SISÄLLYS
SISÄLLYS
1. Asiakkaat ja palvelusetelin myöntäminen 2
1.1.Harkinnanvaraisen lyhytaikaishoidon palveluseteliasiakkaat 2
1.2. Palvelusetelin myöntäminen ja vastaanottaminen 2
2.1. Palvelustelin arvo ja omavastuuosuus 3
2.2. Asiakkaan kanssa tehtävä palvelusopimus 4
2.3. Asiakkaan ostamat lisäpalvelut 4
3. PALVELUNTUOTTAJAN HENKILÖKUNNAN PÄTEVYYSVAATIMUKSET 4
4. PALVELUN SISÄLTÖVAATIMUKSET 6
4.1.Palvelun erityiset sisältövaatimukset 6
4.1.1 Tilat ja toimintaympäristö 6
4.2. Hoito- ja palvelusuunnitelma 7
4.3.Palvelun sisältö ja laadun hallinta 7
5. PALVELUNTUOTTAJALTA VAADITUT PALVELUKOHTAISET LIITTEET 8
7. PALVELULUOKKAKUVAUKSET VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON ASIAKKAISTA KODIN ULKOPUOLISEN YKSIKÖN JÄRJESTÄMÄSSÄ HOIDOSSA 9
1. ASIAKKAAT JA PALVELUSETELIN MYÖNTÄMINEN
1.1.Harkinnanvaraisen lyhytaikaishoidon palveluseteliasiakkaat
Palveluseteli on tarkoitettu harkinnanvaraisen lyhytaikaishoidon järjestämiseen kehitysvammaisille tai vammaisille henkilöille. Lyhytaikaishoidon tarve ja harkinnanvaraisen lyhytaikaishoidon toteutus ja määritellään asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa.
Harkinnanvaraisen lyhytaikaishoidon palveluseteli on yksi tapa järjestää asiakkaan tilapäinen hoito kodin ulkopuolella. Palvelusetelin voi saada lyhytaikaishoitoon kodin ulkopuolisessa yksikössä johon sisältyy yövalvonta tai tehokas varallaolojärjestelmä. Palveluseteli on vaihtoehto kaupungin omana palveluna tai ostopalveluna järjestämälle lyhytaikaiselle hoidolle.
1.2. Palvelusetelin myöntäminen ja vastaanottaminen
Palvelusetelin hakemisesta ja käytöstä saa tietoa oman alueen sosiaalityöntekijältä. Palvelusetelin käytöstä tehdään viranhaltijan päätös kalenterivuosittain ja päätös tehdään aina määräajaksi. Lyhytaikaishoidon palveluseteli on määrärahasidonnainen tuki ja myönnetään käytössä olevien määrärahojen puitteissa.
Palveluseteli ja päätös lähetetään asiakkaalle. Asiakkaalle tulostetaan tarvittaessa lista kaupungin hyväksymistä palveluntuottajista, joista hän voi valita itselleen sopivan palveluntuottajan. Hyväksytyt tuottajat ja tuottajien hinnastot näkyvät myös osoitteessa: xxxxx://xxxxx.xx
Palvelusetelin käyttäjä sopii palveluntuottajan kanssa hoidon ajankohdasta. Xxxxxxx antaa valitsemalleen tuottajalleen palvelusetelipäätöksen (palvelusetelin) numeron sekä tuottajan varmenteen.
Kun asiakas on valinnut itselleen sopivan palveluntuottajan, tekevät palveluntuottaja ja asiakas keskenään palvelusopimuksen.
Palvelusetelin käyttäjä voi halutessaan vaihtaa palveluntuottajaa. Palveluseteliä voi käyttää vain sääntökirjassa määritettyyn lyhytaikaiseen ympärivuorokautiseen lomitukseen ja toteutuksessa noudatetaan myöntämispäätöksessä mainittua aikaa.
2. PALVELUSETELIN ARVO
2.1. Xxxxxxxxxxxxx arvo ja omavastuuosuus
Palvelusetelin arvo määräytyy asiakkaan palveluluokan mukaisesti:
• Palveluluokka 1. Kevyttä hoitoa, ohjausta ja tukea vammansa vuoksi tarvitsevat asiakkaat. 110,70 €/vrk. (asiakkailla joilla on palveluasumispäätös kotiin palvelusetelin arvo on 126,80 euroa/vuorokausi).
