystä työstä ei makseta työaikalain 33 §:n 2 momentin mukaista sunnuntaityökorotusta.

Osa-aikaisilla tai vain osan kalenterivuotta työskentelevillä työajan pidennys toteutetaan suhteessa säännöllisen työajan pituuteen. Työajan pidennys ei koske toimihenkilöitä, joilla ei ole määritelty vähimmäistyöaikaa.

Mikäli kollektiivista paikallista ratkaisua ei saavuteta, työn- antajalla on mahdollisuus työtuntijärjestelmän muuttamista koskevia määräyksiä noudattaen osoittaa toimihenkilölle käytössä olevan työtuntijärjestelmän lisäksi säännöllistä työtä enintään 24 tuntia vuodessa. Työtä osoitetaan enin- tään 8 tuntia yhdelle vapaana olevalle lauantaipäivälle ja sen lisäksi enintään 2 tuntia normaalin työvuoron lisäksi työpäivänä. Edellä tarkoitettu lauantaipäivä ei kuitenkaan voi olla arkipyhä eikä arkipyhäviikon lauantai. Työajan vuotuinen pidennys toteutetaan kohdentamalla siitä 12 tun- tia kummallekin vuosipuoliskolle.

Tämän määräyksen perusteella pidennetty säännöllinen vuorokautinen työaika pidentää kyseisen viikon säännöllis- tä työaikaa. Tämän määräyksen perusteella säännölliseksi työajaksi sovittu tai otettu vapaapäivä pidentää kyseisen viikon säännöllistä työaikaa. Kuukausittaisen työajan lisäys tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta.

1.4 Säännöllisen työajan pidentäminen 3 -vuorotyössä

Mikäli paikallista ratkaisua ei saavuteta, työnantajalla on mahdollisuus työtuntijärjestelmän muuttamista koskevia määräyksiä noudattaen osoittaa toimihenkilölle käytössä olevan työtuntijärjestelmän lisäksi yksi kahdeksan tunnin työvuoro. Edellisen lisäksi työnantaja osoittaa toimihenki- lölle käytössä olevan työtuntijärjestelmän lisäksi säännöl- listä työaikaa neljä eri kertaa neljä tuntia kerrallaan joko työvuoron alkuun tai loppuun yhden päivän ilmoitusaikaa noudattaen.

Työnantajan on kuitenkin pyrittävä huomioimaan toimi- henkilön perusteltu henkilökohtainen este työvuoron piden- tämiselle. Työvuoron pidentäminen toteutetaan siinä tapa- uksessa myöhemmin työnantajan osoittamana ajankohtana.

2 Työajan lyhentäminen päivä- ja kaksivuorotyössä

Päivä- ja kaksivuorotyön 1 a. kohdan mukaisen työajan ly- hentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 1.1 kohdan mukaiseen määrään viikossa. Vuo- silomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Vapaata pidetään työnantaja osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toimihenkilön kanssa työsuhteen aikana toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamises- ta. Työtuntijärjestelmään merkitsemätön, pitämätön vapaa annetaan viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.

Soveltamisohje:

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työajan lyhen- tämisvapaiden tai osan niistä korvaamisesta rahalla. Sopimus tehdään joko asianomaista kalenterivuotta koskien tai toistaiseksi. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa päättymään kulloinkin kuluvan kalenterivuoden loppu- essa irtisanomalla sopimus viimeistään lokakuun lop- puun mennessä.

Korvaus kulloinkin korvattavista lyhennysvapaista las- ketaan käyttäen 12 §:n 6 kohdan mukaisia ylityöjaka- jia. Korvauksen suuruus määritetään aina uudelleen palkantarkastusten yhteydessä.

Paikallisesti voidaan sopia työajan lyhentämisvapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta me- netellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mut- ta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erikseen, vaan usean tai kaikkien vapaiden anta- misajankohdat vahvistetaan yhdellä kertaa, kutsutaan tätä suunnitelmaa työtuntijärjestelmäksi. Työtuntijärjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilöiden yksilölliset toivomukset vapaiden ajan- kohdista tuotannon tarpeiden sekä käynti ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.

Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja kos- kee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asiano- maisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuo-

toon, esimerkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määrä- ysten mukaan.

Ellei edellä mainittua työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan vii- meistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita.

Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

Tämän momentin perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.

Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä pois- saolevan toimihenkilön katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon toimihenkilö kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.

Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittaman työaikajärjestelyn toimeenpanoa neuvoteltava toimihen- kilöiden edustajien kanssa. Neuvotteluissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaikojen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vastaavat seikat.

Eräät erityistilanteet

Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken vuoden, suh- teutetaan työajan lyhentämisvapaiden määrä toimihenki- lön kyseisen kalenterivuoden keskimääräisen viikoittaisen työajan mukaisesti. Työsuhteen päättyessä pitämättä olevat, tällä tavoin lasketut vapaat korvataan säännöllisen työajan palkkaa vastaavalla korvauksella.

Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen:

Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päi- vätyötä koskevien työajan lyhennysvapaiden pitämistä kes- keytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aiotut vapaapäivät muuttuvatkin työpäiviksi.

kolmivuorotyö

–––––––––

––––––––––––––––––––

päivätyö työaikamuodon

vaihtumisajankohta

Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saatetaan kuitenkin antaa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3vuorotyö kestää vain lyhyehkön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siirtynyt takaisin päivätyöhön. Jos toimihenkilön työ- aikamuoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimihen- kilön suhteellinen työaika ei pitene.

