TYÖEHTOSOPIMUS

Suomen Journalistiliitto ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n sekä Palvelualo- jen työnantajat Palta ry:n välisessä työriidassa on annettu seuraava sovintoesitys, jonka osapuolet ovat hyväksyneet 14.12.2017:

1. Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.11.2017 ja on voimassa 31.12.2019 saakka.

2. Palkkamääräykset ‌

2.1 Palkankorotukset 1.1.2018

Työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,2 %:n suuruisella korotuksella.

2.2 Palkankorotukset 1.3.2019

Ellei 2.3 kohdan mukaisesti muuta sovita, työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.3.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,7

%:n suuruisella korotuksella. Tästä korotuksesta 1,2 % toteutetaan yleiskorotuksena ja 0,5 % yrityskohtaisena eränä, jonka kohdentamisesta päättää työnantaja.

Yrityskohtaisen erän toteutustapa vuonna 2019

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeu- denmukaisuutta ja tuottavuuden kehittymistä työpaikalla sekä oikaista mahdollisia palkkauksen vinoumia. Työntekijöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

2.3 Palkkaratkaisu paikallisesti sopimalla

Palkkaratkaisusta vuonna 2019 voidaan neuvotella ja sopia myös paikallisesti luot- tamusmiehen kanssa kohdasta 2.2 poiketen.

Palkkaratkaisusta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa huomioiden yrityksen tilanne ja olosuhteet. Tavoitteena on tukea palkkauksen kan-

nustavuutta, oikeudenmukaisuutta ja tuottavuuden kehittymistä työpaikalla sekä oi- kaista mahdollisia palkkauksen vinoumia. Työntekijöiden osaamisen, kokemuksen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten ja- kamisessa.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkankorotusten toteutusta- pa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään kirjallisesti luottamusmiehen kanssa.

Työnantaja antaa ennen neuvotteluja käytössään olevat tiedot yrityksen olosuhteista, taloudellisesta tilanteesta ja kehitysnäkymistä sekä yrityksen palkkarakenteista palk- karyhmittäin siten, etteivät yksittäisten työntekijöiden palkat käy ilmi.

Paikallinen sopimus tehdään joulukuun 2018 loppuun mennessä. Palkankorotuksen määrittämisen pohjana ovat lokakuussa 2018 yrityksessä maksetut palkat, ellei jokin muu kuukausi kuvaa paremmin keskimääräistä kuukausipalkkasummaa. Ellei paikal- liseen sopimukseen päästä, palkankorotukset maksetaan kohdan 2.2. mukaisesti. Korotukset maksetaan 1.3.2019 lukien.

Jaon jälkeen työnantaja selvittää kohtuullisessa ajassa luottamusmiehelle, miten palkankorotukset on jaettu sekä palkankorotusten kohdistumisen perusteet. Selvityk- sessä tulee käydä ilmi palkankorotusten saaneiden työntekijöiden lukumäärä, keski- määräisen korotuksen suuruus sekä palkankorotusten kokonaismäärä.

Paikallisen palkkaratkaisun sujuvuuden varmistamiseksi sopijaosapuolet ohjeistavat paikallisia osapuolia yhdessä sovittavalla tavalla.

Neuvotteluissa luottamusmiehelle annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voi- daan käyttää vain paikallisesta palkkaratkaisusta neuvoteltaessa.

2.4 Elokuvatuotannon ja televisiotuotannon palkkataulukot Palkkataulukoita korotetaan 1.1.2018 lukien 1,2 %:lla. Palkkataulukoita korotetaan 1.3.2019 lukien 1,2%:lla.

Uudet 1.1.2018 ja 1.3.2019 voimaan tulevat elokuva- ja tv-tuotannon palkkataulukot liitetään allekirjoituspöytäkirjaan.

3. Kehittämishankkeet ‌

3.1 Yleissitovuus

Sopijaosapuolet edistävät yhdessä alan yleissitovan työehtosopimuksen saavutta- mista heti sopimuskauden alusta lähtien. Osapuolet selvittävät 31.5.2018 mennessä yleissitovuuden tilaa, tehtyjä toimenpiteitä ja päättävät mahdollisesti tarvittavista lisä- toimista.

3.2 Xxxx yhteistoiminnan ja paikallisen sopimisen edistäminen

Sopijaosapuolet edistävät yhdessä alan yhteistoimintaa kehittämällä aktiivisesti luot- tamusmiesjärjestelmää. Toimiva luottamusmiesjärjestelmä edistää paikallista sopi- mista.

Sopijaosapuolet edistävät paikallista sopimista kehittämällä paikallisten osapuolten osaamista ja sopimisvalmiuksia yhteisen koulutuksen ja ohjeistuksen avulla. Sopija- osapuolet myös selvittävät 30.9.2018 mennessä paikallisen sopimisen nykytilaa, so- pimisen mahdollisia esteitä ja ongelmia alan yrityksissä. Selvityksen osana tarkastel- laan onnistuneita paikallisen käytäntöjä sekä sopimuksen syntymistä helpottaneita tekijöitä.

