ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA MAASEUTUELINKEINOJEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO TEOLLISUUSLIITTO
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
MAASEUTUELINKEINOJEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA
Aika: 20.12.2021
Paikka: Teams-etäneuvottelu
Läsnä: Maaseudun Työnantajaliiton neuvottelijat Teollisuusliiton neuvottelijat
Maaseudun Työnantajaliitto ja Teollisuusliitto ovat sopineet seuraavaa:
1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Työehtosopimuksen 2020–2022 voimassaoloa jatketaan optiovuodella 1.2.2022–31.1.2023 tässä allekirjoituspöytäkirjassa mainituilla muutoksilla.
Sopimus jatkuu edelleen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kaksi kuukautta ennen voimassaoloajan päättymistä ole jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanottu.
2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN 2022
2.1 Yleiskorotus
Kaikille työehtosopimuksen piirissä työskenteleville maksettavan yleiskorotuksen määrä on 1.2.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien tuntipalkkaisilla 17 senttiä/tunti ja kuukausipalkkaisilla 29,24 euroa/kuukausi.
2.2 Vaativuusryhmien tuntipalkat ja ammattitaitolisä (18 §)
Työehtosopimuksen vaativuusryhmien tuntipalkkoja korotetaan 1.2.2022 alkaen 17 sentillä/tunti kolmanteen vaativuusryhmään suhteet säilyttäen.
Vaativuusryhmien tuntipalkat ja ammattitaitolisän vähimmäistaso 1.2.2022 alkaen käyvät ilmi tämän allekirjoituspöytäkirjan sivulta 3 löytyvästä taulukosta.
2.3 Sentti- ja euromääräiset lisät
Työehtosopimuksessa mainitut sentti- ja euromääräiset lisät korotetaan 1,7 %:lla. Lisät ovat 1.2.2022 alkaen seuraavat:
2.3.1 Ammattitutkintoraha (19a §) 116 euroa tutkinnolta
2.3.2 Likaisen työn lisä (22 §) 53 senttiä/tunti
2.3.3 Palvelusvuosilisä (33 §) 5–9 v 142 euroa
10–15 v 193 euroa
16–19 v 264 euroa
20 v tai yli 351 euroa
2.3.4 Omat turvavarusteet moottori- ja raivaussahatöissä (41 §) 2,52 euroa/päivä
2.3.5 Luottamusmieskorvaus (Luottamusmiessopimus 7 §) 5–20 työntekijää 39 euroa/kuukausi
21–50 työntekijää 51 euroa/kuukausi
51 tai useampi työntekijä 84 euroa/kuukausi
2.3.6 Työsuojeluvaltuutetun korvaus
(Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta 8 §) 10–20 työntekijää 39 euroa/kuukausi
21–50 työntekijää 51 euroa/kuukausi
51 tai useampi työntekijä 84 euroa/kuukausi
3 TEKSTIMUUTOKSET
Sovittiin työehtosopimuskohtien 18 §, 19 § ja 21 § muuttamisesta tässä allekirjoituspöytäkirjassa kirjatulla tavalla.
Muut työehtosopimuskohdat jatkuvat ennallaan.
3.1 Palkkaukseen liittyvät tekstimuutokset 18 § Palkkaus
Palkkausmääräykset
1. Työntekijän henkilökohtainen palkka koostuu:
a) Työn vaativuuden perusteella määräytyvästä vaativuusryhmän palkasta ja
b) Työntekijän työssään osoittaman ammattitaidon perusteella määräytyvästä ammattitaitolisästä.
Ammattitaitolisää lukuun ottamatta työehtosopimuksen perusteella määräytyviä lisiä ei saa sisällyttää henkilökohtaiseen palkkaan.