3 Työajan lyhentämisen korvaaminen kolmivuorotyössä

Keskeytyvä kolmivuorotyö:

Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Paikallisesti selvitetään mahdollinen ansiotason alenemi- nen sekä päätetään sen korvaustavasta. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka ottaa huomioon kompensaati- on, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.

Keskeytymätön kolmivuorotyö:

Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskey- tymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivos-

työssä toimihenkilölle kuukausittain 5 %:n suuruinen eril- linen lisä. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka jo ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.‌

7 §

Säännöllisen työajan sijoittaminen

1 Työtuntijärjestelmä

Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä, milloin se on työn laatuun nähden mahdollista. Kolmivuorotyötä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka ku- luessa viikoittainen työaika tasoittuu 6 §:n 1.1 kohdassa mainittuihin keskimääriin viikossa. Työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

Työtuntijärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamus- miehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viik- koa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa hen- kilökunnasta, muutoksesta tulee neuvotella luottamusmie- hen kanssa etukäteen.

Työtuntijärjestelmään tulevista tilapäisistä poikkeuksista il- moitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmantena muutoksen voimaantu- loa edeltävänä päivänä, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista koko- naisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.

Soveltamisohje:

Tilapäisen muutoksen määritelmä

Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen ai- heuttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijärjestelmään.

Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista.

Työviikko alkaa maanantaina, ellei paikallisesti toisin so- vita.

Työvuorokausi alkaa klo 7, ellei paikallisesti toisin sovita.

2 Liukuva työaika

Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaes- sa on tarkoituksenmukaista selvittää myös mahdollisuudet liukuvan työajan käyttöön ottamiseen. Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan järjestämisestä, liukuvan työajan liukumarajoista ja kertymästä työaikalaista poiketen, kui- tenkin niin, että kertymä voi olla enintään -40 / +120 tuntia.

Mikäli työpaikalla on sovittu liukuvan työajan käyttöön- otosta, työajan seuranta tulee järjestää siten, että se tarkoi- tukseen soveltuvalla tavalla mahdollistaa tehdyn työajan pituuden, työajan aloittamis ja lopettamisajankohtien ja liukumakertymän sekä lepoaikojen toteutumisen luotetta- van seurannan.

3 Keskimääräinen säännöllinen työaika

Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönotta- minen edellyttää työtuntijärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika

tasoittuu kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimää- rään, enintään 40 tuntiin viikossa.

3.1. Työnantajan päätöksellä

Edellyttäen, ettei säännöllinen vuorokautinen työaika ylitä 8 tuntia, säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjes- tää keskimääräiseksi seuraavasti:

• päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa siten, että se enintään 4 kuukauden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan;

• keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että se enintään 4 kuukauden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölli- seen viikkotyöaikaan; sekä

• keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuoro- työssä sekä jatkuvassa vuorotyössä siten, että se enin- tään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölli- seen viikkotyöaikaan.

Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisäl- tyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.

3.2. Paikallisesti sopimalla

a. Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuk- sen 6 §:n 1.1 kohdassa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkovapaan lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.

Vuorokautinen säännöllinen työaika voi kuitenkin tällöin olla enintään 12 tuntia. Tasoittumisjakso on enintään 1 vuosi.

b. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittumisjakson, lasketaan työsuhteen päättyes- sä kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa pitempi ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti, jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vastaava määrä toimihenkilön pal- kasta. Samoja periaatteita noudatetaan myös silloin kun palkanmaksu on keskeytynyt tasoittumisjakson aikana eikä työaika tasoitu tasoittumisjakson päätty- essä.

Soveltamisohje:

Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvau- dutaan lomauttamiseen.

c. Työtuntijärjestelmä on laadittava vähintään kolmek- si viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alka- mis- ja päättymisaika.

4 Paikallinen sopiminen työaikamääräyksistä

Työehtosopimuksen määräysten puitteissa voidaan paikal- lisesti sopia:

• säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituus (6 §:n 1 kohdan a ja b, 7 §:n 2.2 kohta),

• säännöllisen työajan pidentämisen toteuttamistapa (6

§:n 1.3 kohta),

• säännöllisen työajan pidentämisen toteuttamistapa 3

-vuorotyössä (6 §:n 1.4 kohta)

• työajan lyhentämisvapaan pitämisestä tai sen korvaa- misesta (6 §:n 2 kohta),

• työvuorokauden ja työviikon alkaminen (7 §:n 1 koh- ta),

• työtuntijärjestelmän muuttaminen (7 §:n 1 kohta),

• liukuvan työajan käyttöönotto ja liukuvan työajan enimmäisrajat (7 §:n 2 kohta),

• työajan tasoittumisjakson pituus, enintään 1 vuosi (7

§:n 2.2. kohta),

• päivittäisen lepoajan pituus (10 §:n 1 kohta),

• lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla (11 §:n 5.kohta),

• yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta kiinteällä kuukau- sikorvauksella tai vastaavalla vapaalla, taikka vaihta- misesta joustovapaaseen (12 §:n 2. kohta ja 13 §:n 3 kohta),

• yhdestä ylitökäsitteestä (12 §:n 5 kohta),

• lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla tai vaih- tamisesta joustovapaaseen (24 §:n 4. kohta).

Pöytäkirjamerkintä:‌

Tämän sopimuksen 6 §:n 2 kohdan mukaisia työajan ly- hennysvapaita ja edellä mainittuja paikallisesti sovittuja vapaajaksoja tai muita joustavien työaikajärjestelmien mu- kaisia vapaita annetaan työtilanteen niin salliessa ja toi- mihenkilön niin halutessa useamman työvuoron jaksoissa.

