Kauhavan kaupunki
Kauhavan kaupunki
Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus
Sisällysluettelo
1 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT, VOIMAANTULO JA SITOVUUS 3
2 VISIO JA TAVOITTEET 3
2.1 Visio 3
2.2 Uuden kunnan kehittämisen tavoitteet 3
2.2.1 Strateginen yhdistyminen 3
2.2.2 Uuden kunnan vetovoimaisuuden turvaaminen 3
2.2.3 Xxxxxxxxx ja johtamisen kehittämistavoitteet 4
2.2.4 Palvelujen kehittämistavoitteet 4
2.2.5 Talouden kehittämistavoitteet 4
2.2.6 Uuden kunnan asema ja yhteistyötavoitteet 5
2.2.7 Henkilöstön kehittämistavoitteet 5
3 EDELLYTYKSET LIITOKSELLE 6
4 KUNTAJAON TOTEUTTAMINEN, NIMI JA VAAKUNA 6
5 HALLINNOLLINEN JAOTUS, YHTEISÖJEN JA SÄÄTIÖIDEN KOTIPAIKKA 6
6 KUNNALLISET SÄÄNNÖT JA TAKSAT 6
7 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 7
8 KUNTALIITOKSEN VALMISTELU 8
9 TOIMIHENKILÖORGANISAATIO 9
10 YHDISTYMISAVUSTUKSEN KÄYTTÖ 9
11 HALLINNON JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 10
12 HALLINNON SIJOITTUMINEN KUNTAKESKUKSIIN 11
13 ASUKASVAIKUTTAMINEN 11
14 YHDISTYMISESTÄ AIHEUTUVAT MUUT JÄRJESTELYT 11
15 TÄMÄN SOPIMUKSEN ENSISIJAISUUS 12
LIITE: YHDISTYMISAVUSTUKSEN KÄYTTÄMINEN 13
Alahärmä 13
Kauhava 14
Kortesjärvi 15
Ylihärmä 15
1 Sopimuksen lähtökohdat, voimaantulo ja sitovuus
Tämä sopimus on tehty Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kuntien sekä Kauhavan kaupungin muodostamiseksi uudeksi kunnaksi ja on lain kuntajakolain muuttamisesta (167/2005) 9 §:n tarkoittama hallinnon ja palvelujen järjestämis- sopimus.
Sopimus tulee voimaan, kun kuntien valtuustot ovat sen hyväksyneet ja valtioneuvosto on tehnyt päätöksen kuntajaon muutoksesta.
Sopimus sitoo edellä mainittuja kuntia kuntajaon muutospäätöksestä lähtien vuoden 2013 loppuun saakka.
2 Visio ja tavoitteet
2.1 Visio
Strategisen kuntayhdistymisen avulla perustetaan 1.1.2009 lukien uusi kunta, Kauhavan kaupunki.
Uusi Kauhava on elinvoimainen, väestöltään ja taloudellisilta voimavaroiltaan vahva, viihtyisä ja vetovoimainen kaupunki, joka järjestää asukkailleen laadukkaat palvelut kilpailukykyisesti.
2.2 Uuden kunnan kehittämisen tavoitteet
2.2.1 Strateginen yhdistyminen
Yhdistymisessä on kyse strategisesta uuden kunnan perustamisesta, jolla valmistaudutaan tuleviin väestö- ja palvelurakenteen muutoksiin.
Yhdistymisellä varmistetaan, että kaikki alueen asukkaat hyötyvät uudesta vahvemmasta kokonaisuudesta.
Yhdistymisellä vahvistetaan asumisen, palvelujen, yritysten ja työpaikkojen sijoittumista kunnan alueelle.
2.2.2 Uuden kunnan vetovoimaisuuden turvaaminen
Strateginen yhdistyminen toteutetaan toiminnallisesti ja taloudellisesti siten, että muodostettava uusi kunta on vetovoimainen ja kehittyvä.
Keskeisiä välineitä ovat tasapainoinen talous, laadukas asuinympäristö, hyvät palvelut, myönteinen kuntakuva, elinvoimaa kehittävä elinkeinopolitiikka, aktiivinen henkilöstöpolitiikka ja osaavan työvoiman saatavuus.
Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että uutta kuntaa kehitetään kylät, kunnan eri osa-alueet ja niiden vahvuudet hyödyntäen.