3.3 Jaksotyötä koskeva koulutus ja ohjeistus

Sopimuskauden aikana sopijaosapuolet järjestävät yhdessä jaksotyötä koskevaa koulutusta. Koulutuksessa käsitellään mm. työvuorosuunnittelua. Osana koulutusta osapuolet laativat yhteisen kirjallisen ohjeistuksen jaksotyön käytöstä.

3.4 Työsuojelu ja työturvallisuusyhteistyö

Sopijaosapuolet kiinnittävät sopimuskauden aikana huomiota työturvallisuuteen ja työssä jaksamiseen. Yhteistyötä jatketaan elokuva- ja TV-tuotantoalan työturvalli- suuden kehittämiseksi ja kuullaan tarvittaessa alan asiantuntijoita.

4. Liittojen neuvotteluyhteistyö ‌

Sopimuksen tulkitsijoina osapuolet keskustelevat osana liittojen jatkuvaa neuvottelu- yhteistyötä tulkinnanvaraisista tapauksista ja pyrkivät saavuttamaan yhteisen näke- myksen.

5. Selviytymislauseke ‌

Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuk- sellisiin taloudellisiin vaikeuksiin tai rahoitusmahdollisuudet olennaisesti huononevat, sopijaosapuolet arvioivat työehtosopimusmääräysten soveltuvuutta vallitsevaan ta- loudelliseen tilanteeseen, ja sopivat siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

Elokuva- ja TV-tuotantoa koskeva työehtosopimus ‌

I Yleiset määräykset ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala ‌

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työn- antajat PALTA ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät elokuva- ja tv-tuotantoalalla.

Sopimusta sovelletaan esimerkiksi pitkien elokuvien, lyhytelokuvien, do- kumenttielokuvien, videoelokuvien, mainosten ja mainoselokuvien sekä tv-ohjelmien tuotannossa ja lähettämisessä.

2 § Työnjohto-oikeus ‌

Työnantajalla on oikeus ottaa työsuhteeseen ja päättää työsuhde työ- lainsäädännön mukaisesti sekä määrätä työn johtamisesta.

Vaikka työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on kuitenkin velvollinen tilapäisesti tekemään muitakin työpaikalla esiintyviä töitä.

3 § Järjestäytymisoikeus ‌

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

4 § Työsuhteen päättyminen ja irtisanomisajat ‌

Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, irtisanoessaan työsopimuksen työnantajan on noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto Irtisanomisaika

- enintään vuoden 14 päivää

- yli vuoden mutta enintään neljä vuotta 1 kuukausi

- yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan

vuotta 2 kuukautta

- yli kahdeksan vuotta mutta enintään

12 vuotta 4 kuukautta

- yli 12 vuotta 6 kuukautta

Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksensa noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto Irtisanomisaika

- enintään viisi vuotta 14 päivää

- yli viisi vuotta 1 kuukausi

Työsuhde voidaan purkaa puolin ja toisin laissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi.

II Palkkamääräykset ‌

5 § Elokuvatuotannon palkat ‌

Elokuvan päiväpalkkataulukko 1.1.2018 lukien:

Palkkaryhmittely		Työsuhteen kesto ja päivä- palkka
		2–10 pv	11–24 pv	25 pv tai yli
PR 1	Avustava työ	125,06	114,80	105,67
PR 2	Toteuttava työ	219,71	187,79	161,55
PR 3	Vastuullinen toteuttava työ	263,03	200,34	174,09
PR 4	Taiteellisesti, teknisesti tai suunnittelullisesti vastuullinen työ	308,66	240,25	217,43

Elokuvan päiväpalkkataulukko 1.3.2019 lukien:

Palkkaryhmittely	Työsuhteen kesto ja päivä- palkka
	2–10 pv	11–24 pv	25 pv tai yli
PR 1 Avustava työ	126,56	116,18	106,94
PR 2 Toteuttava työ	222,35	190,04	163,49
PR 3 Vastuullinen toteuttava työ	266,19	202,74	176,18
PR 4 Taiteellisesti, teknisesti tai suunnittelullisesti vastuullinen työ	312,37	243,13	220,04

Elokuvan kuukausipalkkataulukko 1.1.2018 lukien:

Palkkaryhmittely	Kuukausipalkka
PR Avustava työ 1	1.852,70-2.179,15
PR Toteuttava työ 2	2.494,71-3.171,79
PR Vastuullinen toteuttava työ 3	3.060,57-3.798,18
PR Taiteellisesti, teknisesti tai suunnittelullisesti vas- 4 tuullinen työ	3.544,20-4.587,46

Elokuvan kuukausipalkkataulukko 1.3.2019 lukien

Palkkaryhmittely	Kuukausipalkka
PR Avustava työ 1	1.874,93-2.205,30
PR Toteuttava työ 2	2.524,65-3.209,85
PR Vastuullinen toteuttava työ 3	3.097,30-3.843,76
PR Taiteellisesti, teknisesti tai suunnittelullisesti vas- 4 tuullinen työ	3.586,73-4.642,51

Yli 60 päivän sopimukset voidaan tehdä kuukausipalkkasopimuksina.

