Huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöiden työehtosopimus
Huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöiden työehtosopimus
24.2.2020 - 31.1.2022
Palvelualojen Työnantajat PALTA ry Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
Sisällysluettelo
1 § Sopimuksen soveltamisala 1
2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset 1
3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus 1
4 § Työrauhavelvoite 1
5 § Järjestäytymisvapaus 2
6 § Työsuhteen syntyminen 2
7 § Työsuhteen päättyminen 2
8 § Työaika 3
9 § Yli- ja sunnuntaityökorvaus 4
10 § Vakituiset, määräaikaiset ja ulkopuoliset työntekijät sekä alihankinta 5
11 § Palkkaperusteet 7
12 § Keskituntiansion laskeminen 8
13 § Urakkapalkka 8
14 § Erilliset lisät 9
15 § Suojavaatetus ja turvajalkineet 10
16 § Päivä- ja ruokarahat 10
17 § Matkustusajan palkka 11
18 § Palkanmaksu 11
19 § Xxxxxxxxxxx sekä äitiysvapaan ja isyysvapaan palkka 12
20 § Lääkärintarkastukset 14
21 § Tilapäiset poissaolot 15
22 § Ryhmähenkivakuutus 16
23 § Vuosiloma 16
24 § Lomaltapaluuraha 16
25 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 17
26 § Luottamusmiehet 17
27 § Työsuojeluvaltuutetun vapautusaika 19
28 § Asiamiehet 19
29 § Paikallinen sopiminen 19
30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 20
31 § Kokoontuminen työpaikoilla 21
32 § Erinäisiä määräyksiä 21
33 § Sopimuksen voimassaolo ja sen irtisanominen 22
Huolinta-alan satamatyöntekijöitä koskeva pöytäkirja 23
Allekirjoituspöytäkirja huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöidentyöehtosopimuksen uudistamiseksi 26
Huolinta-alan terminaalityöntekijöiden työajan lyhentäminen 36
Huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöiden työehtosopimus
1 § Sopimuksen soveltamisala
1. Tässä sopimuksessa määrätään Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jä- seninä olevien huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoittavien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden varastoterminaaleissa, varastoissa, ns. varastohotelleissa ja satamissa työskentelevien työntekijöiden työehdot.
2. Satamatyöntekijöiden työehdot määräytyvät tämän työehtosopimuksen mu- kaisesti, ellei heitä koskevassa liitepöytäkirjassa ole toisin määrätty.
Pöytäkirjamerkintä:
Satama-alueella sijaitsevissa terminaaleissa sovellettavasta sopi- muksesta on sovittu satamatyöntekijöitä koskevassa liitepöytäkirjas- sa.
2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä (PT/ SAK) solmittuja sopimuksia:
Luottamusmiessopimus 29.9.1995
Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä 3.4.1989 Yhteistoimintasopimus 10.5.2001
3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus
1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloai- kana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä.
Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.
4 § Työrauhavelvoite
1. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät nii- den jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehto- sopimuksen määräyksiä.
2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan työehtosopimuslain perusteella ottaen huomioon, mitä keskusjärjestöjen välillä on erikseen hyvityssakkojen korot- tamista koskevan lainmuutoksen varalta sovittu.
5 § Järjestäytymisvapaus
Tämän työehtosopimuksen osallisten ja siihen sidottujen keskuudessa nouda- tetaan järjestäytymisvapautta.
6 § Työsuhteen syntyminen
1. Liitot suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena. Milloin työsopimus tehdään suullisena, työnantajan on annettava työntekijälle työsuhteen kes- keisistä ehdoista työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukainen kirjallinen selvitys viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä.
2. Jos työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, on tästä sovittava työsopimusta tehtäessä. Koeajan enimmäispituus määräytyy työsopimuslain mukaan.
3. Työnantaja luetteloi erikseen nimeämänsä vakinaisessa työsuhteessa ole- vat työntekijät.
4. Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot yrityksessä tarvittavasta ulko- puolisesta työvoimasta.
7 § Työsuhteen päättyminen
1. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan osalta seuraavia irti- sanomisaikoja:
Irtisanomisaika | Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto |
14 päivää | enintään vuosi |
kuukausi | yli vuosi ja enintään 4 vuotta |
2 kuukautta | yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta |
4 kuukautta | yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta |
6 kuukautta | yli 12 vuotta |
Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisanomisai- koja:
Irtisanomisaika | Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto |
14 päivää | enintään 5 vuotta |
kuukausi | yli 5 vuotta |
Edellä olevat irtisanomisajat eivät kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työ- sopimus voidaan lain mukaan päättää irtisanomisaikaa noudattamatta.
2. Xxxxxxx työntekijä on synnytyksen tai raskauden vuoksi poissa työstä, mää- räytyy hänen irtisanomissuoja työsopimuslain 7 luvun 9 §:n mukaisesti.
3. Työsopimuslaki ei ole työehtosopimuksen osa.
8 § Työaika
1. Työaika määräytyy työaikalain (872/2019) mukaisesti.
2. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina.
Liitot suosittelevat, että kolmivuorotyössä aamuvuoro järjestetään aikavälille 6-15, iltavuoro 14-23 ja yövuoro 22-06.
3. Työaika voidaan järjestää myös työaikalain 11 §:stä ilmenevällä tavalla.
4. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 40 tuntia kuudessa viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään ja et- tä säännöllinen työaika ei saa ylittää kymmentä (10) tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa.
5. Ruoka- ja kahvitauoista sovitaan paikallisesti lain sallimissa puitteissa. Työntekijällä on oikeus kahteen kahvitaukoon päivittäin. Ruoka- ja kahvi- taukojen ajankohdista sovitaan paikallisesti ja paikallinen sopimus on irtisa- nottavissa kahden viikon irtisanomisajalla.
6. Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä. Pääsiäisen ja joulun jälkeiset lauantait ovat myös vapaapäiviä, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi.
Arkipyhäviikolla työaikaa lyhentävät pitkäperjantai, pääsiäismaanantai ja ju- hannusaatto sekä helatorstai vuodesta 2002 lukien, työaikaa lyhentävät ar- kipyhäviikolla myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapa- ninpäivä.
Työajan lyhennykset toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta. Työajan ly- hennys toteutetaan antamalla kutakin työaikaa lyhentävää päivää kohti yksi vapaapäivä asianomaisella viikolla, edellisellä tai viimeistään seuraavalla viikolla.
7. Työntekijälle annetaan kunkin kalenteriviikon aikana kaksi kalenteripäivää vapaata ja kaksi vapaata viikonloppua kuukaudessa. Vapaapäivä on kalen- terivuorokausi.
Pöytäkirjamerkintä:
Työaikalain mukainen viikkolepo voidaan antaa kalenteriviikkojen vaihteessa yhdenjaksoisena siten, että enin osa vapaa-ajasta sijoit- tuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kysymys.
Paikallisesti voidaan sopia Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti, että viikon aikana annettavat vapaapäivät voidaan antaa enintään kahden viikon tasoittumisjakson aikana. Kunakin työviikkona on kuitenkin annettava vähintään yksi vapaapäivä, jolloin toiselle viikolle jäävis- tä vapaapäivistä vähintään kaksi annetaan yhdenjaksoisesti (vapaa viikon-
loppu).
Paikallisesti voidaan sopia Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti, että kalenteriviikon aikana annettavat vapaat (kaksi ka- lenteripäivää) voidaan vuorotyössä antaa enintään neljän viikon tasoittumis- jakson aikana. Kunakin viikkona on kuitenkin annettava vähintään yksi ka- lenteripäivä vapaata.
8. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpai- kalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy sitä edellytä.
9. Työ, jota tehdään klo 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä. Yötyötä saa teettää voimassa olevan työaikalain (872/2019) mukaan.
Lisäksi yötyötä voidaan teettää Palta ry:n jäsenyrityksissä yrityksen toimin- nan sitä edellyttäessä paikallisesti sopimalla työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti.
10. Työntekijän työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 6 kuukauden ajanjakson aikana.
9 § Yli- ja sunnuntaityökorvaus
1. Ylityötä voidaan teettää työntekijän suostumuksella lain sallimissa rajoissa.
2. Noudatettaessa 8.4 §:n mukaista työaikajärjestelmää luetaan vuoro- kautiseksi ylityöksi työ, jota tehdään työajan tasoittumissuunnitelman mu- kaisen työvuoroluettelon sisältämän säännöllisen vuorokautisen työajan li- säksi ja joka ei ole lisätyötä.
Viikoittaiseksi ylityöksi luetaan työ, joka tehdään työajan tasoittumissuunni- telman mukaisen työvuoroluettelon viikkotyöajan lisäksi ja joka ei ole vuoro- kautista ylityötä eikä lisätyötä. Lauantaina tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.
3. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.
4. Työntekijän tehdessä vuorotyötä maksetaan iltavuoron jälkeisiltä ylityötun- neilta 100 %:lla korotettu palkka.
5. Sunnuntaina ja juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Sunnuntaina tehty ylityö kor- vataan 100 %:lla.
6. Paikallisesti työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti voidaan sopia mekanis- meista, joilla lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdetta- vaksi vastaavaan vapaa-aikaan.
10 § Vakituiset, määräaikaiset ja ulkopuoliset työntekijät sekä alihankinta
1. Vakituiset työntekijät
Vakituiset työntekijät ovat kokoaikaisia tai osa-aikaisia. Osa-aikaisille työnteki- jöille tulee työsopimuksessa määritellä vähimmäistyöaika viikossa tai 8 §:n 4. kohdassa tarkoitetussa tasoittumisjaksossa, taikka työhön kutsumistapa (esim. erikseen työhön kutsuttava).
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työnantajan velvollisuudesta tarjota lisätyötä osa-aikaiselle työn- tekijälle säädetään työsopimuslaissa.
Jos osa-aikaisen työntekijän toteutunut säännöllinen työaika on puolen vuo- den aikana ylittänyt olennaisesti työsopimuksessa määritellyn vähimmäistyö- ajan työnantajalla tarjolla olevan työn lisääntymisestä johtuen, tarkistetaan työsopimuksen vähimmäistyöaikaa koskeva ehto työntekijän tai luottamus- miehen pyynnöstä vastaamaan keskimäärin viikossa tai tasoittumisjaksossa toteutunutta työaikaa. Toteutuneen säännöllisen työajan tarkastelujakso on 1.2. – 31.7. tai 1.8. – 31.1. välinen aika. Vähimmäistyöaikaa koskeva ehto on muutettava kahden kuukauden kuluessa pyynnön tekemisestä.
Soveltamisohje:
Säännöllisen työajan katsotaan ylittyneen olennaisesti, jos toteu- tunut työaika on keskimäärin vähintään 20 prosenttia pidempi kuin työsopimuksessa määritelty vähimmäistyöaika.
Toteutuneen työajan laskennassa otetaan huomioon vain työnan- tajalla tarjolla olevan työn pysyväisluonteisesta lisääntymisestä
johtuneet säännöllisen työajan tunnit.
Työnantajalla tarjolla olevan työn lisääntyessä tilapäisesti, työnan- taja ja työntekijä voivat sopia työajan pidentämisestä määräajaksi. Näin toteutuneita pidennystunteja ei oteta huomioon laskettaessa ao. tarkastelujakson toteutunutta keskimääräistä säännöllistä työ- aikaa.
Sairaus- ja vuosiloma- ym. sijaisuuksien perusteella tehtyjä lisä- työtunteja ei oteta huomioon laskettaessa ao. tarkastelujakson to- teutunutta keskimääräistä säännöllistä työaikaa.
2. Määräaikaiset työntekijät
Työntekijä voidaan palkata määräaikaiseen työsuhteeseen työsopimuslain mukaisilla perusteilla. Työsuhde voi olla kokoaikainen tai osa-aikainen. Osa- aikaisen työntekijän työsopimuksesta tulee ilmetä vähimmäistyöaika viikossa 8 §:n 4. kohdassa tarkoitetussa tasoittumisjaksossa.
3. Ulkopuoliset työntekijät
Ulkopuolisia työntekijöitä voidaan käyttää seuraavissa tilanteissa:
− Kuormitusvaihteluissa, jotka ylittävät säännöllisen, tasaisen työ- voiman tarpeen
− Sairaus- ja muissa ennakoimattomissa poissaolotapauksissa
− Lyhytaikaisissa työtehtävissä, jotka edellyttävät erikoisosaamis- ta, jota ei löydy omilta vakituisilta työntekijöiltä
− muissa paikallisesti yhdessä pääluottamusmiehen tai xxxxxx- xxxxxxxxx kanssa todetuissa tilanteissa.
Ulkopuolisen työvoiman käyttö ei tule kysymykseen yrityksessä esiintyvissä säännönmukaisissa kuormitusvaihteluissa, ellei paikallisesti työehtosopimuk- sen 29 §:n mukaisesti sovita toisin.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Ennen ulkopuolisen työvoiman käyttöä työantajan tulee tiedottaa pääluottamusmiestä tai luottamusmiestä niin pian kuin mahdollis- ta.
Työehtosopimuksen 10 §:n 3. kohta ei koske alihankintaa.
4. Alihankinta
Yritysten tekemiin alihankintasopimuksiin tulee sisällyttää ehto, jonka mukaan alihankkija sitoutuu soveltamaan alihankintatyötä yrityksen piirissä suorittavien työntekijöiden osalta alansa yleistä työehtosopimusta sekä täyttämään työ- ja sosiaalilainsäädännön määräykset. Alihankkijaa käyttävän yrityksen tulee tie- dottaa alihankkijalle edellä mainittujen määräysten sisällöstä ja korostaa, että niiden noudattaminen on osa alihankintasopimusta.
Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista ali- hankkijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta. Xxx xxx- xxxxxxxxx käyttävän yrityksen pääluottamusmiehellä on perusteltua syytä epäillä alihankkijan toimivan alansa yleisen työehtosopimuksen ja edellä mai- nitun lainsäädännön vastaisesti, käyttäjäyrityksen tulee selvittää asia ja kertoa selvityksestä pääluottamusmiehelleen.
Mikäli alihankintaa käyttävän yrityksen ja sen pääluottamusmiehen välillä il- maantuu erimielisyyttä tämän säännöksen soveltamisesta, asia alistetaan jommankumman pyynnöstä työehtosopimuksen osapuoliliittojen perustaman harmaan talouden neuvottelukunnan ratkaistavaksi. Neuvottelukunnan jäse- nen esityksestä neuvottelukunnalla on oikeus saada pyynnöstä erimielisyyden kohteena olevan yrityksen työaika- ja palkkatiedot neuvottelukunnan nähtä- väksi.
Pöytäkirjamerkintä:
Selvitys ei saa sisältää yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja.
11 § Palkkaperusteet
1. Terminaalityöntekijäin palkka määräytyy kuukausipalkkana.
2. Tuntipalkkaiselle työntekijälle (esim. erikseen työhön kutsuttava työntekijä) maksettava tuntipalkka saadaan jakamalla ao. työntekijälle maksettava tau- lukkopalkka luvulla 159. Näin saatu tuntipalkka sisältää korvauksen työeh- tosopimuksen mukaisista arkipyhistä.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli tuntipalkkaiselle työntekijälle maksettavan palkan jakajana on käytetty lukua 170, ei näin saatu tuntipalkka sisällä korvausta työeh- tosopimuksen mukaisista arkipyhistä. Arkipyhäviikolla työaikaa ly- hennetään työaikojen suhteessa ja korvaus maksetaan 19 §:n 8. kohdan periaatteen mukaan.
3. Palvelusvuosina alallaoloaikaa laskettaessa otetaan huomioon terminaa- leissa tai niihin verrattavissa varastoissa sekä autonkuljettajana tai apumie- henä terminaalissa työskentelyaika, jotka on vaadittaessa työtodistuksin varmennettava.
4. Toisen asteen logistiikan perustutkinnon suorittamisesta luetaan palvelus- vuosiin 2 vuotta ja varastologistiikan osaamisalalta suoritetun palvelulogis- tiikan ammattitutkinnon (aikaisemmin varastonhoitajan ammattitutkinto) suorittamisesta luetaan palvelusvuosiin 8 kuukautta.
5. Muutettaessa työntekijän kiinteää kuukausipalkkaa tuntipalkaksi tai päivä- palkaksi ansionmenetyksen korvaamiseksi tai työehtosopimuksen korotus- osien laskemiseksi, jaetaan työntekijän kuukausipalkka tuntipalkaksi muu- tettaessa luvulla 170 ja päiväpalkaksi muutettaessa luvulla 21.
Palkan muuttuvia osia laskettaessa käytetään perusteena jäljempänä lasket- tua keskituntiansiota, ellei yrityksessä ole sovittu muusta laskentatavasta.
12 § Keskituntiansion laskeminen
1. Työntekijän palkan muuttuvien osien keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mu- kaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta yli- työ- ja sunnuntaityölisää jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen työtun- tien kokonaismäärällä.
2. Vuosineljänneksittäin laskettua keskituntiansiota käytetään seuraavasti:
• helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden neljännen vuosi- neljänneksen keskituntiansiota
• touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden ensimmäisen vuosineljän- neksen keskituntiansiota
• elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden toisen vuosineljänneksen keski- tuntiansiota
• marras-, joulu- ja tammikuun aikana kolmannen vuosineljänneksen keskituntiansiota.
13 § Urakkapalkka
1. Mikäli urakkatyötä teetetään, on urakkatyötä tekevälle työntekijälle makset- tavan urakkapalkan hinnoittelussa huomioitava jäljempänä kohdista 2-6 il- menevät hinnoittelusäännöt.
2. Urakkapalkka on hinnoiteltava siten, että työntekijän urakka ansio normaa- lilla urakkatyövauhdilla nousee 30 % ohjetuntipalkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suh- teessa.
3. Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työ- suorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työsuorituksen tai työtehon vastatessa normaalia urakkatyövauhtia työntekijän ansio nousee 30 % ohjetuntipalkkaa korkeammaksi. Työsuori- tuksen tai työtehon lisääntyessä tulee palkan liikkuvan osan kasvaa vähin- tään samassa suhteessa.
4. Mikäli tehdään satunnaisia suorituspalkkatöitä, sovitaan hinnoittelusta en- nen työn alkamista asianomaisen työryhmän tai yksityisen työntekijän kanssa. Hinta voidaan sopia tilapäisesti milloin kysymyksessä on aikai- semmin hinnoittelematon työ tai jäljempänä 6. kohdassa mainitusta syystä tapahtuva uusi hinnoittelu.
5. Urakka- ja sekaurakkatyötä tehtäessä on ohjetuntipalkka taattu.
6. Xxxxxxx työmenetelmissä ja koneistuksessa tai muissa näihin verrattavissa työsuoritukseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu muutoksia, suoritetaan uusi suorituspalkkatyön hinnoittelu, pitäen ohjeena edellä 2 ja 3 kohtien mukaisesti muodostunutta ansiotasoa.
Pöytäkirjamerkintä:
Työsuoritukseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä tapahtuneisiin muutoksiin perustuvassa suorituspalkkatyön uudessa hinnoittelussa huomioidaan ne muutokset, jotka työpaikalla on yhteisesti kirjattu tai jotka muuten todetaan. Muutoksista aiheutuva uusi hinnoittelu pyri- tään suorittamaan tarpeetonta viivytystä välttäen ja siten, ettei se ai- heuta olennaista muutosta työntekijäin vakiintuneeseen ansiotasoon.
7. Palkkiopalkkajärjestelmää voidaan käyttää töissä, joissa se työn laatu huo- mioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Palkkiotyötä tehtäessä on ohjetunti- palkka taattu.
Pöytäkirjamerkintä:
1) Milloin on kysymys pysyväisluontoisesta, työntekijäryhmää koske- vasta suorituspalkkatyöstä, varataan luottamusmiehelle tilaisuus ol- la läsnä hinnoittelusta sovittaessa.
2) Työntekijän työn välittömästi liittyessä suorituspalkkatyötä tekevien työntekijäin työhön, pyritään se työntekijän työvauhdin sitä edelly- tettäessä järjestämään suorituspalkalla. Ellei työtä edellä mainitus- sa tapauksessa voida järjestää suorituspalkalle otetaan ko. työnte- kijän palkkauksessa huomioon hänen edellä mainittu sidonnaisuu- tensa suorituspalkkatyötä tekevien työntekijäin työvauhtiin.
3) Jos suorituspalkalla työskentelevän työntekijän työssä syntyy ilman asianomaisen omaa syytä koneen rikkoutumisen tai muun tila- päishäiriön takia keskeytys, joka yhtäjaksoisesti kestää yli 15 mi- nuuttia, pyritään hänelle täksi ajaksi järjestämään muuta työtä. Jos tätä työtä ei voida järjestää suorituspalkalle, maksetaan työntekijäl- le hänen varsinaisesta työstään määritelty ohjetuntipalkka lisättynä tästä työstä mahdollisesti sovitulla olosuhdelisällä. Jos muuta työ- tä ei voida järjestää, maksetaan työntekijälle tältä ajalta hänen var- sinaisesta työstään määritelty ohjetuntipalkka.
4) Jos jatkuvaa suorituspalkkatyötä tekevä työntekijä muun kuin edel- lä 3. kohdassa mainitun syyn vuoksi työnantajan määräyksestä ti- lapäisesti siirretään aikatyöhön, maksetaan hänelle keskeytyksen ajalta, kuitenkin enintään kuudelta päivältä edellisen normaalina pidettävän tilikauden keskituntiansion mukainen palkka. Jos aika- työ jatkuu kauemmin kuin kuusi työpäivää, maksetaan sen jälkei- seltä aikatyöajalta aikapalkka.
14 § Erilliset lisät
1. Ilta- ja yötyölisät
Kello 16 - 22 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisää 15 % taulukkopalkasta.
Kello 22 - 06 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisää 25 % taulukkopalkasta.
2. Vuorotyölisä
Vuorotyössä maksetaan iltavuoron tunneilta lisää, jonka suuruus on 15 % ja yövuoron tunneilta lisää, jonka suuruus on 25 % työntekijän taulukkopalkasta.
3. Vapaapäivätyölisä
Vapaapäivänä suoritetusta työstä maksetaan vapaapäivätyölisä, jonka suu- ruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.
4. Työkohtaisuuslisä
Mikäli työntekijän työtehtävien hänelle asettamat vaatimukset poikkeavat olennaisesti kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hänelle maksaa 5–15 %:n työkohtaisuuslisää taulukkopalkasta las- kettuna.
Soveltamisohje:
Jos jollekin työntekijälle on maksettu euromääräistä henkilökoh- taista lisää, joka on 5 prosenttia pienempi, ei tätä lisää tarvitse ko- rottaa 24.2.2020 voimaantulleen määräyksen perusteella. Jos jol- lekin työntekijälle on maksettu aiemman kirjauksen perusteella 10 prosentin suuruista lisää, ei tätä lisää tule 24.2.2020 muuttuneen määräyksen perusteella laskea.
Mikäli työntekijä siirtyy uusiin tehtäviin tai tehtävän vaativuus muuttuu, arvioidaan peruste lisän maksamiselle uudelleen.
5. Jäähdytetyt terminaalit
Enintään +7 asteen jäähdytetyssä terminaalissa työskenteleville työntekijöille maksetaan lisää täysiltä tunneilta, jonka suuruus on 5 % työntekijän taulukko- palkasta.
15 § Suojavaatetus ja turvajalkineet
Työnantaja hankkii työntekijöilleen tarkoituksenmukaisen suojavaatetuksen ja turvajalkineet työssä käytettäväksi ja huolehtii niiden puhtaudesta ja kunnossa- pidosta.
Työnantaja antaa kylmänä vuodenaikana ulkona tai muuten kylmissä olosuh- teissa työskenteleville riittävät kylmäominaisuudet sekä valaistusolosuhteiden edellyttämät riittävät heijastavuusominaisuudet täyttävät suoja-asut.
Työnantajan tulee uusia rikkoutuneet tai muuten käyttökelvottomaksi työssä ku- luneet turvajalkineet.
16 § Päivä- ja ruokarahat
1. Mikäli työntekijä joutuu siirtymään työtehtävänsä vuoksi toiselle paikkakun- nalle eikä pääse sieltä yöksi kotiin, maksetaan hänelle majoitus- ja matka- kustannusten lisäksi valtion matkustusohjesäännön mukainen päiväraha.
2. Jos työntekijä joutuu poistumaan terminaalilta tai varastolta työtehtäviensä vuoksi ja tavanomaisuudesta poikkeavasti on estynyt ruokailutauon aikana käymästä ruokailemassa kotonaan, terminaalissa tai varastossa ja ruokai- lumahdollisuudet tästä johtuen olennaisesti poikkeavat tavanomaisesta, suoritetaan hänelle ruokaraha, jonka suuruus on sama kuin kulloinkin voi- massa olevan verohallinnon päätöksen mukainen ateriakorvaus. Ruokara- ha on 1.2.2020 alkaen 10,75 €.
Pöytäkirjamerkintä:
Työehtosopimuksen ruokarahan suuruus tarkistetaan verohallinnon päätöksen mukaista ateriakorvausta vastaavaksi kunkin vuoden helmi- kuun alusta lukien.
17 § Matkustusajan palkka
Milloin työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä vieraalla paikka- kunnalla, maksetaan matkustamisajalta asemapaikkakunnalta työn alkamispai- kalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työaikaan lukematta.
Työntekijällä voi olla yksi asemapaikka. Xxxxxxx työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä muualla kuin asemapaikalla, maksetaan matkustusajalta asemapaikalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työaikaan lukematta.
Asemapaikalla tarkoitetaan terminaalialuetta tai muuta työn aloittamis- ja lopet- tamispaikkaa.
Asemapaikkakunnalla tarkoitetaan sitä kuntaa, jossa työntekijän asemapaikka on, kuitenkin siten, että pääluottamusmiehen ja työnantajan on erikseen sovitta- va asiasta, mikäli paikkakuntakohtaiset erityisolosuhteet antavat siihen aiheen tai mikäli se on tarpeen täysiaikaisen työn tarjoamiseksi.
18 § Palkanmaksu
1. Vakinaisten työntekijöiden palkka määräytyy kuukausipalkkana ja tilapäis- ten työntekijöiden palkka tuntipalkkana.
Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäiväksi, jou- lu- tai juhannusaatoksi taikka arkilauantaiksi, suoritetaan palkka edellisenä arkipäivänä.
2. Muistutukset tiliä vastaan on tehtävä ennen seuraavaa palkanmaksua.
3. Sopijapuolet suosittavat, että niillä työpaikoilla, joissa se katsotaan tarkoi- tuksenmukaiseksi, palkat työntekijäin kanssa sopien maksetaan pankkiin kunkin työntekijän osoittamalle tilille siirrettäväksi.
19 § Xxxxxxxxxxx sekä äitiysvapaan ja isyysvapaan palkka
1. Xxxxxxx työntekijä estyy työtä suorittamasta sairauden tai tapaturman takia eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aiheuttanut tahallisesti, rikollisella toimin- nalla, kevytmielisellä elämällään tai törkeällä tuottamuksella, maksetaan hä- nelle palkka sairausajalta, joka on vaadittaessa työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella tai työnantajan hyväksymän muun selvi- tyksen mukaisesti varmennettava.
Lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tutkimuk- sensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään 3 päiväksi epidemian ai- kana, kun lääkäriin pääsy vaikeutuu, tai kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lääkärinpalveluksia ei ole saatavilla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.
Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyshuollon lääkärin- todistuksella tai työterveyshoitajan antamalla todistuksella. Muun lääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön.
Pöytäkirjamerkintä:
Hyväksyttävä syy muun lääkärin käyttöön voi olla esimerkiksi sairau- den laadusta, matkan pituudesta, hoitosuhteesta, työterveyshuollon saatavuudesta tai vastaavasta johtuva hyväksyttävä syy.
Mikäli työehtosopimuksen 19 §:n edellyttämää lääkärintodistusta taikka edes terveyden- tai sairaanhoitajan palveluksia ei ole tosiasiallisesti saatavilla sai- rastumishetkellä, työntekijän työnantajalle tekemä välitön ilmoitus työkyvyt- tömyydestään on riittävä. Samassa yhteydessä työntekijän on ilmoitettava, miksi lääkärin-, terveydenhoitajan- tai sairaanhoitajan todistusta ei ole saa- tavilla. Kun este lääkärin-, terveydenhoitajan- tai sairaanhoitajanpalveluksille poistuu, työntekijän tulee toimittaa työnantajalle työehtosopimuksen mukai- nen selvitys työkyvyttömyydestään.
2. Sairausajan palkkaa maksetaan seuraavasti:
Työsuhteen kesto | Palkallinen ajanjakso / pv |
alusta lukien | 28 |
vähintään 3 vuotta | 35 |
vähintään 5 vuotta | 42 |
vähintään 10 vuotta | 56 |
3. Saman sairauden uusiutuessa seitsemän päivän kuluessa lasketaan sai- rausajanjaksot yhteen.
4. Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan palkan, on hän oikeutettu itselleen sairausvakuutuksesta palautuksena saamaan työn- tekijälle tulevan päivärahan.
5. Sairausajan palkanmaksun perusteena on säännöllisen työajan ansionme- netyksen korvaaminen.
6. Työntekijän sairausajan päiväpalkka saadaan jakamalla hänen kuukausi- palkkansa luvulla 21. Palkkaa tai sen osaa maksetaan niiltä päiviltä, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä.
Sairausajaksi luetaan sairausloman viimeisen kalenteripäivän aikana alkanut koko työvuoro.
7. Työntekijä on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajalle sairastumi- sestaan sekä arvioidun työkyvyttömyyden päättymisajankohdan.
Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimat- tomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.
Mikäli työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön, hänelle voidaan osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja työnteki- jän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Aika voidaan myös hyödyntää työnte- kijän koulutukseen.
Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvatta- va ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle ai- heuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.
Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin menettely- tapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaa- van työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työ- terveyslääkärin kanssa.
8. Vaihtelevaa työaikaa tekevien työntekijöiden sairausajanpalkka lasketaan seuraavasti:
A. Mikäli työntekijälle on tehty työvuoroluettelo sairausajalle, maksetaan sai- rausajan palkkaa työvuoroluettelon mukaisesti.
B. Mikäli sairaus on niin pitkä, että työvuoroluetteloa ei ole, lasketaan työn- tekijälle keskimääräinen päiväpalkka 12 §:n määräysten mukaisesti. Kolmen kuukauden ansioiden päiväpalkan jakajana 63 ja kertojana sairausajalta kaikkien työpäivien lukumäärä (viikossa viisi työpäivää).
C. Mikäli 12 §:n mukaista keskimääräistä päiväpalkkaa ei saada laskettua työsuhteen lyhyydestä johtuen, lasketaan päiväpalkka koko työajalta kohdan B laskentasäännön mukaisesti.
Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta palk- kaa samoilta ajanjaksoilta ja samojen säännösten mukaisesti kuin sairaus- ajalta.
9. Jos työntekijän työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta palkkaa sairausajan palkan säännösten mukaisesti enintään viideltä työpäivältä.
20 § Lääkärintarkastukset
1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen työterveyshuoltolain (1384/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hy- väksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vas- taavalta ajalta. Samaa sääntöä noudatetaan tapauksissa, joissa kysymys on nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93) ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä ter- veydensuojelulain (763/94) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kysei- nen lääkärintarkastus vaaditaan.
Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksis- ta. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.
Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista 10,93 €.
2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämättö- män lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän välttämättömän laboratorio- tai muun tutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.
Korvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai muu tutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansi- onmenetyksen sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edelly- tyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.
3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei kor- vausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta.
4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuhteen alka- essa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työsuhteen syn- tymisen tai jatkumisen edellytyksenä, korvataan työntekijälle lääkärintarkas- tuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuk- sesta aiheutuvat kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta an- sionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolelle.
5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
21 § Tilapäiset poissaolot
1. Työnantaja maksaa kunnallisvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä toimivalle työntekijälle sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan vaali- lautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta tai tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouk- sesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta si- ten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen kanssa saa täydet palkkaedut.
Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.
2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työai- kaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväkseen.
Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia, lapsenlapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, veljiään ja xxxxxxxxx sekä xxxx- ja avo- puolison xxxxxxxxx.
3. Kutsuntapäivän osuessa työntekijän työpäiväksi, maksaa työnantaja va- rusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallis- tuvalle työntekijälle palkkaa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan pois- sa työstä säännöllisenä työaikana.
Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön kaksikolmasosaa (2/3) niistä.
Vaihtelevaa työaikaa tekevien työntekijöiden kertausajanpalkka lasketaan 19.8 §:n mukaisesti.
Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulute- taan väestönsuojelun erikoistehtäviin.
4. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan huoltajalle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä ly- hyestä tilapäisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta xxxx- xxxx työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien mää- räysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuolta- jiin. Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus lapsen huoltajalle, mi- käli toisella huoltajista ei sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tms. tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon,
eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän momentin mukaisesti. Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.
22 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
23 § Vuosiloma
1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.
2. Tilapäiselle työntekijälle, joka ei saa vuosilomaa, maksetaan lomakorvauk- sena 13,5 % hänen ansaitsemastaan rahapalkasta, ylityöstä peruspalkan li- säksi maksettavaa korotusta siihen lukematta.
3. Vuosilomapalkan maksamisesta normaaleina palkanmaksupäivinä voidaan sopia paikallisesti työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti.
24 § Lomaltapaluuraha
1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluura- hana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.
2. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuo- silomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosi- loman päätyttyä.
3. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ol- lut poissa työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työ- hön vuosilomalain 7.2 §:ssä mainitun syyn takia. Työstä poissaolo hoitova- paan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaal- ta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustel- lusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.
4. Lomaltapaluuraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työn- tekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei edellä 3. kappaleessa mainitusta syystä olisi ollut estynyt saapumaan työhön. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan sopia koko lomaltapaluurahan maksami- sesta viimeksi annettavan loman osan yhteydessä.
5. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään työntekijän lomaltapaluuta seu- raavana viidentenä yleisenä pankkipäivänä. Paikallisesti työehtosopimuk- sen 29 §:n mukaisesti voidaan sopia lomaltapaluurahan maksuajankohdas- ta toisin.
6. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.
7. Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuu- den vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (570/61) edellyttämällä tavalla.
8. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoittamana pro- senttina siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palve- lukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömäs- ti vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vastaavasti työntekijälle makse- tun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Lomaltapaluuraha määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.
9. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään lomakauden aikana, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.
10. Paikallisesti työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti voidaan sopia mekanis- mista, jolla lomaltapaluuraha voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan va- paa-aikaan.
25 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä
Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, tähän työeh- tosopimukseen osallisen ammattiyhdistyksen jäsenmaksut ja tilittää ne palkan- maksukausittain liiton nimeämälle pankkitilille. Perintä suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta var- ten todistus pidätetystä summasta.
26 § Luottamusmiehet
1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan PT-SAK luottamusmiessopimusta.
2. Yritykseen voidaan valita yksi pääluottamusmies, jolle luottamusmiestehtä- vien hoitamista varten on annettava säännöllistä viikoittaista vapautusta seuraavasti:
Työntekijämäärä | Vapautus tuntia / viikko |
enintään 10 | 2 |
11-29 | 4 |
30-49 | 5 |
50-100 | 8 |
101-179 | 16 |
180-259 | 22 |
260-339 | 28 |
340-399 | 32 |
400 tai yli | 40 |
Tarvittaessa voidaan pääluottamusmiehelle antaa tilapäisesti lisävapautus- ta paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sopimalla.
3. Mikäli jollakin yrityksellä on toimipaikkoja useammassa pisteessä, voidaan toimipistettä kohden valita yksi luottamusmies, jolle on annettava edellä mainittua vapaa-aikaa työpisteen työntekijämäärän perusteella seuraavasti:
Työntekijämäärä | Vapautus tuntia / viikko |
15-29 | 1 |
30-49 | 3 |
50-79 | 6 |
80 tai yli | 8 |
Edellytyksenä vapaa-ajan antamiselle työpisteen luottamusmiehelle on, että myös työnantajalla on samassa työpisteessä työnjohtaja tai vastaava esi- mies.
4. Luottamusmiehen vapautusajan muuttaminen rahakorvaukseksi: jos luot- tamusmiehen vapautuksen määrä on vähemmän kuin kahdeksan tuntia vii- kossa, luottamusmiehellä on oikeus työstä vapautuksen sijasta saada raha- korvaus, joka saadaan kertomalla taulukosta ilmenevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan.
5. Liitot toteavat yllä olevan soveltamisesta, että
‐ työntekijällä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen piirissä työskente- levää työntekijää,
‐ vapaa-ajan ja luottamusmiespalkkion perustana oleva työntekijän lu- kumäärä todetaan vuosittain vuoden ensimmäisenä arkipäivänä,
‐ jos joku on sovellutuksen voimaan tullessa nauttinut tätä parempia etu- ja, säilytetään nämä niin kauan kuin ao. henkilö on luottamushenkilönä,
‐ sopimuksen tarkoittama vapaa-aika merkitään työvuorolistaan,
‐ edellä mainitulta vapaa-ajalta maksetaan palkka keskituntiansion mu- kaan.
Pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmiespalkkiota 1.3.2020 lu- kien taulukkopalkasta laskettuna yhtiön koko työntekijämäärän mukaan seuraavasti:
Työntekijämäärä | Palkkio % | |
20 - 49 | 1,5 | |
50 - 179 | 5 | |
180 - 399 | 7 | |
400 tai yli | 9 |
Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa 12 §:n mukaista keskituntian- siota tai vuosilomapalkkaa.
6. Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä tehdyistä työtunneista, hätä-, sunnuntai- ja ylityöstä sekä niistä maksetuista palkoista ja palkan korotusosista laadittuun luetteloon. Luettelon ei tarvitse sisältää työntekijöiden yksilöintitietoja.
27 § Työsuojeluvaltuutetun vapautusaika
Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta säännöllisesti työstään valtuutetun tehtävien hoitamiseksi neljän viikon aikana seuraavan taulukon mu- kaisen ajan:
Työntekijämäärä | Vapautus tuntia / 4 viikkoa |
alle 10 | 4 |
10-29 | 8 |
30-49 | 12 |
50-100 | 20 |
101-200 | 40 |
201-350 | 64 |
351-500 | 96 |
000-000 | 000 |
700 tai yli | kokonaan vapautettu |
Tarvittaessa voidaan työsuojeluvaltuutetulle antaa tilapäisesti lisävapautusta paikallisesti työsuojeluvaltuutetun kanssa sopimalla.
28 § Asiamiehet
1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n valtuuttamilla asiamiehillä on oi- keus tämän työehtosopimuksen valvontaa, soveltamista ja tulkintaa koske- vissa asioissa käydä työpaikoilla, sovittuaan käynnistä sitä ennen työnanta- jan tai hänen edustajansa kanssa.
2. Asiamiehellä on oikeus saada työnantajalta ne tiedot, jotka ovat hänelle tarpeen mainittujen tehtävien suorittamisessa.
29 § Paikallinen sopiminen
Työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työnantajan ja luotta- musmiesorganisaation kesken. Osapuolten kesken tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiesorganisaation on katsottava edustavan. Sopi- mus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irti- sanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisena.
30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyys tämän työehto- sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kulues- sa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.
Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpi- teeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häi- ritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muis- tiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioonottamista paikalli- sia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä:
‐ työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työnjohtajille kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasioissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään,
‐ välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut,
‐ työpaikoilla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neuvottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista merki- tystä omaavissa, taikka useita työntekijöitä tai työryhmää koske- vissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merkitään sopivalla ta- valla muistiin,
‐ uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua systemaatti- seen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esittelyyn.
Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdystä yleissopimuksesta säädetään.
2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista osapuolten kesken edellä 1. momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksi- mielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
31 § Kokoontuminen työpaikoilla
Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuone- kunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan al- kamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaes- sa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuh- teita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamas- sa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päi- vää ennen aiottua kokousta.
b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan vä- littömässä läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen so- veltuva paikka. Ellei sellaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvotelta- va tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygienias- ta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siistey- destä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjes- tön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskus- järjestöjen edustajia.
Soveltamisohje:
Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun mu- assa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. So- pimisen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päivää en- nen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämi- seen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin.
Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn kokouk- seen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edus- tajia.
32 § Erinäisiä määräyksiä
1. Työnantaja varaa työntekijöilleen mahdollisuuden peseytymiseen sekä tilai- suuden käyttää tarkoituksenmukaista puku- ja ruokailuhuonetta.
2. Mikäli jossain tapauksessa on työntekijälle myönnetty parempia ehtoja kuin tässä työehtosopimuksessa on määrätty, jäävät ehdot tämän sopimuksen ulkopuolelle eikä se aiheuta niihin muutoksia.
33 § Sopimuksen voimassaolo ja sen irtisanominen
Tämä sopimus on voimassa 24.2.2020-31.1.2022 välisen ajan. Sopimuksen voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kah- ta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irti- sanottu.
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry
Huolinta-alan satamatyöntekijöitä koskeva pöytäkirja
1 § Soveltamisala
Satama-alueella sijaitseviin huolinta-alan varastoterminaaleihin sovelletaan sata- matyöntekijöitä koskevaa pöytäkirjaa.
Työryhmä
Nykyisin toimii satama-alueella Helsingissä Varova ja SA-TU ja Haminassa DHL, Nurminen, Centos ja Hamico, jotka noudattavat varastoterminaaleja koskevaa työehtosopimusta. Mikäli nämä yritykset laajentavat selvästi toimintaansa (+ 20 % työntekijämäärää) siirrytään noudattamaan satamatyöntekijöitä koskevaa pöytäkir- jaa. Mikäli edellä mainitut yritykset muuttavat toimintatapaansa perinteiseltä huo- linta-alalta toiselle alalle kokoontuu työryhmä selvittämään sovellettavan sopimuk- sen.
Mikäli muualla esiintyy vastaavanlaisia yrityksiä, kokoontuu työryhmä selvittämään sovellettavan sopimuksen.
2 § Työsuhde
1. Työnantaja luetteloi erikseen nimeämänsä vakinaisessa työsuhteessa ole- vat työntekijät.
Pöytäkirjamerkintä:
Vakinaisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä ei välttämättä esiinny jokaisen huolintaliikkeen palveluksessa.
2. Vakinaisten työntekijöiden määrän mahdollinen täydentäminen pyritään en- sisijaisesti suorittamaan tilapäisten työntekijöiden joukosta.
3. Tilapäiset työntekijät otetaan työhön ilman irtisanomisaikaa.
4. Jos vähentyneen liikenteen, sataman sulkemisen tai muun siihen verratta- van syyn vuoksi työtä ei voida säännölliseen tapaan työntekijöille järjestää, voidaan työntekijä lomauttaa sosiaalisen linja periaatteita noudattaen otta- malla huomioon erikoisesti perhesuhteet. Työhön palaamisessa noudate- taan samoja periaatteita.
3 § Työaika
1. Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia ja se järjestetään yleensä kello 7 - 17 väliseksi ajaksi.
2. Työajan ollessa yli 7 tuntia vuorokaudessa on työntekijällä yksi tunnin kes- tävä ruokatauko, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta. Tällaista ruokataukoa ei lueta työaikaan. Ruokatauko sijoitetaan kello 11 - 13 väliseksi ajaksi.
3. Työajan ollessa 4 tuntia on työntekijällä yksi 15 minuutin kahvitauko ja työ- ajan ollessa 8 tuntia on työntekijällä kaksi 15 minuutin kahvitaukoa.
4. Työajan päättymisestä ja alkamisesta, ruokatauosta sekä kahvitauoista voi- daan paikallisesti ao. sataman käytännön mukaisesti toisinkin sopia.
5. Säännöllisen työajan päättymisestä lauantaisin ja kirkollisten juhlapäivien aattoina sovitaan paikallisesti.
6. Pääsiäislauantai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai ja jouluaat- to ovat vapaapäiviä.
7. Työviikko alkaa maanantaina ja vuorokausi normaalin työpäivän alussa.
8. Pääsiäisen jälkeinen lauantai ja toisen joulupäivän jälkeinen lauantai ovat sopimuskauden aikana vapaapäivät.
9. Ylityöksi luetaan työ, joka tehdään pisimmän laissa sallitun säännöllisen työajan lisäksi, ja suoritetaan siitä lain mukaan korotettu palkka.
10. Ylityötä tehdään tarvittaessa työntekijän suostumuksella lain sallimissa ra- joissa.
11. Sunnuntaina ja juhlapäivänä suoritettu työ katsotaan ylityöksi, ja maksetaan siitä sunnuntaityökorotuksineen kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 %:n ja seuraavilta tunneilta 200 %:n korotus palkalle.
12. Ilmoitus ylityöstä tehdään työntekijälle mahdollisimman aikaisin, kuitenkin viimeistään 2 tuntia ennen säännöllisen työajan päättymistä. Työntekijä on tällöin velvollinen ilmoittamaan välittömästi työnjohdolle, mikäli hän on esty- nyt suorittamasta tarjottua ylityötä. Ilmoitusvelvollisuuden noudattamatta jät- tämisestä tai ilmoitetun ylityön peruuttamisesta määrähetken jälkeen mak- setaan ylityöhön lupautuneille työntekijöille 50 %:lla korotettu tuntipalkka.
4 § Palkat
A. Aikapalkat
1. Tuntipalkat satama-alueella saadaan jakamalla terminaalityöntekijöiden tau- lukkopalkat 159.
2. Vakinaiselle työntekijälle maksetaan vähintään 80 tunnin yksinkertainen tuntipalkka 2 viikon ajanjaksolta edellä tässä pykälässä olevista tuntipal- koista laskettuna.
3. Työnantajan työhön kutsuma työntekijä, jolle työnantaja ei järjestä työtä, on oikeutettu saamaan siltä päivältä korvauksena vähintään 8 tunnin yksinker- taisen tuntipalkan ja mikäli ko. päivä on sunnuntai- tai pyhäpäivä, on kor- vaus vähintään 12 tunnin yksinkertainen tuntipalkka.
B. Urakkapalkat
Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknillisesti järjestettävissä, suoritetaan työ urakkatyönä.
Urakkahinnoittelusta sovitaan paikallisesti.
5 § Likaisuuslisät ja suojavaatetus
1. Likaisuuslisän maksamisesta sovitaan paikallisesti.
2. Vakinaisille työntekijöille annetaan kerran vuodessa haalarit, joiden kun- nossa pidosta työntekijä itse vastaa. Saman kustannusvaikutuksen puitteis- sa voidaan paikallisesti myös sopia rahakorvauksesta.
Pöytäkirjamerkintä:
Tilapäiselle työntekijälle annetaan tarpeen vaatiessa haalarit käyt- töön.
6 § Työkohtaisuuslisä
Aikatyötä suorittavalle työntekijälle, jonka työteho, työtaito tai kokemus poikkeaa työntekijäryhmän keskitasosta, voidaan työnantajan harkinnan mukaan maksaa ns. hyvänmiehenlisää 1 - 15 % laskettuna aikatyön tuntipalkasta.
7 § Itsenäisyyspäivän ja vapunpäivän palkka
1. Itsenäisyyspäivän palkka suoritetaan lain mukaan.
2. Vakinaiselle työntekijälle maksetaan vapunpäivän palkka samoin edellytyk- sin kuin itsenäisyyspäivän palkka.
3. Työsuhteen jatkuvuudesta riippumatta muutoin edellä 1. ja 2. kohdissa mainituin edellytyksin, maksetaan itsenäisyys- ja vapunpäivän johdosta palkka myös tilapäiselle työntekijälle, mikäli hänen tekemiensä työtuntien lukumäärä on itsenäisyyspäivän osalta loka- ja marraskuun aikana ja va- punpäivän osalta maalis- ja huhtikuun aikana vähintään 80 tuntia.
8 § Luottamusmies
Luottamusmiehelle varataan riittävästi aikaa luottamusmiestehtävien hoitoon. Muutoin luottamusmiehen osalta noudatetaan entistä käytäntöä.
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry
Palvelualojen työantajat PALTA ry Allekirjoituspöytäkirja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 28.2.2020
Allekirjoituspöytäkirja huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöiden- työehtosopimuksen uudistamiseksi
Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöiden työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavaa:
1. Sopimuskausi
Tämä sopimus on voimassa 24 2.2020 – 31.1.2022.
2. Palkankorotukset
2. 1.1 Palkankorotus vuonna 2020
Yleiskorotus 1.3.2020
Palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien 1,3 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Yleiskorotus senti- tetään käytössä olevasta viimeisimmästä palkkatilaston huolinta-alan varastoterminaali- työntekijöiden STA-luvusta (09/2018 2646 euroa/kk).
2. 1.2 Palkankorotus vuonna 2021
Yleiskorotus 1.3.2021
Palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien 1,9 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Yleiskorotus senti- tetään käytössä olevasta viimeisimmästä palkkatilaston huolinta-alan varastoterminaali- työntekijöiden STA-luvusta (09/2018 2646 euroa/kk).
2.2 Taulukkopalkkakorotukset
2. 2.1 Vuonna 2020
Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lu- kien.
Taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien 0,15 prosentilla.
2. 2.2 Vuonna 2021
Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lu- kien.
Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien 0,15 prosentilla
3. Tekstimuutokset työehtosopimukseen
6 § Työsuhteen syntyminen
Poistetaan 6 §:n 4. kohta.
7 § Työsuhteen päättyminen
Poistetaan 7 §:n 2. kohta.
Lisätään 7 §:ään uusi 3. kohta kuulumaan seuraavasti (numerointi muuttuu edellisen poiston johdosta):
Työsopimuslaki ei ole työehtosopimuksen osa.
8 § Työaika
Muutetaan 8 §:n 1. kohta kuulumaan seuraavasti:
Työaika määräytyy työaikalain (872/2019) mukaisesti.
Muutetaan 8 §:n 3. kohta kuulumaan seuraavasti:
Työaika voidaan järjestää myös työaikalain 11 §:stä ilmenevällä tavalla.
Poistetaan 8 §:n 4. kohdan ensimmäinen kappale, jossa lakiviittaus.
Muutetaan 8 §:n 4. kohdan toisen kappaleen ”työtuntijärjestelmä” -termi ”työ- ajan tasoittumissuunnitelma” -termiksi.
Lisätään 8 §:n 7. kohtaan uusi kappale ensimmäisen ja toisen kappaleen vä- liin kuulumaan seuraavasti:
Paikallisesti voidaan sopia Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopimuksen 29
§:n mukaisesti, että viikon aikana annettavat vapaapäivät voidaan antaa enin- tään kahden viikon tasoittumisjakson aikana. Kunakin työviikkona on kuitenkin annettava vähintään yksi vapaapäivä, jolloin toiselle viikolle jäävistä vapaapäi- vistä vähintään kaksi annetaan yhdenjaksoisesti (vapaa viikonloppu).
Lisätään 8 §:n 7. kohtaan uusi pöytäkirjamerkintä kuulumaan seuraavasti:
Työaikalain mukainen viikkolepo voidaan antaa kalenteriviikkojen vaihteessa yhdenjaksoisena siten, että enin osa vapaa-ajasta sijoittuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kysymys.
Muutetaan 8 §:n 9. kohta kuulumaan seuraavasti:
Työ, jota tehdään klo 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä. Yötyötä saa teet- tää voimassa olevan työaikalain (872/2019) mukaan.
Lisäksi yötyötä voidaan teettää Palta ry:n jäsenyrityksissä yrityksen toiminnan sitä edellyttäessä paikallisesti sopimalla työehtosopimuksen 29 §:n mukaises- ti.
Lisätään 8 §:ään uusi 10. kohta kuulumaan seuraavasti:
Työntekijän työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tun- tia viikossa 6 kuukauden ajanjakson aikana.
9 § Yli- ja sunnuntaityökorvaus
Muutetaan 9 §:n 2. kohta kuulumaan seuraavasti:
Noudatettaessa 8.4 §:n mukaista työaikajärjestelmää luetaan vuorokautiseksi ylityöksi työ, jota tehdään työajan tasoittumissuunnitelman mukaisen työvuoro- luettelon sisältämän säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi ja joka ei ole lisätyötä.
Viikoittaiseksi ylityöksi luetaan työ, joka tehdään työajan tasoittumissuunnitel- man mukaisen työvuoroluettelon viikkotyöajan lisäksi ja joka ei ole vuoro- kautista ylityötä eikä lisätyötä. Lauantaina tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.
10 § Vakituiset ja tilapäiset työntekijät
Muutetaan 10 §:n kokonaisuudessaan seuraavaksi:
10 § Vakituiset, määräaikaiset ja ulkopuoliset työntekijät sekä alihankinta
1. Vakituiset työntekijät
Vakituiset työntekijät ovat kokoaikaisia tai osa-aikaisia. Osa-aikaisille työnteki- jöille tulee työsopimuksessa määritellä vähimmäistyöaika viikossa tai 8 §:n 4. kohdassa tarkoitetussa tasoittumisjaksossa, taikka työhön kutsumistapa (esim. erikseen työhön kutsuttava).
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työnantajan velvollisuudesta tarjota lisätyötä osa-aikaiselle työn- tekijälle säädetään työsopimuslaissa.
Jos osa-aikaisen työntekijän toteutunut säännöllinen työaika on puolen vuo- den aikana ylittänyt olennaisesti työsopimuksessa määritellyn vähimmäistyö- ajan työnantajalla tarjolla olevan työn lisääntymisestä johtuen, tarkistetaan työsopimuksen vähimmäistyöaikaa koskeva ehto työntekijän tai luottamus- miehen pyynnöstä vastaamaan keskimäärin viikossa tai tasoittumisjaksossa toteutunutta työaikaa. Toteutuneen säännöllisen työajan tarkastelujakso on
1.2. – 31.7. tai 1.8. – 31.1. välinen aika. Vähimmäistyöaikaa koskeva ehto on muutettava kahden kuukauden kuluessa pyynnön tekemisestä.
Soveltamisohje:
Säännöllisen työajan katsotaan ylittyneen olennaisesti, jos toteu- tunut työaika on keskimäärin vähintään 20 prosenttia pidempi kuin työsopimuksessa määritelty vähimmäistyöaika.
Toteutuneen työajan laskennassa otetaan huomioon vain työnan- tajalla tarjolla olevan työn pysyväisluonteisesta lisääntymisestä johtuneet säännöllisen työajan tunnit.
Työnantajalla tarjolla olevan työn lisääntyessä tilapäisesti, työnan- taja ja työntekijä voivat sopia työajan pidentämisestä määräajaksi. Näin toteutuneita pidennystunteja ei oteta huomioon laskettaessa ao. tarkastelujakson toteutunutta keskimääräistä säännöllistä työ- aikaa.
Sairaus- ja vuosiloma- ym. sijaisuuksien perusteella tehtyjä lisä- työtunteja ei oteta huomioon laskettaessa ao. tarkastelujakson to- teutunutta keskimääräistä säännöllistä työaikaa.
2. Määräaikaiset työntekijät
Työntekijä voidaan palkata määräaikaiseen työsuhteeseen työsopimuslain mukaisilla perusteilla. Työsuhde voi olla kokoaikainen tai osa-aikainen. Osa- aikaisen työntekijän työsopimuksesta tulee ilmetä vähimmäistyöaika viikossa 8 §:n 4. kohdassa tarkoitetussa tasoittumisjaksossa.
3. Ulkopuoliset työntekijät
Ulkopuolisia työntekijöitä voidaan käyttää seuraavissa tilanteissa:
− Kuormitusvaihteluissa, jotka ylittävät säännöllisen, tasaisen työ- voiman tarpeen
− Sairaus- ja muissa ennakoimattomissa poissaolotapauksissa
− Lyhytaikaisissa työtehtävissä, jotka edellyttävät erikoisosaamis- ta, jota ei löydy omilta vakituisilta työntekijöiltä
− muissa paikallisesti yhdessä pääluottamusmiehen tai xxxxxx- xxxxxxxxx kanssa todetuissa tilanteissa.
Ulkopuolisen työvoiman käyttö ei tule kysymykseen yrityksessä esiintyvissä säännönmukaisissa kuormitusvaihteluissa, ellei paikallisesti työehtosopimuk- sen 29 §:n mukaisesti sovita toisin.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Ennen ulkopuolisen työvoiman käyttöä työantajan tulee tiedottaa pääluottamusmiestä tai luottamusmiestä niin pian kuin mahdollis- ta.
Työehtosopimuksen 10 §:n 3. kohta ei koske alihankintaa.
4. Alihankinta
Yritysten tekemiin alihankintasopimuksiin tulee sisällyttää ehto, jonka mukaan alihankkija sitoutuu soveltamaan alihankintatyötä yrityksen piirissä suorittavien työntekijöiden osalta alansa yleistä työehtosopimusta sekä täyttämään työ- ja sosiaalilainsäädännön määräykset. Alihankkijaa käyttävän yrityksen tulee tie- dottaa alihankkijalle edellä mainittujen määräysten sisällöstä ja korostaa, että niiden noudattaminen on osa alihankintasopimusta.
Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista ali- hankkijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta. Xxx xxx- xxxxxxxxx käyttävän yrityksen pääluottamusmiehellä on perusteltua syytä epäillä alihankkijan toimivan alansa yleisen työehtosopimuksen ja edellä mai- nitun lainsäädännön vastaisesti, käyttäjäyrityksen tulee selvittää asia ja kertoa selvityksestä pääluottamusmiehelleen.
Mikäli alihankintaa käyttävän yrityksen ja sen pääluottamusmiehen välillä il- maantuu erimielisyyttä tämän säännöksen soveltamisesta, asia alistetaan jommankumman pyynnöstä työehtosopimuksen osapuoliliittojen perustaman harmaan talouden neuvottelukunnan ratkaistavaksi. Neuvottelukunnan jäse- nen esityksestä neuvottelukunnalla on oikeus saada pyynnöstä erimielisyyden kohteena olevan yrityksen työaika- ja palkkatiedot neuvottelukunnan nähtä- väksi.
Pöytäkirjamerkintä:
Selvitys ei saa sisältää yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja.
11 § Palkkaperusteet
Muutetaan 11 §:n 2. kohta kuulumaan seuraavasti:
Tuntipalkkaiselle työntekijälle (esim. erikseen työhön kutsuttava työntekijä) maksettava tuntipalkka saadaan jakamalla ao. työntekijälle maksettava tau- lukkopalkka luvulla 159. Näin saatu tuntipalkka sisältää korvauksen työehto- sopimuksen mukaisista arkipyhistä.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli tuntipalkkaiselle työntekijälle maksettavan palkan jakajana on käytetty lukua 170, ei näin saatu tuntipalkka sisällä korvausta työehtosopimuksen mukaisista arkipyhistä. Arkipyhäviikolla työai- kaa lyhennetään työaikojen suhteessa ja korvaus maksetaan 19
§:n 8. kohdan periaatteen mukaan.
Muutetaan 11 §:n 4. kohta kuulumaan seuraavasti:
Toisen asteen logistiikan perustutkinnon suorittamisesta luetaan palvelusvuo- siin 2 vuotta ja varastologistiikan osaamisalalta suoritetun palvelulogistiikan ammattitutkinnon (aikaisemmin varastonhoitajan ammattitutkinto) suorittami- sesta luetaan palvelusvuosiin 8 kuukautta.
14 § Erilliset lisät
Muutetaan 14 §:n 4. kohta kuulumaan seuraavasti:
Mikäli työntekijän työtehtävien hänelle asettamat vaatimukset poikkeavat olennaisesti kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hänelle maksaa 5–15 %:n työkohtaisuuslisää taulukkopalkasta lasket- tuna.
Soveltamisohje:
Jos jollekin työntekijälle on maksettu euromääräistä henkilökoh- taista lisää, joka on 5 prosenttia pienempi, ei tätä lisää tarvitse ko- rottaa 24.2.2020 voimaantulleen määräyksen perusteella. Jos jol- lekin työntekijälle on maksettu aiemman kirjauksen perusteella 10 prosentin suuruista lisää, ei tätä lisää tule 24.2.2020 muuttuneen määräyksen perusteella laskea.
Mikäli työntekijä siirtyy uusiin tehtäviin tai tehtävän vaativuus muuttuu, arvioidaan peruste lisän maksamiselle uudelleen.
Muutetaan 14 §:n 5. kohta kuulumaan seuraavasti:
Enintään +7 asteen jäähdytetyssä terminaalissa työskenteleville työntekijöille maksetaan lisää täysiltä tunneilta, jonka suuruus on 5 % työntekijän taulukko- palkasta.
19 § Xxxxxxxxxxx sekä äitiysvapaan ja isyysvapaan palkka
Muutetaan 19 §:n 8. kohdan termi ”tilapäinen työntekijä” termiksi ”vaihtelevaa työaikaa tekevät työntekijät” sekä 8. kohdan A ja B -kohtiin termi ”työvuorolis- ta” termiksi ”työvuoroluettelo”.
20 § Lääkärintarkastukset
Muutetaan 20 §:n 2. kohdan alku kuulumaan seuraavasti:
2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämättö- män lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän vält- tämättömän laboratorio- tai muun tutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saa- nut vastaanottoa työajan ulkopuolella.
Korvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mah- dollinen laboratorio- tai muu tutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta mene- tystä välttäen. --- (vanha loppu)”
21 § Tilapäiset poissaolot
Muutetaan 21 §:n 2. kohdan ”työtuntijärjestelmä” -termi ”työvuoroluettelo” -termiksi.
Lisätään 21 §:n 2. kohdan toisen kappaleen toisen lauseen lähiomaisena pi- dettävien luetteloon lapsenlapsi.
Muutetaan 21 §:n 3. xxxxxx kolmas kappale kuulumaan seuraavasti: Vaihtelevaa työaikaa tekevien työntekijöiden kertausajanpalkka lasketaan
19.8 §:n mukaisesti.
24 § Lomaltapaluuraha
Muutetaan 24 §:n 5. kohta kuulumaan seuraavasti:
5. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään työntekijän lomaltapaluuta seu- raavana viidentenä yleisenä pankkipäivänä. Paikallisesti työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti voidaan sopia lomaltapaluurahan maksuajankohdasta toi- sin.
26 § Luottamusmiehet
Lisätään 26 §:n 2. kohdan taulukon alle seuraava teksti:
Tarvittaessa voidaan pääluottamusmiehelle antaa tilapäisesti lisävapautusta paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sopimalla.
Muutetaan 26 §:n 5. kohdan pääluottamusmiehelle maksettavaa palkkiotau- lukkoa 1.3.2020 alkaen seuraavasti:
Työntekijämäärä Palkkioprosentti 1.3.2020 alkaen
20 – 49 | 1,5 % |
50 – 179 | 5 % |
180 – 3 99 | 7 % |
400 tai yli | 9 % |
27 § Työsuojeluvaltuutetun vapautusaika
Lisätään 27 §:n taulukon alle seuraava teksti:
Tarvittaessa voidaan työsuojeluvaltuutetulle antaa tilapäisesti lisävapautusta paikallisesti työsuojeluvaltuutetun kanssa sopimalla.
Korjataan aiemman työehtosopimuksen painovirhe 20–49 aiemmin sovitun mukaisesti 30–49:ksi.
4. Työryhmä
4.1 Satamatyöntekijöiden pöytäkirjan soveltamisalaa koskeva työryhmä
Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana selvit- tää satamatyöntekijöitä koskevan pöytäkirjan tarvetta ja soveltamisalamää- räyksen työryhmäkirjauksen päivittämistä.
5. Päiväys ja allekirjoitukset
Helsingissä 28. päivänä helmikuuta 2020
Palvelualojen työantajat PALTA ry Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx
Xxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
Huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöiden työehtosopimuksen palkkataulukot vuosille 2020 ja 2021
Vuosi 2020
Varastoterminaalityöntekijöiden palkat Taulukkopalkat palkankorotusajankohtana tai lähinnä siitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.
(€/kk)
1.3.2020 | 1.10.2020 | |
0‐3 v | 2 334,00 | 2 337,50 |
3‐5 v | 2 386,51 | 2 390,09 |
5‐7 v | 2 439,00 | 2 442,66 |
7‐10 v | 2 488,36 | 2 492,09 |
10‐12 v | 2 560,78 | 2 564,62 |
12‐15 v | 2 605,96 | 2 609,87 |
yli 15 v | 2 654,27 | 2 658,25 |
Vuosi 2021
Varastoterminalityöntekijöiden palkat Taulukkopalkat palkankorotusajankohtana tai lähinnä siitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.
(€/kk)
1.3.2021 | 1.10.2021 | |
0‐3 v | 2 387,77 | 2 391,35 |
3‐5 v | 2 440,36 | 2 444,02 |
5‐7 v | 2 492,93 | 2 496,67 |
7‐10 v | 2 542,36 | 2 546,17 |
10‐12 v | 2 614,89 | 2 618,81 |
12‐15 v | 2 660,14 | 2 664,13 |
yli 15 v | 2 708,52 | 2 712,58 |
Vuosi 2020
Satamatyöntekijöiden palkat Taulukkopalkat palkankorotusajankohtana tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
(€/tunti)
1.3.2020 | 1.10.2020 | |||||||
0‐3 v | 14,68 | 14,70 | ||||||
3‐5 v | 15,01 | 15,03 | ||||||
5‐7 v | 15,34 | 15,36 | ||||||
7‐10 v | 15,65 | 15,67 | ||||||
10‐12 v | 16,11 | 16,13 | ||||||
12‐15 v | 16,39 | 16,41 | ||||||
yli 15 v | 16,69 | 16,72 |
Vuosi 2021
Satamatyöntekijöiden palkat Taulukkopalkat palkankorotusajankohtana tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
(€/tunti)
1.3.2021 | 1.10.2021 | |||||||
0‐3 v | 15,02 | 15,04 | ||||||
3‐5 v | 15,35 | 15,37 | ||||||
5‐7 v | 15,68 | 15,70 | ||||||
7‐10 v | 15,99 | 16,01 | ||||||
10‐12 v | 16,45 | 16,47 | ||||||
12‐15 v | 16,73 | 16,76 | ||||||
yli 15 v | 17,03 | 17,06 |
Huolinta-alan terminaalityöntekijöiden työajan lyhentäminen
Pöytäkirja neuvottelusta, joka pidettiin LTK:n toimistossa 1.5.1990 jäljempänä mainitussa asiassa.
Läsnä olivat LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työnteki- jäliiton edustajat.
1 § Soveltamisala
Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa tai 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä, että hänen työai- kaansa enintään lyhentävät sopijaliittojen työehtosopimuksissa mainitut lyhennetyt jaksot tai arkipäivät.
Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.
Työajan lyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä riippumatta siitä, miten osa-aikajärjestely on toteutettu. Osa-aikaisen työntekijän työaikaa lyhennetään 2
§:ssä esitetyn taulukon perusteella suhteessa hänen tekemäänsä säännölliseen työaikaan.
Keskimäärin 7.5 tuntia päivässä ja 37.5 tuntia viikossa tekevä työntekijä ei ole osa- aikainen.
2 § Vapaan kertyminen
Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraavasti:
Kalenterivuoden työtunti- määrä vähintään | Työajan lyhennys |
136 | 8 h eli 1 päivä |
271 | 16 h eli 2 päivää |
407 | 24 h eli 3 ” |
543 | 32 h eli 4 ” |
678 | 40 h eli 5 ” |
814 | 48 h eli 6 ” |
950 | 56 h eli 7 ” |
1085 | 64 h eli 8 ” |
1221 | 72 h eli 9 ” |
1357 | 80 h eli 10 ” |
1492 | 88 h eli 11 ” |
1696 | 100 eli 12,5 ” |
Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajal- le sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnanta- xxx xxxxxxxxxxx kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansion- menetyksen. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin kunnanvaltuuston ja
-hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja Au- to- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton liittovaltuuston tai -toimikunnan kokouksiin sekä liittojen välisiin valtakunnalliseen työehtosopimusneuvotteluun käytetty aika, 50- ja 60-vuosipäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheut- tama vapaa, siltä osin kuin työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä näiden sijaisena toimimiseen käytetty aika. Lisäksi tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pöytäkirjan mukaisesti annettu vapaa.
3 § Vapaan antaminen
Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat vapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennes- sä. Lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnan- tajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennysvapaapäivän antamistavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin lyhennystä.
Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 10 lyhennysvapaapäivää, annetaan ly- hennysvapaapäivät yhdistämällä niitä siten, että niistä muodostuu kaksi viiden päi- vän pituista vapaata.
Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartuttavaan aikaan, kat- sotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pitämiseen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa. Jos työntekijä kuitenkin sairastuu ennen viiden päivän pituista yhdenjaksoista lyhennysvapaata ja sairaus kestää yhtämittaisesti vähintään viiden päivän lyhennysvapaajakson ajan, siirretään työntekijän sitä pyy- täessä sairauden alle jäävä viiden päivän vapaajakso annettavaksi myöhemmin. Siirto tehdään vain yhden viiden päivän lyhennysvapaajakson osalta kalenterivuo- dessa.
Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhennyksen tuntimäärällä.
Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden ansaitsemista, mi- käli työntekijä siihen suostuu.
4 § Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen
Ilmoitus vapaan ajankohdasta on annettava työntekijälle vähintään 2 viikkoa en- nen vapaan antamista.
5 § Ansionmenetyksen korvaaminen
Työntekijän kuukausipalkkaa ei vähennetä annetun vapaan johdosta. Säännöllise- nä työaikana ansaitut suuruudeltaan vaihtelevat urakka- ym. lisät otetaan huomi- oon saman palkanmaksukauden keskiarvona. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu työajan lyhennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yhtey- dessä ansaittujen vapaapäivien lukumäärän perusteella. Jos työntekijälle työsuh- teen päättyessä on annettu liikaa vapaata saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.
6 § Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi
Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukais- ten vapaitten pitämisen vuoksi.
7 §
Tällä pöytäkirjalla on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella.
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry
Jälkipainos kielletään.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
Xxxxxxxx: Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6
Postiosoite: PL 313, 00531 Helsinki
Puhelin: 09 613 110 (vaihde)
Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
AKT:n aluetoimistot:
AKT:n aluetoimistot:
Helsinki
Viherniemenkatu 5
00530 Helsinki
Puh: 09 6131 1402
Aluetoimitsija Xxxx xxxxxxxx
matkap. 0500 472 919 Aluetoimitsija
Xxxx Xxxx
matkap. 045 235 5215
Kotka
Puutarhakatu 12
48100 Kotka
Puh: 05 740 1431
Aluetoimitsija Xxxx Xxxxxxxxxx
matkap. 0400 905 502
Pori
Isolinnankatu 24, 2. krs
28100 Pori
Puh: 02 543 1451
Aluetoimitsija Xxxxx Xxxxxx
matkap. 040 590 0889
Turku
Xxxxxxxxxxx 0 b
20100 Turku
Puh: 02 450 1541
Aluetoimitsija Xxxx Xxxxxxxxxx
matkap. 040 703 5695
Joensuu
Xxxxxxxxxx 00
80100 Joensuu
Puh: 013 511 1411
Aluetoimitsija Xxxxx Xxxxxxx
matkap. 044 412 3004
Lahti
Xxxxxxxxxx 00
15870 Hollola
Puh: 03 526 0551
Rovaniemi
Xxxxxxxx 00 X 00
96200 Rovaniemi
Puh: 016 459 1461
Aluetoimitsija Xxxx Xxxxxxxx
matkap. 040 519 7191
Vaasa
Xxxxxxxxx 00
65100 Vaasa
Puh: 06 220 1561
Aluetoimitsija Xxxxxxxx Xxxxx
matkap. 0400 762 689
Jyväskylä
Xxxxxxxxxxxxx 0 XX 00
40100 Jyväskylä
Puh: 014 443 1421
Aluetoimitsija Xxxxxx Xxxxxxxxxx
matkap. 0400 239 940
Oulu
Xxxxxxxxxxxxx 00
90100 Oulu
Puh: 08 870 1441
Aluetoimitsija Xxxx Xxxxxxxxxx
matkap. 040 506 3376
Tampere
Rautatienkatu 10, 6. krs
33100 Tampere
Puh: 03 230 1510
Aluetoimitsija
Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx matkap. 044 412 3014
PrintHaus Pori Oy 08/2020