SOPIMUKSEN SOVELTAMISOHJEET

SOPIMUKSEN SOVELTAMISOHJEET

YLEISTÄ Tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa todetaan, että mahdollisuuksien mukaan pyritään välttämään alle neljän tunnin työvuoroja. Myös opetus- alalla tulisi pyrkiä välttämään liian lyhyitä opettajien päivittäisiä työru- peamia tapauksissa, joissa viranhaltijan tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy eivät muuta edellytä.

OSIO A YLEINEN OSA

Palkkausperusteet 7 § Palkka-asteikko on euromääräinen palkka-asteikko, jossa asteikon ala- ja yleensä myös yläraja on määrätty euromääräisenä kuukausipalkkana.

Paikallinen työnantaja päättää viranhaltijan henkilökohtaisen alkupalkan asteikon puitteissa. Palkkaluokkina määrätyt palkka-asteikot on karsittu sopimuksesta lähes kokonaan.

Aikaisemmassa sopimuksessa viranhaltijan palkkaluokan määrääminen asteikon puitteissa oli sovittu kokonaisarviona, joka sisälsi sekä tehtävän vaativuuden arvioinnin (vaativuus ja vastuullisuus) sekä henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin (taito ja kyky). Uudessa sopimuksessa nämä elementit on erotettu toisistaan ja palkka-asteikon käyttö on rajoitettu yk- sinomaan tehtäväkohtaisen palkan määräämistä varten eli vain työn vaa- tivuus otetaan huomioon määrättäessä viranhaltijan palkkaluokkaa. Palk- ka-asteikon yläraja voidaan ylittää perustellusta syystä. Paikallinen työn- antaja harkitsee milloin tähän on perusteltua syytä. Perustellun syyn tulee liittyä tehtävän vaativuuteen ja vastuullisuuteen. Vastaavaa menettelyä sovelletaan myös silloin, kun palkka määräytyy vähimmäispalkan perus- teella.

Jos viranhaltijan palkkaus on määrätty palkka-asteikon puitteissa, henki- lökohtaisen alkupalkan tarkistaminen paikallisesti on mahdollista, jos työnantaja katsoo siihen olevan mahdollisuuksia ja syytä. Syiden pitää liit- tyä tehtävien vaativuuden ja vastuullisuuden muutokseen. Tarkistaminen voi tapahtua milloin tahansa sopimuskauden aikana. Palkan määräämi- sessä asteikon puitteissa voi käyttää hyväksi kunnan muuhun henkilös- töönsä soveltamaa työn vaativuuden arviointimenettelyä tai menettelyn sovellutusta.

Henkilökohtaisen työsuorituksen palkitseminen (kyky ja taito) on mahdol- lista, mutta tätä koskevan palkkatekijän nimi on henkilökohtainen lisä ja siihen sovelletaan 18 §:n määräyksiä.

Huomattava on, että kaikki sopimusrahat on valtakunnan tasolla käytetty keskitetysti eikä järjestelyvaroja ole opetushenkilöstön osalta jätetty pai- kallisten päätösten varaan. Näin ollen jos kunta/kuntayhtymä nostaa pai- kallisen päätöksen perusteella asteikon puitteissa tai sen yli viranhaltijan henkilökohtaista alkupalkkaa, siitä aiheutuva kustannus ei ole valtakunnal- lisesta sopimuksesta aiheutuvaa kustannusta. Kustannus tulee aikanaan näkyviin ansiotasotilastoissa opetusalan liukumana.

Henkilökohtainen lisä 18 §

Henkilökohtaisen palkanosan nimi on muuttunut henkilökohtaiseksi lisäksi. Lisän soveltamisohjeisiin on otettu esimerkkejä lisän käyttötarkoituksesta. Vaikkakin lisä on tarkoitettu vahvan ammatinhallinnan omaavien viranhal- tijoiden palkitsemiseksi niin poikkeuksellisesti henkilökohtaisen lisän pe- rusteluna voi olla henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat.

Laskennallinen, vuosiloma, vuosiloma ja lomaraha

Lukion lomaraha lasketaan kuten ennenkin niistä palkkatekijöistä, jotka muodostavat OVTES 2001–2002 mukaan lukion opettajan kiinteän pal- kan. Lukion ja aikuislukion opettajan lomarahan laskentapohjana on var- sinainen palkka lisättynä kerrointuntien (liite 2, 9 §), lukioresurssituntien (liite 2, 10 §) sekä kuukausittain säännöllisesti toistuvien tehtävien palkki- olla, ei kuitenkaan luokkaylituntien palkkioilla (aik. kiinteä palkka).

Virantoimituksen keskeytyminen terveydenhoidollisten tutkimusten vuoksi 35 §

Aikaisempi OVTES:n V luvun 5 §:n 2 momentti (väliaikaisten karenssi) on poistettu.

Yhteiset opettajat 39 § Monialaisen oppilaitoksen opettajaan ei sovelleta yhteisistä opettajista sovittuja määräyksiä (kyseessä vain yksi oppilaitos, ei useita, ks. tarkempi määritelmä osion C yhteiset määräykset 1 §).

Tuntiopettaja 43 § Pykälän määräys on pyritty kirjoittamaan aikaisempaa selkeämpään muotoon.

Sopimusmääräysten soveltaminen päätoimisen tuntiopettajan palvelussuhteeseen 46 §

Eräiden palkkaetujen (KVTES V luvun 17 ja 20 §) saannin edellytyksenä oli aikaisemmin lukuvuoden koko työkauden kestävä palvelussuhde.

1.3.2003 jälkeen vastaavan edun saavat kaikki, joiden palvelussuhde on vähintään 60 kalenteripäivän mittainen.

Viranhaltijoiden/työntekijöiden irtisanomisaika 50 §

Viranhaltijoiden ja työntekijöiden irtisanomisajat on yhdenmukaistettu KVTES:n irtisanomisaikojen kanssa. Irtisanomisaikaa koskevat määräyk- set tulevat voimaan tekstimuutoksina 1.2.2003. Irtisanomisaikoja sovelle- taan 1.2.2003 jälkeen tapahtuviin irtisanomisiin.

Tulospalkkio Tulospalkkiomääräystä on tähän astia voitu soveltaa vain muissa kuin yleissivistävissä oppilaitoksissa. Nyt tulospalkkio on mahdollinen koko opetushenkilöstön palkkauksessa.

OSIO B, YLEISSIVISTÄVÄN KOULUN OPETUSHENKILÖSTÖN YHTEISET MÄÄRÄYKSET

Käsitteiden ja nimikkeiden muutoksia

Yleissivistävällä koululla tarkoitetaan peruskoulua, lukiota ja aikuislukiota.

Perusopetus jaotellaan lainsäädännön mukaan luokanopettajan antamaan opetukseen, aineenopettajan antamaan aineenopetukseen, oppilaanoh- jaajan antamaan oppilaanohjaukseen sekä erityisopettajan antamaan eri- tyisopetukseen (perusopetusasetus 1 §). Peruskoulun osalta on siirrytty käyttämään ala-aste -nimityksen sijaan termiä vuosiluokkia 1–6 käsittävä koulu ja yläaste -nimityksen sijasta vuosiluokkia 7–9 käsittävä koulu lain- säädännön poistettua vanhat ala-/yläaste nimitykset ja jaottelun.

Muuta KVTES:n viittauksista on omiksi määräyksiksi OVTES:iin otettu kalleus- luokitus (osio A 5 §) ja syrjäseutulisä (osio A 17 §).

Uutena viittauksena OVTES:iin (osio B 1 § 2 mom.) on otettu viittaus KVTES:n II luvun 11 §:ään (tulospalkkio), jota koskeva soveltamisohje on KVTES:n liitteessä 9.

OVTES:iin 2003–2004 kirjatut opettajien alkupalkan palkkaluokat ovat kaksi palkkaluokkaa korkeammat ja opetusvelvollisuus yhden tunnin suu- rempi kuin OVTES:ssä 2001–2002 on ollut. Käytännössä ei ole tapahtunut muutosta vaan OVTES:iin 2003–2004 on kirjattu korotettu opetustunti- määrä uudeksi opetusvelvollisuudeksi ja korotetun opetustuntimäärän mukainen palkka uudeksi alkupalkaksi ja samalla OVTES 2001–2002 liit- teen 1 9 § ja 41 a §, liitteen 2 5 a § ja 19 a § sekä liitteen 3 3 a § ja 7 § on poistettu sopimuksesta.

Määrävuosikorotus 2 §

Rehtorin palkkauksessa on siirrytty euromääräisen palkka-asteikon käyt- töön, jonka vuoksi rehtoreiden 15 vuoden (5 %) ja 20 vuoden (10 %) määrävuosikorotukset ovat muuttuneet palkkaluokista prosenteiksi. Mää- rävuosikorotuksen laskemisesta on esimerkkejä yleiskirjeen 2/2003 liit- teessä 2.

Yhteisyyslisä ja tuntien kokoamisjärjestys 3 §

Sekalehtorille, eli lukion aineenopettajalle, joka on velvollinen opettamaan tai jonka opetusvelvollisuuteen kuuluu aikuislukion tunteja tai aikuislukion aineenopettajalle, joka on velvollinen opettamaan tai jonka opetusvelvolli- suuteen kuuluu lukion tunteja, on aiemmin määritelty opetusvelvollisuus puolen tunnin tarkkuudella. Määräysten yhtenäisyyden vuoksi lasketaan 1.8.2003 alkaen opetusvelvollisuus kaikille sekalehtoreille täysinä tunteina eikä puolen tunnin tarkkuudella.

Kiertävän opettajan opetusvelvollisuuden huojennus 12 §

1.8.2003 alkaen huojennus laajenee koskemaan myös sellaisia perus- koulunopettajia, joilla on opetusvelvollisuuden yli meneviä tunteja lukios- sa/aikuislukiossa sekä vastaavasti sellaisia lukion/aikuislukion opettajia, joilla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja peruskoulussa. Muutos johtuu siitä, että kyseiset tunnit katsotaan opettajan ylitunneiksi eikä sivu- toimisen tuntiopettajan tunneiksi. Palkkioperuste kyseisiltä ylitunneilta lasketaan kuitenkin samoin kuin ennenkin tuntipalkkioperusteella.

Erityistehtäväkorvausten vähentäminen virkavapaan ajalta 25 §

Asiaa on selitetty tarkemmin lukion (liite 2) ja aikuislukion (liite 3) sovelta- misohjeiden kohdalla.

Määräajaksi otetun palkkaus 26 §

Avoimen viran hoitajan ja viransijaisen sopimusmääräykset on koottu sa- maan pykälään (entiset 57 ja 58 §). Lainsäädännön muutoksista johtuen (ks. osio A kohta ”Käsitteiden muutoksia”) näitä ryhmiä kutsutaan jatkossa määräaikaisiksi viranhaltijoiksi. Määräaikaisten viranhaltijoiden palkkaus noudattaa toistaiseksi otetun viranhaltijan palkkausta lukuun ottamatta tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia.

1 mom. Kaikki määräaikaiset viranhaltijat saavat aiemmasta poiketen samat etuudet julkisen tehtävän hoidosta (23 §), tilapäiseltä hoitovapaalta (KVTES V luku 17 §) ja eräiltä muilta virkavapailta (KVTES V luku 20 §) kuin toistaiseksi otetut viranhaltijat, mikäli heidät on palkattu vähintään 60 kalenteripäiväksi. Itse palkkauspäätöksen tulee olla vähintään 60 kalente- ripäivän mittainen, kaksi peräkkäistä 30 kalenteripäivän mittaista mää- räyskirjaa ei riitä.

Viran lakkauttamiseen perustunut henkilökohtainen palkanlisä 30 §

Aikaisempi viran lakkauttamiseen perustunut henkilökohtainen palkanlisä (liite 1 56 §, liite 2 35 §) poistuu 1.2.2003 alkaen. Ne, jotka ovat ennen 1.2.2003 saaneet viran lakkauttamiseen perustuvaa henkilökohtaista pal- kanlisää, saavat sitä jatkossakin (huom. yleiskorotukset ja palkkaluokan tarkistukset pienentävät tätä lisää).

Palkanmaksu 32 § Toistaiseksi otetun tuntiopettajan palkanmaksupäivä on 1.2.2003 jälkeen viimeistään kuukauden 16. päivä.

Sivutoimisen tuntiopettajan oikeus sairausajan palkkaan 35 §

Jos peruskoulun tai lukion/aikuislukion sivutoimisen tuntiopettajan palve- lussuhde on jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää, on hänellä aikaisem- masta poiketen oikeus saada sairausajalta pitämättä jääneiltä tunneilta tuntipalkkio sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä. Palkkaa voidaan maksaa kuitenkin enintään siihen saakka, kun hänen oi- keutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Pääsään- töisesti päivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden alkamispäivälle ja sitä seuraaville yhdeksälle arkipäivälle ajoittuvilta tunneilta.

Mikäli samasta sairaudesta aiheutuva työkyvyttömyys alkaa uudelleen 30 kalenteripäivän kuluessa siitä päivästä, jolta viimeksi suoritettiin palkkaa tai päivärahaa, sairausajan palkan maksaminen aloitetaan ilman karens- sipäivää siinä tapauksessa, että sairausajan palkanmaksuajanjakso (yh- deksän päivää) ei tämän sairauden osalta ole jo aiemmin ehtinyt täyttyä. Palkanmaksua jatketaan saman sairauden osalta yhteensä enintään yh- deksän arkipäivän ajan.

Mikäli ensimmäisen sairastumisjakson ajalta on jo maksettu palkkaa yh- deksän arkipäivän ajalta ja sama sairaus alkaa uudelleen 30 kalenteripäi- vän kuluessa, on vain sairastumispäivä palkallinen ja siitä seuraavat päi- vät oikeuttavat päivärahaan.

Mikäli saman sairauden uusimisen välillä on yli 30 päivää tai jos kyseessä on eri sairaus, sairausajan palkanmaksujakso alkaa uudelleen. Tämän johdosta palkkaa joudutaan maksamaan sairastumispäivältä ja sitä seu- raavilta yhdeksältä arkipäivältä sairausvakuutuslain pääsäännön mukai- sesti.

Määräyksen mukaisesti kaikissa tapauksissa voidaan palkkaa maksaa vain sellaisilta päiviltä, joilta ei ole oikeutta sairauspäivärahaan.

LIITE 1, PERUSKOULU

Rehtori 2 §

1 mom. Rehtoreiden palkkauksessa siirrytään 1.3.2003 euromääräisiin palkkoihin. Euromääräisten palkka-asteikkojen käyttöä on selostettu näiden sovelta- misohjeiden alussa yleisen osan 7 §:ssä kohdassa ”Palkka-asteikko”.

Oppilaanohjaajan tehtäväkohtainen palkka 3 §

Oppilaanohjaajan palkkauksessa siirrytään 1.3.2003 euromääräisiin palk- koihin. Euromääräisten palkka-asteikkojen käyttöä on selostettu näiden soveltamisohjeiden yleisen osan 7 §:ssä kohdassa ”Palkka-asteikko”.

Oppilaanohjaajalle, jolla ei ole oppilaanohjaajan kelpoisuutta, mutta on peruskoulun/lukion/aikuislukion opettajan kelpoisuus määrätään palkka käyttäen palkka-asteikkoa, jonka ylä- ja alaraja ovat enintään 5 % alempia kuin muutoin. Mikäli ao. henkilöllä ei ole peruskoulun/lukion/aikuislukion opettajan kelpoisuutta käytetään palkka-asteikkoa, jonka ylä- ja alaraja ovat 30 % alempia kuin muutoin.

15 vuotta tai enemmän palvelussuhteessa olleiden osalta korotettiin eu- romääräistä palkka-asteikon alarajaa siten, että alaraja on korkeampi kuin alle 15 vuotta palvelussuhteessa olleen euromääräisen palkka-asteikon yläraja. Näin ollen, mikäli henkilön palkka ei jo entuudestaan ole vähintään 15 vuoden palvelun perusteella alarajalla, on 15 vuoden täyttyessä palkka tarkistettava vähintään alarajalle.

Lehtori (aineenopettaja) 4 §

Aineenopettajan 4 03 04 00 5 palkkaluokka nousee C52:sta C53:een 1.3.2004 alkaen. Palkkaluokan korotus ei heijastu ylituntipalkkioon. Ylitun- tien laskentaperusteena käytetään 1.3.2004 jälkeenkin palkkaluokkaa C52.

Erityisopetuksen opettaja 5 §

Erityisopetuksen opettajan 4 03 04 01 2 palkkaluokka nousee C52:sta C53:een 1.3.2004 alkaen. Samaan aikaan poistuu tämän hinnoittelutun- nuksen mukaisen erityisluokanopettajan oikeus erikoistumislisäpalkkioon.

Luokanopettaja 6 § Luokanopettajan 4 03 04 03 0 palkkaluokka nousee C49:stä C50:een ja

luokanopettajan 4 03 04 03 1 palkkaluokka nousee C48:sta C49:ään

1.3 2003 alkaen. Samaan aikaan poistuu ao. ryhmien oikeus erikoistumis- lisäpalkkioon.

Esiluokanopettaja 7 §

1 mom. Esiluokanopettajan vanhan sopimuksen mukainen yhden palkkaluokan suuruinen alkuopetuksen lisä on siirretty viran palkkaluokkaan.

2 mom. Tässä kohdassa tarkoitetaan sellaista esiluokanopettajaa, joka opettaa erityisesiluokkaa ja jolla on erityislastentarhanopettajan kelpoisuus. Täl- laisen esiluokanopettajan palkka on yhtä korkeampi kuin muilla esiluo- kanopettajilla. Kysymys on erityisesiluokasta, ei tavallisesta esiluokasta, johon on integroitu joitakin erityisesiluokanoppilaita.

Erikoistumislisäpalkkio 9 §

2 mom. Sopimustekstiin on vahingossa tullut ylimääräinen hinnoittelutunnus 4 03 04 02 0, joten tällaisen tunnuksen omaavalle esiluokanopettajalle ei eri- koistumislisäpalkkiota makseta. Toisen momentin viimeisessä lauseessa pitäisi olla erityisopettajan tilalla erityisluokanopettaja. Viimeinen lause on oikeassa muodossa ”Lisäksi 1.3.2004 asti maksetaan em. erikoistumis- palkkio myös erityisluokanopettajalle (4 03 04 01 2).”

Sopimustekstissä määrätyin edellytyksin vain hinnoittelutunnuksen 4 03 04 09 8 mukaiselle luokanopettajalle sekä hinnoittelutunnusten 4 03 04 01

2, 4 03 04 01 3 ja 4 03 04 01 4 mukaisille erityisluokanopettajille makse- taan 1.3.2003 alkaen erikoitumislisäpalkkiota. Mitkään muut luokan-, eri- tyisluokanopettajaryhmät eivät saa erikoistumislisäpalkkiota enää 1.3. 2003 jälkeen. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että hinnoittelutunnuksen 4 03 04 01 2 mukaiselle erityisluokanopettajalle erikoistumislisää maksetaan

vain 29.2.2004 saakka.

Oppilaanohjaajan työaika 25 §

2 mom. Paikallinen työnantaja määrittelee luokkaopetuksen määrän lukuvuodessa 500 tunnin puitteissa. Aikaisempaan sopimukseen verrattuna on supistettu

sitä työajan määrää, joka voidaan sijoittaa muuksi ajaksi kuin oppilaiden koulutyöpäiviksi. Ko. määräykset astuvat voimaan 1.8.2003.

Viikoittainen opetusvelvollisuus 26 §

2 mom. Vieraskielisille oppilaille suomen/ruotsin kieltä (ns. S 2-kieli) opettavan opettajan opetusvelvollisuus on 1.8.2003 lukien 18 tuntia viikossa kuten äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan opetusvelvollisuus. Tämä siksi, että tämä ns. S 2-kieli siirtyy opetussuunnitelman perusteiden mukaan äidin- kielen ja kirjallisuuden oppimääräksi ja sitä on kelpoinen opettamaan vain äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja.