Vaativuusryhmien tuntipalkat ja ammattitaitolisän vähimmäistaso ovat 1.2.2022 lukien seuraavat:
Vaativuus- ryhmä €/h | Ammattitaitolisän vähimmäistaso (4 %) €/h | Taulukkopalkka sisältäen ammattitaitolisän (4 %) €/h | |
1 | 9,00 | 0,36 | 9,36 |
2 | 9,43 | 0,38 | 9,81 |
3 | 9,92 | 0,40 | 10,32 |
4 | 10,43 | 0,42 | 10,85 |
5 | 10,95 | 0,44 | 11,39 |
2. Töiden vaativuusryhmittely
Vaativuudella tarkoitetaan työn tekijälleen asettamia vaatimuksia. Vaativuuden arviointi perustuu työtehtävien sisällön kuvauksiin, joissa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen, vastuu ja kuormitus.
Työn vaativuuden arvioinnissa tulee arvioida tuotantosuunnittain soveltaen
osaamisen osalta | - miten laajaa koulutusta tai kokemusta työ vaatii - miten paljon monitaitoisuutta työ vaatii |
vastuun osalta | - miten väljiä työohjeet ovat ja miten itsenäistä työotetta tehtävä vaatii - miten paljon huolellisuutta ja valppautta työ edellyttää - miten vaativia ovat työn turvallisuusvaatimukset - miten suurta vastuunottoa ihmisten ja eläinten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista työ vaatii - miten suurta vastuuta koneiden, laitteiden ja työvälineiden toimivuudesta ja turvallisuudesta työ edellyttää |
psyykkisen ja fyysisen kuormituksen osalta | - miten paljon laadullisia vaatimuksia tai aikapainetta ja muita psyykkisiä kuormitustekijöitä työn sisältöihin ja järjestelyihin liittyy - miten paljon työ sisältää raskaita, erityistä |
voimankäyttöä vaativia tehtäviä - miten paljon työssä suoritetaan toistoja, nostoja ja kannatteluja - miten paljon työskennellään yksitoikkoisissa työasennoissa - miten vaativat työolosuhteet ovat lämpötilan tai melun osalta |
Töiden vaativuuden arviointi tapahtuu työpaikalla. Työntekijän vaativuusryhmä määräytyy pääasiallisten työtehtävien perusteella. Työpaikkaohjaajan ja perehdyttäjän työtehtävät korottavat työntekijän vaativuusryhmää.
Vaativuusryhmä 1
Työ, joka edellyttää lyhyehköä perehdyttämistä, mutta ei aiempaa kokemusta. Vastuu ja kuormitus on vähäinen.
Soveltamisohje: Vaativuusryhmä 1:n tehtävät ovat luonteeltaan yksinkertaisia, samansisältöisinä toistuvia, annettujen ohjeiden mukaisesti suoritettuja avustavia tai yhden selkeän päätehtävän töitä. Tehtävästä suoriutuu kuka tahansa yritykseen palkattu uusi työntekijä lyhyen perehdyttämisen jälkeen.
Vaativuusryhmä 2
Työ, jonka osaaminen edellyttää aiempaa kokemusta. Työn kuormitus on vähäinen ja vastuu normaali.
Soveltamisohje: Vaativuusryhmä 2:n tehtäväkokonaisuus voi olla moninainen. Työ sisältää myös muita kuin avustavia tehtäviä. Töistä suoriutuu aiempaa alan kokemusta omaava työntekijä tai suurin osa työntekijöistä perehdyttämisen jälkeen.
Vaativuusryhmä 3
Työ, jonka osaaminen edellyttää alan ammatillista koulutusta tai vastaavaa kokemusta. Työn vastuu ja kuormitus normaali.
Soveltamisohje: Vaativuusryhmä 3:n tehtävät koostuvat itsenäisesti suoritettavasta työkokonaisuudesta, josta suoriutuminen vaatii alan koulutusta tai kokemusta.
Vaativuusryhmä 4
Työ, jonka osaaminen edellyttää ammatillista koulutusta ja /tai pitkää kokemusta. Työn vastuu ja/tai kuormitus normaalia korkeampi.
Soveltamisohje: Vaativuusryhmä 4:n töissä käytetään säännöllisesti omaa harkintaa ja päätöksentekoa. Työtehtävistä suoriutuminen edellyttää pitkää kokemusta alalta tai erityisosaamista.