8 §

Vapaapäivät

1. Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla:

• kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka

• vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuu- tena päivänä viikossa.

2. Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, va- paapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta va- paapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölli- seen viikkotyöaikaan.

Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan an- tamisesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etukäteen, ellei paikallisesti toisin sovita.

3. Mikäli säännöllistä työaikaa pidennetään 6 §:n 1.3 kohdan mukaisesti ottamalla lauantai tai muu vapaapäivä työpäi- väksi, kyseisellä viikolla ei tarvitse olla kahta vapaapäivää.

9 § Arkipyhäviikot ‌

1. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aa- ton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina ar- kipäivinä.

2. Vapaapäiviä ovat kuitenkin:

a. uudenvuodenpäivän viikon lauantai

b. loppiaisviikon lauantai

c. pääsiäislauantai

x. pääsiäisen jälkeinen lauantai

e. vapunpäivän viikon lauantai

f. helatorstaiviikon lauantai

g. juhannusaatto

x. itsenäisyyspäiväviikon lauantai

i. jouluaatto

x. xxxxxx jälkeinen lauantai

3. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika vuosina 2017-2019 Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2017

1.	viikko	loppiaisviikko	4 pv
15.	viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
16.	viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
18.	viikko	vapunpäiväviikko	4 pv
21.	viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25.	viikko	juhannusviikko	4 pv
49.	viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
51.	viikko	jouluviikko	5 pv
52.	viikko	joulun jälkeinen viikko	3 pv

Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2018

1.	viikko	loppiaisviikko	4 pv
13.	viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
14.	viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
18.	viikko	vapunpäiväviikko	4 pv
19.	viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25.	viikko	juhannusviikko	4 pv
49.	viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52.	viikko	jouluviikko	2 pv
1.	viikko	joulun jälkeinen viikko	4 pv

Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2019 ‌

1.	viikko	loppiaisviikko	4 pv
16.	viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
17.	viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
18.	viikko	vapunpäiväviikko	4 pv
22.	viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25.	viikko	juhannusviikko	4 pv
49.	viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52.	viikko	jouluviikko	2 pv
1.	viikko	joulun jälkeinen viikko	4 pv

4. Tapauksissa, joissa toimihenkilö on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää (tes–ylityö), katso 12 § 8. kohta.

5. Mikäli säännöllistä työaikaa pidennetään 6 §:n 1.3 kohdan mukaisesti sopimalla arkipyhä tai arkipyhäviikon lauantai työpäiväksi, kyseisen viikon työaika pitenee vastaavasti.

10 §

Lepoajat ja viikoittaisen vapaa-ajan korvaus

1. Päivittäinen lepoaika

Xxxxxxx työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kuutta tuntia pitempiin vuoroihin, niin myös työaikalain 7 §:ssä tarkoitetuissa töissä, on toimihenkilölle annettava vähin- tään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toimi- henkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika. Se voidaan kuitenkin sen jälkeen, kun siitä on paikallisesti sovittu, lyhentää 1/2 tuntiin asti. Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoaikana esteettömästi työpaikalta. Tämä ei kuitenkaan koske sel- laisia toimihenkilöitä, joiden työpaikalla olo on työn jatku- miselle välttämätöntä. Paikallisesti voidaan myös muiden osalta sopia ruokailusta työn lomassa.

Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on si- dottu työhönsä tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti pois- tua työpaikalta.

Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän aiheut- taa haittaa työn kululle.

2. Viikoittainen vapaa-aika

2.1. Toimihenkilön työaika järjestetään niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskey- tymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, si- joitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähin- tään 24 tuntia viikossa.

2.2. Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin vii- koittainen vapaa-aika järjestää niin, että sitä 12 viikon ai- kana tulee keskimäärin 35 tuntia viikkoa kohden, kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

2.3. Tämän pykälän viikoittaista vapaa-aikaa koskevista sään- nöksistä voidaan poiketa:

a) milloin toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokau- dessa on enintään kolme tuntia;

b) milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä;

c) milloin työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihen- kilöiden täydellistä työstä vapauttamista;

d) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hä- nen viikkoleponsa aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

3. Viikoittaisen vapaa-ajan korvaus

3.1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisena vapaa-aikana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vas- taavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään työn te- kemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana, jollei toisin sovita.

3.2. Viikoittaisena vapaa-aikana tehty tilapäinen työ on kor- vattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden, tilapäisen hoi- tovapaan, tapaturman, työnantajan määräämän koulutuksen tai työnantajan määräyksestä tehdyn matkan vuoksi.

3.3. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöl- linen työaika työtuntijärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä.

3.4. Toimihenkilön suostumuksella voidaan viikoittaisen vapaa- ajan korvaus suorittaa kokonaisuudessaan rahana siten, että

11 §‌

hänelle suoritetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyl- tä ajalta

• peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä

• tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityöko- rotukset, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnuntaityö.

Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikko- levon aikana tehtävästä työstä.

Lisätyö

1. Lisätyön käsite

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka toimihenkilön suostu- muksella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittä- mättä 6 §:n 1. a)-kohdan ja 7 §:n 2 kohtien mukaisia sään- nöllisen työajan enimmäismääriä.

Lisätyö voi siten, poissaolotapauksia lukuun ottamatta, tul- la kysymykseen vain niiden toimihenkilöiden osalta, joiden sovittu säännöllinen työaika on alle 40 tuntia viikossa.

