Huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöiden työehtosopimus

Huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöiden työehtosopimus

24.3.2023 – 28.2.2025

Palvelualojen Työnantajat PALTA ry Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

SISÄLLYSLUETTELO

1 § Sopimuksen soveltamisala 1

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset 1

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus 1

4 § Työrauhavelvoite 1

5 § Järjestäytymisvapaus 2

6 § Työsuhteen syntyminen 2

7 § Työsuhteen päättyminen 2

8 § Työaika 3

9 § Yli- ja sunnuntaityökorvaus 5

10 § Vakituiset, määräaikaiset ja ulkopuoliset työntekijät sekä alihankinta 5

11 § Palkkaperusteet 7

12 § Keskituntiansion laskeminen 8

13 § Urakkapalkka 9

14 § Erilliset lisät 10

15 § Suojavaatetus ja turvajalkineet 11

16 § Päivä- ja ruokarahat 11

17 § Matkustusajan palkka 12

18 § Palkanmaksu 12

19 § Sairausajan sekä raskaus- ja vanhempainvapaan palkka 12

20 § Lääkärintarkastukset 15

21 § Tilapäiset poissaolot 16

22 § Ryhmähenkivakuutus 18

23 § Vuosiloma 18

24 § Lomaltapaluuraha 18

25 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 19

26 § Luottamusmiehet 19

27 § Työsuojeluvaltuutetun vapautusaika 21

28 § Asiamiehet 22

29 § Paikallinen sopiminen 22

30 § Vuoropuheluvelvollisuus 22

31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 23

32 § Kokoontuminen työpaikoilla 24

33 § Erinäisiä määräyksiä 24

34 § Sopimuksen voimassaolo ja sen irtisanominen 25

Huolinta-alan satamatyöntekijöitä koskeva pöytäkirja 26

Huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöiden työehtosopimuksen

uudistamista koskeva allekirjoituspöytäkirja 29

Huolinta-alan terminaalityöntekijöiden työajan lyhentäminen 33

Huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöiden työehtosopimus

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tässä sopimuksessa määrätään Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jä- seninä olevien huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoittavien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden varastoterminaaleissa, varastoissa, ns. varastohotelleissa ja satamissa työskentelevien työntekijöiden työehdot.

2. Satamatyöntekijöiden työehdot määräytyvät tämän työehtosopimuksen mu- kaisesti, ellei heitä koskevassa liitepöytäkirjassa ole toisin määrätty.

Pöytäkirjamerkintä:

Satama-alueella sijaitsevissa terminaaleissa sovellettavasta sopi- muksesta on sovittu satamatyöntekijöitä koskevassa liitepöytäkir- jassa.

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä (PT/SAK) solmittuja sopimuksia:

Luottamusmiessopimus 29.9.1995

Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä 3.4.1989 Yhteistoimintasopimus 10.5.2001

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloai- kana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

1. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät nii- den jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtoso- pimuksen määräyksiä.

2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan työehtosopimuslain perusteella ottaen huomioon, mitä keskusjärjestöjen välillä on erikseen hyvityssakkojen korot- tamista koskevan lainmuutoksen varalta sovittu.

5 § Järjestäytymisvapaus

Tämän työehtosopimuksen osallisten ja siihen sidottujen keskuudessa nouda- tetaan järjestäytymisvapautta.

6 § Työsuhteen syntyminen

1. Liitot suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena. Milloin työsopimus tehdään suullisena, työnantajan on annettava työntekijälle työsuhteen kes- keisistä ehdoista työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukainen kirjallinen selvitys viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä.

2. Jos työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, on tästä sovittava työsopimusta tehtäessä. Koeajan enimmäispituus määräytyy työsopimuslain mukaan.

3. Työnantaja luetteloi erikseen nimeämänsä vakinaisessa työsuhteessa ole- vat työntekijät.

4. Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot yrityksessä tarvittavasta ulkopuo- lisesta työvoimasta.

5. Liitot suosittelevat, että jos työpaikalla on perehdytysohjelma, perehdytyk- sessä käydään läpi yhtiön henkilöstön edustamista koskeva organisaatio.

7 § Työsuhteen päättyminen

1. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan osalta seuraavia ir- tisanomisaikoja:

Irtisanomisaika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
14 päivää	enintään vuosi
kuukausi	yli vuosi ja enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisano- misaikoja:

Irtisanomisaika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
14 päivää	enintään 5 vuotta
kuukausi	yli 5 vuotta

Edellä olevat irtisanomisajat eivät kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työ- sopimus voidaan lain mukaan päättää irtisanomisaikaa noudattamatta.

2. Xxxxxxx työntekijä on synnytyksen tai raskauden vuoksi poissa työstä, mää- räytyy hänen irtisanomissuoja työsopimuslain 7 luvun 9 §:n mukaisesti.

3. Työsopimuslaki ei ole työehtosopimuksen osa.

8 § Työaika

1. Työaika määräytyy työaikalain (872/2019) mukaisesti.

2. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina.

Liitot suosittelevat, että kolmivuorotyössä aamuvuoro järjestetään aikavälille 6-15, iltavuoro 14-23 ja yövuoro 22-06.

3. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään joko 10 tuntia, 11 tun- tia tai 12 tuntia vuorokaudessa, ja enintään 40 tuntia viikossa paikallisesti sovittuna Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje:

Vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan tällöin järjestää esi- merkiksi siten, että viikossa on kolme 10 h työvuoroa ja yksi 7,5 h työvuoro. Tällaisessa työvuorojärjestelmässä tulisi suosia mahdol- lisuuksien mukaan 10 h, 11 h tai 12 h työvuoroja kuitenkin siten, että työaika saadaan järjestettyä tasoittumaan viikossa enintään 40 tuntiin.

4. Työaika voidaan järjestää myös työaikalain 11 §:stä ilmenevällä tavalla.

5. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 40 tuntia kuudessa viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään ja että säännöllinen työaika ei saa ylittää kymmentä (10) tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa.

6. Ruoka- ja kahvitauoista sovitaan paikallisesti lain sallimissa puitteissa. Työntekijällä on oikeus kahteen kahvitaukoon päivittäin. Ruoka- ja kahvitau- kojen ajankohdista sovitaan paikallisesti ja paikallinen sopimus on irtisanot- tavissa kahden viikon irtisanomisajalla.

7. Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä. Pääsiäisen ja joulun jälkeiset lauantait ovat myös vapaapäiviä, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi.

Arkipyhäviikolla työaikaa lyhentävät pitkäperjantai, pääsiäismaanantai ja ju- hannusaatto sekä helatorstai vuodesta 2002 lukien, työaikaa lyhentävät ar- kipyhäviikolla myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat

uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

Työajan lyhennykset toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta. Työajan ly- hennys toteutetaan antamalla kutakin työaikaa lyhentävää päivää kohti yksi vapaapäivä asianomaisella viikolla, edellisellä tai viimeistään seuraavalla viikolla.

8. Työntekijälle annetaan kunkin kalenteriviikon aikana kaksi kalenteripäivää vapaata ja kaksi vapaata viikonloppua kuukaudessa. Vapaapäivä on kalen- terivuorokausi.

Pöytäkirjamerkintä:

Työaikalain mukainen viikkolepo voidaan antaa kalenteriviikkojen vaihteessa yhdenjaksoisena siten, että enin osa vapaa-ajasta si- joittuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kysymys.

Paikallisesti voidaan sopia Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti, että viikon aikana annettavat vapaapäivät voidaan antaa enintään kahden viikon tasoittumisjakson aikana. Kunakin työviikkona on kuitenkin annettava vähintään yksi vapaapäivä, jolloin toiselle viikolle jää- vistä vapaapäivistä vähintään kaksi annetaan yhdenjaksoisesti (vapaa vii- konloppu).

Paikallisesti voidaan sopia Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti, että kalenteriviikon aikana annettavat vapaat (kaksi ka- lenteripäivää) voidaan vuorotyössä antaa enintään neljän viikon tasoittumis- jakson aikana. Kunakin viikkona on kuitenkin annettava vähintään yksi ka- lenteripäivä vapaata.