Vaativuusryhmä 5
Työ, jonka osaaminen edellyttää ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta ja/tai monipuolista pitkää kokemusta. Työ edellyttää hyvin suurta vastuuta tai itsenäisyyttä tai esimiesasemaa. Työn kuormitus on hyvin korkea.
Soveltamisohje: Vaativuusryhmä 5:n työtehtävät ovat tyypillisesti työnjohdollisia tai asiantuntijatehtäviä.
3. Työpaikan vaativuusryhmittelyn tekeminen ja työntekijöiden sijoittaminen niihin
3.1. Vaativuusryhmittelyn tekeminen
Työpaikalla tehtävät työt sijoitetaan niiden vaativuuden perusteella edellä mainittuihin vaativuusryhmiin. Vaativuusryhmittely tehdään työnantajan ja työntekijöiden edustajan tai edustajien kanssa paikallisesti sovitulla kokoonpanolla. Työnantaja dokumentoi tehdyn vaativuusryhmittelyn ja esittää sen työntekijälle hänen toiveestaan.
Soveltamisohje:
Vaativuusryhmittely tehdään vastaamaan työpaikan töiden vaativuustasoja siten, että työntekijät voidaan niihin sopimuksen tarkoittamalla tavalla sijoittaa. Vaativuusryhmittelyä tehtäessä voidaan työpaikan tehtävät tarkastella työkokonaisuuksina.
3.2. Vaativuusryhmän määrittely
Työntekijän suorittaman työn vaativuusryhmän määrityksen tekee työnantaja tai tämän edustaja ja asianomainen työntekijä. Työnantajan edustajan tulee olla mahdollisimman hyvin perehtynyt yrityksen työntekijöiden palkkaukseen. Mikäli työntekijän vaativuusryhmän määrittelyssä ilmenee erimielisyyttä, voi työntekijä pyytää mukaan työntekijöitä edustavan luottamushenkilön.
Luottamusmiehelle annettavien tietojen osalta noudatetaan mitä luottamusmiessopimuksen 6 §:n kohdassa 1 on sanottu.
Työntekijälle on ilmoitettava kirjallisesti hänen tekemänsä työn vaativuusryhmä. Sopimusosapuolet suosittelevat, että vaativuusryhmä käy ilmi työsopimuksesta ja vaativuusryhmän muututtua joko päivitetystä työsopimuksesta tai muutosajankohdan palkkalaskelmasta.
Soveltamisohje:
Työnantajan määrittäessä työntekijän vaativuusryhmää tulee määrittelyn perustua työntekijän tekemien töiden vaativuuteen. Mikäli työntekijän työtehtäviin kuuluu useamman vaativuusryhmän töitä, määritetään
työntekijän vaativuusryhmä hänen pääasiallisesti tekemien töiden vaativuusryhmän mukaan tai määrittämällä vaativuudeltaan erilaisten töiden aikaosuuksille painotettu vaativuusryhmä. Aikaosuuksien käyttö edellyttää työlajikohtaista työaikakirjanpitoa tai ellei tällaista ole niin työsuunnitelmaa.
4. Työntekijän ammattitaitolisän määrittely
Työntekijän työssään osoittaman ammattitaidon perusteella työnantaja määrittelee työntekijän palkkaukseen sisältyvän ammattitaitolisän.
Työnantaja laatii työpaikalle järjestelmän, josta käyvät ilmi
• ammattitaitolisän perusteet
• kriteeristö ammattitaitolisän nostamiselle
• porrastus ammattitaidon kehittymisen mukaan
• ammattitaitolisän määrä
Työpaikalla sovellettavan järjestelmän perusteiksi valitaan yrityksen menestymisen kannalta oleelliset tekijät. Perusteet, kriteeristö ja porrastus selvitetään kaikille työntekijöille. Työpaikalla noudatetaan avointa ja kannustavaa palkkapolitiikkaa.
