ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Kunta Siuntio

Kaavan nimi KASABERGET

Asemakaava

Asemakaavassa muodostuvat korttelit 11–14 (työlukuja) sekä niihin rajoittuvat katu- ja virkistysalueet. Lopulliset korttelinumerot mää- räytyvät asemakaavaehdotusvaiheessa.

Laatija Arkkitehtitoimisto Xxxxx Xxxxxxxxxx Oy, puh (00) 000 0000 Käsittely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tekninen lautakunta 7.6.2011 ja kunnanhallitus xx.xx.2011 Asemakaavaluonnos

Tekninen lautakunta 7.6.2011 ja kunnanhallitus xx.xx.2011

Piirustusnumero Asemakaava (piir.nro xxxx)

Havainnekuva (piir.nro xxxx)

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1. Tunnistetiedot

Tunnistetiedot ilmenevät kansilehdeltä.

1.2. Kaava-alueen sijainti

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Störsvikissä, Etelä-Siuntiossa. Aluetta ympä- röi pohjois-, länsi- ja eteläpuolella Pickalan golfkenttä. Alueen itäpuolella sijaitsee Saunaniemen pientaloalue. Sijaintikartta on liitteenä (liite 2).

1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus

Kaavasta käytetään nimeä Kasabergetin asemakaava.

Työn tavoitteena on Kasabergetin alueen asemakaavoittaminen osayleiskaavas- sa esitettyjen periaatteiden mukaisesti loma-asunnoille. Kortteleita ympäröivät alueet osoitetaan virkistysalueiksi luonto-, maisema ja suojeluarvot huomioiden.

Kaava-alueen pinta-ala on noin 19,7 ha.

1.4. Selostuksen sisällysluettelo

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2

1.1. Tunnistetiedot			2
1.2. Kaava-alueen sijainti			2
1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus			2
1.4. Selostuksen sisällysluettelo			3
1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista	asiakirjoista,	taustaselvityksistä	5 ja
	lähdemateriaalista		5
2.	TIIVISTELMÄ		6
	2.1. Kaavaprosessin vaiheet		6
	2.2. Asemakaava		6
	2.3. Asemakaavan toteuttaminen		6
3.	LÄHTÖKOHDAT		8
	3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista		8
	3.1.1 Alueen yleiskuvaus		8
	3.1.2 Luonnonympäristö		8
	3.1.3 Rakennettu ympäristö		8
	3.1.4 Maanomistus		9
	3.2. Suunnittelutilanne		9
	3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset		9
4.	ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET		11
	4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve		11
	4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset		11
	4.3. Osallistuminen ja yhteistyö		11
	4.3.1 Osalliset		11
	4.3.2 Vireille tulo		11
	4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt		11
	4.3.4 Viranomaisyhteistyö		11
	4.4. Asemakaavan tavoitteet		11
	4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet		11
	Tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioiminen		11
	4.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot		12

4.5.1 Asemakaavaratkaisun vaikutusten selvittäminen, arviointi ja

vertailu 12

4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 12

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 13

5.1. Kaavan rakenne 13

5.1.1 Kaavan mitoitus 13

5.1.2 Palvelut 13

5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 13

5.3. Aluevaraukset 13

5.3.1 Korttelialueet 14

5.3.2 Muut alueet 14

5.4. Kaavan vaikutukset 14

5.4.1 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 15

5.4.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenneturvallisuuteen ja liikenteeseen 15

5.4.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 15

5.4.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 15

5.4.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, ympäristöön sekä sosiaaliset vaikutukset 15

5.4.6 Taloudelliset vaikutukset 15

5.5. Ympäristön häiriötekijät 15

5.6. Kaavamerkinnät ja -määräykset 15

5.7. Nimistö 16

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 17

6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 17

6.2. Toteuttaminen ja ajoitus 17

1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

1. Asemakaavan seurantalomake

2. Sijaintikartta

3. Ote maakuntakaavasta ja yleiskaavasta

4. Kooste alueen voimassa olevista asemakaavoista

5. Maanomistus

6. Asemakaavakartta ja määräykset

7. Asemakaavan havainnekuva

8. Alueen rakeisuus 1:4000

9. Alueleikkaukset

10. Loma-asumisen ja ympärivuotisen asumisen suhde

1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja läh- demateriaalista

1. Störsvikin osa-alueiden kasvillisuusselvitys, Xxxxxxx Xxxxxxxx / Metsätähti Oy 2000

2. Asukaskysely, Maa ja Vesi, 2000

3. Kaavatalousselvitys, Xxxxxxx Xxxxxxx / Suunnittelukeskus Oy, 2000 ja Xxxxx Xxxxxxxx / Suunnittelukeskus Oy, 2001-2004

4. Störsvikin ja kantatien eteläpuolisen alueen eläimistö ja liito-oravaselvitys, Su- xxxxx Xxxxxxxx / Suunnittelukeskus Oy / Luontotieto Keiron Oy, 2002-

5. Palveluselvitys, Entrecon, 2002

6. Korsebergetin luonto- ja maisemaselvitys, 2002

7. Meluselvitys, 2003

8. Pohjavesivaikutusselvitys, 2003

9. Pikkalanjoen Natura-selvitys, Xxxxxxx Xxxxxxxx / Luontotieto Keiron Oy, 2004

10. Siuntio 2003–2040 Maankäytön kehityskuva, Arkkitehtitoiminta Xxx Xxxxxxxxxx, 14.1.2004 (tark.)

11. Kasabergetin alueen luontoselvitysten päivitys - tekeillä

2. TIIVISTELMÄ

2.1. Kaavaprosessin vaiheet

Kaavahankkeen käynnistämisestä on kuulutettu 27.11.2010.

Kunnan ja Asuntosäätiön välillä on solmittu 16.8.2004 koko alueen osayleiskaava- aluetta koskeva esisopimus, jossa on sovittu Kasabergetin alueen kaavan laatimi- sesta, suunnittelusta ja toteutuksesta. Siuntion kunta ja Asuntosäätiö valitsivat yhdessä asemakaavan laatijaksi arkkitehtitoimisto Xxxxx Xxxxxxxxxx Oy:n 2010.

Kaavan laatijat:

• Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxxx sekä maisema-arkkitehti Xxxxx Xxxxxxxx, Arkkitehtitoimisto Xxxxx Xxxxxxxxxx Oy

Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu yhtäaikaisesti asema- kaavaluonnoksen kanssa.

Kaavatyötä on ohjannut työryhmä, joka koostui seuraavista henkilöistä

• Xxxxxx Xxxxxxxxxx, kunnaninsinööri, Siuntion kunta

• Xxxxx Xxxxxxxxx, toimitusjohtaja, Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy

• Xxxxxx Xxxxx, suunnitteluhortonomi, Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy

2.2. Asemakaava

Työn tavoitteena on Störsvikin Kasabergetin alueen asemakaavoittaminen loma- asunnoille tai muulle pientalorakentamiselle. Kortteleita ympäröivät alueet osoite- taan virkistysalueiksi luonto-, maisema- ja suojeluarvot huomioiden.

Alueesta on tarkoitus luoda loma-asumiseen varattu viihtyisä, houkutteleva sekä mittakaavaltaan ympäristönsä huomioiva alue. Alueen kerrosluku on rajoitettu kahteen kerrokseen.

Alueelle on asemakaavassa osoitettu loma-asuntojen kortteleita, joilla voi olla se- kä erillispientaloja että yhtiömuotoista rakentamista. Tontteja muodostuu 40 kpl, joista 4 kpl on yhtiömuotoisia. Suunnittelualueen pysäköinti toteutetaan tonttikoh- taisesti.

Kaavan kokonaisrakennusoikeus on 14 565 k-m2, josta 9796 k-m2 on läntisessä suurkorttelissa ja 4769 k-m2 itäisessä suurkorttelissa.

2.3. Asemakaavan toteuttaminen

Kunnallistekniikka ja siihen liittyvät toimenpiteet

Alueelle rakennetaan neljä uutta katua: A-tie, B-tie, C-polku ja D-polku. Nämä ovat työnimiä ja katujen varsinainen nimistö päätetään asemakaavaehdotusvai- heessa.

Alueen kunnallistekninen toteuttaminen on suunniteltu alkavaksi kun kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset ovat olemassa. Muu rakentaminen alueella voi al- kaa sen jälkeen.

Asemakaavan toteuttamista ohjaa kunnan ja Asuntosäätiön välinen esisopimus.

Kunta suunnittelee ja rakentaa alueen kunnallistekniikan sekä vastaa asemakaa- voitusta varten tarvittavien tutkimusten, selvitysten ym. kustannuksista, sekä asemakaavoituksen viranomaistyöstä. Asuntosäätiö osallistuu selvitysten ja suunnitelmien tilaamiseen ja kustannuksiin. Sopimusalueen tontit liitetään ylei- seen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoon kunnan normaalin käytännön mukai- sesti.

3. LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Kaava-alue on kokonaan rakentamatonta alueen halki kulkevaa Kolavikenintietä lukuun ottamatta. Korttelialueiksi osoitettavat alueet ovat sekametsää.

Kaava-alue on pinta-alaltaan n. 19,7 ha.

3.1.2 Luonnonympäristö

Alue sijoittuu jyrkkäpiirteiselle itä–länsisuuntaiselle kallioselänteelle. Rakentama- ton Kasaberget-niminen mäki sijaitsee alavien, nykyään golfkenttänä toimivien savilaaksojen välissä. Alueen itäosassa on tehty harvennushakkuu 2010. Länsi- osa on harventamatonta täysi-ikäistä sekametsää.

3.1.3 Rakennettu ympäristö Palvelut

Suunnittelualueella ei tällä hetkellä sijaitse palveluita. Lähin päiväkoti sijaitsee

noin 1,5 km päässä Störsvikintien varrella. Osayleiskaavassa on lisäksi esitetty palvelualue noin 2 km etäisyydelle. Kuntakeskuksessa sijaitsevat toistaiseksi lä- himmät julkiset palvelut.

Pickalan golfkentän rakennuksissa on ravintolapalveluita ja Saunaniemessä toimii ravintola Villa Störsvik. Pickalan ABC sijaitsee noin 4 km päässä. Lisäksi kaupalli- sia palveluita on Siuntion asemanseudulla noin 11 km päässä ja Kirkkonummen keskustassa noin 13 km päässä.

Lähialueella on lisäksi kanoottikeskus, maauimala ja venesatama.

Liikenne

Maantieliikenteessä alue tukeutuu Störsvikintiehen, joka välittää liikennettä kanta- tie 51:ltä. Störsvikintie jatkuu kaava-alueen kohdalla nimellä Kolavikenintie. Alu- eella ei ole bussiliikennettä.

Rakennettu kulttuuriympäristö

Suunnittelualueella läntisessä suurkorttelissa sijaitsee museoviraston luokittelema kiinteä muinaisjäännös (luokittelutunnus 755000004). Kohde on luokiteltu rauhoi- tusluokkaan kaksi (kohteen arvon selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia). Kohde on tyypiltään kivirakenne ja tarkemmin röykkiö. Ajoitukseltaan kohde on historialliselta ajalta. Kohde on Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan hyvin pieni, turvettunut ja sammalikon peittämä röykkiö. Röykkiö on nelikulmai- nen, ja sen läpimitta on vain noin 1 metri ja korkeus noin 40 cm. Röykkiö on ka- sattu pelkästään erikokoisista luonnonkivistä, joista suurimpien läpimitta on noin 30 cm. Röykkiö vaikuttaa huolellisesti kootulta ja hyvin säilyneeltä. Morfologisilta piirteiltään se vastaa läheisten Siuntion Störsvikin Timala NE:n (755 00 0011) ja Ny Westendin (1000 00 3185) röykkiöitä.

Lisäksi itäisen suurkorttelin pohjoispuolella, osittain kaava-alueen rajalla sijaitsee museoviraston rauhoitusluokkaan 1 (valtakunnallisesti merkittävä kohde, säilymi- nen turvattava kaikissa olosuhteissa) luokittelema kohde (luokittelutunnus 755010048). Kyseessä on pronssikautinen hautapaikka. Museoviraston muinais- jäännösrekisterin mukaan kiviröykkiö sijaitsee jyrkkärinteisellä ja ympäristöään selvästi korkeamman, itä–länsisuuntaisen Kasabergetin laen avokalliolla. Kohde on kooltaan vain 2,3 x 1,8 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Röykkiö on 1–2 m koko kal- lion ylintä lakea matalammalla ja koottu pelkästään kivistä, jotka ovat särmikkäitä lohkareita ja kooltaan pääosin 30–50 cm, mutta myös tätä suurempia.

Suunnittelualueella ei ole selvityksissä todettu olevan muita kulttuuriympäristön kannalta tärkeitä kohteita.

Tekninen huolto

Kolavikenintien varrella kulkee kunnan vesi- ja viemärijohto. Lisäksi alueen itä- osassa kulkee 20 kV:n ilmajohto.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt

Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta, eikä alueella ole odotettavissa ympäristö- häiriöitä.

3.1.4 Maanomistus

TILANUMERO	OMISTAJA	PINTA-ALA
4:104	Asuntosäätiö	196 613 m2
4:16	Pickala Golf	21 m2*

*kaava-alueeseen rajautuvan tilan osan pinta-ala Koko kaava-alueen suuruus on n. 19,7 ha.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtioneuvosto päätti tavoitteista 30.11.2000. Valtakunnallisten alueidenkäyttöta- voitteita on tarkistettu valtioneuvoston 13.11.2009 tekemällä päätöksellä. Muutok- set ja täydennykset astuivat voimaan 1.3.2009, ja ne on otettu huomioon kaava- luonnoksessa.

Maakuntakaava (liite 3a)

Alue on ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakunta- kaavassa määrittelemätön.

Maankäytön kehityskuva

Siuntioon on laadittu Maankäytön kehityskuva 2003–2040, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 28.6.2004. Kehityskuva esittää kokonaiskuvan maankäytön tilan- teesta kunnassa ja siitä, miten kunnan maankäyttöä tulee ohjata tulevaisuudessa niin, että se tapahtuu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kunnan koko- naistaloutta tukevalla tavalla.

Kehityskuvassa todetaan Störsvikin olevan vetovoimainen asuinalue sekä vilkas virkistyspalveluiden alue. Tavoitteena kehityskuvan mukaan on selkeiden maise- makokonaisuuksien luominen, joka onkin tuotu osaltaan esille jo osayleiskaava- työssä. Alueen kehittymisen myötä alueen positiivinen potentiaali tulee käyttöön.

Yleiskaava (liite 3b)

Alueelle on hyväksytty 18.12.2006 osayleiskaava, jossa asemakaava-alue on määritelty loma-asuntojen alueeksi (RA) ja urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (VU). Störsvikintie/Kolavikenintie on merkitty alueen läpi kulkevaksi katuyhteydek- si. Läntisemmälle RA-alueelle on osayleiskaavassa merkitty kulttuurihistoriallisesti tai maisemakuvallisesti arvokkaan ympäristön merkintä (km4).

Asemakaava

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Siuntion kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 12.11.2001. Rakennusjärjestys on astunut voimaan 1.1.2002. Siuntion kunnanval- tuusto on 1.10.2007 hyväksynyt muutoksen §:ään 31.

Pohjakartta on hyväksytty 14.12.2007.

Rakennuskieltoa ei ole määrätty suunnittelualueelle.

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

Kasabergetin alueen kaava täydentää koko Pickalan alueen kaavoitusta ja tukee tavoitetta luoda Pickalan alueesta houkutteleva vapaa-ajan keskus. Arvion mu- kaan asemakaava hyväksyttäneen vuonna 2012.

Aloitteen alueen kaavoittamisesta on esittänyt Asuntosäätiö.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Päätökset ja aikataulu on esitetty kohdassa 2.1.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

Osallistuminen ja yhteistyö on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jo- ka toimitetaan osallisille teknisen lautakunnan käsittelyn jälkeen.

4.3.1 Osalliset

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti osalliset ja lausunnonantajat on määritel- ty suunnittelun alkuvaiheessa hyväksytyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmas- sa. Kaavan osallisia ovat muun muassa alueella asuvat sekä ne, joiden elin- tai työskentelyoloihin kaavalla voi olla vaikutuksia.

4.3.2 Vireille tulo

Asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu kunnan ilmoitustaululla ja kunnan in- ternetsivuilla xxx.xxxxxxx.xx sekä lähettämällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) osallisille.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Asukkailla, osallisilla ja muilla asianosaisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä kaavan laadinnan eri vaiheissa. Kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta annetut mielipiteet otetaan huomioon kaavoituksen jatkokäsittelyssä ja niihin laaditaan kaavoittajan vastineet päätöksentekoa varten.

4.3.4 Viranomaisyhteistyö

Kaavasta järjestetään viranomaisneuvottelu, jos tälle ilmaantuu tarvetta. Keskei- sille viranomaistahoille tiedotetaan hankkeen etenemisestä erikseen. Viranomai- syhteistyössä käytetään neuvottelu- ja lausuntomenettelyä. Viranomaisilta pyyde- tään lausunto kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta.

4.4 Asemakaavan tavoitteet

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet

Kunnan ja Asuntosäätiön välillä tehdyn esisopimuksen mukaan kaavoituksen ta- voitteena on aikaansaada alueesta korkeatasoinen, ympäristöltään ja yleisilmeel- tään viimeistelty aluekokonaisuus.

Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet

Vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa alue on määrittelemätöntä aluetta. Siuntion aluetta koskevassa osayleiskaavassa alue on määritelty loma-asuntojen alueeksi.

Kaavoituksen keskeisenä tavoitteena on lisätä alueen houkuttelevuutta loma- asumisen alueena mahdollistaen erilaisia vapaa-ajan asumisen muotoja. Kaavoi- tettava alue sijaitsee yhdyskuntarakenteessa kaukana julkisista ja kaupallisista palveluista, joten loma-asuminen on luonteva ratkaisu. Liikenteelliset yhteydet pääkaupunkiseudulta ovat kuitenkin erinomaiset.

Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet

Rakentaminen sijoitetaan maiseman, pienilmaston ja kasvillisuuden kannalta sekä ympäristön häiriötekijöiden minimoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla ja alue liitetään kunnallistekniikan verkostoihin mahdollisimman taloudellisesti ottaen huomioon maasto-olosuhteet.

Suunnittelualue, Kasabergetin mäki on maisemallisilta arvoiltaan paikallisesti ar- vokas. Xxxxx vaikutukset maisemaan minimoidaan, on mäen korkeimmat kohdat osoitettu säilytettäviksi.

Tavoitteena on korttelin sisäisen liikenteen ja korttelien läpi kulkevien jalankulku- ja pyöräilyreittien kytkeminen turvallisesti olemassa olevaan katu- ja kevyen liiken- teen verkkoon.

Tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioiminen

Koska asemakaavaluonnos ei ole ollut nähtävillä ennen 1.3.2009, on kaavassa sovellettava tarkistettuja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.

Nyt suunniteltu loma-asuntojen alue sijoittuu jo olemassa olevan Pickalan Golf- kentän ja sen palveluiden läheisyyteen. Alue myös sijaitsee pääkaupunkiseudun läheisyydessä.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot

Kaavaratkaisu on muotoutunut alueen topografian ja osayleiskaavan ratkaisujen pohjalta. Katulinjaukset on pyritty sovittamaan maastoon noudattaen maaston- muotoja mahdollisimman hyvin, jotta suurilta massanvaihdoilta vältyttäisiin.

4.5.1 Asemakaavaratkaisun vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu

Kaavaratkaisun vaikutukset nykytilanteeseen ovat merkittäviä ja ne käsitellään kohdassa 5.4.

4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet

Esitettyyn asemakaavaluonnokseen on päädytty työryhmäpalaverien ja palaut- teen pohjalta. Suunnitelma vastaa lähtökohtana olleisiin tavoitteisiin.

Asemakaavaratkaisu pohjautuu alueella voimassa olevaan osayleiskaavan, jonka mukaan alue on osoitettu loma-asuntojen ja urheilu- ja virkistyspalveluiden alu- eeksi.

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne

Kasabergetin asemakaavalla osoitetaan kaksi suurkorttelia loma-asunnoille osayleiskaavassa esitettyjen aluerajausten periaatteiden mukaisesti. Asemakaa- vassa aluerajauksia täsmennetään osayleiskaavaan verrattuna. Tämän lisäksi kaavaan sisältyy katu-, virkistys- ja erityisalueita.

Kaavaluonnoksessa alueelle on osoitettu loma-asuntorakentamista. Kaavaluon- noksessa on esitetty kaksi suurkorttelia, molemmin puolin Kolavikenintietä. Mo- lemmille alueille on osoitettu omat yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevat alueet (ET). Kortteleita ympäröivät alueet on osoitettu virkistysalueiksi (VU ja VL).

Kaava-alueen sisällä liikennejärjestelyt edellyttävät neljän uuden kadun rakenta- mista. Viheralueiden läpi toteutetaan uusia kevyen liikenteen reittejä. Pysäköinti on järjestetty tonteilla.

5.1.1 Kaavan mitoitus

Asemakaava-alueen pinta-ala on 19,6633 ha. Tästä lähes kaikki on Asuntosääti- ön omistuksessa.

Suunnitelman kokonaisrakennusoikeus on 14 565 k-m2, josta kaikki on loma- asumista. Uusia tontteja muodostuu 40 kpl, joista 4 kpl on soveltuvia yhtiömuotoi- seen rakentamiseen.

Aluetehokkuus koko rakennusoikeudelle on e=0,15.

Pysäköinnin mitoitus

Pysäköinti on toteutettava tonteilla. Yhdyskuntateknistä huoltoa palveleville alueil- le on mahdollista sijoittaa muutamia vieraspysäköintipaikkoja.

Pysäköintimitoituksen periaate on erillistalotonteilla 2 ap / loma-asunto ja yhtiö- muotoisilla tonteilla 1 ap / 75 k-m2.

5.1.2 Palvelut

Suunnitelmassa ei ole esitetty alueelle palveluja.

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Alueen maisemalliset arvot on pyritty säilyttämään osoittamalla Kasabergetin kor- keimmat kohdat pidettävän kasvullisina. Myös olemassa oleva puusto tulee mah- dollisuuksien mukaan säilyttää.

5.3 Aluevaraukset

Maankäyttö toteutetaan kaavan periaatteiden mukaisesti. Aluevaraukset käyttö- tarkoituksineen on esitetty liitteessä 1, Asemakaavan seurantalomake.

5.3.1 Korttelialueet

Suurkorttelit ovat muodostuneet vapaasti Kolavikenintien molemmin puolin. Ra- kennukset sijoittuvat vapaasti maastoon. Rakennusten ja katujen sijoittumista ovat määrittäneet erityisesti alueen maastonmuodot.

Loma-asuntojen korttelialueet (RA):

Loma-asuntojen kerrosluku on enintään kaksi kerrosta. Suurin osa rakennuksista on rinneratkaisuja. Rakennusten julkisivut tulee tehdä pääosin puusta. Rinnerat- kaisuissa alimmat kerrokset ovat kiviaineisia.

Tonteilla osoitetut golfkentän suoja-alueet on säilytettä kasvullisina. Alueille ei saa rakentaa kiinteitä rakenteita. Niille saa istuttaa puita, pensaita ja nurmikkoa, mutta alkuperäislajistoa suosien.

Autopaikat tulee järjestää RA-tonteilla joko avopaikkoina, autokatoksissa tai -tal- leissa.

5.3.2 Muut alueet

Katualueet

Alueen toteuttaminen edellyttää neljän uuden kadun rakentamista (A-tie, B-tie, C- polku ja D-polku).

C- ja D-polku ovat ns. pussinperäkatuja, joiden päihin on suunniteltu riittävän suu- ret kääntöpaikat myös huoltoajoneuvoille. Alueen sisällä ajoratojen leveys on 5–6 metriä. Katujen varsilla on kevyen liikenteen väylät. Katujen rakentaminen on mahdollista aloittaa, kun katusuunnitelmat on hyväksytty.

Pysäköintialueet

Alueella ei ole esitetty erillisiä pysäköintialueita. Yhdyskuntateknistä huoltoa pal- veleville alueille on kuitenkin mahdollista sijoittaa muutamia vieraspysäköintipaik- koja.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alueelle molempiin suurkortteleihin on muodostettu ET-alueet alueita pal- velevia jätepisteitä varten. ET-alueiden ajoyhteydet tullaan järjestämään viereisiltä kaduilta.

Virkistysalueet

Kortteleiden ympärille jäävät viheralueet on osoitettu virkistyskäyttöön. Olemassa oleva puusto säilytetään virkistysalueilla mahdollisuuksien mukaan. Alueen länsi- osassa viheralueet toimivat golfkentän suoja-alueina, joten puuston on oltava suo- jaavaa.

5.4 Kaavan vaikutukset

Asemakaavan muutoksen merkittävät vaikutukset ulottuvat pääasiassa muutos- alueeseen ja sen lähialueisiin: golfkenttään ja metsäalueisiin. Asemakaavalla ja sen maisemamuutoksella on laajempikin vaikutus alueeseen, sen maisemaan ja kulttuuriperintöön.

5.4.1 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennet- tuun ympäristöön

Kaavan vaikutukset alueen maisemaan ovat merkittäviä. Rakentamisen sijoittues- sa mäen rinteille, se tulee näkymään osana maisemaa ympäröiville alueille.

Kulttuurihistorialliset vaikutukset on otettu huomioon kaavaratkaisussa, varaamal- la kiinteiden muinaisjäännösten ympärille riittävä suojavyöhyke.

5.4.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalou- teen sekä liikenneturvallisuuteen ja liikenteeseen

Alueelle rakennetaan uusi kunnallistekniikan verkosto. Alueen läpi kulkevaa Kola- vikenintietä tullaan parantamaan lisääntyneen liikenteen vuoksi.

5.4.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnon- varoihin

Suunnittelualueella luonnonympäristön määrä vähenee rakentamisen myötä, mut- ta vaikutuksia vähennetään säilyttämällä osa alueista kasvullisina.

5.4.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon

Kaava-alue on pääosin kalliota, moreenia on alueen reunaosissa. Avokalliota on useissa paikoissa. Tulevat rakennukset voidaan siten perustaa pääasiassa suo- raan kallion varaan.

Rakentaminen voi muuttaa alueen pienilmastoa tuulisemmaksi, suojaavien puiden vähetessä, toisaalta viherrakentaminen voi muodostaa viihtyisiä piha-alueita.

5.4.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, ympäristöön sekä sosiaaliset vaikutukset

Alueen vapaa-ajan asukkaiden lisääntyminen luo edellytykset lisääntyvälle ympäristön huomioimiselle ja ainakin osan vuodesta alueella toimiville palveluille.

5.4.6 Taloudelliset vaikutukset

Alueen rakentaminen loma-asunnoille ympärivuotisen asumisen sijasta on suositeltavaa, koska alue sijaitsee muusta yhdyskuntarakenteesta erillisenä. Loma-asuntojen sijainti Uudellamaalla myös vähentää lomaliikennettä kauemmas Suomeen.

5.5 Ympäristön häiriötekijät

Alueella ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä.

5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavaluonnoksessa on osoitettu seuraavat käyttötarkoitukset:

RA	Loma-asuntojen korttelialue
VU	Urheilu- ja virkistyspalveluiden alue
VL	Lähivirkistysalue
ET	Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue

Lisäksi kaavassa on osoitettu katualueita. Muut kaavamerkinnät on esitetty liit- teessä 6.

5.7 Nimistö

Alueen uudet kadut, kevyenliikenteenväylät ja virkistysalueet tullaan nimeämään asemakaavaehdotusvaiheessa nimitoimikunnan ehdotuksen mukaisesti.

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

Alueelle ei ole laadittu tarkentavia suunnitelmia, vaan ne tuotetaan kaavan toteut- tamisen yhteydessä.

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus

Loma-asuntojen rakentaminen on mahdollista aloittaa, kun kaavallinen ja kunnal- listekninen valmius on saavutettu. Kunnallistekniikan rakentaminen alueella aloite- taan kun kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset ovat olemassa. Rakennus- työt sisältävät mm. katualueiden toteuttamisen.