MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS
MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS
1.3.2016–28.2.2017
MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS
1.3.2016–28.2.2017
ISBN 978-952-267-127-1 ISBN 978-952-267-128-8 (pdf)
Kustantaja Rakennustieto Oy Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy Paino: OY FRAM AB, Vaasa 2016
SISÄLTÖ | ||
Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus | 13 | TES |
Allekirjoituspöytäkirja | 68 | AKP |
Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta maa- ja vesirakennusalalla | 72 | MISS |
Koulutussopimus | 78 | KTS |
Sopimus työntekijöiden edustajista ja yhteis- toiminnasta maa- ja vesirakennusalan yrityksissä | 82 | TED |
Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perimisestä | 103 | AYM |
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus | 106 | UTS |
Työehtosopimus työajasta jatkuvassa kaksi- ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä | 109 | VTS |
Työehtosopimus hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksistä | 114 | HTS |
Työehtosopimus ruoppaustöiden työajasta | 118 | RTS |
Vuosilomalain 11 § | 120 | VLL |
Sisällysluettelo
I YLEISET MÄÄRÄYKSET 13
1 § Sopimuksen soveltamisala 13
2 § Sopimuksen sitovuus, noudattamisvelvollisuus ja työrauhavelvoite 13
3 § Liitesopimukset 13
4 § Työnjohto-oikeus, järjestäytyminen ja työsuhdeturva 14
5 § Paikallinen sopiminen 14
6 § Luottamusmiehet ja liittojen asiamiehet 15
7 § Erimielisyyksien sovittelu 15
8 § Sopimuksen voimassaolo 16
II TYÖAIKA 17
9 § Säännöllinen työaika 17
10 § Paikallinen sopiminen säännöllisestä työajasta 18
11 § Työajan sijoittaminen 20
12 § Lepoajat 20
13 § Työvuoroluettelo ja työvuoroluettelon muuttaminen 21
14 § Yli-, hätä-, sunnuntai- ja yötyö 22
15 § Poikkeavien työaikojen korvaaminen 24
16 § Arkipyhäkorvaus 24
17 § Työajan lyhentäminen 25
1. Soveltamisala 25
2. Vapaan kertyminen 26
3. Vapaan antaminen 26
4. Ansionmenetyksen korvaaminen 27
5. Työssäolopäivien veroiset päivät 27
6. Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa 28
III PALKKAUS 29
18 § Käsitteet 29
19 § Palkkaryhmittely ja perustuntipalkat 30
1. Työntekijän sijoittaminen palkkaryhmiin 30
2. Palkkaryhmät 31
3. Perustuntipalkat 34
4. Alaikäiset, koululaiset ja opiskelijat 34
20 § Työkohtainen palkka ja työkohtainen lisä 35
1. Työkohtaisesta lisästä sopiminen 35
2. Työkohtaista lisää koskevat sopimukset 35
3. Työkohtaista lisää korottavat tekijät 36
21 § Ajoneuvonosturin-, nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan palkkaus sekä tunneli- ja kalliosuojatöissä maksettava työkohtainen lisä 37
1. Tehollinen työaika 38
2. Ajoneuvonosturinkuljettajan työkohtainen lisä
koneen teholliselta työajalta 38
3. Nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan
työkohtainen lisä koneen teholliselta työajalta 39
4. Työkohtainen lisä tunneli- ja kalliosuojatöissä 39
22 § Palkkiopalkkaus ja urakkapalkkaus 39
1. Palkkiopalkkaus 39
2. Urakkapalkkaus 40
23 § Odotusajan palkka 41
24 § Hälytysraha 41
25 § Korvauspalkat 42
26 § Palkanmaksu 42
IV SOSIAALISET JA TYÖTURVALLISUUTTA
KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 43
27 § Vuosiloma 43
1. Oikeus vuosilomaan, lomapalkka ja -korvaus 43
2. Lomaraha 43
28 § Sairausajan palkka 44
1. Määritelmät 44
2. Sairausajan palkan maksuajanjakso 44
3. Odotuspäivä 45
4. Sairausajan palkan määrä 45
5. Työkyvyttömyyden todentaminen 46
6. Yrityksen työterveyspalvelut 48
7. Sairauspoissaolosta ilmoittaminen 48
8. Sairausajan palkan maksamatta jättäminen 49
9. Työkyvyttömyyden uusiutuminen 49
10. Sairauspäiväraha tai muu korvaus 50
11. Työkyvyn ylläpito, sairauspoissaolojen hallinta ja sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikea soveltaminen 50
29 § Sairaan lapsen hoito vanhempien työaikana 51
30 § Äitiys- ja isyysvapaa 51
31 § Terveystarkastukset ja lääkärissäkäynnit 52
1. Lakisääteiset terveystarkastukset 52
2. Lääkärissäkäynnit 53
32 § Muut palkalliset poissaolot 55
1. Työntekijän vihkimis-, 50- ja 60-vuotispäivä 55
2. Lähiomaisen hautauspäivä 55
3. Kutsuntapäivä 56
4. Reservin kertausharjoitus ja VSS-kurssi 56
33 § Ryhmähenkivakuutus 56
34 § Henkilöstötilat ja työkalujen säilyttäminen 57
1. Henkilöstötilat 57
2. Työkalusuojat 57
3. Vakuutusvelvollisuus ja vastuu työkaluista 57
35 § Turvavarusteet 57
V MATKATYÖ JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET 59
36 § Matkat työmaatehtävissä 59
1. Yöpymistä edellyttävät matkat 59
2. Päivittäiset matkat 60
37 § Matkat varsinaiselta työpaikalta 61
38 § Oman auton käyttö 63
39 § Matkustamista koskevia määräyksiä 63
1. Matkavuorokausi 63
2. Matkan mittaamisen lähtökohta 63
3. Matkan mittaus 63
5. Matkustamisen selvittäminen 64
6. Maksaminen 64
7. Työnantajan määräämä kuljetus 64
40 § Paikallinen sopiminen matkustamista koskevien
määräysten osalta 64
41 § Työ ulkomailla 65
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 68
SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA MAA- JA VESIRAKENNUSALALLA 72
1 § Koeaika 72
2 § Lomauttaminen 72
3 § Irtisanominen 73
4 § Työkunnat 74
5 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut 74
6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana 75
7 § Työvoiman vähentämisjärjestys 76
8 § Takaisinottaminen 76
9 § Seuraamukset virheellisestä menettelystä 76
10 § Sopimuksen voimassaolo 77
KOULUTUSSOPIMUS 78
1 § Ammatillinen koulutus 78
2 § Yhteinen koulutus 78
3 § Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 79
4 § Korvaukset 80
5 § Sosiaaliset edut 80
6 § Sopimuksen voimassaolo 81
SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA JA YHTEISTOIMINNASTA MAA- JA VESIRAKENNUSALAN YRITYKSISSÄ 82
1 § Soveltamisala 82
2 § Työnantajan edustajat ja näiden tehtävät 82
1. Työsuojelupäällikkö 82
3 § Työntekijöiden edustajat ja näiden tehtävät 83
1. Yritys- tai työpaikkakohtainen luottamusmies 83
2. Varaluottamusmies 83
3. Työsuojeluvaltuutettu 83
4. Varatyösuojeluvaltuutettu 85
4 § Varaedustajana toiminen 85
5 § Yhteistoimintaelimet ja -tehtävät 85
6 § Henkilöstön edustajien kelpoisuus 88
7 § Henkilöstön edustajien valinta 89
1. Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta 89
2. Työpaikkakohtaisen luottamusmiehen valinta 89
3. Työsuojeluvaltuutetun valinta 89
8 § Vaalien järjestäminen 89
9 § Henkilöstön edustajien työsuhde 91
1. Velvollisuudet 91
2. Siirtäminen ja kehittyminen ammatissa 91
3. Ansio ja sen kehitys 92
4. Työsuhdeturva 92
5. Ehdokas- ja jälkisuoja 93
6. Korvaus sopimuksen vastaisesta
työsuhteen päättämisestä 94
10 § Henkilöstön edustajien vapautus työstä 94
1. Luottamusmies 94
2. Työsuojeluvaltuutettu 95
11 § Henkilöstön edustajien korvaukset 97
1. Luottamusmiehen ansionmenetyksen korvaaminen
ja erilliskorvaus 97
2. Työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen korvaaminen ja erilliskorvaus 98
12 § Henkilöstönedustajien tiedonsaantioikeus 99
13 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun oikeus
osallistua koulutukseen 100
14 § Toimitilat 101
15 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ja neuvottelujärjestys 101
16 § Sopimuksen voimassaolo 102
SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMISESTÄ 103
Perintäsopimuksen teksti 105
ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ
KOSKEVA SOPIMUS 106
1 § Yleistä 106
2 § Aliurakointi 106
3 § Konevuokraus 107
4 § Vuokratyövoima 107
5 § Tilaajan selvitysvelvollisuus ja vastuu 108
6 § Sopimuksen voimassaolo 108
TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJASTA JATKUVASSA KAKSI- JA KESKEYTYMÄTTÖMÄSSÄ KOLMIVUOROTYÖSSÄ 109
1 § Soveltamisala 109
2 § Keskimääräiset viikkotyöajat 109
3 § Tasoittumisjakso 109
4 § Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo
sekä niiden muuttaminen 110
5 § Ruokailu kaksi- ja kolmivuorotyössä 110
6 § Siirtyminen työaikamuodosta toiseen 111
7 § Työajan tasaamislisä 111
8 § Lisien maksamisajankohta 112
9 § Vuosiloma 112
10 § Toisin sopiminen 112
11 § Sopimuksen voimassaolo 113
TYÖEHTOSOPIMUS HOIDON ALUEURAKOINNIN TYÖAIKAMÄÄRÄYKSISTÄ 114
1 § Työaika 114
2 § Työvuoroluettelo 115
3 § Ilta- ja yötyölisä 115
4 § Varallaolo 116
5 § Päivittäiset matkakustannukset 116
6 § Palkanmaksu 117
7 § Tulospalkkaus 117
8 § Sopimuksen voimassaolo 117
TYÖEHTOSOPIMUS RUOPPAUSTÖIDEN TYÖAJASTA 118
1 § Soveltamisala 118
2 § Työaika 118
3 § Ylityökorvaukset 118
4 § Ilmoitus liitoille 119
5 § Sopimuksen voimassaolo 119
VUOSILOMALAKI 11 § 120
TES
MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS
ajalle 1.3.2016–28.2.2017
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Sopimuksen soveltamisala
Tätä työehtosopimusta noudatetaan INFRA ry:n jäsenten ja sen työnte- kijöiden työsuhteisiin lukuun ottamatta jäsenten teettämiä asfalttialan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia töitä.
2 § Sopimuksen sitovuus, noudattamisvelvollisuus ja työrauhavelvoite
Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdis- tyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voi- massaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
Sopimukseen sidotut ovat velvollisia noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita so- pimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan ri- ko työehtosopimuksen määräyksiä.
3 § Liitesopimukset
Tämän sopimuksen osana noudatetaan:
1. Sopimusta irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta maa- ja vesiraken- nusalalla
TES
2. Koulutussopimusta
3. Sopimusta työntekijöiden edustajista ja yhteistoiminnasta maa- ja vesirakennusalan yrityksissä
4. Sopimusta ammattiyhdistysjäsenmaksujen perimisestä
5. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaa sopimusta
6. Työehtosopimusta työajasta jatkuvassa kaksi- ja keskeytymättömäs- sä kolmivuorotyössä
7. Työehtosopimusta hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksistä
8. Työehtosopimusta ruoppaustöiden työajasta
4 § Työnjohto-oikeus, järjestäytyminen ja työsuhdeturva
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työtä. Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta.
Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.
Maa- ja vesirakennusalalla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät sopimuksen irtisanomis- suojasta ja lomauttamisesta maa- ja vesirakennusalalla mukaisesti (liite- sopimus 1).
5 § Paikallinen sopiminen
Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan INFRA ry:hyn tai sen jäseninä oleviin piiriyhdistyksiin kuuluvissa maa- ja vesi- rakennusalan yrityksissä paikallisesti sopia toisin tämän työehtosopi- muksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työnteki- jän tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Työsuojeluyhteistyötä koskevissa asioissa henkilöstöä edustaa luottamusmiehen sijasta työsuo- jeluvaltuutettu.
TES
Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä kaikkia luottamusmiehen edustamia työntekijöitä.
Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi.
Sopimus voidaan irtisanoa enintään kolmen kuukauden irtisanomisai- kaa noudattaen, ellei lyhyemmästä irtisanomisajasta ole sovittu. Mikäli paikallinen sopimus koskee työajan tasoittumista työtuntijärjestelmän mukaisesti, sopimusta ei voida irtisanoa kesken tasoittumisjakson.
Sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Kirjallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan myös työehtosopimuksen voimassaolon päätyttyä.
6 § Luottamusmiehet ja liittojen asiamiehet
Luottamusmiestä koskevat säännökset määräytyvät tämän työehtosopi- muksen liitteenä olevasta allekirjoittaneiden liittojen hyväksymästä sopi- muksesta työntekijöiden edustajista sekä yhteistoiminnasta maa- ja vesi- rakennusalan yrityksissä.
Rakennusliitto ry:n asiamiehillä on oikeus tämän työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työpaikalla sovittuaan käynnistä työmaan johdon kanssa.
7 § Erimielisyyksien sovittelu
Jos työnantajan ja työntekijän välillä on erimielisyyttä tämän työehtoso- pimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevassa asiassa, työpaikalla on py- rittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken.
Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, jompikumpi osapuoli voi siirtää sen allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, elleivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava asiasta muistio, josta ilme-
TES
nee erimielisyyden kohde ja osapuolten kanta asiaan. Muistion allekir- joittavat molemmat osapuolet ja on siitä annettava kappale kummallekin osapuolelle.
Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin laissa on säädetty.
8 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2016. Sopimuskausi päättyy 28.2.2017.
TES
II TYÖAIKA
9 § Säännöllinen työaika
1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaika voidaan sopia keskimääräiseksi 10 §:n määräyksiä nou- dattaen.
2. Kolmivuorotyö voidaan järjestää siten, että viikoittainen säännöllinen työaika ennakolta laaditun työtuntijärjestelmän mukaisesti enintään 5 viikon jakson kestäessä tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin.
3. Tavarankuljetustyö, aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaustyö, koneellinen metsänparannustyö sekä vartiointi- ja vartioinnin ohella teh- tävä lämmitystyö voidaan järjestää työaikalain 7 §:n mukaiseksi jaksotyök- si. Jaksotyössä työaika on kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia ja kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia.
Moottoriajoneuvonkuljettajien työaikaan sovelletaan työaikalakia ja ajo- ajan osalta EY:n neuvoston asetusta ajo- ja lepoajoista (EY n:o 561/2006).
4. Liitesopimuksissa on tarkemmat määräykset säännöllisen työajan jär- jestämisestä teollisuuslaitosten prosessin osana tehtävässä kaksi- ja kol- mivuorotyössä, hoidon alueurakoinnissa sekä ruoppaustyössä.
5. Jos säännöllinen työaika on järjestetty jakso- tai vuorotyöksi tai kes- kimääräiseksi 10 §:n mukaisesti, työtä varten on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöl- linen työaika tasoittuu 40 tuntiin viikossa.
Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava työntekijöiden luottamusmiehelle tai, jollei täl- laista ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle tai jollei työpaikalla ole työsuo- jeluvaltuutettua, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnok-
TES
seen perehtymiseen on varattava riittävä aika. Työajan tasoittumisjärjes- telmän muutoksista on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin.
10 § Paikallinen sopiminen säännöllisestä työajasta
1. Paikallisesti sopimalla säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, et- tä se tasoittuu enintään 20 viikon aikana keskimäärin enintään 40 tun- tiin viikossa. Päivittäinen työaika voi tällöin olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen työaika enintään 50 tuntia.