Ammattitaitolisän määrittelyssä työnantaja voi käyttää esimerkiksi seuraavia perusteita sekä kriteeristöä:
PERUSTE | KRITEERISTÖ |
Työkokemus | - omaa aiempaa työkokemusta, jota voidaan hyödyntää nykyisissä työtehtävissä |
Ammatillinen kehittyminen | - on kehittynyt ammattitaidossa nykyisessä työtehtävässään - on suorittanut alan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon |
Työsaavutus | - on tehokas ja aikaansaapa työssään |
Työn laatu | - on sitoutunut yrityksen laatujärjestelmiin ja/tai laatunormeihin - työskentelee huolellisesti siten, että huolimattomuudesta tai ennakoitavista virheistä johtuvia puutteita joudutaan korjaamaan harvoin |
Yhteistyökyky | - työskentelee tuloksellisesti muiden kanssa - edistää hyvää työilmapiiriä - on avulias ja joustava erilaisten työtehtävien suorittamisessa |
Asiakas- lähtöisyys | - toimii asiakkaan tarpeita vastaavalla tavalla - edustaa yritystä myönteisellä tavalla |
Kehityskyky | - haluaa oppia ja perehtyä uusiin työtehtäviin ja menetelmiin |
Innovatiivisuus | - on oma-aloitteinen - esittää työhön liittyviä kehittämisideoita |
Taloudellisuus | - työskentelee kustannustietoisesti liittyen mm. |
materiaaleihin ja työmenetelmiin | |
Erikois- osaaminen | - omaa ammatillista erikoisosaamista tai monitaitoisuutta, joka ei sisälly vaativuusryhmässä huomioituun ja jota voidaan hyödyntää työtehtävissä |
Ammattitaitolisän suuruus ilmoitetaan rahamääräisenä (senttiä tai euroa). Ammattitaitolisän määrä on 4–30 % vaativuusryhmän palkasta.
Ammattitaitolisän määrä on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti. Sopimusosapuolet suosittelevat, että ammattitaitolisän suuruus käy ilmi palkkalaskelmasta silloin, kun se ensimmäisen kerran määritellään ja silloin kuin sen suuruus muuttuu.
Ammattitaitolisä määritellään ensimmäisen kerran viimeistään silloin, kun työsuhde on kestänyt 10 kuukautta. Aiemmat työsuhteet samalla työnantajalla otetaan huomioon määräaikaa laskettaessa.
Ammattitaitolisä voidaan määritellä myös heti työsuhteen alkaessa esimerkiksi aiemman työkokemuksen perusteella. Silloin ammattitaitolisän määrän on käytävä ilmi työsopimuksesta.
Ammattitaitolisä tarkistetaan, kun työntekijän työtehtävät muuttuvat tai ammattitaitolisän määrittelyn perusteet sitä edellyttävät, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Ammattitaitolisän määräytymisperusteet on selvitettävä työntekijälle kirjallisesti.
Mikäli työnantaja ei laadi edellä kuvattua työpaikkakohtaista järjestelmää työntekijöiden ammattitaitolisän määrittämiseksi eikä ole selvittänyt sen perusteita, kriteeristöä ja porrastusta työntekijöille,
• on ammattitaitolisän vähimmäistaso 5 %
• tulee ammattitaitolisää korottaa suoritetusta xxxx xxxxxxx- ja erikoisammattitutkinnosta pysyvästi vähintään + 1 % per tutkinto
• tulee ammattitaitolisää korottaa vähintään + 1 % joka 3. palvelusvuoden alkaessa
Soveltamisohje:
Aiemmat työsuhteet samalla työnantajalla huomioidaan yhteenlaskettuina palvelusvuosia laskettaessa.
Ammattitaitolisän korottaminen joka 3. palvelusvuoden alkaessa tulee sovellettavaksi 1.9.2022 alkaen niiden henkilöiden kohdalla, joiden työsuhteessa kyseinen määräaika on täyttynyt tai täyttyy.