Dokumentti- ja lyhytelokuvatuotannossa sovittaessa 2-10 päivän työstä palkka määräytyy vähintään 11-24 päivän taulukon mukaan. Sovittaessa 11-24 päivän työstä palkka määräytyy vähintään 25 päivän tai yli taulu- kon mukaan. Mikäli mainituissa tuotannoissa käytetään kuukausipalk- kaa, vähimmäispalkka voidaan määritellä 10 % taulukkopalkkaa alem- maksi.

Matalaa rahoitusta koskeva määräys on voimassa sopimuskauden ajan ja sen toimivuutta seurataan.

6 § TV-tuotannon palkat ‌

TV-tuotannon palkat 1.1.2018 lukien:

Palkkaryhmittely	Päiväpalkka	Kuukausipalkka
PR Avustava työ 1	107,78-128,79	1.852,70-2.179,15
PR Toteuttava työ 2	152,16-214,14	2.494,71-3.171,79
PR Vastuullinen toteuttava työ 3	177,57-285,26	3.060,57-3.798,18
PR Taiteellisesti, teknisesti tai suunnit- 4 telullisesti vastuullinen työ	217,19-305,58	3.544,20-4.587,46

TV-tuotannon palkat 1.3.2019 lukien

Palkkaryhmittely	Päiväpalkka	Kuukausipalkka
PR 1 Avustava työ	109,07-130,34	1.874,93-2.205,30
PR 2 Toteuttava työ	153,99-216,71	2.524,65-3.209,85
PR 3 Vastuullinen toteuttava työ	179,70-288,68	3.097,30-3.843,76
PR 4 Taiteellisesti, teknisesti tai suunnit- telullisesti vastuullinen työ	219,80-309,25	3.586,73-4.642,51

Yli 30 päivän sopimukset voidaan tehdä kuukausipalkkasopimuksina.

Matalan rahoituksen tuotannoissa vähimmäispalkka voidaan määritellä 10 % taulukkopalkkaa alemmaksi. Matalan rahoituksen tuotannoiksi kat- sottavat tuotannot määritellään tuotantokohtaisesti paikallisesti sopien.

Paikallinen sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa. Jos luottamus- miestä ei ole saatu valittua, paikallinen sopimus tehdään yhdessä niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Paikallisen sopimuksen teke- mistä varten työnantaja antaa tarpeelliset tiedot tuotannon rahoituksesta ja matalan rahoituksen perusteista.

Matalaa rahoitusta koskeva määräys on voimassa sopimuskauden ajan ja sen toimivuutta seurataan.

6 a § Muut palkkaa koskevat määräykset ‌

1. Palkanmaksu

Työehtosopimuksen mukainen palkka voidaan maksaa kerran kuukau- dessa.

Työsuhteen päättyessä palkka ja muut työsuhteesta johtuvat suoritukset voidaan maksaa työntekijän pankkitilille työnantajan työsuhteen päätty- mistä seuraavana teknisesti mahdollisena yleisenä palkanmaksupäivä- nä.

2. Harjoittelijan palkka

Harjoittelija on elokuva- ja TV-alalla työtä aloitteleva henkilö, jonka työn ohjaamisesta vastaa tähän tehtävään nimetty henkilö. Allekirjoittajajär- jestöt suosittelevat, että ammattiryhmää kohden käytetään enintään yhtä harjoittelijaa. Harjoittelija ei voi olla vastuussa sen ammattiryhmän työs- tä, jota hän harjoittelee.

Harjoittelijalle maksetaan 75 % Pr 1:n palkasta. Harjoittelijapalkkamää- räystä ei voi käyttää palkkaryhmissä 3 ja 4. Harjoittelusta sovitaan kirjal- lisesti tai suullisesti. Jos harjoittelusta on sovittu suullisesti, työnteon keskeiset ehdot selvitetään harjoittelijalle kirjallisesti.

Harjoittelijapalkkaa ei voida maksaa henkilölle, jolla on alalle soveltuva korkeakoulututkinto ja työkokemusta kyseessä olevasta tehtävästä vä- hintään kuusi kuukautta taikka henkilölle, jolla on työkokemusta kysees- sä olevasta tehtävästä vähintään yksi vuosi. Työkokemuksen tulee olla kertynyt ammattituotannosta ja se pyydettäessä osoitetaan työtodistuk- silla, jotka työntekijä toimittaa työnantajalle hyvissä ajoin ennen työso- pimussuhteen alkamista.

Palkkamääräyksiä ei sovelleta opintoihin liittyvään työharjoitteluun.

III Työaika ‌

7 § Säännöllinen työaika ‌

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Työajan pidentäminen kilpailukykysopimuksen mukaan

Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien keskimäärin 24 tunnil- la vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidennys toteutetaan

työnantajan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen huomioon tuotannolliset tarpeet sekä erilaiset työehtosopimuksen mu- kaiset työaikamuodot.

Työajan pidennyksestä ansiotasoa muuttamatta sovitaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa. Jos luottamusmiestä ei ole saatu valittua, neuvottelut käydään yhdessä niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee.