2. Lisätyön muodot

Lisätyötä esiintyy seuraavissa muodoissa:

a. Päivittäisenä lisätyönä, tavallisesti vain 0,5 tuntia päi- vässä.

b. Vapaapäivänä

• tavallisesti enintään 2,5 tuntia, milloin lisätyötä ei lain- kaan ole tehty viikon aikana tai

• aina 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, milloin toimihen- kilö on viikon aikana ollut poissa työstä.

3. Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyötä on se säännöllisen sovitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keskimäärin alittaa 40 tuntia viikkoa kohti.

Milloin työtuntijärjestelmän pohjana oleva ajanjakso on niin pitkä, ettei se mahdu saman palkanmaksukauden puit- teisiin, voidaan lisätyö laskea viikoittain käyttäen vertai- luperusteena asianomaiselle viikolle työtuntijärjestelmässä vahvistettua säännöllistä viikkotyöaikaa.

4. Lisätyöstä maksettava palkka

Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka laske- taan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa.

Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työ- tuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole yli- työtä.

Lisätyön korvaamisesta kiinteällä kuukausikorvauksella voidaan sopia toimihenkilön kanssa samalla kuin sovitaan ylitöistä maksettavasta kuukausikorvauksesta. Sopiminen tapahtuu samalla tavalla ja samassa yhteydessä, kuin so- vitaan 12 §:n 2. kohdan 4. kappaleen mukaan kiinteästä kuukausikorvauksesta ylitöiden osalta.

12 §‌

5. Paikallisesti voidaan sopia lisätyön vaihtamisesta jous- tovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei mak- seta lomarahaa.

Ylityö

1. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen sään- nöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi.

Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työ- tuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on kes- kimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, ellei tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.

Kolmivuorotyössä työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, korvataan si- ten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkaste- lujaksona käytetään kalenterivuotta.

Soveltamisohje:

Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi so- pia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso, joka alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lä- hinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäi- seltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä (TAL- ylityö ja TES-ylityö) maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 pro- sentilla korotettu palkka.

Lauantaipäivänä sekä pyhä ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdys- tä viikoittaisesta ylityöstä ja TES-ylityöstä (12 § 8 kohta) maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palk- ka.

Lisä- ja ylityötyökorotus tai koko palkka lisä- ja ylityön ajalta voidaan maksaa lisä- ja ylityön arvioituun määrään perustuvana vastaavana erillisenä kiinteänä kuukausikor- vauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on so- vittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Sopimus voidaan tehdä työsuhteen aikana. Vapaa-ajan ajankohdasta sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa.

Vaihtoehtoisesti voidaan sopia ylityökorotuksen tai koko ylityöpalkan vaihtamisesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukai- sesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Jous- tovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

3. Xxxxxxx toimihenkilö vuosiloman, sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, taloudelli- sesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuneen lomautuksen, 40tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi anne-

tun vapaan pitämisen, liukumavapaan, palvelusvuosiva- paan, työaikapankkivapaan pitämisen, taikka työnantajan järjestämään tai keskusjärjestöjen väliseen koulutussopi- muksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakou- lutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä sään- nöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin vii- koittaisesta ylityöstä on sovittu.

4. Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen, katsotaan, ellei tämän sopimuksen tai sen liitteiden muista määräyksistä muuta johdu, viikoittaiseksi ylityök- si työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.

5. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että ylityöstä maksettava korvaus määräytyy yhden ylityökäsitteen avulla. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä, vaan tietyn pitemmän ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korvataan yhden ja saman ylityö- korvaussäännön perusteella.

Paikallisesta sopimuksesta tulee ilmetä ylityökorvausta koskevan jakson pituus sekä ylityökorvauksen suuruus, joko porrastettuna ylityötuntien lukumäärän mukaan tai yhtenä prosenttilukuna.

Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja luottamusmie- hen välillä kirjallisesti.

Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pit- kältä ajanjaksolta työpaikan nykyisen ylityökorvausjärjes- telmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustan- nusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevien periaat- teiden yksinkertaistamiseen.

Pöytäkirjamerkintä:

Työpaikan keskimääräinen ylityöprosentti lasketaan seu- raavasti:

Toimihenkilöille kertyneiden ylityöprosenttien summa jaetaan ylityölisään oikeuttaneiden tehtyjen työtuntien summalla.

Laskentaa suoritettaessa huomioidaan kulumassa ole- vana vuonna sopimuksentekohetkeen mennessä ja tätä edeltävänä vuonna kertyneet ylityöprosentit.

Tehdyillä työtunneilla tarkoitetaan ylityölisään oikeutta- neiden työtuntien summaa vastaavalta ajalta.

6. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luon- toisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Keskeytymät- tömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä jakajana käytetään lukua 149. Keskeytyvän kolmivuoro- työn jakaja on 155. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työ- hön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työ- tuntien lukumäärää.

Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ot- taa huomioon mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provi- siopalkka ja tuotantopalkkiot, sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksel- lisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia.

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityö- korvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaa- listi alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkim- mäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

7. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä yli- työhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdolli- suus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.

8. Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää (TES- ylityö), korvataan ylittävät tunnit, kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityö- nä. Tämä määräys koskee ainoastaan päivä- ja kaksivuo- rotyötä, jota tehdään siten järjestettynä, että työviikossa on viisi säännöllistä työpäivää (tam 1/5 ja tam 2/5). Tämä määräys ei koske tilanteita, joissa työaika on järjestetty kes- kimääräiseksi ennalta laaditun työtuntijärjestelmän mukai- sesti.

