LUKU 3 TYÖAIKA A KAIKISSA TYÖAIKAMUODOISSA SOVELLETTAVAT YHTEISET MÄÄRÄYKSET

LUKU 3 TYÖAIKA

A KAIKISSA TYÖAIKAMUODOISSA SOVELLETTAVAT YHTEISET

MÄÄRÄYKSET

1 mom. Työaikalain alaiset työntekijät

Työaikalain (872/2019) alaisiin työntekijöihin sovelletaan tämän luvun määräysten lisäksi seuraavia työaikalain säännöksiä, jollei niistä ole sovittu toisin tässä työehtosopimuksessa tai sen liitteessä 3.

– 6 § (vuorotyö)

– 8 § (yötyö)

– 9 § (moottoriajoneuvon kuljettajan työaika)

– 10 § (työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika)

– 12 § (liukuva työaika)

– 13 § (joustotyöaika)

– 14 § (työaikapankki, vaihtoehtoinen Avaintes 42 § 2 mom)

– 15 § (lyhennetty työaika)

– 17 § (työntekijän suostumus)

– 18 § (työajan enimmäismäärä)

– 19 § (hätätyö)

– 22 § (työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson)

– 24 § 3 mom. (moottoriajoneuvon kuljettajalle annettava tauko)

– 25 § (vuorokausilepo)

– 26 § (moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokausilepo)

– 29 § (työajan tasoittumisjärjestelmä)

– 31 § (ajopäiväkirja)

– 32 § (työaikakirjanpito)

– 39 § (poikkeuslupa)

– 8 luvun erinäiset säännökset (säännösten pakottavuus ym.)

– 9 luvun erinäiset säännökset (kanneaika, rangaistussäännökset ym.)

2 mom. Nuoret työntekijät

Alle 18-vuotiaaseen työntekijään sovelletaan nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) säännöksiä.

A1 TYÖAIKA JA SEN SIJOITTAMINEN

28 § Työaika

1 mom. Työajaksi luettava aika, määritelmä

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.

2 mom. Lepoajan lukeminen työaikaan

Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa näinä ai- koina esteettömästi poistua työpaikalta.

3 mom. Matkaan käytetty aika, luetaan työaikaan

Matkaan käytetty aika luetaan kuitenkin työaikaan, jos

1) matkaa on samalla pidettävä työsuorituksena, tai

2) kyseessä on työpäivän kuluessa työntekopaikasta toiseen matkustaminen, tai

3) kyseessä on kulkeminen tai kuljetus esimiehen määräämästä läh- töpaikasta työtehtävän suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan.

Mikäli matka-aika luetaan työajaksi, otetaan matkustukseen kulunut aika huomioon säännöllisen työajan täyttymisessä sekä lisä- ja ylityön muodostumisessa.

Esimerkki 5

Työntekijä lähetetään viemään tarvikkeita työnantajan toiseen toi- mipaikkaan. Menomatka sinne luetaan työajaksi, koska se on työ- tehtävän suorittamista. Paluumatkaa ei lueta työajaksi, jos sitä ei voida pitää työtehtävän suorittamisena. Mikäli paluumatka tapahtuu säännöllisenä työaikana, työaika saa jäädä tältä osin vajaaksi, eikä matkaan käytettyä aikaa teetetä takaisin.

Esimerkki 6

Jos työntekijä saapuu työpäivän alkaessa työnantajan määräämään lähtöpaikkaan A, josta on yhteiskuljetus työntekemispaikkaan B, luetaan matka-aika A:sta B:hen ja takaisin B:stä A:han työajaksi.

4 mom. Matkaan käytetty aika, ei lueta työaikaan

Työtehtävien edellyttämiin matkoihin käytettyä aikaa ei lueta työajaksi ellei 3 momentista toisin johdu.

Soveltamisohje

Työmatkoja asunnosta työpaikalle tai toimipisteeseen ja takaisin sekä työtehtävien edellyttämän matkan matka-aikoja ei lueta työajaksi.

Mikäli työntekijä on käyttänyt työaikaansa työtehtävien edellyttämään matkustamiseen, ei matka-aikaa lueta työajaksi, mutta hänen päivit- täistä työaikaansa ei tämän vuoksi pidennetä. Säännöllinen työaika saa matkustukseen kuluneelta ajalta jäädä vajaaksi eikä matkaan käytettyä aikaa teetetä takaisin. Samoin tulkitaan, jos työnantaja mää- rää työntekijän kesken sovitun etätyöpäivän saapumaan työnantajan toimitiloihin.

Esimerkki 7

Työntekijä lähtee aamulla asunnoltaan työmatkalle toiseen kaupun- kiin osallistuakseen siellä työtehtävien edellyttämään asiakastapaa- miseen. Matkaa asunnolta asiakastapaamiseen ja takaisin asun- nolle ei lueta työaikaan. Säännöllinen työaika saa kuitenkin matkus- tukseen kuluneelta osin jäädä vajaaksi eikä matkaan käytettyä ai- kaa teetetä takaisin.

5 mom. Koulutusajan lukeminen työaikaan

Koulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi, jos työnantaja määrää osallistumaan koulutukseen.

Soveltamisohje

Mikäli kyseessä on koulutus, johon työnantaja ei ole määrännyt ja jota ei siis lueta työajaksi, työnantaja voi myöntää koulutustilaisuuteen osal- listumista varten työntekijälle työvapaata.

Täydennyskoulutus, ks. jäljempänä 101 §.

6 mom. Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin kuluneen ajan lukeminen työaikaan, työnantajan määräämät

Työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkas- tuksiin tai työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin kulunut aika luetaan työajaksi silloinkin, kun se tapahtuu vapaa-aikana. Niihin liitty- vää mahdollista matka-aikaa ei lueta työajaksi. Mikäli matka-aika ajoit- tuu työntekijän säännölliseen työaikaan, työaika saa jäädä tältä osin vajaaksi eikä työaikaa tästä syystä teetetä takaisin.

Soveltamisohje

Työntekijän pitää tarvittaessa esittää tutkimuksen tai tarkastuksen suo- rittaneen henkilön tai laitoksen antama todistus varsinaiseen tutkimuk- seen tai tarkastukseen kuluneesta ajasta.

7 mom. Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin osallistuminen työaikana,

lääkärin määräämät

Työntekijä saa osallistua työaikana lääkärin lähetteellä määräämiin tut- kimuksiin, kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimukseen, mikäli tutkimusta ei voida järjestää työajan ulkopuolella. Tutkimukseen kulunutta aikaa ei lueta työajaksi. Sama koskee synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia, mikäli tällainen tutkimus on suoritettava työaikana. Mikäli tutkimus matka-aikoineen ajoittuu työntekijän sään- nölliseen työaikaan, työaika saa tältä osin jäädä vajaaksi eikä työaikaa tästä syystä teetetä takaisin.

Soveltamisohje

Tutkimus on ensisijaisesti järjestettävä työajan ulkopuolelle. Mikäli se ei ole mahdollista esimerkiksi sen vuoksi, että tutkimuksia suoritetaan vain määrättyinä aikoina tai että kysymyksessä on äkillinen tutkimus- tarve, voidaan tutkimukseen antaa em. perusteilla lupa osallistua työ- aikana.

Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, hammaslääkä- rissä ja hoidossa käyntejä, useamman päivän kerrallaan kestäviä tut- kimuksia eikä tutkimuksia, jotka on suoritettu työntekijän oma-aloittei- sen lääkärissä käynnin yhteydessä. Jos työntekijälle annetaan lupa täl- laiseen käyntiin työaikana, työnantajan tulee tällöin harkita kussakin ta- pauksessa erikseen, myönnetäänkö työntekijälle tutkimuksessa tai hoi- dossa käynnin ajaksi palkatonta vapaata vai teetetäänkö vapautuk- seen käytetty työaika takaisin.

Synnytystä edeltävillä lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan sekä lääkärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutki- musta tai tällaiseen tutkimukseen perustuvan laboratorio- tai muun vastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu lääketieteelliseen

selvitystarpeeseen raskaana olevan työntekijän taikka sikiön tervey- dentilasta.

Mikäli raskaana olevan työntekijän on käytävä tutkimuksissa työai- kana, tästä tulee ilmoittaa työnantajalle niin pian, kuin se on mahdol- lista. Työnantaja voi tällöin osoittaa työntekijälle toisen ajankohdan tut- kimuksia varten ottaen huomioon tutkimuksen kiireellisyys ja ajan- kohta, jolloin tutkimuksia tehdään. Hyvissä ajoin tapahtuva ilmoittami- nen mahdollistaa myös sen, että työvuorojärjestelyjä tehtäessä voi- daan etukäteen ottaa huomioon tutkimuksissa käynnin tarve siten, että se voi tapahtua pääsääntöisesti työajan ulkopuolella. Työntekijän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liittymisestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana. Tutkimuksissa käynti tulee suorittaa tarpeetonta työajan menetystä välttäen.

Ks. myös jäljempänä 88 §:n 3 momentin soveltamisohje: Sairaus poissaolon myöntäminen äkillisen hammassairauden johdosta.

29 § Työajan sijoittaminen

1 mom. Vuorokauden, työviikon ja työaikajakson alkaminen

Vuorokauden katsotaan alkavan kello 00.00 ja työviikon ja työjakson sunnuntai- ja maanantaivuorokauden vaihteesta, jollei vuorokautta ole paikallisesti määrätty alkavaksi työvuoron alkamisaikana.

2 mom. Työpäivän yhtäjaksoisuus ja työvuoron pituus

Työntekijän työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta pidetään yleisesti tavoiteltavana käytäntönä paitsi niissä töissä, joissa on erityinen syy järjestää työvuoro toisin. Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy tätä edellytä.

3 mom. Työvuoron pituus jaksotyössä

Jaksotyössä työvuoro pyritään järjestämään siten, että sen pituus päi- vävuorossa on enintään 10 tuntia ja yövuorossa enintään 12 tuntia.

4 mom. 5-päiväinen työviikko

Xxxxxx toimintojen luonne muuta vaadi, työntekijän säännöllinen työaika sijoitetaan 5 työpäivälle viikossa. Työvuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle pyritään antamaan 2 peräkkäistä vapaapäivää viikon ai- kana.

Soveltamisohje

Työvuorot suunnitellaan siten, että sunnuntai ja lauantai ovat mahdol- lisuuksien mukaan vapaapäiviä.

Jaksotyössä tulisi kussakin työpisteessä pyrkiä antamaan työntekijöille sama määrä vapaapäiviä viikonloppuna tietyn ajanjakson kuluessa.

A2 LEPOAJAT

30 § Viikoittainen ja vuorokautinen lepoaika 1 mom. Viikkolepo

Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähin- tään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän lepoajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo voidaan jär- jestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Le- poajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Soveltamisohje

Tarvittaessa työvuoroluetteloon merkittyä viikkolepoa voidaan muut- taa. Mikäli työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosiloman tai muun työloman vuoksi siten, että vapaa on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään tässä momentissa mainitun ajan (35 tuntia tai 24 tuntia), kat- sotaan viikoittainen lepoaika annetuksi. Poissaolo työstä työvuoroluet- teloon merkittyinä työpäivinä sairauden tai lapsen sairauden takia ei kuitenkaan voisi olla säännöksessä tarkoitettua.

Keskimääräinen viikkolepoaika tulee antaa siten, että kahden viikon ajanjakson molemmilla viikoilla on keskeytymätöntä lepoaikaa.

Esimerkki 8

Yhden viikon lepoajan pituus on vähintään 24 tuntia ja kahden viikon lepoajan yhteispituus 70 tuntia. Siten, jos yhdellä viikolla viikoittaista lepoaikaa on annettu vähimmäismäärä eli 24 tuntia, toisella viikolla yhtenäisen lepoajan tulee tällaisella ajanjaksolla olla vähintään 46 tuntia (24 + 46 = 70). Vastaavasti jos toisella viikolla annetun lepo- ajan pituus on ollut esimerkiksi 30 tuntia, on toisella viikolla oltava vähintään 40 tunnin keskeytymätön lepoaika.

2 mom. Poikkeukset viikkolepoajan antamisesta Viikkolepoaika voidaan jättää antamatta, jos

–	työntekijän säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia
–	työntekijä on työaikalain 19 §:ssä tarkoitetussa hätätyössä
–	työn tekninen laatu ei salli työntekijän täydellistä vapauttamista työstä
–	työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen lepoaikanaan työpaikalla suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi
–	työntekijä suostuu varallaoloon viikkolevon aikana.

3 mom. Korvaus viikkolevon menettämisestä

Milloin työaikalain alaista työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hä- nen vapaa-aikanaan tai varallaoloaikana taikka viikkolevon aikana, työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään yhtä pitkällä ajalla, kuin hän ei ole saanut 1 momentissa määrättyä viikkolepoaikaa viimeistään 3 kuukauden kuluessa työn tekemisestä, tai työntekijän suostumuk- sella tilapäisestä työstä maksetaan työhön käytetyltä ajalta yksinkertai- nen tuntipalkka.