Vetovoimaisuuden turvaaminen edellyttää vahvaa panostusta elinkeino- ja kehittämistoimintoihin sekä aktiivista kuntamarkkinointia ja viestintää.
2.2.3 Xxxxxxxxx ja johtamisen kehittämistavoitteet
Uuden kunnan hallinnon ja johtamisen kehittämistavoitteina ovat:
• Johtamisen, hallinnon ja palvelujen tehokas järjestäminen
• Virtaviivainen, tehokas ja palveluhenkinen organisaatio, jossa päätöksenteko on mahdollisimman lähellä asiakasta
• Kuntatyönantajan vetovoiman vahvistaminen henkilöstön osaamista ja hyvinvointia kehittämällä
2.2.4 Palvelujen kehittämistavoitteet
Uuden kunnan palvelujen kehittämistavoitteina ovat:
• Asukkaiden tarpeita vastaavien laadukkaiden palveluiden tarkoituksenmukainen, taloudellinen ja tehokas järjestäminen
• Palvelujen järjestäminen asiakaslähtöisinä prosesseina ja toiminnallisina kokonaisuuksina
• Lähipalvelujen turvaaminen kunnan eri osissa
• Lakkautettaviin kuntiin perustettavien palvelutoimistojen kehittämisen lähtökohtana ovat kunnalliset monipalvelut ja valtionhallinnon yhteispalvelut
• Palveluiden kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen
• Perusturvan toiminnan taloudellisuus, tehokkuus ja vaihtoehtoiset toiminta- ja hallintomallit selvitetään vuoden 2010 loppuun mennessä
• Tietojärjestelmien yhteensovittaminen ja teknologian hyödyntäminen sisäisten ja ulkoisten palvelujen järjestämisessä
• Uusi peruskunta myy taloushallinto- ja muut tukipalvelut kuntayhtymälle ja konserniyhtiöille
• Elinkeinotoiminnan edellytysten kehittäminen Härmänmaan Yrittäjyyden osaamis- ja palvelukeskuksen avulla
2.2.5 Talouden kehittämistavoitteet
Uuden kunnan talouden kehittämistavoitteina ovat:
• Kuntatalous pysyy tasapainossa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, eikä uutta toiminnallista alijäämää synny.
• Vuosikate ilman yhdistymisavustuksia riittää kattamaan vähintään nettoinvestoinnit vuodesta 2009 alkaen
• Palvelut järjestetään kohtuullisella veroprosentilla tavoitteena Etelä- Pohjanmaan keskiarvo
• Nettokäyttötalousmenot asukasta kohti laskettuna alittavat Etelä-Pohjanmaan keskiarvon viimeistään vuonna 2010
• Palveluja ulkoistetaan, jos se on kokonaistaloudellisesti edullista
2.2.6 Uuden kunnan asema ja yhteistyötavoitteet
Uuden kunnan aseman ja yhteistyön tavoitteina ovat:
• Etelä-Pohjanmaan pohjoisen alueen aktiivinen ja kehittyvä keskus
• Tehostaa aluekehitys-, yritys- ja palveluyhteistyötä erityisesti Järviseudun ja maakuntakeskuksen suuntaan
• Edistää rakentavaa yhteistyötä muiden Etelä-Pohjanmaan seutukuntien sekä Pohjanmaan maakunnan suuntaan.
• Toimia aktiivisesti elinkeinojen kehittämiseksi yhteistyössä yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen sekä koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa.
• Verkostoitua kansallisesti ja kansainvälisesti muiden yhteistyötahojen kanssa
• Edistää lukio-opetuksen ja ammatillisen sekä ammatti- ja tiedekorkeakoulutuksen kehittymistä alueella
• Edistää valtionhallinnon palvelujen saatavuutta uuden kunnan alueella
• Harjoittaa aktiivista edunvalvontaa kolmansiin osapuoliin nähden
2.2.7 Henkilöstön kehittämistavoitteet
Uuden kunnan henkilöstöhallinnon kehittämistavoitteina ovat:
• Rakennetaan oppimiseen, tuloksellisuuteen ja muutosvalmiuksien kehittämiseen kannustava henkilöstöpolitiikka ja sitä tukeva palkkausjärjestelmä.