Paikallisesti voidaan sopia Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti, että työntekijälle annetaan kunkin viikon aikana kaksi päi- vää vapaata ja yksi vapaa viikonloppua kuukaudessa. Vapaapäivä on ka- lenterivuorokausi.

9. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpai- kalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy sitä edellytä.

10. Työ, jota tehdään klo 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä. Yötyötä saa teettää voimassa olevan työaikalain (872/2019) mukaan.

Lisäksi yötyötä voidaan teettää Palta ry:n jäsenyrityksissä yrityksen toimin- nan sitä edellyttäessä paikallisesti sopimalla työehtosopimuksen 29 §:n mu- kaisesti.

11. Työntekijän työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 6 kuukauden ajanjakson aikana.

9 § Yli- ja sunnuntaityökorvaus

1. Ylityötä voidaan teettää työntekijän suostumuksella lain sallimissa rajoissa.

2. Noudatettaessa 8.4 §:n mukaista työaikajärjestelmää luetaan vuoro- kautiseksi ylityöksi työ, jota tehdään työajan tasoittumissuunnitelman mukai- sen työvuoroluettelon sisältämän säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi ja joka ei ole lisätyötä.

Viikoittaiseksi ylityöksi luetaan työ, joka tehdään työajan tasoittumissuunni- telman mukaisen työvuoroluettelon viikkotyöajan lisäksi ja joka ei ole vuoro- kautista ylityötä eikä lisätyötä. Lauantaina tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

3. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

4. Työntekijän tehdessä vuorotyötä maksetaan iltavuoron jälkeisiltä ylityötun- neilta 100 %:lla korotettu palkka.

5. Sunnuntaina ja juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Sunnuntaina tehty ylityö kor- vataan 100 %:lla.

6. Paikallisesti työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti voidaan sopia mekanis- meista, joilla lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdetta- vaksi vastaavaan vapaa-aikaan.

10 § Vakituiset, määräaikaiset ja ulkopuoliset työntekijät sekä alihankinta

1. Vakituiset työntekijät

Vakituiset työntekijät ovat kokoaikaisia tai osa-aikaisia. Osa-aikaisille työn- tekijöille tulee työsopimuksessa määritellä vähimmäistyöaika viikossa tai 8

§:n 4. kohdassa tarkoitetussa tasoittumisjaksossa, taikka työhön kutsumis- tapa (esim. erikseen työhön kutsuttava).

Pöytäkirjamerkintä:

Työnantajan velvollisuudesta tarjota lisätyötä osa-aikaiselle työnte- kijälle säädetään työsopimuslaissa.

Jos osa-aikaisen työntekijän toteutunut säännöllinen työaika on puolen vuo- den aikana ylittänyt olennaisesti työsopimuksessa määritellyn vähimmäis- työajan työnantajalla tarjolla olevan työn lisääntymisestä johtuen, tarkiste- taan työsopimuksen vähimmäistyöaikaa koskeva ehto työntekijän tai luotta- musmiehen pyynnöstä vastaamaan keskimäärin viikossa tai tasoittumisjak- sossa toteutunutta työaikaa. Toteutuneen säännöllisen työajan tarkastelu- jakso on 1.2.–31.7. tai 1.8.–31.1. välinen aika. Vähimmäistyöaikaa koskeva ehto on muutettava kahden kuukauden kuluessa pyynnön tekemisestä.

Soveltamisohje:

Säännöllisen työajan katsotaan ylittyneen olennaisesti, jos toteutu- nut työaika on keskimäärin vähintään 20 prosenttia pidempi kuin työsopimuksessa määritelty vähimmäistyöaika.

Toteutuneen työajan laskennassa otetaan huomioon vain työnan- tajalla tarjolla olevan työn pysyväisluonteisesta lisääntymisestä johtuneet säännöllisen työajan tunnit.

Työnantajalla tarjolla olevan työn lisääntyessä tilapäisesti, työnan- taja ja työntekijä voivat sopia työajan pidentämisestä määräajaksi. Näin toteutuneita pidennystunteja ei oteta huomioon laskettaessa ao. tarkastelujakson toteutunutta keskimääräistä säännöllistä työ- aikaa.

Sairaus- ja vuosiloma- ym. sijaisuuksien perusteella tehtyjä lisätyö- tunteja ei oteta huomioon laskettaessa ao. tarkastelujakson toteu- tunutta keskimääräistä säännöllistä työaikaa.

2. Määräaikaiset työntekijät

Työntekijä voidaan palkata määräaikaiseen työsuhteeseen työsopimuslain mukaisilla perusteilla. Työsuhde voi olla kokoaikainen tai osa-aikainen. Osa-aikaisen työntekijän työsopimuksesta tulee ilmetä vähimmäistyöaika viikossa 8 §:n 4. kohdassa tarkoitetussa tasoittumisjaksossa.

3. Ulkopuoliset työntekijät

Ulkopuolisia työntekijöitä voidaan käyttää seuraavissa tilanteissa:

− Kuormitusvaihteluissa, jotka ylittävät säännöllisen, tasaisen työvoiman tarpeen

− Sairaus- ja muissa ennakoimattomissa poissaolotapauksissa

− Lyhytaikaisissa työtehtävissä, jotka edellyttävät erikoisosaamista, jota ei löydy omilta vakituisilta työntekijöiltä

− muissa paikallisesti yhdessä pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kanssa todetuissa tilanteissa.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö ei tule kysymykseen yrityksessä esiintyvissä säännönmukaisissa kuormitusvaihteluissa, ellei paikallisesti työehtosopi- muksen 29 §:n mukaisesti sovita toisin.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Ennen ulkopuolisen työvoiman käyttöä työnantajan tulee tiedottaa

pääluottamusmiestä tai luottamusmiestä niin pian kuin mahdollista.

Tiedottamisen tulee sisältää työehtosopimuksen mukaisen

perusteen ulkopuolisen työvoiman käytölle sekä mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisen työvoiman tarpeen arvioidun keston ja mää- rän.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä yrityksessä voidaan tarvittaessa tarkastella yhdessä paikallisten osapuolten ja liittojen välillä. Liitto- jen välillä on laadittu menettelytapamuistio asiasta. Mikäli tässä tar- kastelussa ei saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia käsitellä työehtosopimuksen 31 §:n ”erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen” mukaisessa järjestyksessä.

Työehtosopimuksen 10 §:n 3. kohta ei koske alihankintaa.

4. Alihankinta

Yritysten tekemiin alihankintasopimuksiin tulee sisällyttää ehto, jonka mu- kaan alihankkija sitoutuu soveltamaan alihankintatyötä yrityksen piirissä suorittavien työntekijöiden osalta alansa yleistä työehtosopimusta sekä täyt- tämään työ- ja sosiaalilainsäädännön määräykset. Alihankkijaa käyttävän yrityksen tulee tiedottaa alihankkijalle edellä mainittujen määräysten sisäl- löstä ja korostaa, että niiden noudattaminen on osa alihankintasopimusta.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista ali- hankkijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta. Jos alihankintaa käyttävän yrityksen pääluottamusmiehellä on perusteltua syytä epäillä alihankkijan toimivan alansa yleisen työehtosopimuksen ja edellä mainitun lainsäädännön vastaisesti, käyttäjäyrityksen tulee selvittää asia ja kertoa selvityksestä pääluottamusmiehelleen.

Mikäli alihankintaa käyttävän yrityksen ja sen pääluottamusmiehen välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän säännöksen soveltamisesta, asia alistetaan jommankumman pyynnöstä työehtosopimuksen osapuoliliittojen perusta- man harmaan talouden neuvottelukunnan ratkaistavaksi. Neuvottelukunnan jäsenen esityksestä neuvottelukunnalla on oikeus saada pyynnöstä erimie- lisyyden kohteena olevan yrityksen työaika- ja palkkatiedot neuvottelukun- nan nähtäväksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Selvitys ei saa sisältää yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja.