9. Milloin aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokau- tista ylityötä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa

aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvit- tää myös se, miten po. työt kussakin tapauksessa korvataan.

Esimerkki ylitöiden korvaamisesta 12 §:n mukaan:

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
8 8	8	10	8	1,5	10

- lasketaan viikon kaikki suoritetut

työtunnit yhteen 53,5 tuntia

- edellisestä vähennetään vuorokautisten ylityötuntien

kokonaismäärä (To ja Su) 4,0 tuntia 49,5 tuntia

- jäännöksestä vähennetään ao. työtuntijärjestelmän säännöllinen

työaika 40,0 tuntia

viikkoylityötä 9,5 tuntia

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotet- tu palkka (torstai). Kuitenkin milloin viikoittaista ylityötä on jo kertynyt 8 tuntia, maksetaan tehdystä vuorokautisesta ylityöstä 100 prosentilla korotettu palkka. Tässä siis sun- nuntain kahdelta viimeiseltä tunnilta maksetaan palkka 100 prosentilla korotettuna.

Viikkoylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tun- nilta 50 prosentilla korotettu palkka ja sen jälkeen 100 pro- sentilla korotettu. Tässä siis lauantain tunnit ja sunnuntain 6,5 ensimmäistä tuntia ovat 50 prosentilla korotettavaa vii- koittaista ylityötä ja sunnuntain 1,5 seuraavaa tuntia ovat 100 prosentilla korotettavaa viikoittaista ylityötä. Sunnun-

13 §‌

tain viimeiset kaksi tuntia ovat 100 prosentilla korotettavaa vuorokautista ylityötä.

Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan muun palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka kai- kilta 10 tunnilta.

Lisäksi on annettava viikkolepo myöhemmin tai maksetta- va viikkolepokorvaus niiden määräysten mukaan, jotka on selostettu aikaisemmin 10 §:ssä.

Lisätyön korvaamisesta ks. sopimuksen 11 §. Arkipyhä- viikkojen työajan osalta ks. 9 §. Aattopäivinä tehdyn yli- työn osalta ks. sopimuksen 12 §:n 2 kohtaa.

Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkolli- sena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä teh- tyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalk- ka.

2. Mikäli säännöllistä työaikaa pidennetään 6 §:n 1.3 kohdan mukaisesti sopimalla arkipyhä työpäiväksi, kyseiseltä arki- pyhältä ei makseta sunnuntaikorotusta. Kyseisenä arkipy- hänä tehdään työtä ilman eri suostumusta.

3. Jos sunnuntaina tehty työ on lisä tai ylityötä, maksetaan siitä korvaus asianomaisten lisä ja ylityötä koskevien sään- nösten mukaan sekä lisäksi edellä olevan kohdan 1. mukai- sena sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.

4. Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomaisen toi- mihenkilön kanssa. Vapaaajan ajankohdasta sovitaan asi- anomaisen toimihenkilön kanssa. Vaihtoehtoisesti sunnun- taityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan sopia vaihdettavaksi joustovapaaseen. Joustovapaan osal- ta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustova- paan osalta ei makseta lomarahaa.‌

14 §

Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö

1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimi- henkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.

2. 31.12.2017 saakka noudatetaan 31.10.2017 päättyneen työehtosopimuksen mukaisia vuorolisiä. Vuorotyölisän suuruus tunnilta on sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen:

Kuukausipalkka luontoisetuineen ollessa (€/kk)	Iltavuoro- lisä senttiä	Yövuorolisä senttiä
alle 1927	165	309
1927 - 2029	169	319
2030 - 2129	174	327
2130 - 2226	180	336
2227 - 2323	186	350
2324 - 2424	193	356
2425 - 2523	196	364
2524 - 2623	201	374
2624 - 2723	204	381
2724 - 2819	213	391
2820 suurempi	217	399

3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

4. Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimi- henkilö joutuu tekemään sitä kello 1822, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 2206 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.

5. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuo- ronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka.

6. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään sopimuksessa mainittuja sentti- määriä perusteena käyttäen.‌

7. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyö- lisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

8. Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä nou- dattaen tai sopimalla paikallisesti.

15 § Varallaolo

1. Varallaololla tarkoitetaan sitä, että toimihenkilö on sopi- muksen mukaan velvollinen olemaan työajan ulkopuolel- la päivystysvalmiudessa siten, että hänet voidaan määrätä suorittamaan työtehtäviä. Työn tekeminen voi tapahtua työpaikalla, asiakkaan luona tai etäyhteyksien välityksellä. Varallaoloaika ei ole työaikaa.

2. Työnantaja on velvollinen maksamaan toimihenkilölle kor- vausta varallaolon vapaa-ajan käytölle aiheuttamista rajoi- tuksista.

3. Varallaoloajalta maksettava korvaus on:

a. 50 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön viimeistään 2 tunnin kuluttua kutsus- ta,

b. 30 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön viimeistään 4 tunnin kuluttua kutsus- ta,

c. 15 % peruspalkasta, mikäli edellä mainittu vasteaika on yli 4 tuntia.

4. Varallaolokorvaus maksetaan siltä ajalta, jonka toimihen- kilö joutuu olemaan päivystysvalmiudessa työtä suoritta- matta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta. Paikallisesti voidaan sopia va- rallaolokorvauksesta toisinkin.

5. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukaisesti. Työtunneilta ei makseta varallaolo- korvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia kor- vauksia.

Soveltamisohje:

Varallaolosta on sovittava ao. toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tar- koitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.