• Organisaatio on selkeä, matala, joustava ja sen toiminta perustuu asiakaslähtöisiin prosesseihin ja päätösvallan delegointiin lähelle asiakasta
• Henkilöstön luontainen poistuma hyödynnetään täysimääräisesti toimintaa tehostettaessa
• Työnantaja tukee aktiivisesti henkilöstön kouluttautumista ja sijoittumista uusiin tehtäviin kuntaorganisaatiossa
• Harjoitetaan jatkuvaa rationalisointia ja optimointia henkilöstön ja organisaation suhteen
3 Edellytykset liitokselle
Kuntajakolain 1 §:n mukaan asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten Suomi on jaettuna kuntiin. Kuntajakoa kehitetään edellä mainittujen tarkoitusten edellyttämällä sekä kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävällä tavalla. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta.
Kuntajakoa voidaan kuntajakolain 3 §:n mukaan muuttaa, jos muutos:
1) turvaa ja edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille;
2) parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita;
3) parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai
4) edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta.
Kuntajakolain 4 §:n mukaan osapuolet ovat päättäneet uuden kunnan perustamisesta ja ovat todenneet, että kuntajakolain 1 ja 3 §:ien mukaiset edellytykset täyttyvät uuden kunnan perustamisessa ja samalla tämä kuntajaotuksen muutos edistää ja parantaa edellä mainittuja asioita.
4 Kuntajaon toteuttaminen, nimi ja vaakuna
Kuntien yhdistämiseksi lakkautetaan Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kunnat sekä Kauhavan kaupunki, ja perustetaan uusi kunta 1.1.2009 alkaen, jonka nimi on Kauhava. Kuntamuodoksi uudelle kunnalle valitaan kaupunki.
Kunnalle suunnitellaan uusi vaakuna Kortesjärven vaakunan pohjalta. Sen lisäksi suunnitellaan kuntamarkkinoinnissa käytettävä logo.
5 Hallinnollinen jaotus, yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikka
Jos rekisteriin merkityn yhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai muun yhteisön taikka säätiön yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrätty kotipaikka on ollut Alahärmä, Kortesjärvi, Kauhava tai Ylihärmä, on se kuntajakolain 32 §:n mukaan 1.1.2009 alkaen Kauhavan kaupunki.
6 Kunnalliset säännöt ja taksat
Uudelle kunnalle laaditaan uudet kunnalliset säännöt ja kuntien maksut ja taksat yhtenäistetään.
Maksujen ja taksojen tulee mahdollisuuksien mukaan kattaa toiminnasta aiheutuneet kustannukset silloin, kun se lainsäädännön puolesta on mahdollista.
Sääntöjärjestelmä rakennetaan selkeäksi ja joustavaksi niin, että se mahdollistaa laajan delegoinnin.
7 Luottamushenkilöorganisaatio
Kauhavan kaupungin luottamushenkilöorganisaatio valtuustokaudelle 2009-2013 on seuraava:
• Kaupunginvaltuusto 43 jäsentä
• Kaupunginhallitus, jonka alaisena toimivat
- Elinkeino- ja maaseutujaosto, joka tekee näitä toimialoja koskevat päätökset rutiiniasioissa ja valmistelee asioita hallitukselle.
- Henkilöstö- ja talousjaosto, joka käsittelee henkilöstö- ja palkka- asioita ja seuraa kaupungin talouden kehittymistä.
- Kehittämistoimikunta, jonka tehtävänä on visioida ja ideoida uuden kaupungin tulevaisuutta ja arvioida kaupungin kulloistakin asemaa. Toimikunnan jäsenet muodostuvat valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistoista lisättynä kaupunginjohtajalla ja kehitysjohtajalla, joka toimii toimikunnan sihteerinä.
• Ympäristölautakunta, joka sisältää ympäristöasiat ja rakennusvalvonnan.
• Sivistyslautakunta, joka sisältää opetuspalvelut, kirjaston, musiikkiopiston ja kansalaisopiston
• Vapaa-aikalautakunta, joka sisältää kulttuuritoimen ja nuorisotyön, liikuntatoimen ja museotoiminnan
• Tekninen lautakunta, joka sisältää varsinaisen teknisen toimen
• Tarkastuslautakunta
• Keskusvaalilautakunta (Vaalilain 2.10.1998/714 mukaan)
• Perusturvalautakunta/Kaksineuvoinen. Lautakunta perustetaan siinä vaiheessa, kun Kaksineuvoisen toiminta mahdollisesti päättyy. Kuntayhtymän toimintakauden aikana uusi kunta kiinnittää huomiota osto-osaamiseen.