Osa-aikaisten työaikaa pidennetään samassa suhteessa kuin osa- aikaisuus on kokoaikaisuuteen.

Määräaikaisten työntekijöiden osalta pidennys lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus 12 kuukauteen.

Jos paikalliseen sopimukseen ei päästä, lyhennetään päivittäisiä virkis- tystaukoja yhteensä kuudella minuutilla tai vaihtoehtoisesti työnantaja päättää työaikalain puitteissa säännöllisen työajan pidentämisestä kah- della tunnilla kuukaudessa. Osa-aikaisten työaikaa pidennetään edellä mainitun kahden tunnin osalta samassa suhteessa kuin osa-aikaisuus on kokoaikaisuuteen.

8 § Säännöllisen työajan järjestäminen ‌

Tämän työehtosopimuksen mukainen työ voidaan järjestää kaikille vii- konpäiville.

9 § Jaksotyö ‌

Työehtosopimuksen mukainen työ voidaan järjestää työaikalaissa tarkoi- tetuksi jaksotyöksi, jolloin säännöllinen työaika (8 tuntia / 40 tuntia) voi olla enintään 16 tuntia kahden päivän jaksossa ja enintään 1080 tuntia 27 viikon pituisessa jaksossa. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi jaksotyössä olla enintään 13 tuntia, jollei paikallisesti toisin sovita. Vuo- rokautinen säännöllinen työaika ei kuitenkaan voi olla jatkuvasti ja pitkä- aikaisesti päivittäin olla yli 13 tuntia. Työaikaa tasataan seuraavalla vii- kolla, mikäli mahdollista.

Työntekijöiden jaksamisen turvaamiseksi jaksotyön teettämistä rajoitta- vat seuraavat määräykset:

Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson kolmiviikkois- jaksona ylittää 150 tuntia.

Ulkomailla tehtävässä tuotantokohtaisessa työssä voidaan paikallisesti sopia, että kolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika on enintään 180 tun- tia, jolloin kahden peräkkäisen kolmiviikkoisjakson enimmäistuntimäärä

ei saa ylittää 320 tuntia. Paikallinen sopiminen 180 tuntiin on mahdollista myös ulkomailla tehtävän tuotannon parissa Suomessa tehtävässä työssä sekä poikkeuksellisissa kertaluonteisissa erityistuotannoissa, mi- käli se on välttämätöntä töiden järjestämisen kannalta.

Kahden perättäisen kuusiviikkoisjakson enimmäistyöaika on 550 tuntia ja tästä voidaan sopia paikallisesti toisin.

Esimerkkejä jaksotyön käyttämisestä

Esimerkki 1 - keskimäärin 40 h / viikko, tasoittumisjakso 6 viikkoa

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su	Yht.
10	10	10	10	10	10	-	60
10	10	10	5	5	-	-	40
5	5	5	5	-	-	-	20
10	10	10	10	10	4	-	54
10	10	10	6	-	-	-	36
10	5	5	-	5	-	5	30

Esimerkki 2 – keskimäärin 40 h / viikko (sisältää yhden 150 h / kolmiviik- koisjakso), tasoittumisjakso kuusi viikkoa

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su	Yht.
	12	8	8	13	-	-	53
10	10	10	6	10	-	-	46
12	12	12	6	9	-	-	51
-	-	-	-	8	8	8	24
6	6	6	6	6	6	-	36
-	-	10	10	10	-	-	30

Pöytäkirjamerkintä:

Esimerkeissä on sunnuntaina tehty työtä. Mikäli sunnuntaityökorotusta ei näiden tuntien osalta anneta vapaaksi myöhemmin työsuhteen aika- na, maksetaan sunnuntaina tehdyiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palk- ka.

10 § Työajan tasoittuminen ‌

Tasoittumisvapaat pidetään työnantajan määräämänä ajankohtana, ellei paikallisesti toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. An- netut vapaapäivät ovat työssäolon veroisia päiviä vuosiloman pituutta määrättäessä.

Määräaikaisessa työsuhteessa työaika on pääsääntöisesti tasoitettava säännölliseen työaikaan työsuhteen päättymiseen mennessä.

Soveltamisohje:

Työaikaa tasoitetaan aina kun mahdollista tasaisesti työsuh- teen kestäessä.

11 § Jaksoylityö ‌

Jaksoylityötä on työ, joka ylittää työehtosopimuksen mukaisen säännöl- lisen työajan tasoittumisjaksolla. Työajan tasoittuminen keskimäärään tarkistetaan tasoittumisjakson lopussa.

Perustuntipalkan lisäksi maksetaan 50 %:lla korotettu palkka niiltä jak- soylityötunneilta, jotka saadaan kertomalla tasoittumisjakson pituus viik- koina kuudella. Tämän ylittävien jaksoylityötuntien osalta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Esimerkki 1: Kolmen viikon tasoittumisjaksossa säännölli- nen työaika on 120 tuntia. Työntekijä on tehnyt tasoittumis- jaksolla 150 tuntia. Ensimmäiset 18 jaksoylityötuntia korva- taan 50 %:lla korotetulla palkalla ja tämän ylittävät tunnit (12 tuntia) korvataan 100 %:lla korotetulla palkalla.