Milloin kysymyksessä on kohdan 3. a) mukaisesti sido- tusta varallaolosta, ei varallaoloaika kalenterikuukautta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.

16 §‌

Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet

1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun pe- rusteella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöl- lisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpai- kalta.

2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankoh- dan perusteella seuraavasti:

a) kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo

16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen kello 21.00 ja

b) kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello

21.00 ja 06.00 välisenä aikana.

3. Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu kello

21.00 ja 06.00 välisenä aikana, maksetaan työhön käytetyl- tä ajalta 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisäl- tyvät mahdolliset ylityökorotukset.

4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoi- sesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vas- taavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.

6. Xxxxxxx toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luon- teenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.

Soveltamisohje:

Kun toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoisesti työhön, ai- heutuu tästä hänelle ylimääräistä haittaa, joka korvataan hälytysrahalla. Milloin toimihenkilö kutsutaan työhön sel- laisena vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuyhteydet puuttuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyt- tää yleistä kulkuneuvoa, maksetaan toimihenkilölle matka- kulujen korvaus selvitystä vastaan.

Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluontoinen työ välittömästi liittyy seuraavan työvuorokauden työhön.

Kohdassa 6. määritelty puhelinohjeiden antaminen huomi- oidaan toimihenkilön kokonaispalkkauksessa palkan yri- tyskohtaisessa osassa. Tästä osuudesta annetaan pyydettä- essä kirjallinen selvitys.

Palkka työstä

Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin palkan ja ylityökorvauksen, jos työ on ylityötä. Erikseen on sovittu klo 2106 välisenä aikana annetun kutsun perusteella tehdyn työn korvaamisesta. Mainittuna aikavälinä suorite- tusta hälytysluontoisesta työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityö- korotukset.

Sopimuksen 15 §:n mukaisissa varallaolotapauksissa ei so- velleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.

17 §‌

Kaivoslisä ja keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä

Kaivoslisä

Maanalaista työtä vakituisesti suorittavalle toimihenkilölle maksetaan erillisenä vähimmäispalkkavertailuun kuulu- mattomana lisänä sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 31.12.2017 tai lähinnä sen jälkeen 255 euroa kuukaudessa, ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen 263 euroa kuukaudessa. Xxxxxx toimihenkilö vakituisesti työskentelee osan, mutta yli puolet työajastaan maan alla, muodostetaan hänen kaivoslisänsä kertomalla maan alla keskimäärin kuu- kautta kohden suoritettujen työtuntien lukumäärä sen pal- kanmaksukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 31.12.2017 tai lähinnä sen jälkeen 1,49 eurolla, ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.1.2018 tai lähin- nä sen jälkeen 1,54 eurolla. Siltä ajalta, jonka kaivoksessa vakinaisesti työskentelevä toimihenkilö työskentelee maan päällä, vähennetään kaivoslisästä mainittuja ajankohtia vastaavasti 1,49 euroa tai 1,54 euroa tuntia kohden. Vas- taavasti maksetaan kaivoksen maanpäällisiä töitä vakinai- sesti suorittavalle toimihenkilölle kaivoslisänä mainittuja ajankohtia vastaavasti 1,49 euroa tai 1,54 euroa jokaiselta tunnilta, jonka hän työskentelee maan alla.

Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä työskentelevälle toimihenkilölle maksetaan kultakin lauantaityövuorokauden aikana teke- mältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä, jonka

suuruus on sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jon- ka päättymispäivä on 31.12.2017 tai lähinnä sen jälkeen 2,12 euroa ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen 2,19 euroa.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1 Lisää ei oteta huomioon yli-, sunnuntai-, lisätyön tai vastaavien palkkaerien laskennassa käytettävää pe- ruspalkkaa määrättäessä. Sitä ei makseta ylityöajalta. Pyhätyön ajalta lisä maksetaan yksinkertaisena. Lisää ei sisällytetä palkkaan, joka työehtosopimuksen perus- teella suoritetaan muulta kuin tehdyltä työajalta (esim. sairausajan palkka).

2 Teollisuuslaitoksissa, joissa on jo nyt käytössä joko vastaava tai ns. suurjuhlapyhäkorvauksen nimellä mak- settava palkanlisä, otetaan tämä huomioon. Tämä voi- daan toteuttaa joko niin, että lopetetaan aikaisemmin maksetut lisät tai niin, että lasketaan nyt kysymyksessä olevan lauantailisän vuosikustannusten ja aikaisemmin käytössä olevien lisien vuosikustannusten erotus, jonka pohjalta määritellään lauantaina maksettavan tunti- kohtaisen lisän suuruus jakamalla mainittu erotus vuo- den tuntien luvulla.

18 §‌

Palkka sairauden ja tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta

Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

1. Toimihenkilön on ilmoitettava viipymättä työkyvyttömyy- destään ja sen arvioidusta kestosta.

2. Toimihenkilön on esitettävä vaadittaessa työkyvyttömyy- destään työnantajan hyväksymä lääkärintodistus.

3. Jos työnantaja ei hyväksy toimihenkilön esittämää lääkärin- todistusta ja osoittaa hänet toisen nimetyn lääkärin tarkastet- tavaksi, työnantaja korvaa tästä aiheutuvan lääkärintodistus- palkkion.