Edellä selostetut lautakunnat ja kaupunginhallitus ovat 12-jäsenisiä lukuun ottamatta tarkastuslautakuntaa, joka on 8- jäseninen siten, että siinä on kaksi edustajaa kustakin yhdistyvästä kunnasta. 12-jäsenisten toimielinten paikkajako muodostuu seuraavasti: Kauhava 5 jäsentä, Alahärmä 3 jäsentä, Ylihärmä 2 jäsentä ja Kortesjärvi 2 jäsentä. Elinkeino- ja maaseutujaoston ja henkilöstö- ja
talousjaoston jäsenmäärä on hallituksen päätettävissä, kehittämistoimikunnassa edellä selostetulla tavalla 8 jäsentä.
Luottamushenkilöpaikkojen jako
Lautakuntien puheenjohtajina eivät toimi kaupunginhallituksen jäsenet.
Valtuustoon ja hallituksen puheenjohtajapaikkojen jako yhdistyvien kuntien kesken määräytyy seuraavasti:
- Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat tulevat suurimmasta ja toiseksi suurimmasta yhdistyjäkunnasta, valtuuston ja hallituksen I varapuheenjohtajat tulevat kolmanneksi ja neljänneksi suurimmasta yhdistyjäkunnasta, valtuuston ja hallituksen II varapuheenjohtajat tulevat suurimmasta ja toiseksi suurimmasta yhdistyjäkunnasta.
- Jaettaessa lautakuntien puheenjohtajapaikkoja huomioidaan se, että kolmanneksi ja neljänneksi suurimpien yhdistyjäkuntien osuus valtuuston ja hallituksen puheenjohtajapaikkojen jaossa jäi pienemmäksi kuin niiden painoarvo on.
8 Kuntaliitoksen valmistelu
Kunnanvaltuustojen päätettyä kuntien yhdistämisestä, yhdistämisen valmistelua jatkaa 16-jäseninen valmistelutoimikunta, johon kukin kunta nimeää valtuuston ja hallituksen puheenjohtajan, yhden muun luottamushenkilön ja kuntajohtajan.
Uutta kuntaa varten lääninhallitus asettaa kuntajakolain 29 §:n mukaisesti järjestelytoimikunnan kuukauden kuluessa siitä, kun valtioneuvosto on määrännyt kuntajaon muutoksesta. Järjestelytoimikunnan tehtävänä on huolehtia uuden kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes uuden kunnan kunnanhallitus on valittu ja se aloittaa toimintansa.
Kunnat tekevät ehdotuksen lääninhallitukselle 12 jäsenen järjestelytoimikunnasta. Kuntajakolain 29 §:n mukaisesti ehdotuksen lääninhallitukselle tekee jokaisen kunnan kunnanhallitus. Järjestelytoimikunnan paikat suhteutetaan kuntien koon mukaan siten, että Kauhavalla on 5 jäsentä, Alahärmällä 3 jäsentä, Ylihärmällä 2 jäsentä ja Kortesjärvellä 2 jäsentä Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja on Kauhavalta ja varapuheenjohtaja Alahärmästä. Järjestelytoimikunnan jäsenten ja varajäsenten valinnassa kukin kunta noudattaa tasa-arvolain kiintiösäännöstä.
9 Toimihenkilöorganisaatio
Kuntajaon muuttamista koskevan päätöksen ja kuntajakolain 9 §:ssä tarkoitetun hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen sekä siihen liittyvän suunnitelman valmistelu on toteutettu yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa.
Kuntajakolain 13 §:n mukaan kuntajaon muutokset, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Vuosien 2008–2013 alusta voimaantulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 §:ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 §:ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta.
Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 §:n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa.
Alahärmän, Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän vakinaiset viranhaltijat ja työntekijät siirtyvät kuntajakolain 13 §:n mukaisesti uuden kunnan palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin. Henkilöstöä valittaessa kohdellaan kuntien henkilöstöä tasapuolisesti. Mikäli henkilöä ei voida siirtää suoraan entisiä tehtäviä vastaaviin tehtäviin uudessa kunnassa, selvitetään haastatteluin kiinnostus ja edellytykset siirtyä muihin soveltuviin tehtäviin uudessa kunnassa.