Tuntiopettajat

Palkkaluokkamääräykset, opetus- ja yhteissuunnittelutyöaika 29 §

2 mom. Vuosiluokkien 7–9 opetusta antavan tuntiopettajan 4 03 07 03 8 palkka- luokka nousee C52:sta C53:een 1.3.2004 alkaen. Palkkaluokan korotus ei heijastu ylituntipalkkion. Ylituntien laskentaperusteena käytetään 1.3.2004 jälkeenkin palkkaluokkaa C52.

Eritysopetuksen tuntiopettajan 4 03 07 04 4 palkkaluokka nousee C52:sta

C53:een 1.3.2004 alkaen.

Vuosiluokkien 1–6 opetusta antavan tuntiopettajan 4 03 07 05 6 palkka- luokka nousee C49:stä C50:een 1.3.2003 alkaen.

Vuosiluokkien 1–6 opetusta antavan tuntiopettajan 4 03 07 05 7 palkka- luokka nousee C48:sta C49:ään 1.3.2003 alkaen

5 mom. Kaikkien peruskoulun sivutoimisten tuntiopettajien palkkaluokka on kahta alempi kuin mitä 1 momentissa on sovittu yhteissuunnittelutyövelvoitteen puuttumisen vuoksi.

Sellaisen lukion/aikuislukion viranhaltijan, joka opettaa myös peruskou- lussa, peruskoulun tunnit ovat ylitunteja eikä sivutoimisen tuntiopettajan tunteja, vaikka ne maksetaan peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan. Tällaiselle lukion/aikuislukion viranhaltijalle maksetaan perus- koulun tunnit ilman 2C-palkkaluokan vähennystä. Yhteissuunnittelupalk- kaluokat ovat siis mukana myös peruskoulun tuntiopetustunneissa.

7 mom. Suomea/ruotsia toisena kielenä (S 2) opettavan tuntiopettajan palkkiope- rusteen muutos johtuu siitä, että tämän ns. S 2-kielen opetusvelvollisuus on jatkossa sama kuin äidinkielen ja kirjallisuuden opetusvelvollisuus (ks. 26 § 2 mom.).

LIITE 2, XXXXX Xxxxxx lehtorin 4 04 04 01 7 palkka nousee C53:sta C54:ään 1.3.2003 alkaen. Palkkaluokan korotus ei heijastu ylituntipalkkioon. Ylituntien las- kentaperusteena käytetään 1.3.2003 jälkeenkin palkkaluokkaa C53.

Tuntiopettajat

Palkkaluokkamääräykset, opetus- ja yhteissuunnittelutyöaika 15 §

Lukion tuntiopettajan 4 04 07 03 7 palkka nousee C53:sta C54:ään 1.3.2003 alkaen. Palkkaluokan korotus ei heijastu ylituntipalkkioon. Ylitun- tien laskentaperusteena käytetään 1.3.2003 jälkeenkin palkkaluokkaa C53.

LIITE 2 JA LIITE 3, LUKIO JA AIKUISLUKIO

Lukiossa/aikuislukiossa käytössä olleesta kiinteän palkan käsitteestä luo- vutaan lukuvuoden 2002–2003 jälkeen. Kiinteän palkan tilalla käytetään 1.8.2003 alkaen varsinaista palkkaa kuten peruskoulussa.

Lomarahan laskenta tapahtuu kuitenkin 1.8.2003 jälkeenkin kuten aikai- semmin. Lomarahan laskentapohjana käytetään edelleen varsinaista palkkaa lisättynä kaikilla kuukausittain säännöllisesti maksettavilla palk- katekijöillä luokkaylitunteja lukuun ottamatta (ks. osio A yleinen osa 29 § 4 mom.).

Kiinteän palkan poistuminen aiheuttaa seuraavia muutoksia virkavapaan palkkaukseen.

Palkallinen virkavapaa

Palkallisen virkavapaan ajoittuessa työkauden sisälle palkkauksessa ei pääsääntöisesti tapahdu muutoksia. Palkka maksetaan aikaisemman käytännön mukaisesti kuten työssäoloajaltakin. Kuitenkin kun on kysymys sairausvirkavapaasta, joka on kestänyt yli 60 kalenteripäivää, prosentuaa- linen vähennys tehdään opettajan varsinaisesta palkasta ja yli opetusvel- vollisuuden menevät kerrointunnit (0,1), lukioresurssitunnit ja luokkayli- tunnit maksetaan vähentämättöminä työsuunnitelmassa ilmoitetun tunti- määrän mukaan.

Jos palkallinen virkavapaa alkaa 1.8. tai sen jälkeen mutta ennen koulu- työn alkua, määräytyy varsinainen palkka uuden työsuunnitelman mukaan kuten ennenkin mutta luokkaylitunnit ja yli opetusvelvollisuuden menevät kerrointunnit maksetaan edellisen työkauden työsuunnitelman mukaisina. Palkallisen virkavapaan päätyttyä opettajalle lasketaan lopputyökaudelle ajoittuvien luokkaylituntien ja kerrointuntien lukumäärä ja palkan maksus- sa siirrytään näin laskettuihin tuntimääriin. Kaikki yli opetusvelvollisuuden menevät tunnit maksetaan työkauden loppuun saakka 1/38 palkkioperus- teella. Kesäkeskeytyksen ajalta maksetaan siten vain varsinainen palkka.

Lukioresurssitunnit tuntien osalta menetellään kuten peruskoulun erityis- tehtävätunnit. Ne maksetaan palkallisen virkavapauden alkaessa voimas- sa olevan työsuunnitelman mukaisina kuitenkin enintään sen lukuvuoden ajan, jolloin virkavapaa alkoi.

Esimerkki

Opettajan sairausvirkavapaa alkaa 13.8.2003 (lukion ensimmäinen työ- päivä) ja päättyy 28.9.2003. Sairausloma sisältää 33 koulun työpäivää. Xxxxxxxxx lukuvuoden työsuunnitelmaan hänelle oli merkitty yhteensä kes- kimäärin 3,8 luokkaylituntia ja kerrointuntia yli opetusvelvollisuuden. Sai- rausajalta maksetaan varsinainen palkka C60 palkkaluokka neljällä palve- lulisällä (C54 + 6 palkkaluokkaa määrävuosikorotuksista). Lisäksi makse- taan koko sairausajalta ylituntipalkkioperusteella C53/20 yhteensä 25,08 ylituntia (33 pv x 3,8 : 5) 1/38 mukaan määräytyvällä tuntihinnalla (lehtoril- le 1.3.2003 tullut palkkaluokantarkistus ei heijastu ylituntipalkkioon.)

