JULKAISIJA:
HYT:n jäsenlehti
4/2015
Yhteiskuntasopimus? (s. 4)
YT:t yliopistossa (s. 7)
1
Tohtoritehtaalta kilometritehtaalle (s. 8)
Yhteisyyttä ja ryhmätöitä, mutta ei kuitenkaan liikaa (s. 14)
Hallituksen leikkauslistaa penkomassa (s. 16)
Oops, I became unemployed! (s. 18)
Helsingin yliopiston tieteentekijät - Forskarföreningen vid Helsingfors universitet
JULKAISIJA:
Helsingin yliopiston tieteentekijät
/ Forskarföreningen vid Helsingfors universitet ry
/ The Helsinki University Re- searchers’ and
Teachers’ Association (HUART)
PÄÄTOIMITTAJA & TIEDOTUSVASTAAVA:
Xxxx Xxxxxxxxx
KIRJOITTAJAT:
Xxxxxx Xxxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
ULKOASU JA TAITTO:
Xxxx Xxxxxxxx
XXXXX & XXXXXXX:
Xxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx
GRAFIIKKA:
Xxxx Xxxxxxxx
PAINOPAIKKA:
Unigrafia Oy
KOTISIVU:
HYT
FACEBOOKISSA:
xxx.xxxxxxxx.xxx/XxxxxxxxxXxx- opistonTieteentekijat
HYT TWITTERISSÄ:
@HytHuart
Tietoa jäseneksi liittymisestä ja osoitteenmuutokset:
SISÄLTÖ :
3 Tervetuloa HYTin syyskokoukseen!
4 Puheenjohtajan palsta: Yhteiskuntasopimus?
6 Pääluottamusmiehen palsta
7 YT:t yliopistossa!
8 Tohtoritehtaalta kilometritehtaalle
14 Kolumni: Yhteisyyttä ja ryhmätöitä, mutta ei kuitenkaan liikaa
16 Hallituksen leikkauslistaa penkomassa
18 Oops, I became unemployed!
20 Researchers! Working in academia? Know your rights?
22
2
Tervetuloa HYTin syyskokoukseen!
Helsingin yliopiston tieteentekijät ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 26.11.2015 klo 16.30 alkaen Porthanian Opettajain ravintolassa (Yliopistonkatu 3, 2.kerros).
Esityslista:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri.
3. Valitaan pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat.
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
6. Hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle 2016.
7. Hyväksytään talousarvio vuodelle 2016 ja päätetään jäsenmaksujen suuruudesta ja kantotavasta.
8. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja näille henkilökohtaiset varajäsenet.
9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa
10. Valitaan yhdistyksen edustajat ja heille tarpeellinen määrä varajäseniä Tieteentekijöiden liitto – Forskarförbundet ry:n seuraavan vuoden kokouksiin
11. Kokouksen päättäminen.
Syyskokouksen jälkeen siirrymme katsomaan The Fabulous Bäckström Brothers – esityksestä Musiikkiteatteri Kapsäkissä (Hämeentie 68) klo 19.00 alkaen.
”Xxxxxxxx Xxxxxxxxx Brothers on kriitikoiden ylistämä ja yleisön rakastama ainutlaatuinen ja hulvaton teatteriesitys laulajaveljeksistä elämänsä automatkalla halki Yhdysvaltojen.”
Huom! Teatteri ei ole esteetön ja ryhmävarauksen kaikki paikat sijaitsevat parvella, jonne ei valitettavasti ole hissiä
Ilmoittautuminen mukaan syyskokoukseen ja/tai teatteriin alkaa lokakuussa. Ilmoittautu- misohjeet lähetetään jäsenille sähköpostitse. Pysy kuulolla!
Welcome to XXXXX’x annual meeting!
XXXXX’x annual meeting will be hold on Thursday 26th of November at 4.30 p.m. at Portha- nia Teachers’ Restaurant (Yliopistonkatu 3, 2nd floor). The discussion in the meeting will be mainly in Finnish but with occasional translation in English if needed. If you are interested in becoming a member of the HUART board, come to the meeting and express your interest.
After the meeting at 7 p.m. XXXXX will enjoy The Fabulous Bäckström Brothers -show at the Music Theater Kapsäkki.
‘Xxxxxxxx Xxxxxxxxx Brothers, praised by critics and loved by audiences is a hilarious com- xxx show about singing brothers’ life-changing road trip through the United States.’
N.B.! The show contains little dialog but much music (sung both in Finnish and in English) and it should thus be comprehensible to members with limited Finnish skills. The theater is unfortunately not accessible with wheelchair.
3
Registration for the annual meeting and/or to the theater starts in October. The registration instructions will be sent to members by e-mail. Stay alert!
Puheenjohtajan palsta Xxxxxx Xxxxxxxxxxxxx
Yhteiskuntasopimus?
Keväällä Suomen työpaikoilla odoteltiin jonkin po- sitiivisen itävän ja lähtevän kasvuun. Viimeistään loppukesällä kävi selväksi, ettei ”yhteiskuntasopi- muksesta” tule mitään. Lainausmerkit ovat siinä sik- si, että nykyisen hallituksen kolme pääveijaria ovat, huolimatta muodollisesta sivistyksestään käyttäneet tässä väärää termiä.
Isossa-Britanniassa Xxxxxxxx labour-hallitus pyrki v. 1974-1979 solmimaan sopimuksen, joka turvaisi vaatimattoman palkkakehityksen, hallituk- sen tuet ruoan hintaan ja jäädyttäisi vuokrien nou- sun. Ammatillinen keskusjärjestö TUC taivutteli jäseniään sopimuksen taakse, koska näin arveltiin saatavan lisää ennustettavuutta mm. valtionyhtiöi- den palkkamenoihin. Tätä sanottiin yhteiskuntaso- pimukseksi.
Xxxxxxxxxx hallituskaudella v. 1979-1990 tämä sopimusajatus hylättiin. Xxxxxxxxxx alkoi purkaa yhteiskuntaa vakauttaneita elementtejä. Halli- tuksen ohjauksella perustettiin työpaikkakoh- taisia ammattiliittoja. Datsun-Nissanin autojen kokoonpanotehdas oli ensimmäinen tämän politiikan koekenttä. Kun sekä sini- että val- kokauluksiset kuuluivat samaan liittoon, sen neuvotteluasema oli heikko, kun jäsenryhmien edut olivat kovin erilaiset.
Taustalla on Xxxxxx Xxxxxxxx esittämä ajatus sopimuksesta, jolla ihmisistä muodostet- taisiin yhteisö – siis valtio. Samaa ajatusta kehit- telivät myöhemmin Xxxx Xxxxx, Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxxxxx Xxxx, kukin hieman eri suuntaan. Tavoitteena oli kaikkien ihmisten solmima hypoteettinen sopimus perusperiaat- teista, joista yhteisössä pidetään kiinni. Kysees-
sä on eräänlainen oikeusjärjestystä ja valtiota edeltä- vä perusnormisto.
Hobbesin lähtökohtana on luonnontila, jossa vallitsee vapaus ja tasa-arvo, vaikkei niitä ole erik- seen missään julistettu. Mutta ilman sopimusta ih- misten tarpeet ja vaatimukset johtavat taisteluun riittämättömistä resursseista ja hyödyistä, jolloin vajotaan siihen missä oltiin ennen valtion perusta- mista, kaikkien sotaan kaikkia vastaan. Sellaisessa olotilassa kaikki on sallittua eli mitään oikeusjärjes- tystä ei ole olemassa, samoin kuin ei ole moraalia, oikean ja väärän erottelua ynnä muuta.
Sopimusajattelun eli kontraktualismin perus- pointti on, että meitä kaikkia koskevien moraalisten velvoitteiden seuraus on ihmisten välillä tehtävä so- pimus perustarpeiden (hengissä pysyminen, turva ulkoista väkivaltaa vastaan) ja vähän korkeamman tason tarpeiden (hyvinvointi, sosiaalinen turvalli-
44
suus) takaamisesta.
Hobbesin tapa saattaa ihmiset auktoriteetin (Leviathanin) alaisiksi on se, että sopimuksella luo- vutetaan ihmisille kuuluva valta hallitukselle. Tu- loksenahan on näin absoluuttinen monarkia, jossa oikeuksien luovuttajilla ei olisi tämän sopimuksen jälkeen nokan koputtamista mihinkään hallituksen tekemisiin. Xxxxxxxx ja Xxxxxxxxxxx valtiovallan liik- kumavara oli pienempi kuin Xxxxxxxxxx.
Yhteiskuntasopimuksen perusoletuksissa on ongelmia nykyajan kannalta. Emme elä saaressa eristäytyneenä maailman menosta. Meillä on mah- dollisuus äänestää johtajista vaaleissa, mutta johta- jien toimiin meillä ei juurikaan ole sananvaltaa vaa- lien välillä.
Meidän aikanamme Rawls on tähdentänyt, että yhteiskuntasopimus on eri asia kuin sinun ja minun välinen kontrahti tai yhdistysten tai yhteisöjen kes- kenään neuvottelema ratkaisu. Kyse on toiminta- mallien oikeutuksesta. Se miten sopimus saa oikeu- tuksensa, on filosofisesti vaikea selitettävä. Vallalla on kahtiajako hobbesilaisen (sopimuksella ratkais- tavan) ja kantilaisen (sopimuksen solmimisen) ajat-
telutavan välillä. Mukaan tulevat moraalinäkökoh- dat, jotka rajoittavat ihmisen valintoja ja toimia ja ovat niistä riippumattomia. Silti moraaliin palataan yleensä siinä vaiheessa, kun kyky rationaaliseen ar- gumentointiin loppuu. Silloin ei-moraalisista peri- aatteista joudutaan johtamaan moraalisia, tai Rawl- sia lainatakseni yritetään saada kohtuullinen ulos järjellisestä. Näin ymmärrettynä Xxxxxxx esittämä huoli oikeudenmukaisuuden vakauttavasta kyvystä onkin itsessään kysymys oikeutuksesta.
Suomessa syksyllä 2015 näyttää siltä, että hal- litus ei halunnut mitään sopimusta. Jos sellaisesta neuvotellaan, se ei välttämättä lupaa olla rikkomat- ta sitä, vaan määrää lainsäädännöstä omien tavoit- teidensa mukaisesti. Jos taas sellaiseen ei päästä, se käyttää sitä keppihevosena uusien rangaistusten määräämiseksi.
Ei kai tässä näin pitänyt käydä? Syksyn mittaan näemme, käykö. Sitä ennen pidetään kuitenkin usei- ta mielenosoituksia. Niiden tehoa voinee epäillä, mutta sellaiseen kansalla on oltava oikeus, ellei jopa velvollisuus.
“Ei kai tässä näin pitänyt käydä?
Syksyn mittaan näemme, käykö. Sitä ennen pidetään kuitenkin useita mielenosoituksia.”
5
Pääluottamusmiehen palsta
Xxxxx Xxxxxxxxx
Tänä kesänä olen vihdoin oppinut sen, että am- mattiyhdistysliikkeeseen suhtaudutaan selvästi po- liittisemmin kuin olin aiemmin ajatellut. Xxxxxxxx naiivisti olin kuvitellut, että suhtautuminen ei olisi ollut näin poliittisesti suuntautunutta. Johtuu ehkä maalaisliittoa kannattaneesta lapsuuden ympäris- töstä, jossa kuitenkin on toimittu samanaikaisesti aktiivisesti sekä politiikassa että ammattiyhdistys- toiminnassa.
Tämä alkusyksy on näyttänyt että ideologiset erot ovat edelleen olemassa ja ehkä jopa korostuneet. Tosin työministerikin on myöntänyt ’takinkäännön’. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt on jo selvää, että mielenilmaus syyskuussa tuskin jää ainoaksi tempaukseksi, ellei palkansaajia tasapuo- lisemmin kohtelevia ’leikkauksia’ saada aikaiseksi. Leikkaaminen vain vuorotyöläisiltä ei kuulosta hy- vältä, vaikka meillä yliopistossa tällaisia työtehtäviä onkin varsin vähän.
Yliopiston hallitus kokoontui
of available research funding from institutes. So, it becomes more and more important to be a mem- ber of a union (or at least an unemployment cash), since the work condition might be getting tougher and the unemployment benefit is higher for the cash members.
Hallintohenkilöstöä varmasti puhuttaa tänä syksynä yliopistoon kaavaillut hallinnon uudistuk- set, joista selvitysmiehen raportti on jo saatu, mutta päätöksiä suuntaviivoista vielä odotellaan.
Toivottavasti meillä kaikilla riittää kuitenkin tänä syksynä intoa edistää omaa työtä, tutkimusta ja opetusta siten, että nämä uhat eivät aiheuta tar- peetonta stressiä. Tässä vaiheessa voimme kuiten- kin vain odottaa ja ihmetellä maailman menoa. Toki omaan kansanedustajaan kannattaa yrittää vaikut- taa, jotta koulutus- ja tutkimusleikkauksia peruttai- siin mahdollisimman paljon.
16.9. päättämään hallitusohjelman leikkauksien aiheuttamista sopeut- tamistoimista ja niiden aikataulusta. Kuten kaikki saimme Helsingin sano- mista to 17.9. lukea aloittaa Helsingin Yliopisto koko henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut.
”Toivottavasti meillä kaikilla riittää kuitenkin tänä syksynä intoa edistää omaa työtä, tutkimusta ja opetusta siten, että nämä uhat eivät aiheuta tarpeetonta stressiä”
Kesäkuussa alkanut rekrytointikielto toivotta- vasti puretaan hallitusti ja mahdollisimman pian. Nyt se iskee hyvin sattumanvaraisesti eripaikkoihin eivätkä kaikki seuraukset ole aina tarkoituksenmu- kaisia. Rekrytointikieltoon vedoten yliopisto jätti työhyvinvointiyksikön tässä vaiheessa ilman vetä- jää, joten henkilöstön hyvinvointiin panostamista ei selvästikään pidetä tärkeänä, vaikka siihen erityises- ti muutostilanteissa olisi tarpeen kiinnittää erityistä huomiota.
The financial situation at the universities is getting worse, since the Finnish government has decided to cut funding from universities directly and also from the research-funding organizations. There are direct financial cuts from the government funding and more cuts due to the smaller amount
6
6
YT:t yliopistossa
YT-neuvotteluesitys on annettu pääluottamusmie- hille 22.9.2015 ja neuvottelut alkavat 30.9.2015. Työnantajan näkemyksen mukaan neuvottelut kes- tävät marraskuun lopulle, eli yli lain edellyttämän kuuden viikon minimiajan. YT-lain 50 §:ssä sääde- tään, että yhteistoimintaneuvotteluissa on käsitel- tävä esitettyjen toimenpiteiden “perusteita ja vai- kutuksia, 49 §:ssä tarkoitettuja toimintaperiaatteita tai toimintasuunnitelmaa, vaihtoehtoja työvoiman vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoit- tamiseksi sekä vähentämisestä työntekijöille aiheu- tuvien seurausten lieventämiseksi”. Eli tässäkin koh- distumiset tarkennetaan kun prosessi etenee.
Neuvotteluesityksessä on yt-lain 47 §:n mukaan annettava työntekijöiden edustajille tiedot
1) aiottujen toimenpiteiden perusteista;
2) alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten määrästä;
3) selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomi- sen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät; sekä
4) arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lo- mauttamiset tai osa-aikaistamiset pannaan toimeen. Yliopiston tiedotteessa kerrotaan, että YT:t koh- distuvat koko henkilöstöön ja vähentämistarve on korkeintaan 1200 henkilöä vuoteen 2020 mennessä. Mitä tämä tarkoittaa? Se ei tarkoita, että 1200:lle an- netaan potkut, vaan se on lukumäärä, joka yleensä temmataan tuulesta, mutta jonka on oltava korkea kahdesta syystä. Ensiksi, sen pitää säikäyttää.Toisek- si, jos todella jouduttaisiin irtisanomaan porukkaa junalasteittain, niin tuommoinen summa mahdol- listaa senkin. YT-lain mukaan ensiksi ilmoitettua maksimimäärää ei saa myöhemmin saman proses-
sin kestäessä ylittää.
Kun muissa yliopistoissa on pidetty yt-neuvot-
”Se ei tarkoita, että 1200:lle annetaan potkut, vaan se on lukumäärä, joka yleensä
temmataan tuulesta”
teluja, käytäntö on ollutse, että jos vaikka on ilmoi- tettu, että enintään sata irtisanotaan, niin loppujen lopuksi se määrä on ollut noin 30. Toivottavasti meillä päästään vielä vähemmällä.
Henkilöstön edustajina YT-neuvotteluihin osallistuvat kaikki 5 pääluottamusmiestä. JUKOn pääluottamusmiehet Xxxxx Xxxxxxxxx ja Xxxxx Xxx- xxx, Pardian Xxxxx Xxxxxxxxxx ja XX Xxxxxxxxxx sekä JHL:n Xxxx Xxxxx. Tarvittaessa käytetään va- rapääluottamusmiehiä varajäseninä, jos joku heistä on estynyt.
Seuraa yliopiston virallista tiedotusta neuvot- telujen etenemisestä flammasta. Xxxxxxx toimitta- maan näitä tiedoksi myös jäsenistölle ja luottamus- miehille. Neuvottelujen aikana pääluottamusmiehet eivät välttämättä voi kovin paljoa tiedottaa erikseen ns. neuvottelurauhan vuoksi.
Eespäin!
XXXXX XXXXXXXXX
/ Pääluottamusmies &
XXXXXX XXXXXXXXXXXXX
/ Varapääluottamusmies
7
7
Tohtoritehtaalta kilometritehtaalle
Suomalaisille tohtoreilla menee lukujen valossa aina vain huonommin. Vuonna 2013 Yle uutisoi otsikol- la ”Koulutetaanko Suomessa liikaa tohtoreita?” kun tohtoreiden työttömyys oli kasvanut vuoden 2008 noin 370 työttömästä tohtorista yli 550 työttömään joulukuussa 2013 eli 1,9 prosentista 2,4 prosenttiin (Yle 24.2.2013) Tilanne ei kuitenkaan ollut vielä 2013 lopussa lähelläkään huonoa, jos vertaa sitä uu- simpiin lukuihin. Vuoden 2014 aikana tohtoreiden työttömyys kasvoi lähes 30 % ja 2013–2014 työt- tömien tohtoreiden määrä lähes kaksinkertaistui. (Taloussanomat 2.10.2014) Sama tahti on jatkunut kuluvan vuoden puolella. Kesäkuuhun 2015 men- nessä työttömien tohtorien määrä oli kasvanut jo yli tuhanteen eli vajaaseen 4 prosenttiin, ja kasvu on huomattavasti nopeampaa kuin millään muulla koulutusasteella. (Xxxxx, Työttömyystilastot, Kor- keasti koulutettujen työttömyys, heinäkuu 2015)
Tutkijakoulutuksen saaneiden työttömyyden kasvu ei siis näytä tasaantumisen merkkejä. Ymmär- tääkseen paremmin työttömyyden syitä ja seurauk- sia, HYT teki kyselyn jäsenilleen, jotka ovat olleet tai ovat parhaillaan työttöminä. Kyselyyn vastasi lyhyessä ajassa 76 jäsentä. Vastauksia tuli eri ikäi- siltä ja eri aloille erikoistuneilta
ihmisiltä: Xxxxxxxx oli teologeja, tähtitieteilijöitä, valtiotieteilijöitä, humanisteja sekä fyysikkoja, joi-
”Pidin selvänä, että se on mahdollista esim. rahoitus- kausien välissä - ja muutenkin tutkimusrahoituksen ainaisen epävarmuuden takia.”
Vaikka työttömyyttä siis osataan odottaa, ovat sen vaikutukset silti monisyiset. Työttömyyskuvauksis- sa toistuvia teemoja olivat ammatillisen itsetunnon menetys, masennus, epävarmuus, turhautuminen ja stressi. Pahimmillaan työttömyys voi kuormittaa parisuhdetta, vaikeuttaa vakavasti perheen toimeen- tuloa ja ajaa lähes itsemurhan partaalle. Jo pelkkä jatkuva työttömyyden uhka aiheuttaa huolta tule- vaisuudesta. Niissäkin tapauksissa, että henkilö ei itse kokenut työttömyyttä ahdistava, saattoivat lä- heisten reaktiot tai leimautuminen yhteiskunnan silmissä tuntua pelottavilta – työttömäthän eivät ”virallisesti” tee mitään.
”Määräaikaisuus ja tulevaisuuden epämääräisyys on vaikuttanut vahvasti. Työttömyys ei vielä niinkään. Jatkuva tilapäisyys ja lähdön tunnelma läsnä.”
”Kielteisesti. Ikävää aikaa. Ammatillinen itsetunto horjui.. Taloudellisesti todella tiukkaa.”
50%
den työttömyysjaksot vaihtelivat muutamista vuosista kuukausiin.
Xxxxxx vahvisti käsitystä tut- kijan urasta, johon kuuluvat sekä pätkätyöt että satunnainen työt- tömyys. Suuri osa vastaajista itse asiassa oli osannut jo varautua
”Työttömänä heitän taitoni hukkaan.”
työttömyyteen aloittaessaan tohtoriopinnot. Vain 19 vastaajaa ei ollut ajatellut joutuvansa työttömäksi, loput 57 vastasivat vähintään ajatelleensa, että aina- kin lyhyet työttömyyskaudet rahoitusjaksojen välis- sä kuuluvat tutkijan uraan.
Toisaalta työttömyys ei ollut kaikille vastaajille pel- kästään negatiivinen kokemus. Vaikka yli puolet (39/76) vastaajista tunsi, että työttömänä tutkijat heittävät taitonsa hukkaan, 27 vastaajaa suhtautui työttömyyskausiin ikään kuin uravalintaan kuu-
8
8
60%
”Työttömyydessä pahinta on taloudellinen epävarmuus.
Tutkimustani voin jatkaa työttömänäkin.”
luvana välttämättömänä pahana, ja 16 vastaajaa ei nähnyt niiden välttämättä vaikuttavan dramaatti- sesti urakehitykseen. Vastaajista valtaosa myös koki pystyvänsä jatkamaan tutkijantyötä vaikka olikin vi- rallisesti työttömäni – tulot vain tulivat eri paikasta. Joissain tapauksissa työttömyys saattoi akateemisten pätkätöiden sijaan tuntua jopa vapauttavalta tai vir- kistävältä, ja jopa pakotieltä pois ahdistavaksi muut- tuneesta työyhteisöstä.
”Välillä tuntuu, että se antaisi jonkinlaisen hengäh- dystauon. Pätkätyöläisenähän minulla ei ole mahdol- lisuuksia vuorotteluvapaisiin tms. Toisaalta työttö- myys olisi taloudellinen romahdus eikä sekään tunnu houkuttelevalta. Lisäksi se olisi sosiaalinen stigma: en kehtaa jäädä työttömäksi, jos voin saada töitä.”
Toisaalta ainakin 15 vastaajaa toi esille, että vaikka lyhyet, muutaman kuukauden työttömyysjaksot ei- vät vaikuttaisi urakehitykseen, pidemmillä työttö- myysjaksoilla on todennäköisesti negatiivisia vaiku- tuksia osaamisen ja uran kannalta. Vastaajat olivat huolissaan mm. siitä, että eivät pysty osallistumaan tärkeisiin konferensseihin, pitämään ammatillisia verkostoja yllä, eivätkä aloittamaan uutta tutkimus- projektia ilman kunnollista työpaikkaa tai rahoitus- ta.
”Lyhytaikaisesti ei juuri haittaa; voin tehdä nykyisiä käsikirjoituksia ja aineistoa on loppuun ja saada elin- tärkeitä julkaisuja (publish or perish). Pidemmällä tähtäimellä työttömyys heikentäisi merkittävästi mahdollisuutta saada omaa tutkimusrahoitusta ja/tai päästä takaisin hyviin tutkimusryhmiin.”
Vastaajien kokemukset herättävät huolta, sillä erityi-
sesti tohtoreiden työttömyysjaksoille on tyypillistä pitkittyä. Akavan tilastojen mukaan tutkijakoulu- tuksen saaneilla yli vuoden pituiset työttömyys- jaksot ovat yleisempiä kuin minkään muun kou- lutuksen saaneilla (HS 2.10.2014) Tämän pituiset työttömyysjaksot ovat myös omiaan rapauttamaan tutkijan motivaatiota ja lisäämään halua vaihtaa alaa. 14 kyselyyn vastanneista kertoi joko lopet- taneensa tai päättäneensä lopettaa tutkijanuran ja kouluttautua uudelleen. Vaikka tämä yhden hen- kilön kohdalla olisikin viisas valinta, on tutkijan uudelleenkouluttaminen kuitenkin aina menetys yhteiskunnalle: Tutkija on kouluttautunut hyvin pit- kään tullakseen oman alansa asiantuntijaksi ja usein julkisin varoin.
”Alle vuoden mittaisen työttömyysjakson en usko vaikuttavan juuri mitenkään […] Työttömyyden pitkittyessä joutuisin varmasti harkitsemaan muun kuin koulutusta vastaavan työn etsimistä, mikä sitten saattaa vaikeuttaa myöhempää työllistymistä omalle alalle.”
Taloudellinen toimeentulo tärkeintä
Yllättäen melko suuri osa vastaajista tuntui ajattele- van, että tutkimustyö itsessään on tärkeämpää kuin korkea toimeentulo tai vakituinen työsuhde. Jopa 46 vastaajaa koki, että väite ”Työttömyydessä pahinta on taloudellinen epävarmuus. Tutkimustani voin jatkaa työttömänäkin.” vastasi heidän kokemustaan työttömyydestä. Vaikuttaisikin siltä, että tutkijakun- nassa elävä vahva arvostus ja intohimo omaa työtä kohtaan johtavat siihen, että työttömyysjaksot ovat ainakin osittain hyväksyttyjä, jos oman toimeentu- lon voi turvata muilla keinoilla.
9
9
36%
”Työttömyysjaksot ja epävarmuus kuuluvat tähän alaan ja ne on vain hyväksyttävä..”
”Koska tutkija ei ole työttömänä ”työtön”, ovat työt- tömyysperiodit minusta vain hankala ja turhauttava tapa saada toimeentulo. Katkeruutta ne toki aiheut- tavat suomalaista järjestelmää kohtaan.”
Soraääniäkin tietysti kuului. 60 vastaajaa koki työttömyyden vaikuttavan negatiivisesti henki- lökohtaiseen elämään tai perheeseensä. Myös ne, jotka eivät olleet kokeneet negatiivisia vaikutuksia, toivat ilmi, että tämä johtui työttömyysjaksojen lyhyestä kestosta. Osalle vastaajista (16 vastaajaa) työttömyyden aiheuttama stressi tai rahapula vai- kuttivat parisuhteeseen tai perheen arkeen, jotkut olivat kokeneet työttömyyden vaikuttavan esimer- kiksi asunnon hankinnassa (4) ja perheen perusta- misessa (5). Moni koki, että lyhyet työttömyyspätkät saattoi pärjätä ansiosidonnaisella ja säästöillä mutta työttömyyskauden pitkittyessä toimeentulotason tippumisella oli ”vakavat” tai jopa ”katastrofaaliset” seuraukset.
”Elämä on pätkittäistä ja tulevaisuus epävarmaa. Uh- kana ansiosidonnaisen päättyminen ennen pidem- piaikaisen työpaikan löytymistä, jolloin on muutetta- va pienempään asuntoon jne.”
“It affects a lot.. I could not have family (children), because of the financial insecurity.”
Ei siis ihme, että osa kyselyyn vastanneista tutkijois- ta kritisoi tilannetta, jossa tutkijalta ikään kuin odo- tetaan enemmän epävarmuuden sietokykyä kuin muilta asiantuntijatyötä tekeviltä. Vaikka tutkijan työ koettaisiin kutsumustyönä, pitäisi siitä saada palkkaa siinä missä muustakin työstä.
”Xxxx oppinut ymmärtämään, että työttömyys-
xxxxxx ja epävarma tulevaisuus ovat todellisuut- ta yliopistossa. Pitkään ajattelin, että ne on ”vain hyväksyttävä”, mutta sittemmin olen todennut, että niin ei pitäisi olla. Sitä ei tarvitse hyväksyä.”
Tohtoritehtailu suomalaisen tutkimus- järjestelmän ongelma
Monet (26 vastaajaa) näkivät, että tohtorien kasva- va työttömyys tullee vaikuttamaan tai vaikuttaa jo tutkijan uran houkuttelevuuteen ja ylipäätään tie- teenteon mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Vaikka muutamat vastaajat (3) näkivät, että kaikkein into- himoisimmin tutkimukseen suhtautuvat suuntau- tuvat alalle ongelmista huolimatta, olivat toiset (4) huolissaan siitä, että tutkijanura ei tulevaisuudessa houkuttele enää parhaita kykyjä.
”Houkuttelevuuteen se jo vaikuttaa – monet periaat- teessa jatkotutkinnosta kiinnostuneet ovat jättäneet hakematta jatko-opintoihin, koska jo niiden rahoitus on niin vaivalloista.”
”Tutkijanura ei varmasti ole niin houkutteleva kuin muutama vuosi sitten, mutta tutkijantyötä jonkinlai- sena kutsumuksena pitävät kyllä hakeutuvat alalle. Koska he usein tekevät laadukkainta tutkimustakin, ei laatua heikentävä vaikutus ole niin yksiselitteinen. On kuitenkin suuri vaara, että kutsumuksesta huoli- matta monet nuoret lahjakkuuden arvioivat tukevai- suutta realistisemmin, jos tilanne vielä huononee.”
Toki tilanne työttömyyden ja jatko-opiskelija- määrien välillä ei ole yksiselitteinen – tohtoriopin- toihin saatetaan myös hakeutua yhä useammin sik- si, että yleinen työllisyystilanne on niin heikko. Näin on ollut esimerkiksi kemian, biologian ja biotietein
10
aloilla, joissa koulutusmäärät kasvoivat räjähdys- mäisesti 1990-luvulla. Kaikille valmistuville ei täl- löin riittänyt töitä, joten yhä useampi jatkoi tohto- rintutkintoon.
Työllistymisongelma kuitenkin tulee vastaan tohtoritutkinnon jälkeen. Vaikka tohtorintutkin- toon saisikin rahaa, saattaa työllistyminen ”kalliim- pana” tohtorina olla yllättävän vaikeaa. Rahoituksen painottuminen tohtoriopintoihin post doc-rahoi- tuksen sijaan on vastanneiden mukaan johtanut- kin usein turhaan ”tohtoritehtailuun”. Eräs vastaaja koki, että rahoituksen helppo saatavuus jatko-opin- tovaiheessa antaa liian ruusuisen kuvan valmistumi- sen jälkeisistä työmahdollisuuksista. Yleisesti vasta- uksissa toistui huoli siitä, että tohtoreita koulutetaan liikaa ja jatkotutkintoa suunnitteleville ei välitetä realistista kuvaa alan työllistämismahdollisuuksista. Tällainen järjestelmän nähtiin johtavan sekä inhi- millisten ja taloudellisten resurssien hukkaan heit- tämiseen.
”Tuntuu, että tohtorikoulutettavia käytetään lähinnä halpana tutkimustyövoimana. Rahoituksesta isompi osa pitäisi suunnata ”valmiiden” tutkijoiden tutki- mustyön mahdollistamiseen, koska nyt tuntuu että tutkijoita koulutetaan paljon, mutta sen jälkeen heil- le ei ole enää käyttöä eikä heidän osaamistaan hyö- dynnetä.”
”Having spent more than 20 years in academia, I now wonder whether there is something inherently wrong nowadays with the academic system - it looks more like a pyramid, with many starting people at the bot- tom of it and quite few (and usually long-term occu- pied) positions at the top. As a biologist, I understand better than most about ”survival of the fittest” and so on routine, but socially it is a big waste of lives and talents.”
Tohtoritehtailun ja pätkätöistä koostuvien urien
21%
nähtiin vaikuttavan myös tutkimuksen laatuun pit- källä aikavälillä. Kun tutkimusrahoitusta joutuu jat- kuvasti hakemaan, ei aikaa ja mahdollisuuksia pit- käjänteiselle tutkimustyölle ole. Vastauksissa toistui ajatus tutkijan uran vaatimista ”henkilökohtaisista uhrauksista” – omaa työtään pääsee tekemään vain, jos sattuu luomaan hyvät suhteet oikeisiin henkilöi- hin, onnistuu saamaan rahoitusta ja on valmis teke- mään töitä kelloon katsomatta. Ja vaikka onnistuisi tässä kaikessa, pääsee tutkimukseen sittenkin sy- ventymään vain muutamaksi vuodeksi ennen kuin täytyy alkaa suunnittelemaan jatkorahoituksen ha- kemista.
”Tutkijanura ei ole erityisen houkutteleva. Vakinaisia työsuhteita on murto-osa ansioituneisiin ja motivoi- tuneisiin hakijoihin nähden. Lyhyt pätkärahoitus heikentää varmasti tutkimuksen laatua, sillä on erit- täin vaikeaa tehdä syvällistä ja uraauurtavaa perus- tutkimusta vuoden tai parin jaksoissa.”
”Hirveät määrät lahjakkaita ja ahkeria nuoria ihmi- siä käyttää kaiken aikansa hakemusten tekemiseen tutkimisen sijaan. Totta kai se vaikuttaa tieteen laa- tuun.”
Vastaajien mukaan usein rahoitus myös kertyy usein samoille henkilöille, mikä saattaa johtaa tutkimuk- sen kapenemiseen. Saadakseen tutkimusrahoitusta tutkijan pitää olla myös tarpeeksi erikoistunut mikä toisaalta ”putkiinnuttaa asiantuntemukseen, jolle ei kenties ole lainkaan kysyntää tutkimusyhteisöjen ulkopuolella.
”Xxxx opetustehtävät ovat vähentyneet ja niitä on yli- opistoista ja oppilaitoksista karsittu. Hankerahoitus osuu usein samoille henkilöille jatkuvana virtana, jolloin tutkimuskohteet ja käsiteltävät aiheet kape- nevat.”
”Työttömyysjaksoja saattaa tulla yhä useammalle mutta ne eivät välttämättä vaikuta negatiivisesti urakehitykseen.”
11
”I do not think it will affect the quality of the field in the short-term. However in the long-term it will make it a less attractive field and will cause research to be- come more and more narrow and less broad.”
Tutkijoiden viesti päättäjille: rahoitus kuntoon ja tohtoreiden arvostus kohdilleen
Xxxxx vuonna valmistui 1860 tohtoria, mikä on ennätysmäärä. Viimeisten vuosikymmenten aika- na kiihtynyt uusien tohtorien kouluttaminen ei siis näytä olevan ainakaan vähenemään päin, ja yliopis- tot ylittivät reippaasti tavoitteensa, joka on määri- telty 1600:ksi tohtoriksi. Ei siis mikään ihme, että akateeminen maailma ei vedä kaikkia uusia tulijoi- ta. Nykyisellään vain noin kolmannes uusista tohto- reista työllistyy akateemiselle uralle. (Tieteentekijöi- den liiton tiedote 3.6.2015)
Vaikka HYTin kyselyyn vastaajatkin sitä eh- dottivat, rahoituksella tuskin tutkijanuran ongelmia tultaneen lähiaikoina ratkaisemaan. Hallitusohjel- man koulutusleikkaukset tulevat viemään yliopis- toilta 500 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Myös Suomen Akatemian ja Tekesin rahoitusta vä- hennetään.
Kysymys tohtorien työllistymisestä kilpistyykin yhä enemmän koulutusmääriin ja tohtoreiden työl- listymismahdollisuuksiin akatemian ulkopuolella. Vastaajista valtaosa katsoikin, että tohtorien koulu- tusmääriä tulisi tarkistaa. Jotkut vastaajat kutsuivat tohtorien koulutustahtia ”järjettömäksi” ja lähes kaikki vastaajat katsoivat, että tohtorien koulutus- määriä tulisi tarkistaa.
”Yliopistojen rahoituksen ei pitäisi olla sidoksissa tutkintojen määrään. Rahoitusmallin muuttaminen helpottaisi tohtorien koulutusmäärien tarkistamista (ja pienentämistä). Kun valmistuvien tohtorien mää- rää saadaan rajoitettua, myös post doc -rahoitusten määrää tulee rajoittaa. Sen sijaan, että yliopistot ja säätiöt myöntävät lyhyitä rajoituksia valtavalle mää- rälle tutkijoita, tulisi pyrkiä tarjoamaan nykyistä enemmän pidempikestoisia rahoituksia. Yliopistossa tehtävien rekrytointia ja tutkimusvapaita koskevien ratkaisujen vaikutukset nuorten tutkijoiden urapol- kuihin pitäisi selvittää ja ottaa huomioon.”
Ongelmaksi koettiin myös se, että vaikka uran täh- täin ei ollutkaan akateemisessa maailmassa, tohto- rin tutkinto saattoi jopa vaikeuttaa muiden töiden saamista. Tohtorin tutkinnon arvostus yritysmaa- ilmassa koettiin vähäiseksi, ja useat vastaajat oli- vat valmistumisensa jälkeen huomanneet olevansa työnantajien mielestä ylikoulutettuja useimpiin työ- tehtäviin. Vastauksista välittyi selkeä huoli siitä, että tohtorin koulutuksen arvoa ei ymmärretä yliopisto- jen ulkopuolella.
”Tuntuu erikoiselta, että vasta tohtorin koulutuksen saatuani minulla on ollut oikeita vaikeuksia löytää työpaikka, vaikka tähän asti se on ollut minulle aina helppoa. Olen usein rekrytoijien mielestä ylikoulutet- tu tai sitten minulla ei ole tarpeeksi kokemusta esim. yritysmaailmasta, vaikka itse voisin kuvitella itseni tekemään hyvin monenlaista työtä.”
Vastaukset vahvistavat siis sitä, mikä liitos- sa on tiedetty jo pitkään. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajan Xxxxx Xxxxxxxxxxxx viimeaikaisen lausunnon mukaan elinkeinoelämän kiinnostus tohtoreiden osaamisen hyödyntämiseen ei valitetta- vasti vieläkään ole kasvanut (3.6.2015 Demokraatti). Vaikka yritysmaailma ja poliitikot janoavat innovaa- tioita ja tuottavuuden kasvua, ei tohtorien osaamista nähdä ratkaisuna: Tohtoritutkinnot koetaan usein liian teoreettiseksi ja tohtoreiden osaamistasoon liit- tyy paljon ennakkoluuloja – etenkin jos työnantaja ei ole itse tohtori.
Tämä koetaan tutkijoiden keskuudessa valitet- tavana, koska – kuten eräs vastaaja kirjoitti – toh- torit ovat ’… ovat fiksuja ihmisiä, nopeita oppimaan ja omaksumaan uusia asioista, yhteiskunnallisesti valveutuneita, motivoituneita ja, kyllä, todellakin, tiimityötaitoisia.
Sääli siis, että jo yli tuhat heistä joutuu laitta- maan kaiken intonsa rahoituksen ja työn etsimiseen vaikka jokainen minuutti lisää tutkimus-, kehitys- tai asiantuntijatyöhön olisi varmasti hyödyllisempää heille – ja yhteiskunnalle.
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
XXXX XXXXXXX
12
Vastanneiden ikäjakauma ja valmistumisvuosi:
Grafiikka: Xxxx Xxxxxxxx
13
Yhteisyyttä ja ryhmätöitä, mutta ei kuitenkaan liikaa
Järjestin kaksipäiväisen gradupajan opiske- lijoilleni. Olimme luonnon rauhassa ja her- kullisten ruokapöytien ääressä. Kävimme läpi gradutekstejä, ja kannustimme ja innos- timme toisiamme. Graduntekijät saivat intoa ja varmuutta tekemiseensä. Lisäksi yhteisön tuki ja yhteisöllisyys nousivat näkyvästi esiin. Vihdoinkin oli aikaa tutustua toisiin parem- min, totesi moni loppukeskustelussa. Vaik- ka on käynyt neljä vuotta samoilla luennoil- la, ei toiseen niin vain ole ehtinyt tutustua. Gradunteko on paljolti yksinäistä puuhaa.
14
Moni kamppailee motivaation, itsensä piis- kaamisen ja aikataulujen kanssa. Myös sivunu- meroinnin asetukset ja lähdeviittaustekniikat voivat mietityttää. Näiden kysymysten ja tee-
mojen jakaminen muiden kanssa auttaa paljon. Vertaistuen ja yhteisöllisyyden merkitys on iso. Aloin ajatella, että tällainen alkutsemppa-
us (tai puolivälin tsemppaus) tulisi järjestää säännöllisesti osana jokaista graduseminaaria. Se voisi olla jopa suotuisampi tapa kuin sään- nölliset viikoittaiset tapaamiset seminaarihuo- neessa. Aina ei voida lähteä ”korpiseminaariin” herkkupatojen ääreen, mutta samaa ideaa voisi soveltaa yliopiston salissakin. Ei tarvita kuin yhteinen aika, vaikka kokonainen päivä ja il- lanvietto, yhteisen asian äärellä. Luultavasti pyrinkin tulevissa graduseminaareissani uu- denlaiseen aikatauluun, jossa viikoittaisia ta- paamisia korvaavat, ainakin osin, muutamat päivän tai parin istunnot. Se tekemisen meinin-
10
”Tarvitaan sitä, että istutaan saman pöydän ääressä ja välillä
lähdetään vaikka yhdessä kahville.”
ki ja yhteisöllisyyden imu on silloin vahvempi.
Sama pätee moneen muuhunkin asiaan kuin graduseminaariin. Yhdessäolo, tutustuminen ja yhteiset tavoitteet lähentävät, kun puuhataan yhteistä hanketta. Eikä virtuaalinen kohtaami- nen ja sähköinen viestinvaihto kunnolla korvaa oikeaa kohtaamista, ainakaan minun mielestäni. Tarvitaan sitä, että istutaan saman pöydän ääres- sä ja välillä lähdetään vaikka yhdessä kahville. Opiskelijat saattavat siis kaivata gradutöi-
hin enemmän yhdessä tekemistä, vaikka yk- sinäistä opinnäytetyötä tekevätkin. Sen sijaan yhteisiä projekteja, ryhmätöitä, tulisi monen opiskelijan mielestä olla kursseilla maltillises- ti. Xxxx opiskelija on kommentoinut, että ryh- mätöiden tekeminen voi olla käytännössä han- kalaa. Näin on eritoten silloin, jos ryhmätöitä tulisi edistää luentojen ulkopuolella. Jo kolmen
hengen ryhmässä yhteisten aikataulujen laati- minen voi olla vaikeaa. Monella saattaa vielä olla ryhmätöitä useilla eri kursseilla saman- aikaisesti. ”Älä vaan teetä meillä sillä kevään kurssilla ryhmätöitä”, sain juuri kuulla. ”Paitsi sellaisia, joita tehdään luennoilla”, kuului jatko. Yhdessä ja ryhmissä kannattaa tehdä juttu-
ja. Meiltä valmistuvat kandidaatit ja maisterit lähtevät työelämään, jossa yhteistyöprojekteja tulee riittämään. Näitä taitoja kannattaa tieten- kin harjoitella yliopistoissakin. Ei tehdä näistä opiskelijoille kuitenkaan tarpeettoman hanka- lia. Jos ryhmätyöt vaativat työskentelyä luen- tosalin ulkopuolella, varataan kurssisuunnitel- missa aikaa ryhmien itsenäiselle työskentelylle. Opiskelijat tekevät sekä yksin että yhdessä,
aina kuitenkin hyvin suunnitelluilla kursseil- la. Olkoon se mottoni kursseja valmistellessa.
XXXXX XXXXXXX
/
TIETEENTEKIJÖIDEN LIITON
VARAPUHEENJOHTAJA
15
15
Hallituksen leikkauslistaa penkomassa
Huhtikuussa 2015 pidettiin eduskuntavaalit. Muu- tama viikko ihmeteltiin ja kasattiin jokseenkin vaa- lituloksen mukainen hallitus. Sen vetäjäksi ryhtyi liikemies-kansanedustaja. Ministereinä on monta ensikertalaista, ristiriitoja on hallituspuolueiden vä- lillä ja sisällä.
vuuskin rapistuisi. Sillä suunnalla on ollut hiljaista, joten (myyrän)työ lienee käynnissä. Elinkeinoelä- män keskusliitto EK ja Teknologiateollisuus ry. my- häilivät tyytyväisinä.
Tiistaina 8.9. pääministeri ilmoitti vuosilomien
Kesäkuukaudet neuvoteltiin ”yh- teiskuntasopimuksesta”, niin kuin pääministeri sen määritteli. Se mik- si lainausmerkit tarvitaan, selviää puheenjohtajan palstasta. Kolmesta keskusjärjestöstä Akava ilmoitti hy- väksyvänsä monenlaiset tukistukset,
”Sipilä pettyi ennen aikojaan, sillä neuvotteluaikaa oli vielä jäljellä. Mutta tämä oli osa käsikirjoitusta: sopimusta ei haluttukaan.”
tarkistukset, leikkaukset, hypyt ja loikat. SAK:lle ei kelvannut juuri mikään pääministerin ehdotuksista. STTK pysyi melko hiljaa.
Perjantaina 14.8. opetus ja kulttuuriministeriö julkisti oman budjettiesityksensä. Yliopistoilta rahaa leikataan noin 80 miljoonaa euroa, indeksikorotuk- set jäädytetään, ja ilmeisesti ne on tarkoitus haudata lopullisesti. Valtaosa säästöistä kohdistuu ”korkea- koulujen kustannustehokkuuden parantamiseen sekä hallinnon ja korkeakouluverkon rationalisoin- tiin”. Se tarkoittaa, että oppilaitoksia tai niiden osia fuusioidaan, tieteenaloja ja toimipaikkoja lakkaute- taan, ja jäljelle jäävät yliopistot ja amkit laitetaan, jos näin syksyllä saa käyttää alkukesän kielikuvaa, pro- filoimaan itsensä tiukkaan uimarantakuntoon.
Torstaina 20.8. eli vuorokautta ennen määrä- ajan päättymistä pääministeri Xxxxxx ilmoitti, ettei sopimusta synny, ja että hän on ”hirveän pettynyt”. Sipilä pettyi ennen aikojaan, sillä neuvotteluaikaa oli vielä jäljellä. Mutta tämä oli osa käsikirjoitusta: sopi- musta ei haluttukaan. Hallitus halusi määrätä neu- vottelujen lopputuloksen, ja kun se ei onnistunut, se kaatoi pelilaudan niin että kaikki nappulat lensivät pitkin lattiaa.
Perjantaina 21.8. Sipilä ilmoitti hallituksen ot- tavan ”kokonaan vastuun Suomen kustannuskilpai- lukyvyn parantamisesta”. Tämä tarkoitti siirtymistä saneluvaltaan. Näin hallitus otti arveluttavan aske- leen ja osoitti, ettei perinteinen monenkeskeinen neuvottelujärjestelmä ole sille minkään arvoinen.
Työ- ja elinkeinoministeriössä vaikuttava yh- teistoiminta-asiamies, OTK Xxxxx Xxxxxxx määrät- tiin penkomaan, miten paikallista sopimista kehitet- täisiin niin, että keskitetyt sopimukset menettäisivät merkityksensä ja ehkä työehtosopimusten yleissito-
supistuvan 38 päivästä 30 työpäivään, ja että tämä koskee eniten julkista sektoria ja yliopistoja. Halli- tuksen ilmoituksen ylimalkaisuutta voi vain ihme- tellä, sillä enemmistö yliopistojen työsuhteessa ole- vista kuuluu kokonaistyöajan piiriin. Sitä ei näytetä tietävän Senaatintorin toisella puolella. Tietysti 1600 tunnin vuotuista työaikaa voidaan nostaa, vaikkei näin tarkkaan syyniin ole vielä menty. Ruotsissahan se on jo 1700 tuntia.
Torstaina 10.9. julkistettiin hallituksen budjet- tiesitys. Valtion budjetti on rakennettu 5000 miljoo- naa euroa alijäämäinen, eli velkaa otetaan entisen päälle. Velkamäärän pitäisi olla vuoden 2016 lopussa 106 000 000 000 euroa eli jokaista kansalaista kohti
19 273 euroa.
Veron progressiota ei näköjään haluta lisätä. Tosin lievä ”solidaarisuusvero” määrätään yli 80 000 euroa vuodessa tienaaville. Kulutusveroja kyllä nos- tetaan perinteisten tupakan ja autoilun veronkoro- tusten lisäksi jäteveron ja kiinteistöveron sekä läm- mityspolttoaineveron muodossa. Missä on viinan hinnankorotus? Ei kai se vain päässyt unohtumaan? Ministerit antavat pidättää itseltään viikon palkan. Hakaniemen torin kahvilateltassa asiasta tuntui riittävän mielipiteitä, ja pääosin tuo esitys aiheutti hilpeyttä, mikä tietysti onkin oikein ja kohtuullista. Ensimmäisen sairauspäivän muuttuminen palkatto- maksi johtanee siihen, ettei sairaaksi ilmoittauduta ennen kuin on ihan pakko.
Ylityökorvauksia yliopistoissa ei tunneta. Sun- nuntaina on tehty työtä ilman eri korvausta silloin, kun sitä on tarvittu. Kokonaistyöajassa olevia lo- maoikeuden leikkaaminen ei koske. Loppiainen ja helatorstai lienevät vaalikauden loppuun mennessä normaaleja työpäivä, vaikkei sitä nyt sanotakaan.
16
16
Työntekijän muutosturvasta tuskin tulee merkittävä porkkana yliopistoista pois potkituille.
Kun tätä kirjoitetaan syyskuun 14. päivänä, yliopiston hallituksen kokous on vielä edessäpäin. Esityslistaan on kirjattu: ”Valtion kaavailemat leik- kaukset uhkaavat edellyttää Helsingin yliopistolta vuonna 2016 noin 55 miljoonan euron, ja vuoteen 2020 mennessä 106 miljoonan euron kustannusten karsimista. Mikäli maan hallitus ei voi toteuttaa apteekkikompensaation poistamista asian perus- tuslaillisen luonteen vuoksi, on kustannuksia kar- sittava ensi vuonna 26 miljoonaa euroa ja vuoteen 2020 mennessä 77 miljoonaa euroa. Määrätietoisella muutosohjelmalla yliopisto voi vähentää kustannus- ten karsintatarvetta.”
Sentään apteekkikompensaation poistamista ly- kättiin vuodella eteenpäin.
Muutamiin kummallisuuksiin olen suunnannut ihmettelevän silmäni. Yksi on käsitys työstä jonkin- laisena pakkopullana, johon työntekijät pitää pakot- taa erilaisia valvontakeinoja kehittelemällä. Toinen on puhe pakottavasta lainsäädännöstä. Länsimaises- sa oikeusfilosofiassahan lailla on säätelevä ja ohjaava rooli. Itäisessä autoritarismissa laki säädetään ran- gaistusten määräämistä varten.
Hallituksen innostus saneluun keskustelujen ja neuvottelujen sijasta kertoo, että johtamiseksi ym-
märretään mittaus, kyttäys ja potku(t), eikä moder- nista tiimityöstä etätyömahdollisuuksineen tiedetä mitään. Meillä yliopistoissa kurjuus kasautuu. Kun insinöörijohtaja kohtelee alaisiaan kuin koe-eläi- miä ja pienentää koko ajan heidän ruoka-annosta, niin mitä tekevätkään yliopiston työn sankarit? Kun sellunkeittäjät hikoilevat ja vapisevat ja odottavat viimeistä armonlaukausta, nämä meidän pirulai- semme tekevät yhä vain korkealaatuista tutkimusta ja suhtautuvat ehkä vähän ylpeästikin kurittajaansa: ”Kyllä me elää kituutamme. Emme etsi valtaa, lois- toa, kunhan saamme julkaista parhaissa lehdissä.”
Xxxx Xxxxxxxxx, joka väitteli 12.9. Turun yli- opistossa työn rationalisoinnin historiallisista jatku- moista, katsoo että hallituksen tapa esitellä leikkaus- lista vähättelee työntekijän näkökulmaa.
– Ymmärrän työntekijän ärsytyksen, kun po- liitikon, yritysjohtajan tai Elinkeinoelämän Keskus- liiton palkoilla sanotaan, että työn tuottavuus tai pienellä palkalla eläminen on asennekysymys. Siinä kohtaa viesti tulee väärästä suunnasta. Tulee tun- ne, että pienituloinen tarvitsee enemmän asennetta kuin rahallista apua, tuore tohtori xxxxx.
Ei hassummin sanottu!
XXXXXX XXXXXXXXXXXXX
17
Oops, I lost my job!
When facing unemployment in Finland, you are eligible to receive unemployment benefit. However, finding your way through the relevant institutions and documents is not always easy. Here we have outlined some tips for where to start. Please remember, you can always ask your union for help in case you feel you need more guidance with the bureaucracy!
1. Sign up at TE Office immediately!
Sign up at TE Office (Employment and Economic Development Office) at the latest on the very first day of being unemployed. You may receive unemployment benefit only if you have registered as a jobseeker. Your waiting period (7 days) will begin once you have registered as officially unemployed. During the waiting period, no unemployment benefit will be paid. The TE Office might request documents as a proof of previous employment (these might include your lay-off notice, employment certificate or contract, school leav- ing certificate etc). Please find out about the documents needed before you go to the TE Office. (See links below)
2. Apply for unemployment benefit!
The TE Office will issue a labour policy statement for the unemployment fund and the Social Insurance Institution (Kela) on your eligibility for unemployment benefit. After having visited the TE-office, you can apply to Kela OR your unemployment fund for un- employment benefit. Kela or your fund will decide on the other conditions of receiving a benefit.
a) Your unemployment fund
Members of FUURT are provided with unemployment insurance through the Teachers’ Unemployment Fund (Opettajien työttömyyskassa). You are eligible for earnings-related unemployment benefit if you have been a member of a union and you meet the minimum employment requirement of 26 weeks of salaried work during the 28-month review pe- riod.
Send your first application for earnings-related allowance (online or with a form available at the TE Office and the website of the Teachers’ Unemployment Fund) and the required attachments to the unemployment fund when you have been unemployed for a minimum of two calendar weeks. Subsequent applications shall be completed for each pe- riod of four full calendar weeks or by calendar months. An application for the allowance must be filed within three months from the date on which the relevant payment period starts.
1818
18
b) Finnish Social Insurance Institution (Kela)
If you have not been eligible to be an insured member the Union (you have not been in a salaried position, you have e.g. been a grant researcher), you may claim Basic Unem- ployment Allowance or Labour Market Subsidy from Kela. To qualify for Basic Unem- ployment Allowance, you must meet a specific work requirement. If you do not meet the requirement, you may be eligible for Labour Market Subsidy. It is payable to unemployed job seekers who e.g. have exhausted their 500 days of Basic Unemployment Allowance, enter the labour market for the first time, or otherwise have no recent work experience. You can fill in the form for both either online or send a form by post to Kela. Claims can be backdated by up to 3 months.
3. Contact your union!
Contact your union to inform them you have become unemployed. They will issue you with new payment instructions for a reduced union membership fee for the period of your unemployment. Remember to pay your fee, because only valid membership will secure your right to earnings-related unemployment benefit in the future.
4. Seek help for job search!
Use the services provided by TE Office. Their duty is to help you to get a job. In cooper- ation with a TE Office expert, you will draw up a plan that will contain your jobseeking goals and the steps that will lead you to that goal. The plan and its implementation will be assessed at regular intervals. However, do not only rely on the TE Office in your job search. Use your personal and professional contacts, LinkedIn, Facebook, professional sites such as Euraxess and any other tools that might help you to find a job that matches your skills!
5. If your situation changes, remember to notify everyone about it! Notify the unemployment fund / Kela and the TE Office immediately of all factors affect- ing your right to receive the allowance. Such factors include, among others, studies, em- ployment, grant funds, sickness leave, entrepreneurial activities, salary earnings during the period of notice, social benefits or other earnings.
More information can be found at
Your union: Finnish Union of University Researchers and Teachers, FUURT: xxxx://xx- xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx_xxxxxxxx
TE Office: xxxx://xxx.xx-xxxxxxxx.xx/xx/xx/xxxxxxxxxx/xx_xxxxxxxxxx/xxxxx.xxxx Kela: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xx/xxxxxxxxxxxx
Federation of Unemployment Funds in Finland: xxxx://xxx.xxx.xx/xxx/ Teachers’ Unemployment Fund xxxx://xxxxx.xx/
19
19
RESEARCHERS! WORKING IN ACADEMIA? KNOW YOUR RIGHTS?
Event: When: Where: Programme:
Academic Self-Defence Tuesday 13 Oct 2015, 4.30 pm
Swedish School of Social Science (Soc&Kom) Xxxxxxxxxxxxxx 00
4.30 pm - 6.30 pm Speakers from FUURT and Xxxx
6.30 pm - 8.00 pm Refreshments & networking
Do you want to know more about the conditions of your work as a researcher at a Finnish university, regardless if you are salaried or working on a scholarship?
Xxx Xxxxxxx, lawyer at FUURT (Finnish Union of University Researchers and Teachers) and Xxxxx Xxxxxxxx-Xxxxxxx, Insurance Specialist from MELA (Farmer’s Social Insurance Institution, also responsible for scholarship recipients) will both present in Finnish and in English.
Questions to the speakers may be sent in advance when registering for the event, see link below: xxxxx://xxxxxxx.xxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/00000/xxxxxx.xxxx
Registration
latest
by 6th
of October!
TUTKIJA! TYÖSKENTELETKÖ YLIOPISTOLLA?
TUNNETKO OIKEUTESI?
Tilaisuus: Academic Self-Defence
Aika: Paikka: Ohjelma:
Tiistai 13.10. klo 16.30.
Svenska social- och kommunalhögskolan (Soc&Kom), Snellmaninkatu 12 16.30.–18.30 Puhujat Melasta ja Tieteentekijöiden liitosta
18.30–20.00 Pientä purtavaa ja vapaata seurustelua
Haluatko tietää lisää apurahatutkijan tai palkatun työntekijän oikeuksista, työehdoista ja sosiaaliturvasta?
Xxx Xxxxxxx, lakimies Tieteentekijöiden liitosta ja Xxxxx Xxxxxxxx-Xxxxxxx, vakuutusratkaisija Melasta (Maatalousyrittäjien eläkelaitos, vastaa apurahatutkijoiden sosiaaliturvasta) puhuvat ja vastaavat kysymyksiin sekä suomeksi että englanniksi.
Kysymyksiä puhujille voi lähettää etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittaudu tästä: xxxxx://xxxxxxx.xxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/00000/xxxxxx.xxxx
Ilmoittaudu
viimeistään
6.10.
mennessä!
20
xxxxxxxx.xxx/XxxxxxxxxXxxxxxxxxxXxxxxxxxxxxxxx xxxxxxx.xxx/XxxXxxxx