Soveltamisohje

Muille kuin työaikalain alaisille ei tarvitse korvata mahdollisesti saa- matta jäänyttä viikkolepoa.

Esimerkki 9

Jos viikkolepo jää lyhyemmäksi kuin työaikalain mukainen viikko- lepo, maksetaan korvaus siltä osin kuin työaikalain mukainen viikko- lepo on jäänyt saamatta. Jos suunniteltu vapaa-aika olisi ollut 37 tun- tia, mutta ylimääräisen työvuoron takia se olisikin vain 33 tuntia, mak- setaan korvaus niiltä 2 tunnilta, jotka jäävät vajaaksi 35 tunnista.

4 mom. Lepoajat keskeytymättömässä vuorotyössä

Keskeytymättömässä vuorotyössä lepoaika voidaan järjestää keski- määrin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Lepoajan tulee olla kui- tenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden ja työn jär- jestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus.

5 mom. Vuorokausilepo

Vuorokausilevon antamisesta on säädetty työaikalain 25 §:ssä

31 § Päivittäinen lepoaika

1 mom. Päivittäinen lepoaika (ruokatauko)

Jos vuorokautinen työaika on 6 tuntia pitempi eikä työntekijän työpai- kallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annet- tava työvuoron aikana vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokatauko), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta. Lepoaika voidaan työntekijän pyynnöstä antaa edellä mainittua lyhyemmissäkin työvuoroissa, ellei tehtävien järjestely ole esteenä. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on niin halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä työai- kaan kuulumaton lepoaika 8 tunnin työskentelyn jälkeen.

Soveltamisohje

Lepoaikaa ei ole välttämätöntä määrätä pidettäväksi tiettynä kellonai- kana, vaan voidaan menetellä esimerkiksi siten, että lepoaika pidetään tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana silloin, kun se on työtehtävien kannalta tarkoituksenmukaisinta, jolloin tarkan ajankohdan määrää asianomainen esimies tai työntekijä itse. Lepoaika tulee aina antaa, ellei kysymys ole 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta poikkeuksesta.

2 mom. Poikkeusmääräys aterioinnista

Jollei lepoaikaa voida työtehtävien laadun vuoksi järjestää 1 momentin mukaisesti, työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työaikana työ- paikalla.

Soveltamisohje

Päivittäisen lepotauon tarkoituksena on suojata työntekijää kohtuutto- man pitkiltä yhdenmittaisilta työskentelyjaksoilta. Poikkeusmääräys työaikana ruokailusta tuleekin sovellettavaksi vain niissä tapauksissa, joissa työtehtävät edellyttävät tauotonta paikalla oloa eikä lepotauon järjestäminen ole työtehtävien laadun vuoksi mahdollista. Tällaisessa tapauksessa ruokailu tapahtuu työn lomassa poistumatta työskentely- paikalta.

3 mom. Päivittäinen lepotauko jaksotyössä eräissä laitoksissa

Sairaaloissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa on jaksotyötä tekeville työntekijöille annettava 1 momentissa tarkoitettu lepotauko tai työnte- kijän niin halutessa tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työpai- kalla tai työnantajan osoittamassa laitoksen ruokalassa tai vastaa- vassa ruokailupaikassa edellyttäen, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluille ja että ruokailusta aiheutuvaa poissaolo työstä kestää enintään 15–20 minuuttia.

4 mom. Tauko (kahvitauko)

Työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muu- toinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluille. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron/työpäivän alkuun tai lop- puun.

A3 TYÖAIKA-ASIAKIRJAT

32 § Työajan tasoittuminen työaikajaksossa 1 mom. Työajan tasoittuminen

Jos säännöllinen työaika tasoittuu keskimääräiseksi työaikajakson ai- kana, on työaikajaksoa varten ennakolta laadittava työvuoroluettelo.

Soveltamisohje

Työajan tasoittumissuunnitelmasta säädetään työaikalain 29 §:ssä. Tasoittumissuunnitelma on työajan järjestämistä koskeva suunnitelma. Työaikajaksoa varten laaditaan työvuoroluettelo, josta on tarkemmat määräykset jäljempänä 33 §:ssä.

2 mom. Työaikajakson muuttaminen

Käytössä olevan työaikajakson pituutta muutettaessa on pyydettäessä kuultava niitä työntekijöitä, joita muutos koskee tai heitä edustavaa luottamusmiestä. Muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin ennen työaikajakson alkamista.

33 § Työvuoroluettelo

1 mom. Työvuoroluettelon laatiminen

Työaikalain alaisia töitä varten on työnantajan laadittava työvuoroluet- telo, josta käy ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamis- ja päätty- misajankohdat sekä päivittäiset lepoajat. Työvuoroluettelo on laadit- tava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeaa. Työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava koko työaikajaksolle kerrallaan. Työvuoroluetteloa laadittaessa työn- antajan on työntekijän vaatimuksesta varattava luottamusmiehelle tilai- suus esittää mielipiteensä.

Soveltamisohje

Työaikalain 30 §:n mukaisesti jokaiselle työpaikalle on laadittava työ- vuoroluettelo.

Työaika suunnitellaan työvuoroluetteloon pääsääntöisesti säännölli- seen työaikaan eli lisä- tai ylityörajaan (suunnitteluraja). Vain poikkeus- tapauksessa työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloon suunnitel- laan ylityötä. Silloin ylityön ajankohta ja määrä on erikseen merkittävä työvuoroluetteloon. Sen sijaan työvuoroluettelon tuntimäärä voidaan suunnitella vajaaksi aina silloin, kun siihen suunnitellaan vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta (esimerkiksi yötyön aikahyvitys).

Työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat tu- lee ilmoittaa täsmällisin kellonajoin. Yleis- ja toimistotyöajassa on kui- tenkin mahdollista sopia työaikalain 12 §:n mukaisesta liukuvasta työ- ajasta, jossa työntekijä tietyissä rajoissa saa itse määrätä em. ajankoh- dat. Päivittäinen lepotauko voidaan merkitä myös, että se pidetään esi- merkiksi kello 11.00 ja 13.00 välisenä aikana. Liukuvan työajan sopi- mus korvaa työvuoroluettelon.

Asiakkaille järjestettävien virkistysmatkojen, leirien yms. ajaksi on mu- kana oleville työntekijöille laadittava työvuoroluettelot. Työajaksi lue- taan vain sellainen aika, jonka työntekijä matkan tai leirin aikana mää- rätään suorittamaan työtehtäviä. Myös varallaoloaika suunnitellaan työvuoroluetteloon.

2 mom. Työvuoroluettelon tiedoksi antaminen

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hy- vissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun työaikajakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työnte- kijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoro- luettelon työtuntien alittuminen ei yksistään ole tässä tarkoitettu pai- nava syy.

Soveltamisohje

Työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan aina muuttaa. Mikäli muutoksesta ei päästä yksimielisyyteen, tulisi työvuoroluetteloon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat laitoksen toiminnan kannalta vält- tämättömiä. Painavan syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauk- sessa erikseen.

Painavana syynä työvuoroluettelon muuttamiseen voidaan pitää mm. sellaisia työpaikan tuotanto-, palvelu- tai muun toiminnan järjestämi- seen liittyviä toiminnallisia syitä, jotka eivät ole olleet tiedossa työvuo- roluetteloa laadittaessa, esimerkiksi työvoiman vajausta, jollaista usein muodostuu mm. työntekijöiden sairastumisten ja muiden ennalta ar- vaamattomien poissaolojen vuoksi.

Jos työvuoroja joudutaan työntekijän sairastumisen vuoksi muutta- maan, saattaa olla joissain tilanteissa poikkeuksellisesti perusteltua, että myös työvuorojen uudelleenjärjestelyn aiheuttaneen työntekijän työvuoroluetteloa sairauspoissaolon tai muun poissaolon jälkeen muu- tetaan. Edellä mainitun muutoksen perusteena ei saa olla työaikakor- vausten syntymisen välttäminen. Työvuoroluettelo on tällöin muutet- tava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun sairauspoissaolosta on saatu tieto.

Jo alkanutta työvuoroa saa muuttaa ainoastaan työntekijän kanssa so- pimalla.

Painava syy työvuoroluettelon muuttamiseen on aina silloin, kun luet- telo on laadittu virheellisesti. Muutoksesta on kaikissa tapauksissa il- moitettava mahdollisimman pian sille, jota muutos koskee.

A4 EPÄMUKAVAN TYÖAJAN KORVAUKSET

34 § Sunnuntaityö-, lauantaityö- ja aattokorvaus 1 mom. Sunnuntaityökorvaus

Sunnuntaina, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toi- sena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä, joulupäivänä ja tapaninpäivänä sekä kello 18.00–24.00 lauantaina ja vastaavalta ajalta edellä lueteltu- jen juhlapäivien aattona tehdystä työstä maksetaan varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työtunnilta tai annetaan vas- taavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.

Soveltamisohje

Tuntipalkka lasketaan siten, kuin tämän työehtosopimuksen 41 §:ssä on määrätty. Jos työ on samalla ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus, joka lasketaan korottamattomasta tuntipalkasta.

2 mom. Lauantaityökorvaus

Arkilauantaina, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita tai lauantaiksi sat- tuvaa jouluaattoa, kello 6.00–18.00 tehdystä työstä

– jaksotyössä maksetaan 20 prosentin suuruinen rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.

– muissa työaikamuodoissa 20 prosentin suuruinen lauantaityö- korvaus maksetaan vain säännölliseen työaikaan kuuluvilta työ- tunneilta.

Soveltamisohje

Työvuoroluetteloa suunniteltaessa säännöllistä työaikaa on aika, jonka työntekijä on velvollinen tekemään ilman lisä- tai ylityökorvausta (sään- nöllisen työajan määritelmä, ks. jäljempänä 46 §). Lauantaityökor- vausta ei makseta lauantaina tehdystä lisä- tai ylityöstä yleistyöajassa tai toimistotyöajassa.

Esimerkki 10

Työvuoroluetteloon suunniteltiin yleistyöajassa tavallisesti viisipäi- väistä työviikkoa (ma–pe) tekevässä työpisteessä säännölliseen työaikaan kuuluva työvuoro lauantaiksi siten, että muut viikon työ- päivät olivat vastaavasti lyhyempiä. Koska lauantaina tehty työ oli osa viikon säännöllistä työaikaa, maksettiin ko. ajalta 20 prosentin lauantaikorvaus tämän momentin mukaisesti.

Vastaavasti toimittaisiin toimistotyöajassa. Jos lauantain tehty työ olisi tehty säännöllisen työajan lisäksi (lisä- tai ylityönä), ei lauantai- työkorvausta maksettaisi toimisto- ja yleistyöajassa.

3 mom. Aattokorvaus

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnun- taiksi sattuvana jouluaattona klo 00.00–18.00 tehdyiltä työtunneilta maksetaan aattokorvauksena varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työ- aikana.

35 § Ilta- ja yötyön korvaaminen 1 mom. Iltatyökorvaus

Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18.00–22.00 tehtyä työtä. Iltatyöstä makse- taan 15 prosentin rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu va- paa-aika säännöllisenä työaikana.

2 mom. Yötyökorvaus

Yötyöllä tarkoitetaan kello 22.00–7.00 tehtyä työtä. Yötyöstä makse- taan 30 prosentin rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu va- paa-aika säännöllisenä työaikana. Jaksotyössä vapaa-aikakorvaus on 20 minuuttia yötyötunnilta tai rahakorvaus 40 prosenttia.

Soveltamisohje

Yötyön teettämisestä on säädetty työaikalain 8 §:ssä.

3 mom. Yötyön vapaa-aikakorvaus

Yötyön vapaa-aikakorvaus annetaan aikaisintaan yötyön suorittamista seuraavalla työaikajaksolla ja viimeistään tämän työehtosopimuksen 42 §:n mukaisessa määräajassa.

Soveltamisohje

Jos työaikajaksossa on suunniteltu annettavaksi kahdeksan tuntia edellisillä jaksoilla ansaittua yötyön aikahyvitystä ja jaksolla tuleekin tehtäväksi neljä todellista työtuntia lisää, suunnitellusta yötyön aikahy- vityksestä on saamatta jäänyt neljä tuntia aikahyvitystä siirrettävä an- nettavaksi myöhemmin tai niistä maksetaan rahakorvaus.

36 § Vuorotyö

1 mom. Vuorotyön määritelmä

Vuorotyöllä tarkoitetaan työaikalain 6 §:n mukaisesti järjestettyä kaksi- vuorotyötä tai tämän sopimuksen liitteen 3 mukaista kolmivuorotyötä.

2 mom. Vuorojen vaihtuminen

Vuorotyössä vuorojen tulee säännöllisesti vaihtua ja muuttua enna- kolta määrätyin ajanjaksoin ja työntekijöiden tulee suorittaa samankal- taista työtä. Tilapäisesti työntekijää voidaan, jos työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen kanssa niin sovitaan, pitää samassa vuo- rossakin.