5. Kehityskeskustelu työsuhteen aikana
Työsuhteen kestäessä on suositeltavaa, että esimies ja jokainen työntekijä käyvät vuosittain kehityskeskustelun, jossa käydään läpi mm. henkilökohtaiset palkkausperusteet ja niiden toteutuminen. Kehityskeskustelu on perusteltua käydä myös silloin kun työntekijän työtehtävät olennaisesti muuttuvat tai työntekijän osoittamassa ammattitaidossa tapahtuu muutoksia.
6. Tulos- ja voittopalkkio
Paikallisesti sopien voidaan palkkausjärjestelmää täydentää esimerkiksi tuottavuuteen, toimintavarmuuteen tai raaka-ainesäästön lisäykseen perustuvalla tulospalkkioilla. Tulospalkkion määräytymisen perusteista sovittaessa sovitaan myös siitä, otetaanko tulospalkkio huomioon keskituntiansion laskennassa.
Työntekijälle maksettu tulospalkkio otetaan huomioon laskettaessa vuosilomakorvausta ja -palkkaa, mikäli tulospalkkiota ei ole sovittu laskettavaksi keskituntiansioon.
Työnantaja voi yhtiön johdon tai yhtiökokouksen päätöksellä maksaa esimerkiksi liikevaihtoon, käyttökatteeseen, jalostusarvoon tai pääoman tuottoon perustuvaa voittopalkkiota. Palkkion jakamisen perusteista työnantaja sopii paikallisesti tai antaa työntekijöille niistä selvityksen.
3.2 Perehdyttämisajan palkkaukseen liittyvät tekstimuutokset
19 § Oppisopimusopiskelijat, harjoittelijat, koululaiset ja alan töihin perehtyvät
1. Xxxx aikaisempaa työkokemusta vailla olevan oppisopimussuhteisen työntekijän palkka on ensimmäisen vuoden aikana vähintään 85 % vaativuusryhmä yhden palkasta ja toisen vuoden osalta vähintään 95 % vaativuusryhmä yhden palkasta. Kolmantena oppisopimusvuotena työntekijälle maksetaan vähintään vaativuusryhmä yhden palkka.
Huomautus: Xxxx aikaisemman kokemuksen puuttuessa arvioidaan ja otetaan huomioon muilta toimialoilta kertynyt työkokemus palkkaa korottavana tekijänä.
Täydennyskoulutuksessa olevan oppisopimusopiskelijan palkka on vähintään vaativuusryhmä kahden palkka.
Työsuhteen kestäessä aloitettu oppisopimuskoulutus rinnastetaan palkkauksen osalta työntekijän omaan tehtävään.
Koulutuksen päätyttyä suoritetaan aina palkkaperusteiden tarkistus.
Oppisopimussuhteeseen noudatetaan muiden kuin palkkojen osalta tämän sopimuksen ehtoja.
2. Alan ammattioppilaitoksessa opiskelevalle, opiskeluohjelmaansa kuuluvaa harjoittelua työsopimussuhteisena suorittavalle opiskelijalle maksetaan vähintään 85 % vaativuusryhmä yhden palkasta.
3. Peruskoulussa, lukiossa tai muussa oppilaitoksessa opiskelevalle sekä kyseisenä vuonna peruskoulun tai lukion päättäneelle nuorelle, joka on työssä oppilaitosten loma- tai muina vapaa-aikoina, maksetaan vähintään 70 % vaativuusryhmä yhden palkasta.
4. Alan työkokemusta vailla olevalle työntekijälle maksetaan perehdyttämisajalta vähintään 90 % vaativuusryhmä yhden palkasta. Perehdytysajan palkan maksamisen edellytys on, että siitä on sovittu työsopimuksella.
Perehdyttämisajan palkkaa voidaan maksaa perehdyttämiseen tarvittavalta ajalta työsuhteen alkaessa enintään kahden kuukauden ajan. Mikäli kyseessä on neljä kuukautta lyhyempi työsuhde, voi tämä ajanjakso olla enintään puolet työsuhteen kestosta.
Perehdyttämisajaksi luetaan kuitenkin ainoastaan aika, jolloin työntekijää tosiasiallisesti perehdytetään ja jolloin hän ei vielä suoriudu työtehtävistä itsenäisesti.