Kuntajakolain 15 §:n mukaan lakkaavan kunnan kunnanjohtajan virka lakkaa kuntajaon muutoksen tullessa voimaan. Viran haltija siirretään hänelle soveltuvaan uuden kunnan virkaan tai työsopimussuhteeseen. Virkaan kuuluvista eduista on vastaavasti voimassa, mitä kuntajakolain 13 §:ssä säädetään. Kuntajohtajien määrä huomioon ottaen ja uuden kunnan muutosjohtamisen edellytysten tehostamiseksi sovitaan lähellä eläkeikää olevien Kauhavan ja Kortesjärven kuntajohtajia koskevasta erillisestä eläkejärjestelystä, joka mahdollistaa kuntajohtajien suostumuksen nojalla heidän siirtymisensä yhdistymisavustuksella kompensoitavalle varhennetulle vanhuuseläkkeelle 01.01.2009 lukien.
Valmistelutoimikunta valmistelee uuden kaupunginjohtajan valinnan kuntien valtuustojen päätettäväksi 30.09.2007 mennessä.
10 Yhdistymisavustuksen käyttö
Uuden kunnan avaava tase perustuu lakkautettavien kuntien taseisiin. Jotta sen avaavassa taseessa ei olisi kertyneitä yli-/ alijäämiä, lakkautettavien kuntien taseessa yhdistymishetkellä olevat ali- ja ylijäämät liitetään kuntien peruspääomiin. Lakkautettavien kuntien taseet puhdistetaan eristä, jotka hyvän kirjanpitotavan mukaisesti kuuluu kirjata kerralla kuluksi tai tuloksi. Erien selvittämiseksi käytetään ulkopuolista asiantuntijaa. Yhdistymisavustus kirjataan maksuperusteisesti
tuloslaskelman kohtaan ´Tuet ja avustukset´ ja sitä käytetään vuosittain enintään kunakin vuonna kertyvä määrä.
Yhdistymisavustusten kohdentamisessa sovelletaan seuraavia periaatteita:
1. Niillä vahvistetaan ja vauhditetaan uuden kunnan alueellisesti tasapainoista kehittämistä. Tähän käytetään kuntien esitysten mukaisesti 70 % avustuksista ja tämä jaetaan kuntien asukaslukujen 31.12.2006 suhteessa. Kuntien ilmoittamat käyttökohteet ovat sopimuksen liitteenä (ilmoitettava 20.06.2007 mennessä).
2. Niillä vahvistetaan uuden kunnan taloudellista asemaa ja kilpailukykyä ja tuetaan hyvän hallinnon ja henkilöstöpolitiikan toteuttamista. Tähän käytetään uuden kunnan päättämällä tavalla 30 %.
Mikäli 1 momentissa oleva ei ole lain mukaan mahdollinen 1.1.2009, toimitaan seuraavalla tavalla:
Yhdistymisavustuksesta varataan 15 % yhdistymisestä aiheutuviin kustannuksiin.
Loppuosa yhdistymisavustuksesta jaetaan asukaslukuperusteella (31.12.2008) ja sillä katetaan ensin kertyneet alijäämät ja loput käytetään uuden kunnan alueelle (kunkin lakkautuvan kunnan alueella) investointeihin, joilla on vielä sovittu tietyt periaatteet: ei käyttökuluja uudelle kunnalle ja edistettävä uuden kunnan asiaa.
Alahärmän perusosan korotus tulee Alahärmän hyväksi.
Yhdistämisavustusten käytöstä sovitaan lisäksi että Ylihärmän Kankaan kylän ja Kauhavan Annalan kylän välinen tie- ja siltayhteys rakennetaan viimeistään vuonna 2012. Suunnittelu tulee aloittaa viimeistään 2009 ja nettorahoitus hoidetaan Kauhavan ja Ylihärmän osuudesta yhdistymisavustuksesta kuntien asukasluvun (31.12.2008) mukaisessa suhteessa, kuitenkin enintään 50 % kyseisille kunnille tulevista yhdistymisavustuksista. Loppuosa tie- ja siltahankkeen kuntarahaosuudesta rahoitetaan uuden kunnan investointivaroista.
Hankkeelle haetaan myös valtionrahoitusta.