Soveltamisohje

Työvuorojen vaihtuminen tarkoittaa sitä, että ensimmäisen vuoron pää- tyttyä toinen alkaa ja vastaavasti kolmivuorotyössä toisen vuoron pää- tyttyä kolmas alkaa. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuo- ron kanssa. Vuorojen muuttuminen tarkoittaa sitä, ettei ketään jatku- vasti pidetä samassa vuorossa, vaan aamuvuorolaiset siirtyvät iltavuo- roon tai yövuoroon jne.

Mikäli työ on järjestetty siten, että se esimerkiksi viitenä päivänä vii- kossa (ma–pe) on järjestetty em. edellytykset täyttäväksi vuorotyöksi ja laitoksen käyttöajoista johtuen viikonloppuna (la–su) yksivuoro- eli päivätyöksi, 3 momentin mukaiset vuorotyölisät maksetaan vain niiltä päiviltä, jolloin vuorotyötä suoritetaan (ma–pe).

3 mom. Vuorotyölisä

Kaksivuorotyössä sekä liitteessä 3 tarkoitetussa kolmivuorotyössä suoritetaan iltavuorossa 15 prosentin ja yövuorossa 30 prosentin suu- ruinen rahakorvaus.

Soveltamisohje

Vuorotyölisää ja ilta- tai yötyökorvausta ei suoriteta samanaikaisesti. Iltavuorolisän tai yövuorolisän suorittaminen ei ole sidottu tiettyihin kel- lonaikoihin, kuten ilta- ja yötyökorvaukset, vaan lisä maksetaan kaikilta ilta- ja yövuoron tunneilta. Vuorotyölisää ei suoriteta jaksotyössä.

A5 HÄTÄTYÖ, HÄLYTYSLUONTEINEN TYÖ JA VARALLAOLO

37 § Hätätyö

Työaikalain 19 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa ja edellytyksin saadaan säännöllisiä työaikoja pidentää. Ylityönä tehty hätätyö korvataan tämän sopimuksen ylityökorvausmääräysten mukaisesti.

38 § Hälytysluonteinen työ

1 mom. Hälytysluonteisen työn määritelmä

Hälytysluonteinen työ on työtä, johon työntekijä kutsutaan (hälytetään) vapaa-aikanaan hänen poistuttuaan työpaikalta ilman, että hänet on määrätty tällöin olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä. Xxxxxx pitää edellyttää välitöntä tai lyhyen määrä- ajan (enintään 5 tuntia) kuluessa tapahtuvaa työhön saapumista. Mikäli työhön kutsu tapahtuu enintään tuntia aikaisemmin kuin työvuoroluet- telo edellyttää, ei kyseessä ole hälytysluonteinen työ.

Soveltamisohje

Työntekijälle suoritetaan tehdystä työajasta palkka mahdollisine ylityö- korvauksineen ja muine työajasta johtuvine korvauksineen. Hälytys- luonteinen työ voi olla myös työaikalain 19 §:ssä tarkoitettua hätätyötä.

2 mom. Hälytysraha ja matkakustannusten korvaus

Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta ai- heutuvasta häiriöstä maksetaan varsinaiseen palkkaan kuulumaton 19,00 euron hälytysraha. Työntekijälle, jolle varalla ollessa tai hälytys- luonteisessa työhön saapumisessa aiheutuu kustannuksia työpaikalle saapumisesta tai sieltä poistumisesta, suoritetaan vähimmäiskustan- nuksista korvaus.

Soveltamisohje

Hälytysrahan maksaminen edellyttää, että työhön kutsuminen suorite- taan työnantajan toimesta tai suostumuksella (eikä esimerkiksi asiak- kaan). Mikäli työntekijä jää työvuoroon, ei paluumatkasta suoriteta mat- kakustannusten korvausta.

Hälytysrahan määrästä voidaan sopia paikallisesti toisin. (AVAINTES 43 § tai 126 §)

39 § Varallaolo

1 mom. Varallaolon määritelmä

Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijän kanssa on työnantajan aloitteesta sovittu tavoitettavuudesta niin, että hänet voidaan

tarvittaessa kutsua työhön. Varallaoloksi ei katsota velvollisuutta olla työpaikalla työvalmiudessa. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varal- laolon pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Asunnolla tarkoitetaan työntekijän var- sinaista asuntoa ja kotia.

Soveltamisohje

Työnantajan tulee päättää, onko työntekijä velvollinen olemaan vapaa- muotoisessa varallaolossa tai asuntovarallaolossa. Ennen varalla- olosta sopimista tulee työntekijälle antaa tiedoksi varallaolon korvaus- prosentti ja varallaolosta sellaiset kirjalliset ohjeet, että työntekijä tietää varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet (esimerkiksi missä ajassa työpaikalle on viimeistään saavuttava).

Mikäli työntekijä kutsutaan varallaolosta työhön, työntekoon käytetty aika luetaan työajaksi eikä tältä ajalta suoriteta varallaolokorvausta. Varallaolossa työpaikalle ja takaisin matkustamiseen kuluvaa aikaa ei lueta työajaksi.

Jos työnantaja on järjestänyt asunnon, jota ei voida pitää työntekijän varsinaisena asuntona, mutta jossa työnantaja on velvoittanut hänet olemaan varalla, tällaisessa asunnossa oleskeluvelvollisuus luetaan työajaksi eikä kyseessä ole varallaolo.

2 mom. Varallaolokorvaus

Kultakin varallaolotunnilta, jona työntekijä on velvoitettu olemaan va- ralla, maksetaan rahakorvauksena 20-50 prosenttia korottamatto- masta tuntipalkasta tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika. Korvausta määrättäessä otetaan huomioon varallaolon aiheuttamat ra- joitukset työntekijälle, kuten esimerkiksi liikkumisalueen laajuus ja työnteon aloittamisen enimmäisaika. Jos työntekijän on oltava varalla varsinaisessa asunnossaan tai aivan sen välittömässä läheisyydessä, varallaolokorvaus on 50 %.

3 mom. Poistettu

4 mom. Varallaolokorvauksen edellytykset ja maksaminen

Varallaolokorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut varalla työnantajan määräajaksi antaman kirjallisen määräyk- sen tai laatiman työvuoroluettelon nojalla.

5 mom. Varallaolo, matkakustannusten korvaaminen

Työntekijälle, jolle varalla ollessa aiheutuu kustannuksia työpaikalle saapumisesta tai sieltä poistumisesta, suoritetaan vähimmäiskustan- nuksista korvaus.

Soveltamisohje

Mikäli työntekijä jää työvuoroon, paluumatkasta ei suoriteta matka- kustannusten korvausta.

A6 TYÖAIKAKORVAUSTEN SUORITTAMINEN

40 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset 1 mom. Yleiset suorittamisedellytykset

Lisä-, yli-, lauantai-, sunnuntaityökorvauksen ja aattokorvauksen sekä ilta- ja yötyökorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että

1) työ on tehty työpaikalla tai erityisestä syystä esimiehen määrää- mällä muulla paikalla

2) työhön käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvi- tetty

3) työ on suoritettu työnantajan antaman määräyksen perusteella paitsi silloin, kun kysymyksessä on säännöllinen vuorotyö tai jak- sotyö.

Soveltamisohje

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu ylityötä, ei erillistä ylityömää- räystä tarvita.

Ylityön korvaaminen edellyttää työnantajan edustajan antaman ylityö- määräyksen, myös etätyössä.

2 mom. Työaikakorvausten suorittaminen työaikalain ulkopuoliselle, johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle

Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja vuorotyön sekä varallaolon korvaamista koskevia tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan työ- aikalain ulkopuolisiin johtavassa ja itsenäisessä asemassa oleviin, jos niiden maksamisesta on erikseen sovittu ko. työntekijän työsopimuk- sessa tai siitä sovitaan työsuhteen aikana erikseen jonkin tilanteen osalta.

Soveltamisohje

Ks. TAL 2 §:n 1 momentti 1 kohta ja AVAINTES 2 §:n 1 kohta.

3 mom. Vapaa-aikakorvauksen siirtyminen

Jos työntekijän vahvistettuun työvuoroluetteloon on merkitty työaika- korvauksia annettavaksi vapaana ja työntekijä on sairaana vapaan ai- kana, siirtyy sairauspoissaolon ajalle merkitty vapaa-aikakorvaus an- nettavaksi myöhemmin tämän työehtosopimuksen 42 §:n mukaisesti tai siitä suoritetaan työnantajan harkinnan mukaan vastaava rahakor- vaus.

41 § Raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja suorittaminen 1 mom. Tuntipalkan laskeminen täydessä työajassa

Täyttä työaikaa tekevän työntekijän lisä-, yli-, sunnuntai-, lauantai-, aatto-, ilta-, yö- ja vuorotyön sekä varallaolon rahakorvauksen laske- miseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka luvulla

–

163

yleistyöajassa, jaksotyöajassa

(viikkotyöaika keskimäärin 38 h 15 min)

–

158

keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (viikkotyöaika keskimäärin 36 h)

–

152

toimistotyöajassa, mikäli viikkotyöaika on 36 h 15 min tai sitä lyhyempi.

2 mom. Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyöajassa

Tuntipalkka osa-aikatyössä saadaan, kun osa-aikatyötä vastaavan ko- koaikatyön varsinainen palkka jaetaan edellä 1 momentissa määrätyllä noudatettavan työaikajärjestelmän jakajaluvulla.

Esimerkki 11

▪ Työntekijä tekee osa-aikatyötä, jossa yleistyöajassa olevan koko- aikaisen työntekijän varsinainen palkka on 2 700 euroa kuukau- dessa.

▪ Tuntipalkka tässä työssä saadaan jakamalla 2 700 euroa yleistyö- ajan tuntipalkkajakajalla 163, eli tuntipalkka on 16,56 euroa tunnissa.

▪ Varsinaiseen palkkaan kuuluvat palkanosat, ks. tämän työehtoso-

pimuksen 10 §.

3 mom. Yli- ja sunnuntaityön tuntipalkan laskeminen vuorotyössä

Mikäli yli- ja sunnuntaityötä suoritetaan sellaiselta ajalta, jolta makse- taan tämän työehtosopimuksen 36 §:n 3 momentin mukaista vuorotyö- lisää, lasketaan vuorotyölisä mukaan siihen tuntipalkkaan, jota korote- taan 50 tai 100 prosentilla.

Soveltamisohje

Tähän tuntipalkkaan ei oteta mukaan muita työaikakorvauksia, mm. ilta- ja yötyökorvausta, lauantaityökorvausta eikä aattokorvausta.

42 § Työaikakorvausten suorittaminen ja työaikapankki 1 mom. Työaikakorvausten suorittamisajankohta

Rahakorvaus on maksettava ja vapaa-aikakorvaus annettava viimeis- tään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuu- kauden aikana paitsi, jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seu- raavan kalenterikuukauden aikana. Työntekijän kanssa sovittaessa voidaan vapaa-aikakorvaus kuitenkin antaa vielä 4 seuraavan kalente- rikuukauden aikana. Samoin saadaan rahakorvaus maksaa edellä mainittua myöhemmin, milloin edellä tarkoitettua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu työnteon keskeytyksen vuoksi antaa edellä määrättynä ai- kana.

Soveltamisohje

Korvausmuodosta (raha tai vapaa) päättää työnantaja.

Määräykset kolmivuorotyössä pitämättä olevilta vuorovapailta maksettavan rahakorvauksen suorittamisesta ovat liitteessä 3.

2 mom. Työaikapankki

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 1 momentista poiketen 4 kuu- kautta pidemmästä ajanjaksosta, jonka kuluessa vapaa-aikakorvauk- sia kertyy ja niitä annetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimus voidaan irtisanoa 43 §:n 2 momentin mukaisesti.

Soveltamisohje

Työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin perusteella työnantaja ja työntekijä voivat sopia työaikakorvausten säästämisestä pidemmiksi yhdenjaksoisiksi vapaiksi (työaikapankki, liite 5). Tehdystä kirjallisesta sopimuksesta on käytävä ilmi ne periaatteet, joiden mukaan vapaa-ai- kakorvauksia säästetään ja niitä käytetään. Vapaat pyritään antamaan kokonaisina työpäivinä.

Jos työpaikalla on otettu käyttöön työehtosopimuksen mukainen työai- kapankki, työaikalain mukaista työaikapankkia ei voida ottaa käyttöön samaan aikaan.

Vuosiloman säästövapaata koskevat määräykset ovat jäljempänä 80 §:ssä.

A7 SÄÄNNÖLLISESTÄ TYÖAJASTA SOPIMINEN

43 § Poikkeavat työaikajärjestelyt

1 mom. Työaikajärjestelyistä sopiminen

Jos säännöllinen työaika on tarpeen järjestää tässä sopimuksessa määrätyistä yleisistä työajoista poikkeavasti, asiasta on sovittava etu- käteen työnantajan ja työntekijän tai asianomaisen luottamusmiehen kanssa. Poikkeavassa työaikajärjestelyssä säännöllisen työajan pituu- den tulee tasoittua keskimäärin tämän sopimuksen mukaiseksi enin- tään vuoden aikana. Jos järjestelyn tarkoituksena on jonkin työpäivän sisään tekeminen muuna aikana, voidaan sopia, että sisään tekoajalta ei makseta mahdollisia työaikakorvauksia.

Soveltamisohje

Sopimus tehdään kirjallisesti ja siinä on sovittava kaikista niistä työeh- tosopimuksen määräyksistä, josta järjestelyn johdosta poiketaan. So- pimuksessa voi tulla sovittavaksi esimerkiksi vuorokautisen työajan pi- tuus ja ylityöraja, viikoittainen ylityöraja, muutokset työaikakorvauk- sissa ja muutokset työajan tasoittumisjaksossa.

Ks. myös edellä 32 §: työajan tasoittuminen työaikajaksossa, jäljem- pänä 46 §: säännöllinen työaika ja 126 §: paikallinen sopiminen.

2 mom. Työaikajärjestelysopimuksen päättyminen

Työaikajärjestelyistä voidaan sopia poikkeavasti joko määräajaksi tai toistaiseksi. Toistaiseksi tehty tässä pykälässä tarkoitettu sopimus poikkeavasta työaikajärjestelystä voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään 3 kuukauden kuluttua, minkä jälkeen noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä. Määräajaksi tehty sopimus päättyy määräajan päättyessä.

3 mom. Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakson pidentäminen

Teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä (esim. kausiluontei- nen työ) työajan enimmäismäärän tasoittumisjakson pituus voidaan pi- dentää enintään 12 kuukauteen.

Paikallisella tasolla voidaan tehdä esisopimus työajan enimmäismää- rän tasoittumisjakson pidentämisestä 126 §:n mukaisesti. Sopimuksen voimaan tulo edellyttää, että se vahvistetaan liittotasolla.

A8 SÄÄNNÖLLISET TYÖAJAT

44 § Työajan määräytyminen

Työntekijän työaikojen pituudet määräytyvät työtehtävien laadun ja määrän mukaan tässä työehtosopimuksessa mainitulla tavalla sekä sen mukaan, mitä työsopimusta tehtäessä on sovittu.

45 § Työaikamuodot

1 mom. Yleistyöaika, toimistotyöaika, jaksotyöaika, keskeytymätön kolmivuorotyö

Työntekijän säännöllinen työaika määräytyy häneen sovellettavan työ- aikamuodon mukaan siten, kuin tässä työaikaluvussa tai liitteiden eri- tyismääräyksissä on tarkemmin määrätty. Tämän työehtosopimuksen mukaiset työaikamuodot ovat

1) yleistyöaika

2) toimistotyöaika

3) jaksotyöaika

4) keskeytymätön kolmivuorotyö (liite 3).

Soveltamisohje

Myös osa-aikaisiin työntekijöihin sovelletaan tämän luvun työaikamää- räyksiä sellaisenaan, jollei jäljempänä toisin määrätä.

2 mom. Liukuva työaika

Yleistyöajassa ja toimistotyöajassa työaika voidaan järjestää liuku- vaksi siten kuin työaikalaissa on säädetty.

46 § Säännöllinen työaika

1 mom. Säännöllinen täysi työaika

Säännöllisellä täydellä työajalla tarkoitetaan tässä työehtosopimuk- sessa ko. työhön sovellettavaa, tämän sopimuksen mukaisen työaika- muodon täyttä työaikaa.

Soveltamisohje

Keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä ovat määräykset liitteessä 3.

Työvuoroluetteloa suunniteltaessa säännöllistä työaikaa on aika, jonka työntekijä on työehtosopimuksen mukaan velvollinen tekemään työtä ilman eri korvausta (lisä- tai ylityöraja).

2 mom. Säännöllinen osa-aikatyöaika

Säännöllinen osa-aikatyöaika on työntekijän työhön sovellettavan työ- aikamuodon täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi työaika, joka määri- tellään viikoittaisena tai keskimääräisenä viikoittaisena työaikana.

3 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -jaksossa

Arkipyhäviikon tai -jakson säännöllinen työaika on täysi säännöllinen työaika tai säännöllinen osa-aikatyöaika lyhennettynä seuraavassa py- kälässä (47 §) tarkoitetulla arkipyhälyhennyksellä.

Soveltamisohje

Arkipyhäviikon tai -jakson lyhennetty työaika osoittaa lisätyörajan (suunnitteluraja). Lisätyörajan ylittävä aika on lisätyötä täyden työajan ylityörajaan saakka.

47 § Arkipyhät

1 mom. Arkipyhämääritelmä

Arkipyhiä ovat

– pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto

– muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi osuva uudenvuo- denpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

2 mom. Arkipyhälyhennys

Edellä mainitut arkipyhäpäivät ovat ylimääräisiä vapaapäiviä. Jos edellä mainittuja arkipyhäpäiviä ei ole mahdollista antaa vapaana, ly- hennetään viikoittaista tai työaikajakson säännöllistä työaikaa kutakin arkipyhää kohden yhdellä viidenneksellä kulloinkin noudatettavasta säännöllisestä viikoittaisesta täydestä tai osa-aikatyöajasta. Lyhennys pyöristetään lähimpään viiteen (5) minuuttiin. Tätä lyhennystä ei tehdä, jos työsuhde ei kestä yhtään kokonaista käytössä olevaa työaikajak- soa.

Soveltamisohje

Arkipyhälyhennys tehdään, sillä viikolla tai työaikajaksolla, jolle arki- pyhä sattuu. Arkipyhälyhennystä annetaan arkipyhäviikolla tai -työai- kajaksolla, johon lyhennys kohdistuu, vähintään yhtenä kokonaisena vapaapäivänä.

Lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä eivät lyhennä työaikaa.

Osa-aikatyön työaikajärjestelyssä, jossa osa viikoista on työviikkoja ja osa vapaaviikkoja, arkipyhälyhennys alentaa työaikaa riippumatta siitä, sattuuko se työ- vai vapaaviikolle.

Osa-aikatyön arkipyhälyhennys on samassa suhteessa lyhyempi kuin säännöllinen osa-aikatyö on täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Jos arkipyhä on vuosiloman tai työloman sisällä, sen osalta ei tehdä arkipyhälyhennystä.

B TYÖAIKAMUOTOJEN YKSITYISKOHTAISET MÄÄRÄYKSET

B1 YLEISTYÖAIKA

48 § Yleistyöajan soveltaminen

Yleistyöaikaa sovelletaan kaikkiin niihin työntekijöihin, joihin ei sovel- leta toimistotyöaikaa, jaksotyöaikaa taikka keskeytymätöntä kolmivuo- rotyöaikaa.

49 § Yleistyöaika

1 mom. Säännöllinen työaika

Yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokau- dessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa (täysi säännöllinen työaika). Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia enintään 6 viikon työaikajak- sossa.

Soveltamisohje

Viikkoa pitempää työaikajaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen. Tällöinkin 2–4 viikon jakso on yleensä riittävä. Työvuoroluettelo on laadittava koko työaikajaksoksi ja sitä on noudatettava siten, kuin edellä 33 §:ssä on tarkemmin määrätty.

Osa-aikatyön työaikajärjestelyissä voidaan käyttää myös pidempää, kuitenkin enintään 12 viikon tasoittumisjaksoa.

Arkipyhäviikolla tai -jaksossa työaikaa lyhennetään 2 momentin mukai- sella tavalla (suunnitteluraja, lisätyöraja). Jos viikolla tai työaikajaksolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, säännöllinen työaika määräytyy 3 momentin mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä

Päiväkodin opetushenkilöstöä koskevat erityismääräykset

Päiväkodin johtajana, varhaiskasvatuksen opettajana tai varhaiskas- vatuksen erityisopettajana toimivan, kelpoisuusehdot täyttävän työnte- kijän, työaika määräytyy tämän pykälän mukaisesti ja lisäksi noudate- taan seuraavia erityismääräyksiä:

1) Työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan säännöllisestä työajasta (38 tuntia 15 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riittävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen. Edellä mainittuihin lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu

kuuluvan noin 13 % työajasta. Osa työajasta voidaan käyttää esimie- hen tarkempien ohjeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Tämän li- säksi kulloinkin on varattava riittävä aika lasten vanhempien tapaami- siin sekä moniammatilliseen ja asiantuntijayhteistyöhön. Xxxxxxxxxxxx opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla tulee työajan käytön suunnittelussa huomioida päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pää- sääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan antama kir- jallinen määräys.

2) Työntekijälle annetaan vuosittain 5 ylimääräistä vapaapäivää, ns. tes- päivää.

Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankoh- dan määrittelee työnantaja. Ansaintajaksona voidaan pitää joko toimin- tavuotta 1.8.–31.7., lomanmääräytymisvuotta 1.4.–31.3. tai kalenteri- vuotta. Tärkeää on, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka ansaintajakson loppuun mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi yli- määräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuosiloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta lasketta- essa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työn- tekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Vapaapäivien ansaintaa laskettaessa käytetään seuraavaa laskentakaavaa:

osa-aikaprosentti x lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä

Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja työntekijän esityksen perusteella. Työnantajan tulee kuitenkin huoleh- tia siitä, että vapaat tulevat annetuksi. Toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa vapaa annetaan yleensä ansaintajakson jälkeen.

Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Jos viikkoon tai tasoittumisjaksoon sisältyy vapaapäiviä, lyhenee sen säännöllinen työaika jokaista vapaapäivää kohden 7 tuntia 39 minuut- tia. Kyseessä on tällöin ennalta suunniteltu poissaolo.

Ennalta suunniteltujen poissaolojen osalta myös osa-aikatyötä tekevän säännöllinen työaika lyhenee jokaista vapaapäivää kohden 7 tuntia 39

minuuttia. Tämä johtuu siitä, että osa-aikaisuus on otettu huomioon jo vapaapäivien ansainnassa.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta sijaisiin, jotka eivät täytä kelpoisuusehtoja.

2 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla

Sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on 47 §:ssä tarkoitettu arki- pyhä, säännöllinen työaika lyhenee 47 § mukaisesti (lisätyöraja).

Soveltamisohje

Arkipyhälyhennys suunnitellaan työvuoroluetteloon. Jos arkipyhä on ennalta tiedossa olevan poissaolon sisällä, sen osalta ei tehdä arkipy- hälyhennystä.

Ylityöraja arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla määräytyy 51 §, 52 § tai 53 §:n mukaan.

Esimerkki 12

▪ Yleistyöaika, täysi työaika, 1 arkipyhä

▪ Arkipyhäviikon työaika on täydessä 38 h 15 min työajassa yhtä arkipy- hää kohden 7 h 40 min lyhyempi.

▪ Lisätyöraja on 31 h (38 h 15 min - 7 h 40 min = 30 h 35 min).

▪ Ylityöraja ei muutu arkipyhäviikolla ja on 38 h 15 min.

▪ Mikäli työtä tehtäisiin yli lisätyörajan 30 h 35 min, olisi se lisätyötä yli- työrajaan 38 h 15 min saakka ja sen jälkeen ylityötä.

Esimerkki 13

▪ Yleistyöaika, osa-aikatyö, 1 arkipyhä

▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esim. 21 h vii- kossa, on arkipyhälyhennys pyöristettynä 4 h 10 min yhtä arkipyhää koh- den (21 h : 5 = 4,2 h = 4 h 12 min).

▪ Lisätyöraja on 16 h 50 min (21 h - 4 h 10min = 16 h 50 min).

▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä yleistyöajassa, eli 38 h 15 min.

▪ Mikäli työtä tehtäisiin yli 16 h 50 min, olisi se lisätyötä ylityörajaan 38 h 15 min saakka ja sen jälkeen ylityötä: ylityöraja on sama kuin täydessä yleistyöajassa.

3 mom. Ennalta tiedossa olevan poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan Poissaololla tarkoitetaan vuosilomaa, työlomaa ja lomautusta.

Jos poissaolo on tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, suunnitel- laan työaika työvuoroluetteloon tämän momentin mukaisesti. Mikäli poissaolo tulee tietoon työvuoroluettelon laadinnan ja tiedoksiannon (33 §) jälkeen, mutta viimeistään 7 päivää ennen viikon tai työaikajak- son alkua, muutetaan suunniteltu työvuoroluettelo tämän momentin mukaiseksi. Jos poissaolo tulee tietoon tämän jälkeen, on kyseessä yllättävä poissaolo (53 §).

Täydessä työajassa sellaiselta viikolta, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, suunnitellaan viikolle tai työaikajaksolle sään- nöllistä työaikaa seuraavasti:

Poissaolopäiviä viikossa	Viikolle / työaikajak- solle työaikaa ko. viikolta
1	30 h 36 min
2	22 h 57 min
3	15 h 18 min
4	7 h 39 min
5-7	-

Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, taulukon mukainen työaika on samassa suh- teessa lyhyempi kuin osa-aikatyön säännöllinen työaika on säännöl- listä täyttä työaikaa lyhyempi.

Soveltamisohje

Muut kuin määräyksessä mainitut poissaolot eivät lyhennä säännöllistä työaikaa. Myöskään työsuhteen alkaminen tai päättyminen kesken vii- kon ei ole tässä tarkoitettu poissaolo. Työajan tasauspäivät, työaika- korvauksista muodostuva vapaapäivä, lakko ja luvaton poissaolo eivät ole tässä tarkoitettuja poissaolopäiviä.

Poissaolo on joko ennalta tiedossa oleva tai yllättävä. Jos poissaolo tulee tietoon myöhemmin kuin 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson alkua, on kyseessä yllättävä poissaolo. Silloin noudatetaan tiedoksi an- nettua työvuoroluetteloa siten, kuin jäljempänä 53 §:ssä on määrätty.

Esimerkki 14

▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso.

▪ Työaikajakson 2. viikolla on kolme poissaolopäivää. Tältä vii- kolta tulee taulukon mukaan työaikajaksolle säännöllistä työai- kaa suunniteltavaksi 15 h 18 min.

▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä 38 h 15 min + 15 h 18 min. + 38 h 15 min = 91 h 48 min.

Esimerkki 15

▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on keskimäärin 30 h viikossa, eli 78,43 % täydestä työajasta. Käytössä on 4 viikon työaika- jakso.

▪ Työaikajakson 2. viikolla on neljä poissaolopäivää. Taulukon mukaan 2. viikolta tulee työaikajaksolle säännöllistä työaikaa suunniteltavaksi täydessä työajassa 7 tuntia 39 minuuttia. Osa- aikaisen työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolta työaika- jaksolle on 78,43 % 7 tunnista 39 minuutista = 6 h.

▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä 30 h + 6 h + 30 h + 30 h = 96 h.

50 § Yleistyöaika, lisätyön määritelmä ja korvaaminen 1 mom. Lisätyön määritelmä

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta työntekijän säännöllisen työajan li- säksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.

Soveltamisohje

Täyttä työaikaa tekevälle voi lisätyötä yleistyöajassa muo- dostua vain arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla. Lisätyötä voi muodostua täyttä työaikaa tekevälle sillä viikolla tai työ- aikajakson viikoilla, joilla arkipyhälyhennys on annettu. Ar- kipyhälyhennys, ks. edellä 47 §.

Osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyön ja ylityörajan välinen aika.

Kalenterivuoden lisätyö, liite 4

Työnantaja voi liitteen 4 mukaisesti tarjota työntekijälle kalenterivuosit- tain säännöllisen työajan lisäksi tehtävää muuta työtä 6 tuntia sekä osoittaa 6 tuntia osaamisen kehittämiseen liittyvää lisätyötä. Työnteki- jällä on oikeus kieltäytyä näistä lisätyötunneista.

2 mom. Lisätyön korvaaminen

Lisätyö korvataan työntekijälle rahakorvauksena maksamalla korotta- maton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana 1 tunti kutakin lisätyötuntia kohden.

51 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, ei poissaoloa

1 mom. Ylityön määritelmä, täysi työaika, ei poissaoloa

Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat yli- työrajat:

Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunniteltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.

Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia tai työaikajaksossa työvuoroluetteloon kullekin kalenteriviikolle merkitty säännöllinen viik- kotyöaika.

Soveltamisohje

Yleistyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Ylityö korvataan joko vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä, mutta ei mo- lempina. Kalenteriviikon aikana tehdystä kokonaistyöajasta vähenne- tään ensin vuorokautisena ylityönä korvattavat työtunnit. Jos jäljelle jäävät työtunnit vielä ylittävät viikkoylityörajan, ylimenevä työaika kor- vataan viikoittaisena ylityötä.

Jos työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikakorvauksia vapaa-aikana annettavaksi, säännöllinen työaika suunnitellaan vastaavasti vajaaksi. Lisä- tai ylityöraja ei tämän vuoksi alene. Jos työtunteja tehdään työn- antajan aloitteesta enemmän kuin oli suunniteltu, vapaa-aikakorvaus siirtyy vastaavalta osin myöhemmin annettavaksi tai siitä suoritetaan rahakorvaus 42 § 1 mom. mukaisesti. Siirtynyttä vapaa-aikakorvausta vastaava työaika on tällöin säännöllistä työaikaa.

Vuorokautista ylityötä muodostuu, jos työvuoroluetteloon suunniteltu vähintään 8 ja enintään 9 tunnin pituinen työvuoro ylittyy, vaikka viikoit- tainen ylityöraja ei ylittyisi.

Jos viikolle tai työaikajaksolle sisältyy poissaolo, viikoittainen ylityöraja määräytyy 52 § tai 53 § mukaisesti.

Esimerkki 16

▪ Viikolla on muodostunut sekä vuorokautista että viikoittaista ylityötä.

▪ Työvuoroluettelo sisältää puolen tunnin ruokatauon.

Kalenteriviikko	ma	ti	ke	to	pe	la	su	yht.
Vahvistettu työ- aika	8-17.30 9 h	8-15.30 7 h	8-15.45 7 h 15	8-16.30 8 h	8-15.30 7 h	–	–	38 h 15
Tehty työaika	10 h	7 h	7 h15	8 h	7 h 30	9 h	–	48 h 45

Vuorokautista ylityötä	1 h	–	–	–	–	1 h	–	2 h
Korvaus	1x50 %					1x50 %

Viikoittaista ylityötä		48 h 45 - 2 h- 38 h 15 = 8 h 30 min
Korvaus		5x50 % ja 3,5 x100 %

2 mom. Ylityön määritelmä, osa-aikatyö, ei poissaoloa

Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunniteltu korkeampi työaika, kuitenkin enintään 9 tuntia.

Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai työaika- jaksoa käytettäessä 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna työaikajakson viikkojen lukumäärällä.

Soveltamisohje

Työaikajaksoa käytettäessä osa-aikatyössä ei ole viikoittaista ylityöra- jaa, vaan ainoastaan tässä momentissa mainittu työaikajakson ylityö- raja. Myös arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla ylityöraja on tämän mu- kainen.

Esimerkki 17

▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on keskimäärin 30 h viikossa, käytössä on 4 viikon työaikajakso.

▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.

▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä 4 x 30 h = 120 h. Tämä osoittaa lisätyörajan.

▪ Ylityöraja on 4 x 38 h 15 min = 153 h.

3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ei poissaoloa

Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu 47 §:ssä tar- koitettua arkipyhälyhennystä, viikoittainen ylityöraja on työvuoroluette- loon merkitty viikkotyöaika (lisätyöraja) lisättynä annetun arkipyhäly- hennyksen määrällä.

Osa-aikatyössä 47 § mukainen arkipyhälyhennys alentaa viikon tai työaikajakson säännöllistä työaikaa (lisätyöraja). Ylityöraja ei alene.

Soveltamisohje

Lisätyörajan (suunniteltu työaika) ja ylityörajan välinen työaika on lisätyötä.

52 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, ennalta tiedossa oleva poissaolo 1 mom. Ylityö, täysi työaika, ennalta tiedossa oleva poissaolo

Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, viikoittainen ylityöraja on 49 § 3 momentin taulukon mukai- nen tuntimäärä. Jos käytössä on työaikajakso, viikoittainen ylityöraja on kullekin viikolle työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyö- aika.

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työai- kakorvausta, viikoittainen ylityöraja on 49 § 3 momentin taulukon mu- kainen tuntimäärä. Jos käytössä on työaikajakso, viikoittainen ylityö- raja on työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty työaika lisättynä ko. viikolle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä.

Esimerkki 18

▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso.

▪ Työaikajakson 2. viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissa- olopäivä. 49 § taulukon mukaan tältä viikolta tulee työaikajak- solle säännöllistä työaikaa suunniteltavaksi 31 tuntia.

▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä

▪ 38 h 15 min + 30 h 36 min + 38 h 15 min = 107 h 6 min

▪ Kullekin viikolle suunniteltu työaika osoittaa ko. viikon viikoittai- sen ylityörajan.

Esimerkki 19

▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).

▪ Viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissaolopäivä. Viikolle on lisäksi suunniteltu 4 tuntia vapaa-aikakorvausta.

▪ 49 § taulukon mukaan viikon säännöllinen työaika ja ylityöraja on 30 h 36 min. Työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikaa 26 h 36 min ja 4 tuntia vapaa-aikakorvausta.

▪ Jos ko. viikolla tehtäisiin työtä yli 26 h 36 min, 4 ensimmäistä tuntia olisi säännöllistä työaikaa ja vastaava määrä vapaa-aika- korvausta siirtyy myöhemmin annettavaksi. Vasta 30 h 36 min ylittävä työ on viikoittaisena ylityönä korvattavaa, siltä osin kuin kyse ei ole vuorokautisesta ylityöstä.

2 mom. Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, ennalta tiedossa oleva poissaolo

Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, 49 § 3 momentin mukaisesti laskettu osa- aikaisen työntekijän työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on 49 § 3 momentin mukainen täyden työajan tuntimäärä.

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työai- kakorvausta, lisä- ja ylityöraja eivät muutu.

Esimerkki 20

▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on 30 h viikossa eli 78,43 % täydestä työajasta.

▪ Käytössä ei ole työaikajaksoa. Lisä- ja ylityötä tarkastellaan viik- kokohtaisesti.

▪ Viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissaolopäivä.

▪ 49 § taulukon mukaan viikon säännöllinen työaika ja ylityöraja täydessä työajassa on 30 h 36 min. Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika viikolla on 78,43 % 30 h 36 min = 24 h, joka osoittaa lisätyörajan.

▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä työajassa, eli 30 h 36 min.

▪ Mikäli työtunteja tehdään viikolla yli 24 h, on kyseessä lisätyö ylityörajaan 30 h 36 min saakka, siltä osin kuin ei ole kyse vuo- rokautisesta ylityöstä.

3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ennalta tiedossa oleva poissaolo

Täydessä työajassa arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, jolla on en- nalta tiedossa oleva poissaolo, viikoittainen ylityöraja on 1 momentin mukainen. Lisätyöraja on viikoittainen ylityöraja vähennettynä viikolle suunnitellun arkipyhälyhennyksen määrällä.

Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, ylityöraja on 49 § 3 momentin mukainen täy- den työajan tuntimäärä. Lisätyöraja on 49 § 3 momentin taulukosta osa-aikaprosentin perusteella laskettu tuntimäärä vähennettynä arki- pyhälyhennyksellä.

Täydessä työajassa arkipyhäviikolla, jolla on työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta ja jolla on en- nalta tiedossa oleva poissaolo, viikoittainen ylityöraja on 49 § 3 mo- mentin taulukon mukainen tuntimäärä. Jos käytössä on työaikajakso, viikoittainen ylityöraja on työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty työaika lisättynä ko. viikolle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen mää- rällä ja arkipyhälyhennyksen määrällä.

Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, jolla on työvuoro- luetteloon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta ja jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, lisätyöraja on työvuoroluet- teloon merkitty työaika lisättynä suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä. Ylityöraja ei alene.

Esimerkki 21

▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).

▪ Viikolla on yksi arkipyhä ja yksi ennalta tiedossa oleva poissa- olopäivä.

▪ 49 § taulukon mukaan viikon säännöllinen työaika ja ylityöraja on 31 30 h 36 min.. Arkipyhälyhennys on 7 h 40 min. Säännölli- nen työaika on 30 h 36 min - 7 h 40 min = 22 h 56 min, joka osoittaa lisätyörajan.

▪ Ylityöraja on 30 h 36 min.

▪ Mikäli työtunteja tehdään viikolla yli 22 h 56 min, on kyseessä lisätyö ylityörajaan 30 h 36 min saakka, siltä osin kuin ei ole kyse vuorokautisesta ylityöstä.

Esimerkki 22

▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on keskimäärin 30 h viikossa, eli 78,43 %. Käytössä on 4 viikon työaikajakso.

▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.

▪ Työaikajakson 2. viikolla on kaksi ennalta tiedossa olevaa pois- saolopäivää. Työaikajakson 3. viikolla on yksi arkipyhä. Arkipy- hälyhennys on 30:5 = 6 h.

▪ 49 § taulukon mukaan 2. viikolta tulee työaikajaksolle säännöl- listä työaikaa suunniteltavaksi täydessä työajassa 22 h 57 min minuuttia. Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika ko. vii- kolta on 78,43 % 22 h 57 min = 18 h.

▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä (30 h + 18 h + 30 h + 30 h) - 6 h = 102 h. Tämä osoittaa työai- kajakson lisätyörajan.