Esimerkki 2: Kuuden viikon tasoittumisjaksossa säännölli- nen työaika on 240 tuntia. Työntekijä on tehnyt tasoittumis- jaksolla 300 tuntia. Ensimmäiset 36 jaksoylityötuntia korva- taan 50 %:lla korotetulla palkalla ja tämän ylittävät tunnit (24 tuntia) korvataan 100 %:lla korotetulla palkalla.

Jos jakson lopussa on ylijäämää, työntekijä ja työnantaja voivat sopia, miten se tasoitetaan mahdollisimman pian seuraavan tasoittumisjakson aikana.

12 § Jakson keskeytyminen ‌

Jos työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäistyöai- kaan, voidaan työtuntien alijäämä vähentää työntekijän palkasta. Mah- dollinen ylijäämä korvataan rahalla yksinkertaisella tuntipalkalla.

Jos työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson muusta kuin työntekijäs- tä johtuvasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäistyöaikaan, alijäämää ei vähennetä. Mahdollinen ylijäämä kor- vataan keskimääräisen säännöllisen enimmäistyöajan ylittävistä työtun- neista kuten jaksoylityö.

13 § Lepoajat ja vapaapäivät Päivittäiset lepoajat ‌‌‌

Milloin vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle an- netaan työn aikana vähintään ½-1 tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta, ja jota aikaa ei lueta työai- kaan. Jos työ vaatii jatkuvaa työpaikalla oloa, ja jos lepoaikaa ei tämän vuoksi voida antaa, järjestetään työntekijälle tilaisuus aterioida työaikana työpaikalla.

Päivittäinen lepoaika pyritään järjestämään työvuoron puoliväliin. Sitä ei saa sijoittaa välittömästi työvuoron alkuun tai loppuun.

Milloin vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle an- netaan kaksi kymmenen minuutin pituista virkistystaukoa sellaisena työnjohdon määräämänä aikana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työ- tä haittaamatta ja siinä keskeytystä aiheuttamatta käy päinsä.‌

Vuorokausilepo

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin ja jaksotyössä vähintään 9 tunnin keskeytymätön lepoaika.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia tilapäisestä edellä mainitun vuoro- kausilevon lyhentämisestä. Vuorokausilevon alitus korvataan kaksinker- taisella tuntipalkalla, jollei paikallisesti toisin sovita.‌

Viikoittainen vapaa-aika

Viikkoa kohti annetaan keskimäärin kaksi vapaapäivää kuitenkin siten, että jokaisella viikolla on ainakin yksi vapaapäivä.

Soveltamisohje:

Työvuorosuunnittelussa otetaan huomioon viikoittainen va- paa-aika ja työajan tasoittuminen/tasoittumisvapaat.

14 § Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaityönä pidetään sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäi- syyspäivänä, vapunpäivänä, juhannus- ja jouluaattona tehtyä työtä sekä vapun- ja uudenvuodenaattona klo 18.00 jälkeen tehtyä työtä. Sunnun- taityön lasketaan alkavan sanotun päivän vastaisena yönä klo 00.00. Kirkolliset juhlapäivät ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai,

1. ja 2. pääsiäispäivä, helatorstai, helluntaipäivä, juhannuspäivä, py- häinpäivä ja 1. ja 2. joulupäivä.

Sunnuntaityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka (sunnuntai- työkorotus). Sunnuntaityökorotus voidaan antaa osittain tai kokonaan

vapaana, jos siten vältetään osa-aikaistaminen tai lomauttaminen, tai jos näin sovitaan työntekijän kanssa.

Soveltamisohje

Sunnuntaityökorotusta ei vapaana annettaessa voida sijoit- taa yhtaikaisesti viikoittaiselle vapaalle tai työaikaan rinnas- tettavalle vapaalle.

15 § Arkipyhät ‌

Jaksotyössä niissä jaksoissa, joihin sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiai- nen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, itse- näisyyspäivä, joulupäivä tai tapaninpäivä, jakson työaika lyhenee kuta- kin tällaista, muulle arkipäivälle kuin lauantaille sattuvaa päivää kohti 8 tuntia tai suhteessa säännölliseen työaikaan, jos se on lyhyempi.

16 § Yötyö ‌

Tämän työehtosopimuksen mukaista työtä voidaan teettää yötyönä.

TV-tuotannoissa yötyöksi katsotaan työ, jota teetetään klo 21 - 06. Mikäli yötyötä teetetään säännöllisesti, siitä maksetaan 10 %:n korotus tunti- palkkaan, jollei korvauksesta tai siitä annettavasta vapaasta ole sovittu muuta paikallisesti. Satunnaisesta yötyöstä maksettavasta korvauksesta tai siitä annettavasta vapaasta voidaan sopia paikallisesti.

Elokuvatuotannossa ei makseta yötyökorotusta.

17 § Työaikasuunnitelma ‌

Jaksotyössä on laadittava yleisluonteinen työaikasuunnitelma tasoittu- misjaksolle. Työaikasuunnitelmasta ilmenevät tiedossa olevat työajan si- joitteluun vaikuttavat seikat, kuten pidemmät vapaajaksot tai jaksot, joi- den aikana tehdään pidempää työaikaa.