3.3. Suoritusperusteiseen palkkaukseen liittyvät tekstimuutokset
21 § Suoritusperusteiset palkat
Työntekijän kanssa voidaan sopia suoritusperusteisesta palkkauksesta. Suoritusperusteisella palkalla tarkoitetaan kokonaan työtuloksen määrästä tai määrästä ja laadusta muodostuvaa palkkaa tai osaksi aikaan ja työsuoritukseen perustuvaa palkkaa. Suoritusperusteisen palkkauksen tavoitteena on tuottavuuden ja ansiotason parantaminen.
Urakkapalkka
1. Urakkapalkkauksesta on sovittava kirjallisesti työsopimuksessa tai olemassa olevan työsopimuksen liitteessä ennen töiden aloittamista ja kunkin poimittavan, kerättävän tai istutettavan tuotteen osalta erikseen.
2. Urakkapalkkaisista töistä sovittaessa niiden hinnoittelun perusteena käytetään tämän sopimuksen mukaisia vaativuusryhmiä. Hinnoittelun perusteena käytetään tehtävän urakkatyön vaativuusryhmää. Perehdyttämisajan palkkaa ei voida käyttää hinnoittelun perusteena. Urakkapalkan hinnoittelun perusteena oleva vaativuusryhmän palkka kirjataan työsopimukseen tai olemassa olevan työsopimuksen liitteeseen.
Urakkapalkkaiset työt on hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla vähintään 20 % hinnoittelun perusteena ollutta vaativuusryhmän palkkaa korkeammaksi. Urakka hinnoitellaan seuraavasti: vaativuusryhmän mukaiseen palkkaan lisätään 20 % ja summa jaetaan normaalilla urakkatyövauhdilla, josta tuloksena saadaan urakkahinta.
Urakkahintaa voidaan muuttaa kesken kauden esimerkiksi sadon määrästä, sääolosuhteista tai lajike-eroista johtuen, mutta työnantajan tulee aina tiedottaa muutoksesta ja perustella se. Vähintään 20 %:n urakkalisästä ei kuitenkaan voida poiketa.
3. Työnantajan tulee perehdytyksessä selvittää työntekijälle kunkin poimittavan, kerättävän tai istutettavan tuotteen osalta erikseen määritelty normaali urakkatyövauhti.
Normaalilla urakkatyövauhdilla tarkoitetaan työmäärää, josta on tavallista suoriutua tunnin aikana. Normaali urakkatyövauhti ilmoitetaan esimerkiksi muodossa kiloa/tunti tai kappaletta/tunti.
Normaaliin urakkatyövauhtiin on sisällyttävä työntekijän ohjeistamiseen, tunti- ja urakkakorttien täyttämiseen, työehtosopimuksen mukaisiin taukoihin ja muuhun tarvittavaan elpymiseen, tuotteiden ja työvälineiden siirtelyyn sekä urakkatyön ohella mahdollisesti tehtäviin oheistöihin tarvittava aika.
Normaali urakkatyövauhti on määritetty oikein, mikäli sääolosuhteiden ja satotilanteen ollessa normaalit yli puolet samaa urakkaa tekevistä työntekijöistä on keskimäärin koko urakkatyökauden aikana saavuttanut urakkapalkkatason eli vaativuusryhmän palkkaa vähintään 20 % korkeamman palkan.
Työnantaja on velvollinen huolehtimaan ja valvomaan, että työnantajasta riippuvat edellytykset normaalin urakkatyövauhdin ylläpitämiseen ovat olemassa.
4. Urakkapalkkatyötä tehtäessä on takuupalkka eli työn vaativuusryhmän mukainen tuntipalkka taattu.
Edellä mainittu takuupalkka ei koske tapauksia, joissa työntekijä työvauhdistaan tai lääkärin toteamasta osatyökyvyttömyydestä johtuen ei ole saavuttanut tuntipalkkaansa, vaikka työolosuhteet ovat olleet normaalit eikä muita työntekijästä riippumattomia haittoja ole esiintynyt.