11 Hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelma
Kuntajakolain 9 §:n mukaan, jos kuntajaon muutos merkitsee uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä, asianomaisten kuntien tulee sopia hallinnon ja palvelujen järjestämisestä muutoksen kohteena olevalla alueella. Sopimukseen on liitettävä suunnitelma, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi.
Sopimusta noudatetaan kuntajaon muutoksen voimaantulosta lukien viiden seuraavan vuoden ajan, jolleivät olosuhteet ole muuttuneet siten, ettei sopimuksen noudattaminen ole mahdollista.
Liitteenä 1 on Hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelma.
12 Hallinnon sijoittuminen kuntakeskuksiin
Kauhavan kaupungin hallinnollinen keskus on Kauhava. Osa-alueiden palvelu- toimistoihin sijoitetaan hallintoa seuraavasti:
● Kortesjärvi: Maaseutu- ja lomitushallinto
● Ylihärmä: Tekninen ja ympäristöhallinto
● Alahärmä: Sivistys ja vapaa-aikahallinto
Nämä palvelutoimistot muodostavat laadukkaan asiakaspalvelun toiminnallisen kokonaisuuden yhdessä eri viranomaisten yhteispalvelujen kanssa. Palvelupisteissä toimivat tarvittaessa muiden hallinnonalojen sivuvastaanotot ajanvaraus- periaatteella.
Sähköistä asiointia kehitetään aktiivisesti helpottamaan kuntalaisten palvelua. Uuden kunnan ensisijaisina hallinnon ja virastopalvelujen tiloina käytetään kuntien nykyisiä toimitiloja. Keskushallinnon henkilöstö sijoittuu pääasiassa Kauhavan kaupungintaloon.
13 Asukasvaikuttaminen
Uusi kunta arvostaa kylien elinvoimaisuutta ja edistää kuntalaisten omaehtoista toimintaa. Tämä tapahtuu perustamalla lakkautettavien kuntien alueelle 8-jäseniset asukaslautakunnat sekä yhteinen nuorisovaltuusto.
14 Yhdistymisestä aiheutuvat muut järjestelyt
Alahärmän, Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset ja järjestelyt sekä muut keskinäiset sopimukset raukeavat tai ne puretaan kuntien toiminnan päättyessä.
Valtioneuvoston yhdistymispäätöksen jälkeen aloitetaan neuvottelut niistä kunnallista yhteistoimintaa tai muita asioita koskevista sopimuksista tai järjestelyistä, joista tämän sopimuksen allekirjoittajakunnat ovat sopineet muiden kuntien kanssa.
Kun Alahärmän, Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän kunnat lakkaavat 31.12.2008 ja uusi kunta perustetaan 1.1.2009, siirtyvät lakkaavien kuntien omaisuus, velat ja velvoitteet kuntajakolain 19 §:n mukaisesti uuden kunnan nimiin.
Mikäli yhdistyvillä kunnilla 31.12.2008 on kertyneitä ylijäämiä rahoitusvarallisuuden erät huomioiden, ne rahastoidaan 70 % käytettäväksi 5 vuoden aikana asianomaisen kunnan alueen investointeihin tai kehittämishankkeisiin, jotka hyödyttävät myös uutta kuntaa ilman käyttökustannusrasitteita.
15 Tämän sopimuksen ensisijaisuus
Tämän kuntaliitossopimuksen liitteenä on kuntajakolain 9 §:n mukainen suunnitelma (hallinnon ja palveluiden järjestämissuunnitelma) palvelurakenteiden yhteen- sovittamisesta taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Mikäli nämä asiakirjat ovat ristiriidassa toistensa kanssa, on tämän sopimuksen tulkinta ensisijainen.
Paikka ja päivämäärä
Alahärmän kunta Kauhavan kaupunki
Kortesjärven kunta Ylihärmän kunta
Liite: Yhdistymisavustuksen käyttäminen
Alahärmä
Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukseen liitettävä sopimuskohdan 10 ”Yhdistymisavustuksen käyttö" perusteella määräytyvä luettelo uuden Kauhavan kaupungin alueellisesti tasapainoista kehitystä vahvistavista Alahärmän alueen investoinneista.
Yhdistymissopimuksen mukaisesti 8.397.000 euron yhdistymisavustuksen kokonaismäärästä käytetään kuntien esitysten mukaisesti 70 %, ja se jaetaan kuntien asukaslukujen 31.12.06 suhteessa.