18 § Työvuoroluettelo ‌

Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo, josta on käytävä ilmi työnte- kijän työajan alkaminen ja päättyminen sekä viikkolevon ja tasoittumis- vapaiden sijoittuminen.

Jaksotyössä työvuoro suunnitellaan siten, että työvuoro on pääsääntöi- sesti vähintään 4 tunnin mittainen, jolleivät työnantaja ja työntekijä toisin sovi.

Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajalle kuin mahdollista ja kui- tenkin vähintään viikon pituiseksi. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään 2 vuorokautta ennen seuraavan työviikon alkua ja jaksotyös- sä viimeistään neljä kalenteripäivää ennen sen voimaantuloa.

Työvuoroluetteloon tulevista muutoksista ilmoitetaan mahdollisimman ajoissa ja kuitenkin viimeistään kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa.

Sairaustapauksissa ja töiden järjestelyihin liittyvistä painavista syistä se- kä ennalta arvaamattomissa ja äkillisissä tilanteissa muutos voidaan kui- tenkin toimeenpanna työaikalain mukaisesti. Muutos voi kohdistua myös kokonaisiin työpäiviin tai työvuoroihin ottaen huomioon tämän sopimuk- sen jaksotyötä koskevat määräykset. Tällaisessa tilanteessa työpäivää ei voida muuttaa kokonaan vapaapäiväksi, jos työntekijä on ehtinyt läh- teä työpaikalle ennen kuin hän on saanut tiedon työvuoron peruuntumi- sesta.

IV Poissaolot ‌

19 § Vuosiloma ja lomaraha ‌

Vuosiloman pituus ja ajankohta määräytyvät vuosilomalain mukaan.

Xxxxxxxx on 50 % vuosilomalain mukaan kertyneen loman vuosiloma- palkasta. Xxxxxxxx maksetaan myös työsuhteen päättyessä paitsi jos työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä itsestään johtuvasta syystä.

Jos vuosilomaa ei ole kertynyt, työntekijälle maksetaan vuosilomakor- vausta 13,5 % vuosilomalain mukaan työssäolon ajalta maksetusta pal- kasta. Vuosilomakorvaus voidaan maksaa jokaisen palkanmaksun yh- teydessä työsuhteen jatkuessa.

Vuosilomapalkka ja lomaraha maksetaan työnantajan kulloisenkin käy- tännön mukaisena ajankohtana yrityksen normaaleina palkanmaksupäi- vinä, ellei paikallisesti toisin sovita.

Soveltamisohje:

Kuukausipalkka jaetaan 25:llä ja kerrotaan lomapäivien lu- kumäärällä. Lomaraha on 50 % tästä.

Vuosiloman osalta voidaan paikallisesti sopia vuosiloman siirtämisestä ja lomapalkan maksamisesta vuosilomalain mukaisesti, lomarahan mak- samisajankohdan siirrosta tai vaihtamisesta vapaaseen.

20 § Sairausajan palkka ‌

Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole aiheuttanut tätä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksellaan, työntekijäl- lä on oikeus työsuhteen jatkuessa saada työnantajalta täysi palkka kun- kin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä yhdenjaksoisen työsuhteen keston perusteella seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkallisten kalenteripäivien lukumäärä
vähintään 1 kuukausi	14 pv
yli 9 kuukautta	28 pv
yli 3 vuotta	35 pv
yli 5 vuotta	42 pv
yli 10 vuotta	56 pv

Jos työsuhde on jatkunut alle kuukauden, on työntekijällä oikeus saada 50 % palkastaan sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäi- vän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastu- misestaan. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella.

21 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palk- kaa seuraavissa tapauksissa, jos työntekijä ei ole saanut vastaanottoai- kaa työajan ulkopuolelta:

1. Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liitty- vä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus

2. Äkillisen hammassairauden aiheuttama hoitotoimenpide

3. Raskaana olevan työntekijän osallistuminen synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin.

22 § Äitiys- ja isyysvapaat, vanhempainvapaa ja hoitovapaa ‌

Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräy- tyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Työntekijällä, jonka voimassa oleva työsuhde on yhdenjaksoisesti jatku- nut

• yli yhden vuoden, on oikeus 56 päivän palkalliseen äitiysvapaa- seen

• jatkunut yli kahden vuoden, on oikeus 72 päivän palkalliseen äi- tiysvapaaseen

Palkallinen isyysvapaa on 6 arkipäivää isyysvapaan alusta lukien.

23 § Tilapäiset poissaolot ‌

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti palkkaa maksetaan enin- tään 3 päivältä, poissaolo voi olla enintään neljä työpäivää. Poissaolosta on vaadittaessa annettava työntekijän omaa sairastumista vastaava sel- vitys.

Poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lap- sen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi ja sitä voi pitää kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista.

Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mikäli nämä sattuvat hänen työpäiväkseen.

Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, saa palkalli- sen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hä- nen työpäiväkseen.