• Palveluluokka 2. Ohjausta, apua, hoivaa tai tukea vammansa vuoksi tarvitsevat asiakkaat. 168,70 €/vrk. (asiakkailla joilla on palveluasumispäätös kotiin palvelusetelin arvo on 184,80 euroa/vuorokausi).
• Palveluluokka 3. Paljon apua, hoivaa tai tukea vammansa vuoksi tarvitsevat asiakkaat. 210,70€/vrk. (asiakkailla joilla on palveluasumispäätös kotiin palvelusetelin arvo on 226,80 euroa/vuorokausi).
• Palveluluokka 4. Jatkuvaa apua, hoivaa tai tukea vammansa vuoksi tarvitsevat asiakkaat 320,70€/vrk. (asiakkailla joilla on palveluasumispäätös kotiin palvelusetelin arvo on 336,80 euroa/vuorokausi).
Sosiaalityöntekijä arvioi asiakkaan palveluluokan yhdessä asiakkaan ja palveluntuottajan kanssa. Päätöksen ja määrittelyn asiakkaan palveluluokasta tekee sosiaalityöntekijä.
Päätökset palveluluokkamuutoksista tekee tilaaja. Asiakas maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuuden, joka on lyhytaikaishoidossa 29,70 € /hoitovuorokausi (v. 2020). Vammaisilta henkilöiltä, joille on myönnetty vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen kotiin, peritään lyhytaikaishoidosta täysihoitoateriamaksu 13,40 €/hoitovuorokausi (v.2020) tai asiakkaan valinnan mukaan yksittäisten aterioiden hinta.
Palvelusetelillä hankittu palvelu ei kerrytä maksukattoa. Jos asiakas haluaa ostaa palveluntuottajalta useampia vuorokausia kuin mitä hänelle on myönnetty ja mitä palvelusetelin arvo ja omavastuuosuus kattavat, maksaa hän itse ylimenevän osan. Hinnat ovat arvonlisäverottomia.
2.2. Asiakkaan kanssa tehtävä palvelusopimus
Palveluntuottaja ja asiakas tekevät keskenään palvelusopimuksen. Palvelusetelin perusteella palveluntuottaja laskuttaa kaupunkia enintään palvelusetelin arvon mukaisesti. Mikäli vuorokausimaksu on kokonaisuudessaan palveluseteliä alhaisempi, kaupunkia voi laskuttaa vain toteutuneen vuorokausimaksun mukaan.
Palveluntuottaja tekee asiakkaan kanssa kirjallisen sopimuksen, johon tulee kirjata mm.
- miten asiakkaalta laskutetaan omavastuuosuus
- poissaoloista ilmoittaminen (esim. asiakkaan sairastuessa)
- miten asiakkaan omavastuuosuus laskutetaan erityistilanteissa (esim. asiakkaan sairastuessa)
- sopimuksen purkamisen ehdot
2.3. Asiakkaan ostamat lisäpalvelut
Hoidettava voi halutessaan hankkia lisäpalveluja palveluntuottajalta omakustanteisesti. Tämä perustuu tuottajan ja asiakkaan väliseen sopimukseen.
3. PALVELUNTUOTTAJAN HENKILÖKUNNAN PÄTEVYYSVAATIMUKSET
Hoitohenkilökunnan tulee täyttää ammatilliset ja lakisääteiset vaatimukset. Sairaanhoitajan ja muun terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimukset on säännelty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994).
Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista on säännelty laissa (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä 817/2015) ja asetuksessa 153/2016. Toiminnan tulee perustua valtakunnallisiin laatusuosituksiin.
• Mikäli yrityksessä työskentelee vähintään 10 henkilöä, palveluntuottajan vastuuhenkilöllä on sosiaali- ja/tai terveydenhuoltoalan korkeakoulututkinto tai vastaava opistoalan tutkinto ja riittävä, vähintään kahden vuoden työkokemus alalta sekä esimieskokemusta.
• Hoitohenkilökunta on koulutukseltaan sosiaali- ja/tai terveysalan kelpoisuusvaatimukset täyttäviä esim. lähihoitajia. Myös sijaisilla tulee olla sosiaali- ja/tai terveydenhuoltoalan koulutus.
• Hoitohenkilökunnalla tulee olla voimassa oleva ensiapukoulutus.
• Henkilökunnan osaamisen tulee olla asiakkaiden hoidon ja huolenpidon tarpeen edellyttämällä tasolla. Palveluntuottajan henkilökunnan on kyettävä yhteistyöhön asiakkaan, hänen omaistensa ja läheistensä sekä muiden asiakkaan palveluverkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa.
• Henkilöstöllä tulee olla riittävä suomen ja/tai ruotsin kielen taito ja asiakkaan tarvitsemat muut kommunikointikeinot.
• Lääkehoitoa toteuttavalla henkilöstöllä on riittävä osaaminen ja luvat lääkehoidon toteuttamiseen.
• Henkilöstön määrä on mitoitettu riittäväksi asiakkaiden tarpeiden ja toimintakyvyn mukaan.
• Palveluntuottaja huolehtii henkilökunnan osaamisen ja ammattitaidon kehittämisestä
• Henkilökunnalla on riittävä osaaminen vammaisuudesta ja eri sairauksien vaikutuksista toimintakykyyn.
• Yksikön vakituinen henkilökunta on palveluntuottajan palveluksessa ja heillä on voimassaolevat työsopimukset. Sijaisjärjestelyt ja tukipalvelut voidaan järjestää myös alihankintana, jolloin palveluntuottaja vastaa alihankkijoiden työstä kuin omastaan.
• Palveluntuottajalla tulee olla kirjallinen henkilöstön perehtymissuunnitelma ja perehdytys arvioidaan yhdessä perehdytettävän kanssa.
• Palveluyksikön henkilöstömitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevat on korvattu sijaisilla. Tarvittava hoito turvataan kaikkina vuorokauden aikoina. Henkilökunnan määrä on mitoitettu asukkaiden tarpeiden ja toimintakyvyn mukaan.
• Alle 18-vuotiaille asiakkaille palveluja tarjoavien palveluntuottajien tulee huomioida, että henkilöiltä jotka hoitavat alle 18-vuotiaita asiakkaita, edellytetään rikostaustaselvitystä (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002)
Hoitohenkilöstömitoitukseen lasketaan:
• Toimintayksikön palvelujen vastuuhenkilö lasketaan hoitohenkilöstömitoitukseen sillä osuudella, kun he tekevät varsinaista hoitotyötä (enintään 50 %).
• Kuntoutus- ja terapiahenkilöstö luetaan hoitohenkilöstömitoitukseen, siltä osin kun he ovat yksikön asiakkaiden käytössä.
• Ateria- ja siivouspalvelusta vastaavalla henkilöstöllä tulee olla alan pätevyysvaatimukset täyttävä koulutus
4. PALVELUN SISÄLTÖVAATIMUKSET
4.1.Palvelun erityiset sisältövaatimukset
Palvelujen tuottaja täyttää yksityisestä sosiaalipalvelusta annetussa laissa (922/2011) ja/tai yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/2011)asetetut vaatimukset ja on merkitty Valviran tai aluehallintovirastojen ylläpitämässä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen antajien Valveri-rekisterissä ja saanut aluehallintoviraston toimiluvan.
Palveluntuottajan tulee ilmoittaa asiakkaan toimintakyvyssä ja/tai palveluntarpeessa tapahtuvista oleellisista muutoksista palvelusetelin myöntäneeseen tahoon, samoin mikäli hoitojakso keskeytyy asiakkaan joutuessa sairaalaan.
4.1.1.Tilat ja toimintaympäristö
Palveluntuottajalla on toiminnan edellyttämät asianmukaiset tilat sekä toimintaympäristö, jotka mahdollistavat palvelun tuottamisen. Asiakkaat voivat oleskella, liikkua ja toimia hoitoyksikössä esteettömästi ja turvallisesti. Yhteistilat ovat sopivat asiakkaiden palvelutarpeeseen nähden. Tiloissa on pystyttävä järjestämään virikkeellistä toimintaa sekä yhteisiä tilaisuuksia. Asiakkaiden on saatava käyttöönsä riittävästi jokapäiväistä toimintaa helpottavia apuvälineitä. Hoitosänky hygieniapatjoineen on järjestettävä asiakkaan käyttöön tarvittaessa.
Asiakkailla on pääsääntöisesti yhden hengen huoneet sekä riittävät hygienia- ja wc tilat, aluehallintoviranomaisen toimiluvan mukaisesti. Esteetön liikkuminen on oltava mahdollista. Jos tilat ovat useassa tasossa, talossa on oltava hissi.
Asiakkaan yksityisyys turvataan päivittäisten hoitotoimenpiteiden aikana. Tiloista on oltava esteetön pääsy ulkoilemaan ja asiakkailla on oltava mahdollisuus halutessaan ulkoilla turvalli- sesti päivittäin. Tilojen, laitteiden ja koneiden ylläpidosta ja huollosta on kunnossapito- ja hygie- niasuunnitelmat. Vastuuhenkilöt on nimetty.
Palveluntuottaja huolehtii asiakkaan, henkilöstön ja ympäristön turvallisuudesta sekä ympäristön siisteydestä. Palveluyksikössä on henkilökuntaa ympäri vuorokauden. Asiakas saa halutessaan aina yhteyden henkilökuntaan vuorokauden ajasta riippumatta joko turvajärjestelmän avulla tai henkilökohtaisesti.
Yksikössä on kirjallinen lääkehoitosuunnitelma (Turvallinen lääkehoito-Opas lääkehoitosuunnitelman tekoon sosiaali- ja terveydenhuollossa, STM 2016). Mahdolliset lääkkeet säilytetään lukollisessa lääkekaapissa.
Toimitiloilla on pelastusviranomaisen hyväksymä pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys. Henkilökunta on harjoitellut niiden toimivuutta ja paloturvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti.
Ateriahuollossa noudatetaan elintarvikelakia (2020) ja omavalvonnasta annettuja määräyksiä. Omavalvonnalla tarkoitetaan tässä palvelujen tuottajan omatoimista laadun varmistamista siten, että toiminnassa toteutuvat: lainsäädännön, lupaehtojen, laatusuositusten ja palveluntuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat laatuvaatimukset.
Asiakkaalle annettavien palvelujen tulee olla suunnitelmallisia ja tavoitteellisia. Asiakkaan olemassa olevia voimavaroja tuetaan ja palvelu on yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa
4.2. Hoito- ja palvelusuunnitelma
Palveluntuottaja tuottaa laadullisesti hyvää sosiaalihuoltoa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) mukaisesti.
Palveluntuottaja kunnioittaa asiakkaiden itsemääräämisoikeutta, toimii oikeudenmukaisesti ja takaa asiakkaiden yksilöllisyyden ja turvallisuuden. Vastuu tästä on palveluntuottajalla Asiakkaalle tehdään yhdessä asiakkaan ja häntä hoitava omaisen kanssa kirjallinen yksilöllinen suunnitelma hoidon järjestämisestä hänen tarpeitaan vastaavasti.
4.3.Palvelun sisältö ja laadun hallinta
Asiakkaan henkilökohtaisista päivittäisistä toiminnoista, siisteydestä ja turvallisuudesta huolehditaan. Asiakkaan hoito toteutuu kuntouttavalla työotteella asiakkaan voimavarat huomioiden.
Palveluntuottajan palvelun tulee olla olla sisällöltään ja laadultaan vähintään tämän sääntökirjan yleisten ja palvelukohtaisten vaatimusten mukainen. Palvelujen laadun seurannasta vastaa Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala. Lisäksi palvelun laadusta vastaavat sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sekä Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Palvelusetelituottajiksi hyväksytyt palveluntuottajat täyttävät kaupungin asettamat ehdot palvelun laadulle ja sisällölle.
Palveluntuottajan arvot ja toimintaperiaatteet on määritelty. Vastuut ja valtuudet on kirjallisesti määritelty (tehtävänkuvat). Palveluntuottaja on määritellyt ja dokumentoinut keskeiset laatutavoitteensa ja palveluntuottajalla on pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma. Palvelun
tuottajan toiminta on yleisesti hyväksyttyjen suositusten mukaista (esim. Käypä hoito, THL:n suositukset sekä Sairaanhoitajan käsikirja).
Asiakaspalautetta kerätään ja se dokumentoidaan. Palautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Asiakasreklamaatiot ilmoitetaan kaupungille. Palveluntuottaja vastaa jokaiseen asiakasreklamaatioon. Palveluntuottaja antaa pyydettäessä yhteenvedon asiakkaan hoidosta. Vammaispalveluissa yhteyshenkilönä toimii vammaistyön ostopalvelupäällikkö.
Palveluntuottaja sitoutuu osallistumaan tilaajan tekemiin asiakastyytyväisyyskyselyihin sekä muihin toiminnan sisältöön liittyviin tutkimuksiin. Kyselyiden tulokset käsitellään asiakkaiden ja omaisten kanssa ja niitä hyödynnetään yksikön toiminnan kehittämisessä. Tulosten ja niistä johdettujen kehittämistoimenpiteiden tulee olla toimintayksikössä saatavilla.
5. PALVELUNTUOTTAJALTA VAADITUT PALVELUKOHTAISET LIITTEET
Palvelusetelipalvelujen sääntökirjan yleisessä osassa on määritelty setelituottajilta vaaditut liitteet. Ympärivuorokautisen lyhytaikaishoidon setelissä edellytetään tuottajalta lisäksi seuraavien liitteiden toimittamista ostopalvelujärjestelmään.
-henkilöstöluettelo (vakanssit, nimikkeet ja koulutustiedot).
-omavalvontasuunnitelma
-mikäli yrityksessä työskentelee vähintään 10 henkilöä, palveluntuottajan vastuuhenkilöllä on sosiaali- ja/tai terveydenhuoltoalan korkeakoulututkinto tai vastaava opistoalan tutkinto ja riittä- vä, vähintään kahden vuoden työkokemus alalta sekä esimieskokemusta.
Liite palvelun vastuuhenkilön tutkintotodistuksesta.
-lääkehoitosuunnitelma
-potilasvakuutustodistus.
-rikosrekisteriote, mikäli palvelua tarjotaan lapsille tai nuorille. Rikosrekisteriotteen tarkistuspäivämäärä
6. LASKUTUS
Palveluntuottaja laskuttaa Helsingin kaupunkia palvelukohtaisesti. Palveluntuottaja muodostaa xxxxx.xx -portaalissa palvelusetelipalvelukohtaisen koontilaskuviitteen ja kokonaissumman. Palveluntuottaja lähettää verkkolaskun oman laskutusjärjestelmänsä kautta. Laskulla tulee olla näkyvissä xxxxx.xx -portaalin muodostama koontilaskuviite ja kokonaissumma. Palveluntuottajan ei tarvitse eritellä laskullaan laskutettavia
palvelutapahtumia. Palveluntuottaja laskuttaa Helsingin kaupunkia kuukausittain. Palveluntuottaja ei voi laskuttaa laskullaan muita palveluita tai kuluja. Palveluntuottajaksi hakeutuvan tulee osallistua kunnan järjestämään sähköistä järjestelmää koskevaan koulutukseen, mikäli kunta katsoo sen tarpeelliseksi.
Palvelusetelin perusteella palveluntuottaja laskuttaa kaupunkia enintään palvelusetelin arvon mukaisesti. Mikäli vuorokausimaksu on kokonaisuudessaan palveluseteliä alhaisempi, kaupunkia voi laskuttaa vain toteutuneen vuorokausimaksun mukaan.
Palveluseteliosuus voidaan laskuttaa kunnalta peruuntuneen hoitojakson ensimmäiseltä päivältä, mikäli peruutus on tapahtunut hoidon aloituspäivänä tai sitä edeltävänä päivänä. Aiemmin perutuilta hoitojaksolta ei makseta palveluseteliosuutta. Asiakkaalta ei peritä asiakkaan omavastuuosuutta peruuntuneelta hoitojaksolta.
7. PALVELULUOKKAKUVAUKSET VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON ASIAKKAISTA KODIN ULKOPUOLISEN YKSIKÖN JÄRJESTÄMÄSSÄ HOIDOSSA
7.1 Asiakas ja ikäryhmät
Kehitysvammaiset henkilöt
Kehitysvammaiset henkilöt tarvitsevat tyypillisesti hoivaa ja ohjausta ja saattavat tarvita kaikenkattavaa tukea ja apua. Kehitysvamman asteesta riippuen tuen tarve vaihtelee.
Vammaiset henkilöt ja pitkäaikais- tai monisairaat henkilöt
Vammaisilla henkilöillä voi olla suuri fyysisen avun tai esimerkiksi aivovammasta tai muistihäiriöistä johtuva suuri ohjauksen tarve.
Lapsilla ja nuorilla voi olla laaja-alaisia kehityshäiriöitä, puheentuoton vaikeuksia, kehitysviivästymää, diagnosoituja psyykkisiä ongelmia jne.
Asiakkailla saattaa esiintyä masennusta ja muita mielenterveyden ongelmia, muistihäiriöitä sekä haastavaa käyttäytymistä. Molempiin yllämainittuihin asiakasryhmiin voi kuulua autismin kirjon henkilöitä. Asiakkaat tarvitsevat strukturoidun päiväohjelman sekä tukea ja ohjausta monissa elämän toiminnoissa.
Useat asiakkaat käyvät lyhytaikaishoitojakson aikana päivähoidossa, koulussa, työ- ja päivätoiminnoissa jne. Tarvittaessa heillä on oikeus olla lyhytaikaishoitoyksikössä myös päiväsaikaan. Kaikkiin ryhmiin voi kuulua lapsia (0–12 -vuotiaat), nuoria (13–20 -vuotiaat) tai aikuisia (yli 20 -vuotiaat).
7.2 Palveluluokat
Lyhytaikaishoidon lomituksen asiakkaiden palvelutarve, määrä ja muoto vaihtelevat. Palvelun tulee olla tarvittaessa ympärivuorokautista kaikissa palveluluokissa.
Kaikkiin palveluluokkiin voi kuulua sekä kehitysvammaisia että vammaisia henkilöitä kaikista ikäryhmistä.
Palveluluokka 1.Kevyttä hoitoa, ohjausta ja tukea vammansa vuoksi tarvitsevat asiakkaat
Asiakkaat, jotka tarvitsevat apua, tukea ja kevyttä hoivaa. Asiakkaat selviytyvät monista asioista itsenäisesti. Asiakkaat tarvitsevat lähinnä ohjausta ja läsnäoloa ja mahdollisesti pieniä hoitotoimenpiteitä. Palvelu on pääosin avustamista päivittäisissä toimissa. Haastava käyttäytyminen on harvinaista. Mikäli asiakkaalla on autismin kirjoon kuuluvia piirteitä, hän kuitenkin yleensä selviää jokapäiväisestä elämästä suhteellisen hyvin.
Palveluluokka 2: Ohjausta, apua, hoivaa tai tukea vammansa vuoksi tarvitsevat asiakkaat
Asiakkaat, jotka tarvitset päivittäin hoitoa, tukea ja ohjausta. Heillä on vammoja tai sairauksia, mutta ne ovat hallinnassa ja tarvitsevat lähinnä aktiivista seurantaa ja ajoittain hoitotoimenpiteitä. Heitä voidaan kuitenkin hoitaa yhden henkilön voimin. Osa tähän palveluluokkaan kuuluvista henkilöistä voi käyttäytyä ajoittain haastavasti. Yöaikaan asiakkaat tarvitsevat lähinnä valvontaa. Autismin kirjoon kuuluvat asiakkaat tarvitsevat strukturoidun päiväohjelman ja runsaasti aikaa sekä keinoja itseilmaisuun.
Palveluluokka 3: Paljon apua, hoivaa tai tukea vammansa vuoksi tarvitsevat asiakkaat
Asiakkaat jotka tarvitsevat kattavasti hoitoa, tukea ja ohjausta päivittäisissä toiminnoissa. Asiakkailla on lukuisia vammoja ja sairauksia. Yöllä asiakas tarvitsee valvontaa ja tarvittaessa hoitoa. Osa ko. palveluluokkaan kuuluvista asiakkaista joutuu usein haastaviin tilanteisiin ja voi tarvita hoitoa ja ohjausta itsehallinnan puutteiden vuoksi. Mahdolliset lisäsairaudet ja -vammat lisäävät avun tarvetta.
Autismin kirjoon kuuluvat asiakkaat, jotka tarvitsevat tarkasti strukturoidun päiväohjelman, jota osittain toteutetaan kahden työntekijän ohjauksessa. Asiakkaat pystyvät kuitenkin ajoittain toimimaan ryhmässä.
Palveluluokka 4: Jatkuvaa apua, hoivaa tai tukea vammansa vuoksi tarvitsevat asiakkaat
Asiakkaat, jotka tarvitsevat kaikkiin päivittäisiin toimintoihin fyysistä, toisen henkilön, antamaa apua ja joissakin tapauksissa jatkuvaa hoitoa (usein kahden työntekijän työpanoksella).
Asiakkaat tarvitsevat paljon apua ravinnon, nesteiden ja muiden perustarpeiden kuten esim. hengittämisen ylläpitämisessä. Liikuntakyvyttömyys sekä mahdolliset etenevät sairaudet lisäävät jatkuvan seurannan tarvetta. Asiakkaat voivat tarvita erilaisia hoitotoimia vuorokauden ympäri.