Poikkeuksellisesti voidaan sopia 10 tunnin ylittävästä vuorokautisesta ja/tai 50 tunnin ylittävästä viikoittaisesta työajasta. Vuorokautinen säännöllinen työaika ei saa tällöin ylittää 12 tuntia. Työnantajan tulee lähettää tällainen paikallinen sopimus molemmille liitoille vahvistettavaksi viimeistään viik- koa ennen kyseisen työajan käyttöönottoa. Paikallisessa sopimuksessa tulee samalla sopia rahamääräisestä lisästä, joka maksetaan lauantaina tehdystä työstä. Liittojen tulee viikon kuluessa tehdä päätös, vahvistavatko ne sopi- muksen. Vahvistamatta jättäminen voi tapahtua vain perustellusta syystä.
2. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia toisin 11 §:n 1. kohdan mukai- sista säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajoista sekä 15 §:n mukai- sesta poikkeavien työaikojen korvaamisesta.
3. Työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa.
Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut kes- kimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan kuinka monta tuntia keskimääräi- nen työaika on viikkoa kohti 40 tuntia pidempi, ja tämän tuntimäärän ylit- täviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus.
4. Paikallisesti voidaan sopia tasaisesta palkanmaksusta siten, että palkka palkanmaksukausittain vastaa keskimääräisen työajan säännöllisen työ- ajan palkkaa.
TES
5. Tässä tarkoitettuun paikalliseen sopimiseen sovelletaan 5 §:n määrä- yksiä seuraavin tarkennuksin:
Paikallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen.
Paikallinen sopimus tehdään ensisijaisesti työntekijöitä edustavan luotta- musmiehen kanssa. Yksilötasolla paikallisen sopimuksen voi solmia työ- ryhmä tai yksittäinen työntekijä, kun hän työtehtävänsä luonteen takia joutuu työskentelemään pääsääntöisesti yksin.
Mikäli työnantaja ja luottamusmies ovat sopineet paikallisesti työaikajär- jestelyn raameista, työryhmän tai yksittäisen työntekijän solmima pai- kallinen sopimus ei voi olla ristiriidassa tällaisen sopimuksen kanssa. Yk- silötason paikallisesta sopimuksesta on tiedotettava luottamusmiehelle.
6. Työntekijä, joka itse ei ole ollut sopijana, on oikeutettu noudattamaan aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työnantajalle viimeistään kahta päivää ennen paikallisen sopimuksen soveltamista.
7. Työntekijällä on oikeus päivittäisten matkakustannusten korvauksiin 36 §:n tai 37 §:n mukaisesti työvuorojen pituudesta riippumatta. Oikeus korvauspalkkoihin ja ansionmenetyksen korvauksiin määräytyy työvuo- roluettelon mukaisesti. Vapaina annettavat arkipyhät ja itsenäisyyspäivä korvataan kahdeksan tunnin mukaan, ellei ole sovittu lyhyemmästä säännöllisestä työajasta, jolloin ne korvataan sovitun työajan mukaisesti.
8. Paikallisesti sovitun keskimääräisen työajan työvuoroluetteloa ja työ- aikoja muutetaan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida sopia, työnantajalla on oikeus muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä. Tällaisista työajan muutoksista on ilmoitet- tava työntekijälle kaksi työvuoroa tai kaksi vapaapäivää aikaisemmin. Kiireellisessä tapauksessa, joka yhteisesti todetaan, voidaan järjestely to- teuttaa ilman ennakkoilmoitusta.
TES
11 § Työajan sijoittaminen
1. Yksivuorotyössä työ alkaa kello 07.00 ja päättyy kello 16.00.
2. Kaksivuorotyössä työ alkaa kello 06.00 ja päättyy viimeistään kello
24.00. Vuorot vaihtuvat viikoittain.
3. Kolmivuorotyössä, 10 §:n mukaisesti paikallisesti sovitussa keskimää- räisessä työajassa ja jaksotyössä työ alkaa ja loppuu työvuoroluettelon mukaisesti.
4. Milloin aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön tai muuten työjärjestelyn vuoksi on tarpeellista, työaika voidaan järjestää edel- lä mainituista yleisistä työn aloittamis- ja päättymisajoista poikkeavasti.
Tällaisista työajan muutoksista on ilmoitettava työntekijälle kaksi työvuo- roa tai kaksi vapaapäivää aikaisemmin. Kiireellisessä tapauksessa, joka yh- teisesti todetaan, voidaan järjestely toteuttaa ilman ennakkoilmoitusta.
5. Lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteen tai tuotantoteknisten syi- den takia ole tarvetta tehdä työtä lauantaina. Lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä samalla tai seuraavalla viikolla.
12 § Lepoajat
1. Kahdeksantuntisen työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruokatauko. Työntekijöiden ruokatauot voidaan sijoittaa lomittain. Pai- kallisesti voidaan sopia puolen tunnin ruokatauosta.
2. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava jokaista 5 tunnin 30 mi- nuutin pituista työjaksoa kohti vähintään 30 minuutin pituinen tauko yh- dessä tai kahdessa erässä. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on kuitenkin an- nettava neljän ja puolen tunnin ajon jälkeen vähintään 45 minuutin tau- ko, jollei hänen lepoaikansa ala silloin. Tauko voidaan korvata vähintään
TES
15 minuuttia kestävillä tauoilla, jotka sijoitetaan ajoajan alun ja lopun vä- liin tai heti ajoajan jälkeen noudattaen edellisen virkkeen säännöksiä.
3. Työntekijällä on oikeus kahdeksan ensimmäisen työtunnin aikana 12 minuutin kahvitaukoon sekä työvuoron ensimmäisellä että toisella puo- liskolla. Jos työntekijän työ kestää yli kahdeksan tuntia, pidetään kahdek- san tunnin jälkeen 15 minuutin kestävä kahvitauko ja työn jatkuessa joka kahden tunnin jälkeen 15 minuutin kahvitauko. Jos kahdeksan tunnin ylitys kestää lyhyen ajan, ei taukoa pidetä. Kahvitauot luetaan työaikaan.
Moottoriajoneuvon kuljettaja voi pitää kahvitauot osana edellä kohdassa 2 mainittuja työaikalain tai ajo- ja lepoaika-asetuksen mukaisia pakollisia taukoja.
4. Säännöllisen työvuoron pituuden poiketessa kahdeksasta tunnista, voidaan paikallisesti sopia taukojen sijoittamisesta edellisestä kohdasta poiketen. Jos työvuoro kestää enintään 6 tuntia, voidaan tauoista paikal- lisesti sopia myös muilta osin kohdista 1 ja 3 poiketen lukuun ottamatta moottoriajoneuvonkuljettajia.
13 § Työvuoroluettelo ja työvuoroluettelon muuttaminen
1. Jokaiselle työpaikalle on laadittava vähintään viikkoa ennen siinä tar- koitetun ajanjakson alkamista kirjallinen työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä le- poaikojen ajankohdat.
Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostu- muksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.
2. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan ta- soittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritetta- van työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeaa. Työvuoroluette- lo on kuitenkin laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista.
TES
3. Jaksotyössä työvuoroluettelosta on käytävä selville ainakin päivittäi- sen työajan alkamisaika sekä työntekijän vapaapäivät.
4. Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo voivat olla samassa asiakirjassa.
5. Mikäli työntekijä on pois työstä siten, että hänelle maksetaan kor- vauspalkkaa tai ansionmenetyksen korvausta yli sen ajanjakson, jonka ajaksi työvuoroluettelo on laadittu, korvataan työvuoroluettelon päätty- misen jälkeiset työpäivät sen mukaan kuin työntekijän työaika olisi 9 §:n mukainen.
14 § Yli-, hätä-, sunnuntai- ja yötyö
1. Yli- ja hätätyö määritellään ja korvataan työaikalain mukaisesti.
Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosen- tilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Samana työpäivänä tehdyn kahdeksan viikoittaisen ylityötunnin lisäksi tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.
Jaksotyössä työn jatkuttua koko kahden tai kolmen viikon ajanjakson on 12 tai 18 ensimmäiseltä säännöllisen työajan ylittävältä työtunnilta aloit- tamis- ja lopettamistyö mukaan lukien maksettava 50 prosentilla ja näitä seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
2. Työviikko alkaa maanantaina.
Kolmivuorotyössä työviikko alkaa sunnuntaina silloin, kun työntekijä työvuoroluettelon mukaisesti saapuu työhönsä.
TES
Työvuorokausi alkaa työvuoroluettelon mukaisen työvuoron alkaessa.
Työvuoron jatkuessa keskeytyksettä yli työvuorokauden vaihteen tilan- teessa, jossa työntekijän säännöllinen vuorokautinen työaika on ylittynyt päättyneen työvuorokauden puolella eikä työntekijä ole saanut hyväk- seen työaikalain 29 §:n mukaista vuorokausilepoa, kaikki työtunnit kuu- luvat siihen työvuorokauteen, jolloin työskentely alkoi.
Sunnuntaityökorvaus maksetaan sunnuntaina tai juhlapyhänä kello 00–24 välisenä aikana tehdystä työstä.
3. Muussa kuin lämmitys- ja vartiointityössä maksetaan pääsiäislauan- taina tehdystä työstä, riippumatta onko se ylityötä, enintään 8 tunnilta 50 %:lla korotettu palkka. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorvaus.
4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia ylityöstä maksettavan palkan vaihtamisesta osittain tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin mitä edellä on ylityön rahakorvauksesta mää- rätty.
Soveltamisohje:
Työntekijälle annetaan vapaata hänen säännöllisenä työaikanaan ja makse- taan tältä ajalta säännöllisen työajan palkka. Vapaa-ajan pituus lasketaan sa- malla tavalla kuin ylityöstä maksettava korvaus. Jos työntekijän kanssa sovi- taan yhden 50 prosentilla korotetulla palkalla korvattavan ylityötunnin vaih- tamisesta vapaaksi, työntekijä saa 1,5 tuntia vapaata. Vapaa-aika on annet- tava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei toisin sovita. Työn- antajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa. Sopimus ylityökorvausten vaihtamisesta vapaaksi on tehtävä aina kirjallisesti.
5. Ylitöiden työaikalain mukaisen enimmäismäärän tarkastelujakso on yksinomaan kalenterivuosi.
TES
6. Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä noudattaen. Paikallisesti voidaan kuitenkin sopia yötyötä tehtäväksi muulloinkin, jos työtä ei voida suorittaa samanaikaisesti työpaikalla tehtävän säännöllisen työn kanssa tai se on muutoin välttämätöntä tuotantoteknisestä tai muusta erityisestä syystä.
15 § Poikkeavien työaikojen korvaaminen
Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta iltavuorossa 1,22 euron suuruinen lisä tun- nille sekä yövuorossa 2,29 euron suuruinen lisä tunnille.
Työssä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä mutta joka tehdään nor- maalipituisena työpäivänä työpaikalla käytännössä olevasta työajasta poi- keten, maksetaan 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta erillistä lisää seuraavasti:
a) Työstä, joka tehdään kello 16.00–23.00 välisenä aikana, iltatyölisää 1,22 euroa tunnille.
b) Työstä, joka tehdään kello 23.00–06.00 välisenä aikana, yötyölisää 2,29 euroa tunnille.
16 § Arkipyhäkorvaus
Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kuusi viikkoa ennen arkipyhää, maksetaan uudenvuodenpäivältä, lop- piaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, hela- torstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta ja ensimmäiseltä joulupäivältä arkipyhäkorvauksena korvauspalkka 25 §:n mukaisesti, mikäli arkipyhä olisi muutoin ollut työntekijän työpäivä.
Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltä- neenä ja sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Arkipyhäkorvaus maksetaan, vaikka työntekijä olisi poissa työstä arkipyhää edeltäneenä ja/
TES
tai seuraavana työpäivänä, jos poissaolo perustuu työehtosopimuksen mukaisiin palkallisiin poissaoloihin tai työntekijä on poissa työstä työn- antajan luvalla. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos arkipyhää lähinnä seuraavan työpäivän poissaolo perustuu lomautukseen.
Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman, palkallisen sairausloman tai pal- kallisen perhevapaan ajalle sijoittuvilta arkipyhiltä, ei kuitenkaan lauan- taille tai sunnuntaille sijoittuvalta arkipyhältä.
Vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus vuorova- paalle sijoittuvalta arkipyhältä, ei kuitenkaan lauantaille tai sunnuntaille sijoittuvalta arkipyhältä.
Mikäli työntekijä on työssä tässä pykälässä tarkoitettuna arkipyhänä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntai- työstäkin eikä arkipyhäkorvausta suoriteta.
Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka itsenäisyyspäivän viettämisestä ylei- senä juhla- ja vapaapäivänä annetun lain mukaan. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palk- kaan, maksetaan hänelle arkipyhäkorvaus palkallisen sairausloman ajalle sijoittuvalta itsenäisyyspäivältä.
17 § Työajan lyhentäminen
1. Soveltamisala
Näitä määräyksiä sovelletaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa.
Työajan lyhennysmääräykset eivät koske lomiensa aikana maa- ja vesira- kennustyössä olevia koululaisia ja opiskelijoita.
TES
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksella, että viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin alle 40 tuntia. Mikäli työsopimuk- sesta huolimatta työntekijän tekemä todellinen työaika on kuitenkin säännöllisesti keskimäärin 40 tuntia viikossa, työntekijä tulee työajan ly- hentämismääräysten piiriin.
2. Vapaan kertyminen
Työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 18 työpäivää kohti. Vuosittain työaikaa lyhennetään korkeintaan 96 tuntia.
Maanalaisessa louhinta-, vahvistus- ja injektointityössä sekä louheen maanalaisessa kuormaus- ja kuljetustyössä jatkuvassa vuorotyössä työs- kentelevälle työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 16 työ- päivää kohti ilman 96 tunnin rajoitusta.
Tehdyiksi työpäiviksi luetaan päivät,
• joina työntekijä on ollut työssä vähintään 8 tuntia,
• xxxxxx työnantaja on työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksa- maan palkan ja
• joilla työaika tasoittumisjärjestelmän aikana on tasoitettu keskimäärin 40 tunniksi viikossa.
Tehdyiksi työpäiviksi ei lueta vuosilomapäiviä.
3. Vapaan antaminen
Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle vii- meistään kertymisvuoden loppuun mennessä.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että edellä olevasta poiketen kerty- nyt vapaa annetaan kokonaisuudessaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
TES
Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana työvuoro kerral- laan tai lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Vapaan anta- misesta on ilmoitettava etukäteen mahdollisimman ajoissa. Annettaessa vapaata työvuoro kerrallaan on siitä kuitenkin ilmoitettava mahdolli- suuksien mukaan viikkoa aikaisemmin.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, ettei vapaata pidetä. Tällöin työnte- kijälle maksetaan työajan lyhennyskorvaus 4. kohdan mukaisesti.
4. Ansionmenetyksen korvaaminen
Työajan lyhentämisestä johtuva ansionmenetys korvataan maksamalla työntekijälle annetulta vapaa-ajalta palkka sen mukaan, mitä työntekijä työssä ollessaan olisi ansainnut.
Paikallisesti voidaan sopia, että työajan lyhentämisestä johtuva ansiomene- tys korvataan maksamalla työntekijälle työajan lyhennyskorvausta, joka on 4,7 % työntekijän työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi eräänty- neestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettavaa palkkaa. Työajan lyhen- nyskorvaus maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.
Työajan lyhennyskorvausta ei voida sopia sisältyväksi palkkaan.
Työsuhteen päättyessä työnantaja maksaa työntekijälle korvauksen ker- tyneeltä, mutta antamatta jääneeltä vapaalta.
Mikäli työntekijä on työsuhteen päättyessä pitänyt työajanlyhennysvapaa- ta enemmän kuin sitä on ehtinyt kertyä ja saanut korvauksen tältä ajalta, työnantajalla on oikeus vähentää lopputilistä liikaa maksamansa korvaus.
5. Työssäolopäivien veroiset päivät
Työajan lyhennysvapaapäivät ovat työssäolon veroisia päiviä eli kerryttä- vät vuosilomaa.
TES
6. Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa
Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähintään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan työajan lyhennyskorvausta 4,7 % työntekijän työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erään- tyneestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettavaa palkkaa.
Erillistä palkanosaa ei makseta vuorotöissä, joissa työajan lyhennys on huomioitu muulla tavalla.
Mikäli alle 40 ja vähintään 24 tunnin säännöllistä työaikaa noudattava työntekijä tämän määräyksen voimassa ollessa siirtyy noudattamaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa ja siirtyy samalla työajan lyhennysjärjestel- män piiriin ja saamaan työajan lyhennyskorvausta, erillisen tässä tarkoi- tettu palkanosan maksaminen päättyy.
Kokoaikatyöstä osa-aikaiseksi siirtyneellä työntekijällä, jolle on osa-aikais- tamisen yhteydessä korvattu työajan lyhennys uutta työaikaa vastaavasti, ei ole oikeutta erilliseen prosenttiperusteiseen korvaukseen.
TES
III PALKKAUS
18 § Käsitteet
Palkkaryhmittely
Työntekijän perustuntipalkka määräytyy hänen palkkaryhmittelyyn si- joituksensa perusteella. Ryhmittelyn perusteena on työntekijän ammat- titaito. Tällä tarkoitetaan niiden töiden vaativuutta, joita työntekijä ky- kenee tekemään.
Aikapalkkaus
Aikapalkka muodostuu perustuntipalkasta ja työkohtaisesta lisästä.
Perustuntipalkat
Perustuntipalkka on työntekijän työehtosopimuksen mukainen vähim- mäispalkka.
Työkohtainen palkka ja työkohtainen lisä
Työkohtainen palkka koostuu työntekijän perustuntipalkasta sekä työn- antajan ja työntekijän kesken sovitusta työkohtaisesta lisästä. Työkohtai- nen lisä voidaan sopia paikallisesti määräaikaiseksi työtä tai työkohdetta koskevaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Työkohtainen palkka voi ol- la myös työsopimuksella sovittu tuntipalkka.
Palkkiopalkkaus
Palkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkamuotoa, jossa perustuntipalkan lisäksi on sovittu palkkio, jonka suuruus määräytyy työntekijän tai ryh- män suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuori-
TES
tukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vas- taavaan tavoitteeseen. Ks. 22 §.
Urakkapalkkaus
Urakkapalkkauksella tarkoitetaan työtä, jossa työntekijän tai ryhmän palkkaus on sidottu yksinomaan työntekijän tai ryhmän suoritukseen. Palkka voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen tai laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. Ks. 22 §.
Korvauspalkat
Korvauspalkalla tarkoitetaan palkkaa, joka maksetaan työehtosopimuk- sella sovituilta arkipyhiltä, korvattaviksi sovituilta vapaapäiviltä tai mat- ka-ajalta. Ks. 25 §.
19 § Palkkaryhmittely ja perustuntipalkat
1. Työntekijän sijoittaminen palkkaryhmiin Palkkaryhmittelyn määrittäminen työsuhteen alussa
Palkkaryhmä määritetään työhönottotilanteessa osoitetun pätevyyden pe- rusteella. Työsuhteen alussa suoritetaan alustava määrittely ja varsinainen määrittely viimeistään kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Palkka- ryhmä merkitään työhönottolomakkeeseen tai kirjalliseen työsopimukseen.
Palkkaryhmittelyn muuttaminen
Palkkaryhmittelyä korotetaan työntekijän ammattitaidon kehittymisen (esimerkiksi kouluttautumisen tai harjaantumisen) myötä. Ryhmittelyn alentaminen on poikkeuksellista ja mahdollista vain, jos ryhmittelyssä on tapahtunut virhe tai työntekijän ammattitaito ei ole pysynyt työnsi- sällön kehittymisen mukana.
TES
Ennen palkkaryhmän laskemista kuullaan työntekijää ja tarvittaessa hän- tä edustavaa luottamusmiestä laskemisen perusteista.
Työn vaativuus alittaa olennaisesti työntekijän ammattitaidon
Jos työsopimus poikkeuksellisesti solmitaan työstä, jonka vaativuus alittaa olennaisesti työntekijän ammattitaidon, osapuolet voivat sopia, että palk- karyhmä ja vähimmäispalkka määräytyvät työssä vaadittavan ammattitai- don mukaan. Mikäli työntekijä myöhemmin alkaa tehdä ammattitaiton- sa mukaista työtä, ryhmitellään hänet siitä lukien ammattitaitonsa mukai- sesti.
2. Palkkaryhmät Palkkaryhmä I
Työntekijältä ei edellytetä maa- ja vesirakennusalan töiden tuntemusta.
Palkkaryhmä II
Työntekijältä edellytetään maa- ja vesirakennustöiden yleistuntemusta.
Soveltamisohje:
Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä suorittaa avustavia maa- ja vesira- kennusalan töitä.
Myös I palkkaryhmään kuuluva työntekijä suorittaa tässä lueteltuja töitä, mutta hänen työsuorituksensa vaatii yksityiskohtaisempaa opastusta. Palkka- ryhmän II vaatiman pätevyyden saavuttaminen vaatii yleensä kahden vuoden työskentelyn erilaisissa maa- ja vesirakennusalan töissä.
Palkkaryhmä III
Vähemmän vaativien ammattitöiden tekijät
Työntekijä hallitsee jonkin maa- ja vesirakennusalan ammattityön.
Soveltamisohje:
TES
Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä kykenee suorittamaan jonkin am- matin piiriin kuuluvan työn / työkokonaisuuden ilman, että hänellä on IV palk- karyhmän edellyttämää ammattitaitoa.
Työntekijä kuuluu tähän palkkaryhmään suoritettuaan oman alansa ammatil- lisen koulutuksen (perustutkinnon), aikuisten ammatillisen perustutkinnon tai ajoneuvonosturinkuljettajan tutkinnon soveltuvan osan.
Palkkaryhmä IV
Ammattityöntekijät
Työntekijä on koulutuksen tai harjaantumisen kautta hankkinut sellaiset tiedot ja taidot, että hän
a) hallitsee jonkin ammatin työt monipuolisesti ja itsenäisesti tai
b) suoriutuu itsenäisesti useamman ammatin piiriin kuuluvista muis- takin kuin vähäisistä töistä.
Soveltamisohje:
Tähän ammattiryhmään kuuluvat perusammattitaidon omaavat ammatti- miehet. Tähän ammattiryhmään kuuluvat ammattitaitonsa monipuolisuuden perusteella myös ne työntekijät, jotka eivät hallitse kaikkia tietyn ammatin töitä mutta joilla on III palkkaryhmän tasoinen ammattitaito useammassa ammatissa.
Palkkaryhmä V
Vaativien ammattitöiden tekijät
Syvällinen tai laaja-alainen ammatin hallinta: Työntekijä kykenee suorit- tamaan
• itsenäisesti oman ammattinsa vaativat työt tai
• itsenäisesti ja monipuolisesti useamman ammatin työt.
Soveltamisohje:
Töiden vaatima ammatin hallinta edellyttää vaativaa työtaitoa, ammatissa kehittyneisyyttä sekä teoreettisia tietoja. Tämä ilmenee muun muassa
• työnopeudessa,
• hyvässä piirustusten lukutaidossa,
TES
• soveltamistaidossa: kyvyssä ratkaista työn suorittamiseen liittyvä ongelma ja kehittää soveltuva työmenetelmä.
Teoreettisia tietoja ja soveltamistaitoa tarvitaan esimerkiksi mittausta ja työnsuunnittelua vaativissa töissä.
Tähän palkkaryhmään kuuluvat ammattitaitonsa monipuolisuuden perusteel- la myös ne työntekijät, joilla on usean ammatin perusammattitaito ilman, et- tä he kuitenkaan hallitsevat minkään ammatin vaativia töitä. Usealla amma- tilla ei tarkoiteta läheisiä rinnakkaisammatteja.
Ammattitutkinnon suorittaneet työntekijät kuuluvat tähän palkkaryhmään. Ammattitutkinnon suorittaneiden työntekijöiden osalta edellytetään vähin- tään kolmen vuoden työkokemusta tämän ammatin mukaisista töistä.
Palkkaryhmä VI
Erittäin vaativien ammattitöiden tekijät Erityisammattitaito: Työntekijä kykenee suorittamaan
• erityistä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaitoa vaativat työt, joihin liittyy suuri vastuu
• mahdollisesti muiden ammattimiesten työn valvontaa ja ohjausta.
Soveltamisohje:
Tähän palkkaryhmään kuuluvat yrityksen avaintyöntekijät esimerkiksi
• vastuullisia ja vaativia mittaustehtäviä tekemään kykenevät ammattimie- het
• työkuntien tai -ryhmien etumiestehtäviin kykenevät ammattimiehet
• kaikki eteen tulevat ammattinsa piiriin kuuluvat työt hallitsevat ammattimie- het, jotka kykenevät opastamaan muita oman ammattinsa työntekijöitä.
Suoritettu erikoisammattitutkinto oikeuttaa tähän palkkaryhmään.
TES
3. Perustuntipalkat
Perustuntipalkat 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta
Palkkaryhmä | Perustuntipalkka €/h |
I | 10,77 |
II | 11,69 |
III | 12,58 |
IV | 13,59 |
V | 14,67 |
VI | 15,91 |
4. Alaikäiset, koululaiset ja opiskelijat Palkkaus
Alle 18-vuotiaiden ja lomiensa aikana työskentelevien koululaisten ja opiskelijoiden palkkauksesta voidaan paikallisesti sopia toisin. Palkan on kuitenkin oltava vähintään 75 % palkkaryhmän I mukaisesta palkasta.
Lomiensa aikana työskentelevän, maarakennusalaa vähintään yhden lu- kuvuoden opiskelleen työntekijän palkan on oltava vähintään 75 % II palkkaryhmän palkasta.
Oppisopimusoppilaan vähimmäispalkka ammatillista peruskoulutusta an- nettaessa riippuu jäljellä olevasta oppiajasta seuraavan taulukon mukaan:
Jäljellä oleva oppiaika | % II palkkaryhmän perustuntipalkasta | 1.3.2016 (11,69 €) |
24 – 36 kk | 70 | 8,18 € |
12 – 24 kk | 75 | 8,77 € |
0 – 12 kk | 85 | 9,94 € |
TES
Työpaikkaohjaaja
Työssäoppijoiden ja oppisopimusoppilaiden työn ohjaamisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Samassa yhteydessä selvitetään työ- paikkaohjaajan mahdollisuudet tehtävän suorittamiseen, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaikutus hänen palkkauk- seensa.
20 § Työkohtainen palkka ja työkohtainen lisä
1. Työkohtaisesta lisästä sopiminen
Työkohtainen palkka koostuu työntekijän perustuntipalkasta ja työkoh- taisesta lisästä, jonka perusteista ja suuruudesta työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään ennen työn aloittamista. Mikäli työkohtaisen palkan suuruudesta ei synny sopimusta, työntekijällä on velvollisuus ottaa työ vastaan tarjotulla työkohtaisella palkalla. Työnantajan on työntekijän si- tä pyytäessä selvitettävä, kuinka jäljempänä kohdassa 3. luetellut vaati- vuustekijät on otettu palkassa huomioon. Mahdollinen erimielisyys sel- vitetään neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
Työkohtaisessa lisässä tulee huomioida tehtävän työn vaativuustekijät. Yrityksissä tulee kiinnittää huomiota työkohtaiseen lisään suhteessa teh- tävään työhön.
Aikapalkkajärjestelmään kuuluu, että pääsääntöisesti työntekijälle mak- setaan työkohtaista lisää. Jos työkohtaista lisää ei poikkeuksellisesti mak- seta, työnantajan on se perusteltava.
2. Työkohtaista lisää koskevat sopimukset
a) Määräaikainen tai työkohdetta koskeva työkohtainen lisä
Työkohtaista palkkaa koskeva sopimus voi olla määräaikainen työtä tai määrättyä työkohdetta koskeva. Mikäli palkkaehdon voimassaoloa ei ole
TES
paikallisesti sovittu toisin, se päättyy määräajan kuluttua umpeen tai työntekijän siirtyessä toiselle työmaalle.
b) Toistaiseksi voimassa oleva työkohtainen lisä
Työn vaativuustekijät tai osa niistä voidaan huomioida keskimääräisinä esim. kone- tai työlajikohtaisesti siten, että työntekijän työkohtainen palkka on samansuuruinen kaikilla työmailla. Tällöin työkohtaista lisää koskeva sopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Tällaiseen sopimukseen noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta.
c) Työsopimuksella sovittu palkkaehto
Toistaiseksi voimassa oleva palkkaehto voidaan sopia myös työsopimuk- sella, jolloin palkkausta koskeva ehto ei ole irtisanottavissa, vaan muutet- tavissa ainoastaan yhteisin sopimuksin.
Toistaiseksi voimassa oleva palkka ei voi olla pelkkä työntekijän perus- tuntipalkka, vaan otettaessa vaativuustekijät huomioon keskimääräisinä eri työmailla työkohtaista lisää maksetaan aina. Jos kyseessä ei ole tehol- linen työaika, voidaan maksaa perustuntipalkkaa.
3. Työkohtaista lisää korottavat tekijät
Työkohtaista lisää korottavat seuraavat vaativuustekijät:
a) Työn tekninen vaativuus
Työ on teknisesti vaativampaa kuin kyseisen palkkaryhmän töissä on ta- vanomaista.
Työlle on asetettu poikkeuksellisen korkeat laatuvaatimukset.
b) Työn fyysinen vaativuus
Työ on tavanomaista raskaampaa tai se suoritetaan vaikeissa olosuhteissa. Työn kuormittavuus on suurta.
Huomioon otettavia olosuhdetekijöitä ovat pöly, melu, tärinä, haju ja muut olosuhdehaitat, mikäli ne poikkeavat olennaisesti normaalista.
Tällaisia olosuhdehaittoja saattaa esiintyä muun muassa vanhojen raken-
TES
nusten purkutöissä, tunneli- ja muissa maanalaisissa työkohteissa, talous- jätteen käsittelyssä kaatopaikalla.
Työn fyysistä vaativuutta voi lisätä myös työntekijän työnopeuden väli- tön riippuvuus urakkatyötä suorittavien muiden työntekijöiden etene- misestä.
c) Työhön liittyvä vastuu
Työsuoritukseen liittyy tavanomaista suurempaa vastuuta.
Työntekijän työsuoritus rytmittää huomattavassa määrin työkohteen muiden työntekijöiden etenemistä.
Taloudelliset seuraamukset, jotka liittyvät epäonnistumiseen työlle asete- tun laatutason saavuttamisessa tai laaditussa aikataulussa pysymisessä tai vahingonvaara, ovat tavanomaisia suuremmat.
Tällaisia vaativuustekijöitä liittyy (usein muiden vaativuustekijöiden ohel- la) esimerkiksi ajoneuvonosturinkuljettajan tehtäviin ajotuntien aikana tai panostajan tehtäviin räjäytystyönjohtajana.
Työntekijän voimassaolevaa työkohtaista lisää on korotettava hänen siir- tyessään työhön, jossa kohdissa a, b tai c luetellut vaatimukset täyttyvät. Korotettu lisä on voimassa sen aikaa, kun työntekijä tekee mainitut vaa- timukset täyttävää työtä.
21 § Ajoneuvonosturin-, nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan palkkaus sekä tunneli- ja kalliosuojatöissä maksettava työkohtainen lisä
Ajoneuvonosturin-, nostokoriauton- ja kurottajankuljettajalle sekä tun- neli- ja kalliosuojatöissä työskentelevälle työntekijälle on sovittu työkoh- taisen lisän vähimmäismäärät. Allekirjoittaneet liitot ovat muutoin yhtä mieltä siitä, etteivät kiinteät työkohtaiset lisät kuulu työehtosopimuksen palkkausjärjestelmään.