Palkaton virkavapaa

Palkattoman virkavapaan ajalta vähennetään kaikki palkkatekijät. Varsi- nainen palkka vähennetään päiväpalkan muodossa ja luokkaylitunnit poissaolojakson aikana pitämättä jääneiden luokkaylituntien lukumäärän mukaan 1/38 tuntihintaa käyttäen. Kerrointunnit ja lukioresurssitunnit sen sijaan vähennetään vuositason työsuunnitelmassa ilmoitetun tuntimäärän mukaisina 1/38 tuntihintaa käyttäen.

Esimerkki

Opettajalle myönnetty opintovapaata 1.9.–31.10.2003 väliseksi ajaksi. Ajanjaksoon sisältyy 40 koulun työpäivää. Vuositasolla opettajalle on työ- suunnitelmassa merkitty yli opetusvelvollisuuden meneviä kerrointunteja keskimäärin 1,3 tuntia viikossa. Poissaolojaksoon sisältyvään 40 työpäi- vään ajoittui keskimäärin 2 luokkaylituntia viikossa. Syys- ja lokakuun var- sinaisen palkan lisäksi opettajalta vähennetään yhteensä (1,3 : 5 x 40) + (2 : 5 x 40) = 26,4 ylituntia 1/38 mukaan määräytyvällä tuntihinnalla. Muu- toin opettajalle maksetaan palkka vuositason työsuunnitelman mukaisena.

Jos palkaton virkavapaa ajoittuu siten, ettei opettaja lainkaan palaa töihin ennen kesäkeskeytystä, palkka maksetaan työssäoloajalta ja/tai palkalli- selta virkavapaan ajalta vuositason työsuunnitelman mukaisena. Palkat- toman virkavapaan ajalta ei tällaisessa tapauksessa kun viranhaltija ei enää palaa töihin lasketa virkavapaan aikana pitämättä jääneiden ylitun- tien osuutta vaan aikaisemmin maksettu palkka vain jätetään maksamatta palkattoman virkavapaan ajalta. Tämä on ainoa poikkeus, jossa ei tarvitse erikseen laskea palkattoman poissaolojakson todellista luokkaylituntimää- rää. Jos virkavapaa päättyy kesäkeskeytyksen ajaksi, maksetaan opetta- jalle ainoastaan varsinainen palkka.

Esimerkki

Lukuvuoden 2003–2004 työsuunnitelmassa opettajalle on vuositasolla vahvistettu luokkaopetusta 19 viikkotuntia, 2 demonstraatiotuntia, 2,1 ker- rointuntia ja lukioresurssia 1,2 tuntia eli yhteensä viikossa 24,3 tuntia.

Opettajan opetusvelvollisuus on 20 tuntia viikossa, joten 4,3 tuntia mak- setaan ylituntipalkkioperusteella. Opettajalle myönnetään palkallinen äi- tiysvapaa 12.1.–20.3.2004 väliseksi ajaksi ja tämän jälkeen palkatonta

Tuntiopettajat

äitiys- ja vanhempainvapaata lopputyökaudeksi (30.5.2004 saakka). Opettajalle maksetaan 20.3.2004 saakka varsinainen palkka (esim. C54 + 3 palkkaluokkaa määrävuosikorotuksina = C57 kolmella palvelulisällä).

Samoin maksetaan viikoittain 4,3 ylituntia yhden todellisen tunnin hintaa käyttäen (vajaan työkauden kestävän opetuksen ylituntien lukumäärä saadaan tässä tapauksessa kaavalla: 4,3 : 5 x koulun työpäivien luku- määrä 20.3.2004 saakka). 21.3.2004 jälkeen, kun tiedetään, että viranhal- tija ei enää palaa töihin ennen kesäkeskeytyksen alkua, aikaisemmin maksettu palkka vain jätetään maksamatta koko palkattoman virkavapaan ajalta.

Palkkaluokkamääräykset, opetus- ja yhteissuunnittelutyöaika

Lukiossa/aikuislukiossa 1.8.2003 alkaen sivutoimiseksi tuntiopettajaksi otetulla ei ole velvollisuutta osallistua yhteissuunnitteluun eikä hänen työ- aikaansa kuulu yhteissuunnittelutyöaika. Tämän johdosta sivutoimisen tuntiopettajan palkkaus on 2C palkkaluokkaa alempi kuin tuntiopettajan palkkaus muutoin olisi. Mikäli sivutoiminen tuntiopettaja on ennen 1.8.2003 alkaneessa toistaiseksi voimassa olevassa/määräaikaisessa palvelussuhteessa ja hänen palvelussuhteensa jatkuu yhdenjaksoisena ao. kunnan lukiossa/aikuislukiossa palkasta ei vähennetä 2C palkkaluok- kaa niin kauan kuin hän jatkaa yhdenjaksoista palvelustaan ao. kunnan lukiossa/aikuislukiossa.

Sellaisen peruskoulun viranhaltijan, joka opettaa myös lukiossa/aikuis- lukiossa, lukion/aikuislukion tunnit ovat ylitunteja eikä sivutoimisen tun- tiopettajan tunteja, vaikka ne maksetaan lukion/aikuislukion tuntiopetus- palkkioperusteen mukaan. Tällaiselle peruskoulun viranhaltijalle makse- taan lukion/aikuislukion tunnit ilman 2C-palkkaluokan vähennystä. Yhteis- suunnittelupalkkaluokat ovat siis mukana myös lukion/aikuislukion tunti- opetustunneissa.

OSIO C

AMMATILLISET OPPILAITOKSET

Yhteiset määräykset

Monialainen ammatillinen oppilaitos 1 §

Monialaisen ammatillisen oppilaitoksen käsite aiheuttaa edelleen sekaan- nusta. Monialainen ammatillinen oppilaitos ei koskaan sisällä useampia hallinnollisesti itsenäisiä yksikköjä vaan se on yksi hallinnollinen (yksi joh- to/rehtori) oppilaitos, jossa annetaan useamman koulutusalan opetusta ja opettajiin sovelletaan useampaa kuin yhtä tämän osion liitteistä 4–9. Jos sama koulutuskuntayhtymä/kunta ylläpitää useampaa hallinnollisesti itse- näistä oppilaitosta, eivät nämä oppilaitokset keskenään muodosta monia- laista oppilaitosta.

Rehtorin ja apulaisrehtorin palkka 3–4 §

Rehtorin ja apulaisrehtorin palkka-asteikosta on poistettu yläraja, mikä merkitsee sitä, että ainoastaan henkilökohtaisen alkupalkan vähimmäis- määrä on määrätty. Paikallisesti päätetään erikseen rehtorin ja apulais- rehtorin henkilökohtainen alkupalkka, johon lasketaan henkilön palvelu- vuosien perusteella määräytyvät palvelulisät sekä määrävuosikorotus (OVTES yleinen osa 7 §).

Tässä yhteydessä muistutetaan, että kaikkien niiden viranhaltijoiden, joi- den palkka on euromääräinen kuukausipalkka, alkupalkkaa on 1.3.2003 alkaen paikallisesti tarkistettava 1,8 %:n yleiskorotuksella.

Eräät muut kuin luokkaopetustehtävät 10 §

Tähän pykälään on yhdistetty opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä olevien opettajien muiden kuin opetustehtävien korvausperusteet eli OVTES 2001–2002 liitteen 6 A 12 ja 14 pykälät. Materiaalista muutosta pykälään ei sisälly; vain sanamuotoa on pyritty selkiyttämään.

Henkilökohtaista suunnittelutyöaikaa koskeva pykälä on siirretty niihin op- pilaitosmuotokohtaisiin liitteisiin, joissa ko. työaikaa toteutetaan eli tämän osion liitteisiin 4, 6 ja 9.

Sivutoimisen tuntiopettajan oikeus sairausajan palkkaan 12 §

Tämä on uusi määräys, jonka mukaan sellaisella sivutoimisella tuntiopet- tajalla, jonka palvelussuhde on kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää, on oikeus saada sairastumispäivää seuraavan 9 kalenteripäivän ajalta mak- settava tuntipalkkio pitämättä jääneiltä tunneilta. Lisäksi soveltamisohjee- na on voimassa mitä edellä osion B (yleissivistävän koulun opetushenki- löstön yhteiset määräykset) 35 §:ssä on todettu.

LIITE 4, AMMATTIOPPILAITOS

Lehtorin palkka ja opetusvelvollisuus 2 §

1.8.2003 alkaen opettajien alkupalkka nousee neljällä palkkaluokalla ja opetusvelvollisuus nousee lukuvuodessa 19 tunnilla. Samasta ajankoh- dasta alkaen ei opetusvelvollisuuteen enää voida lukea suunnitteluaikaa 1,5 tuntia viikossa, vaan se siirtyy opetustuntien ulkopuolella tehtäväksi työksi.

1.8.2003 alkaen opettajan viikoittainen opetusvelvollisuus ja mahdollisten ylituntien osuus saadaan jakamalla opettajan vuotuinen opetusvelvollisuus ja sen ylittävien tuntien kokonaismäärä luvulla 38. Viikoittainen ylitunti- määrä saadaan esim. seuraavasti: Ammatillisten aineiden lehtorin ope- tustunnit lukuvuonna 2003–2004 on 1087 ja tästä luvusta vähennetään vuotuinen opetusvelvollisuus 931, vuotuisia ylitunteja on 156 tuntia ja vii- koittaisia ylitunteja 156 jaettuna luvulla 38 = 4,105 tuntia. Tuntimäärien laskennassa käytetään kahta desimaalia, joten em. esimerkissä ylituntien

viikoittainen määrä on 4,11 tuntia. (Arkipyhien vaikutus opettajan opetus- velvollisuuteen on selvitetty tämän pykälän 2 momentin soveltamisohjeis- sa.) Koulutus-/suunnittelutyöpäivien lukumäärä on entinen.

Suunnittelutyöaika 3 § Suunnittelutyöaika on sisällöltään entinen, vaikkei sitä enää lueta opetus- velvollisuuteen eikä siitä makseta mitään erillistä korvausta vaan se kuu- luu opetusvelvollisuuden lisäksi siihen työaikaan, josta varsinainen palkka maksetaan.

Tuntiopettajan palkka 14 §

Tuntiopettajan palkkaukseen on tehty viranhaltijan palkkausta vastaavat muutokset.

LIITE 5, KAUPPAOPPILAITOS

Opettajan palkka 3 § Kaikkien opettajaryhmien palkkaa tarkistetaan yhdellä palkkaluokalla 1.8.2003 alkaen.

Opettajan työpäivät ja opetusvelvollisuus 4 §

Pykälään on kirjoitettu uusi määräys opettajan vuotuisista työpäivistä, jot- ka opetustyöpäivien osalta ovat entiset (lähtökohtana 190 vähennettynä sovituilla arkipyhäpäivillä) mutta niiden lisäksi opettajan tulee osallistua kahden päivän ajan lukuvuodessa koulutus- ja suunnittelutyöhön 1.8.2003 alkaen. Opettajan vuotuiset työpäivät ovat siis 1.8.2003 alkaen 192 vä- hennettynä arkipyhillä.

Tuntiopettajat 12 § Tuntiopettajien palkkaluokat tarkistetaan kuten viranhaltijoilla ja työpäivät lisääntyvät 1.8.2003 alkaen.

LIITE 7, SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPPILAITOS

Opettajan palkka 2 § Opettajan palkkaluokkapohjainen asteikko muuttuu euromääräiseksi palkka-asteikoksi. 1.3.2003 alkaen on jokaisen opettajan henkilökohtainen alkupalkka tarkistettava niin, että se vastaa vähintään palkka-asteikon alarajan mukaista kuukausipalkkaa (OVTES yleinen osa 7 §). Sopimuk- seen kirjatussa alarajassa on huomioitu 1,8, %:n yleiskorotus. Jos opetta- jan nykyinen henkilökohtainen alkupalkka on korkeampi kuin sopimuk- sesta ilmenevä alkupalkka, on hänen palkkaansa tarkistettava yleiskoro- tuksella (1.8 %) 1.3.2003.

Työaika 4 § Kokonaistyöaikajärjestelmässä olevan opettajan opetustuntien määrää päätettäessä on huolehdittava siitä, että opettajalle jää riittävästi aikaa sekä opetustuntien valmistelutyöhön, arviointityöhön että muuhunkin työnantajan hänellä määräämään työhön.

Tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot 6 §

Kokonaistyöaikaan otetun tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot määräy- tyvät samoin perustein kuin viranhaltijalla. Tämä merkitsee myös tun- tiopettajien palkan eurottamista samoin perustein kuin viranhaltijalla. Py- kälässä on soveltamisohje siitä kuinka menetellään, kun tuntiopettaja pal- kataan kokonaistyöaikajärjestelmään mutta lyhyemmäksi ajaksi kuin täy- deksi työajaksi. Tuntiopettajalle tulee pyydettäessä antaa selvitys hänen pidettäväkseen tulevien oppituntien määrästä, koska nämä saattavat vai- kuttaa hänen mahdollisesti muissa oppilaitoksissa antaman opetuksen palkkaukseen.

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkan määräytymisperusteeksi työnanta- ja määrittelee 2 §:n liukumien puitteissa euromäärän, josta tuntipalkkio lasketaan yleisen osan II luvun 20 §:n määräämin perustein. Ts. muuta muutosta ei entiseen käytäntöön ole kuin se, että rahamäärää ei katsota ylituntipalkkion laskentataulukosta vaan kuten edellä todettiin työnantaja määrittelee alkupalkan, josta laskenta tehdään.