V Matkustaminen vapaa-aikana ja matkakorvaukset ‌

24 § Yleisiä määräyksiä ‌

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät työmat- kat.

Työmatkan alkamis- ja päättymispaikkana käytetään joko työntekijän varsinaista työpaikkaa tai asuntoa riippuen siitä, kummasta matka teh- dään. Työmatkan alkamis- ja päättymispaikka selvitetään henkilölle en- nen matkalle lähtöä.

Projektiluonteisessa pitkäaikaisessa työssä matkustamiseen liittyvistä asioista voidaan sopia paikallisesti toisin ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja muut työnantajan suorittamat järjestelyt sekä verotuskäy- täntö.

25 § Matka-aikaa koskevat määräykset ‌

Matka-aika ei ole työaikaa, ellei kyse ole samalla työsuorituksesta.

Työnantajan määräyksestä matkustamisesta vapaa-aikana maksetaan vähintään 75 % perustuntipalkasta ensimmäisiltä 12 tunnilta. Jos mat- kan kokonaiskesto on alle yksi tunti, ei korvausta makseta.

Matka-aikaan luetaan vain täydet puolet tunnit. Milloin työnantaja kus- tantaa työntekijälle liikennevälineessä makuupaikan, ei kello 21.00 -

07.00 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajal- ta.

Korvaus matka-ajasta voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti so- vitaan erillisestä kiinteästä korvauksesta. Tällöin on huomioitava mat- kustamisen aiheuttama kuormitus ja sitä edeltävä tai seuraava työsken- tely.

Korvaus matka-ajasta voidaan paikallisesti sopien antaa myös vastaa- vana vapaana työntekijän niin halutessa.

26 § Matkakustannusten korvaukset ja päivärahat ‌

Matkustamisessa noudatetaan verohallinnon vuosittain vahvistamaa päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista päivärahojen, ulkomaanpäivärahojen, yömatkarahan sekä kilometrikorvauksen euro- määrien osalta.

Kokopäivärahan edellytyksenä on, että työmatka kestää vähintään 10 tuntia. Summa puolitetaan, mikäli työnantaja on järjestänyt ja kustanta- nut kuvaus- tai tuotantopaikalle aterioinnin.

Osapäivärahan edellytyksenä on, että työmatka kestää vähintään 6 tun- tia. Osapäivärahaa ei makseta lainkaan, mikäli työnantaja on järjestänyt ja kustantanut kuvaus- tai tuotantopaikalle aterioinnin.

Päivärahan maksaminen edellyttää lisäksi, että työmatkan kuvaus- tai tuotantopaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 100 kilometrin päässä joko työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai hänen asunnostaan, riippuen siitä kummasta matka tehdään.

Tämän pykälän määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin.

VI Yhteistoiminta ‌

27 § Luottamusmiesmääräykset ‌

Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvilla, Suomen Journalistiliitto ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan yhteinen luottamusmies, joka edustaa kyseisiä työnteki- jöitä työsuhdeasioissa ja työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa asi- oissa sekä huolehtii työrauhan ylläpitämisestä.

Ensisijaisesti luottamusmies pyritään valitsemaan yrityksen vakituisesta henkilöstöstä. Mikäli yrityksen vakituisesta henkilöstöstä ei saada valit- tua luottamusmiestä, työntekijät voivat valita luottamusmiehen myös tuo- tantokohtaisesti. Ehdokasasettelussa on tärkeää huomioida alan koke- mus ja tuntemus.

Luottamusmieheen sovelletaan työsopimuslain säännöksiä.

Luottamusmiehelle varataan tarvittava kohtuullinen aika luottamusmies- tehtävien hoitamiseen.

Luottamusmiehelle maksetaan 3 prosentin lisäkorvaus palkkaryhmä kolmen taulukkopalkasta.

Luottamusmiehellä on oikeus osallistua luottamusmieskoulutukseen, ja muuhun tehtävään liittyvään koulutukseen, jos työtehtävät sallivat. Kou- lutuksesta on sovittava etukäteen työpaikalla. Koulutusajalta korvataan ansionmenetys ja päiväraha koulutuspäiviltä.

28 § Ammatillinen koulutus ‌

Työnantajan lähettäessä henkilön ammatilliseen koulutukseen työnanta- ja korvaa työntekijälle tästä aiheutuvat suoranaiset kustannukset ja an- sionmenetykset. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

29 § Paikallinen sopiminen ‌

Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä paikallisen sopimisen mahdollisuuk- sien edistämistä. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamuk- seen perustuvaa vuoropuhelua työnantajan ja luottamusmiehen sekä muun henkilöstön välillä. Sopimusosapuolet korostavat sellaisten paikal- listen toimintamallien löytämistä, joilla voidaan edistää sekä työnantajan että henkilöstön etua tasapainoisella tavalla. Yhteistoiminnalla ja paikal- lisella sopimisella luodaan edellytyksiä tuottavuuden, kilpailukyvyn ja alan työpaikkojen turvaamiselle sekä työllistämisedellytysten parantami- selle.

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan lain salli- missa rajoissa neuvotella ja sopia paikallisesti toisin.