TES
1. Tehollinen työaika
Tehollista työaikaa on koneen siirto, nostosuunnitelman teko, koneen pystytys ja nostotyön aika. Lisäksi tehollista työaikaa on sellainen työn- antajan määräyksestä tapahtuva koneen merkittävä korjaus- ja huolto- työ, jonka työntekijä voi suorittaa itse. Korjaus- ja huoltotyöllä ei tarkoi- teta esimerkiksi päivittäisiä tarkastuksia.
Paikallisesti voidaan sopia, että ajoneuvonosturin-, nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan palkka on III palkkaryhmän mukainen ajalta, joka ei ole tehollista työaikaa.
2. Ajoneuvonosturinkuljettajan työkohtainen lisä koneen teholliselta työajalta
Ajoneuvonosturinkuljettajalle maksetaan työkohtaista lisää koneen te- holliselta työajalta vähintään
Nostokyky Työkohtaisen lisän suuruus €/h
30 tn tai alle 1,24
yli 30 tn, mutta alle 70 tn 1,57
yli 70 tn, mutta alle 140 tn 1,73
yli 140 tn, mutta alle 200 tn 1,95
200 tn ja yli 2,26
Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työkohtainen lisä maksetaan teholli- selta työajalta edellä mainittujen määrien keskiarvona.
Tehollista työaikaa olevilta korjaus- ja huoltotoimenpiteiltä maksetaan 30 tn tai alle –nostokyvyn mukainen vähimmäistyökohtainen lisä.
TES
3. Nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan työkohtainen lisä koneen teholliselta työajalta
Nostokoriauton- ja kurottajankuljettajalle maksetaan työkohtaista lisää koneen teholliselta työajalta vähintään
Nostokorkeus Työkohtaisen lisän suuruus €/h
20 m tai alle 1,24
yli 20 m, mutta alle 60 m 1,57
60 m tai yli 1,73
Tehollista työaikaa olevilta korjaus- ja huoltotoimenpiteiltä maksetaan 20 m tai alle –nostokyvyn mukainen vähimmäistyökohtainen lisä.
4. Työkohtainen lisä tunneli- ja kalliosuojatöissä
Tunneli- ja kalliosuojatöissä työn fyysisen vaativuuden vuoksi työkohtai- nen lisä on vähintään 1,14 euroa työtunnilta siihen saakka, jolloin lou- hintatyö on rusnattu tilan lopullista käyttöä varten. Osuus eritellään palkkalaskelmassa. Edellä mainittua työkohtaista lisää maksetaan ruisku- betonoinnin ja injektoinnin ajalta sitä tunnelissa ja kalliosuojassa suorit- tavalle työntekijälle uudisrakennuskohteissa.
22 § Palkkiopalkkaus ja urakkapalkkaus
1. Palkkiopalkkaus
Palkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa perustuntipal- kan päälle on sovittu palkkio, jonka suuruus määräytyy työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuo- ritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen.
TES
Palkkion perusteesta ja rakenteesta sovitaan työnantajan ja työntekijän tai ryhmän kesken. Sovittu palkkiojärjestelmä korvaa edellä olevat työ- kohtaisen palkan määräytymisperusteet.
Palkkiopalkkaustyössä työntekijän palkka on vähintään 20 % korkeampi kuin perustuntipalkka.
Liitot suosittelevat palkkiopalkkauksen käyttöä, varsinkin sellaisissa töis- sä, joista suoran urakan hinnoitteleminen on vaikeaa. Palkkiopalkkaus lisää työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa itse palkkansa suuruuteen. Palkkausmuoto on kannustava ja lisää siten työn tuottavuutta.
2. Urakkapalkkaus
Urakkapalkkauksella tarkoitetaan palkkausta, jonka suuruus määräytyy yksinomaan työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalli- seen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen.
Palkkion perusteesta ja määrästä sovitaan työntekijän tai ryhmän kesken etukäteen. Sovittu urakkapalkkaus korvaa edellä mainitut palkkausjärjes- telmät.
Urakkatyössä työntekijän palkka on vähintään 20 % korkeampi kuin pe- rustuntipalkka.
Liitot suosittavat urakkapalkkauksen käyttöä töissä, joissa työntekijä tai ryhmä voi itsenäisesti päättää työvauhdista ja joissa urakan hinnoittele- minen on helppoa.
TES
23 § Odotusajan palkka
Mikäli työntekijän työssä syntyy keskeytystä koneiden epäkuntoon jou- tumisen tai muun työntekijästä riippumattoman syyn vuoksi, hänelle on sinä aikana järjestettävä, mikäli mahdollista, urakkapalkkaus- tai palkki- opalkkaustyötä. Siinä tapauksessa, ettei urakkapalkkaus- tai palkkiopalk- kaustyötä voida järjestää, odotusajalta on maksettava perustuntipalkka. Työntekijä on kuitenkin velvollinen edellä mainittuna odotusaikana suo- rittamaan muuta työtä, jos sitä voidaan hänelle järjestää, ja maksetaan hänelle siitä palkka aikapalkkaa koskevien määräysten mukaisesti.
Mikäli työntekijä siirretään kesken työn työnantajasta riippuvasta syystä palkkiopalkkaus- tai urakkapalkkaustyöstä tuntityöhön, maksetaan hä- nelle hänen perustuntipalkkansa korotettuna 20 %:lla, kuitenkin enin- tään viiden päivän ajalta.
24 § Hälytysraha
Mikäli työntekijä työstä asuntoon saavuttuaan kutsutaan hälytysluontoi- seen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan hänelle erillise- nä korvauksena ns. hälytysrahana kahden tunnin korvauspalkka. Kor- vauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryh- mässä II palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän III suu- ruisena. Tämä määräys ei koske säännölliseen työaikaan liittyvää työtä eikä työajan siirtoja.
Hälytysraha ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa.
Hälytystapauksissa työssä käymisestä maksetaan päivittäisten matkakus- tannusten korvaus, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan siihen oikeus.
TES
25 § Korvauspalkat
Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkka- ryhmässä II palkkaryhmän III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena.
Näitä ovat työehtosopimuksessa sovitut
• arkipyhäkorvaukset (16 §)
• korvattavat vapaapäivät (kutsuntapäivä, kertausharjoitukset, 50- ja 60-vuotispäivä, vihkipäivä, läheisen omaisen hautauspäivä) (32 §)
• matka-ajan palkka (36 §).
26 § Palkanmaksu
Palkka maksetaan joka toinen perjantai tai kaksi kertaa kuukaudessa, mi- käli yrityskohtaisesti niin sovitaan. Jos palkanmaksupäivä sattuu viikon- lopuksi tai juhlapyhäksi, maksetaan palkka edellisenä työpäivänä. Palkan laskenta-aika on viisi työpäivää.
Työsuhteen päättyessä lopputili erääntyy maksettavaksi työsuhteen päätty- mistä lähinnä seuranneen laskenta-ajan jälkeisenä palkanmaksupäivänä.
Urakkatyötä suorittavalle työntekijälle maksetaan ennakkoa noin 90 % suoritetun työn arvosta ja sisälle jäänyt erä sen jälkeen, kun työ on valmis ja vastaanotettu.
Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamalle pankkitilille Suomessa toi- mivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnantajan on an- nettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät il- mi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.
Työntekijälle voidaan pyydettäessä maksaa kohtuullinen osa ansaitusta nettoansiosta ennakkona.
TES
IV SOSIAALISET JA TYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
27 § Vuosiloma
1. Oikeus vuosilomaan, lomapalkka ja -korvaus
Työntekijä saa kulloinkin voimassa olevan vuosilomalain mukaisen vuosi- loman.
2. Lomaraha
Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkkansa määrästä. Lomaraha maksetaan lomalta paluun jälkeen ensimmäisenä palkanmaksupäivänä. Mikäli vuosiloma pidetään osissa, maksetaan kun- kin lomanosan päättyessä sitä vastaava osa lomarahasta.
Paikallisesti voidaan kirjallisesti sopia, että lomaraha maksetaan useam- pana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään en- nen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkua. Jos työntekijän työsuh- de päättyy ennen lomarahan sovittua maksamisajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä on siihen muutoin työehtosopi- muksen mukaan oikeutettu.
Työntekijälle, jonka työsuhde päättyy ennen hänen vuosilomaansa, mak- setaan lomaraha vuosilomalain mukaisesta lomakorvauksesta. Lomaraha suoritetaan lopputilin yhteydessä.
Lakisääteiselle eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha vuosilomapalkasta ja/tai lomakorvauksesta.
Kun työntekijä lähtee suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepal- velusta tai siviilipalvelusta, hänelle maksetaan lomakorvaus vuosiloma-
TES
lain mukaisesti. Lomakorvauksesta maksetaan lomaraha, mikäli työnte- kijä suoritettuaan asepalveluksen, vapaaehtoisen asepalveluksen tai sivii- lipalveluksen palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla. Jos palvelukseen astumi- nen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaraha vastaa- vasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteis- määrästä. Lomaraha maksetaan työhön paluun jälkeisenä ensimmäisenä palkanmaksupäivänä.
28 § Sairausajan palkka
1. Määritelmät
Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi.
Sairausajan palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka maksetaan sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden ajalta.
Tapaturmalla tarkoitetaan sekä työtapaturmaa että vapaa-aikana sattu- nutta tapaturmaa, ellei jäljempänä toisin mainita.
2. Sairausajan palkan maksuajanjakso
Työkyvyttömyyden ajalta maksetaan sairausajan palkkaa enintään seu- raaviin ajanjaksoihin sisältyviltä työpäiviltä:
Työsuhteen yhdenjaksoinen kestoaika Ajanjakson pituus ennen työkyvyttömyyden alkua
vähintään 1 kuukausi 28 päivää
vähintään 3 vuotta 35 päivää
vähintään 5 vuotta 42 päivää
vähintään 10 vuotta 56 päivää
TES
3. Odotuspäivä
Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatku- nut yhdenjaksoisesti alle vuoden, maksetaan sairausajan palkkaa toisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatku- nut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, maksetaan sairausajan palkkaa ensimmäisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta alkaen, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
Jos kyseessä on työtapaturma tai työkyvyttömyyden kesto ylittää sairaus- vakuutuslain mukaisen omavastuuajan (työkyvyttömyyden alkamispäivä ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää) sairausajan palkkaa makse- taan ensimmäisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta alkaen, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
4. Sairausajan palkan määrä
Työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on työ- kyvytön, maksetaan sairausajan palkkana täysi palkka 2. kohdassa mää- ritellyltä ajanjaksolta (huomioiden mahdollinen 3. kohdan mukainen odotuspäivä). Täysi palkka tarkoittaa sitä palkkaa, jonka työntekijä olisi työssä ollessaan ansainnut.
Työkyvyttömyyden alkaessa kesken työvuoron maksetaan varsinainen palkka työvuoron loppuun.
TES
5. Työkyvyttömyyden todentaminen Työnantajan hyväksymä todistus
Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin antamalla tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.
Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelta.
Työkyvyttömyys voidaan flunssatyyppisissä, lyhytaikaisissa, enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa osoittaa yrityksen työterveys- hoitajan todistuksella. Perustellusta syystä myös muun terveydenhoita- xxx xxxxxx todistus kelpaa todistukseksi työkyvyttömyydestä. Sairauden uusiutumistapauksissa todistuksen antajan tulee olla sama terveydenhoi- taja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen lääkärin- hoidon tarpeeseen.
Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella
a) Yrityksessä voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työky- vyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa.
Samalla voidaan sopia:
• ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja miten se kirjataan
• rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien poissaolojen määrään
• hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään välittömästi tai vii- meistään ennen työvuoron alkua
• työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus
Soveltamisohje:
TES
Töiden järjestelyn vuoksi työntekijän on ilmoitettava sairaudestaan heti kun se on mahdollista. Mikäli työntekijä ilman perusteltua syytä jättää ilmoituk- sen tekemättä, käsitellään poissaoloa luvattomana poissaolona.
Mikäli työntekijän ilmoituksella hyväksytty poissaolo toistuu enintään 30 päi- vän kuluessa edellisestä hyväksytystä poissaolosta, sovelletaan siihen työ- kyvyttömyyden uusiutumista koskevia määräyksiä.
Tässä kohdassa tarkoitetulla sopimuksella sovitaan ainoastaan yrityksessä paikallisesti sovittavasta työkyvyttömyyttä koskevasta selvityksestä. Sopimus- kohdalla tai soveltamisohjeella ei puututa muualla työehtosopimuksessa ole- viin sairausajan palkkaa koskeviin määräyksiin ja vakiintuneisiin tulkintoihin.
b) Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltolain edellyttämää vähimmäistasoista työterveyshuoltoa, selvitykseksi lyhytaikaisista, enin- tään kolme vuorokautta kestävistä sairauspoissaoloista riittää työnanta- jalle tai tämän edustajalle tehty oma ilmoitus. Ilmoituksen saatuaan työnantaja voi osoittaa työntekijän menemään lääkärin vastaanotolle. Tästä aiheutuvat kustannukset maksaa työnantaja.
c) Kohdissa a) ja b) olevia määräyksiä sovelletaan myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastumista koskeviin määräyksiin.
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet
Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työnte- kijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän selvityksen. Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, työnantajalla on oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastetta- vaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta ai- heutuvat kustannukset.
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
TES
6. Yrityksen työterveyspalvelut
Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vas- taanotolla.
Vapaa-aikana sattuneiden tapaturmien osalta työntekijän on viipymättä hakeuduttava ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolle.
Yrityksessä tulee paikallisesti sopia menettelytavat, joiden mukaan toimi- taan, jos työterveyshuolto ei ole käytettävissä aikoina, joina yrityksessä työskennellään säännöllisesti.
Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttö- myydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön. Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pit- kä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanotto- ajan kohtuuttoman pitkä odotus.
7. Sairauspoissaolosta ilmoittaminen
Työntekijän tulee ilmoittaa työkyvyttömyydestään lähimmälle esimiehel- leen tai muulle työnantajan määräämälle henkilölle ennen työvuoron alkua, mikäli se on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista. Työnantajan tulee ohjeistaa työntekijöille sairauspoissaoloista ilmoittamisen menettelytavat.
Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä työjärjestelyjen vuoksi.
Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa työnantajalle viipymättä sairastumisestaan, sairausajan palkanmaksuvelvollisuus alkaa aikaisin- taan siitä päivästä, jona ilmoitus on tehty.
TES
8. Sairausajan palkan maksamatta jättäminen
Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut työkyvyt- tömyyden tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämäl- lään tai muulla törkeällä tuottamuksella.
Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, sairausajan palkkaa ei makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työso- pimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämi- seen.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata tapaturmasta aiheutunutta työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.
9. Työkyvyttömyyden uusiutuminen
Mikäli työkyvyttömyys uusiutuu samasta syystä enintään 30 päivän ku- luessa siitä päivästä, jolta työntekijälle on viimeksi maksettu sairauspäi- värahaa tai sairausajan palkkaa, uusiutunut työkyvyttömyys muodostaa yhden kokonaisuuden aikaisemman tai aikaisempien työkyvyttömyys- ajanjaksojen kanssa. Työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvolli- suus vain yhteen 2. kohdan mukaan määräytyvään ajanjaksoon sisältyvil- tä työpäiviltä. Sairausajan palkkaa maksetaan, kunnes 2. kohdan mukai- nen ajanjakso on täyttynyt. Ajanjakson ei työkyvyttömyyden uusiutuessa samasta syystä tarvitse olla yhdenjaksoinen. Sairausajan palkka makse- taan ensimmäiseltä täydeltä työkyvyttömyyspäivältä, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.
Mikäli kysymyksessä on työkyvyttömyys eri syystä tai työkyvyttömyyden uusiutumiseen samasta syystä kuluu yli 30 päivää, menetellään sairaus- ajan palkan maksamisen suhteen kuin kyseessä olisi uusi sairaus. Tällöin sairausajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy edellä mainituissa 2. ja
3. kohdissa määritellyllä tavalla.
TES
Määrittely sen suhteen, onko kyseessä työkyvyttömyys samasta vai eri syystä, tapahtuu työkyvyttömyyden ajalta maksettavan sairaus- tai muu- ta päivärahaa maksavan tahon päätöksen perusteella.
10. Sairauspäiväraha tai muu korvaus
Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palk- kaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen sairauspäivärahan tai muun korvauksen, johon työntekijä on oikeutettu, ei kuitenkaan enem- pää kuin maksamansa määrän.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin työntekijällä olisi lain mukaan oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan palkasta se sairauspäiväraha tai sen osa, mikä työntekijän lai- minlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.
Mikäli työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksol- ta päivärahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella, tämä vähennetään maksettavasta sairausajan palkasta. Työn- antajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää korvausta sairausajan pal- kasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
11. Työkyvyn ylläpito, sairauspoissaolojen hallinta ja sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikea soveltaminen
Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia menettelyta- voista, joilla ylläpidetään työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä. Ta- voitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jaksaminen ja sairauspoissa- olojen vähentäminen. Erityistä huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi vapaa-ajan tapaturmien vähentämiseen.
TES
Työnantajan ja luottamusmiehen tulee ohjeistaa työntekijöitä sairausajan palkkaa ja sairauspoissaoloja koskevien määräysten oikeassa soveltamises- sa. Liitot suosittelevat, että yrityksessä seurataan sairauspoissaolojen kehi- tystä ja etsitään keinoja niiden ennaltaehkäisemiksi ja vähentämiseksi.
29 § Sairaan lapsen hoito vanhempien työaikana
Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen äidille tai isälle taikka samassa taloudessa asuvalle lapsen vanhemman puolisol- le ansionmenetys lapsen hoidon järjestämiseksi välttämättömän, lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta. Ansionmenetys maksetaan sairausajan palk- kaa koskevien määräysten mukaisesti. Poissaolosta on annettava työnan- tajan hyväksymä selvitys. Hyväksyttävällä selvityksellä tarkoitetaan sai- rausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukaista selvitystä.
Ansionmenetyksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat van- hemmat ovat ansiotyössä. Ansionmenetys maksetaan myös yksinhuolta- jalle sekä siinä tapauksessa, että toinen vanhempi on estynyt hoitamasta sairasta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paikkakunnalla asumisen tai siihen verrattavan pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksymä selvitys. Saman sairauden johdosta ansionmenetys maksetaan vain toiselle vanhemmista.
30 § Äitiys- ja isyysvapaa
Työntekijälle maksetaan äitiysvapaan ajalta 56 tai isyysvapaan ajalta kuuden sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenteri- ajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä laskettava työnte- kijän palkan ja äitiys- tai isyyspäivärahan erotus. Äitiys- tai isyyspäivä- rahalla tarkoitetaan sairausvakuutuslain mukaista äitiys- tai isyyspäivä- rahaa tai siihen verrattavaa muun lain tai sopimuksen perusteella tule- vaa korvausta.
TES
Erotus maksetaan työsopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiys- tai isyysvapaan alkamispäivästä lukien. Edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen lapsen syntymää.
31 § Terveystarkastukset ja lääkärissäkäynnit
1. Lakisääteiset terveystarkastukset
Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen seuraavien terveystar- kastusten osalta. Ansionmenetys korvataan sekä terveystarkastuksen ajal- ta että matka-ajalta työntekijän menettämien säännöllisten työtuntien mukaisesti. Lisäksi korvataan välttämättömät matkakustannukset. Mikä- li tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Ansionmenetys korvataan sairausajan palk- kaa koskevien määräysten mukaisesti ja päiväraha matkakustannusten korvausta koskevien määräysten mukaisesti.
Korvattavia terveystarkastuksia ovat:
a) Valtioneuvoston asetuksessa hyvän työterveyshuoltokäytännön peri- aatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) määritellyissä ja työter- veyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aika- na suoritettavat terveystarkastukset
b) nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) määritellyt tutki- mukset
c) säteilylaissa (592/1991) tarkoitetut tutkimukset
d) terveydensuojelulain (763/94) edellyttämät tutkimukset, jotka joh- tuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.
Mikäli tämän kohdan mukainen tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa- aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista 15,00 euroa.
TES
2. Lääkärissäkäynnit
Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen seuraavien lääkärissä- käyntien osalta.
a) Uusi tai uusiutuva sairaus
Ansionmenetys korvataan, kun
• työntekijä käy lääkärissä sairauden toteamiseksi,
• lääkärin tutkimustoimenpiteestä seuraa enintään vuorokauden kestävä työkyvyttömyys tai
• työntekijä sairausoireiden vuoksi otetaan sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkaa koskevia mää- räyksiä.
b) Aikaisemmin todettu sairaus
Ansionmenetys korvataan
• kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyt- täen, että kysymyksessä on kyseisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi,
• sairauden olennaisesti pahentuessa, jos työntekijän on sen vuoksi ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen,
• hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen kyseisen erikoisalan lääkärin tar- kastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen, esimerkiksi sil- mälasien, hankkimiseksi,
• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tar- peellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella tai
• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työky- vyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä.
c) Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Ansionmenetys korvataan korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja rönt-
TES
gentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Eril- lisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tut- kimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.
d) Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset Ansionmenetys korvataan sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saa- misen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.
e) Äkillinen hammassairaus
Ansionmenetys korvataan hoitotoimenpiteen ajalta, jos äkillinen ham- massairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttö- myyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annet- tavaa hoitoa. Ansionmenetys korvataan vain, mikäli työntekijä ei voi saa- da hoitoa työajan ulkopuolelta. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
Edellytykset lääkärissäkäyntien aikaisen ansionmenetyksen korvaamiselle
Ansionmenetys korvataan edellä lueteltujen lääkärissäkäyntien ajalta, mikäli kysymyksessä on sairastuminen tai tapaturma, jonka takia on välttämätöntä päästä nopeasti lääkäriin.
Äkillisiä uusia tai uusiutuvia sairauksia tai tapaturmia lukuun ottamatta edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esimerkiksi normaalitapauksissa viikon) kulues- sa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulko- puolella. Lääkärissäkäynti on järjestettävä työajan tarpeetonta menestys- tä välttäen.
TES
Ansionmenetys korvataan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän on esitettävä lääkärissäkäynnistä työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odo- tus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.
Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajal- le. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, il- moitus on tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.
Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, korvausta ansionmenetyksestä ei suoriteta lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten mukaisesti. Korvausta ei suoriteta myöskään 28 §:n
3. kohdan mukaisena odotuspäivänä suoritetun lääkärissäkäynnin ajalta.
Mikäli sairaus tai tapaturma on johtunut työntekijän omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ansionmenetystä ei korvata.
32 § Muut palkalliset poissaolot
1. Työntekijän vihkimis-, 50- ja 60-vuotispäivä
Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kaksi kuukautta välit- tömästi ennen avioliittoon vihkimispäivää ja 50- ja 60-vuotispäivää, anne- taan palkallinen vapaapäivä, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen. Merkkipäivältä maksetaan tällöin korvauspalkka 25 §:n mukaisesti. Työn- tekijän on ilmoitettava merkkipäivästään hyvissä ajoin työnantajalleen.
2. Lähiomaisen hautauspäivä
Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kaksi kuukautta vä- littömästi ennen lähiomaisen hautauspäivää, annetaan hautauspäivä pal- kalliseksi vapaapäiväksi, kun hautauspäivä sattuu hänen työpäiväkseen. Hautauspäivältä maksetaan tällöin korvauspalkka 25 §:n mukaisesti.
TES
Lähiomaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hä- nen vanhempiaan, veljiään ja xxxxxxxxx sekä aviopuolison vanhempia.
3. Kutsuntapäivä
Varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle maksetaan enintään yhden työpäivän korvaus- palkka 25 §:n mukaisesti. Mikäli työntekijä on kutsuntapäivänä myös työssä, maksetaan hänelle kutsunta-ajalta korvauspalkka ja työssäoloajal- ta varsinainen palkka. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päi- vältä, jona kutsuntatoimitus pidetään.
4. Reservin kertausharjoitus ja VSS-kurssi
Työntekijälle, joka on ollut työssä vähintään yhden kuukauden ennen kutsuntamääräyksen antamista, maksetaan tavanomaisten rauhanaikais- ten kertausharjoitusten ajalta korvauksena 8 tunnin korvauspalkka 25 §:n mukaisesti jokaiselta harjoitusaikaan sisältyvältä päivältä, joka työssä oltaessa olisi ollut hänen työpäivänsä. Korvauspalkasta vähenne- tään valtion reserviläispalkka ja työntekijälle maksetaan jäljelle jäävä ero- tus. Palvelukseenastumismääräykseen perustuvat VSS-kurssit rinnaste- taan kertausharjoituksiin.
Edellytyksenä tässä tarkoitetun korvauksen maksamiselle on, että työn- tekijä sekä VSS-kursseilta että kertausharjoituksista palaa entiseen työ- hönsä.
33 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantajan on otettava työntekijöilleen ryhmähenkivakuutus sellaisena kuin sen kulloinkin keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat sopineet. Vakuu- tuksen perusteella vakuutuksen antanut yhtiö maksaa vakuutetun työnteki- jän kuoltua työmarkkinajärjestöjen kulloinkin sopiman vakuutussumman. Lisätietoja xxx.xxxx.xx.
TES
34 § Henkilöstötilat ja työkalujen säilyttäminen
1. Henkilöstötilat
Rakennustyömaiden henkilöstötilat tulee järjestää työministeriön pää- töksen rakennustyömaiden henkilöstötiloista (977/94) mukaisesti.
Työministeriön päätöstä noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana. Päätöksen rikkomisesta voidaan vaatia työtuomioistuimessa hyvityssak- koseuraamuksia vain, jos työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö tai työntekijä on tehnyt puutteista ilmoituksen työnantajalle, eikä työnan- taja ole korjannut puutteita viipymättä.
2. Työkalusuojat
Työkalujen säilyttämistä varten on varattava riittävä ruokailu- ja vaate- suojasta eristetty lukittava tila.
3. Vakuutusvelvollisuus ja vastuu työkaluista
Työnantaja vakuuttaa murron ja tulipalon varalta työntekijän vaatteet ja työkalut, joiden arvosta sovitaan paikallisesti. Työnantajan työkalut on vietävä niille varattuun paikkaan, jolloin niistä vastaa työnantaja.
Työnantaja vastaa myös työntekijän työkaluista, mikäli niitä säilytetään työkalusuojassa. Muun rikoksen kuin murron kautta kadonneesta omai- suudesta työnantaja ei vastaa.
35 § Turvavarusteet
Työnantaja antaa työntekijän käyttöön työtehtäviin tarpeen mukaan so- veltuvat henkilösuojaimet, turvavaatteet ja -käsineet sekä suojakypärän alusmyssyn. Turvavaatteisiin luetaan myös sadevaatteet, lämpöasu ja tur- vakengät. Sadevaatteet ja lämpöasu annetaan, mikäli työntekijä muutoin
TES
kuin satunnaisesti työskentelee kastelevissa olosuhteissa tai jatkuvasti kylmissä olosuhteissa.
Työnantaja hankkii erityistä tarkkuutta vaativissa ja erityisen pölyisissä tehtävissä työskentelevälle, vähintään neljä kuukautta työsuhteessa ol- leelle, työntekijälle optisesti hiotut suojalasit. Tarvittaessa työterveys- huolto määrittelee tarvitaanko edellä mainitussa työssä optisesti hiottuja suojalaseja. Työntekijä hankkii silmälasireseptin.
Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot).
Edellä mainitut turvavarusteet ovat työnantajan omaisuutta. Saadessaan jonkin uuden turvavarusteen sekä työsuhteen päättyessä työntekijän on palautettava entiset työnantajalle. Työnantaja huolehtii niiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, jollei paikallisesti sovita toisin.
Työnantajan harkinnassa on, minkälaiset turvavarusteet hän katsoo tar- koituksenmukaisimmiksi ja kuinka niiden jako käytännössä suoritetaan. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijällä on käytet- tävissä työtehtäviin soveltuvia turvavaatteita ottaen huomioon niiden kunnossa- ja puhtaanapidon.
TES
V MATKATYÖ JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET
36 § Matkat työmaatehtävissä
Näitä määräyksiä noudatetaan työntekijöihin, joilla ei ole varsinaista (kiinteää) työpaikkaa ja jotka työskentelevät pysyvästi työmailla.
1. Yöpymistä edellyttävät matkat
a) Päiväraha
Työntekijän yöpyessä työmatkalla hänelle maksetaan päivärahaa 40 eu- roa matkavuorokaudelta.
b) Majoitus
Työnantaja järjestää työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olo- suhteet huomioonottaen kohtuullisen majoituksen.
Mikäli kyseessä ei ole matkustajakoti-/hotellimajoitus, majoitustilassa tai sen välittömässä läheisyydessä tulee olla ruoanlaitto- ja peseytymismah- dollisuus.
Mikäli on sovittu, ettei työnantaja järjestä työntekijälle majoitusta, työn- tekijälle maksetaan päivärahan lisäksi yöpymisrahaa 12 euroa.
c) Matkakustannusten korvaaminen
Työntekijälle maksetaan työmaan alkaessa ja päättyessä matkakustan- nukset julkisen kulkuneuvon mukaan työntekijän asunnosta työmaalle.
Matkatyössä työntekijälle korvataan jouluna, juhannuksena sekä vuosi- loman aikana, ellei loma satu edellä mainittujen pyhien aikana, matka-
TES
kustannukset asuntoon ja takaisin. Samoin korvataan matka asunnosta ja takaisin työntekijän käydessä kotonaan sellaisissa sairaustapauksissa, joiden osalta yhteisesti todetaan, että työntekijän on tarkoituksenmu- kaista matkustaa kotiinsa sairastamaan.
Matkakustannuksia ei korvata, mikäli työnantaja on järjestänyt kuljetuk- sen.
d) Matka-ajan palkka
Työntekijälle maksetaan työmaan alkaessa ja päättyessä matka-ajan palk- kana 25 §:n mukainen korvauspalkka enintään 12 tunnilta.
e) Työkomennuksen kestäessä erillisen lisän maksaminen viikonlopulta
Työntekijälle, jonka työmaa sijaitsee yli 200 km päässä työntekijän asun- nosta, maksetaan erillistä 40 euron suuruista lisää joka toinen viikonlop- pu laskettuna työkomennuksen alkamisesta.
Lisää ei makseta viikonlopuilta, joilta työnantaja on järjestänyt kuljetuk- sen tai maksaa päivärahaa, kotimatkakorvausta tai c)-kohdan mukaisia matkakustannuksia.
Erillinen lisä ei ole työajalta maksettua palkkaa.
2. Päivittäiset matkat
a) Päivittäiset matkakustannusten korvaukset
Työntekijän matkustaessa päivittäin asunnostaan tai työnantajan järjes- tämästä työmaamajoituksestaan työmaalle maksetaan päivittäisenä mat- kakustannusten korvauksena asunnon ja työpaikan välisen etäisyyden mukaan seuraavasti:
TES
yli 5 km 3,11 euroa
yli 10 km 4,22 euroa
yli 20 km 8,43 euroa
yli 30 km 11,23 euroa
yli 40 km 12,63 euroa
yli 50 km 16,85 euroa
yli 70 km 20,53 euroa
yli 90 km 23,85 euroa
yli 120 km 28,07 euroa
Jos työnantaja on järjestänyt kuljetuksen, ei edellä mainittuja korvauksia makseta.
b) Ateriakorvaus
Työntekijälle maksetaan ateriakorvauksena 10 euroa, mikäli työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja työntekijä matkustaa päivittäin työmaalle, jonka etäisyys matkan mittaamisen lähtökohdasta on yli 40 kilometriä. Ateria- korvauksen maksaminen edellyttää lisäksi, ettei työntekijällä ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Työnantajan järjes- tämällä työpaikkaruokailulla tarkoitetaan työnantajan järjestämää ruokai- lua, jossa työntekijä ostaa ruokailun enintään ravintoedun verotusarvolla.
37 § Matkat varsinaiselta työpaikalta
Näitä määräyksiä noudatetaan työntekijän tehdessä työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi tilapäisen matkan varsinaisen (kiinteän) työ- paikan ulkopuolelle.
a) Päiväraha
Työntekijälle maksetaan päivärahaa 40 euroa matkavuorokaudelta yli 10 tunnin matkasta ja matkasta, jolla joudutaan yöpymään. Edellytyksenä
TES
on, että työntekijä matkustaa erityiselle työntekemispaikalle, jonka etäi- syys hänen asunnostaan tai varsinaisesta työpaikasta on yli 50 kilometriä, riippuen siitä kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli viiden kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työ- paikasta että asunnosta.
b) Majoitus
Mikäli työmatkalla joudutaan yöpymään, työnantaja järjestää paikalliset olosuhteet huomioonottaen kohtuullisen majoituksen.
Mikäli on sovittu, ettei työnantaja järjestä majoitusta, työntekijälle mak- setaan yöpymisrahaa 12 euroa.
c) Päivittäiset matkakustannusten korvaukset
Kun työntekijä tekee tilapäisen matkan varsinaisen (kiinteän) työpaikan ulkopuolelle eikä hänellä ole oikeutta a)-kohdan mukaiseen päivärahaan, maksetaan hänelle 36 §:n 2. kohdan päivittäisten matkakustannusten korvausten taulukon mukainen korvaus.
d) Ateriakorvaus
Työntekijälle maksetaan ateriakorvauksena 10 euroa, mikäli työmatkas- ta ei suoriteta päivärahaa ja työntekijä matkustaa työmaalle, jonka etäi- syys matkan mittaamisen lähtökohdasta on yli 40 kilometriä. Ateriakor- vauksen maksaminen edellyttää lisäksi, ettei työntekijällä ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Työnantajan jär- jestämällä työpaikkaruokailulla tarkoitetaan työnantajan järjestämää ruokailua, jossa työntekijä ostaa ruokailun enintään ravintoedun vero- tusarvolla.
TES
38 § Oman auton käyttö
Työntekijän oman auton käytöstä on sovittava etukäteen. Mikäli oman auton käytöstä sovitaan, maksetaan työntekijälle korvauksena 43 senttiä/ km. Mikäli samassa autossa kulkee useampia henkilöitä, maksetaan lisä- maksua 3 senttiä/henkilö/km.
Jos työntekijälle maksetaan kilometrikorvausta työmaalle kulkemisesta omalla autolla, hänellä ei ole samanaikaisesti oikeutta saada 36 ja 37 §:is- sä mainittuja matkakustannusten korvauksia eikä päivittäisiä matkakus- tannusten korvauksia.
39 § Matkustamista koskevia määräyksiä
1. Matkavuorokausi
Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjak- soa, joka alkaa työntekijän lähtiessä työpaikaltaan tai asunnoltaan ja päättyy hänen palatessaan edellä mainittuun paikkaan. Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli 6 tunnilla, maksetaan päivärahaa 40 euroa.
2. Matkan mittaamisen lähtökohta
Matkan pituus mitataan työntekijän asunnosta lähtien työmaalle, jollei muusta ole paikallisesti sovittu. Työntekijän tulee antaa selvitys asuinpai- kastaan työsopimusta tehtäessä. Mikäli työntekijän asuinpaikka muut- tuu tilanteessa, jossa matkan mittaamisen lähtökohtana on asunto, mat- kan mittaamisen lähtökohdan muuttamisesta on sovittava.
3. Matkan mittaus
Matka mitataan lyhintä yleisessä käytössä olevaa tietä pitkin matkan mit- taamisen lähtökohdasta työmaalle.
TES
5. Matkustamisen selvittäminen
Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa selvittää ennen matkalle lähtöä.
6. Maksaminen
Matkustamiseen liittyvät korvaukset maksetaan jokaisen palkanmaksun yhteydessä työnantajan edellyttämän selvityksen, kuten matkalaskun, perusteella.
7. Työnantajan määräämä kuljetus
Mikäli työntekijä kuljettaa muita työntekijöitä työnantajan omistuksessa tai hallinnassa olevalla ajoneuvolla työntekemispaikkaan tai sieltä pois, maksetaan korvauksena kuljettamiseen käytetyltä ajalta työntekijän pe- rustuntipalkka. Maksettava korvaus ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa eikä kuljettamiseen käytettyä aikaa lueta kuljettajan työaikaan.
Korvauksen maksaminen edellyttää joko työnantajan nimenomaista määräystä tai olosuhteiden on muutoin oltava sellaiset, että kyseessä on työnantajan määräykseen rinnastuva velvollisuus kuljettaa ajoneuvoa. Korvausta ei makseta esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja on antanut auton työntekijöiden käyttöön ja työntekijät sopivat keskenään yhteis- kuljetuksesta tai jossa työnantaja on järjestänyt vapaaehtoisen yhteiskul- jetuksen.
40 § Paikallinen sopiminen matkustamista koskevien määräysten osalta
Tämän luvun määräyksistä voidaan poiketa paikallisesti sovitulla yrityk- sen matkustussäännöllä tai paikallisesti kirjallisesti toisin sopien. Tämä edellyttää, että näin menetellen saavutetaan kokonaisuus huomioon ot- taen kaikille työntekijöille työehtosopimuksen tasoiset etuudet.
TES
41 § Työ ulkomailla
1. Mikäli työkohde sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella, noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijöiden sosiaaliturvaa koskevaa lainsää- däntöä sekä maa- ja vesirakennusalan kulloinkin voimassa olevaa työeh- tosopimusta, mikäli paikallisista olosuhteista tai niiden asettamista eri- tyisvaatimuksista ei muuta johdu.
2. Työntekijälle maksetaan palkan lisäksi olosuhteiden aiheuttamien kus- tannusten korvausta siltä osin kuin ne ylittävät vastaavat kustannukset kotimaassa. Korvauksen suuruudesta on sovittava työnantajan ja työnte- kijän kesken etukäteen.
3. Työsopimus tai ulkomaankomennusta koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti ennen työntekijän lähtöä työntekomaahan. Sopimuksesta tu- lee ilmetä työsopimuslain 2 luvun 4 §:n edellyttämien seikkojen lisäksi päivärahan suuruus ja sen määräytymisperuste (miltä päiviltä päiväraha maksetaan), työnantajan kustantamat kotimatkat ja matkakustannusten korvaus työntekomaassa sekä majoitusjärjestelyt ja niiden arvioitu laatu.
4. Työntekijällä on oikeus päivärahaan, jonka suuruus on vähintään 40 euroa ja joka maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä.
Työnantaja kustantaa työntekijälle matkat työkohteeseen ja takaisin työntekijän kotipaikkakunnalta ulkomaan komennuksen alkaessa ja päättyessä. Muista työnantajan kustantamista kotimatkoista, matkustus- ajan palkasta sekä matkakustannusten korvaamisesta työskentelypaikka- kunnalla työnantaja ja työntekijä sopivat erikseen.
Työnantaja antaa työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuh- teet huomioon ottaen kohtuullisen asunnon.
5. Työntekijöiden sosiaaliturva määräytyy lakien ja kansainvälisten sopi- musten perusteella.
TES
6. Mikäli työkohde sijaitsee Pohjoismaassa tai Euroopan Unionin jäsen- maassa, voivat työnantaja ja työntekijä sopia, mikäli työskentelymaan lainsäädännöstä ei muuta johdu, työsopimukseen sovellettavasta laista seuraavasti:
a) Työsopimukseen sovelletaan työntekomaan lakia ja työntekomaassa noudatettavia yleisiä työehtoja.
b) Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa olevaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta. Työaikojen ja työajasta johtuvien li- sien osalta sovelletaan työntekomaan lakia ja työntekomaassa noudatet- tavia yleisiä työaikaa koskevia työehtoja.
c) Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa olevaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta.
7. Työaika voidaan järjestää paikallisesti 10 §:n mukaisesti sopien siten, että työtuntien määrä tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa enintään kuuden kuukauden tasoittumisjaksolla.
8. Työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia sellaisesta työaikajärjestelystä, joka on työntekomaan pakottavien työaikamääräysten vastainen.
9. Käytettäessä keskimääräistä 40 tunnin viikkotyöaikaa työtuntijärjes- telmä on laadittava etukäteen kirjallisesti koko tasoittumisjakson ajaksi, joka voi olla kuitenkin enintään ulkomaantyön keston mittainen. Työ- tuntijärjestelmän muuttaminen kesken tasoittumisjakson voi tapahtua vain molemminpuolisella sopimuksella.
10. Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta mak- settava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
TES
Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisen viikoit- taisen työajan lisäksi, on kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
11. Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työtaistelu- toimenpiteet eivät koske työkohteita Suomen rajojen ulkopuolella.
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
AKP
MAA JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS
1 Uusi työehtosopimus ja sopimuskausi
INFRA ry ja Rakennusliitto ry ovat sopineet 20.3.2014–29.2.2016 voi- massaolevan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen solmimisen yhteydessä, että yhteinen tarkoitus on, että työehtosopimusta jatketaan yhdellä vuodella, mikäli kolmannen vuoden palkankorotuksesta pääs- tään yksimielisyyteen 30.11.2015 mennessä.
INFRA ry ja Rakennusliitto ry sopivat, että maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta jatketaan yhdellä vuodella ajalle 1.3.2016 – 28.2.2017. Samalla sovitaan seuraavista palkankorotuksista.
2 Palkankorotukset ja palkankorotusmalli Yleiskorotus 1.3.2016
Palkkoja korotetaan 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 10 senttiä tunnille, kui- tenkin vähintään 0,43 %.
Taulukkopalkkoja korotetaan 10 senttiä / tunti. Urakkahintoja ja kesken- eräisiä urakoita korotetaan 0,43 %.
Perustuntipalkat 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta
Palkkaryhmä | Perustuntipalkka €/h |
I | 10,77 |
II | 11,69 |
III | 12,58 |
IV | 13,59 |
V | 14,67 |
VI | 15,91 |
AKP
Rahamääräiset vuoro- ja olosuhdelisät lisät sekä työntekijöiden edusta- jien erilliskorvaukset nousevat 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkan- maksukauden alusta 0,43 %. Muita rahamääräisiä lisiä kuin alla maini- tut ei koroteta.
Poikkeavien työaikojen korvaaminen
iltavuoro- ja iltatyölisä 1,22 €/h
yövuoro- ja yötyölisä 2,29 €/h
Työehtosopimus hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksistä (Korotukset astuvat voimaan 1.10.2016)
Lauantailisä 3,41 €/h
Varallaolokorvaus 22,85 €/varallaolovuorokausi
Työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia korotetaan 1.3.2016 tai lä- hinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta 0,43 %.
Luottamusmies
8-50 työntekijää 32,19 €/2 viikon tilijakso
51-100 työntekijää 40,23 €/2 viikon tilijakso
yli 100 työntekijää 60,32 €/2 viikon tilijakso
Työpaikkakohtainen luottamusmies
25 työntekijää tai enemmän 32,19 €/2 viikon tilijakso
Työsuojeluvaltuutettu
8-50 työntekijää 32,19 €/2 viikon tilijakso
51-100 työntekijää 40,23 €/2 viikon tilijakso
yli 100 työntekijää 60,32 €/2 viikon tilijakso
3 Palkkausmuutosten toteuttamista koskevat muut määräykset
Edellä mainitut palkankorotukset toteutetaan 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alkaessa voimassa olevissa työsuhteissa ja ne on maksettava viivyttelemättä. Palkankorotukset ja muut työntekijöille
AKP
suoritettavat etuudet erääntyvät maksettaviksi myös ns. lopputilitapauk- sissa viimeistään huhtikuun ensimmäisen normaalin palkanmaksun yh- teydessä.
4 Matkakustannusten korvausten tarkistaminen
Päivärahaa, yöpymisrahaa, ateriakorvausta ja oman auton käyttökor- vauksia tarkistetaan sopimuskauden kuluessa samoin kuin verohallitus on tehnyt päätöksensä verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä. Muutokset toteutetaan samasta ajan- kohdasta lukien kuin ne on sovittu toteutettavaksi em. verohallituksen päätöksessä, kuitenkin aikaisintaan 1.1.2017.
Päivittäisten matkakulujen korvauksia tarkistetaan sopimuskauden aika- na sillä prosenttimäärällä, jolla kotimaan linja-autoliikenteen kuluttaja- hinnat (1995=100) muuttuvat kunkin vuoden lokakuusta seuraavan vuoden lokakuuhun. Muutokset toteutetaan 1.1.2017 lukien.
Työkomennuksen kestäessä viikonlopulta maksettavan erillisen lisän määrää tarkistetaan samalla tavalla ja samasta ajankohdasta lukien kuin verohallituksen päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksis- sa mainittu päiväraha.
5 Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen kokonaisuudistus
Osapuolet ovat työehtosopimuksen 20.3.2014 – 29.2.2016 allekirjoitus- pöytäkirjan mukaisesti perustaneet työryhmän, joka on sopimuskauden aikana käynyt läpi työehtosopimuksen ja liitesopimusten rakenteen ja si- sällön. Työryhmän tarkoituksena on ollut uudistaa ja selkeyttää työehto- sopimuksen kirjauksia.
Työryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Uudistus otetaan käyttöön 1.3.2016 alkaen.
AKP
Uudistuksella ei muuteta osapuolten vakiintuneita tulkintoja. Mikäli työehtosopimuksen uusi teksti aiheuttaa tulkintaerimielisyyden, nouda- tetaan työehtosopimuksen 20.3.2014–29.2.2016 mukaista tulkintaa.
6 Muut kirjaukset
1. Kulunseuranta ja valvonta
Osapuolet sopivat, että 20.3.2014–29.2.2016 voimassa olevan maa- ja ve- sirakennusalan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa olleesta ku- lunseurantaa ja valvontaa koskevasta kannanotosta säilytetään allekirjoi- tuspöytäkirjassa seuraava yhteinen tulkinta. Kannanottoa koskevista rikko- muksista osapuolilla ei ole mahdollisuutta vaatia hyvityssakkoseuraamusta.
Päätoteuttaja voi luovuttaa sähköisen kulunvalvonnan – tai seurannan tietoja työmaan ali- ja sivu-urakoitsijoille näiden työmaalla olevan työ- voiman osalta. Luovutettavia tietoja voivat olla mm. työntekijän nimi, työnantaja sekä töiden päivittäinen aloitus- ja päättymisaika. Päätoteut- tajan luottamusmiehillä, työsuojeluvaltuutetuilla sekä yhteysmiehillä on oikeus saada vastaavat tiedot toimialueensa urakoitsijoista, työvoimaa vuokraavista yrityksistä sekä näiden henkilöstöstä.
2. Kehityskeskustelu vuosittain
Liitot suosittelevat, että yrityksissä käydään kehityskeskustelut kerran vuo- dessa. Yrityksissä sovitaan kehityskeskustelun sisällöstä. (kehityskeskustelut ovat esimiehen ja alaisen välisiä, alaisen työtä, työtilannetta, osaamista, työssä jaksamista yms. koskevia säännöllisin välein käytäviä keskusteluja)
3. Harjoittelijat ja opiskelijat
Osapuolten välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja harjoittelupaik- koja koskeva ohje uudistetaan olemaan voimassa tes-kauden ajan.