LIITE 8, METSÄ- JA PUUTALOUSOPPILAITOS

Opettajan palkka ja määrävuosikorotukset 2 ja 3 §

Opettajien ja tuntiopettajien alkupalkkaan siirretään 1.3.2003 alkaen 5 vuoden perusteella maksettava määrävuosikorotus. Ammatillisten ainei- den lehtoreiden määrävuosikorotuksen on yhdenmukaistettu. Tämä mer- kitsee sitä, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen lehtorin

20-vuotiskorotus nousee kahteen palkkaluokkaan.

Opettajan työaika ja vuosiloma 5 §

Työajan osalta viitataan mitä edellä on liitteen 7 osalta työajasta todettu.

Tuntiopettajan palkka 6 §

Tuntiopettajien palkkaukseen on tehty vastaavat muutokset kuin viranhal- tijoiden osalta.

OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU

Soveltamisala 1§ Pykälässä on laajennettu liitteen D soveltamista sellaiseen tällä hetkellä vanhassa järjestelmässä olevaan lehtoriin ja tuntiopettajaan, joka oman hakemuksensa perusteella valitaan saman työnantajan toiseen virkaan. Tällainen opettaja siirtyy osion D järjestelmään virkaan nimittämisestä al- kaen.

Yliopettajan ja lehtorin vähimmäispalkka 3 §

Tohtorilisä on laajennettu koskemaan kaikkia koulutusaloja.

Osa-aikainen tuntiopettaja 8 §

Uusi pykälä on tehty sellaisia päätoimisia tuntiopettajia varten, jotka ote- taan kokonaistyöaikaan mutta ei tekemään täyttä 1600 tunnin mukaan määräytyvää työaikaa. Tällaisen tuntiopettajan työaika tulee lukuvuodessa olla vähintään 760 tuntia tai vähintään keskimäärin 19 tuntia viikossa.

Vaikka tällaiseen tuntiopettajaan ei sovelleta yleisen osan VII lukua tulee työnantajan pyydettäessä antaa tuntiopettajille selvitys hänen pitämiensä oppituntien määrästä, koska se saattaa vaikuttaa hänen mahdollisesti muissa oppilaitoksissa antaman opetuksen palkkaukseen.

OSIO E

AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS

Koko ja osa-aikainen opettaja 2 §

Arkipyhäviikkojen työaikaa koskevat määräykset noudattavat soveltuvin osin KVTES:n III luvun 7 §:n 2 momentin määräyksiä. Pykälää on täs- mennetty siten, että myös osa-aikaisen opettajan palkkauksessa, joka määrätään kuukausittain erikseen laskettavan työajan perusteella otetaan arkipyhien vaikutus huomioon. Tämä voi tapahtua esim. siten, että laske- taan kolmen edellisen kuukauden työajan mukaan määräytyvä keskimää- räinen päivittäinen työaika, jota käytetään arkipyhää vastaavana työaika- na. Toinen mahdollisuus on jakaa kuukauden työtunnit oppilaitoksen to- dellisten työpäivien lukumäärällä ja ne kerrotaan luvulla 5, jolloin saadaan kuukauden keskimääräinen viikkotyöaika, jonka mukaan määräytyy koko kuukauden palkka. Korvauksen laskentatapa on jätetty paikallisesti pää- tettäväksi. Määräys ei koske osa-aikaisia, joiden palkka on määritelty va- kiona säännöllisen viikkotyöajan perusteella.

Opetusalan ammattijärjestön taholta on esitetty, että opettajan viikoittaisen työajan määrittelyssä ei riittävästi ole otettu huomioon sitä, että ko. aikaan sisältyy kaikki opettajalle määrätyt työt, oppituntien pitämisen lisäksi niiden valmistelu ja muu mahdollinen suunnittelutyö. Aikaisemmin työehtosopi- muksessa olleen määräyksen mukaan 33 viikoittaisen oppitunnin pitämi- sen katsottiin vastaavan täyttä viikoittaista työaikaa (38 ¼ tuntia), kun otetaan huomioon siihen liittyvä valmistelu- ja suunnittelutyön tekeminen. Tätä määräystä voidaan edelleen pitää toimivana työmäärän mitoituspe- rusteena. Viikkotyöaika voi poikkeuksellistesti ylittyä, mikäli oppilaitokses- sa on käytössä tasoittumisjärjestelmä, jolloin on huolehdittava siitä, että viikkotyöaika tasoittuu 38 ¼ tunniksi paikallisesti sovitun tasoittumisjakson aikana.

OSIO F

VAPAAN SIVISTYSTYÖN JA TAITEEN PERUSOPETUS LIITE 10, MUSIIKKIOPPILAITOS

Rehtorin ja apulaisrehtorin palkka 1 §

Rehtorin ja apulaisrehtorin palkkaluokkapohjainen asteikko muuttuu eu- romääräiseksi palkka-asteikoksi. 1.3.2003 alkaen on henkilökohtaista al- kupalkkaa tarkistettava niin, että se vähintään vastaa palkka-asteikon ala- rajan mukaista kuukausipalkkaa (OVTES yleinen osa 7 §). Tässä alara- jassa on huomioitu 1,8 %:n yleiskorotus. Jos nykyinen alkupalkka on kor- keampi kuin sopimuksessa ilmenevä alkupalkka, on palkkaa tarkistettava yleiskorotuksella (1,8 %) 1.3.2003 .

Opettajan palkka ja opetusvelvollisuus 3 §

Opettajan palkkahinnoittelu on jaettu 1.3.2003 alkaen kolmeen ryhmään kelpoisuuden perusteella. Opettajan, jolla on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, palkkaluokka on C49.

Ammatillisen koulutuksen (toinen aste) opettajan palkka ja opetusvelvollisuus 4 §

Ammatillista opetusta antavan opettajan palkkaa varten otettiin oma py- kälä, ja samalla poistettiin yliopettajan ja yleisaineen opettajan hinnoitte- lukohdat. Konservatorion yliopettajan virassa olevaan sovelletaan edel- leen OVTES:n 2001–2002 yliopettajaa koskevia sopimusmääräyksiä.

Samoin menetellään yleisaineita opettavan tuntiopettajan osalta.

Tuntiopettajan palkkaluokat ja opetusvelvollisuus 8 §

Myös tuntiopettajien hinnoittelu jaettiin 1.3.2003 alkaen kolmeen ryhmään kelpoisuuden perusteella virassa olevien opettajien tapaan.

Sivutoimisen tuntiopettajan palkkaluokka määräytyy vähentämällä päätoi- misen tuntiopettajan palkkaluokkaa kahdella palkkaluokalla.

Muut tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot 10 §

10 §:n 3 momenttiin sisältyy uusi määräys, jonka mukaan sivutoimisella tuntiopettajalla on oikeus palkalliseen sairauslomaan yhdeksältä arkipäi- vältä, joka lasketaan sairastumista seuraavasta päivästä. Palkallisen sai- rausloman edellytyksenä on, että palvelussuhde on jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää ennen sairausloman alkamista yhtäjaksoisena. Katso tar- kemmat ohjeet osio B yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset 35 §:n kohdalta.

LIITE 11, KANSALAIS- JA KANSANOPISTO

Rehtorin ja apulaisrehtorin palkka 1 § Suunnittelijaopettajan palkka 9 § Kansanopiston rehtorin palkka 11 §

Yllämainittujen nimikkeitten palkkaluokkapohjainen asteikko muuttuu eu- romääräiseksi palkka-asteikoksi. 1.3.2003 alkaen on henkilökohtaisia al- kupalkkoja tarkistettava niin, että se vähintään vastaa palkka-asteikon alarajan mukaista kuukausipalkkaa. Tässä alarajassa on huomioitu 1,8

%:n yleiskorotus. Jos nykyinen alkupalkka on korkeampi kuin sopimuk- sessa ilmenevä alkupalkka, on palkkaa tarkistettava yleiskorotuksella (1,8

%) 1.3.2003.

Tuntiopettajia koskevat määräykset (OVTES 2001–2002, liite T2) on otettu omaksi luvuksi viranhaltijoita koskevaan liitteeseen 11. Tuntiopettajia koskevista määräyksistä on poistettu voimassa olevan työsopimuslain kanssa ristiriidassa olleet sopimusmääräykset:

Entinen 1 §:n soveltamisohje, entinen 3 § työsuhteen päättyminen. Tämä merkitsee sitä, että tuntiopettajien työsuhteen alkamisessa ja päättymi- sessä noudatetaan työsopimuslain määräyksiä. Työsopimuslain mukaan määräaikaista työsopimusta ei voi pääsääntöisesti irtisanoa. Poikkeukse- na ovat sellaiset määräaikaiset työsopimukset, joissa työtyöntekijä ja työnantaja ovat sopineet mahdollisuudesta päättää työsopimus myös irti- sanomalla. Määräaikaista työsopimusta tehtäessä mahdollinen irtisano- minen toteutetaan siten, että työsopimus kirjoitetaan olemaan voimassa 30.4.2003 asti kuitenkin enintään siihen asti, kun opiskelijoita on opintopii- rissä X kpl. Lisäksi työsuhteen lisätietoihin voidaan lisätä tarkemmat tiedot siitä, mikä opiskelijamäärä on riittävä opetuksen jatkamiselle.

Tuntiopettaja otetaan edelleen pääsääntöisesti määräaikaiseen palvelus- suhteeseen. Jos työn tekeminen kestää kuitenkin vähintään 9–10 kuu- kautta vuodessa, otetaan tuntiopettaja toistaiseksi voimassa olevaan pal- velussuhteeseen (Työsopimuslain hallituksen esityksen perustelut). Jos kansalaisopistossa olisi tuntiopettajia, jotka olisivat näin pitkän osuuden työvuodesta töissä ja heidät otettaisiin toistaiseksi voimassa olevaan pal- velussuhteeseen, ei sillä kuitenkaan ole vaikutusta tuntiopettajan työstä maksettavan palkan määräytymisperusteisiin.

Tuntipalkkiot 24 § Tuntipalkkioiden osalta siirrytään asteikon käyttöön, jonka puitteissa työ- antaja vahvistaa maksettavan tuntipalkkion OVTES:n yleisen osan II luvun 7 §:ssä ilmenevin perustein. Asteikkoa käytettäessä otetaan huomioon mm. tuntiopettajan suorittama tutkinto. Tuntipalkkio voidaan vahvistaa eri opetuksen osalta samalle tuntiopettajalle tarvittaessa myös erisuuruisena. Kun tuntipalkkio on vahvistettu, korotetaan sitä 10 %:lla sellaiselle tun- tiopettajalle, jolla on kansan- tai kansalaisopiston päätoimisen opettajan kelpoisuus tai hän on suorittanut 35 opintoviikon laajuiset opettajan peda- gogiset opinnot. Tuntiopettajan, joka on suorittanut pelkästään aikuiskas- vatuksen perusopinnot, tuntipalkkiota korotetaan 5 %:lla.

Määrävuosikorotus 25 §

1.3.2003 alkaen on jokaisen tuntiopettajan tuntipalkkio nostettava vähin- tään tuntipalkkioliukuman alarajalle, jossa on huomioitu yleiskorotuksen (1,8 %) vaikutus. Muita tuntipalkkioita on korotettava yleiskorotuksella paikallisesti. Esimerkiksi jos tuntipalkkio on 27.2.2003 20,56 €, on se 1.3.2003 alkaen 20,56 x 1,018 = 20,93 €.

Määrävuosikorotusta koskevaa sopimusmääräystä tulkitaan kuten aikai- semminkin. Sopimuksessa mainittu 16 viikkotunnin edellytys täyttyy, jos tunteja on työsuhteen sisään ajoittuvien työviikkojen aikana ollut keski- määrin vähintään 16 tuntia viikossa. Eri opistojen tunteja ei lasketa edel- leenkään yhteen.

LIITE 12, LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULU

Rehtorin palkka 1 § Opettajan palkka 3 §

Rehtorin ja opettajan palkkaluokkapohjainen asteikko muuttuu euromää- räiseksi palkka-asteikoksi. 1.3.2003 alkaen on henkilökohtaisia alkupalk- koja tarkistettava niin, että se vähintään vastaa palkka-asteikon alarajan mukaista kuukausipalkkaa (OVTES yleinen osa 7 §). Tässä alarajassa on huomioitu 1,8 %:n yleiskorotus. Jos nykyinen alkupalkka on korkeampi kuin sopimuksessa ilmenevä alkupalkka, on palkkaa tarkistettava yleisko- rotuksella (1,8 %) 1.3.2003.

Kelpoisuusasetuksen kelpoisuusehdot täyttävän opettajan palkka-asteikon ala- ja yläraja on 6 % korkeampi kuin muutoin.

Opettajan työaika 4 § 4 §:n 2 momenttiin on lisätty uusi työaikavaihtoehto. Tätä työaikamuotoa voidaan soveltaa uusiin opettajiin ja opettajan kanssa asiasta sovittaessa myös palveluksessa oleviin opettajiin.

Tuntiopettajat Ks. mitä edellä on sanottu kansalaisopistojen tuntiopettajien osalta työ- suhteen alkamisesta ja päättymisestä.