11 § Palkkaperusteet

1. Terminaalityöntekijäin palkka määräytyy kuukausipalkkana.

2. Tuntipalkkaiselle työntekijälle (esim. erikseen työhön kutsuttava työntekijä) maksettava tuntipalkka saadaan jakamalla ao. työntekijälle maksettava

xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxx 000. Näin saatu tuntipalkka sisältää korvauksen työ- ehtosopimuksen mukaisista arkipyhistä.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli tuntipalkkaiselle työntekijälle maksettavan palkan jakajana on käytetty lukua 170, ei näin saatu tuntipalkka sisällä korvausta työehtosopimuksen mukaisista arkipyhistä. Arkipyhäviikolla työai- kaa lyhennetään työaikojen suhteessa ja korvaus maksetaan 19

§:n 8. kohdan periaatteen mukaan.

3. Palvelusvuosina alallaoloaikaa laskettaessa otetaan huomioon terminaa- leissa tai niihin verrattavissa varastoissa sekä autonkuljettajana tai apumie- henä terminaalissa työskentelyaika, jotka on vaadittaessa työtodistuksin varmennettava.

4. Toisen asteen logistiikan perustutkinnon suorittamisesta luetaan palvelus- vuosiin 2 vuotta ja varastologistiikan osaamisalalta suoritetun palvelulogis- tiikan ammattitutkinnon (aikaisemmin varastonhoitajan ammattitutkinto) suorittamisesta luetaan palvelusvuosiin 8 kuukautta.

5. Muutettaessa työntekijän kiinteää kuukausipalkkaa tuntipalkaksi tai päivä- palkaksi ansionmenetyksen korvaamiseksi tai työehtosopimuksen korotus- osien laskemiseksi, jaetaan työntekijän kuukausipalkka tuntipalkaksi muu- tettaessa luvulla 170 ja päiväpalkaksi muutettaessa luvulla 21.

Palkan muuttuvia osia laskettaessa käytetään perusteena jäljempänä las- kettua keskituntiansiota, ellei yrityksessä ole sovittu muusta laskentata- vasta.

12 § Keskituntiansion laskeminen

1. Työntekijän palkan muuttuvien osien keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mu- kaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta yli- työ- ja sunnuntaityölisää jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen työtun- tien kokonaismäärällä.

2. Vuosineljänneksittäin laskettua keskituntiansiota käytetään seuraavasti:

• helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden neljännen vuosi- neljänneksen keskituntiansiota

• touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden ensimmäisen vuosineljän- neksen keskituntiansiota

• elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden toisen vuosineljänneksen keski- tuntiansiota

• marras-, joulu- ja tammikuun aikana kolmannen vuosineljänneksen kes- kituntiansiota.

13 § Urakkapalkka

1. Mikäli urakkatyötä teetetään, on urakkatyötä tekevälle työntekijälle makset- tavan urakkapalkan hinnoittelussa huomioitava jäljempänä kohdista 2-6 il- menevät hinnoittelusäännöt.

2. Urakkapalkka on hinnoiteltava siten, että työntekijän urakka ansio normaa- lilla urakkatyövauhdilla nousee 30 % ohjetuntipalkkaa korkeammaksi ja kas- vaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

3. Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työ- suorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työsuorituksen tai työtehon vastatessa normaalia urakkatyövauhtia työntekijän ansio nousee 30 % ohjetuntipalkkaa korkeammaksi. Työsuori- tuksen tai työtehon lisääntyessä tulee palkan liikkuvan osan kasvaa vähin- tään samassa suhteessa.

4. Mikäli tehdään satunnaisia suorituspalkkatöitä, sovitaan hinnoittelusta en- nen työn alkamista asianomaisen työryhmän tai yksityisen työntekijän kanssa. Hinta voidaan sopia tilapäisesti milloin kysymyksessä on aikaisem- min hinnoittelematon työ tai jäljempänä 6. kohdassa mainitusta syystä ta- pahtuva uusi hinnoittelu.

5. Urakka- ja sekaurakkatyötä tehtäessä on ohjetuntipalkka taattu.

6. Xxxxxxx työmenetelmissä ja koneistuksessa tai muissa näihin verrattavissa työsuoritukseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu muutoksia, suoritetaan uusi suorituspalkkatyön hinnoittelu, pitäen ohjeena edellä 2 ja 3 kohtien mukaisesti muodostunutta ansiotasoa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työsuoritukseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä tapahtuneisiin muutoksiin perustuvassa suorituspalkkatyön uudessa hinnoitte- lussa huomioidaan ne muutokset, jotka työpaikalla on yhteisesti kir- jattu tai jotka muuten todetaan. Muutoksista aiheutuva uusi hinnoit- telu pyritään suorittamaan tarpeetonta viivytystä välttäen ja siten, ettei se aiheuta olennaista muutosta työntekijäin vakiintuneeseen ansiotasoon.

7. Palkkiopalkkajärjestelmää voidaan käyttää töissä, joissa se työn laatu huo- mioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Palkkiotyötä tehtäessä on ohjetunti- palkka taattu.

Pöytäkirjamerkintä:

1. Milloin on kysymys pysyväisluontoisesta, työntekijäryhmää kos- kevasta suorituspalkkatyöstä, varataan luottamusmiehelle tilai- suus olla läsnä hinnoittelusta sovittaessa.

2. Työntekijän työn välittömästi liittyessä suorituspalkkatyötä teke- vien työntekijäin työhön, pyritään se työntekijän työvauhdin sitä edellytettäessä järjestämään suorituspalkalla. Ellei työtä edellä mainitussa tapauksessa voida järjestää suorituspalkalle ote- taan ko. työntekijän palkkauksessa huomioon hänen edellä mainittu sidonnaisuutensa suorituspalkkatyötä tekevien työnte- kijäin työvauhtiin.

3. Jos suorituspalkalla työskentelevän työntekijän työssä syntyy il- man asianomaisen omaa syytä koneen rikkoutumisen tai muun tilapäishäiriön takia keskeytys, joka yhtäjaksoisesti kestää yli 15 minuuttia, pyritään hänelle täksi ajaksi järjestämään muuta työtä. Jos tätä työtä ei voida järjestää suorituspalkalle, makse- taan työntekijälle hänen varsinaisesta työstään määritelty ohje- tuntipalkka lisättynä tästä työstä mahdollisesti sovitulla olosuh- delisällä. Jos muuta työtä ei voida järjestää, maksetaan työnte- kijälle tältä ajalta hänen varsinaisesta työstään määritelty ohje- tuntipalkka.

4. Jos jatkuvaa suorituspalkkatyötä tekevä työntekijä muun kuin edellä 3. kohdassa mainitun syyn vuoksi työnantajan määräyk- sestä tilapäisesti siirretään aikatyöhön, maksetaan hänelle kes- keytyksen ajalta, kuitenkin enintään kuudelta päivältä edellisen normaalina pidettävän tilikauden keskituntiansion mukainen palkka. Jos aikatyö jatkuu kauemmin kuin kuusi työpäivää, mak- setaan sen jälkeiseltä aikatyöajalta aikapalkka.

14 § Erilliset lisät

1. Ilta- ja yötyölisät

Kello 16-22 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisää 15 % taulukkopalkasta.

Kello 22-06 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisää 25 % tau- lukkopalkasta.

2. Vuorotyölisä

Vuorotyössä maksetaan iltavuoron tunneilta lisää, jonka suuruus on 15 % ja yövuoron tunneilta lisää, jonka suuruus on 25 % työntekijän taulukkopal- kasta.

3. Vapaapäivätyölisä

Vapaapäivänä suoritetusta työstä maksetaan vapaapäivätyölisä, jonka suu- ruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.

4. Työkohtaisuuslisä

Mikäli työntekijän työtehtävien hänelle asettamat vaatimukset poikkeavat olennaisesti kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hänelle maksaa 5–15 %:n työkohtaisuuslisää taulukkopalkasta las- kettuna.

Soveltamisohje:

Jos jollekin työntekijälle on maksettu euromääräistä henkilökoh- taista lisää, joka on 5 prosenttia pienempi, ei tätä lisää tarvitse ko- rottaa 24.2.2020 voimaantulleen määräyksen perusteella. Jos jol- lekin työntekijälle on maksettu aiemman kirjauksen perusteella 10 prosentin suuruista lisää, ei tätä lisää tule 24.2.2020 muuttuneen määräyksen perusteella laskea.