Soveltamisohje:
Mikäli työntekijä jää jälkeen edellytetystä urakkatyövauhdista, on työnantajan varmistettava työntekijän riittävä perehdytys sekä huomautettava hitaammasta työvauhdista esittämällä työntekijälle viimeistään kahden viikon kuluttua tuotekohtaisen urakkatyön aloittamisesta työaikakirjanpitoon ja päivittäisiin urakkatyötuloksiin perustuva laskelma, joka todentaa työntekijän henkilökohtaisen
suoriutumisen. Mikäli työntekijän työvauhti jatkuu lisäperehdytyksestä ja huomautuksesta huolimatta urakkatyövauhtia hitaampana, on hänen työsuhteessaan takuupalkan sijaan perehdytysajan palkkaa vastaava tuntipalkka taattu.
Takuupalkka on taattu myös työvauhdista jäävälle työntekijälle, mikäli työnantaja ei todistettavasti ole ryhtynyt edellä mainittuihin työnjohdollisiin toimenpiteisiin.
Jos satomäärä on vähäinen tai työolosuhteet huonosta säästä johtuen ovat sellaiset, etteivät urakkatyön edellytykset toteudu, suosittelevat sopimusosapuolet siirtymistä tuntipalkan maksamiseen.
Työnantajalla on pyydettäessä selvitysvelvollisuus urakkahinnoittelun oikeellisuudesta. Työnantaja on velvollinen ylläpitämään ja säilyttämään työntekijäkohtaista työaikakirjanpitoa myös urakkapalkalla suoritettavasta työstä. Sopimusosapuolet suosittelevat, että työpaikalla sovitaan työajan kirjaamistavasta, jossa kirjanpitoon merkitty työaika säilyy sekä työnantajan että työntekijän tiedossa.
Työnantaja on pyydettäessä velvollinen osoittamaan toteen, että työntekijällä on ollut mahdollisuus saavuttaa urakkapalkka.
Soveltamisohje: Työaikakirjanpidon ja päivittäisten urakkatyötulosten perusteella voidaan laskea kaikkien työntekijöiden ja jokaisen yksittäisen työntekijän keskimääräinen tuntipalkka koko urakkatyökaudelta.
Laskelmien perusteella voidaan verrata yksittäisen työntekijän toteumaa kaikkien samaa urakkaa tehneiden työntekijöiden toteumaan koko urakkatyöajalta ja todeta, onko yli puolet työntekijöistä saavuttanut urakkapalkkatason ja onko käytetty urakkahinta ollut oikein määritetty.
Mikäli laskelmien perusteella käy ilmi, ettei käytetty urakkahinta ole ollut oikein määritetty, maksetaan työntekijöille toteutuneen palkan ja vaativuusryhmän mukaisen tuntipalkan välinen erotus takuupalkkana.
5. Urakkapalkalla tapahtuvaa työtä voidaan tehdä myös ryhmätyönä. Työnantaja maksaa tällöin palkan ryhmän ilmoittamaa jakoperustetta noudattaen.
Tuotantolisä
Paikallisesti voidaan sopia henkilökohtaisen tuntipalkan lisäksi maksettavasta tuotantolisästä, jonka perusteena voi olla työn määrä, laatu tai jokin muu sovittu peruste.
4 MUUT SOVITTAVAT ASIAT
4.1 Työehtosopimusten selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen
Sopimusosapuolet jatkavat työryhmätyöskentelyä työehtosopimusten rakenteelliseksi ja kielelliseksi selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi optiovuoden aikana. Työryhmäesitys valmistuu 30.11.2022 mennessä seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa käsiteltäväksi.
4.2 Allekirjoituspöytäkirjan käännökset
Tämä optiovuoden muutoksia koskeva allekirjoituspöytäkirja käännätetään sopimusosapuolten yhteistyönä ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja ukrainaksi.
5 PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN
Allekirjoittajat hyväksyvät tämän pöytäkirjan nimikirjoituksillaan. Helsingissä tammikuun 10. päivänä 2022
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA
Xxxx Xxxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx
TEOLLISUUSLIITTO
Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx