OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA AALTO-YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021-2024
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA AALTO-YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021-2024
1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.
Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.
Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.
Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.
Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.
Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.
Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.
2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat
2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili
Aalto-yliopiston kansallisena erityistehtävänä on korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen avulla tukea Suomen menestymistä, rakentaa myönteisellä tavalla suomalaista yhteiskuntaa, sen taloutta, tekniikkaa, taidetta, taideteollisuutta sekä kansainvälisyyttä ja kilpailukykyä sekä edistää ihmiskunnan ja ympäristön hyvinvointia. Yliopisto vastaa merkittävässä määrin teknillistieteellisen, kauppatieteellisen ja taideteollisen alan korkeimmasta opetuksesta ja tutkimuksesta.
Aalto-yliopiston strategisena kokonaistavoitteena on kestävän tulevaisuuden rakentaminen.
Yliopisto tekee korkealaatuista tutkimusta ja saavuttaa läpimurtoja tieteessä, taiteessa, tekniikassa, taloudessa ja niiden yhtymäkohdissa. Yliopisto vahvistaa osaamiskeskittymiä valitsemillaan tutkimuksen avainalueilla ja tuo yhteen monipuolista osaamista ratkomaan maailman suuria haasteita.
Yliopisto innostaa ja tukee tulevaisuuden muutoksentekijöitä heidän oppimispoluillaan. Yliopisto ottaa entistä enemmän vastuuta avainalojensa tutkintokoulutuksessa ja jatkuvassa oppimisessa sekä parantaa opiskelijakokemusta ja oppimisen
laatua.
Yliopisto uudistaa yhteiskuntaa tutkimukseen pohjautuvan tiedon, luovuuden ja yrittäjämäisen ajattelun avulla. Tavoitteena on sitouttaa koko yhteisö - henkilöstö, opiskelijat, alumnit ja kumppanit - entistä vahvemmin mukaan rakentamaan innovatiivista, luovaa ja yrittäjyyteen kannustavaa ekosysteemiä. Yliopisto tähtää merkittäväksi solmukohdaksi maailman johtavissa verkostoissa ja kytkee näihin verkostoihin niin alueelliset kuin kansallisetkin kumppaninsa.
Yliopiston kaikkea toimintaa läpileikkaa kolme lähestymistapaa: Yliopisto kehittää ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin avainaloillaan ja niiden yhtymäkohdissa, rakentaa vahvaa, luovaa yhteisöä tukemaan uutta ajattelua sekä edistää innostavaa ja yrittelijästä kulttuuria. Yliopiston menestys perustuu yhteisöön ja ihmisiin, ja sitä tukevat infrastruktuuri, kampus ja palvelut.
2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
Yliopiston tutkimuksen ja opetuksen avainalueita ovat: 1) ICT ja digitalisaatio, 2) Materiaalit ja luonnonvarojen kestävä käyttö, 3) Taiteiden ja muotoilun tiedonmuodostus, 4) Liiketoiminta muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä, 5) Edelläkäyvät energiaratkaisut, 6) Ihmislähtöinen rakennettu ympäristö ja 7) Terveys ja hyvinvointi.
Yliopisto arvioi säännöllisesti toimintansa tuloksia valituilla avainalueilla ja tarkastelee sekä avainalueiden näkymiä, että alakohtaista profiiliaan korkeakoulujen kansallisessa yhteistyössä ja työnjaossa. Avainalueiden painopisteitä tarkennetaan suuntaamalla professuureja sekä vahvistamalla tutkimus- ja opetusympäristöjä.
3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet
Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.
3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet
Yliopiston strategiasta nousevat alla kuvatut neljä keskeistä kehittämisen osa-aluetta, joita kaikkia läpileikkaa kolme lähestymistapaa: (i) kestävän kehityksen ratkaisut: yliopisto yhdistää vahvuuksiaan luomaan ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin sekä kehittää uraauurtavia kestävän kehityksen malleja omassa toiminnassaan; (ii) radikaali luovuus: yliopisto kehittää kokeilukulttuuria rakentamalla tiloja ja käytäntöjä, jotka rohkaisevat rikkomaan rajoja ja luomaan uusia näkökulmia; (iii) yrittäjämäinen ajattelutapa: yliopisto edistää yrittäjämäiseen ajatteluun liittyviä valmiuksia koko yhteisössä sekä tukee opiskelijalähtöisiä yrittäjyyttä edistäviä toimia ja aloitteita.
Tutkimuksessa kohti huippua
Yliopisto kehittää vahvoja osaamiskeskittymiä tutkimuksen avainalueille maailman suuriin haasteisiin vastaamiseksi. Yliopisto toimii aktiivisesti houkutellakseen globaalisti parhaita kykyjä. Yliopisto kehittää merkittäviä tutkimusinfrastruktuurejaan yhdessä kansallisten ja kansainvälisten kumppaniensa kanssa tukeakseen maailmanluokan tutkimus- ja opetuskeskittymien rakentumista avainalueilleen. Yliopisto kehittää ja kokeilee uudenlaisia alojenvälisen yhteistyön sekä yliopiston rajat ylittävän yhteistyön malleja.
Vuonna 2024:
- Tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen: Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla olevia Aalto-yliopiston infrastruktuureja (mm. Otanano ja Biotalousinfrastruktuuri) on laajennettu oleellisesti ja uusien strategisten infrastruktuurien (Aalto Works, Aalto Studios ja Datainfrastruktuuri) toiminta on vakiinnutettu. Suunnitelman mukaiset uusien tutkimuslaitteistojen (laitteisto kestävän kehityksen mukaiseen tekstiilinvalmistukseen, kvanttitietokone ja nanomikroskooppi) hankinnat on toteutettu.
- Julkaisujen laatu: Top 10 % -julkaisujen osuus (WoS/Incites) on 20 % (2019: 16 %; 2022: 18 %)
Tulevaisuuteen suuntautuva oppiminen
Yliopisto ottaa entistä laajempaa yhteiskunnallista vastuuta avainalojensa tutkintokoulutuksessa ja jatkuvassa oppimisessa. Yliopisto uudistaa koulutustarjontaansa ja kehittää digitaalista ja osallistavaa oppimisympäristöään. Yliopisto sisällyttää kestävän kehityksen opintoja, monialaisia opintoja ja yrittäjyysopintoja ohjelmiinsa. Yliopisto edistää opetuksen oppimiskeskeisyyttä ja panostaa opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Vuonna 2024:
- Koulutusportfolion kehittäminen: Tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen kattava koulutusportfolio on uudistettu. Portfoliolla on vakiintuneet johtamisen käytännöt, kriteerit ja mittaristo.
- Oppimisyhteisön kokonaisvaltainen hyvinvointi: Opiskelija- ja oppimiskeskeisyys on kehittynyt muun muassa edistyneen oppimisanalytiikan ja pedagogisen tuen sekä eri oppijaryhmille suunnattujen digitaalisten ratkaisujen avulla. Opiskelijapalauteen (Kandipalaute) pistekeskiarvo on vähintään 4,1 (2019: 3,92; 2022: 4,0)
Innostava ekosysteemi
Yliopisto edistää innovaatioympäristöään, rakentaa kestävää ja elinvoimaista kampusta sekä kehittää kansainvälisiä ja paikallisia verkostojaan. Yliopisto kehittää ympärilleen muodostunutta avointa ekosysteemiä kansainvälisten ja kansallisten yhteistyöverkostojen vetovoimaiseksi solmukohdaksi, joka houkuttelee investointeja ja kumppaneita globaalisti ja kytkee suomalaisia toimijoita maailman johtaviin tutkimus-, innovaatio- ja korkeakouluverkostoihin.
Vuonna 2024:
- Innovaatioekosysteemin kehittäminen: Työpajamaisten innovaatio- ja yhteistyötilojen kortteli (Aalto Works) sekä Aalto- yliopiston näyteikkuna ja vaikuttavuuskeskus (Aalto Collider) ovat valmistuneet.
- Yritysyhteistyön ja yrittäjämäisen ajattelun vahvistaminen: Startup-ekosysteemin toiminta on laajentunut kestävän kehityksen ja luovan toiminnan alueille. Yliopiston yrittäjyyskoulutus kytkeytyy kattavasti kestävään kehitykseen. Yritysyhteistyön volyymi (tuotot yrityksiltä) on 18 miljoonaa euroa (2019: 14 milj. euroa; 2022: 16 milj. euroa).
Menestyksen mahdollistajat
Yliopisto kehittää kulttuuria, joka kannustaa osallisuuteen, uteliaisuuteen ja yhteistyöhön sekä edistää hyvinvointia. Yliopisto panostaa pitkäjänteisesti nykyaikaisiin ja digitalisoituviin infrastruktuureihin sekä kampukseen. Yliopisto kehittää dynaamisia palveluratkaisuja ja tietoon perustuvia toimintoja sekä vahvistaa yliopiston taloudellista kestävyyttä.
Vuonna 2024:
- Yliopistoyhteisön kehittäminen sekä kampuksen ja infrastruktuurien saavutettavuus: Yliopiston uudistetut arvot, tapa toimia, yhteisöllinen oppiminen ja osallistava johtaminen ovat vakiintuneet osaksi yliopiston toimintakulttuuria ja käytäntöjä. Yliopiston rakennettu ympäristö on viihtyisä ja esteetön. Tutkimuksen ja opetuksen infrastruktuurit ja tietoaineistot ovat avoimesti, 24/7, fyysisessä ja virtuaalisessa käytössä. Henkilöstön hyvinvointikyselyn pistekeskiarvo on vähintään 3,85. (2019: 3,76; 2022: 3,80).
- Kampuksen ja yliopiston toimintojen kestävyys: Yliopiston hiilineutraaliuden toimenpideohjelma keskittyy CO2- päästöjen aktiiviseen vähentämiseen kompensaation sijaan. Yliopisto on vähentänyt CO2-päästöjään kiinteistöjen ja työtehtäviin liittyvien matkojen osalta 30 prosenttia ja etenee kohti 2030 hiilineutraaliutta.
3.2 Tutkintotavoitteet
Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.
Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.
Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin
korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.
Tavoitteet | Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 2 300 |
Taiteet ja kulttuurialat | 260 |
Yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat | 50 |
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet | 440 |
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat | 1 550 |
Yliopistokohtaiset tavoitteet | |
Tohtorin tutkinnot | 280 |
Alemmat korkeakoulututkinnot | 1 790 |
Yliopisto ottaa rakennusalan koulutuksessa huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet ja elokuvakoulutuksessa elokuva- ja tv-käsikirjoituksen kehittämistarpeet sekä huolehtii liikennetaloustieteen opetuksen ja tutkimuksen kehittämisestä.
4. Rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella yhteensä 244 236 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:
Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 168 464 000 euroa.
Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Aalto -studiot, Innovaatio- ja yrittäjyysekosysteemi (erityisesti EIT) sekä Micronova ja muut valtakunnallisesti merkittävät tekniikan tutkimusympäristöt. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 9 530 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2021) kauden 2021-2024 valtakunnallisten tehtävien perusteella.
Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan yliopistolle yhteensä 43 950 000 euroa vuonna 2021 ja 44 213 000 euroa/v
vuosina 2022-2024.
- Rahoituksesta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 29 159 000 euroa vuonna 2021 ja 28 000 000 euroa/v vuosina 2022-2024 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.
- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:
a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 3 588 000 euroa vuonna 2021, 5 010 000 euroa/v vuosina 2022-2024. Lisäksi yliopistolle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 1 422 000 euroa..
b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 7 530 000 euroa/v vuosina 2021-2024.
c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus yliopistojen osalta 3 673 000 euroa/v vuosina 2021-2024.
Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2021 lisäksi 22 292 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja
40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista.
Yliopistolle osoitetaan vuosittain erillisellä päätöksellä yliopistojen harkinnanvaraisesta rahoituksesta 200 000 euroa liikennetaloustieteen tutkimuksen vahvistamiseen.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
5. Seuranta
Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.
Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja yliopiston strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa.
Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että yliopisto on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun yliopiston kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Allekirjoitukset
Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx
Opetusneuvos Rehtori
Liitteet
Liite1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Aalto-yliopisto
Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024
Korkeakoulujen strategiaperusteisella ohjelmarahoituksella käynnistettävillä toimenpiteillä toteutetaan pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallituksen ohjelmaan kirjattuja korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteita sekä tavoitteita, joiden mukaan Suomi kantaa globaalia vastuutaan sekä on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Sopimuskaudella 2021-2024 valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteisen rahoituksen osuus kohdennetaan a) koulutus- ja osaamistason nostamiseen,
b) korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen sekä c) korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen (TalentBoost).
Taulukko 1. Korkeakoulujen ohjelmarahoitus 2021-2024, varauma milj. euroa/v
Ammatti- korkeakoulut | Yliopistot | |
Koulutus- ja osaamistason nostaminen | 6 | 40 |
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma | 6,2 | 40 |
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen (+ 20 milj. euron kertaluonteinen valtionavustushaku) | 0,8 | 3,6 |
Yhteensä | 13 | 83,6 |
Koulutus- ja osaamistason nosto- ohjelman koulutuslaajennukset vuosina 2021 ja 2022
Korkeakoulut jättivät esityksensä koulutuslaajennusten toteuttamiseen 8.5.2020 (OKM ohje 2.4.2020). Esityksiä oli mahdollista muuttaa vuoden 2020 lisäaloituspaikkojen kohdentamisen yhteydessä. Lisäksi erikseen pyydettiin lääketieteellisen tiedekunnan omaavia yliopistoja harkitsemaan uudelleen lisäyksiä myös tälle alalle. Ammattikorkeakoulujen esitysten euromäärä oli suurempi kuin ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikkoihin varattu määräraha.
2
Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti 31.8.2020 korkeakoulujen vuosina 2021-2022 toteutettavista koulutusten laajennuksista tutkintonimikkeittäin, mutta seuranta tapahtuu koulutusalatasolla1 vuoden 2021 valtion rahoituspäätöksessä olevan liitteen mukaisesti (ks. korkeakoulukohtainen kooste taulukoissa 2 ja 3). Rahoituksen määräytymisperusteet määriteltiin OKM ohjeessa 2.4.2020. Ammattikorkeakoulujen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat ensisijaisesti terveys- ja hyvinvointialalle, tietojenkäsittelyyn ja tietoliikenteeseen sekä tekniikan alalle. Yliopistojen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat laajemmin eri aloille.
Aloituspaikkalisäykset toteutetaan I syklin valinnoissa valittaessa opiskelijoita suomen- ja ruotsinkielisiin korkeakouluopintoihin. Korkeakoulu päättää, millä valintatavalla paikat täytetään. Siirtohakujen perusteella valittuja opiskelijoita ei sisällytetä laskentaan.
Taulukko 2. Yliopistojen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)
Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä | Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä | Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä | |
Aalto-yliopisto | 272 | 396 | 20 040 000 |
Helsingin yliopisto | 130 | 124 | 7 428 000 |
Itä-Suomen yliopisto | 272 | 272 | 16 008 000 |
Jyväskylän yliopisto | 268 | 131 | 11 970 000 |
Lapin yliopisto | 108 | 78 | 5 340 000 |
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto | 100 | 100 | 6 000 000 |
Oulun yliopisto | 350 | 361 | 21 450 000 |
Svenska handelshögskolan | 38 | 38 | 2 280 000 |
Taideyliopisto | 14 | 14 | 840 000 |
Tampereen yliopisto | 225 | 240 | 13 830 000 |
Turun yliopisto | 320 | 320 | 19 320 000 |
Vaasan yliopisto | 22 | 22 | 1 320 000 |
Åbo Akademi | 41 | 0 | 1 170 000 |
Yhteensä | 2 160 | 2 071 |
1 Koulutusalla tarkoitetaan tässä yhteydessä korkeakoulujen ohjauksen alaa 1) kasvatusalat, 2) taiteet ja kulttuurialat, 3) humanistiset alat, 4) yhteiskunnalliset alat, 5) kauppa, hallinto ja oikeustieteet, 6) luonnontieteet, 7) tietojenkäsittely ja tietoliikenne, 8) tekniikan alat, 9) Maa- ja metsätalousalat, 10) lääketieteet, 11) terveys- ja hyvinvointialat, 12) Palvelualat
2 Lisäksi vuosien 2021-2024 aikana kohdennetaan sovittujen vuosierien mukaisesti Oulun yliopistolle psykologian koulutuksen laadukkaan käynnistämisen turvaamiseksi yhteensä 4,2 miljoonaa euroa ja Itä-Suomen yliopistolle vastaavasti logopedian koulutuksen käynnistämiseen 3 miljoonaa euroa.
3
Taulukko 3. Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)
Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä | Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä | Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä | |
Centria-ammattikorkeakoulu | 25 | 20 | 975 000 |
Diakonia-ammattikorkeakoulu | 30 | 30 | 1 260 000 |
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu | 30 | 30 | 1 260 000 |
Humanistinen ammattikorkeakoulu | 20 | 20 | 840 000 |
Hämeen ammattikorkeakoulu | 15 | 10 | 525 000 |
Jyväskylän ammattikorkeakoulu | 45 | 35 | 1 740 000 |
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu | 70 | 30 | 2 100 000 |
Kajaanin ammattikorkeakoulu | 10 | 10 | 360 000 |
Karelia-ammattikorkeakoulu | 30 | 15 | 975 000 |
LAB-ammattikorkeakoulu | 50 | 45 | 2 160 000 |
Lapin ammattikorkeakoulu | 35 | 35 | 1 500 000 |
Laurea-ammattikorkeakoulu | 95 | 93 | 3 948 000 |
Metropolia Ammattikorkeakoulu | 115 | 82 | 4 257 000 |
Oulun ammattikorkeakoulu | 30 | 80 | 2 520 000 |
Satakunnan ammattikorkeakoulu | 43 | 48 | 1 986 000 |
Savonia-ammattikorkeakoulu | 20 | 25 | 1 005 000 |
Seinäjoen ammattikorkeakoulu | 30 | 15 | 945 000 |
Tampereen ammattikorkeakoulu | 90 | 35 | 2 625 000 |
Turun ammattikorkeakoulu | 85 | 80 | 3 705 000 |
Vaasan ammattikorkeakoulu | 40 | 0 | 900 000 |
Yrkeshögskolan Arcada | 20 | 15 | 840 000 |
Yrkeshögskolan Novia | 27 | 15 | 882 000 |
Yhteensä | 955 | 768 | 37 308 000 |
Vuosien 2021-2022 aloituspaikkalaajennusten rahoitustarve katetaan kokonaisuudessaan sopimuskaudella 2021-2024 riippumatta koulutuksen kestosta. Koulutus- ja osaamistason nostamisen ohjelmarahoitus maksetaan toteutuneen opiskelijamäärän lisäyksen perusteella neljässä osassa vuosina 2021-2024. Vuosina 2021 ja 2022 varmistetaan Opintopolusta, että laajennus on toteutunut suunnitellusti koulutusalatasolla. Tarvittaessa rahoituksen vuosieriä pienennetään vastaamaan toteutunutta korkeakoulujen alakohtaista laajennusta. Mikäli vuosina 2021-2022 on tehty muita opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia tutkintoon johtavan koulutuksen laajennuksia, ministeriö ei ota niitä huomioon lisäaloittajamäärän tarkastelussa.
Laskettaessa vuosien 2017-2019 vertailulukua, johon vuosien 2021- 2022 toteutunutta lisäystä verrataan, otetaan huomioon korkeakoulujen ilmoittamat erillisrahoituksella rahoitetut aloituspaikat. Vertailulukuihin ei myöskään lasketa siirto-opiskelijoita tai opiskeluoikeuksien palautuksia. Jotta vertailuluku varmasti saadaan yhteneväksi, pyydetään niistä vielä jatkossa kommentti korkeakouluilta.
4
Taulukko 4. Lisäaloituspaikkojen perusteella kohdennettavien määrärahojen laskenta
Vuosi 2021 | Tiedossa koulutuslaajennuksiin tarvittavan rahoituksen enimmäismäärä 2021-2022 suunniteltujen lisäaloituspaikkojen mukaan. Yliopistojen vuoden 2021 rahoitus on 1/4 rahoitustarpeesta. Tästä vähennetään vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettava yliopistolain mukainen harkinnanvarainen rahoitus 8,96 milj. euroa. Ammattikorkeakouluille vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoitus maksetaan etupainotteisesti. Vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista kohdennetaan ammattikorkeakoulujen 2021-2022 aloituspaikkoihin 13,568 milj. euroa vuonna 2021. Lisäksi vuoden 2021 ohjelmarahoituksen 6 milj. euron varauma käytetään vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoituksena vuonna 2021 (52 % suunnitellusta rahoitustarpeesta 25 % sijaan). |
Vuosi 2022 | Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2021 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä 2021). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021 toteutuneiden ja 2022 suunniteltujen lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2022 rahoitus 1/3 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta. |
Vuosi 2023 | Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2022 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021-2022 toteutuneiden lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2023 rahoitus 1/2 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta. |
Vuosi 2024 | Vastaava euromäärä kuin vuonna 2023. |
Ammattikorkeakoulujen kohdalla ohjelmarahoitusvarauma tarvitaan kokonaisuudessaan jo päätettyihin aloituspaikkalisäyksiin. Yliopistojen koulutus- ja osaamistason ohjelmarahoitusvarauman kohdentamaton osuus - yhteensä 26,554 miljoonaa euroa vuosina 2021- 2024 - jätetään sopimuskauden loppupuolelle kohdennettavaksi mm. työvoimatarpeisiin vastaavan koulutuksen laajentamiseen. Yliopistoille voidaan tarjota mahdollisuus vielä tarkentaa vuoden 2022 esitystä tai vuodelle 2023 tehdään vielä lisälaajennus. On mahdollista, että myös ammattikorkeakouluille tulee liikkumatilaa vuosina 2022-2024, koska rahoitus määräytyy viime kädessä toteumien perusteella.
Ohjelmarahoitus sisällytetään vuotuisiin valtionrahoituspäätöksiin. Vuosien 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettavasta vuoden 2020 lisätalousarvion harkinnanvaraisesta määrärahasta tehdään erillinen rahoituspäätös vuoden 2021 helmikuussa.
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen lähtökohtana on Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n digivisio, joka toteuttaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota.
Strategiaperusteisesta ohjelmarahoituksesta kohdennetaan yliopistosektorilla vuosittain 3,673 milj. euroa ja ammattikorkeakoulusektorilla 0,8 milj. euroa korkeakouluja yhteisesti hyödyttävän digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen. Strategiaperusteinen rahoitus kohdennetaan koordinaatiokorkeakoulujen kautta digivision hanketoimiston käyttöön. Yliopistojen
5
koordinaatiokorkeakoulu on Aalto-yliopisto ja ammattikorkeakoulujen koordinaattorina toimii Metropolia-ammattikorkeakoulu.
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma
Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistäminen (TalentBoost)
Strategiaperusteisen rahoituksen kansainvälisyysohjelmalla toimeenpannaan hallitusohjelman korkeakoulu- ja tiedepolitiikan kansainvälistymislinjauksia ja Talent Boost –ohjelmaa vahvistamalla Suomen korkean osaamisen brändiä ja houkuttelevuutta globaalisti sekä laatimalla toimintamallit kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen kiinnittymiselle.
Talent Boost –palvelulupaus rakentuu korkeakoulukohtaisista toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakoulujen palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Korkeakoulujen Talent Boost –palvelulupauksen rahoitusperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat kv-opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä tutkintomääristä (AMK: amk- tutkinnot, YO: BA, MA, PhD) kuvaten korkeakoulun kansainvälistä vetovoimaa ja kykyä ohjata ja palvella kv. opiskelijoita niin, että opinnot ovat edenneet tutkintoon saakka.
Talent Boost –toimiin sisältyy myös joidenkin korkeakoulujen erityisvastuulla olevia kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden integroitumista tukevia toimia, kuten toimiminen SIMHE-korkeakouluna (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE) tai alueensa kv.osaajapalveluita koordinoivana TalentHubina. Useamman korkeakoulun yhteisenä toteutuksena kehitetään lisäksi koko korkeakoulukenttää palvelevia toimenpidekokonaisuuksia, kuten esimerkiksi S2- koulutustarjontaa tai muutamien koulutusalojen yhteisiä digitaalisia polkuopintokokonaisuuksia.
Osana Talent Boost –toimia kehitetään lisäksi kansallinen Suomi-stipendi parhaiden kansainvälisten maisteri- ja tohtorinkoulutettavien saamiseksi opiskelemaan suomalaisiin yliopistoihin. Yliopistojen maisterivaiheen opiskelijoille tarkoitetun Finland Scholarship –stipendin (60 % kokonaisuudesta) perusteella kohdennettavan rahoituksen jakoperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien maisteri- ja tohtorivaiheen kansainvälisten opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä lukumääristä. Tohtorinkoulutettaville tarkoitetun Finland Fellowship- stipendin rahoitusperusteena on kaksi rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-
/ETA-maiden ulkopuolisten maisteri- ja tohtorivaiheen opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisisitä lukumääristä.
6
Taulukko 5. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
TALENT BOOST -osio | |||||||||
Palvelulupaus (luokat I-III) | Yhteiset TB-toimet: Talent Hub | Yhteiset TB-toimet: SIMHE-toimintamallit | Yhteiset TB-toimet: Pätevöitymiskoul. lääkärit + hammasl. | Yhteiset TB-toimet: S2-tarjonta yo+amk | Yhteiset TB-toimet: Alakohtaiset yhteiset polkuopinnot | Suomi-stipendi: MA, luokat I-III | Suomi-stipendi: PhD, luokat I-II | YHTEENSÄ | |
AYO | 1 200 000 | 1 750 000 | 1 505 000 | 800 000 | 350 000 | 5 605 000 | |||
HY | 1 200 000 | 375 000 | 400 000 | 1 750 000 | 300 000 | 200 000 | 4 225 000 | ||
ISY | 000 000 | 000 000 | 400 000 | 800 000 | 350 000 | 2 800 000 | |||
JY | 000 000 | 000 000 | 375 000 | 300 000 | 200 000 | 2 125 000 | |||
LY | 500 000 | 450 000 | 200 000 | 200 000 | 1 350 000 | ||||
LTY | 800 000 | 300 000 | 200 000 | 1 300 000 | |||||
OY | 000 000 | 000 000 | 300 000 | 200 000 | 1 750 000 | ||||
SHH | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
TaiYO | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
TaY | 1 200 000 | 200 000 | 800 000 | 350 000 | 2 550 000 | ||||
TY | 800 000 | 375 000 | 200 000 | 300 000 | 200 000 | 1 875 000 | |||
VY | 500 000 | 450 000 | 375 000 | 200 000 | 200 000 | 1 725 000 | |||
ÅA | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
Yhteensä | 10 100 000 | 2 250 000 | 1 500 000 | 1 200 000 | 3 500 000 | 1 505 000 | 4 900 000 | 3 050 000 | 28 005 000 |
Taulukko 6. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
TALENT BOOST -osio | |||||||
Palvelulupaus (luokat I-III) | Yhteiset TB- toimet: Talent Hub | Yhteiset TB- toimet: SIMHE- toimintamallit | Yhteiset TB- toimet: Toiminnallisesti 2- kielinen tutkintopilotti, sairaanhoitaja | Yhteiset TB- toimet: Alakohtaiset polkuopinnot | Yhteiset TB- toimet: S2-tarjonta yo+amk | YHTEENSÄ | |
Hämeen amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Karelia | 100 000 | 55 000 | 155 000 | ||||
Oulun seudun amk | 150 000 | 55 000 | 205 000 | ||||
Seinäjoen amk | 100 000 | 40 000 | 140 000 | ||||
Kajaanin amk | 100 000 | 155 000 | 255 000 | ||||
Jyväskylän amk | 180 000 | 180 000 | |||||
Satakunnan amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Turun amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Arcada | 150 000 | 55 000 | 205 000 | ||||
Centria | 150 000 | 40 000 | 190 000 | ||||
Savonia | 100 000 | 40 000 | 55 000 | 195 000 | |||
Diakonia-amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Vaasan amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Laurea | 150 000 | 100 000 | 250 000 | ||||
Tampereen amk | 150 000 | 55 000 | 140 000 | 345 000 | |||
Humanistinen amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Haaga-Helia | 180 000 | 100 000 | 280 000 | ||||
Metropolia | 180 000 | 55 000 | 140 000 | 100 000 | 475 000 | ||
Yh Novia | 100 000 | 100 000 | |||||
Lapin amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Kaakkois-Suomen amk | 180 000 | 180 000 | |||||
LAB-amk | 180 000 | 155 000 | 335 000 | ||||
Yhteensä | 3 000 000 | 120 000 | 330 000 | 280 000 | 310 000 | 300 000 | 4 340 000 |
7
Globaalipilotit
Globaaliohjelman tavoitteena ovat uudenlaiset toimenpiteet, jotka johtavat Suomen korkeakoulutus- ja osaamisbrändin ja kumppanuuksien vahvistumiseen globaalisti. Globaaliohjelma tukee myös korkeakoulujen omien, vahvasti kansainvälisyyttä ja laatua korostavien strategisten tavoitteiden toteutumista. Käynnistettävän globaaliohjelman tavoitteena on edistää valittuihin TFK-maihin ja – alueille kohdentuvien yhteisten, korkeakoulujen toimintaa kokoavien ison mittaluokan osaamiskokonaisuuksien tarjooman muodostamista, käynnistää yhteiskampanjoita opiskelija- ja tutkijarekrytointiin sekä tutkimus- ja TKI-yhteistyöhön.
Globaaliohjelman pilotteina käynnistyvät seuraavat kansainväliset kumppanuushankkeet ja verkostot, joiden tavoitteet ja osallistujakorkeakoulut on kuvattu tarkemmin kunkin pilotin koordinaatiokorkeakoulun kansainvälisyysohjelmaa koskevassa sopimusliitteessä:
Yliopistot
• Indian Institutes of Technology (IITs) –kumppanuus (Aalto yliopisto koordinoi)
• Oppimisen ja opettamisen globaali innovaatioverkosto
o Afrikka ja Kiina (Helsingin yliopisto koordinoi)
o Intia (Jyväskylän yliopisto koordinoi)
• Finland-Africa Platform for Innovation (SDG 9) (Turun yliopisto koordinoi)
• Finnish and Southern African Higher Education Institutions Network for Health and Well- being –verkosto (Tampereen yliopisto koordinoi)
• Finland-China Network in Food and Health Sciences –verkosto (Turun yliopisto koordinoi)
• Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden alusta (Case Platform) (Aalto yliopisto koordinoi)
• USA-pilotti: Lippulaivateemat kärkinä Michiganin ja Mainen yhteistyöalustoille (Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto koordinoivat)
Taulukko 7. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
GLOBAALIPILOTIT | |||||||||
Intia-pilotti: IIT MoU (Aalto) 2M€ | Intia-pilotti: Oppiminen ja opettaminen (JY) 1M€ | Afrikka- ja Kiina- pilotit: Oppiminen ja opettaminen (HY) 3M€ | Afrikka-pilotti: Finland-Africa Platform for Innovation (TY) 1M€ | Afrikka-pilotti: Finnish and Southern African HEIs Network for Health and Well- being (TAU) 1M€ | Afrikka/Aasia: YO-AMK -alusta kestävän kehityksen ja vastuullisuude n teemojen edistämiselle (Aalto) 1M€ | Kiina-pilotti: Finland-China Network in Food and Health Sciences (TY) 1 M€ | USA-pilotti: Lippulaiva- tutkimusalat Michigan, Maine ja Piilaakso (HY, Aalto) 2M€ | Yliopisto yhteensä | |
AYO | 700 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 400 000 | 450 000 | 7 530 000 | ||
HY | 250 000 | 100 000 | 1 000 000 | 60 000 | 85 000 | 350 000 | 6 070 000 | ||
ISY | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 495 000 | |
JY | 100 000 | 400 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 220 000 |
LY | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 100 000 | 1 825 000 | ||||
LTY | 100 000 | 75 000 | 60 000 | 100 000 | 1 635 000 | ||||
OY | 250 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 200 000 | 2 795 000 |
SHH | 60 000 | 100 000 | 1 060 000 | ||||||
TaiYO | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 1 310 000 | ||||
TaY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 400 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 595 000 | |
TY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 400 000 | 75 000 | 60 000 | 400 000 | 200 000 | 3 410 000 |
VY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 2 520 000 |
ÅA | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 85 000 | 100 000 | 1 535 000 | ||
OKM | 0 | ||||||||
Yhteensä | 2 000 000 | 1 000 000 | 3 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 995 000 | 2 000 000 | 40 000 000 |
8
Ammattikorkeakoulut
• Ammattikorkeakoulujen Kiina-verkosto (koordinaattorit Haaga-Helia, Metropolia, Laurea)
• Osallistuminen kumppanina Oppimisen ja opettamisen globaalin innovaatioverkoston toimintaan
Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut osallistuvat kumppaneina em. yliopistojen koordinoimiin globaaliverkostoihin.
Taulukko 8. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
Globaalitoimet -osio | ||||
Afrikka- ja Kiina-pilotit: Opettaminen ja oppiminen (400 000 €) | Kiina-pilotti: Yhteistyöverkosto, järjestelmäuudistukset (koord. 3AMK 0,4M€) (1,46 M€) | Tasaus (82 000 €) | Ammatti- korkeakoulu yhteensä | |
Hämeen amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Karelia | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Oulun seudun amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Seinäjoen amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Kajaanin amk | 62 000 | 4 000 | 66 000 | |
Jyväskylän amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Satakunnan amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Turun amk | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Arcada | 0 | 3 000 | 3 000 | |
Centria | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Savonia | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Diakonia-amk | 0 | 1 000 | 1 000 | |
Vaasan amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Laurea | 30 000 | 135 000 | 6 000 | 171 000 |
Tampereen amk | 50 000 | 62 000 | 6 000 | 118 000 |
Humanistinen amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Haaga-Helia | 50 000 | 136 000 | 6 000 | 192 000 |
Metropolia | 30 000 | 135 000 | 9 000 | 174 000 |
Yh Novia | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Lapin amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Kaakkois-Suomen amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
LAB-amk | 62 000 | 5 000 | 67 000 | |
OKM | 0 | |||
Yhteensä | 400 000 | 1 460 000 | 82 000 | 1 942 000 |
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024
Aalto-yliopisto
TALENT BOOST –PALVELULUPAUS
Talent Boost –palvelulupaus rakentuu toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakouluissa yksi Talent Boost –toiminnan muoto on SIMHE-toiminta (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE). Palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Talent Boost -palvelulupaus tukee strategiaperusteisen rahoituksen globaaliohjelmaosion toimenpiteitä.
Aalto-yliopiston palvelulupaus
Vahvistamme kansainvälisten opiskelijoiden yhteyksiä työelämään siten, että heidän edellytyksensä työllistyä Suomeen vahvistuvat.
• Lisäämme kansainvälisten opiskelijoiden työllistämistavoitteet osaksi yritys- ja työelämäyhteistyön kokonaisuuttamme mm. tarjoamalla elinkeinoelämälle tukea työyhteisön kansainvälisyysvalmiuksien vahvistamiseen ja kansainvälisten harjoittelijoiden palkkaamiseen sekä lisäämällä kansainvälisen opiskelijan harjoittelu- ja/tai lopputyöjakson osaksi erilaisia yritysyhteistyöpaketteja sekä mahdollistamme kansainvälisten opiskelijoiden ja työelämän toimijoiden kohtaamisia.
• Sisällytämme soveltuvin osin kaikkiin vieraskielisiin tutkinto-ohjelmiin harjoittelujakson.
o Lähtökohtana on harjoittelujakson sisällyttäminen kaikkiin vieraskielisiin tutkinto-ohjelmiin valinnaisena opintojaksona, jonka suorittamisen mahdollistamme rakenteellisesti.
• Parannamme palveluita ja kehitämme erilaisia tukimuotoja, jotka edistävät kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työpaikan löytämistä.
o Kansainvälisten opiskelijoiden kasvaneen määrän vuoksi yliopisto suuntaa lisää resursseja kansainvälisille opiskelijoille tarjottaviin palveluihin, kuten opinto-, ura- ja rekrytointipalvelujen vahvistamiseen.
o Opiskelijoiden harjoittelu- ja työpaikkojen saamista edistetään muun muassa yritysyhteistyön ja kumppanuussopimuksien avulla. Erityisesti tohtoriopiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia parannetaan lisäämällä tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa.
o Yliopisto luo edellytyksiä kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiselle myös yrittäjyyskoulutuksella ja vahvistamalla puitteita opiskelijalähtöiseen yritystoimintaan.
• Otamme käyttöön SIMHE-korkeakouluissa kehitettyjä ohjauksen ja neuvonnan menettelyjä ja palveluita korkeasti koulutettujen ja tai korkeakouluihin hakeutuvien maahanmuuttajien tukemiseksi.
Korkeakoulun tai korkeakouluryhmien vetovastuulla olevat toimet
Tarjoamme kansainvälisille opiskelijoille tekniikan alan polkuopintoja tarkoituksena madaltaa kynnystä hakeutua Suomeen opiskelijaksi
• Kehitämme kansainvälisille opiskelijoille suunnatun yhteisen tekniikan alan polkuopintokoulutustoteutuksen (ns. pathway opinnot). Osallistamme mm. FITech-verkoston yliopistoja valmisteluun.
Tarjoamme kansainvälisille opiskelijoille suomen/ruotsin koulutusta ja uudenlaisia kielen oppimisen muotoja
• Kehitämme ja tarjoamme yhteistyörakenteissa edistyneemmän tason S2-opintojen kursseja ja ulotamme kielitarjonnan myös oman korkeakoulun ulkopuolisille edistyneemmän tason S2-opetusta tarvitseville opiskelijoille sekä korkeakoulujen kansainväliselle henkilöstölle. (HY, Aalto, HH, Laurea, Metropolia)
Suomi-stipendi
Yliopisto ottaa käyttöön Suomi-stipendin parhaiden tutkinto- ja jatko-opiskelijoiden houkutteluun.
• Suomi-stipendi on suomalaisten yliopistojen globaalia kiinnostavuutta lisäävä, yhtenäisiin käytäntöihin perustuva markkinointityökalu. Suomi-stipendi kytketään korkeakoulujen globaaliohjelmassa käynnistettäviin kampanjoihin ja pilottitoimiin.
• Yliopisto kohdistaa Suomi-stipendit parhaille EU-ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille (maisterivaihe ja tohtorinkoulutus). Suomi-stipendiohjelmaan sisällytetään palvelukokonaisuudet stipendiaattien työelämäyhteyksien muodostamiseksi sekä alumnitoiminnoille.
GLOBAALITOIMET
Aalto-yliopisto koordinoi seuraavia globaalipilottiverkostoja:
Indian Institutes of Technology (IITs) -kumppanuus
IITs-yhteistyössä huippututkimus ja TKI-toiminnan kunnianhimoinen tason nostaminen ovat keskiössä. Yhteistyössä mukana olevat intialaiset korkeakoulut ovat maansa kärkiyliopistoja. Lippulaiva-alat, erityisesti tekoälyn, materiaalisen biotalouden ja seuraavan sukupolven verkkoteknologiat sopivat näin ollen hyvin yhteistyön teemoiksi. Näiden ohella yhteistyötä pyritään rakentamaan myös suomalaisten korkeakoulujen muiden vahvuusalueiden pohjalta ja ottamaan huomioon intialaisten kumppanien näkökulmat yhteistyöhön.
Pilotin tavoitteena on edistää erityisesti yhteisten, korkeakoulujen toimintaa kokoavien ison mittaluokan osaamiskokonaisuuksien muodostamista tutkimus- ja TKI-yhteistyöhön. Suomalais-intialaisen yhteistyön syventäminen edellyttää laajasti erilaisia kansainvälisen toiminnan muotoja kuten tutkimusyhteistyötä ja - hankkeita, koulutusyhteistyötä ml. yrittäjyyskoulutuksen kehittäminen, opiskelija- ja osaajahoukutteluun liittyviä kampanjoita ja toimenpiteitä sekä tutkimus- ja opetushenkilöstön liikkuvuutta.
Suomalais-intialaisella yhteistyöllä vahvistetaan korkeakoulujen keskinäistä sekä yritysten ja startup- ekosysteemien kanssa tehtävää tutkimus- ja TKI-toimintaa. Yhteistyö tukee korkeakoulujen akateemisia tavoitteita tuottaen muun muassa uutta osaamista, korkeatasoisia kansainvälisiä julkaisuja, patentteja ja innovaatioita. Tutkimusyhteistyön ja tutkimukseen liittyvien tulosten lisäksi yhteistyön avulla on saavutettavissa myös muita hyötyjä, kuten yhteistyötä vahvistavia uusia toimintamalleja sekä lisääntyvää yhteistyötä suomalaisten ja intialaisten yritysten välillä.
Suomalais-intialaisen osaajaverkoston vaikuttavuus näkyy suomalaisten korkeakoulujen tunnettuuden lisääntymisenä Intiassa ja kansainvälisesti korkeatasoisten osaajien ja lahjakkuuksien houkuttelussa Suomeen.
Verkostoa koordinoi Aalto-yliopisto. Kukin osallistuvista korkeakouluista päättää itse osallistumisestaan verkoston toimintaan omien strategisten tavoitteidensa pohjalta ja raportoi toiminnastaan ja tavoitteidensa toteutumisesta osana korkeakoulunsa sopimusraportointia opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Verkoston toimintaan osallistuvat yliopistot:
• Aalto-yliopisto
• Helsingin yliopisto
• Itä-Suomen yliopisto
• Jyväskylän yliopisto
• Lapin yliopisto
• LUT-yliopisto
• Oulun yliopisto
• Tampereen yliopisto
• Turun yliopisto
• Vaasan yliopisto
• Åbo Akademi
Verkoston toimintaan osallistuvat ammattikorkeakoulut:
• Hämeen ammattikorkeakoulu
• Kajaanin ammattikorkeakoulu
• Metropolia Ammattikorkeakoulu
• Tampereen ammattikorkeakoulu
Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden alusta (Case Platform)
Pilotin avulla tuotetaan kestävän kehityksen alueellisten (esim. itäinen Afrikka ja Etelä-Aasia) haasteiden kannalta asiantuntevaa opetusta. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden alusta vahvistaa kumppanimaiden korkeakoulujen ja paikallisten innovaatiotoimijoiden verkostoja, käytännön yhteistyötä sekä suomalaisten korkeakoulujen globaalia osaamista ja tutkimuksen verkostoja.
Alusta palvelee paikallisten korkeakoulujen opetuksen kehittämisen tavoitteita ja innovaatiotyötä. Toiminta ja sen tavoitteet kytkeytyvät kumppanien kansallisiin ja korkeakoulukohtaisiin strategisiin tavoitteisiin ja perustuvat kumppanimaissa hyväksyttyihin toimintaohjelmiin ja vahvaan paikalliseen omistajuuteen. Problem-Based Learning -menetelmällä toteutettavat opetusprojektit tehdään yhteistyössä kumppanimaan ja/tai suomalaisten yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa, jolloin ne ankkuroituvat Suomen ja kumppanimaiden yhteisen innovaatioekosysteemin kehittämiseen.
Käytettävä toimintamalli perustuu yhteistyöhön ja sen fasilitointiin. Aalto-yliopisto vastaa toiminnan koordinoinnista ja yhteistyörakenteen suunnittelusta. Kaikki osallistuvat korkeakoulut ovat mukana toiminnan ja sen sisällön kehittämisessä. Pilotissa mukana olevat korkeakoulut osallistuvat monenkeskiseen vertaistyöskentelyyn, jossa kootaan vastaavan tyyppiset hankkeet eri korkeakouluista, etsitään ja hyödynnetään parhaat toimintamallit alustan kehittämisessä. Aktiviteetteina voivat olla esimerkiksi kahden tai useamman yliopiston väliset opiskelijaprojektit, yhteiset kenttätyöjaksot, intensiivikurssit, yhteismentorointi, tutkimusprojektit tai opiskelija- ja opettajavaihto.
Toimintamallin avulla kehitetään opiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyystaitoja sekä opiskelijalähtöisen opetuksen metodeja ja korkeakouluopettajien pedagogista osaamista (mm. ongelmalähtöinen opetus, yrittäjyyskoulutus, innovaatioiden edistäminen) Suomessa ja kumppanimaissa. Samalla vahvistetaan opetushenkilöstön asiantuntemusta läpileikkaavien innovaation, yrittäjyyden ja kestävän kehityksen aiheista. Tutkimusprojektit edistävät paikallisten kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemista sekä innovaatiotoiminnan, yrittäjyyden ja pedagogiikan kehittämistä.
Verkostoa koordinoi Aalto-yliopisto. Kukin osallistuvista korkeakouluista päättää itse osallistumisestaan verkostoyhteistyöhön omien strategisten tavoitteidensa pohjalta ja raportoi toiminnastaan ja tavoitteidensa toteutumisesta osana korkeakoulunsa sopimusraportointia opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Verkoston toimintaan osallistuvat yliopistot:
• Aalto-yliopisto
• Hanken Svenska handelshögskolan
• Helsingin yliopisto
• Itä-Suomen yliopisto
• Jyväskylän yliopisto
• LUT-yliopisto
• Oulun yliopisto
• Taideyliopisto
• Tampereen yliopisto
• Turun yliopisto
• Vaasan yliopisto
Verkoston toimintaan osallistuvat ammattikorkeakoulut:
• Centria-ammattikorkeakoulu
• Diakonia-ammattikorkeakoulu
• Hämeen ammattikorkeakoulu
• Humanistinen ammattikorkeakoulu
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
• Kajaanin ammattikorkeakoulu
• LAB-ammattikorkeakoulu
• Laurea-ammattikorkeakoulu
• Metropolia Ammattikorkeakoulu
• Satakunnan ammattikorkeakoulu
• Savonia-ammattikorkeakoulu
• Tampereen ammattikorkeakoulu
• Vaasan ammattikorkeakoulu
• Yrkeshögskolan Novia
USA-pilotti
USA-pilotin päätavoitteena on huippututkimukseen ja innovaatioihin tähtäävien tutkimushankkeiden toteuttaminen yhdessä amerikkalaisten kumppanien kanssa.
Ensivaiheessa syvennetään nykyisin tehtävää yhteistyötä ja lisäksi haetaan uusia avauksia erityisesti neljällä lippulaiva-alalla: tekoäly, materiaalinen biotalous, seuraavan sukupolven verkkoteknologiat ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimus. Näiden ohella yhteistyötä pyritään rakentamaan myös suomalaisten korkeakoulujen muiden vahvuusalueiden pohjalta.
Verkostoyhteistyön tavoitteena on edistää erityisesti yhteisten, korkeakoulujen toimintaa kokoavien ison mittaluokan osaamiskokonaisuuksien muodostamista tutkimus- ja TKI-yhteistyöhön. Tavoitteena on myös vahvistaa yritystoiminnan ja yrittäjyyskoulutuksen mahdollisuuksia valituilla tutkimusalueilla lujittamalla yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä. Tutkimusyhteistyön syventäminen lisää sekä yhteisten hankkeiden määrää, että tutkimushenkilöstön liikkuvuutta. Korkeakoulut sitoutuvat kartoittamaan potentiaalisia yhteistyömahdollisuuksia ja mahdollistavat uusien yhteisten tutkimushankkeiden käytännön toteuttamisen.
Pitkällä aikavälillä yhteistyö tukee korkeakoulujen akateemisia tavoitteita tuottaen muun muassa uutta osaamista, korkeatasoisia kansainvälisiä julkaisuja, patentteja ja innovaatioita sekä yhteistyötä vahvistavia uusia toimintamalleja. Verkostomaisen yhteistyön vaikuttavuus näkyy myös suomalaisten korkeakoulujen tunnettuuden lisääntymisenä ja korkeatasoisten osaajien ja lahjakkuuksien houkutteluna Suomeen.
Yhteistyötä tehdään Michiganin ja Mainen kanssa solmittujen kansallisten sopimusten puitteissa. Piilaaksossa sijaitsevaa Nordic Innovation Housea hyödynnetään yhteispohjoismaisen yhteistyön rakentamisessa soveltuvin osin.
Verkostoa koordinoivat Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. Kukin osallistuvista korkeakouluista päättää itse osallistumisestaan verkoston toimintaan omien strategisten tavoitteidensa pohjalta ja raportoi toiminnastaan ja tavoitteidensa toteutumisesta osana korkeakoulunsa sopimusraportointia opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Verkoston toimintaan osallistuvat yliopistot:
• Aalto-yliopisto
• Hanken Svenska handelshögskolan
• Helsingin yliopisto
• Itä-Suomen yliopisto
• Jyväskylän yliopisto
• Lapin yliopisto
• LUT-yliopisto
• Oulun yliopisto
• Tampereen yliopisto
• Turun yliopisto
• Vaasan yliopisto
• Åbo Akademi
Verkoston toimintaan osallistuvat ammattikorkeakoulut:
• Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
• Hämeen ammattikorkeakoulu
• Kajaanin ammattikorkeakoulu
• Metropolia Ammattikorkeakoulu
Yliopisto on mukana kumppanina seuraavissa globaaliohjelman piloteissa:
• Finland-Africa Platform for Innovation (SDG 9) (Turun yliopisto koordinoi)
• Oppimisen ja opettamisen globaali innovaatioverkosto, Afrikka (Helsingin yliopisto koordinoi) ja Intia (Jyväskylän yliopisto koordinoi)