Mikäli työntekijä siirtyy uusiin tehtäviin tai tehtävän vaativuus muut- tuu, arvioidaan peruste lisän maksamiselle uudelleen.

5. Jäähdytetyt terminaalit

Enintään +7 asteen jäähdytetyssä terminaalissa työskenteleville työnteki- jöille maksetaan lisää täysiltä tunneilta, jonka suuruus on 5 % työntekijän taulukkopalkasta.

15 § Suojavaatetus ja turvajalkineet

Työnantaja hankkii työntekijöilleen tarkoituksenmukaisen suojavaatetuksen ja turvajalkineet työssä käytettäväksi ja huolehtii niiden puhtaudesta ja kunnossa- pidosta.

Työnantaja antaa kylmänä vuodenaikana ulkona tai muuten kylmissä olosuh- teissa työskenteleville riittävät kylmäominaisuudet sekä valaistusolosuhteiden edellyttämät riittävät heijastavuusominaisuudet täyttävät suoja-asut.

Työnantajan tulee uusia rikkoutuneet tai muuten käyttökelvottomaksi työssä ku- luneet turvajalkineet.

16 § Päivä- ja ruokarahat

1. Mikäli työntekijä joutuu siirtymään työtehtävänsä vuoksi toiselle paikkakun- nalle eikä pääse sieltä yöksi kotiin, maksetaan hänelle majoitus- ja matka- kustannusten lisäksi valtion matkustusohjesäännön mukainen päiväraha.

2. Jos työntekijä joutuu poistumaan terminaalilta tai varastolta työtehtäviensä vuoksi ja tavanomaisuudesta poikkeavasti on estynyt ruokailutauon aikana

käymästä ruokailemassa kotonaan, terminaalissa tai varastossa ja ruokailu- mahdollisuudet tästä johtuen olennaisesti poikkeavat tavanomaisesta, suo- ritetaan hänelle ruokaraha, jonka suuruus on sama kuin kulloinkin voimassa olevan verohallinnon päätöksen mukainen ateriakorvaus. Ruokaraha on 1.2.2023 alkaen 12,00 €.

Pöytäkirjamerkintä:

Työehtosopimuksen ruokarahan suuruus tarkistetaan verohallin- non päätöksen mukaista ateriakorvausta vastaavaksi kunkin vuo- den helmikuun alusta lukien.

17 § Matkustusajan palkka

Milloin työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä vieraalla paikkakun- nalla, maksetaan matkustamisajalta asemapaikkakunnalta työn alkamispaikalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työaikaan lukematta.

Työntekijällä voi olla yksi asemapaikka. Xxxxxxx työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä muualla kuin asemapaikalla, maksetaan matkustusajalta asemapaikalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työaikaan lukematta.

Asemapaikalla tarkoitetaan terminaalialuetta tai muuta työn aloittamis- ja lopet- tamispaikkaa.

Asemapaikkakunnalla tarkoitetaan sitä kuntaa, jossa työntekijän asemapaikka on, kuitenkin siten, että pääluottamusmiehen ja työnantajan on erikseen sovit- tava asiasta, mikäli paikkakuntakohtaiset erityisolosuhteet antavat siihen ai- heen tai mikäli se on tarpeen täysiaikaisen työn tarjoamiseksi.

18 § Palkanmaksu

1. Vakinaisten työntekijöiden palkka määräytyy kuukausipalkkana ja tilapäis- ten työntekijöiden palkka tuntipalkkana.

Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi taikka arkilauantaiksi, suoritetaan palkka edelli- senä arkipäivänä.

2. Muistutukset tiliä vastaan on tehtävä ennen seuraavaa palkanmaksua.

3. Sopijapuolet suosittavat, että niillä työpaikoilla, joissa se katsotaan tarkoi- tuksenmukaiseksi, palkat työntekijäin kanssa sopien maksetaan pankkiin kunkin työntekijän osoittamalle tilille siirrettäväksi.

19 § Sairausajan sekä raskaus- ja vanhempainvapaan palkka

1. Xxxxxxx työntekijä estyy työtä suorittamasta sairauden tai tapaturman takia eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aiheuttanut tahallisesti, rikollisella toimin- nalla, kevytmielisellä elämällään tai törkeällä tuottamuksella, maksetaan

hänelle palkka sairausajalta, joka on vaadittaessa työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella tai työnantajan hyväksymän muun sel- vityksen mukaisesti varmennettava.

Lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tutkimuk- sensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään 3 päiväksi epidemian ai- kana, kun lääkäriin pääsy vaikeutuu, tai kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lääkärinpalveluksia ei ole saatavilla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.

Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyshuollon lääkärin- todistuksella tai työterveyshoitajan antamalla todistuksella. Muun lääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön.

Pöytäkirjamerkintä:

Hyväksyttävä syy muun lääkärin käyttöön voi olla esimerkiksi sai- rauden laadusta, matkan pituudesta, hoitosuhteesta, työterveys- huollon saatavuudesta tai vastaavasta johtuva hyväksyttävä syy.

Mikäli työehtosopimuksen 19 §:n edellyttämää lääkärintodistusta taikka edes terveyden- tai sairaanhoitajan palveluksia ei ole tosiasiallisesti saata- villa sairastumishetkellä, työntekijän työnantajalle tekemä välitön ilmoitus työkyvyttömyydestään on riittävä. Samassa yhteydessä työntekijän on ilmoi- tettava, miksi lääkärin-, terveydenhoitajan- tai sairaanhoitajan todistusta ei ole saatavilla. Kun este lääkärin-, terveydenhoitajan- tai sairaanhoitajanpal- veluksille poistuu, työntekijän tulee toimittaa työnantajalle työehtosopimuk- sen mukainen selvitys työkyvyttömyydestään.

2. Sairausajan palkkaa maksetaan seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkallinen ajanjakso / pv
alusta lukien	28
vähintään 3 vuotta	35
vähintään 5 vuotta	42
vähintään 10 vuotta	56

3. Saman sairauden uusiutuessa seitsemän päivän kuluessa lasketaan sai- rausajanjaksot yhteen.

4. Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan palkan, on hän oikeutettu itselleen sairausvakuutuksesta palautuksena saamaan työn- tekijälle tulevan päivärahan.

5. Sairausajan palkanmaksun perusteena on säännöllisen työajan ansionme- netyksen korvaaminen.

6. Työntekijän sairausajan päiväpalkka saadaan jakamalla hänen kuukausi- palkkansa luvulla 21. Palkkaa tai sen osaa maksetaan niiltä päiviltä, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä.

Sairausajaksi luetaan sairausloman viimeisen kalenteripäivän aikana alka- nut koko työvuoro.

7. Työntekijä on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajalle sairastumi- sestaan sekä arvioidun työkyvyttömyyden päättymisajankohdan.

Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimat- tomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.

Mikäli työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön, hänelle voidaan osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja työnte- kijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Aika voidaan myös hyödyntää työntekijän koulutukseen.

Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvat- tava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työnteki- jälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.

Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin menette- lytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen kor- vaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.

8. Vaihtelevaa työaikaa tekevien työntekijöiden sairausajanpalkka lasketaan seuraavasti:

A. Mikäli työntekijälle on tehty työvuoroluettelo sairausajalle, maksetaan sairausajan palkkaa työvuoroluettelon mukaisesti.

B. Mikäli sairaus on niin pitkä, että työvuoroluetteloa ei ole, lasketaan työntekijälle keskimääräinen päiväpalkka 12 §:n määräysten mukai- sesti. Kolmen kuukauden ansioiden päiväpalkan jakajana 63 ja kerto- jana sairausajalta kaikkien työpäivien lukumäärä (viikossa viisi työpäi- vää).

C. Mikäli 12 §:n mukaista keskimääräistä päiväpalkkaa ei saada laskettua työsuhteen lyhyydestä johtuen, lasketaan päiväpalkka koko työajalta kohdan B laskentasäännön mukaisesti.

9. Synnyttävälle työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vä- hintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan raskausvapaan enin- tään 40 arkipäivän ajanjaksolta täysi palkka.

Sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin edellytykset täyt- tävällä työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6

kuukautta ennen lapsen syntymää tai adoptiossa hoitoonottopäivää, mak- setaan vanhempainvapaan ensimmäiseltä 22 arkipäivän ajanjaksolta täysi palkka.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momenttien vanhempainva- paa koskee synnyttävää, ei-synnyttävää ja adoptiovanhempaa. Adoptiovanhemmalla tarkoitetaan alle 7-vuotiaan lapsen adop- toivaa työntekijää.

Lapsella voi olla yksi tai kaksi juridista vanhempaa. Oikeutta pal- kalliseen vanhempainvapaaseen ei ole työntekijällä, jolle on sai- rausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n mukaisesti luovutettu vanhempain- rahapäiviä.

Siirtymämääräys:

Määräyksiä noudatetaan niihin työntekijöihin, jotka ilmoittavat työn- antajalle uudesta raskaus- tai vanhempainvapaasta tämän työeh- tosopimuksen tultua voimaan ja, joihin noudatetaan 1.8.2022 voi- maan tulleita sairausvakuutuslain muutoksia.

Mikäli työntekijä on ilmoittanut työnantajalle raskaus- tai vanhem- painvapaasta ennen tämän työehtosopimuksen voimaantuloa tai työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä, noudatetaan työsuh- teessa 31.1.2023 voimassa olleita työehtosopimuksen perheva- paita koskevia määräyksiä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Ilmoittamisella tarkoitetaan työsopimuslain 4 luvun 3 a §:n ilmoitus- aikaa. Raskaus- ja vanhempainvapaasta on ilmoitettava viimeis- tään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua aloitusaikaa. Jos va- paan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.

20 § Lääkärintarkastukset

1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen työterveyshuoltolain (1384/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hy- väksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vas- taavalta ajalta. Samaa sääntöä noudatetaan tapauksissa, joissa kysymys on nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93) ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä ter- veydensuojelulain (763/94) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kysei- nen lääkärintarkastus vaaditaan.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuk- sista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista 10,93 €.

2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämättö- män lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän välttämättömän laboratorio- tai muun tutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Korvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai muu tutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansi- onmenetyksen sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edelly- tyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei kor- vausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta.

4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuhteen alka- essa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työsuhteen synty- misen tai jatkumisen edellytyksenä, korvataan työntekijälle lääkärintarkas- tuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuk- sesta aiheutuvat kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta an- sionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolelle.

5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoi- totoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuo- lella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin an- tamalla todistuksella.

21 § Tilapäiset poissaolot

1. Työnantaja maksaa kunnallisvaltuuston ja -hallituksen sekä aluevaltuuston jäsenenä toimivalle työntekijälle sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työnteki- jälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta tai tällaisen lautakunnan tai toi- mikunnan kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyk- sestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansion- menetyksen kanssa saa täydet palkkaedut.

Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työai- kaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväkseen. Mikäli 50- ja 60-vuotispäivä sattuu muuksi kuin työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväksi, työntekijällä on oikeus saada yksi lisävapaapäivä työnantajan kanssa erikseen sovitta- vana ajankohtana.

Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia, lapsenlapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, veljiään ja xxxxxxxxx sekä xxxx- ja avopuo- lison vanhempia.

3. Kutsuntapäivän osuessa työntekijän työpäiväksi, maksaa työnantaja varus- miespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistu- valle työntekijälle palkkaa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vas- taavalta ajalta. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osal- listuvalle työntekijälle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hy- väksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikana.

Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön kaksikolmasosaa (2/3) niistä.

Vaihtelevaa työaikaa tekevien työntekijöiden kertausajanpalkka lasketaan

19.8 §:n mukaisesti.

Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulute- taan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

4. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan huoltajalle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä ly- hyestä tilapäisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta xxxx- xxxx työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien mää- räysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin. Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus lapsen huoltajalle, mikäli toisella huoltajista ei sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai kou- lutukseen osallistumisesta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tms. tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon, eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän momentin mukaisesti. Tätä mo- menttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.

5. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n edustajakokouksen kokousedusta- jalla on oikeus osallistua edustajakokoukseen olemalla poissa työstä ky- seessä olevan kokouksen ajankohtana. Tällainen työstä poissaolo on pal- katon poissaolo. Mikäli edustajakokous sijoittuu osin viikonloppuun, tämä viikonloppu kuluttaa työehtosopimuksen 8 §:n 7. kohdan mukaisen työnteki- jän vapaan viikonlopun.

22 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

23 § Vuosiloma

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

2. Tilapäiselle työntekijälle, joka ei saa vuosilomaa, maksetaan lomakorvauk- sena 13,5 % hänen ansaitsemastaan rahapalkasta, ylityöstä peruspalkan li- säksi maksettavaa korotusta siihen lukematta.

3. Vuosilomapalkan maksamisesta normaaleina palkanmaksupäivinä voidaan sopia paikallisesti työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti.

24 § Lomaltapaluuraha

1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluura- hana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

2. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuo- silomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosi- loman päätyttyä.

3. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ol- lut poissa työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työ- hön vuosilomalain 7.2 §:ssä mainitun syyn takia. Työstä poissaolo hoitova- paan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön hoitova- paalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin pe- rustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

4. Lomaltapaluuraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työn- tekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei edellä 3. kappaleessa mainitusta syystä olisi ollut estynyt saapumaan työ- hön. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan sopia koko lomaltapaluurahan maksami- sesta viimeksi annettavan loman osan yhteydessä.

5. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään työntekijän lomaltapaluuta seu- raavana viidentenä yleisenä pankkipäivänä. Paikallisesti työehtosopimuk- sen 29 §:n mukaisesti voidaan sopia lomaltapaluurahan maksuajankoh- dasta toisin.

6. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lo- maltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

7. Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuu- den vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (570/61) edellyttämällä tavalla.

8. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoittamana pro- senttina siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palve- lukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vastaavasti työntekijälle makse- tun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Lomaltapaluuraha määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.

9. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään lomakauden aikana, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

10. Paikallisesti työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti voidaan sopia mekanis- mista, jolla lomaltapaluuraha voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan va- paa-aikaan.

25 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä

Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, tähän työeh- tosopimukseen osallisen ammattiyhdistyksen jäsenmaksut ja tilittää ne palkan- maksukausittain liiton nimeämälle pankkitilille. Perintä suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta var- ten todistus pidätetystä summasta.

26 § Luottamusmiehet

1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan PT-SAK luottamusmiessopimusta.

2. Yritykseen voidaan valita yksi pääluottamusmies, jolle luottamusmiestehtä- vien hoitamista varten on annettava säännöllistä viikoittaista vapautusta seuraavasti:

Työntekijämäärä	Vapautus tuntia / viikko
enintään 10	2
11-29	4
30-49	5
50-100	8
101-179	16
180-259	22
260-339	28
340-399	32
400 tai yli	40

Tarvittaessa voidaan pääluottamusmiehelle antaa tilapäisesti lisävapau- tusta paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sopimalla.

3. Mikäli jollakin yrityksellä on toimipaikkoja useammassa pisteessä, voidaan toimipistettä kohden valita yksi luottamusmies, jolle on annettava edellä mai- nittua vapaa-aikaa työpisteen työntekijämäärän perusteella seuraavasti:

Työntekijämäärä	Vapautus tuntia / viikko
15-29	1
30-49	3
50-79	6
80 tai yli	8

Edellytyksenä vapaa-ajan antamiselle työpisteen luottamusmiehelle on, että myös työnantajalla on samassa työpisteessä työnjohtaja tai vastaava esi- mies.

Tarvittaessa voidaan luottamusmiehelle antaa tilapäisesti lisävapautusta paikallisesti luottamusmiehen kanssa sopimalla.

4. Luottamusmiehen vapautusajan muuttaminen rahakorvaukseksi: jos luotta- musmiehen vapautuksen määrä on vähemmän kuin kahdeksan tuntia vii- kossa, luottamusmiehellä on oikeus työstä vapautuksen sijasta saada raha- korvaus, joka saadaan kertomalla taulukosta ilmenevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan.

5. Liitot toteavat yllä olevan soveltamisesta, että

− työntekijällä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen piirissä työskente- levää työntekijää,

− vapaa-ajan ja luottamusmiespalkkion perustana oleva työntekijän luku- määrä todetaan vuosittain vuoden ensimmäisenä arkipäivänä,

− jos joku on sovellutuksen voimaan tullessa nauttinut tätä parempia etuja, säilytetään nämä niin kauan kuin ao. henkilö on luottamushenki- lönä,

− sopimuksen tarkoittama vapaa-aika merkitään työvuorolistaan,

− edellä mainitulta vapaa-ajalta maksetaan palkka keskituntiansion mu- kaan.

Pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmiespalkkiota 1.3.2020 lukien taulukkopalkasta laskettuna yhtiön koko työntekijämäärän mukaan seuraa- vasti:

Työntekijämäärä	Palkkio %
20 - 49	1,5
50 - 179	5
180 - 399	7
400 tai yli	9

Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa 12 §:n mukaista keskituntiansiota tai vuosilomapalkkaa.

6. Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä tehdyistä työtunneista, hätä-, sunnuntai- ja ylityöstä sekä niistä maksetuista palkoista ja palkan korotus- osista laadittuun luetteloon. Luettelon ei tarvitse sisältää työntekijöiden yksi- löintitietoja.

27 § Työsuojeluvaltuutetun vapautusaika

Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta säännöllisesti työs- tään valtuutetun tehtävien hoitamiseksi neljän viikon aikana seuraavan taulukon mukaisen ajan:

Työntekijämäärä	Vapautus tuntia / 4 viikkoa
alle 10	4
10-29	8
30-49	12
50-100	20
101-200	40
201-350	64
351-500	96
000-000	000
700 tai yli	kokonaan vapautettu

Tarvittaessa voidaan työsuojeluvaltuutetulle antaa tilapäisesti lisävapautusta paikallisesti työsuojeluvaltuutetun kanssa sopimalla.

28 § Asiamiehet

1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n valtuuttamilla asiamiehillä on oi- keus tämän työehtosopimuksen valvontaa, soveltamista ja tulkintaa koske- vissa asioissa käydä työpaikoilla, sovittuaan käynnistä sitä ennen työnanta- jan tai hänen edustajansa kanssa.

2. Asiamiehellä on oikeus saada työnantajalta ne tiedot, jotka ovat hänelle tar- peen mainittujen tehtävien suorittamisessa.

29 § Paikallinen sopiminen

Työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työnantajan ja luotta- musmiesorganisaation kesken. Osapuolten kesken tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiesorganisaation on katsottava edustavan. Sopi- mus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irti- sanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisena.

30 § Vuoropuheluvelvollisuus

1. Paikallisesti voidaan Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti sopia toisin 1.1.2022 voimaantulleen yhteistoimintalain vuoropu- helua koskevan 2. luvun mukaisista määräyksistä.

31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyys tämän työehto- sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta vii- vytystä välttäen.

Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpi- teeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häi- ritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osa- puolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioonottamista paikal- lisia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä:

− työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eri ta- soilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työn- johtajille kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuh- deasioissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdenne- tään,

− välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut,

− työpaikoilla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neuvottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista mer- kitystä omaavissa, taikka useita työntekijöitä tai työryhmää kos- kevissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merkitään sopivalla tavalla muistiin,

− uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua systemaat- tiseen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esittelyyn.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdystä yleissopimuksesta säädetään.

2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista osapuolten kesken edellä 1. momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksi- mielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

32 § Kokoontuminen työpaikoilla

Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuone- kunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovitta- essa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työ- suhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoitta- massa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan välittömässä läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoituk- seen soveltuva paikka. Ellei sellaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaik- kaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuu- desta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voi- daan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siis- teydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuk- sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

Soveltamisohje:

Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun muassa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopimisen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päivää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitä- miseen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määrä- aikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhem- minkin.

Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn kokouk- seen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edus- tajia.

33 § Erinäisiä määräyksiä

1. Työnantaja varaa työntekijöilleen mahdollisuuden peseytymiseen sekä tilai- suuden käyttää tarkoituksenmukaista puku- ja ruokailuhuonetta.

2. Mikäli jossain tapauksessa on työntekijälle myönnetty parempia ehtoja kuin tässä työehtosopimuksessa on määrätty, jäävät ehdot tämän sopimuksen ulkopuolelle eikä se aiheuta niihin muutoksia.

3. Jos työntekijä joutuu työturvallisuuslain (738/2002) edellyttämissä tilan- teissa käyttämään työssään sekä silmälaseja että suojalaseja, työnantaja on velvollinen hankkimaan kolmen vuoden välein työntekijän näkökyvyn mu- kaan hiotut suojalasit. Edellä mainitusta poiketen lasien vaurioituessa tai nä- kökyvyn muuttuessa niiden tilalle hankitaan uudet vastaavat suojalasit.

34 § Sopimuksen voimassaolo ja sen irtisanominen

Tämä sopimus on voimassa 24.3.2023-28.2.2025 välisen ajan. Sopimuksen voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

Huolinta-alan satamatyöntekijöitä koskeva pöytäkirja

1 § Soveltamisala

Satama-alueella sijaitseviin huolinta-alan varastoterminaaleihin sovelletaan sa- tamatyöntekijöitä koskevaa pöytäkirjaa.

Työryhmä

Nykyisin toimii satama-alueella Helsingissä Varova ja SA-TU ja Haminassa DHL, Nurminen, Centos ja Hamico, jotka noudattavat varastoterminaaleja kos- kevaa työehtosopimusta. Mikäli nämä yritykset laajentavat selvästi toimin- taansa (+ 20 % työntekijämäärää) siirrytään noudattamaan satamatyöntekijöitä koskevaa pöytäkirjaa. Mikäli edellä mainitut yritykset muuttavat toimintata- paansa perinteiseltä huolinta-alalta toiselle alalle kokoontuu työryhmä selvittä- mään sovellettavan sopimuksen.

Mikäli muualla esiintyy vastaavanlaisia yrityksiä, kokoontuu työryhmä selvittä- mään sovellettavan sopimuksen.

2 § Työsuhde

1. Työnantaja luetteloi erikseen nimeämänsä vakinaisessa työsuhteessa ole- vat työntekijät.

Pöytäkirjamerkintä:

Vakinaisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä ei välttämättä esiinny jokaisen huolintaliikkeen palveluksessa.

2. Vakinaisten työntekijöiden määrän mahdollinen täydentäminen pyritään en- sisijaisesti suorittamaan tilapäisten työntekijöiden joukosta.

3. Tilapäiset työntekijät otetaan työhön ilman irtisanomisaikaa.

4. Jos vähentyneen liikenteen, sataman sulkemisen tai muun siihen verratta- van syyn vuoksi työtä ei voida säännölliseen tapaan työntekijöille järjestää, voidaan työntekijä lomauttaa sosiaalisen linja periaatteita noudattaen otta- malla huomioon erikoisesti perhesuhteet. Työhön palaamisessa noudate- taan samoja periaatteita.

3 § Työaika

1. Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia ja se järjestetään yleensä kello 7 - 17 väliseksi ajaksi.

2. Työajan ollessa yli 7 tuntia vuorokaudessa on työntekijällä yksi tunnin kes- tävä ruokatauko, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta. Tällaista ruokataukoa ei lueta työaikaan. Ruokatauko sijoitetaan kello 11 - 13 väliseksi ajaksi.

3. Työajan ollessa 4 tuntia on työntekijällä yksi 15 minuutin kahvitauko ja työ- ajan ollessa 8 tuntia on työntekijällä kaksi 15 minuutin kahvitaukoa.

4. Työajan päättymisestä ja alkamisesta, ruokatauosta sekä kahvitauoista voi- daan paikallisesti ao. sataman käytännön mukaisesti toisinkin sopia.

5. Säännöllisen työajan päättymisestä lauantaisin ja kirkollisten juhlapäivien aattoina sovitaan paikallisesti.

6. Pääsiäislauantai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai ja joulu- aatto ovat vapaapäiviä.

7. Työviikko alkaa maanantaina ja vuorokausi normaalin työpäivän alussa.

8. Pääsiäisen jälkeinen lauantai ja toisen joulupäivän jälkeinen lauantai ovat sopimuskauden aikana vapaapäivät.

9. Ylityöksi luetaan työ, joka tehdään pisimmän laissa sallitun säännöllisen työ- ajan lisäksi, ja suoritetaan siitä lain mukaan korotettu palkka.

10. Ylityötä tehdään tarvittaessa työntekijän suostumuksella lain sallimissa ra- joissa.

11. Sunnuntaina ja juhlapäivänä suoritettu työ katsotaan ylityöksi, ja maksetaan siitä sunnuntaityökorotuksineen kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 %:n ja seuraavilta tunneilta 200 %:n korotus palkalle.

12. Ilmoitus ylityöstä tehdään työntekijälle mahdollisimman aikaisin, kuitenkin viimeistään 2 tuntia ennen säännöllisen työajan päättymistä. Työntekijä on tällöin velvollinen ilmoittamaan välittömästi työnjohdolle, mikäli hän on esty- nyt suorittamasta tarjottua ylityötä. Ilmoitusvelvollisuuden noudattamatta jät- tämisestä tai ilmoitetun ylityön peruuttamisesta määrähetken jälkeen mak- setaan ylityöhön lupautuneille työntekijöille 50 %:lla korotettu tuntipalkka.

4 § Palkat

A. Aikapalkat

1. Tuntipalkat satama-alueella saadaan jakamalla terminaalityöntekijöiden taulukkopalkat 159.

2. Vakinaiselle työntekijälle maksetaan vähintään 80 tunnin yksinkertainen tuntipalkka 2 viikon ajanjaksolta edellä tässä pykälässä olevista tuntipal- koista laskettuna.

3. Työnantajan työhön kutsuma työntekijä, jolle työnantaja ei järjestä työtä, on oikeutettu saamaan siltä päivältä korvauksena vähintään 8 tunnin yksinker- taisen tuntipalkan ja mikäli ko. päivä on sunnuntai- tai pyhäpäivä, on korvaus vähintään 12 tunnin yksinkertainen tuntipalkka.

B. Urakkapalkat

Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknillisesti järjestettävissä, suoritetaan työ urakkatyönä.

Urakkahinnoittelusta sovitaan paikallisesti.

5 § Likaisuuslisät ja suojavaatetus

1. Likaisuuslisän maksamisesta sovitaan paikallisesti.

2. Vakinaisille työntekijöille annetaan kerran vuodessa haalarit, joiden kun- nossa pidosta työntekijä itse vastaa. Saman kustannusvaikutuksen puit- teissa voidaan paikallisesti myös sopia rahakorvauksesta.

Pöytäkirjamerkintä:

Tilapäiselle työntekijälle annetaan tarpeen vaatiessa haalarit käyt- töön.

6 § Työkohtaisuuslisä

Aikatyötä suorittavalle työntekijälle, jonka työteho, työtaito tai kokemus poik- keaa työntekijäryhmän keskitasosta, voidaan työnantajan harkinnan mukaan maksaa ns. hyvänmiehenlisää 1-15 % laskettuna aikatyön tuntipalkasta.

7 § Itsenäisyyspäivän ja vapunpäivän palkka

1. Itsenäisyyspäivän palkka suoritetaan lain mukaan.

2. Vakinaiselle työntekijälle maksetaan vapunpäivän palkka samoin edellytyk- sin kuin itsenäisyyspäivän palkka.

3. Työsuhteen jatkuvuudesta riippumatta muutoin edellä 1. ja 2. kohdissa mai- nituin edellytyksin, maksetaan itsenäisyys- ja vapunpäivän johdosta palkka myös tilapäiselle työntekijälle, mikäli hänen tekemiensä työtuntien luku- määrä on itsenäisyyspäivän osalta loka- ja marraskuun aikana ja vapunpäi- vän osalta maalis- ja huhtikuun aikana vähintään 80 tuntia.

8 § Luottamusmies

Luottamusmiehelle varataan riittävästi aikaa luottamusmiestehtävien hoitoon. Muutoin luottamusmiehen osalta noudatetaan entistä käytäntöä.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Allekirjoituspöytäkirja

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 24.3.2023

HUOLINTA-ALAN VARASTOTERMINAALI- JA SATAMATYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet Huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöiden työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavaa:

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi on 24.3.2023 - 28.2.2025. Tämän jälkeen työehtosopimus on voimassa vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

2. Palkantarkistukset

2.1 Palkantarkistukset vuonna 2023 Yleiskorotukset

Palkkoja korotetaan 1.4.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau-

den alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,5 prosenttia.

Palkkoja korotetaan 1.9.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,5 prosenttia.

Taulukkopalkat

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.4.2023 ja 1.9.2023 yleiskorotuksen määrällä. Kuukausitaulukkopalkat pyöristetään 1.4.2023 lukien lähimpään täyteen euro- määrään.

2.2 Palkantarkistukset vuonna 2024 Yleiskorotukset

Palkkoja korotetaan 1.2.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau-

den alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,5 prosenttia.

Palkkoja korotetaan 1.10.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,5 prosenttia.

Taulukkopalkat

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.2.2024 ja 1.10.2024 yleiskorotuksen määrällä.

3. Tekstimuutokset työehtosopimukseen

3.1 Työehtosopimuksen 10 § 3. Ulkopuoliset työntekijät

• Muutetaan pöytäkirjamerkintä kuulumaan seuraavasti:

Pöytäkirjamerkintä 1:

Ennen ulkopuolisen työvoiman käyttöä työnantajan tulee tiedottaa pääluotta- musmiestä tai luottamusmiestä niin pian kuin mahdollista. Tiedottamisen tulee sisältää työehtosopimuksen mukaisen perusteen ulkopuolisen työvoiman käy- tölle sekä mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisen työvoiman tarpeen arvioidun keston ja määrän.

• Lisätään uusi pöytäkirjamerkintä 2 seuraavasti:

Pöytäkirjamerkintä 2:

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä yrityksessä voidaan tarvittaessa tarkastella yh- dessä paikallisten osapuolten ja liittojen välillä. Liittojen välillä on laadittu me- nettelytapamuistio asiasta. Mikäli tässä tarkastelussa ei saavuteta yhteisym- märrystä, voidaan asia käsitellä työehtosopimuksen 31 §:n ”erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen” mukaisessa järjestyksessä.

3.2 Työehtosopimuksen 19 § Xxxxxxxxxxx sekä äitiysvapaan ja isyysvapaan palkka

• Muutetaan määräyksen otsikko kuulumaan:

19 § Sairausajan sekä raskaus- ja vanhempainvapaan palkka

• Muutetaan 19 §:n 9. kohta kuulumaan seuraavasti:

Synnyttävälle työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähin- tään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan raskausvapaan enintään 40 arkipäivän ajanjaksolta täysi palkka.

Sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin edellytykset täyttä- vällä työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuu- kautta ennen lapsen syntymää tai adoptiossa hoitoonottopäivää, maksetaan vanhempainvapaan ensimmäiseltä 22 arkipäivän ajanjaksolta täysi palkka.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1–3 momenttien vanhempainvapaa koskee synnyttävää, ei-synnyttävää ja adoptiovanhempaa. Adoptiovanhemmalla tar- koitetaan alle 7-vuotiaan lapsen adoptoivaa työntekijää.

Lapsella voi olla yksi tai kaksi juridista vanhempaa. Oikeutta palkalliseen van- hempainvapaaseen ei ole työntekijällä, jolle on sairausvakuutuslain 9 luvun 7

§:n mukaisesti luovutettu vanhempainrahapäiviä.

Siirtymämääräys:

Määräyksiä noudatetaan niihin työntekijöihin, jotka ilmoittavat työnantajalle uu- desta raskaus- tai vanhempainvapaasta tämän työehtosopimuksen tultua voi- maan ja, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain muutoksia.

Mikäli työntekijä on ilmoittanut työnantajalle raskaus- tai vanhempainvapaasta ennen tämän työehtosopimuksen voimaantuloa tai työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain sään- nöksiä, noudatetaan työsuhteessa 31.1.2023 voimassa olleita työehtosopimuk- sen perhevapaita koskevia määräyksiä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Ilmoittamisella tarkoitetaan työsopimuslain 4 luvun 3 a §:n ilmoitusaikaa. Ras- kaus- ja vanhempainvapaasta on ilmoitettava viimeistään kaksi kuukautta en- nen vapaan aiottua aloitusaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.

Helsingissä maaliskuun 24. päivänä 2023 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Xxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxx

Huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöiden työehtosopimuksen palkkataulukot 2023-2024

Varastoterminaalityöntekijöiden palkat

Taulukkopalkat palkankorotusajankohtana tai

lähinnä siitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. (€/kk)

	1.4.2023	1.9.2023	1.2.2024	1.10.2024
0-3 v	2483	2520	2558	2596
3-5 v	2536	2574	2613	2652
5-7 v	2590	2629	2668	2708
7-10 v	2640	2680	2720	2761
10-12 v	2714	2755	2796	2838
12-15 v	2760	2801	2843	2886
yli 15 v	2809	2851	2894	2937

Satamatyöntekijöiden palkat

Taulukkopalkat palkankorotusajankohtana tai

lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/tunti)

	1.4.2023	1.9.2023	1.2.2024	1.10.2024
0-3 v	15,62	15,85	16,09	16,33
3-5 v	15,95	16,19	16,43	16,68
5-7 v	16,29	16,53	16,78	17,03
7-10 v	16,60	16,86	17,11	17,36
10-12 v	17,07	17,33	17,58	17,85
12-15 v	17,36	17,62	17,88	18,15
yli 15 v	17,67	17,93	18,20	18,47

Huolinta-alan terminaalityöntekijöiden työajan lyhentäminen

Pöytäkirja neuvottelusta, joka pidettiin LTK:n toimistossa 1.5.1990 jäljempänä mainitussa asiassa.

Läsnä olivat LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työn- tekijäliiton edustajat.

1 § Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa tai 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä, että hänen työ- aikaansa enintään lyhentävät sopijaliittojen työehtosopimuksissa mainitut ly- hennetyt jaksot tai arkipäivät.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuo- tuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajär- jestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Työajan lyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä riippumatta siitä, mi- ten osa-aikajärjestely on toteutettu. Osa-aikaisen työntekijän työaikaa lyhenne- tään 2 §:ssä esitetyn taulukon perusteella suhteessa hänen tekemäänsä sään- nölliseen työaikaan.

Keskimäärin 7.5 tuntia päivässä ja 37.5 tuntia viikossa tekevä työntekijä ei ole osa-aikainen.

2 § Vapaan kertyminen

Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraa- vasti:

Kalenterivuoden työtunti- määrä vähintään	Työajan lyhennys
136	8 h eli 1 päivä
271	16 h eli 2 päivää
407	24 h eli 3 ”
543	32 h eli 4 ”
678	40 h eli 5 ”
814	48 h eli 6 ”
950	56 h eli 7 ”
1085	64 h eli 8 ”
1221	72 h eli 9 ”
1357	80 h eli 10 ”
1492	88 h eli 11 ”
1696	100 eli 12,5 ”

Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja kor- vaa ansionmenetyksen. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin kunnan- valtuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysy- vien elinten ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton liittovaltuuston tai -toimikun- nan kokouksiin sekä liittojen välisiin valtakunnalliseen työehtosopimusneuvot- teluun käytetty aika, 50- ja 60-vuosipäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, siltä osin kuin työnantajalla on pal- kanmaksuvelvollisuus, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä näiden sijaisena toimimiseen käytetty aika. Li- säksi tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pöytäkirjan mukai- sesti annettu vapaa.

3 § Vapaan antaminen

Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat vapaa- päivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työn- tekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keskenään yhdis- täen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta ly- hennysvapaapäivän antamistavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin lyhen- nystä.

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 10 lyhennysvapaapäivää, annetaan ly- hennysvapaapäivät yhdistämällä niitä siten, että niistä muodostuu kaksi viiden päivän pituista vapaata.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartuttavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pitämiseen ei ole ollut tie- dossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa. Jos työntekijä kuitenkin sairastuu en- nen viiden päivän pituista yhdenjaksoista lyhennysvapaata ja sairaus kestää yhtämittaisesti vähintään viiden päivän lyhennysvapaajakson ajan, siirretään työntekijän sitä pyytäessä sairauden alle jäävä viiden päivän vapaajakso annet- tavaksi myöhemmin. Siirto tehdään vain yhden viiden päivän lyhennysvapaa- jakson osalta kalenterivuodessa.

Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhennyksen tuntimäärällä.

Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden ansaitsemista, mikäli työntekijä siihen suostuu.

4 § Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen

Ilmoitus vapaan ajankohdasta on annettava työntekijälle vähintään 2 viikkoa ennen vapaan antamista.

5 § Ansionmenetyksen korvaaminen

Työntekijän kuukausipalkkaa ei vähennetä annetun vapaan johdosta. Säännöl- lisenä työaikana ansaitut suuruudeltaan vaihtelevat urakka- ym. lisät otetaan huomioon saman palkanmaksukauden keskiarvona. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu työajan lyhennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yhteydessä ansaittujen vapaapäivien lukumäärän perusteella. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.

6 § Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

7 §

Tällä pöytäkirjalla on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella. PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Xxxxxxxx: Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6

Postiosoite: PL 313, 00531 Helsinki

Puhelin: 09 613 110 (vaihde) Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx Kotisivut: xxx.xxx.xx

AKT:n aluetoimistot:
Helsinki	Joensuu	Jyväskylä
Xxxxxxxxxxxxxxx 0	Xxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxx 0 XX 00
00530 Helsinki	80100 Joensuu	40100 Jyväskylä
Puh: 09 6131 1402	Puh: 013 511 1411	Puh: 014 443 1421
Aluetoimitsija	Aluetoimitsija	Aluetoimitsija
Xxxx Xxxxxxxx	Xxxxx Xxxxxxx	Xxxxxx Xxxxxxxxxx
matkap. 0500 472 919 Aluetoimitsija Xxxx Xxxx matkap. 045 235 5215	matkap 044 412 3004	matkap. 0400 239 940
Kotka	Lahti	Oulu
Puutarhakatu 12	Keskuskatu 11	Xxxxxxxxxxxxx 00
48100 Kotka	15870 Hollola	90100 Oulu
Puh: 05 740 1431 Aluetoimitsija Xxxx Xxxxxxxxxx matkap. 0400 905 502	Puh: 03 526 0551	Puh: 08 870 1441 Aluetoimitsija Xxxx Xxxxxxxx matkap. 040 506 3376
Pori	Rovaniemi	Tampere
Xxxxxxxxxxxxx 00, 2. krs	Xxxxxxxx 00 X 00	Rautatienkatu 10, 6. krs
28100 Pori	96200 Rovaniemi	33100 Tampere
Puh: 02 543 1451	Puh: 016 459 1461	Puh: 03 230 1510
Aluetoimitsija	Aluetoimitsija	Aluetoimitsija
Xxxxx Xxxxxx	Xxxx Xxxxxxxx	Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx
matkap. 040 590 0889	matkap. 040 519 7191	matkapuh. 044 412 3014
Xxxxx Xxxxxxxxxxx 0 x 00000 Xxxxx Puh: 02 450 1541 Aluetoimitsija Xxxx Xxxxxxxxxx matkap. 040 703 5695	Vaasa Xxxxxxxxxxxxx 0 00000 Xxxxx Puh: 06 220 1561 Aluetoimitsija Xxxxxxxx Xxxxx matkap. 0400 762 689