Mikäli asia koskee useita työntekijöitä, neuvottelut käydään ja sovitaan ensisijaisesti luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä. Jos luot- tamusmiestä ei ole saatu valittua, neuvottelut käydään yhdessä niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee.

Työnantaja ja yksittäinen työntekijä voivat työntekijän halutessa sopia paikallisesti työehtosopimuksesta poikkeavasti seuraavista asioista:

• tasoittumisvapaiden pitämisajankohta tai siitä maksettava kor- vaus (10 §)

• vuorokausilevon lyhentäminen tai siitä maksettava korvaus (13 §)

• vuosilomapalkan ja lomarahan maksamisajankohta tai vuosilo- man siirtäminen, lomapalkan maksaminen vuosilomalain mukai- sesti tai lomarahan vaihtaminen vapaaseen (19 §).

Työnantaja ja yksittäinen työntekijä voivat työntekijän halutessa sopia paikallisesti työehtosopimuksesta poikkeavasti seuraavista vain hänen työhönsä liittyvistä asioista:

• vuorokautisen säännöllisen työajan pidentäminen yli 13 tunnin (9

§)

• yötyöstä maksettava korvaus tai siitä annettava vapaa (16 §)

• projektiluonteisessa pitkäaikaisessa työssä matkustaminen (24 §)

• matka-ajan erillinen kiinteä korvaus (25 §).

Tällaisessa tapauksessa luottamusmiehelle annetaan tieto paikallisesta sopimisesta.

Paikalliset sopimukset tehdään kirjallisesti, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää.

Paikallinen sopimus voidaan solmia joko määräajaksi tai olemaan voi- massa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisa- noa kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei toisin sovita.

Sopimusosapuolet selvittävät mahdollisuuksia edistää paikallista sopi- mista kehittämällä paikallisten osapuolten osaamista ja sopimisvalmiuk- sia yhteisen koulutuksen ja ohjeistuksen avulla.

30 § Neuvottelujärjestys ja erimielisyydet ‌

Työehtosopimuksen ja allekirjoittaneiden liittojen tavoitteena on edistää yrityskohtaisen yhteistyön edellytyksiä työntekijöiden ja työnantajan välil- lä. Tavoitteena on hyvässä hengessä tapahtuva ja rakentava asioiden käsittely yrityksen sisällä.

Työehtosopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet pyritään ratkaise- maan neuvottelemalla.

Työehtoja koskevat kysymykset käsitellään ensin työntekijän ja esimie- hen välillä. Mikäli asiaa ei saada selvitetyksi työntekijän ja esimiehen vä- lillä, asia siirtyy luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä käsitel- täväksi.

Mikäli luottamusmies ja työnantajan edustaja eivät saa erimielisyyttä rat- kaistuksi, asia voidaan siirtää yhteisellä muistiolla liittojen ratkaistavaksi. Jos liittojen välillä ei päästä yksimielisyyteen, asia voidaan viedä työ- tuomioistuimen ratkaistavaksi.

31 § Järjestötoiminta ‌

Työntekijällä on mahdollisuus saada kohtuullisessa määrin palkallista vapaata Suomen Journalistiliitto ry:n, Radio- ja televisiotoimittajien liitto ry:n, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n ja Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET ry:n hallintoelinten tai näiden asettamien pysyvien valmisteluelinten kokouksiin osallistumista varten. Xxxxxx saaminen edellyttää, että asiasta on tapauskohtaisesti etukäteen sovittu työnanta- jan kanssa ja ettei kokoukseen osallistuminen kohtuuttomasti häiritse normaalia työn tekemistä.

32 § Työpaikkakokoukset ‌

Työntekijöillä on oikeus työajan ulkopuolella järjestää työnantajan suos- tumuksella kokouksia työpaikalla ja kutsua niihin liittojen edustajia tai muita asiantuntijoita.

33 § Työrauha ja valvontavelvollisuus ‌

Työehtosopimuksen voimassa ollessa tähän työehtosopimukseen koh- distuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.

Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat työehtosopimuslain tar- koittamalla tavalla siitä, että työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan oikein.

34 § Jatkuvan neuvottelun periaate ‌

Sopimusosapuolet tarkastelevat sopimuksen toimivuutta sopimuskau- den aikana jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti ja tekevät tarvit- taessa siihen yhdessä sovittuja muutoksia sopimuksen toimivuuden edistämiseksi.

35 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.11.2017 – 31.12.2019.

Sopimuksen voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, mikä- li sopimusta ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisanomisaika on kaksi kuu- kautta.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry TEATTERI- JA MEDIATYÖNTEKIJÖIDEN LIITTO ry SUOMEN JOURNALISTILIITTO ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxxxxxx 00 0. xxx, XX 00, 00000 Xxxxxxxx

Vaihde 020 595 5000

Faksi 020 595 5001

xxx.xxxxx.xx

Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden liitto ry

Xxxxxxxxxxxxxx 00 X

00170 Helsinki xxx.xxxx.xx

Suomen Journalistiliitto ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 00, XX 000

00531 Helsinki xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata