FISKARS SAIRAUSKASSA SÄÄNNÖT

FISKARS SAIRAUSKASSA SÄÄNNÖT

YLEISET MÄÄRÄYKSET 1

Vakuutuskassan nimi on Fiskars Sairauskassa, ruotsiksi Fiskars Sjukkassa. Kassan kotipaikka on Raasepori.

2

Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen etuuksien myöntäminen.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).

Kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

3

Kassassa on oltava vähintään 100 vakuutettua.

TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE 4

Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin yhtiöihin työsuhteessa olevat henkilöt: Fiskars Finland Oy Ab, Fiskars Oyj Abp, Celsa Steel Service Oy, Lesjöfors Oy Ab, Bravida Finland Oy ja Oy Fiskarsin Rakennustoimisto nimisissä, yhtiöissä, Raaseporissa työskentelevät henkilöt.

Toimintapiirin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa.

Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan vakuutettu. Lisäksi toimintapiiriin eivät kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja enintään 4 kuukautta kestäväksi. Kassan vakuutettuja ovat kaikki kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt ja vakuutussuhde on pakollinen.

Vakuutettuja ovat toimihenkilöitä lukuun ottamatta kaikki kassan toimintapiiriin kuuluvat työnantajan työntekijät. Kuitenkin siten, että Fiskars Byggnadsbyrå Oy Ab:n henkilöstöstä voivat olla vakuutettuja vain ne, jotka ovat siirtyneet vanhoina työntekijöinä Lukora Oy:n palveluksesta Fiskars Byggnadsbyrå Oy Ab:n palvelukseen sekä Bravida Finland Oy:n henkilöstöstä voivat olla vakuutettuja vain ne, jotka ovat siirtyneet vanhoina työntekijöinä Hangon Sähkö Oy:n palveluksesta Bravida Finland Oy:n palvelukseen.

Edellä mainittuja yhtiöitä kutsutaan näissä säännöissä työnantajaksi.

Vakuutettu, jonka työnantaja erottaa taloudellisista tai tuotantoteknisistä syistä, säilyttää kassan vakuutuskelpoisuuden siirtyessään kahden viikon sisällä johonkin toiseen 1 kappaleessa mainitun

työnantajan työsuhteeseen. Mikäli kassan vakuutettu siirtyy tässä kappaleessa mainittujen yhtiöiden välillä, hänet hyväksytään vanhana vakuutettuna, mikäli siirto tapahtuu kahden viikon sisällä eikä vakuutettu ole ollut toisen työnantajan palveluksessa näiden kahden viikon aikana.

Kassan toimintapiirin eivät kuulu täyttä lakisääteistä vanhuuseläkettä, eläkesäätiön lisäeläkettä, työnantajan maksamaa eläkevakuutuksen eläkettä, täyttä kuntoutustukea tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt.

Xxxxxx hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen ja päättää vakuutussuhteen alkamisesta.

Vakuutussuhde alkaa ehtojen täyttyessä hallituksen päätöksen jälkeen.

Hallitus voi erillisellä antamallaan päätöksellä mahdollistaa vakuutussuhteen myös niille työnantajiin työsuhteessa oleville henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin liittyneet kassan vakuutetuiksi.

Liittyminen on heille mahdollista 31.10.2023 saakka.

Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle annetaan kassan säännöt tai lähetetään vakuutetun sähköpostiosoitteeseen.

Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä työnantajien ilmoitustauluilla sekä mahdollisuuksien mukaan sähköpostilla ja vakuutuskassan omalla kotisivustolla.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN 5

Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin. Vakuutettua ei voi erottaa kassasta.

Vakuutussuhde päättyy työsuhteen päättyessä.

6

Vakuutetulla joka eroaa kassasta ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT 7

Vakuutetun vakuutusmaksu on 1,25 prosenttia vakuutetun työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta.

Vakuutusmaksua ei peritä palkattoman poissaolon ajalta, jolloin vakuutetulla ei ole oikeutta näiden sääntöjen mukaisiin etuuksiin.

Vakuutettu voi alla mainittujen palkattomien poissaolojen ajalta maksaa vakuutusmaksun itse, jolloin vakuutetulla on oikeus näiden sääntöjen mukaisiin etuuksiin.

Itsemaksettavan vakuutusmaksun määrä on 20€/kk: äitiysvapaa, vanhempainvapaa, isyysvapaa, alle

3 v lapsen hoitovapaa, opintovapaa, vuorotteluvapaa, asevelvollisuus, pitkittynyt sairaus.

Itsemaksettavan vakuutusmaksun määrä on 10€/kk: osa-aikaeläke.

Xxxxxx hallitus voi hakemuksesta vapauttaa vakuutetun vakuutusmaksun suorittamisvelvollisuudesta tai ajalta, jolloin vakuutettu on palkkaa saamatta ja työsuhteen päättymättä pitkäaikaisesti poissa sairauden, synnytyksen, opiskelun, asevelvollisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Vakuutetulla ei ole maksuvapautuksen ajalta oikeutta näiden sääntöjen 10 kohdan mukaisiin etuuksiin.

8

Työnantaja pidättää vakuutettujen vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksut tilitetään kassalle vähintään kerran kuukaudessa.

9

Kassan taloudellisen tilan vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa vakuutusmaksuja sekä voimassa olevia enimmäis- ja vähimmäismääriä enintään 50 prosentilla.

Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on toteutettava sääntömuutoksena.

LISÄETUUDET 10

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, joka sairauden hoitamiseksi sekä raskauden ja synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon.

Etuutta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, olisi tullut maksamaan.

Lisäetuuskorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista mahdollinen sairausvakuutus- tai muun lain mukainen korvaus. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

KORVATTAVAT KUSTANNUKSET

1. Lääkärinpalkkiot

100 % vastaanottokäyntipalkkiosta, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön käynti.

Leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä lääkärinpalkkiota tai laitosmaksua ei korvata ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi.

2. Hammashoito

100 % hammaslääkärin, hammasteknikon, hammashoitajan tai suuhygienistin palkkioista. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä, hammasteknistä työtä, hammaslaboratorisia sekä hammasröntgenin kustannuksia.

Lisäetuuskorvauksen enimmäismäärä on 350 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti.

3. Xxxxxxxx terveydenhuolto

100 % julkisen sektorin muun kuin hammashoidon asiakasmaksuista. Lisäetuuskorvausta maksetaan enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisista enimmäismääristä.

Julkisen sektorin asiakasmaksuina korvataan:

- poliklinikkamaksut

- terveyskeskusmaksut, paitsi peruuttamaton ajanvarausmaksu, peritty muusta kuin hammashoidosta

- päiväkirurgisen hoidon maksu

- terveyskeskuslääkärin tai hoitohenkilöstön kotikäyntimaksut (tilapäinen kotisairaanhoito)

- sarjahoitomaksut

Sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muun kuin psykiatrisen toimintayksikön alimman maksuluokan mukaiseen määrään saakka.

4. Lääkkeet

100 % lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan viitehinnasta.

Sairausvakuutuslain mukaisten lääkkeiden vuosittainen alkuomavastuu korvataan.

5. Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito

a) 100 % lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista ja patologian alaan kuuluvista tutkimuksista sekä niihin liittyvistä näytteenotoista, radiologisista tutkimuksista, ei kuitenkaan tutkimuksien yhteydessä tehtävistä muista toimenpiteistä, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi. Lisäetuuskorvauksen enimmäismäärä on 350 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti. Korvausratkaisua varten kassaan on toimitettava lääkärin lähete tutkimuksesta.

b) 100 % lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisista tutkimuksista peritystä maksusta, lisäetuuskorvauksen enimmäismäärä on 350 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti. Korvausratkaisua varten kassaan on toimitettava lääkärin lähete tutkimuksesta.

c) lääkärin määräämä jalkahoito, hieronta, osteopaattihoito, naprapatia- ja kiropraktiikkahoidoista, lisäetuuskorvauksen enimmäismäärä on 200 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti. Korvausratkaisua varten kassaan on toimitettava lääkärin lähete tutkimuksesta.

d) 100 % lääkärin määräämästä, psykologin tai psykoterapeutin antaman terapian kustannuksista silloin, kun terapia on kyseiselle vakuutetulle myös KELA:n kuntoutusvaroista korvattavaa. Lisäetuuskorvauksen enimmäismäärä on 800 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti.

Yksityisessä hoitolaitoksessa annettua sädehoitoa, sytostaattihoitoa ja keinomunuaishoitoa ei korvata.

6. Muut korvattavat kustannukset

a) 100 % ambulanssikuljetuksen ja KELA:n hyväksymän taksimatkan omavastuuosuudesta, sekä muista matkakorvauksista, joista on saatu KELA-korvaus, sekä lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä.

b) 100 % lääkärin määräämistä sidosten, apuvälineiden, tekojäsenten, purentakiskojen ensimmäinen hankkiminen 100 euroa kalenterivuodessa. Jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus.

c) Vähintään yhden vuoden vakuutussuhteen jälkeen vakuutetulle 100 % lääkärin tai optikon määräämien silmä- tai aurinkolasien tai piilolinssien hinnasta sekä optikon piilolasien sovitusmaksusta ja näöntarkastuksesta aikaisintaan kahden vuoden väliajoin, kuitenkin niin, että korvauksen enimmäismäärä on 350 euroa. Korvauksen edellytyksenä on, että linssit ovat näkökykyä korjaavat.

d) Vähintään kahden vuoden vakuutussuhteen jälkeen vakuutetulle korvataan silmien leikkauksesta 900 euroa sisältäen kaikki leikkauksesta aiheutuneet korvattavat kulut. Toimenpiteen jälkeen silmälasikorvaus tai silmien laserleikkaus voidaan suorittaa uudelleen kuuden (6) kalenterivuoden jälkeen.

LISÄETUUSKORVAUSTEN SAAMISEN EDELLYTYKSET 11

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1. tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut lääkäri tai muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin tai

2. yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus/hoitokertaa, jos tutkimus/hoito on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä Suomessa annetusta hoidosta olisi maksettu. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

PÄIVÄRAHAT 12

Lisäpäiväraha suoritetaan jokaiselta arkipäivältä, jolta vakuutetulla on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, ei kuitenkaan vuosiloman ajalta eikä siltä ajalta, jolta vakuutetulla on oikeus saada työnantajalta sairausajan palkkaa. Lisäpäivärahaa suoritetaan saman sairauden johdosta enintään 100 päivältä.

Kahdentoista peräkkäisen kuukauden aikana suoritetaan samalle henkilölle lisäpäivärahaa mainittuna aikana sattuneista sairaustapauksista enintään 100 vuorokauden pituiselta ajanjaksolta. Lisäpäivärahan suuruus on sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan oikeuttavalta ajalta 10 prosenttia vakuutetun keskituntiansion mukaan lasketusta päiväpalkasta.

Jos työkyvyttömyys on saman sairauden johdosta alkanut uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta viimeksi suoritettiin päiväraha tai jolloin vakuutettu oli hoidettavana sairaalassa tai muussa sairaanhoitolaitoksessa, suoritetaan päiväraha uuden työkyvyttömyyden alkamispäivää seuraavasta työpäivästä.

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on alkanut toisesta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden aikana, katsotaan sen muodostavan päivärahaa suoritettaessa aikaisemman sairauden kanssa yhden kokonaisuuden.

Jos sairaus uudelleen aiheuttaa työkyvyttömyyden sen jälkeen kun vakuutettu on ollut yhden vuoden ajan kykenevä tekemään työtä tämän sairauden estämättä, katsotaan se työkyvyttömyyden uudelleen alkaessa eri sairaudeksi, vaikka sitä lääketieteellisesti olisikin pidettävä saman sairauden jatkona.

ERORAHA 13

Vakuutetulle, joka siirtyy vanhuus-, työkyvyttömyys-, tms. eläkkeelle, suoritetaan eroavustuksena vakuutuskauden jatkuttua

10 - 14 vuotta 150 euroa

15 - 19 vuotta 250 euroa

20 - 24 vuotta 350 euroa

25 vuotta ja yli 450 euroa

Eroavustusta haettava puolen vuoden kuluessa siitä kun oikeus suoritukseen on syntynyt.

HAUTAUSAVUSTUS 14

Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 800 euroa.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu kuollessaan oli avioliitossa tai vakuutetun kanssa samassa taloudessa kuoleman aikaan asuneelle avopuolisolle. Muussa tapauksessa hautausavustus maksetaan vakuutetun lapsille, tai ellei heitä ole, vakuutetun vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Jos avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voidaan avustuksesta maksaa ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

Edellä olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

15

Xxxxxx vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä.

Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia.

Lisäpäivärahan suorittaminen lakkaa kuitenkin vasta 12. kohdan 1 kappaleessa mainitun enimmäisajan päättyessä taikka, jos vakuutettu siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuuseläkkeen alkaessa, mikäli oikeus lisäpäivärahaan on alkanut ennen vakuutussuhteen päättymistä.

Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan ja tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET 16

Jos vakuutettu on palkattomasti pois työstä jonkin muun syyn kuin sairauden vuoksi, eikä maksa vakuutusmaksua tältä ajalta itse, hänelle ei makseta näiden sääntöjen 10. kohdan mukaisia

lisäetuuksia. Vakuutettu voi maksaa vakuutusmaksun tältä ajalta itse jolloin vakuutetulla on oikeus näiden sääntöjen mukaisiin etuuksiin.

Edellä 1 kappaleessa tarkoitetuissa tilanteissa kassan etuuskorvauksia voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.

Lisäetuuksia ei suoriteta ulkomaan komennuksen osalta.

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Samoin toimitaan jos vakuutettu tai edunsaaja on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

17

Hallituksella on antamissaan yleisohjeissa oikeus määrätä ketä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä, kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.

Jos vakuutettu ei noudata 1 tai 2 kappaleen määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN 18

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuuskorvausta on haettava kirjallisesti tai sähköisesti (tällöin alkuperäiset on säilytettävä itsellä). Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu.

Lisäpäivärahaa on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, mistä alkaen sitä halutaan saada.

Hautausavustusta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8 §:n säännöksiä.

19

Näiden sääntöjen 10. kohdan mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

20

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa.

Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut vakuutetun tai muun edunsaajan vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Takaisinperittävä määrä voidaan kuitata kassan myöhemmin maksamasta lisäetuudesta, jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN 21

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT 22

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.

Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 4 kappaleessa on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

23

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen; sekä

2) hallituksen harkinnan mukaan kassan säännöissä mainittujen lisäetuuksien lisäämiseksi. Enintään vuodeksi kerrallaan hallituksen vahvistaman suunnitelman mukaisesti

XXXXXXXXXXX 00

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia olevia korvausmääriä ja muita määriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS 25

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

26

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. Kassalla ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta. TILINTARKASTUS

27

Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja varatilintarkastaja on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

KASSANKOKOUS 28

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

29

Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään yhtä vakuutettua.

Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

30

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään huhtikuussa ja toinen marraskuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus

2) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta

3) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä

4) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä

6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot

2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle

3) valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat; sekä

4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat

31

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta tai kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

32

Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

33

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu silloin, kun kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka toimitetaan työnantajien ilmoitustauluille sekä mahdollisella kassan kotisivulla.

Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava kahden viikon kuluessa sääntöjen 32. kohdassa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

34

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

Silloin, kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassan vakuutettujen nähtävinä. Asiakirjat oltava nähtävillä myös kassankokouksessa. Vastaavasti on meneteltävä, kun kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

35

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.

Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

36

Asiasta, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu eläkesäätiö-ja eläkekassalain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua määräyksiä, saadaan tehdä päätös vain, jos ne vakuutetut, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa. Jos asiasta on lain tai näiden sääntöjen mukaan käsiteltävä kassankokouksessa, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole

mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

37

Xxxxxxxxxxxxxxxxx pidetään pöytäkirjaa, johon on merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, äänestystulos silloin kun, päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahdenviikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin kassan vakuutettujen nähtävänä. Vakuutetuilla ja työnantajilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

HALLITUS 38

Kassan hallitukseen kuuluu 6 varsinaista jäsentä ja 6 varajäsentä.

Hallituksen valitsee kassankokous. Xxxxxx vakuutetut valitsevat 6 varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen.

Hallituksen jäsenen toimikausi on 4 kalenteri vuotta. Hallituksesta eroaa joka vuosi 2 kassan vakuutettujen valitsemaa varsinaista jäsentä varajäsenineen.

Hallituksen puheenjohtajalle, toimitusjohtajalle sekä sihteerille maksetaan vuosipalkkio ja kokouspalkkio sekä hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.

39

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti

1) valita ja erottaa toimitusjohtaja, xxxxxx toimihenkilöt ja asiantuntijalääkärit, sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista

2) antaa toimitusjohtajalle xxxxxx juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset

3) vastaa kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen

40

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 3 muuta jäsentä on paikalla.

Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

41

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija.

Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsemaa jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka

2) kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat

TOIMITUSJOHTAJA 42

Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

KASSAN NIMENKIRJOITUS 43

Xxxxxx nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja aina kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO 44

Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmistaen. Xxxxxx varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa.

Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN 45

Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia työnantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Jos työnantajan antama vakuutuskassalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitettu pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.

SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN 46

Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.

VAKUUTUSKANNAN LUOVUTTAMINEN SEKÄ VAPAAEHTOINEN SELVITYSTILA JA KASSAN PURKAMINEN

47

Kassan vakuutuskannan luovuttamisen sekä vapaaehtoisen selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 8 luvussa säädetään.

LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN

48

Vakuutuskassan lakisääteisen selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.

Xxxxx on asetettava selvitystilaan ja purettava

1) jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana

3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia

4) jos kaikki sen työnantajat lopettavat toimintansa, jonka piirissä vakuutetut henkilöt toimivat

5) jos säännöissä erikseen niin määrätään

6) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi

49

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.