▪ Työaikajakson ylityöraja on 38 h 15 min + 22 h 57 min + 38 h 15 min + 38 h 15 min = 137 h 42 min

▪ Mikäli työtunteja tehdään työaikajaksolla yli 102 h, on kyseessä lisätyö ylityörajaan 137 h 42 min saakka, siltä osin kuin ei ole kyse vuorokautisesta ylityöstä.

53 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, yllättävä poissaolo 1 mom. Ylityö, täysi työaika, yllättävä poissaolo

Jos poissaolo ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa tai vii- meistään 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson alkua, on kyseessä yllättävä poissaolo. Tällöin noudatetaan poissaolon sattuessa viikolle tai työaikajaksolle vahvistettua työvuoroluetteloa siten, että kullakin vii- kolla poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa ko. viikon viikoittaisen ylityörajan täydessä työajassa.

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työai- kakorvausta, ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä.

Esimerkki 23

▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).

▪ Viikolle tulee yllättävä poissaolo kahden päivän ajalle.

▪ Viikolle oli suunniteltu säännöllistä työaikaa 38 h 15 min. Pois- saolopäivien ajalle jää suunniteltua säännöllistä työaikaa yh- teensä 16 h.

▪ Ko. viikon viikoittainen ylityöraja on poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika (38 h 15 min - 16 h = 22 h 15 min). Jos vii- kolla tehtäisiin enemmän kuin 22 h 15 min työaikaa, syntyy vii- koittaista ylityötä siltä osin kuin kyse ei ole vuorokautisesta yli- työstä.

Esimerkki 24

▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu)

▪ Viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissaolo. Viikolle on suunniteltu säännöllistä työaikaa 30 h 36 min.

▪ Viikolle tulee lisäksi yllättävä poissaolo kahden päivän ajalle. Poissaolon ajalle jää 15 h suunniteltua työaikaa.

▪ Ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika 30 h 36 min - 15 h = 15 h 36 min

2 mom. Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, yllättävä poissaolo

Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on yllättävä poissaolo, poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisä- työrajan. Ylityöraja on täyden työajan täyden viikon tai työaikajakson ylityöraja vähennettynä poissaolon ajalle suunniteltujen työtuntien määrällä.

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työai- kakorvausta, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä.

Esimerkki 25

▪ Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa. Käytössä on 4 viikon työaikajakso.

▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.

▪ Työvuoroluetteloon on suunniteltu säännöllistä työaikaa 4 x 30 h = 120 h. Tämä osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on täyden työ- ajan ylityöraja 4 x 38 h 15 min = 153 h.

▪ Työaikajaksolle tulee yllättävä poissaolo kahden päivän ajalle. Poissaoloajan ajalle jää yhteensä 14 tuntia säännöllistä työai- kaa.

▪ Lisätyöraja on poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika (120 h - 14 h = 106 h).

▪ Ylityöraja on 153 h - 14 h = 139 h.

3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, yllättävä poissaolo

Täydessä työajassa arkipyhäviikolla tai -jaksolla, jolla on yllättävä poissaolo, poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyö- rajan sellaisella viikolla, jolla oli suunniteltu arkipyhälyhennystä annet- tavaksi. Viikoittainen ylityöraja saadaan lisäämällä lisätyörajaan suun- nitellun arkipyhälyhennyksen määrä.

Osa-aikatyössä poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunnitellun säännölli- sen työajan verran.

Täydessä työajassa arkipyhäviikolla tai -jaksolla, jolla on työvuoro- luetteloon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta ja jolla on yllättävä poissaolo, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suun- niteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-ai- kakorvauksen määrällä. Tällaisen viikon ylityöraja on poissaolon ulko- puolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitel- lun vapaa-aikakorvauksen määrällä ja arkipyhälyhennyksen määrällä.

Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla tai -jaksolla, jolla on työvuoroluette- loon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta ja jolla on yllättävä poissaolo, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aikakor- vauksen määrällä. Ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunnitellun säännöllisen työajan verran.

Esimerkki 26

▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso.

▪ Työaikajakson 1. viikolla on 1 arkipyhä. Arkipyhälyhennys alen- taa työaikajakson säännöllistä työaikaa 7 h 40 min. Työaikajak- solle suunnitellaan työaikaa 114 h 45 min - 7 h 40 min = 107 h 5 min

▪ Lisätyötä voi syntyä sillä viikolla tai viikoilla, joilla arkipyhälyhen- nys on annettu.

▪ Arkipyhälyhennys oli suunniteltu annettavaksi kokonaisuudes- saan työaikajakson 3. viikon eri päivinä. Lisätyötä voi syntyä vain työaikajakson 3. viikolla enintään arkipyhälyhennyksen ver- ran.

▪ Työaikajakson 3. viikolle tulee yllättävä poissaolo yhdelle päi- välle. Ko. viikon ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä arkipyhälyhennyksen määrällä.

▪ Viikolla 3 poissaolon ulkopuolelle jää tunteja 24 h. Ylityöraja on siten 24 h + 7 h 40 min = 31 h 40 min. Mikäli työtunteja tehdään yli 24 h, se on lisätyötä enintään arkipyhälyhennyksen verran, siltä osin kuin ei ole kyse vuorokautisesta ylityöstä.

54 § Yleistyöaika, ylityön korvaaminen

Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena

– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka 2 ensimmäiseltä vuorokauti- selta ylityötunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta

– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön 5 ensim- mäiseltä tunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta ylityötunnilta

tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työai- kana.

B2 TOIMISTOTYÖAIKA

55 § Toimistotyöajan soveltaminen

Toimistotyöaikaa sovelletaan pääasiallisesti hallinto- ja toimistotyössä työskenteleviin työntekijöihin.

Soveltamisohje

Toimistotyöaikamuodon soveltamisedellytyksiä harkittaessa ratkaise- vaa ei ole, miten suuri osa työstä tapahtuu toimisto-olosuhteissa, vaan työtehtävien luonne ja laatu. Toimistotyöaikaa sovelletaan varsinaisen

toimistotyön lisäksi esimerkiksi hallinnollisissa, suunnittelu- ja lasken- tatehtävissä.

56 § Toimistotyöaika

1 mom. Säännöllinen työaika

Toimistotyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokau- dessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa (täysi säännöllinen työaika) tai keskimäärin tämä aika enintään 6 viikon työaikajaksossa.

Pöytäkirjamerkintä

Jäsenyhteisössä voidaan noudattaa edelleen ennen 1.5.1995 käy- tössä ollutta toimistotyöaikaa, jolloin ei noudateta tämän työehtosopi- muksen toimistotyöaikaa koskevia määräyksiä.

2 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla

Sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on 47 §:ssä tarkoitettu arki- pyhä, säännöllinen työaika lyhenee 47 § mukaisesti (lisätyöraja).

Soveltamisohje

Arkipyhäviikon työaika toimistotyössä, katso edellä 47 § ja sen sovel- tamisohje. Arkipyhälyhennys suunnitellaan työvuoroluetteloon. Jos ar- kipyhä on ennalta tiedossa olevan poissaolon sisällä, sen osalta ei tehdä arkipyhälyhennystä.

Ylityöraja arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla määräytyy 58 §, 59 § tai 60 §:n mukaan.

Esimerkki 27

▪ Toimistotyöaika, täysi työaika, 1 arkipyhä

▪ Arkipyhäviikon työaika on täydessä 36 h 15 min työajassa yhtä arkipyhää kohden 7 h 15 min. lyhyempi

36 h 15 min : 5 = 7,25 ≈ 7 h 15 min

▪ Lisätyöraja on 29 h (36 h 15 min - 7h 15 min = 29 h)

▪ Ylityöraja on 38 h 15 min.

Esimerkki 28

▪ Toimistotyöaika, osa-aikatyö, 1 arkipyhä

▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esimerkiksi 18 h viikossa, on arkipyhälyhennys pyöristettynä 3 h 35 min yhtä arkipyhää kohden (18 h : 5 = 3,6 h ≈ 3 h 35 min).

▪ Lisätyöraja on 14 h 25 min (18 h - 3 h 35 min).

▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä toimistotyöajassa, eli 38 h 15 min.

3 mom. Ennalta tiedossa olevan poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan Poissaololla tarkoitetaan vuosilomaa, työlomaa ja lomautusta.

Täydessä työajassa sellaiselta viikolta, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, suunnitellaan viikolle tai työaikajaksolle sään- nöllistä työaikaa seuraavasti:

Poissaolopäiviä viikossa	Viikolle / työaikajak- solle työaikaa ko. viikolta
1	29 h
2	21 h 45 min
3	14 h 30 min
4	7 h 15 min
5-7	-

Osa-aikatyössä työaika on samassa suhteessa lyhyempi, kuin osa- aikatyön säännöllinen työaika on säännöllistä täyttä työaikaa lyhyempi.

Soveltamisohje

Poissaolo on joko ennalta tiedossa oleva tai yllättävä. Jos poissaolo tulee tietoon myöhemmin kuin 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson

alkua, on kyseessä yllättävä poissaolo. Silloin noudatetaan tiedoksi an- nettua työvuoroluetteloa siten, kuin jäljempänä 60 §:ssä on määrätty.

57 § Toimistotyöaika, lisätyön määritelmä ja korvaaminen 1 mom. Lisätyön määritelmä

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.

Soveltamisohje

Toimistotyöajassa lisätyötä voi muodostua täydessä työajassa enin- tään kaksi tuntia viikossa. Osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyöajan ja ylityörajan välinen työaika. Jos viikolla tai työaika- jaksolla on annettu 47 §:ssä tarkoitettua arkipyhälyhennystä, lisätyötä voi lisäksi syntyä enintään arkipyhälyhennyksen verran.

Jos täyttä työaikaa tekevän lisätyöraja alittaa työntekijän säännöllisen osa-aikatyöajan, on myös osa-aikatyöntekijän lisätyöraja sama kuin täyttä työaikaa tekevän lisätyöraja.

Kalenterivuoden lisätyö, liite 4

2 mom. Lisätyön korvaaminen

58 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, ei poissaoloa

1 mom. Ylityön määritelmä, täysi työaika, ei poissaoloa

Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat yli- työrajat:

Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunniteltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.

Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia tai työaikajaksossa työvuoroluetteloon kullekin kalenteriviikolle merkitty säännöllinen viik- kotyöaika lisättynä 2 tunnilla.

Soveltamisohje

Toimistotyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Vii- kossa tehdystä työajasta vähennetään ensin mahdollinen vuorokauti- nen ylityö. Jos viikkoylityöraja tämän jälkeenkin ylittyy, ylimenevä aika on viikoittaista ylityötä. Viikoittaista ylityötä muodostuu yleensä silloin, kun työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa. Säännöllinen täysi työaika on 36 tuntia 15 minuuttia ja ylityöraja on 38 tuntia 15 mi- nuuttia. Säännöllisen viikkotyöajan ylittävä aika, 2 tuntia viikossa, on lisätyötä.

Vuorokautista ylityötä muodostuu, jos työvuoroluetteloon suunniteltu vähintään 8 ja enintään 9 tunnin pituinen työvuoro ylittyy, vaikka viikoit- tainen lisä- tai ylityöraja ei ylittyisi.

Jos viikolle tai työaikajaksolle sisältyy poissaolo, lisätyöraja ja viikoittai- nen ylityöraja määräytyvät 59 § tai 60 § mukaisesti.

2 mom. Ylityön määritelmä, osa-aikatyö, ei poissaoloa

Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat yli- työrajat:

Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunniteltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.

Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai työaika- jaksoa käytettäessä 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna työaikajakson viikkojen lukumäärällä.

Soveltamisohje

Toimistotyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Vii- kossa tehdystä työajasta vähennetään ensin mahdollinen vuorokauti- nen ylityö.

Työaikajaksoa käytettäessä osa-aikatyössä ei ole viikoittaista ylityöra- jaa, vaan ainoastaan tässä momentissa mainittu työaikajakson ylityö- raja. Myös arkipyhätyöaikajaksolla ylityöraja on tämän mukainen.

Vuorokautista ylityötä muodostuu, jos työvuoroluetteloon suunniteltu vähintään 8 ja enintään 9 tunnin pituinen työvuoro ylittyy, vaikka viikon tai työaikajakson lisä- tai ylityöraja ei ylittyisi.

Jos viikolle tai työaikajaksolle sisältyy poissaolo, lisä- ja ylityöraja mää- räytyvät 59 § tai 60 § mukaisesti.

3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ei poissaoloa

Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu 47 §:ssä tar- koitettua arkipyhälyhennystä, viikoittainen ylityöraja on työvuoroluette- loon merkitty viikkotyöaika (lisätyöraja) lisättynä 2 tunnilla sekä anne- tun arkipyhälyhennyksen määrällä.

Osa-aikatyössä sellaisella viikolla, jolla on 47 §:ssä tarkoitettu arki- pyhä, lisätyöraja on työvuoroluetteloon merkitty viikkotyöaika. Viikoit- tainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia. Jos on käytössä työaika- jakso, lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti. Lisätyöraja on työvuoroluetteloon merkitty työaikajakson työaika. Ylityöraja on täy- den työajan täyden työaikajakson ylityöraja.

59 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, ennalta tiedossa oleva poissaolo 1 mom. Lisä- ja ylityö, täysi työaika, ennalta tiedossa oleva poissaolo

Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, 56 § 3 momentin taulukon mukainen tuntimäärä osoittaa lisätyörajan. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuu- tilla kutakin työpäivää kohden. Jos käytössä on työaikajakso, kullekin viikolle työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyöaika osoittaa lisätyörajan. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuu- tilla kutakin työpäivää kohden.

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työai- kakorvausta, 56 § 3 momentin taulukon mukainen työaika osoittaa li- sätyörajan. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuutilla kutakin työpäivää kohden. Jos käytössä on työaikajakso, lisätyöraja

on työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty työaika lisättynä ko. vii- kolle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä. Viikoittainen ylityö- raja on lisätyöraja lisättynä 24 minuutilla kutakin työpäivää kohden.

Soveltamisohje

24 minuutin lisäys tehdään vain sellaisilta työpäiviltä, joihin sisältyy säännöllistä työaikaa. Ylityörajaa laskettaessa työpäiväksi katsotaan myös arkipyhä, vapaa-aikakorvauspäivä ja työajantasauspäivä riippu- matta siitä, sisältävätkö ne säännöllistä työaikaa.

Esimerkki 29

▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).

▪ Viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissaolopäivä ja neljä työpäivää.

▪ 56 § 3 momentin taulukon mukaan viikon säännöllinen työaika on 29 h. Tämä osoittaa lisätyörajan.

▪ Jokaiselta viikon työpäivältä (4 kpl) huomioidaan ylityörajan laskennassa 24 minuuttia, eli 4 x 24 min = 1 h 36 min

▪ Ylityöraja on 29 h + 1 h 36min = 30 h 36 min.

▪ Mikäli työtunteja tehdään viikolla yli 30 h 36 min, on kyseessä viikoittainen ylityö, siltä osin kuin ei ole kyse vuorokautisesta ylityöstä.

2 mom. Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, ennalta tiedossa oleva poissaolo

Osa-aikatyössä sellaisella viikolla, jolla on ennalta tiedossa oleva pois- saolo, 56 § 3 momentin taulukon mukaisesti laskettu osa-aikaisen työn- tekijän työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on 56 § 3 momentin mu- kainen täyden työajan tuntimäärä lisättynä 24 minuutilla työpäivää koh- den.

Jos osa-aikatyössä on käytössä työaikajakso ja työaikajaksolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo:

• työaikajakson lisätyöraja lasketaan seuraavasti:

o poissaolon sisältävän viikon osalta 56 § 3 momentin taulukon mukaisesti laskettu osa-aikaisen työntekijän viikon työaika

o lisättynä jakson muille viikoille suunnitellulla säännölli- sellä työajalla.

• työaikajakson ylityöraja lasketaan seuraavasti:

o poissaolon sisältävän viikon täyden työajan mukainen työaika 56 § 3 momentin taulukosta

o lisättynä 24 minuutilla kutakin poissaolon sisältävän vii- kon työpäivää kohden

o lisättynä 38 tunnilla 15 minuutilla kutakin jakson sellaista viikkoa kohden, jolla ei ole poissaoloa.

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työai- kakorvausta, lisä- ja ylityöraja eivät muutu.

Esimerkki 30

▪ Osa-aikainen, säännöllinen työaika keskimäärin 30 h viikossa, käytössä on 4 viikon työaikajakso. Osa-aikaprosentti on 82,76%

▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.

▪ Työaikajakson 2. viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissa- olopäivä ja 4 työpäivää

▪ 56 § taulukon mukaan 2. viikolta säännöllinen työaika täydessä työajassa on 29 h. Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työ- aika viikolta on 82,76 % 29 tunnista = 24 h.

▪ Lisätyöraja on työaikajaksolle suunniteltu työaika, eli 30 h + 24 h + 30 h + 30 h = 114 h.

▪ Jokaiselta työaikajakson 2. viikon työpäivältä (4 kpl) huomioi- daan ylityörajan laskennassa 24 minuuttia, eli 4 x 24 min = 1 h 36 min.

▪ Ylityöraja on 29 h + 1 h 36 min + 3 x 38 h 15 min = 145 h 21 min.

3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ennalta tiedossa oleva poissaolo

Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu 47 §:ssä tar- koitettua arkipyhälyhennystä ja jolla on ennalta tiedossa oleva poissa- olo, lisätyöraja on työvuoroluetteloon merkitty tuntimäärä. Viikoittainen ylityöraja on tällaisella viikolla työvuoroluetteloon merkitty työaika lisät- tynä 24 minuutilla kutakin työpäivää kohden ja lisättynä annetun arki- pyhälyhennyksen määrällä.

Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla, jolla on ennalta tiedossa oleva pois- saolo, lisätyöraja on 56 § 3 momentin taulukon mukaisesti laskettu osa- aikaisen työntekijän työaika vähennettynä arkipyhälyhennyksellä. Vii- koittainen ylityöraja on 56 § 3 momentin taulukon mukainen täyden työ- ajan tuntimäärä lisättynä 24 minuutilla kutakin viikon työpäivää kohden. Jos osa-aikatyössä on käytössä työaikajakso, työaikajakson lisätyö- raja on työvuoroluetteloon merkitty työaikajakson työaika.

Työaikajakson ylityöraja lasketaan seuraavasti arkipyhäjaksolla:

• poissaolon sisältävän viikon täyden työajan mukainen työaika 56 § taulukosta

• lisättynä 24 minuutilla kutakin poissaolon sisältävän viikon työ- päivää kohden

• lisättynä 38 tunnilla 15 minuutilla kutakin jakson sellaista viik- koa kohden, jolla ei ole poissaoloa.

60 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, yllättävä poissaolo

1 mom. Lisä- ja ylityö, täysi työaika, yllättävä poissaolo

Jos poissaolo ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa tai viimeistään 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson alkua, on ky- seessä yllättävä poissaolo. Tällöin noudatetaan poissaolon sattuessa viikolle tai työaikajaksolle vahvistettua työvuoroluetteloa siten, että kullakin viikolla poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuu- tilla kutakin viikon työpäivää kohden.

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työai- kakorvausta, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työ- aika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aikakor- vauksen määrällä. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuutilla kutakin viikon työpäivää kohden.

Soveltamisohje

Esimerkki 31

▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu)

▪ Viikolle tulee yllättävä poissaolo kahden päivän ajalle ja pois- saolon ulkopuolelle jää kolme (3) työpäivää.

▪ Viikolle oli suunniteltu säännöllistä työaikaa 36 h 15 min. Pois- saolopäivien ajalle jää suunniteltua säännöllistä työaikaa yh- teensä 16 h.

▪ Lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika (36 h 15 min - 16 h = 20 h 15 min).

▪ Jokaiselta viikon työpäivältä (3 kpl) huomioidaan ylityörajan laskennassa 24 minuuttia, eli 3 x 24 min = 1 h 12 min

▪ Viikon ylityörajaksi muodostuu 20 h 15 min+1 h 12 min = 21 h 27 min.

▪ Jos viikolla tehtäisiin enemmän kuin 20 h 15 min työaikaa, se on lisätyönä korvattavaa ylityörajaan 21 h 27 min saakka, siltä osin kuin kyse ei ole vuorokautisesta ylityöstä.

2 mom. Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, yllättävä poissaolo

Osa-aikatyössä sellaisella viikolla, jolla on yllättävä poissaolo, poissa- oloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityö- raja on täyden työajan ylityöraja vähennettynä poissaolon ajalle suun- niteltujen työtuntien määrällä ja 24 minuutilla kutakin poissaolopäivää kohden.

Esimerkki 32

▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on 30 h viikossa. Käytössä ei ole työaikajaksoa.

▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan viikkokohtaisesti.

▪ Työvuoroluetteloon on viikolle suunniteltu 30 h säännöllistä työaikaa. Ylityöraja on täyden työajan ylityöraja 38 h 15 min.

▪ Viikolle tulee yllättävä poissaolo yhdelle päivälle. Poissaolopäi- vän ajalle on suunniteltu säännöllistä työaikaa 6 tuntia. Poissa- olon ulkopuolelle jää neljä (4) työpäivää.

▪ Lisätyöraja on poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika (30 h - 6 h = 24 h).

▪ Viikon poissaolopäivältä (1 kpl) vähennetään ylityörajan las- kennassa 24 minuuttia

▪ Ylityöraja on 38 h 15 min - 6 h - 24 min = 31 h 51 min.

3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, yllättävä poissaolo

Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu 47 §:ssä tar- koitettua arkipyhälyhennystä ja jolla on yllättävä poissaolo, poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Viikoittainen yli- työraja alenee poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien määrällä ja 24 minuutilla kutakin yllättävää poissaolopäivää kohden.

Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla, jolla on yllättävä poissaolo, poissa- oloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Viikoit- tainen ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunniteltujen työtuntien määrällä ja 24 minuutilla kutakin yllättävää poissaolopäivää kohden. Jos osa-aikatyössä on käytössä työaikajakso, työaikajakson lisätyö- raja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaikajakson työaika. Yli- työraja on täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja, joka ale- nee poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien määrällä ja 24 minuutilla kutakin yllättävää poissaolopäivää kohden.

61 § Toimistotyöaika, ylityön korvaaminen Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena

– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka 2 ensimmäiseltä vuorokauti- selta ylityötunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta

– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön 5 ensim- mäiseltä tunnilta ja 100 prosentilla korotettu palkka kultakin seu- raavalta viikoittaiselta ylityötunnilta

tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana.

B3 JAKSOTYÖAIKA

62 § Jaksotyöajan soveltaminen

Jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan soveltaa työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä ja toimintayksiköissä sekä satamissa ja pe- suloissa.

Paikallisella tasolla voidaan tehdä esisopimus jaksotyön käyttämi- sestä myös muilla kuin edellä mainituilla ja työaikalain 7 §:ssä tarkoi- tetuilla toimialoilla. Esisopimus tehdään 126 § mukaisesti. Sopimuk- sen voimaantulo edellyttää, että se vahvistetaan liittotasolla

Soveltamisohje

Työaikalain 7 §:n mukaisia töitä ja toimintayksiköitä ovat mm. sairaalat, huoltolaitokset, koko vuorokauden toimivat lasten päiväkodit, koko vuorokauden toimivat vammaisten asuntolat sekä vanhusten palvelu- talot ja vastaavat.

Jos sinänsä työaikalain 7 §:n soveltamisalaan kuuluvassa työssä ei ole tarpeen teettää yötyötä, voidaan työnantajan harkinnan mukaan käyt- tää joko yleis- tai jaksotyöaikaa. Työnantaja valitsee sen työaikajärjes- telmän, joka toiminnan ja työtehtävien suorittamisen kannalta on tar- koituksenmukaisin. Sopimuksen mukaisesta työaikajärjestelmästä toi- seen siirryttäessä on kuultava ennen päätöksen tekemistä niitä työnte- kijöitä, joita muutos koskee.

63 § Jaksotyö, täysi työaikajakso, täysi työaika

Kun työntekijän työaika on järjestetty työaikalain 7 §:n mukaiseksi jak- sotyöksi, määräytyy säännöllinen täysi työaika eripituisissa työaikajak- soissa seuraavasti

Työaikajakson pituus, viikkoa	Säännöllinen täysi työaika työaikajaksossa
2	76 h 30 min
3	114 h 45 min
4	153 h
5	191 h 15 min
6	229 h 30 min

Soveltamisohje

Arkipyhän vaikutus jaksotyön työaikaan, katso edellä 47 §

Työnantaja valitsee käytettävän työaikajakson pituuden. Työvuorolu- ettelo on laadittava koko työaikajaksoksi ja annettava tiedoksi ennen jakson alkua tämän luvun 33 §:n mukaisesti.

Jaksotyössä ei ole määrätty viikoittaisen ja vuorokautisen työajan pi- tuutta, mutta työaikaa järjestettäessä on otettava huomioon työaikalain säännökset vuorokausilevosta (TAL 25 §) ja tämän työehtosopimuksen määräykset viikoittaisesta vapaa-ajasta ja sen vaikutuksesta työvuoro- jen suunnitteluun (30 §).

Järjestettäessä osa-aikatyöntekijän työaikaa voidaan jaksotyössä käyttää enintään 12 viikon tasoittumisjaksoa. Silloinkin työvuoroluettelo on pääsääntöisesti laadittava koko tasoittumisjakson ajaksi.

2 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäjaksolla

Esimerkki 33

▪ Jaksotyöaika, täysi työaika, 3 viikon työaikajakso, 4 arkipyhää

▪ 3 viikon työaikajaksoon (3 x 38 h 15 min = 114 h 45 min), johon sisäl- tyy 4 työaikaa lyhentävää arkipyhää (jouluaatto, joulupäivä, tapanin- päivä ja uudenvuodenpäivä), säännöllistä täyttä työaikaa lyhennetään 30 h 40 min (4 x 7 h 40 min = 30 h 40 min).