Sairausajan palkanmaksun edellytykset

4. Toimihenkilölle maksetaan säännöllisen työajan palkkaa luontoisetuineen, jos hän on sairauden tai tapaturman joh- dosta työkyvytön eikä ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella eikä ole työ- sopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautta. Palkkaa maksetaan työpäiviltä, jotka sisältyvät alla mainit- tuihin jaksoihin seuraavasti:

Työsuhteen jatkuttua Palkallisen jakson

yhdenjaksoisesti: pituus:

vähintään 1 kk, mutta alle 1 v. 28 kalenteripäivää vähintään 1v., mutta alle 5 v. 35 kalenteripäivää vähintään 5 v. tai kauemmin 90 kalenteripäivää

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % toimihenki- lön palkasta, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alka- mispäivän ja sen jälkeisen yhdeksän arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä.

5. Ajalta, jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus saada toimihenkilölle lain tai so- pimuksen perusteella tuleva päiväraha tai siihen verrattava korvaus, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

Vähennysoikeus ei koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perus- teella saamaa päivärahaa tai korvausta.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei makseta tai se maksetaan vähäisempänä toimihenkilöstä johtuvas- ta syystä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.

Saman sairauden uusiutuminen

6. Toimihenkilön sairastuessa samaan sairauteen 30 kalente- ripäivän kuluessa työhön paluustaan, aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, lasketaan siten kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkkaa maksetaan kuitenkin saman sairauden edellä tarkoitetuin tavoin uusiutuessa vähintään sairausva- kuutuslain 8 luvun 7 § 2 mom. tarkoittamalta omavastuu- ajalta.

19 §‌

Soveltamisohje

Onko kysymyksessä sama vaiko eri sairaus, ratkaistaan epäselvässä tapauksessa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.

Lääkärintarkastukset

Palkanmaksun edellytykset

Toimihenkilöllä on oikeus käydä työaikanaan seuraavissa tarkastuksissa ja tutkimuksissa edellyttäen, että ne on jär- jestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:

1. Sairaus

Sairauden tai tapaturman vuoksi välttämätön lääkärintar- kastus ja siihen liittyvä laboratorio- tai röntgentutkimus tai syöpäsairauden edellyttämä hoito, jos aikaa ei ole saatu työ- ajan ulkopuolella.

Erikoislääkärin tarkastus, joka on tarpeellinen hoidon mää- rittelemiseksi tai jolloin annetaan tarvittavat määräykset apuvälineiden esim. silmälasien hankkimiseen.

2. Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:

• hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttö- myyden

• xxxxxxxxxxxxx vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana

• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttö- myyden ja hoidon kiireellisyyden.

3. Raskaus ‌

Toimihenkilön käydessä työsopimuslain 4 luvun 8 § 2 mo- mentissa tarkoitetuissa synnytystä edeltävissä tutkimuksis- sa.

4. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset

a. Toimihenkilön käydessä työhön liittyvissä lakisää- teisissä ja työnantajan edellyttämissä tarkastuksissa ja tutkimuksissa.

b. Työnantaja maksaa em. tutkimuksiin lähetetylle toi- mihenkilölle matkustamiseen käytetyltä ajalta an- sionmenetyksen säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Välttämättömät matkakustannukset ja päivä- rahat maksetaan tämän työehtosopimuksen 22 §:n mukaisesti.

c. Vapaa-aikana tapahtuvista tutkimuksista suoritetaan lisäksi korvaus, joka vastaa sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n mukaisen sairauspäivärahan vähimmäis- määrää.

20 §

Äitiys- ja isyysvapaan ajan palkka ja työhönpaluu perhevapaalta

1. Toimihenkilölle maksetaan työsopimuslain 4 luvun 1 §:n 1 momentin tarkoittaman erityisäitiys- ja äitiysvapaan ajal- ta säännöllisen työajan palkka luontoisetuineen yhteensä 3 kuukaudelta. Isyysvapaan ajalta toimihenkilöille makse- taan palkka luontoisetuineen enintään kuudelta arkipäiväl- tä.

2. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työ- suhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 6 kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

3. Xxxxxxx naispuolinen toimihenkilö adoptoi alle kouluikäi- sen lapsen, hänelle maksetaan edellä mainituin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 3 kuukauden pituinen äi- tiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.

4. Xxxxxx, jolta työnantaja on maksanut äitiysvapaa-ajan tai isyysvapaa-ajan palkkaa, työnantajalla on oikeus saada toi- mihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tuleva päivä- raha tai siihen verrattava korvaus, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

5. Työsopimuslain 4 luvun tarkoittamien perhevapaiden päättyessä toimihenkilöllä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on toimihenkilölle tarjottava ensisijaisesti aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otet- tua sijaista.

6. Perhevapaata käyttävän kanssa voidaan sopia toimihenki- lölle vapaaehtoisesta yhteydenpidosta perhevapaan aikana. Yhteydenpidon tarkoitus on helpottaa ja edistää paluuta työelämään.

Työnantaja perehdyttää perhevapaalta palaavan työpaikal- la tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin asian- omaisen työntekijän tehtäviin. Perehdytys järjestetään pian työhön paluun jälkeen.

21 §‌

Lyhyt tilapäinen poissaolo

1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaus- tapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria.

2. Lyhyt tilapäinen poissaolo annetaan myös yhteiskunnallis- ten luottamustehtävien hoitamista varten.

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähennetään kunnallisten luottamuselin- ten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpan- naan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman an- sionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkan- sa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksestä.

Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luottamustehtävien osalta.

3. Alle 10 –vuotiaan lapsen osalta lyhyt tilapäinen poissaolo tarkoittaa lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi enintään 4 työpäivää. Muutoin poissaolon pituus on määrät- tävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matkaaikaan.

4. Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimi- henkilölle kertausharjoitusten ajalta palkkaa siten, että toi- mihenkilö saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.‌

5. STTK:n ja Ammattiliitto Pron edustajistoihin ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallis- tua työaikana sellaisiin sanottujen elinten kokouksiin, jois- sa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.

22 § Matkakorvaukset

1. Yleisiä määräyksiä

1.1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksen- mukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.

1.2. Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee mat- kalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan en- nen säännöllisen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännölli- sen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päätty- miseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta mat- kustamisvuorokausien laskemiseen.

1.3. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan esimerkiksi majoituskustannukset, matkalip- pujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

2. Päiväraha

Edellytyksenä päivärajan maksamiselle on, että toimihen- kilön työntekemispaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin etäisyydellä toimihen- kilön vakituisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä kummasta matka tehdään. Lisäksi työntekemispaikan on oltava 15 kilometrin etäisyydellä sekä toimihenkilön vaki- tuisesta työpaikasta että asunnosta. Päivärahaa maksetaan kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:

Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 mutta enintään 10 tuntia.

Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuo- rokaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan osapäiväraha ja kokopäiväraha, kun ylitys on yli 6 tuntia.

Päiväraha on määrältään se, jonka verohallinto vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

3. Ruokaraha

Milloin työmatkalta ei makseta päivärahaa, eikä toimihen- kilöllä ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tai asunnossaan, eikä työntekopaikan läheisyydessä ole samantasoista ruo-

kailumahdollisuutta kuin toimihenkilön työpaikalla, mak- setaan toimihenkilölle ruokaraha, joka on suuruudeltaan ¼ kotimaan päivärahasta.

4. Yöpymiskustannukset

Yöpymiskustannukset korvataan maksamalla joko majoit- tumiskustannukset tai yömatkaraha seuraavasti:

Ellei toimihenkilölle ole järjestetty majoittumismahdolli- suutta, työnantajan korvaa työmatkan aikaiset majoittumis- kustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.

Verohallinnon verovapaaksi vahvistaman suuruinen yö- matkaraha maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona toimihenkilölle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskor- vausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kuitenkaan makseta, jos toimihenkilö on perusteettomasti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja il- moittaman majoittumismahdollisuuden.

5. Työ ulkomailla

Työtehtävien edellyttämän ulkomaan matkan osalta mak- setaan ulkomaan päivärahaa, jonka määrä kussakin maassa on se, jonka verohallinto vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Ulkomaille suuntautuvan matka osalta täyden matkavuo- rokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka kä- sittää vähintään 2 ja enintään 10 tuntia, maksetaan puolet ulkomaan päivärahasta ja kokopäiväraha, kun ylitys on yli 10 tuntia.

Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaanpäivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.

Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty ko- konaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vä- hintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.

6. Matka-ajan korvaus

6.1. Työtuntijärjestelmän edellyttämän tuntimäärän rajoissa lue- taan matkustamisvuorokauden aikana tehty työ säännölli- seen työaikaan.

Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaaaikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta va- paapäivänä. Matkaaikaan luetaan täydet puolet tunnit. Mat- kaaikaa ei lueta työajaksi. Peruspalkka lasketaan kuten 12

§ kohdassa 5.

Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

Soveltamisohje:

Matka-ajan palkka määräytyy työvuorokauden mukaan. Matkustettaessa aikavyöhykkeiden yli työvuorokausi al- kaa lähtöpaikan aikavyöhykkeen mukaan, kunnes saa- vutaan perille komennuskohteeseen tai majoituspaik- kaan tai, jos on kysymys kotimatkasta, kunnes työmatka päättyy. Komennuspaikalla työvuorokausi alkaa paikal- lisen aikavyöhykkeen mukaan.

6.2. Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää tuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.

Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viik- koylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mu- kaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismää- rään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöl- linen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

6.3. Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toimihenkilö tehtävien- sä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käyte- tyltä ajalta makseta. Näissä tilanteissa tehtävän edellyttämä matkustaminen huomioidaan toimihenkilön palkan määrit- telyssä.

Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemasta voidaan tässä momentissa tarkoitetun toimihen- kilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

7. Korvaus oman auton käytöstä

Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan siitä korva- us, jonka suuruus on se, jonka verohallinto vuosittain vero- vapaaksi vahvistaa.

8. Toisin sopiminen ‌

Työmatkoista aiheutuvien kustannusten ja korvausten mak- samisesta voidaan paikallisesti sopia toisin. Paikallinen kir- jallinen sopimus tehdään työnantajan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä. Mikäli työn suorittaminen edel- lyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, voidaan myös toimihenkilön kanssa pai- kallisesti sopia päivärahojen suuruudesta, ottaen huomioon ne paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnanta- ja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.

23 § Koulutustilaisuudet

1. Koulutustilaisuudet

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulu- tusta tai milloin toimihenkilö osallistuu työnantajan lähet- tämänä ammattitaidon edistämistä tarkoittavaan koulutusti- laisuuteen, maksetaan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja matkakorvaukset sopimuksen 22 §:n mää- räysten mukaisesti, lukuun ottamatta matka-ajan korvausta.

Edellisen kohdan mukaiset korvaukset maksetaan myös yhteistoimintasopimuksen 5 §:n mukaiseen yhteiseen kou- lutustilaisuuteen osallistuvalle toimihenkilölle, mikäli tilai- suuden tarkoituksena on paikallisesti todettu olevan toimi- henkilön ammatillisten valmiuksien edistäminen.

Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimihenkilö joutuu tulemaan va- paa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta mak- settava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika.

Document Metadata

Table of Contents

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata