SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN
SOPIMUS SARJA
XXXXXXXXXXX KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
2000 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2000 N:o 5
SISÄLLYS
N:o Sivu
5 Asetus Viron kanssa yhteistyöstä vesiensuojelun alalla tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta 71
N:o 5
(Suomen säädöskokoelman n:o 19/2000)
Asetus
Viron kanssa yhteistyöstä vesiensuojelun alalla tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta
Annettu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2000
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
1§
Tallinnassa 12 päivänä helmikuuta 1999 tehty Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välinen yhteistyötä vesiensuojelun alalla koskeva sopimus, jon- ka tasavallan presidentti on hyväksynyt 23 päivänä joulukuuta 1999 ja jonka hyväksy- mistä koskevat nootit on vaihdettu 27 päi- vänä joulukuuta 1999, tulee voimaan 26 päi- vänä tammikuuta 2000 niin kuin siitä on sovittu.
Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2000
2§
Sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettu toimi- valtainen viranomainen on Suomessa ympä- ristöministeriö.
3§
Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä tammikuuta 2000.
Tasavallan Presidentti XXXXXX XXXXXXXXX
Vt. ulkoasiainministeri
Pääministeri Xxxxx Xxxxxxxx
4—2000 400504D
72 N:o 5
SOPIMUS
Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välillä yhteistyöstä vesiensuojelun alalla
Suomen tasavallan hallitus ja Viron tasa- vallan hallitus, jäljempänä ’’sopimuspuolet’’, jotka
ottavat huomioon Suomen tasavallan halli- tuksen ja Viron tasavallan hallituksen välillä
7 päivänä marraskuuta 1991 allekirjoitetun sopimuksen yhteistyöstä ympäristönsuojelun alalla,
pitävät tärkeänä kehittää ja syventää kah- denvälistä yhteistyötä vesiensuojelun alalla,
ovat 22 päivänä maaliskuuta 1974 allekir- joitetun Itämeren alueen merellisen ympäris- tön suojelua koskevan yleissopimuksen (Hel- singin sopimus) sopimuspuolia,
ovat tietoisia, että 9 päivänä huhtikuuta 1992 allekirjoitettu Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus korvaa voimaantullessaan vuoden 1974 Hel- singin sopimuksen,
ovat vakuuttuneita siitä, että Suomenlahden ja koko Itämeren meriympäristön tilan paran- taminen on elintärkeää kummankin maan luonnolle, taloudelle, kulttuurille ja hyvin- voinnille,
ovat sopineet seuraavasta:
1 artikla
Sopimuksen tarkoitus
Tämän sopimuksen tarkoituksena on kes- tävän kehityksen turvaamiseksi edistää vesien- suojelua ja muuta siihen liittyvää ympäristön- suojelua Suomessa ja Virossa. Sopimuspuolet pyrkivät vähentämään ja ehkäisemään vesien, etenkin Suomenlahden, kuormitusta erityisesti soveltamalla parasta käytettävissä olevaa tek- nologiaa ja ympäristön kannalta parasta käy- täntöä.
2 artikla
Toimivaltaiset viranomaiset
1. Sopimuspuolet ilmoittavat tämän sopi- muksen tullessa voimaan toisilleen diplomaat- titeitse niistä viranomaisista, jotka ovat toi- mivaltaisia huolehtimaan sopimuksen panemi- sesta täytäntöön, ja näiden viranomaisten toimialoista. Sopimuspuolet ilmoittavat sa- moin toisilleen toimivaltaisten viranomaisten muuttumisesta.
2. Toimivaltaiset viranomaiset ovat tämän sopimuksen tarkoittamissa asioissa suoraan yhteistyössä keskenään.
3 artikla
Yhdyskunnat
1. Sopimuspuolet huolehtivat tarvittavista toimenpiteistä yhdyskuntien jätevesien puh- distamiseksi siten, että yli 2 000 asukkaan yhdyskuntien jätevesien puhdistuksessa saa- vutetaan vuoden 2005 loppuun mennessä keskimäärin 90 prosentin puhdistusteho or- gaanisen aineen ja fosforin osalta. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuus saa olla kes- kimäärin enintään BOD7 15 mg/l ja koko- naisfosfori 1,0 mg/l ohijuoksutukset ja yli- vuodot mukaan lukien. Viemäriverkkojen ul- kopuolella sijaitsevien tiheästi asuttujen aluei- den liittämistä yhteisen viemäröinnin ja jäte- vesien käsittelyn piiriin edistetään. Viron sopimuspuolella on kuitenkin mahdollisuus ennen vuoden 2003 loppua ilmoittaa Suomen sopimuspuolelle, pystyykö se täyttämään puh- distetun jäteveden BOD7:n ja fosforin pitoi- suusvaatimukset
2. Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että
vuoteen 2005 mennessä sellaisissa asukasvas- tineluvultaan yli 10 000 asukkaan puhdista- moissa, joiden purkuvesistö on typelle herkkää vesialuetta, tehostetaan typen poistoa siten, että saavutetaan keskimäärin 50 prosentin poisto vuosikeskiarvona laskettuna.
3. Sopimuspuolet edistävät yhdyskuntajä- tevesistä poikkeavien haitallisten jätevesien riittävää esikäsittelyä, jotta varmistetaan vie- märiverkon ja puhdistamon tehokas toiminta sekä lietteen käyttökelpoisuus. Jätevesilietteen asianmukaista käsittelyä ja hyötykäyttöä edis- tetään. Haitallisista aineista johtuvia riskejä terveydelle ja luonnolle vähennetään.
4. Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että jä- tevedenpuhdistamoiden toiminnan tarkkailus- sa seurataan myös tulokuormitusta ja puhdis- tustehoa sekä purkuvesistön kuormitusta.
5. Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että viemäriverkkojen huolto, saneeraus ja uusien viemäreiden rakentaminen toteutetaan siten, että viemärit ovat tiiviitä ja toimintavarmoja. Viemäriverkkoja kehitetään niin, että ohituk- set ja ylivuodot sekä viemäriin joutuvien
N:o 5 73
sade-, kuivatus- ja vuotovesien määrät ovat mahdollisimman pienet.
4 artikla
Teollisuus ja energiantuotanto
1. Sopimuspuolet edistävät parhaan käytet- tävissä olevan teknologian ja ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltamista teol- lista toimintaa harjoitettaessa.
2. Sopimuspuolet ryhtyvät toimiin, joissa kaikkia ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan samanaikaisesti ja joiden tarkoi- tuksena on tuotantoprosesseja parantamalla ja jätevesien käsittelyä tehostamalla vähentää haitallisten aineiden, erityisesti raskasmetal- lien, myrkyllisten ja pysyvien orgaanisten aineiden sekä ravinteiden päästöjä kaikissa teollisuuslaitoksissa. Tavoitteena on vuoteen 2005 mennessä vähentää näiden aineiden kokonaispäästöjä keskimäärin noin 50 pro- senttia siitä, mitä ne olivat vuonna 1995.
3. Sopimuspuolet pyrkivät vähentämään yleiseen viemäriin johdettavien teollisuuslai- tosten jätevesien aiheuttamaa kuormitusta te- hostamalla erityisesti jätevesien esikäsittelyä.
5 artikla
Kalankasvatus
Sopimuspuolet kehittävät ja ottavat käyt- töön sellaisia uusia laitostyyppejä, puhdistus- menetelmiä, rehulaatuja ja ruokintatapoja sekä laitosten käyttö- ja hoitomenetelmiä, joiden avulla kalankasvatuksesta johtuva vesistöjen kuormitus rajoitetaan mahdollisimman vähäi- seksi. Kalanviljelylaitosten ravinnepäästöt ei- vät saisi 1.1.2000 jälkeen ylittää vuosittaisia keskiarvoja 8 grammaa fosforia (kok-P) ja 70 grammaa typpeä (kok-N) yhtä tuotettua kala- kiloa kohti (elävä kala). Nämä arvot lasketaan siten, että elävä kala sisältää 0,4 prosenttia fosforia ja 2,75 prosenttia typpeä. Nämä vaatimukset eivät koske kalanviljelylaitoksia, jotka tuottavat kalanpoikasia luonnonvesiin istuttamista varten.
6 artikla
Maatalous
1. Sopimuspuolet pyrkivät vähentämään
typpi- ja fosforikuormitusta pitäen tavoitteena karjatalouden ja peltoviljelyn päästöjen yh- dessä aiheuttaman kuormituksen vähentämistä vuoteen 2005 mennessä vähintään 50 prosent- tia siitä, mitä se oli 1990-luvun alussa. Lisäksi pyritään vähentämään ammoniakkipäästöjä il- maan.
2. Sopimuspuolet parantavat karjataloudes- sa tuorerehun puristenesteen ja lannan varas- tointia sekä edistävät niiden käyttöä lannoit- teena. Karjatalousyksiköiden lannan ja virtsan käsittely ja varastointi toteutetaan siten, että lantaa ei levitetä pelloille routaantuneeseen tai lumipeitteiseen maahan.
3. Sopimuspuolet uusivat yhteistyössä vuo- den 2000 alkuun mennessä maatalouden ve- siensuojelua koskevat kummankin sopimus- puolen ohjelmat ja suositukset hyvistä vilje- lymenetelmistä. Ohjelmiin ja suosituksiin si- sällytetään suositeltavat toimintatavat eroo- sion ja ravinteiden huuhtoutumisen vähentä- miseksi, maan talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämiseksi ja tiivistymisen estämiseksi, suo- jakaistojen muodostamiseksi ja kemikaalien käytön vähentämiseksi.
7 artikla
Metsätalous ja turvetuotanto
1. Sopimuspuolet pyrkivät vähentämään metsätalouden aiheuttamaa vesien kuormitusta ja pitämään tällöin tavoitteena erityisesti ra- vinnepäästöjen vähentämistä vuoteen 2005 mennessä noin 40 prosenttia siitä, mitä ne olivat vuonna 1993.
2. Sopimuspuolet pyrkivät varmistamaan, että metsätaloutta varten tehtävissä ojituksissa, lannoituksessa, hakkuissa, maanpinnan muok- kauksessa ja torjunta-aineiden käytössä ote- taan huomioon vesiensuojelun vaatimukset 1 kappaleessa mainitun tavoitteen saavuttami- seksi.
3. Sopimuspuolet pyrkivät vähentämään turvetuotannon aiheuttamaa vesien kuormitus- ta ja pitämään tällöin tavoitteena ravinnepääs- töjen vähentämistä vuoteen 2005 mennessä noin 30 prosenttia siitä, mitä ne olivat vuonna 1993.
4. Sopimuspuolet laativat vuoteen 2000 mennessä metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua koskevat kummankin sopimus- puolen ajanmukaiset ohjelmat sekä suositukset hyvistä metsänhoitomenetelmistä ja turvetuo- tannon vesiensuojelutoimista.
74 N:o 5
8 artikla
Onnettomuuksista sekä poikkeustilanteista ja
-ilmiöistä ilmoittaminen
1. Sopimuspuolen toimivaltainen viran- omainen ilmoittaa toisen sopimuspuolen toi- mivaltaiselle viranomaiselle viivytyksettä me- riympäristön tilaan haitallisesti vaikuttavista onnettomuuksista ja poikkeustilanteista sekä toimista ymparistöhaittojen torjumiseksi. Poikkeuksellisista meriympäristön tilan muu- toksista ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan samalla tavalla, minkä jälkeen osapuolet ryh- tyvät yhdessä selvittämään muutosten syitä.
2. Edellä 1 kappaleessa ilmoitusvelvolli- suus ei kuitenkaan koske sellaisia pilaantu- misvahinkoja, joiden torjumisessa sovelletaan 8 päivänä joulukuuta 1993 Suomen ja Viron välillä allekirjoitettua sopimusta yhteistyöstä torjuttaessa pilaantumisvahinkoja merellä.
9 artikla
Tutkimuksen, koulutuksen ja tietojenvaihdon edistäminen
1. Sopimuspuolet harjoittavat yhteistyössä merentutkimusta Suomenlahdella. Suomen- lahden tilan kehitystä seurataan edelleen yh- teistyössä kaikkien Suomenlahden rantaval- tioiden kanssa. Sopimuspuolten tutkimuslai- tokset osallistuvat siihen mahdollisuuksiensa mukaan.
2. Sopimuspuolet edistävät vesiensuojelua kehittämällä siihen liittyvää tutkimusta, kou- lutusta ja tietojenvaihtoa. Myös käytännön vesiensuojelutoimia kehitetään tutkimuksen avulla.
3. Sopimuspuolet kiinnittävät koulutuksen järjestämisessä huomiota etenkin vesiensuoje- lun hallintoa ja lainsäädäntöä koskevaan kou- lutukseen, yhdyskuntien, teollisuuden ja maa- ja metsätalouden jätevesien ympäristövaiku- tuksiin ja käsittelyvaatimuksiin sekä viemäri- ja puhdistuslaitosten hoitoon.
10 artikla
Sopimuksen täytäntöönpanon valvonta
1. Sopimuspuolten välinen vesiensuojelun alatyöryhmä seuraa ja raportoi vuosittain sopimuksen edellyttämien toimenpiteiden to- teutumisesta Suomen ja Viron väliselle ym- päristönsuojelutyöryhmälle. Sopimuksen ta- voitteiden toteutumisesta raportoidaan yksi- tyiskohtaisesti vuonna 2006.
2. Sopimuspuolet seuraavat rannikkovesi- ensä tilaa oman ohjelmansa mukaisesti. Eten- kin eniten kuormittuneisiin rannikkovesiin kiinnitetään huomiota. Sopimuspuolet arvioi- vat tulosten perusteella vesiensuojelutoimien riittävyyttä ja niiden mahdollista tehostamis- tarvetta.
11 artikla
Loppumääräykset
1. Tämä sopimus tulee voimaan 30 vuoro- kauden kuluttua siitä, kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen, että ne ovat täyttäneet sopimuksen voimaansaattamiseksi tarvittavat valtionsisäiset edellytykset.
2. Sopimus on voimassa toistaiseksi. So- pimuspuoli voi irtisanoa sen toiselle sopimus- puolelle tehtävällä kirjallisella ilmoituksella. Irtisanominen tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua tällaisen ilmoituksen vastaanottami- sesta.
3. Tämän sopimuksen tullessa voimaan lakkaa Tallinnassa 2. päivänä heinäkuuta 1993 tehty sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välillä yhteis- työstä vesiensuojelun alalla.
Tehty Tallinnassa 12. päivänä helmikuuta 1999 kahtena suomen- ja vironkielisenä kap- paleena, joiden kummatkin tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.
Suomen tasavallan hallituksen puolesta Viron tasavallan hallituksen puolesta
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
OY EDITA AB, HELSINKI 2000
N:o 5, 1/2 arkkia
PÄÄTOIMITTAJA XXXX XXXXXXX
XXXX 0000-0000