70 % yhdistymisavustuksesta on 5.877.900 euroa. Kun Alahärmän väestöosuus perustettavan kunnan kokonaisväestömäärästä on em. ajankohtana 26,4 %, on Alahärmälle kertyvä yhdistymisavustuksen määrä 1.551.765 euroa. Yhdistymisavustus maksetaan 3 vuoden aikana, joten siitä rahoitettavat investoinnit tulevat toteutukseen vuosina 2009-2011.
Yhdistymisavustuksen määrä 1.551.765 euroa on yhdistymissopimuksen perusteella käytettävissä sellaisiin Alahärmän alueen investointeihin, jotka edistävät uuden kunnan kehitystä eivätkä aiheuta sille ylimääräisiä käyttökuluja.
Investoinnit:
- Hakolan päiväkodin peruskorjaus | 200.000 € |
- Vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen (sisältää mm. haja-asutusalueiden viemäröinnin järjestämisen) | 300.000 € |
- Kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille Piri- Kankaanpää | 200.000 € |
- Voltin kevyen liikenteen väylän rakentaminen välillä | |
Voltin koulu - Isotalo | 70.000 € |
- Hakolan kevyen liikenteen väylän rakentaminen | 100.000 € |
- Hakolan asemakaava-alueen teiden päällystys | 50.000 € |
- Saharavainiontien peruskorjaus ja päällystäminen | 100.000 € |
- Kanttorintien peruskorjaus | 50.000 € |
- Yleiskaavoitus | 50.000 € |
- Asemakaavoitus | 50.000 € |
- Voltin koulun peruskorjaus | 70.000 € |
- Maanhankinta ja kunnallistekniikan rakentaminen (kirkonkylän kaupallisen toimintaympäristön kehittäminen,
uuden teollisuusalueen rakentaminen) 311.765 €
Yhteensä 1.551.765 €
Kauhava
Kuntaliitosprosessissa hyväksytyn hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen asiakohdassa 10 on määritelty yhdistymisavustuksen käyttö. Kyseisen kohdan 1. mukaan yhdistymisavustuksilla vahvistetaan ja vauhditetaan uuden kunnan alueellisesti tasapainoista kehittämistä. Tähän käytetään kuntien esitysten mukaisesti 70 % avustuksista ja tämä jaetaan kuntien asukaslukujen 31.12.2006 suhteessa. Kuntien ilmoittamat käyttökohteet ovat sopimuksen liitteenä (ilmoitettava 20.6.2007 mennessä). Kauhavan osuus yhteensä 8,397 milj. yhdistymisavustuksesta on 3,7 milj. euroa, josta 70 % on 2,590 milj. euroa.
Kauhavan kaupungin investoinnit:
- Yhteiset liikenneväylähankkeet, enintään | 1 330 000 € |
- Asemakaavateiden päällystäminen ja peruskorjaus sekä | |
liikenneturvallisuushankkeet, enintään | 385 000 € |
- Maanhankinta (pientaloalue), enintään | 375 000 € |
- Omakotialueiden laajennuksen kunnallistekniikka, enintään | 300 000 € |
- Kaupungin rahoitusosuus valtionavustusta saavien yksityisteiden peruskorjaukseen, enintään | 200 000 € |
Yht. 2 590 000 €
Kortesjärvi
- Tori – Kirkkotie – pysäköintialue, rakentaminen kaavan mukaiseksi | 210.000 € |
- Kirkonkylän ympäristösuunnitelman toteutus | 100.000 € |
- Purmojärven saneeraus | 480.000 € |
edellytyksellä että valtion rahoitus toteutuu 2008 alkaen | |
- Fräntilä – Vilobacka –tien kuntaraha edellyttäen hankerahoitusta TE-keskus, Tielaitos, kunta | 90.000 € |
Yhteensä 880.000 €
Ylihärmä
Ylihärmän kunnanhallitus päätti 15.6.2007 § 134 esittää selvityshankkeen ohjausryhmälle, että yhdistymisavustusta käytetään Ylihärmän alueelle seuraavasti:
- Yhteiset liikenneväylähankkeet, enintään | 500.000 € |
- Kiistola – Rannanjärvi –liikenneväylän parantaminen | 400.000 € |
- Maanhankinta, enintään | 212.000 € |
Yhteensä 1.112.000 € |