INFRA ry RAKENNUSLIITTO ry
SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA MAA- JA VESIRAKENNUSALALLA
MISS
Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että maa- ja vesirakennusalalla työs- kentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelyta- vat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin.
Sopimuksen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoi- minnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista, sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3 §:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista.
1 § Koeaika
1. Koeajan pituus on enintään 4 kuukautta toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään 8 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa, ellei työnantaja järjestä työntekijälle työsopimuslain 1 luvun 4 §:ssä tarkoitet- tua yli neljä kuukautta kestävää koulutusta.
Työsopimuksessa ei voida sopia koeajasta silloin, kun työntekijä tulee kahden vuoden kuluessa saman työnantajan palvelukseen vastaavankal- taisiin tehtäviin, joissa hän on aikaisemmin ollut.
2. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeai- ka saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.
2 § Lomauttaminen
1. Lomautusilmoitusaika on
• vähintään viisi työpäivää, jos työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti alle 9 kuukautta ja
• vähintään kaksi viikkoa, jos työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti 9 kuukautta tai enemmän.
Mikäli ilmoitus lomautuksesta on annettu työvuoron kahden ensimmäi- sen tunnin aikana, lasketaan sanottu päivä ensimmäiseksi päiväksi lo- mautusilmoitusaikaa laskettaessa.
MISS
2. Lomautuksen alku voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työ- kauden päättymiseen.
3. Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lo- mautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lomautusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä viimeistään työn päätty- mispäivää edeltävänä työpäivänä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia toisin tämän kohdan määräyksistä.
4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä, jolloin lomautus jatkuu välittömästi työn tekemisen jälkeen il- man eri lomautusilmoitusaikaa.
3 § Irtisanominen
1. Työnantajan on noudatettava vähintään seuraavia irtisanomisaikoja ir- tisanoessaan työntekijän työsopimuksen:
Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika
enintään 1 vuotta 2 viikkoa
1 vuotta–3 vuotta 3 viikkoa
yli 3 vuotta–7 vuotta 6 viikkoa
yli 7 vuotta 10 viikkoa
2. Työntekijän on noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja irtisanoes- saan työsopimuksen:
Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika
alle 6 kuukautta 5 työpäivää
6 kuukautta – alle 10 vuotta 2 viikkoa
10 vuotta tai enemmän 4 viikkoa
3. Mikäli ilmoitus irtisanomisesta tai irtisanoutumisesta on annettu työ- vuoron kahden ensimmäisen tunnin aikana, lasketaan sanottu päivä en- simmäiseksi päiväksi irtisanomisaikaa laskettaessa.
MISS
4. Työsopimus voidaan irtisanoa päättymään tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen. Tällöin irtisanomisilmoitus on annettava si- ten, että irtisanomisesta työsuhteen päättymiseen kuluu vähintään irtisa- nomisaika. Työsuhteen päättymisestä tulee tällöin ilmoittaa viimeistään työsuhteen päättymistä edeltävänä päivänä.
4 § Työkunnat
Mikäli työkunta on tehnyt sopimuksen määrätystä työstä ja työkuntaa joudutaan työn vähentymisen vuoksi pienentämään, työnantajan tulee ilmoittaa työkunnalle työkunnan pienentämisestä ja vähennettävien työntekijöiden lukumäärästä ainakin kaksi päivää ennen vähentämistä. Ellei työkunta ohjesääntönsä perusteella pääse sopimukseen siitä, ketä tai keitä vähennys koskee, työnantaja valitsee vähennettävät työntekijät lä- hinnä työkuntaan viimeksi tulleiden joukosta.
5 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut
1. Kun kyseessä on alalla tavanomaisen työvoimatarpeen vaihtelu, tuo- tannollisin ja taloudellisin perustein toimeenpantavat lomautukset tai ir- tisanomiset eivät kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoit- teiden eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 §:n ja 9 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvelvoitteiden piiriin.
Tällöin työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle toimenpiteet, perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.
Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijää edusta- valle luottamusmiehelle.
2. Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:ää ja 9 luvun 3 §:ää sovelletaan yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan päätök- seen, jolla on henkilöstövaikutuksia pääsääntöisesti useassa työkohteessa.
MISS
6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana
1. Työnantajalla on velvollisuus tarjota lomautetulle tai irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle työsopimuksen mukaista työtä tai muuta työnteki- jän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä.
Työnantajan velvollisuus tarjota työtä toistaiseksi voimassaolevassa työsuh- teessa olevalle (myös lomautetulle) rajoittuu työkohteisiin, joissa työnteki- jä voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivit- täin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.
Alueellinen rajoitus ei koske varsinaisessa matkatyössä olevia työntekijöitä.
Työntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluu myös työ, jonka tekemiseen työntekijä voidaan, hänen ammattitaitonsa, työkokemuksensa ja –ky- kynsä huomioon ottaen, maa- ja vesirakennusalan luonteeseen ja yrityk- sen kokoon nähden tavanomaisin järjestelyin kouluttaa ja jota työnanta- ja kykenee koulutuksen päätyttyä tarjoamaan.
2. Mikäli julkinen viranomainen on urakkasopimuksessa tai muutoin asettanut työvoiman käyttöä koskevia ehtoja, määräytyy työnantajan vel- vollisuus tarjota työntekijälle työtä työllistämisehtojen asettamien rajoi- tusten mukaisesti.
3. Jos aliurakkaa tai alihankintaa koskeva sopimus joudutaan purkamaan ko. palvelua tarjoavan yrityksen palkkojen maksukyvyttömyyden vuoksi, tilaajalla on oikeus ottaa aliurakoitsijan tai alihankkijan työntekijät mää- räaikaiseen työsuhteeseen suorittamaan ko. työ valmiiksi omiin työnte- kijöihin kohdistuvan työntarjoamisvelvollisuuden tai 8 §:n takaisinotto- velvoitteen sitä estämättä.
MISS
4. Työnantaja voi ottaa oppisopimusoppilaita työsuhteeseen omiin työn- tekijöihin kohdistuvan työntarjoamisvelvollisuuden tai 8 §:n takaisinot- tovelvollisuuden sitä estämättä, mikäli yrityksessä on näin yhteistoimin- talain mukaisessa menettelyssä sovittu.
7 § Työvoiman vähentämisjärjestys
Jos työntekijöitä irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisella tai tuotan- nollisella syyllä, mahdollisuuksien mukaan on viimeksi irtisanottava tai lomautettava yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja sa- man työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Lisäksi kiinni- tetään huomiota työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvolli- suuteen.
8 § Takaisinottaminen
Mikäli työnantaja on irtisanonut työsopimuksen muista kuin työnteki- jästä johtuvista syistä ja työnantaja tarvitsee kuuden kuukauden kuluessa työnteon lopettamisesta työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, työnantajan tulee tiedustella tarjolla olevan työmaan sijaintipaikkakun- nan työvoimaviranomaiselta, onko tämän sopimuksen 6 §:ssä tarkoite- tulla etäisyydellä edellä mainitusta työkohteesta irtisanottuja työntekijöi- tä etsimässä tämän työvoimaviranomaisen välityksellä työtä. Mikäli on, työtä tulee tarjota ensisijassa näille työnhakijoille.
9 § Seuraamukset virheellisestä menettelystä
Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraamusta. Hyvityssak- koa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellaisten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingonkorvausta, korvausta tai hyvitystä.
10 § Sopimuksen voimassaolo
MISS
Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2016 lukien ja on voimassa toistaisek- si. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan allekirjoittajajärjestöjen välisen maa- ja vesi- rakennusalan työehtosopimuksen kanssa.
INFRA ry RAKENNUSLIITTO ry
KOULUTUSSOPIMUS
1 § Ammatillinen koulutus
KTS
Kun työnantaja antaa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettää työntekijän tämän ammattiin liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työ- ajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuo- lella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
Se, että kysymyksessä on tässä tarkoitettu koulutus, todetaan ennen kou- lutustilaisuuteen ilmoittautumista.
Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimak- suja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, inter- naattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia.
Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka- ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei suoriteta korvausta.
2 § Yhteinen koulutus
Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan esimerkiksi työpaikan yhteistoi- mintaa edistävää ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeellista koulutus- ta. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistu- misjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen.
Työsuojelun perus- ja erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä kou- lutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.
Keskusjärjestöt ja niiden jäsenliitot, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliit- tojen yhteistoimintaelimet sekä työnantaja ja työntekijäpuoli järjestävät työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta.
Yhteisen koulutuksen järjestäminen on yleensä tarkoituksenmukaisinta järjestää työpaikkakohtaisesti.
KTS
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus 1 §:n mukaisesti.
Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luon- teesta riippuen joko yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmie- hen kesken. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnan- tajan ja asianomaisen henkilön kesken.
Liitot seuraavat koulutustarjonnan toteutumista.
3 § Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työ- suhteen katkeamatta. Osapuolet suosittelevat, että kursseille osallistumi- sesta tehdään vuosittain yhdessä suunnitelma.
Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Mikäli kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään neljä viikkoa ennen kurssin alkua sekä mikäli on kysymys pi- temmästä kurssista, vähintään kahdeksan viikkoa ennen.
Kursseille osallistumisesta ei saa aiheutua tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luotta- musmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin sovitaan muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei ole estettä.
KTS
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä on sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tä- män sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden kor- vausten laajuus.
4 § Korvaukset
Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliittojen koulutuslaitoksis- sa tai muussa Rakennusliiton organisoimassa koulutustapahtumassa, jonka koulutustyöryhmä tai Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT ovat hyväksyneet, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmie- helle, yrityskohtaisen luottamusmiehen varamiehelle, työsuojeluvaltuu- tetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuoje- luasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kor- vauksen ansiomenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enin- tään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suo- ritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten kor- vaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaa- vasta koulutustilaisuudesta.
5 § Sosiaaliset edut
Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin ver- rattavien etuuksien vähenemistä.
6 § Sopimuksen voimassaolo
KTS
Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2016 lukien ja on voimassa toistaisek- si. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan allekirjoittajajärjestöjen välisen maa- ja vesi- rakennusalan työehtosopimuksen kanssa.
INFRA ry RAKENNUSLIITTO ry
SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA JA YHTEISTOIMINNASTA MAA- JA VESIRAKENNUSALAN YRITYKSISSÄ
1 § Soveltamisala
TED
Tätä sopimusta noudatetaan allekirjoittaneiden liittojen kesken tehtyyn maa- ja vesirakennusalan työehtosopimukseen sidottujen työnantajien yrityksissä ja työkohteissa.
Sopimuksessa on sovittu työntekijöiden edustajista ja yhteistoiminnasta. Yhteistoiminnan järjestämisen osalta kyseessä on työsuojelun valvonnas- ta annetun lain 23 §:ssä tarkoitettu sopimus.
2 § Työnantajan edustajat ja näiden tehtävät
1. Työsuojelupäällikkö
Työnantajan nimeämän työsuojelupäällikön tulee olla työpaikan laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävän perehtynyt työpaikan työsuojelukysy- myksiin.
Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella
• perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin,
• järjestää ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa,
• perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan suunnitelmiin ja olosuhteisiin, seurata niiden kehitystä ja ryhtyä tar- peen vaatiessa toimenpiteisiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteel- lisuuden poistamiseksi,
• hankkia tarvittavaa työsuojelutietoa ja -materiaalia,
• tehdä tarvittaessa aloitteita työpaikan sisäisen tarkastustoiminnan jär- jestämiseksi sekä
• järjestää tarpeellinen tiedonkulku työntekijöiden, linjaorganisaation ja työterveyshuollon välille.
3 § Työntekijöiden edustajat ja näiden tehtävät
1. Yritys- tai työpaikkakohtainen luottamusmies
TED
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstissä muuta ilmene, yrityskohtaista ja työpaikkakohtaista luottamus- miestä.
Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia Rakennusliitto ry:n edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Luottamusmies edustaa työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työnteki- jän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtä- vänä on myös välittää tietoja työnantajan ja työntekijöiden välillä ja osal- taan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoimin- nan kehittämiseksi.
2. Varaluottamusmies
Luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen varamiehensä luotta- musmiehenä.
3. Työsuojeluvaltuutettu
Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta.
Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua.
TED
Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta.
Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja.
Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä.
Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan
• yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja,
• aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai
• vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa.
Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla
• 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden.
• Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan.
TED
Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden.
Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.
4. Varatyösuojeluvaltuutettu
Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuulu- vat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.
4 § Varaedustajana toiminen
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tulee antaa työnantajalle il- moitus estymisestään ja varaedustajan tehtävään ryhtymisestä. Varaluot- tamusmiehellä tai -työsuojeluvaltuutetulle on tehtäviä hoitaessaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin luottamusmiehellä tai työsuojeluvaltuu- tetulla.
5 § Yhteistoimintaelimet ja -tehtävät
Työsuojeluyhteistoimintaa varten on työpaikalla työnantajan nimeämä yhteistoiminnasta vastaava työsuojelupäällikkö, työntekijöitä ja toimi-
henkilöitä yhteistoiminnassa edustava työsuojeluvaltuutettu tai milloin nämä ryhmät ovat valinneet kumpikin oman valtuutettunsa, näitä ryh- miä edustavat työsuojeluvaltuutetut, ja näille valitut kaksi varavaltuutet- tua sekä yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä.
TED
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tar- koituksenmukaisesta yhteistyömuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan tai -paikkojen laatu, laajuus, työntekijöiden ja toi- mihenkilöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet.
Mikäli muusta yhteistoiminnasta ei ole sovittu, työpaikalle on perustet- tava kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan työsuojelutoimikunta.
Työsuojelutoimikunnan muodostavat työpaikan työsuojelupäällikkö, toimihenkilöiden nimeämä edustaja sekä työntekijöiden nimeämä työ- suojeluvaltuutettu ja ensimmäinen varavaltuutettu. Suuremmasta työ- suojelutoimikunnasta sovitaan paikallisesti em. osapuolten välillä.
Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään ker- ran neljännesvuodessa.
Puheenjohtajan - tai hänen ollessa estyneenä - varapuheenjohtajan teh- tävänä on kutsua toimikunta kokoukseen. Lisäksi toimikunta on kutsut- tava kokoon, jos työsuojelupäällikkö tai työsuojeluvaltuutettu tai vähin- tään neljännes työsuojelutoimikunnan jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten pyytää.
Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee yhteistoimintamuodosta riippumatta ottaen huomioon työpaikan koko, toiminnan laatu ja muut olosuhteet
• laatia vuosittain toimintasuunnitelma ottaen huomioon yrityksen työ- suojelua koskeva suunnittelu kehittämisesityksineen,
• käsitellä työolosuhteiden tilaa ja kehitystä ja tehdä kehittämisesityksiä,
• käsitellä työolosuhteita koskevien työsuojelututkimusten tarvetta, to- teuttamista ja seurantaa,
• käsitellä työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden tarkkailun järjes- tämistä,
• käsitellä työpaikan sisäisen työsuojelutarkastuksen tarvetta ja tehdä si- tä koskevia ehdotuksia ja seurata sen toimeenpanoa,
• käsitellä työpaikan työolosuhteisiin vaikuttavia muutos- ja uudistus- suunnitelmia, antaa niistä lausuntoja ja seurata niiden toteutumista,
• käsitellä ja tehdä esityksiä työsuojeluun liittyvän koulutuksen, työno- pastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi,
TED
• käsitellä työterveyshuollon toimeenpanoa ja tehdä esityksiä sen kehit- tämiseksi,
• käsitellä työsuojelua koskevan tiedotuksen järjestämistä työpaikalla se- kä
• käsitellä muut työsuojelun kannalta tarpeelliset asiat.
Työkykyä ylläpitävän toiminnan tehostaminen työpaikoilla edellyttää työterveyshuollon, työsuojeluorganisaation, linjajohdon ja henkilöstö- hallinnon yhteistyötä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa esite- tään työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet. Tämä takaa toiminnan oikea-aikaisen aloittamisen ja tehokkaan toteutumisen.
Tässä tarkoituksessa on osapuolten tehtävänä tämän sopimuksen edellyt- tämän yhteistoiminnan puitteissa:
• osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhal- linnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteut- tamiseen ja seurantaan,
• edistää toiminnalle myönteisen ilmapiirin muodostumista,
• seurata palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja
• tarvittaessa laatia ohjeita työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.
Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua työkykyä yl- läpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunni- telmaa ja yksilöllistä toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa sekä osallistua suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.
6 § Henkilöstön edustajien kelpoisuus
Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla Rakennus- liitto ry:n jäsen ja työsuhteessa asianomaiseen yritykseen sekä perehtynyt maa- ja vesirakennusalan työolosuhteisiin.
TED
Yrityskohtaisen luottamusmiehen ja hänen henkilökohtaiseksi varamie- heksi valitun työntekijän tulee olla työskennellyt yrityksen palveluksessa vähintään kuusi kuukautta, mikäli yritys on toiminut maa- ja vesiraken- nusalalla vähintään tämän ajan. Pääasiassa maa- ja vesirakennustoimin- taa harjoittavan yrityksen yrityskohtainen luottamusmies on valittava maa- ja vesirakennusalan työntekijöistä.
Työsuojeluvaltuutetuksi voidaan valita yritykseen työsuhteessa oleva henkilö.
Työsuojeluvaltuutettu voidaan valita myös luottamusmieheksi tai luotta- musmies vastaavasti työsuojeluvaltuutetuksi huomioiden kuitenkin luot- tamusmiehen kelpoisuusvaatimukset.
Mikäli työnantajan ja työntekijöiden välillä niin sovitaan, hoitaa yritys- kohtainen luottamusmies myös työsuojeluvalvontalain 10 §:ssä tarkoi- tettujen pienempien kuin 10 työntekijän suuruisten työmaiden työsuo- jeluvaltuutetun tehtävät.
7 § Henkilöstön edustajien valinta
1. Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta
Yrityskohtainen luottamusmies on ensisijainen tapa hoitaa työntekijöi- den edustus. Yrityksen maa- ja vesirakennusalalla työskentelevillä työn- tekijöillä on oikeus valita keskuudestaan yrityskohtainen luottamusmies ja varaluottamusmies.
Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta suoritetaan marras-joulukuus- sa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Yrityskohtaisen luottamusmiehen toi- mikausi alkaa, kun luottamusmiesvalinnan tulos on todettu ja ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle. Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta suo- ritetaan myös muuna aikana, mikäli yrityskohtainen luottamusmies kes- ken toimikautensa eroaa tai erotetaan työstä tai yrityksessä ei ole luotta- musmiestä.
TED
Luottamusmiehen toimikauden pituus on näissä tapauksissa sovittava työnantajan kanssa ennen vaalia kuitenkin siten, että luottamusmiehen toimikausi on vähintään yksi ja enintään kaksi vuotta.
2. Työpaikkakohtaisen luottamusmiehen valinta
Työkohteeseen voidaan valita työpaikkakohtainen luottamusmies, jos se on perusteltua ottaen huomioon yrityksen koko, toimintaperiaate ja työ- kohteessa työskentelevien saman työnantajan työntekijöiden lukumäärä (vähintään 5 työntekijää) ja työkohteen kesto.
3. Työsuojeluvaltuutetun valinta
Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta suoritetaan työajan ulkopuolella näiden toimikautta edeltävän vuoden marras-joulukuussa.
8 § Vaalien järjestäminen
Vaalimenettely suositellaan toteutettavaksi seuraavasti, mikäli työnanta- jan ja työntekijöiden välillä ei kirjallisesti toisin sovita. Mikäli poiketaan seuraavista määräyksistä, on varmistettava erityisesti vaalisalaisuuden säilymisen ja äänioikeutettujen mahdollisuuden osallistua vaaliin.
Vaali toimitetaan työajan ulkopuolella työkohteittain ja siitä on työnan- tajan kanssa sovittava tarpeellisten yksityiskohtien ja järjestelykysymys- ten selvittämiseksi vähintään kahta viikkoa aikaisemmin. Työnantaja
luovuttaa vaalin järjestäjille luettelon yrityksen työmaista sekä niillä työs- kentelevistä vaalikelpoisista työntekijöistä yhtä viikkoa ennen sovittua vaalipäivää.
TED
Työntekijöillä on oikeus käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia ja tarkoitukseen soveltuvia tiloja vaalin toimittamiseen. Vaalista ei saa aiheu- tua tarpeettomasti häiriötä työpaikan toiminnalle. Vaali on järjestettävä si- ten, että kaikilla yrityksen työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.
Vaalin ehdokasasettelusta sekä ajasta ja paikasta on sovittava työnantajan kanssa ja siitä on ilmoitettava kaikille työntekijöille toimitettavalla tie- donannolla. Samalla on ilmoitettava siitä, miten ehdokkaiksi asetettavis- ta ilmoitetaan. Ehdokkaat voidaan asettaa myös ehdokasasettelukokouk- sessa, jolle voidaan toimittaa tarvittaessa kirjallisesti ehdokkaat. Ehdok- kaita ovat oikeutettuja asettamaan kaikki yrityksen maa- ja vesirakennus- alalla työskentelevät työntekijät.
Työsuojeluvaltuutetun vaalin osalta sovitaan paikallisesti, kuka huolehtii vaalien toimeenpanemisesta. Ellei paikallisesti toisin sovita, huolehtii vaalien toimeenpanemisesta yhteistoimintaelin tai työsuojelutoimikunta ja varsinaisesta vaalitoimituksesta ja äänten laskennasta yhteistoiminta- elimen tai työsuojelutoimikunnan palkansaajia edustavat jäsenet. Yhteis- toimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäseniin sovelletaan tällöin 12 §:n 2. kohdan määräyksiä.
Ehdokasasettelulle on varattava aikaa 14 päivää. Ehdokasasettelun mää- räajan päättymisen ja vaalitoimituksen alkamisen välille tulee jäädä vä- hintään 7 päivää.
Vaali toimitetaan enemmistövaalina suljetuin lipuin. Vaali suoritetaan postiäänestyksenä, mikäli työntekijät eivät voi osallistua lippuäänestyk- seen pitkien etäisyyksien tai muiden syiden vuoksi. Työnantaja maksaa postiäänestyksestä aiheutuneet välttämättömät kulut. Vaali voidaan jär- jestää myös sähköisenä.
Kullakin vaaliin osallistuvalla on vaalissa käytettävänään yksi ääni. Ään- ten mennessä tasan ratkaistaan vaalin tulos arvalla.
Jos kuhunkin tehtävään on asetettu vain yksi ehdokas, ei vaalia tarvitse järjestää. Vaalia ei myöskään tarvitse järjestää, jos valintakokouksessa ovat kaikki yrityksen työntekijät saapuvilla ja valinta on yksimielinen.
TED
Vaalin tuloksesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.
9 § Henkilöstön edustajien työsuhde
1. Velvollisuudet
Luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on työsuhteessaan työnanta- jaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtäviään työn ohella vai onko hänelle annet- tu vapautusta työnteosta. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
2. Siirtäminen ja kehittyminen ammatissa
Luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuu- tetun tehtävän takia. Luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua ei saa luottamusmies- tai työsuojeluvaltuutetun tehtävänsä takia erottaa työstä.
Kokonaan työstä vapautetun luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvit- tää edellyttääkö henkilön ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityk- sen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnite- tään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneeseen työmenetelmien muutoksiin.
TED
3. Ansio ja sen kehitys
Jos luottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön var- sinainen työ vaikeuttaa luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun teh- tävien hoitamista ja hänelle tästä syystä järjestetään muuta työtä, ei täl- lainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentamista.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa maa- ja vesirakennusalalla työskentelevien työn- tekijöiden keskimääräistä ansiokehitystä.
Tarkastelu tapahtuu puolivuosittain tämän sopimuksen 12 §:n 2. koh- dan mukaisesti luovutettavien tietojen perusteella.
4. Työsuhdeturva
Jos yrityksen tai työmaan työvoimaa vähennetään tai lomautetaan talou- dellisista tai tuotannollisista syistä, tällaista toimenpidettä ei saa kohdis- taa luottamusmieheen, ellei yrityksen tai työmaan toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tar- jota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Jos työpaikan työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, voidaan toimenpide kohdistaa työsuojeluvaltuu-
tettuun vain, jos hänelle ei voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaa- vaa tai muutoin sopivaa työtä hänen toimialueellaan.
TED
Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluottamusmiestä ja vara- työsuojeluvaltuutettua lomautettaessa tai irtisanottaessa määräytyy irti- sanomisesta ja lomauttamisesta sovittujen määräysten mukaan kuitenkin niin, että tarkastellaan, onko heille mahdollisuutta tarjota työtä työssä- käyntialueella. Tarkastelusta annetaan kirjallinen selvitys. Tähän menet- telyä koskevaan määräykseen noudatetaan MISS (irtisanomissuojasopi- mus) 9 §:n määräyksiä.
Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei luot- tamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopimus- lain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsuhteen purkamisoikeus määräytyy työsopimuslain 8 luvun 1 §:stä ilmenevillä perusteilla. Luot- tamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
5. Ehdokas- ja jälkisuoja
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös asetettuun yrityskohtaiseen luottamusmiesehdokkaaseen tai työsuojeluvaltuutettu- ehdokkaaseen, jonka valintaa on kannattanut vähintään yksi yrityksen vaalikelpoinen työntekijä ja jonka asettamisesta on kirjallisesti työnanta- jalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme viik- koa ennen sovittua vaalipäivää ja päättyy muun kuin valituksi tulleen osalta vaalin tuloksen tultua todetuksi.
Mikäli luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun vaalia ei järjestetä työntekijöistä johtuvasta syystä sovittuna vaalipäivänä, ehdokassuoja päättyy edellä mainittuna päivänä.
TED
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamus- miehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä tai työsuojeluvaltuutettuteh- tävänsä päättymisen jälkeen.
6. Xxxxxxx sopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvaukse- na luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enin- tään 30 kuukauden palkka. Korvauksen suuruutta määrättäessä ote- taan huomioon työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa mainitut seikat.
10 § Henkilöstön edustajien vapautus työstä
1. Luottamusmies
Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään luottamusmie- helle säännöllistä vapautusta seuraavasti:
Luottamusmiehen edustama Säännöllisen vapautuksen työntekijämäärä: määrä:
alle 15 tarpeen mukaan enintään 1 tunti 30 min viikossa
15–29 2 tuntia 30 min viikossa
30–99 6 tuntia viikossa
100–199 9 tuntia 30 min viikossa
200–299 14 tuntia viikossa
300–399 16 tuntia 30 min viikossa
400–499 20 tuntia viikossa
Luottamusmies voi olla kokonaan työstä vapautettu, kun hän edustaa vähintään 500 työntekijää.
Niissä yrityksissä, joissa yrityskohtainen luottamusmies toimii henkilös- töryhmän edustajana YT-lain mukaisissa neuvotteluissa ja yrityksen hen- kilöluku on 30 tai enemmän, lisätään hänen edellä sanottua työstä va- pautustaan 20 prosentilla.
TED
Yrityskohtainen luottamusmies voi käydä hoitamassa luottamusmiesteh- täviä työpaikkansa ulkopuolella, mikäli tarve tällaiseen työnantajan edustajan kanssa yhteisesti todetaan.
Mikäli luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määrä- ajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa luottamusmiestehtävät sinä aikana. Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin an- taa luottamusmiehelle vapautusta työstään muunakin työn kannalta so- pivana aikana.
2. Työsuojeluvaltuutettu
Työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja työsuojelutoimikunnan jäsenen tulee sopia, mikäli mahdollista etukäteen, työnantajan kanssa työajan ulkopuolella suoritettavista tehtävistä, ellei tehtävä johdu työ- suojeluviranomaisen määräyksestä tai sattuneesta tapaturmasta.
Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu ilman kussakin tapauksessa erikseen etukäteen annettavaa selvitystä saamaan vapautusta työstään työsuojelu- valtuutetulle kuuluvien tehtävien hoitamista varten seuraavan taulukon mukaan:
Työsuojeluvaltuutetun Työstä vapautuksen määrä edustama työntekijämäärä
alle 20 työntekijää tarpeen mukaan 1 t 30 min viikossa
20– 29 ” 2 t 30 min viikossa
30– 99 ” 6 t viikossa
100– 199 ” *) 9 t 30 min viikossa
200– 299 ” 14 t viikossa
300– 399 ” 16 t 30 min viikossa
TED
yli 400 ” 18 t 30 min viikossa
*) louhinta- ja murskaustyökohteissa 10 tuntia viikossa
Niissä yrityksissä, joissa työsuojeluvaltuutettu toimii henkilöstöryhmän edustajana YT-lain mukaisissa neuvotteluissa ja yrityksen henkilöluku on 30 tai enemmän, lisätään hänen edellä sanottua työstä vapautustaan 20 prosentilla.
Mikäli työsuojeluvaltuutettu on käyttänyt edellä tarkoitetun ilman eri selvitystä myönnetyn vapautuksen kokonaisuudessaan ja osoittautuu, et- tä hän tarvitsee valtuutetun tehtävien hoitamista varten sen lisäksi va- pautusta, määräytyy vapautus työsuojelun valvonnasta annetun lain 34
§:ssä säädetyn mukaisesti.
Vapautuksen ajankohdasta on sovittava asianomaisen työnjohdon kanssa, ellei vapautus ole välttämätöntä työpaikalla sattuneen poikkeuksellisen ta- pahtuman, kuten esimerkiksi työtapaturman sattumisen vuoksi. Vapau- tusta annettaessa on otettava huomioon työn järjestelyyn liittyvät tekijät.
Mikäli työsuojeluvaltuutetun toimialue on poikkeuksellisen laaja esimer- kiksi sen johdosta, että työskentelypisteet sijaitsevat etäällä toisistaan si- ten, että työsuojeluvaltuutettu joutuu käyttämään runsaasti aikaa eri työskentelypaikkojen välillä kulkemiseen, tämä on otettava huomioon vapautuksen määrästä sovittaessa.
Työsuojeluvaltuutetun tulee pitää tehtäviensä suorittamisesta tuntikirjaa, johon on merkittävä tehtävien suorittamisen päivämäärä, laatu ja aika. Tuntikirjan sisältö on esitettävä nähtäväksi yhteistoimintaelimen tai työ- suojelutoimikunnan tai sen jäsenen pyynnöstä.
11 § Henkilöstön edustajien korvaukset
TED
1. Luottamusmiehen ansionmenetyksen korvaaminen ja erilliskorvaus
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää luotta- musmiestehtäviä hoitaessaan.
Yrityskohtaiselle luottamusmiehelle maksetaan erilliskorvausta hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:
1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta Edustettavien työntekijöiden määrä Euroa / kahden viikon tilijakso 8-50 työntekijää 32,19 euroa/2 viikon tilijakso
51-100 työntekijää 40,23 euroa/2 viikon tilijakso
yli 100 työntekijää 60,32 euroa/2 viikon tilijakso
Korvauksen suuruus määräytyy kunkin vuoden kesäkuun 1. päivän työntekijämäärän mukaan.
Mikäli yrityskohtaisen luottamusmiehen varamies hoitaa luottamus- miestehtävää yrityskohtaisen luottamusmiehen ollessa estyneenä esimer- kiksi vuosiloman tai sairauden aikana vähintään kahden viikon ajan, maksetaan erilliskorvaus varaluottamusmielelle.
Mikäli yrityksessä ei ole toimintaa vähintään kahden viikon ajan esimer- kiksi lomautusten, vuosiloman tai näihin verrattavien syiden vuoksi, eril- liskorvausta ei makseta tältä ajalta.