TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN
TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN
Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde voi päättyä irtisanomiseen, työsopimuksen purkamiseen tai purkautumiseen. Määräaikaisen työsuhteen päättyminen on sovittu työsopimuksessa. Xxxxxx sekin voi päättyä edellä mainituista syistä.
TYÖNANTAJA TARVITSEE SYYN IRTISANOMISEEN
Laissa on määrätty irtisanomisajat, joita on noudatettava, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole sovittu toisin. Irtisanomisajan pituuteen vaikuttaa työsuhteen kesto ja se, irtisanoutuuko työntekijä itse vai irtisanotaanko hänet. Ohessa alla työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat;
Työnantajan irtisanoessa
Työsuhteen pituus | Irtisanomisaika |
0–1 vuotta | 14 päivää |
1–4 vuotta | 1 kk |
4–8 vuotta | 2 kk |
8–12 vuotta | 4 kk |
yli 12 vuotta | 6 kk |
Työntekijän irtisanoutuessa
Työsuhteen pituus | Irtisanomisaika |
0–5 vuotta | 14 vrk |
yli 5 vuotta | 1 kk |
Lähde: xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx- irtisanominen/irtisanomisajat
Työntekijän ei tarvitse ilmoittaa syytä irtisanoutumiseensa. Työnantajalla sen sijaan täytyy olla pätevä syy työntekijän irtisanomiseen.
Tuotannolliset ja taloudelliset syyt tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestely voivat olla irtisanomisen perusteena vain, jos työnantaja pystyy osoittamaan tarvittavan työmäärän olennaisesti ja pysyvästi vähentyneen. Ennen irtisanomispäätöstä työnantajan on selvitettävä mahdollisuudet tarjota työntekijälle muuta työtä yrityksessä.
Taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotun henkilön mahdollisimman nopeaa työllistymistä pyritään auttamaan muutosturvalla. Sen edellytyksenä on vähintään kolmen vuoden työhistoria samalla tai eri työnantajilla. Muutosturvaan kuuluu mm. työllistymisvapaa eli palkallinen vapaa uuden työn etsimistä varten ja työvoimatoimiston kanssa laadittava työllistymissuunnitelma. Irtisanotun noudattaessa työllistymissuunnitelmissa sovittuja toimenpiteitä hän saa korotettua työttömyysturvaa.
Irtisanomisaikana olet oikeutettu palkalliseen vapaaseen, kun haet töitä, osallistut työllistymissuunnitelman tekoon tai siinä sovittuihin toimenpiteisiin. Vapaan pituus, 5–20 päivää, määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan. Se ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa yritykselle. Ilmoita vapaasta työnantajalle välittömästi, kun voit.
Lähde: xxxx://xxx.xx-xxxxxxxx.xx/xx/xx/xxxxxxxxxxxxx/xxx_xxxx_xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx/xxxxx.xxxx
TYÖNANTAJALLA ON TAKAISINOTTOVELVOLLISUUS
Työnantajan on tarjottava taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotulle työntekijälle työtä, jos hän neljän kuukauden kuluessa irtisanomisesta tarvitsee työntekijää samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin. Jos työsuhde on kuitenkin jatkunut sen päättymiseen mennessä keskeytyksettä vähintään 12 vuotta, kestää takaisinottoaika kuusi kuukautta. Tarjoamisvelvollisuus koskee niitä irtisanottuja työntekijöitä, jotka ovat työnhakijoina TE-toimistossa.
Takaisinottovelvollisuuden kesto lyheni vuoden 2017 alusta yhdeksästä neljään kuukauteen. Lyhempi kestoaika koskee työsopimuksia, jotka päättyvät vuodenvaihteen 2016–2017 jälkeen, vaikka työntekijä olisi irtisanottu ennen vuodenvaihdetta.
Työnantajan on tiedusteltava paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko irtisanottuja henkilöitä työnhakijoina. Työnantaja voi myös ottaa yhteyttä suoraan irtisanottuihin henkilöihin. Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvoitetta tarjota irtisanotulle työtä entisin ehdoin, mutta työsuhteen ehtojen on silti täytettävä lakien ja työehtosopimusten vähimmäisvaatimukset.
Jos työnantajalla on palveluksessaan lomautettuja työntekijöitä, kutsutaan nämä työhön ennen takaisinottovelvoitteen mukaisia toimia. Lisäksi osa-aikaisille työntekijöille on tarjottava mahdollisuutta lisätyöhön ennen kuin irtisanottuja voidaan kutsua takaisin. Työnantaja ei myöskään voi rikkoa irtisanomistilanteeseen liittyvää koulutusvelvoitettaan vetoamalla takaisinottovelvollisuuteensa.
Osaltaan takaisinottovelvollisuus myös turvaa sen, ettei työnantaja voi irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla työntekijää todellisen syyn liittyessä työntekijän henkilöön.
Takaisinottovelvoite ei estä työnantajaa tarjoamasta harjoittelupaikkaa opiskelijalle, jos harjoittelua ei tehdä työsuhteessa.
Kiistatilanteissa työnantajalla on velvollisuus esittää näyttö siitä, että takaisinottovelvoite on täytetty.
Lähde: xxxx://xxx.xx-xxxxxxxx.xx/xx/xx/xxxxxxxxxxxxx/xxx_xxxx_xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx/xxxxx.xxxx
Työnantajalla tulee olla irtisanomiseen lainmukainen asiallinen ja painava syy. Työntekijä voidaan irtisanoa, jos hän ei;
• tee sovittua työtä
• noudata työnantajan määräyksiä
• noudata järjestysmääräyksiä
• noudata työaikoja
• on perusteettomasti poissa
• tekee työnsä huolimattomasti
Lähde: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxx/xxxxxxxxxxxxx/
Työsopimuslain mukaan työnantajan on varoitettava aluksi työntekijää, jos hän on laiminlyönyt työsuhteensa velvoitteita. Varoituksen tarkoitus on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata moitittavaa menettelyään ennen irtisanomista.
Lisäksi on todettava, että työsopimuslaissa ei ole luetteloa asioita, jotka voisivat käydä irtisanomisperusteeksi. Henkilöön liittyvät perusteet arvioidaan tapauskohtaisesti ja kokonaistilanne huomioiden.
Pätevinä irtisanomisperusteina ei pidetä työntekijän
• sairautta
• osallistumista lakkoon
• mielipiteitä
• yhteiskunnallista toimintaa
• turvautumista oikeusturvakeinoihin
• äitiys-, isyys-, vanhempainlomaa tai hoitovapaata
• opintovapaata
• asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamista
• kertausharjoituksiin osallistumista Irtisanomiseen ei ole oikeutta, jos
• työn väheneminen on tilapäistä
• otetaan uusia työntekijöitä
• tehdään työn vähenemiseen tähtääviä näennäisjärjestelyjä, kun työ ei tosiasiallisesti vähene.
Lähde: xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx
IRTISANOMISESTA VOI VALITTAA
Työnantajan on ilmoitettava irtisanomisesta välittömästi päätöksensä jälkeen. Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti tai todistajan läsnä ollessa. Irtisanotulla työntekijällä on kuitenkin aina oikeus vaatia irtisanomisen peruste kirjallisena. Työnantajan on annettava ohjeet mahdollista valitusta
varten. Valitus on tehtävä kahden viikon kuluessa irtisanomisesta. Muutoin työntekijän katsotaan hyväksyneen irtisanomisperusteen.
Ennen työsuhteen päättymistä on työntekijälle annettava mahdollisuus ilmaista mielipiteensä irtisanomiseen johtaneesta syystä. Tässä hän voi halutessaan käyttää edustajanaan toista henkilöä, esimerkiksi luottamusmiestä tai asianajajaa.
Työntekijän täytyy ilmoittaa irtisanoutumisestaan työnantajalle tai tämän edustajalle. Hänen on noudatettava irtisanomisaikaa.
Vaikka työantaja haluaisi työntekijän lopettavan työnsä heti, hänen täytyy kuitenkin maksaa hänelle irtisanomisajan palkka. Jos työntekijä jättää noudattamatta irtisanomisaikaa, voi työnantaja vaatia häneltä korvauksena irtisanomisajan palkan. Lähde: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxx/xxxxxxxxxxxxx/
KORVAUKSIA LAITTOMASTA IRTISANOMISESTA
Jos työnantaja irtisanoo työntekijän ilman lainmukaisia perusteita, voidaan työnantaja velvoittaa suorittamaan työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.
Laittomasta irtisanomisesta kertakorvauksena työnantaja voidaan velvoittaa suorittamaan työntekijälle vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Työehtosopimuksen perusteella valitulle luottamusmiehelle ja luottamusvaltuutetulle suoritettavan korvauksen enimmäismäärä on kuitenkin 30 kuukauden palkka.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Laittomasti irtisanottua työntekijää ei ole pakko ottaa takaisin. Jos työntekijä ja työnantaja päättävät jatkaa työsuhdetta, tuomioistuin voi määrätä työnantajan maksettavaksi pienemmän ns. vaihtoehtoisen korvauksen.
Lähde: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxx/xxxxxxxxxxxxx/
TYÖSOPIMUKSEN PURKAMINEN ON IRTISANOMISTA JÄREÄMPI VAIHTOEHTO
Työsuhteen purkaminen eroaa irtisanomisesta siten, että siinä ei ole irtisanomisaikaa, vaan työsuhde lakkaa välittömästi. Sopimuksen voi purkaa kumpikin osapuoli vain erittäin painavasta syystä.
Työsopimus voidaan purkaa riippumatta työsopimuksen kestosta (toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen).
Työnantaja voi purkaa työsopimuksen, jos työntekijä on rikkonut työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitettaan niin vakavasti, ettei työnantaja voi kohtuudella jatkaa sopimussuhdetta.
Työntekijä voi purkaa työsopimuksen, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö velvoitteitaan, jotka johtuvat työsopimuksesta tai laista taikka jotka vaikuttavat olennaisesti työsuhteeseen.
Purkuperusteen on oltava erittäin painava. Perusteen on oltava sellainen toisen osapuolen viaksi luettava asia, ettei työsopimuksen jatkamista voida kohtuudella edellyttää. Purkuperusteeseen on vedottava 14 päivän kuluessa perusteen toteamisesta. Lähde: xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx-xxxxxxxxxx
Työnantaja voi purkaa työsuhteen, jos työntekijä;
• xxxxxxxxx vaarantaa työturvallisuuden
• paljastaa liike- tai ammattisalaisuuden
• tekee kilpailevan ja työnantajaa muutoin haittaavan työsopimuksen
• on antanut harhauttavia tietoja työsopimusta tehtäessä
• on poissa viikon ilmoittamatta syytä
• laiminlyö jatkuvasti työtehtävänsä varoituksista huolimatta
• on töissä päihtyneenä varoituksista huolimatta
• käyttäytyy törkeästi työnantajaa kohtaan
Työntekijä sitä vastoin voi purkaa työsuhteen, jos työnantaja;
• laiminlyö työturvallisuusmääräykset
• harhaanjohtaminen työsopimusta solmittaessa
• työnantajavelvoitteiden vakava ja toistuva rikkominen, esimerkiksi palkan maksamatta jättäminen tai työntekijän uhkaaminen väkivallalla
• ei tarjoa riittävästi sopimuksen mukaista työtä
• vaatii tekemään sopimukseen kuulumatonta työtä
• törkeästi loukkaa kunniaa
Työsuhdetta ei voida purkaa taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä, vaan se edellyttää aina toisen osapuolen olennaista sopimusrikkomusta.
Lähde: xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx-xxxxxxxxxx
TYÖSOPIMUKSEN PURKAMINEN KOEAJALLA
Työsopimuslaissa ei ole luetteloa hyväksyttävistä perusteista työsuhteen purkamiselle koeajalla. Oikeuskäytännön mukaan hyväksyttävänä perusteena työnantajan tekemään purkamiseen koeajalla on esitetty työntekijän
• työn suorittamiseen liittyvä puutteellisuus
• myöhästely ja luvattomat poissaolot
• yleinen sopimattomuus työhön
• sopeutumattomuus työpaikan olosuhteisiin.
Sen sijaan epäasiallisiksi perusteiksi on oikeuskäytännössä katsottu esimerkiksi
• työnantajan erehdys
• työntekijän terveyteen kohdistunut aiheeton epäilys
• työnantajan aiheeton epäilys varastamisesta tai kassavajeesta
• työpaikalla työaikana tapahtunut toiminta, jota ei voida lukea työntekijän syyksi
• toiminta, joka on sinällään sallittua (esim. osallistuminen lailliseen työtaisteluun tai työntekijälle kuuluvien oikeuksien käyttäminen)
• työajan ja työpaikan ulkopuolisisiin tekijöihin liittyvät asiat, jotka eivät vaikuta työsuhteeseen.
Esimerkiksi tavanomainen lyhyt sairausjakso ei voi olla peruste purkaa työsuhde koeajalla. Sairaus voi kuitenkin olla purkuperusteena, jos se on vaikuttanut työntekijän työkykyyn tai jos se on pitkäkestoisuutensa vuoksi vaikuttanut mahdollisuuteen arvioida työstä selviytymistä koeaikana.
IRTISANOMISTA JA PURKAMISTA LIEVEMPI KEINO ON LOMAUTTAMINEN
Lomauttamisella tarkoitetaan työn tekemisen ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä. Xxxxxxxxxxx aikana työsuhde säilyy muuten ennallaan. Lomautus voidaan tehdä määräajaksi, toistaiseksi tai lyhentämällä työaikaa.
Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos hänellä on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta; Työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää.
Työnantaja ja työntekijä saavat sopia myös määräaikaisesta lomauttamisesta. Näin voidaan sopia silloin, kun työnantajan toiminta tai taloudellinen tilanne näin vaativat. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän voi yleensä lomauttaa vain silloin, jos hän toimii vakituisen työntekijän sijaisena ja jos työnantajalla olisi oikeus lomauttaa tämä vakituinen työntekijä.
Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana lomautetulle soveltuvaa työtä, lomautus pitää katkaista.
Edellä lueteltujen edellytysten lisäksi monissa työehtosopimuksissa on sovittu erikseen työvoiman vähentämisjärjestyksestä. Yrityksen toiminnalle tärkeät ammattityöntekijät sekä saman työantajan työssä osan työkyvystään menettäneet lomautetaan yleensä viimeiseksi. Tämän lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoon sekä työntekijän huoltovelvollisuuden määrään. Työntekijöiden edustajiksi nimetyt henkilöt voi yleensä lomauttaa vasta viimeisenä. Lähde: xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxx
Miten toimia, kun saa lomautusilmoituksen?
Työnantajan on viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista ilmoitettava työntekijälle lomautuksen peruste, alkamisaika ja lomautuksen kesto tai arvioitu kesto. Yrityksessä noudatettavassa työehtosopimuksessa voidaan määrätä toisin.
Lomautetun tulee ilmoittautua paikalliseen työ- ja elinkeinotoimistoon mukanaan työnantajalta saamansa lomautustodistus. Kokonaan lomautetuille maksetaan täyttä työttömyyspäivärahaa, ja osa- aikaisesti lomautetuille soviteltua päivärahaa.
Lomautetun oikeudet ja velvollisuudet
Työntekijä voi lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, oikeutta irtisanomiseen ei ole viimeisen lomautusviikon aikana. Lomautettu työntekijä voi myös halutessaan ottaa lomautuksen ajaksi vastaan muuta työtä toiselta työnantajalta (myös kilpailevalta yritykseltä). Yleensä oikeus myös käyttää palkkaetuna tai työsuhteeseen liittyvän vuokrasopimuksen perusteella olevaa asuntoa hallinnassaan.
Työntekijällä on myös lomautuksen aikana voimassa lojaliteettivelvollisuus työnantajaansa kohtaan. Hän ei saa lomautusaikanaan ilmaista liike- tai ammattisalaisuuksia, perustaa kilpailevaa yritystä eikä tuottaa muuta vahinkoa työnantajalleen.
Luontaisedut eivät automaattisesti säily lomautusaikana (esim. puhelin- tai autoetu). Vuosilomaa kertyy 30 työpäivän jaksoissa.
Työsuhteen päättäminen lomautusaikana työnantajan toimesta
Työnantaja voi irtisanoa lomautetun työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana. Silloin työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa, josta voidaan vähentää 14 päivän palkka, jos työntekijä on lomautettu yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Tästä voidaan poiketa valtakunnallisilla työehtosopimuksilla.
Lähde: xxxx://xxx.xx- xxxxxxxx.xx/xx/xx/xxxxxxxxxxxxx/xxx_xxxx_xxxxxxxxxxx/xxx_xxxxx_xxxxxxxxxxx/xxxxx.xxxx
MUISTA PYYTÄÄ TYÖTODISTUS
Työnantajalla on velvollisuus antaa työtodistus, jos työntekijä pyytää sitä kymmenen vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Työnantajan tulee siten säilyttää vähintään kymmenen vuoden ajan tiedot palveluksessaan olleiden työntekijöiden työsuhteen kestosta sekä siitä, minkälaisia työtehtäviä he tekivät.
Myöhemminkin pyydetty työtodistus pitää antaa, jos se ei ole työnantajalle kohtuuttoman hankalaa. Työtodistus on annettava viivytyksettä.
Työntekijä voi pyytää työtodistuksen suppeana tai laajana.
Suppean työtodistuksen sisältö:
• työnantajan ja tekijän nimi
• työsuhteen kokonaiskesto
• työtehtävät
Laajan työtodistuksen sisältö:
• työsuhteen kokonaiskesto
• työtehtävät
• työsuhteen päätymisen syy
• arvolauselma (arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä)
Työntekijä voi valita, haluaako laajaan työtodistukseen sekä työsuhteen päättymisen syyn että arvolauselman vaiko vain toisen näistä. Työtodistus ei saa koskaan sisältää mitään kielteistä työntekijästä.
Arvolauselman sisältävä työtodistus on pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.