▪ Lisätyöraja on 84 h 5 min (114 h 45 min - 30 h 40 min)

▪ Mikäli työtä tehtäisiin jaksolla yli 84 h 5 min, olisi se lisätyötä ylityöra- jaan 114 h 45 min saakka ja sen jälkeen ylityötä.

Esimerkki 34

▪ Jaksotyöaika, osa-aikatyö, 3 viikon työaikajakso, 4 arkipyhää

▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esimerkiksi 19 h viikossa (täysi työaika 38 h 15 min), arkipyhälyhennys on pyöristettynä 3 h 50 min yhtä arkipyhää kohden

(19 h : 5 = 3,8 h ≈ 3 h 50 min).

▪ 3 viikon työaikajaksoon (3 x 19 h = 57 h), johon sisältyy 4 työaikaa lyhentävää arkipyhää (jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uuden- vuodenpäivä), säännöllistä osa-aikatyöaikaa lyhennetään 15 h 10 min (4 x 3 h 50 min).

▪ Lisätyöraja on 41 h 50 min.

▪ Mikäli työtä tehtäisiin jaksolla yli 41 h 50 min, olisi se

lisätyötä ylityörajaan 114 h 45 min saakka ja sen jälkeen ylityötä.

▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä jaksotyöajassa.

64 § Jaksotyöaika, keskeytynyt jakso

1 mom. Jaksotyöaika, työaikajakson keskeytyminen

Mikäli työaikajakso keskeytyy työsuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, työloman tai lomautuksen johdosta, sovelletaan näitä kes- keytyneen työaikajakson lisä- ja ylityömääräyksiä.

2 mom. Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva ja yllättävä keskeytys

Jos työvuoroluetteloa laadittaessa on tiedossa tässä momentissa tar- koitettu keskeytys, suunnitellaan työaika työvuoroluetteloon tämän työ- ehtosopimuksen 65 §:n mukaisesti (suunnitteluraja, ylityöraja).

Mikäli keskeytys tulee tietoon työvuoroluettelon laadinnan ja tiedoksi- annon (33 §) jälkeen, mutta viimeistään 5 päivää ennen työaikajakson alkua, muutetaan suunniteltu työvuoroluettelo 65 §:n mukaiseksi. Jos keskeytys tulee tietoon tämän jälkeen, on kyseessä yllättävä keskey- tys.

Soveltamisohje

Keskeytys on joko ennalta tiedossa oleva, jolloin noudatetaan tämän työehtosopimuksen 65 §:n määräyksiä tai yllättävä, jolloin noudatetaan 67 §:n määräyksiä.

Jos keskeytys tulee tietoon myöhemmin kuin 5 päivää ennen työjakson alkua, on kyseessä yllättävä keskeytys. Silloin noudatetaan tiedoksi annettua työvuoroluetteloa siten, kuin jäljempänä 67 ja 68 §:ssä on määrätty.

Työajan tasauspäivät eivät ole tässä tarkoitettuja keskeytyspäiviä.

65 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys

1 mom. Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys, säännöllinen täysi työaika

Jos työaikajaksoon sisältyvällä työviikolla on edellä 64 §:ssä määritelty ennalta tiedossa oleva keskeytys, suunnitellaan siltä viikolta työaikaa työaikajaksolle seuraavasti:

Keskeytyspäiviä viikossa	Jaksolle työaikaa ko. viikolta
1	32 h
2	24 h
3	16 h
4	8 h
5–7	–

Esimerkki 35

▪ Työntekijälle vahvistetaan vuosilomaa 2 päivää kolmen viikon työaikajakson yhdelle viikolle. Siltä viikolta työaikajaksolle merki- tään työaikaa 24 h.

▪ Kahdelta muulta viikolta työaikaa tulee 76 h 30 min (2 x 38 h 15 min = 76 h 30 min).

▪ Koko työaikajakson työaika on siten 100 h 30 min.

(76 h 30 min + 24 h = 100 h 30 min), mikä osoittaa myös jakson ylityörajan.

2 mom. Jaksotyöaika, osa-aikatyön ennalta tiedossa oleva keskeytys

Osa-aikatyössä keskeytyneen jakson työaika on samassa suhteessa 1 momentissa mainittuun työaikaan, kuin säännöllinen osa-aikatyö-aika on täyteen työaikaan.

Esimerkki 36

▪ Työntekijän säännöllinen osa-aikatyöaika on keskimäärin 20 h vii- kossa eli 52,29 prosenttia täydestä työajasta.

▪ Hänen työaikansa viikolla, jolla on 3 keskeytyspäivää, on 52,29 prosenttia 16 tunnista = 8 h 22 min.

▪ Jos työntekijä tekee työtä 3 viikon jaksossa, on hänen työaikansa näin keskeytyneellä jaksolla 48 tuntia 22 minuuttia

(2 x 20 h + 8 h 22 min = 48 h 22 min).

66 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys arkipyhäjaksolla

Jos työaikajaksoon sisältyy edellä 47 §:ssä tarkoitettu työaikaa lyhen- tävä arkipyhä, tämän luvun 65 §:n 1 momentin mukaista keskeytyneen jakson työaikaa lyhennetään arkipyhälyhennyksellä silloin, kun arki- pyhä ei ole keskeytyksen aikana. Osa-aikatyöaikaa lyhennetään vas- taavasti samoin edellytyksin.

Työaikakorvaukset, ks. edellä 34 §.

67 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys 1 mom. Jaksotyöaika, ylityöraja

Jos keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa tai viimeistään 5 päivää ennen työaikajakson alkua, noudatetaan keskey- tyksen sattuessa työaikajaksolle vahvistettua työvuoroluetteloa, jolloin keskeytysajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa täyden työajan ylityörajan. Myös osa-aikatyössä ylityöraja on täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja.

Esimerkki 37

▪ Osa-aikatyössä, jota tehdään 4 viikon työaikajaksossa, ylityöraja on myös yllättäen keskeytyneellä jaksolla 153 tuntia

(4 x 38 h 15 min = 153 h).

▪ Työvuoroluetteloon suunnitellun työajan ja ylityörajan välinen aika on lisätyötä.

2 mom. Jaksotyöaika, vajaaksi suunniteltu työaika täydessä työajassa

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työai- kakorvausta työaikajaksolla, joka keskeytyy yllättäen, ylityöraja on työ- vuoroluetteloon keskeytyksen ulkopuolelle merkitty työaika lisättynä suunnitellun vapaan määrällä. Osa-aikatyössä se osoittaa lisätyörajan.

Esimerkki 38

▪ Työntekijälle on suunniteltu annettavaksi 8 tuntia vapaa-aikakor- vausta työaikajaksolla.

▪ Työaikajakso keskeytyy yllättäen, jolloin ylityörajan osoittaa kes-

keytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä 8 tunnilla.

▪ Työntekijä tekeekin työaikajakson aikana yhden ylimääräisen 10 tunnin työpäivän. Tästä työajasta on 2 tuntia ylityötä (ylittää laske- tun ylityörajan), mikä korvataan 50 prosentilla korotettuna. Vapaa- aikahyvitys (8 h) jää saamatta ja vastaava vapaa annetaan seu- raavalla työaikajaksolla tai korvataan rahana tämän työehtosopi- muksen 42 §:n mukaisesti.

68 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäjaksolla

1 mom. Jaksotyöaika, lisätyöraja ja ylityöraja täydessä työajassa

Täyden säännöllisen työajan keskeytyessä yllättäen arkipyhäjaksolla keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Yli- työraja saadaan lisäämällä lisätyörajaan arkipyhälyhennyksen määrä 7 tuntia 40 minuuttia kutakin arkipyhää kohden.

Myös osa-aikatyössä keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan.

Soveltamisohje

Ylityöraja on sama kuin täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja.

Esimerkki 39

▪ Täydessä työajassa 3 viikon työaikajakso, johon sisältyy yksi

arkipyhä, keskeytyy yllättäen 3 päiväksi.

▪ Muulle kuin keskeytysajalle on suunniteltu työaikaa 92 h.

▪ Suunniteltu työaika, 92 h, osoittaa lisätyörajan; ylityöraja on 99 h 40 minuttia (92 h + 7 h 40 min = 99 h 40 min).

2 mom. Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäviikolla, työvuoroluettelo suunniteltu vajaaksi,

lisä- ja ylityöraja

Jos työvuoroluettelon työajassa on suunniteltu vapaa-aikana annetta- vaa työaikakorvausta, lisätyörajan osoittaa työvuoroluetteloon muulle kuin keskeytysajalle suunniteltu työaika lisättynä suunnitellulla työaika- hyvityksen määrällä. Ylityöraja saadaan lisäämällä lisätyörajaan arki- pyhälyhennyksen määrä, 7 tuntia 40 minuuttia, kutakin työaikajaksolla keskeytyksen ulkopuolella olevaa arkipyhää kohden. Saamatta jäänyt

vapaa-aikakorvaus maksetaan tämän työehtosopimuksen 40 §:n 3 mo- mentin mukaisesti.

69 § Jaksotyöaika, lisätyökorvaus

1 mom. Jaksotyöaika, lisätyön määritelmä

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää säännöllisen työajan, mutta ei ole ylityötä.

Kalenterivuoden lisätyö, liite 4

2 mom. Jaksotyöaika, lisätyökorvauksen määrä

Lisätyökorvauksena maksetaan yksinkertainen tuntipalkka kultakin li- sätyötunnilta tai annetaan vastaava vapaa säännöllisenä työaikana.

Soveltamisohje

Täyttä työaikaa tekevälle voi lisätyötä jaksotyöajassa muodostua vain arkipyhäviikoilla tai -jaksoissa.

Osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyön ja ylityörajan välinen aika. Ylityöraja ei alene arkipyhäviikolla tai arkipyhäjaksossa.

70 § Jaksotyöaika, ylityökorvaus

1 mom. Jaksotyöaika, ylityön määritelmä

Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää edellä jakso- työmääräyksissä annetut ylityörajat.

Soveltamisohje

Jaksotyöajassa ei ole vuorokautista tai viikoittaista ylityörajaa, vaan ai- noastaan työaikajakson ylityöraja ja ylityö.

2 mom. Jaksotyöaika, ylityökorvauksen määrä Ylityökorvauksena suoritetaan

– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka

– 2 viikon työaikajakson 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta

– 3 viikon työaikajakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta

– 4 viikon työaikajakson 24 ensimmäiseltä ylityötunnilta

– 5 viikon työaikajakson 30 ensimmäiseltä ylityötunnilta

– 6 viikon työaikajakson 36 ensimmäiseltä ylityötunnilta

– 100 prosentilla korotettu tuntipalkka tämän ylittävältä ajalta

tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.

71 § Jaksotyöaika, lyhyet työsuhteet

1 mom. Jaksotyöaika, ylityöraja lyhyissä työsuhteissa

Tämän pykälän määräyksiä noudatetaan lyhyessä työsuhteessa, joka ei kestä yhtään kokonaista käytössä olevaa työaikajaksoa.

Soveltamisohje

Koko käytössä olevan työaikajakson kestävässä lyhyessä työsuh- teessa noudatetaan edellä 63–70 §:ssä olevia jaksotyön määräyksiä.

2 mom. Jaksotyöaika, lyhytaikainen työsuhde, ylityörajataulukko

Ylityötä on työaika, joka ylittää seuraavat ylityörajat kalenteriviikossa

Työsuhteen kesto, päivää viikossa	Ylityöraja
1	8 h
2	16 h
3	24 h
4	32 h
5 ja yli	38 h 15 min

3 mom. Jaksotyöaika, ylityökorvaus lyhyessä työsuhteessa

Ylityökorvauksena suoritetaan 50 prosentilla korotettu tuntipalkka kun- kin kalenteriviikon 6 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja tämän ylittäviltä tun- neilta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka.

Esimerkki 40

▪ Käytössä on kolmen viikon työaikajakso.

▪ Työntekijän sijaisuus kestää ensimmäisen viikon torstaista toisen viikon keskiviikkoon.

▪ Ylityöraja on ensimmäisellä viikolla 32 h ja toisella viikolla 24 h.

▪ Työntekijä on tehnyt ensimmäisellä viikolla työtä 40 h ja toisella viikolla 26 h.

▪ Ylityötä on siten syntynyt ensimmäisellä viikolla 8 h, joista 6 en- simmäistä ylityötuntia maksetaan 50 prosentilla ja 2 viimeistä ylityö- tuntia 100 prosentilla korotettuna. Toisen viikon 2 ylityötuntia koro- tetaan 50 prosentilla.

Document Metadata

Table of Contents

LUKU 3 TYÖAIKA A KAIKISSA TYÖAIKAMUODOISSA SOVELLETTAVAT YHTEISET MÄÄRÄYKSET

Document Metadata