OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO
LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA
MAITOTILAYRITYKSEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSTUOTANNOSSA
T E K I J Ä : Xxxxx Xxxxxxxx
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ
Tiivistelmä
Koulutusala Luonnonvara- ja ympäristöala | |||
Tutkinto-ohjelma Agrologin tutkinto-ohjelma | |||
Työn tekijä | |||
Xxxxx Xxxxxxxx | |||
Työn nimi | |||
Maitotilayrityksen kehittäminen sopimustuotannossa | |||
Päiväys | 21.5.2021 | Sivumäärä/Liitteet | 59/0 |
Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani | |||
Wikli Group Oy | |||
Tiivistelmä Maidontuotannon toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Suuntana muutoksille on markkinalähtöinen yritystoiminta. Maidontuotanto on ollut poliittisesti säädeltyä jo ennen Suo- men liittymistä Euroopan unioniin. Opinnäytetyössä esitelläänkin maidontuotannon historiaa omavaraistalou- desta maataloustulolain kollektiivisiin kiintiöihin, Euroopan Unionin liittymiseen sekä maitokiintiöiden käyttöön- ottoon ja niiden käytöstä poistamiseen saakka. Maidontuotannon toimintaympäristön muutokset ovat vaikut- taneet myös maidontuottajamääriin sekä maidon hinnoitteluun. Maaliskuussa 2020 Valio ilmoitti siirtyvänsä sopimustuotantoon vuoden 2021 alusta lähtien maidon ylituotan- non, maidon kulutuksen vähenemisen sekä maitojauheen jalostuskapasiteetin rajallisuuden vuoksi. Sopimus- tuotannolla tarkoitetaan valiolaisten osuuskuntien hinnoittelujärjestelmän muutosta, jolla pyritään ennakoi- maan jatkojalostettavan maidon määrää ja tasaamaan maidontuotannon kausivaihteluita. Sopimustuotannon myötä maitotilayritysten tulee etsiä uudenlaisia keinoja kannattavuutensa parantamiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää ja havainnollistaa keinoja maitotilayrityksen kannattavuuden kehittämi- seen ilman maidontuotannon volyymin kasvattamista. Kehittämiskeinoiksi valikoituivat maidon tuotantokus- tannuksen hallitseminen, lehmämäärän vaikutus sopimusmäärän tuottamisen kannattavuuteen, maidontuo- tannon kausivaihteluiden tasaaminen sekä maidon pitoisuuksien kehittäminen. Kehittämiskeinojen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota maitotilan johtamiskäytäntöihin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa materi- aalia Maitotilayrityksen kehittäminen sopimustuotannossa -oppaaseen työn toimeksiantajalle Wikli Group Oy:lle sekä lisätä ymmärrystä sopimustuotantopäätöstä kohtaan. Opinnäytetyö toteutettiin osin case-muotoi- sena, eli kehittämiskeinoja havainnollistavat laskelmat toteutettiin Pohjois-Savossa sijaitsevalle esimerkkiti- lalle. Maitotilayrityksen kannattavuutta voidaan kehittää ilman maitolitrojen lisäystä: sopimusmäärän ylittäminen heikentää yrityksen kannattavuutta, kun taas kausivaihteluiden tasaaminen ja maidon pitoisuuksien kehittämi- nen erityisesti säilörehun laatua parantamalla parantavat maitotilayrityksen kannattavuutta. Kausivaihteluita voidaan tasata juottamalla vasikoille B-C-maitoa maitojauhejuoman sijasta. Lehmämäärällä ei ole merkittävää vaikutusta maidontuotannon kannattavuuteen esimerkkitilan tapauksessa – tilanne olisi toinen, mikäli tila si- jaitsisi AB-tukialueella. Kustannuksista merkittävin oli työkustannus, joten työmäärän hallinnalla on selkeä vai- kutus tilan kannattavuuteen. Toimivalla johtamisella on suuri merkitys maitotilayrityksen kehittämiseen: kun kehittämiskeinot viedään teoriatasolta käytäntöön, toimenpiteet tuottavat yrittäjälle lisäarvoa – oli se sitten parempi taloudellinen tulos tai enemmän vapaa-aikaa! | |||
Avainsanat maidontuotanto, sopimustuotanto, kehittäminen, optimointi, maitotilayritys, kannattavuus | |||
SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS
Abstract
Field of Study Natural Resources and the Environment | |||
Degree Programme Degree Programme in Agriculture and Rural Industries | |||
Author | |||
Xxxxx Xxxxxxxx | |||
Title of Thesis | |||
Developing a Dairy Farm in Contract Production | |||
Date | 21.5.2021 | Pages/Appendices | 59/0 |
Client Organisation /Partners | |||
Wikli Group Ltd | |||
Abstract The environment of dairy farming has changed drastically over the past few decades. The direction for changes is a market-driven enterprise. In March 2020, Valio announced that it would enter contract production from early 2021 due to overproduction of milk, reduced milk consumption, and limited milk powder processing capacity. The contract production refers to a change in the pricing system for cooperatives. This contract tries to predict the amount of milk being processed further and equalise seasonal fluctuations in milk production. With contract production, dairy farms should look for alternative means to improve their profitability. Milk production has been politically regulated before Finland's accession to the European Union. The thesis also presents the history of dairy farming, from the self-sustaining economy to the collective quotas of the Agricultural Income Act, accession to the European Union and the introduction and abolition of milk quotas. The environment for dairy farming has changed significantly and the changes have also affected milk pricing and milk producer volumes. The aim of the thesis was to find and illustrate ways to develop the profitability of the dairy business without increasing the volume of milk production. The means of development were control of the cost of milk produc- tion, the impact of the number of cows on the profitability of producing a contract quantity, the equalisation of seasonal fluctuations in milk production and the development of milk content. The purpose of the thesis was to produce material for the Dairy Business Development in Contract Production Guide to Wikli Group Ltd., and to increase understanding of the contract production decision. The calculations illustrating the means of development were carried out using data from a case farm in Northern Savo. The profitability of a dairy business can be developed without increasing of litres of milk: exceeding the con- tract amount will reduce the profitability of the company, while equalising seasonal fluctuations and develop- ing milk content, especially by improving silage quality, improve the profitability. Seasonal variations can be equalised by giving B-C milk for the calves instead of a powdered milk drink. The number of cows does not have a significant impact on the profitability of milk production in the case of the case farm. The most significant of the cost was the cost of work, so managing the workload has a clear effect on the profitability of the farm. Active management plays a big role in the development of a dairy farm: when the means of development are taken from the theory level to the practice, the measures add value to the entrepreneur as better financial result or as more leisure time! | |||
Keywords Milk production, contract production, development, optimization, dairy farm, profitability | |||
SISÄLTÖ
2 MAITOSEKTORIN MATKA SOPIMUSTUOTANTOON 7
2.2 Suomi osaksi eurooppalaista maatalouspolitiikkaa 8
2.3 Maidon tuottajahinnan vaihtelut 9
2.4 Osuuskunta Maitosuomen sopimustuotanto 11
2.5 Maidon hinnoittelu sopimustuotannossa 12
2.6 Maatalous muuttuvassa toimintaympäristössä 13
3 MAITOTILAYRITYKSEN TALOUDEN KEHITTÄMINEN 15
3.1 Maidon tuotantokustannus 15
3.2 Maitotilayrityksen strateginen johtaminen 17
3.3 Kausivaihteluiden tasaaminen 19
3.4 Maidon pitoisuuksien kehittäminen 19
4 LASKELMAT MAITOTILAYRITYKSEN KEHITTÄMISEN TUKENA 22
4.1 Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus 23
4.3 Maitotilayrityksen esittely 25
4.4 Strategian muodostaminen 26
5 MAITOTILAYRITYKSEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSTUOTANNOSSA 29
5.1 Esimerkkitilan tuotanto nykytilanteessa 29
5.2 Sopimusmäärän tuottaminen eri lehmämäärillä 32
5.3 Tukialueen vaikutus sopimusmäärän tuottamiseen eri lehmämäärillä 34
5.4 Maidontuotannon kausivaihtelujen vaikutus kannattavuuteen 35
5.5 Vasikoiden täysmaitojuotto osana kausivaihteluiden tasaamista 40
5.6 Maidon pitoisuuksien vaikutus esimerkkitilan kannattavuuteen 43
5.7 Yhteenvetolaskelma maidontuotannon kehittämistoimenpiteiden kannattavuudesta 44
6.1 Yhteenveto esimerkkitilan kehittämismahdollisuuksista 47
6.2 Kehittämällä kohti parempaa kannattavuutta maitotilayrityksissä 51
LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT 56
KUVALUETTELO
KUVA 1. Maidon keskimääräinen tuottajahinta vuosina 1994–2019 (Suomen virallinen tilasto (SVT) a) 10
KUVA 2. Xxxxxx tuottajahinnan vaihtelut vuosina 2007–2020 (MMO 2020) 10
KUVA 3. Maidontuotannon rakennekehitys vuosina 2000-2030E (Luke 2021) 14
KUVA 4. Tuottojen ja kustannusten havainnointia tilavertailussa (Luke s.a. a) 17
KUVA 5. Prosessikaavio strategisesta johtamisesta (Ryhänen ym. 2019) 18
KUVA 6. Vastaanotetun meijerimaidon kokonaismäärä Suomessa (Suomen virallinen tilasto (SVT) b) 19
XXXX 0. Lyhyen aikavälin kehittämiskeinoja maidontuotannossa 23
KUVA 8. Kokonaiskustannusten (436 400 €) jakautuminen nykytilanteessa 30
KUVA 9. Esimerkkitilan muuttuvien kustannusten jakautuminen 31
KUVA 10. Maidontuotannon kausivaihtelut ja ABC-hinnoittelu 36
KUVA 11. Tasaustilin vaikutus esimerkkitilan ABC-maitomääriin 37
KUVA 12. Maidon tilityshintojen havainnointi kuukausitasolla ilman tasaustiliä 38
KUVA 13. Tasaustilin vaikutus maidon hinnoitteluun 38
KUVA 14. Lehmien ja hiehojen poikimisten ajoittuminen vuonna 2021 40
Maitokiintiöiden poistuttua vuonna 2015 maitotilayritykset ovat voineet lisätä tuotantoaan lähes ra- joituksitta. Kiintiöiden poistuminen on osaltaan johtanut maidon ylituotantoon niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. (Arovuori ym. 2019.) Samaan aikaan kun maidon tuotantomäärät ovat kas- vaneet, maidon kulutus laskee erityisesti nestemäisten maitotuotteiden osalta (Luke 2020).
Maidontuotannon toimintaympäristö on muuttumassa entisestään valiolaisten osuuskuntien siirryttyä sopimustuotantoon vuoden 2021 alusta lähtien: maitotilayritysten tulee hakea uusia keinoja kannat- tavuutensa parantamiseksi, koska volyymin kasvattaminen ei ole toistaiseksi toivottavaa ylituotan- non vuoksi. Sopimustuotannolla tarkoitetaan Valion maidon hinnoittelujärjestelmän muutosta, joka pohjautuu tilakohtaisiin maitosopimusmääriin. (Valio 2020-03-26.)
Sopimustuotantouudistuksen lisäksi myös EU:n maatalouspolitiikkaan on tulossa muutoksia. Uudella maatalouspolitiikan ohjelmakaudella (CAP27) painotetaan ympäristön tilaa sekä ilmastonmuutoksen hallintaa. (MTK 2020.) Maatalouspolitiikan tulevaisuutta ei juurikaan käsitellä opinnäytetyössä, koska sen muutoksista ei ole vielä varmaa tietoa. Poliittiset päätökset ovat ohjanneet maataloustuotantoa menneisyydessä, ja ne tulevat vaikuttamaan maatalouteen tulevaisuudessakin, minkä vuoksi maata- louspolitiikan historiaa käsitellään opinnäytetyön teoriaosiossa.
Opinnäytetyön aiheena on maitotilayrityksen kehittäminen sopimustuotannossa. Opinnäytetyö on laaja projekti, joka syventää opiskelijan osaamista hänen valitsemallaan aihealueella. Aihevalinta kohdistuu maidontuotantoon sen ollessa tuotannonala, jonka parissa opinnäytetyön tekijä haluaa kehittää osaamistaan. Kotimaisen maidontuotannon kamppaillessa kannattavuusongelmien parissa talousosaamisen kasvattaminen ja ratkaisujen löytäminen maitotilayritysten kilpailukyvyn kehittä- miseksi ovat opinnäytetyön tekijää kiinnostavia asioita.
Opinnäytetyön päätavoitteena on tuoda esille keinoja, joilla maitotilayritykset voivat kehittää tuotan- toaan ja parantaa kannattavuuttaan ilman maitolitrojen lisäystä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Wikli Group Oy. Opinnäytetyössä tehdään kehittämiskeinoja havainnollistavia talouslaskelmia Cashman-laskentaohjelmalla. Toimeksiantaja koostaa opinnäytetyön materiaaleista oppaan maitoti- layrityksen kehittämisestä sopimustuotannossa. Opas tulee palvelemaan niin toimeksiantajaa kuin kotimaisia maidontuottajia.
Projekti toteutetaan osin case-muodossa, jolloin opinnäytetyön optimointikeinoja voidaan kokeilla oikean maitotilayrityksen aineistoilla. Esimerkkitila on yhden robotin lypsykarjatila Pohjois-Savosta C1-alueelta. Tilan tuotanto on vakiintunutta, mikä lisää laskelmien luotettavuutta. Opinnäytetyössä etsitään lyhyen aikavälin ratkaisuja esimerkkitilan tuotannon kehittämiseen sekä kannattavuuden parantamiseen sopimustuotannossa. Keinoja tuotannon ja talouden kehittämiseen on paljon, mutta rajauksen vuoksi opinnäytetyössä käsitellään neljää yleishyödyllistä, kuin myös esimerkkitilalle tär- keää optimointikeinoa.
2 MAITOSEKTORIN MATKA SOPIMUSTUOTANTOON
Sopimustuotantoon sopeutumisen kannalta on tärkeää ymmärtää maidontuotannon historiaa ja markkinoiden merkitystä maitosektorille. Maidontuotannon historia alkaa omavaraistaloudesta, jol- loin nimensä mukaisesti tilat tuottivat lähes kaiken tarvitsemansa omalle ruokakunnalleen. Omava- raistalouteen liittyi pientä vaihdantataloutta, mutta keskimäärin kaikki tilalla tuotettu käytettiin itse – ja siitä huolimatta saattoi jäädä nälkä. Teollistuminen kannusti myös maatiloja erikoistumisen tielle. Aiemmin talonpoikien piti olla monitaitureita, kun teollistumisen myötä työt rupesivat jakautumaan jatkojalostuksen siirtyessä tehtaisiin. Tähän muutokseen ohjasi liberalismi, jonka mukaan vauraus voi kehittyä rajattomasti. (Haapanen, Heikura ja Leino 2004, 16–20.)
Nälkä on ohjannut maatalouden ja omavaraisuuden kehittymistä. Ensimmäisen maailmansodan (1914–1918) aikana huomattiin Suomen elintarvikeomavaraisuuden merkitys, kun ruoka pääsi jäl- leen loppumaan. Kansallista maatalouspolitiikkaa ryhdyttiin kehittämään omavaraisuus edellä: pel- toja raivattiin ja tuotoksia pyrittiin kehittämään niin pellon kuin kotieläinten osalta. Tavoitteiden saa- vuttaminen onnistui ja ilman toista maailmansotaa maataloustuotteiden hinnat olisivat romahtaneet. Sotien jälkeen tuotanto lähti taas kovaan nousuun nostaen myös maanviljelijöiden tulotasoa. Teollis- tumisen nopean kehittymisen myötä maanviljelijöiden tulotaso alkoi jäädä palkansaajien tulotasosta. Tilannetta korjattiin maataloustulolailla. (Haapanen ym. 2004, 16–20.)
Toisen maailmansodan jälkeen syntynyttä maataloustuotteiden ylituotantoa on rajoitettu erilaisilla laeilla. Suomeen säädettiin ensimmäistä kertaa maataloustulolaki vuonna 1956, jonka jälkeen lakia päivitettiin keskimäärin kolmen vuoden välein. Lain tavoitteena oli parantaa maanviljelijän asemaa kolmen tärkeän työkalun avulla: kompensoimalla kustannuksia, takaamalla oikeudenmukainen tulo- taso sekä rajoittamalla tuotantoa. Maataloustulolain ja sen hintasäätelyiden vuoksi maatalous ei ke- hittynyt markkinavetoiseksi vaan vahvasti poliittisilla säädöksillä rajoitetuksi. Maataloustulolain tul- kinta on ollut vaikeaa ja sen ympärillä onkin ollut paljon eripuraa. (Kettunen 1992; Haapanen ym. 2004, 21–24.)
Maanviljelijän tulotason turvaamisen lisäksi maataloustulolailla ja jo ennen maataloustulolakia käyte- tyillä hinnansäätelyjärjestelmillä oli tarkoitus turvata myös elintarvikkeiden kohtuullinen kuluttaja- hinta. Kotimaista maataloutta on tuettu jo 1930-luvulta lähtien nostamalla tuontituotteiden hintoja tullimaksujen avulla sekä maksamalla tuotantopalkkioita. (Hassinen 1985.) Maailmankauppa oli sää- deltyä ja valtio auttoi purkamaan kansallista ylituotantoa vientituella. Kotimaisten tuotteiden kilpailu- kykyä tuettiin myös tulleilla ja tuontimaksuilla, jotka nostivat tuontituotteiden maailmanmarkkinahin- nat lähelle kotimaisten elintarvikkeiden hintaa. Vientituet maksettiin maanviljelijöiden omistamille osuuskuntamuotoisille vientiliikkeille, jonka ansiosta tuki jäi maatalouteen. (Kettunen 1992.)
Maataloustuotantoa ruvettiin rajoittamaan maataloustulolakien kollektiivisilla kiintiöillä vuodesta 1977 lähtien. Eri maataloustuotteille asetettiin tuotantokatot, joiden ylittävästä osuudesta tuottajat joutuivat maksamaan markkinointimaksuja ja vientikustannuksia. Kiintiö ei kuitenkaan rajoittanut
tuotannon laajentamista, koska kustannukset jakautuivat tuottajille yhteisesti eikä yksittäiselle viljeli- jälle tullut merkittävää kustannusta kiintiön ylittämisestä. (Hassinen 1985; Kettunen 1992.)
Ylituotannosta johtuvia markkinointimaksuja perittiin vientikustannusmaksuna, rehuseosverona sekä lannoiteverona (Hallituksen esitys eduskunnalle maidon kaksihintajärjestelmää koskevaksi lainsää- dännöksi 1984). Hassisen (1985) raportissa todetaan, että maidontuotannon ollessa Suomen merkit- tävin tuotantomuoto, se synnyttää myös suurimman osan ylituotannosta aiheutuvista kustannuk- sista. Kustannukset eivät myöskään kohdistuneet reilusti ylituotannon kohteeseen, vaan esimerkiksi maidon ylituotannosta maksuja päätyivät maksamaan myös muut viljelijät esimerkiksi lannoitemak- sujen muodossa (Hassinen 1985).
Kollektiivinen kiintiö ei toiminut halutulla tavalla, joten käyttöön otettiin maidon kaksihintajärjestelmä vuonna 1985. Kaksihintajärjestelmä merkitsi käytännössä tilakohtaisia tuotantokiintiöitä. Kiintiöillä ei voinut käydä kauppaa. Kiintiön ylittävältä maitomäärältä tuli maksaa kiintiömaksua, joka oli yli puo- let maidon tuottajahinnasta. Vuonna 1988 kiintiöjärjestelmää täydennettiin meijerikohtaisella kiinti- öllä, jolloin meijereille määrättiin kiintiömaksut tuotantokaton ylittäviltä maitolitroilta. (Kettunen 1992.) Meijeri veloitti kiintiömaksut maidontuottajalta tilityshinnasta (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta 1994).
Kiintiömaksujen lisäksi maidontuotantoa rajoitettiin lehmäkohtaisilla rajoituksilla. Vuodesta 1979 läh- tien nautakarjatilan laajentaminen tuli luvanvaraiseksi: Aluksi lupa vaadittiin yli 30 lypsylehmän yksi- költä, kun vuonna 1982 luvan myöntäminen yli 50 lypsylehmän yksiköille kiellettiin. Tämän jälkeen lakia kiristettiin edelleen vuonna 1984, jolloin luvan myöntäminen yli 30 lypsylehmän yksiköille kiel- lettiin. Kiintiömaksujen ja lehmäkohtaisten rajoitusten lisäksi käytössä oli erilaisia vapaaehtoisia tuo- tannonohjauskeinoja, joilla kannustettiin vähentämään maidontuotantoa. (Hallituksen esitys edus- kunnalle maidon kaksihintajärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi 1984.)
Vaikka Suomi on allekirjoittanut tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen GATT (General Agreement of Tariffs and Trade), kotimaista maataloutta on tuettu voimakkaasti nostamalla tuonti- tuotteiden hintoja tullein ja tuontimaksuin sekä purkamalla ylituotantoa vientitukien avulla. (Euroo- pan parlamentti s.a). Xxxxxxxx (1992) kertoo raportissaan muiden GATT-maiden kritisoineen Suo- men korkeaa maatalouden tukitasoa. Kotimaista maataloustuotantoa voitiin tukea voimakkaasti aina vuoteen 1994 asti, jolloin GATT:n seuraajan Maailman kauppajärjestö WTO:n (World Trade Or- ganization) sopimuksesta päästiin yhteisymmärrykseen. (Euroopan parlamentti s.a.) Tämä olikin osa yhden aikakauden loppua, kun Suomi liittyi osaksi Euroopan unionia (EU) vuonna 1995 (Hakala 2014).
2.2 Suomi osaksi eurooppalaista maatalouspolitiikkaa
Suomen liittyessä Euroopan unioniin maataloustulolaki takuuhintajärjestelmineen lakkautettiin ja maataloustuotteiden hinnat muuttuivat aiempaa markkinaehtoisemmiksi. Tämä oli shokki maatalous- alalle, koska aiemmin oli totuttu vakaaseen, valtion säätelemään maataloustuotantoon. Nyt maata- lous oli muuttumassa elämäntavasta yritystoiminnaksi. (Haapanen ym. 2004, 25–26.) Maidontuo-
tanto ei kuitenkaan vapautunut kiintiöjärjestelmästä, vaan 1. huhtikuuta 1995 käyttöön otettiin Eu- roopan unionin maitokiintiöjärjestelmä (Laki Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjär- jestelmän täytäntöönpanosta 1995).
Osana Euroopan unionia Suomessa astui voimaan yleislaki yhteisestä maatalouspolitiikasta. EU:n maitokiintiöjärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 1984, eli se on ollut voimassa jo ennen Suomen liittymistä osaksi Euroopan unionia. Euroopan unionin jäsenmaana Suomi sai maakiintiön meijerimai- don tuottamiselle, jonka ylittämisestä täytyy maksaa 115 %:n suuruista maidon tavoitehinnasta las- kettavaa lisämaksua, joka peritään ylityksen aiheuttaneilta tuottajilta. Kiintiö jaettiin tuottajakoh- taiseksi viitemääräksi, jossa määritettiin vuosikohtaisten maitokiintiölitrojen lisäksi myös maidon ras- vapitoisuutta. Suoramyyntimaidolle laskettiin oma viitemäärä. (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta 1994.)
Tilakohtaista viitemäärää tarkasteltiin 1.4.–31.3 välisellä ajanjaksolla. Viitemäärät jaettiin aiempien kansallisten tuotantokiintiöiden mukaisesti ja siihen määritettiin perusrasvaprosentti vuoden 1994 meijerimaidon keskimääräisestä rasvaprosentista. Viitemäärään pystyi hakemaan perustellusta syystä oikaisua nopealla aikataululla, 30 päivän sisällä viitemääräpäätöksen antamisesta. (Hallituk- sen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täy- täntöönpanosta 1994.) Tilakohtaiset viitemäärät sopeutettiin Suomen maakiintiöön 1.4.1997. alkaen alentamalla tilakohtaisia viitemääriä 4,5 % (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta 2008).
Maitokiintiön viitemäärien vuokraaminen ja myyminen maidontuottajien välillä oli sallittua. EU:n jä- senvaltioilla oli myös valtakunnallinen maitokiintiövaranto, jonne ylimääräiseksi jääneet, valtion vä- hentämät taikka maidontuotannon loppumisen jälkeen vapautuneet kiintiöt siirrettiin. (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytän- töönpanosta 1994.) Vuonna 2008 maitokiintiöistä päätettiin luopua asteittain. Kiintiöiden asteittainen poistaminen toimi siten, että kiintiöitä kasvatettiin asteittain noin prosentin vuositahdilla. Kolme vuo- sikymmentä käytössä olleet kiintiöt vakauttivat maitomarkkinoita. Maitokiintiöt poistettiin 1. huhti- kuuta 2015. (Niskanen ja Myyrä 2015.)
2.3 Maidon tuottajahinnan vaihtelut
Maidon tuottajahintoja ohjattiin kansallisilla päätöksillä aina EU-jäsenyyteen saakka. Suomen maidon tuottajahinta on ollut keskimäärin korkeampi kuin muualla Euroopassa (kuva 2). Euroopan unioniin liittymisen jälkeen maidon hinnan vaihtelut ovat olleet suurimpia vuosina 2008 ja 2015 (kuva 1).
Vuoden 2008 tuottajahintojen alenemiseen vaikutti osaltaan Yhdysvalloista alkunsa saanut finanssi- kriisi sekä siihen liittynyt maailmanlaajuinen ruokakriisi vuosina 2007–2008. Ruokakriisin aiheuttivat tuotantopanosten, kuten öljyn hinnan nouseminen sekä heikot satotasot (Yle 2012; Yle 2018; Maa- ja metsätalousministeriö 2021). Vuonna 2015 tuottajahintojen syöksymiseen vaikuttivat niin maito- kiintiöiden poistuminen (Niskanen ym. 2015), kuluttajien ostovoiman heikentyminen kuin Ukrainan kriisi ja sen aiheuttamat pakotteet ja vastapakotteet (Arovuori ym. 2019).
50,00
48,00
46,00
44,00
snt/litra
42,00
40,00
38,00
36,00
34,00
32,00
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
30,00
KUVA 1. Maidon keskimääräinen tuottajahinta vuosina 1994–2019 (Suomen virallinen tilasto (SVT) a)
Tuottajahintojen vertailu vuositasolla sisältää maidon kokonaishinnan lukuun ottamatta tuotantotu- kea (kuva 1). Hinta on myös arvonlisäveroton. Maidon hintoja vertaillessa tuottajahinnat Suomessa ovat säilyneet aina korkeammalla tasolla kuin Euroopassa keskimäärin. Maitokiintiöiden poistumisen jälkeen tuottajahintojen väliset erot ovat pienentyneet siten, että Suomen keskimääräinen tuottaja- hinta lähentelee Euroopan tasoa (kuva 2).
50
48
46
44
42
snt/maitolitra
40
38
36
34
32
30
28
26
2007/01
2007/06
2007/11
2008/04
2008/09
2009/02
2009/07
2009/12
2010/05
2010/10
2011/03
2011/08
2012/01
2012/06
2012/11
2013/04
2013/09
2014/02
2014/07
2014/12
2015/05
2015/10
2016/03
2016/08
2017/01
2017/06
2017/11
2018/04
2018/09
2019/02
2019/07
2019/12
2020/05
24
EU FI
KUVA 2. Xxxxxx tuottajahinnan vaihtelut vuosina 2007–2020 (MMO 2020)
Maidon tuottajahintojen vaihtelua on voitu hallita kiintiöjärjestelmien poistumisen jälkeen lähinnä interventiovarastoilla. Interventiovarastoilla tarkoitetaan EU:n varastoa, jonka tarkoituksena on maa- taloustuotteiden markkinoiden pitäminen vakaana: varastoon ostetaan ja sieltä myydään maatalous- tuotteita markkinoiden tarpeen mukaisesti. Suomessa varastoon ostetaan maitotaloustuotteista ras- vatonta maitojauhetta sekä voita. Ruokaviraston Xxxxx.xx -palvelun mukaan Suomen interventiova- rastossa ei ole tällä hetkellä lainkaan voita. (Ruokavirasto s.a. a)
2.4 Osuuskunta Maitosuomen sopimustuotanto
Maaliskuussa 2020 Valio ilmoitti siirtyvänsä sopimustuotantoon ylituotannon vuoksi taatakseen kil- pailukykyisen maidon hinnan. Sopimustuotanto on hinnoittelujärjestelmän muutos, johon on pää- dytty maidon kulutuksen vähenemisen, maidon ylituotannon sekä maitojauheen jalostuskapasiteetin rajallisuuden vuoksi. Sopimustuotanto keventää meijerin tilannetta ylituotannossa: Investointia mai- tojauheen valmistuksen kapasiteetin varmistamiseksi ei tarvitse tehdä, jolloin meijeri voi keskittyä lisäarvotuotteiden valmistukseen. Sopimustuotannon tavoitteena on taata tuottajille kilpailukykyinen maidon tuottajahinta myös tulevaisuudessa. (Valio 2020-03-26; Lähteenmäki 2020.)
Valiolaisille osuuskunnille on jaettu sopimusmäärät, joiden jakamisesta omille tuottajilleen jokainen osuuskunta on itse vastuussa. Käytännöt sopimustuotannon sekä maidon hinnoittelun osalta ovat osuuskuntakohtaisia jo kilpailulainsäädännöstä johtuen. Maidon hinnoittelua porrastetaan A-B-C- hinnoittelujärjestelmällä. (Osuuskunta Maitosuomi 2020-05-29; Lähteenmäki 2020.) Osuuskuntaläh- töiset maidon hankintasopimukset ovat voimassa vuoden 2022 loppuun asti. Sopimustuotantouudis- tus on kuitenkin pysyvä muutos, joten hankintasopimukset arvioidaan uudestaan markkinatilanteen perusteella. (Lähteenmäki 2020.)
Osuuskunta Maitosuomen alueella tilakohtaiset sopimusmäärät perustuvat kolmen edellisen vuoden korkeimpaan meijerimaitomäärään. Sopimusmäärät ilmoitettiin tiloille keväällä 2020. Tämän jälkeen maitotilayrittäjät pystyivät hakemaan oikaisua sopimusmäärään perustelluista syistä, joita olivat in- vestoinnit, sukupolvenvaihdos/muu tilakauppa tai tilaa kohdannut Force Majeure –tilanne. Sopimus- määrät vahvistettiin oikaisua hakeneille tiloille syksyllä 2020. Sopimusmäärä on sidottuna tuottaja- numeroon, eikä sopimusmäärää voi ostaa esimerkiksi lopettavalta tilalta. Sopimus säilyy ennallaan, vaikka tuotettu maitomäärä olisi sopimusmäärää pienempi joinain vuosina. (Osuuskunta Maitosuomi 2020-05-29.)
Tilakohtainen sopimusmäärä jaetaan tasaisesti kalenterikuukausille päivien lukumäärän perusteella. Osuuskunta Maitosuomi on ilmoittanut ottavansa käyttöön tasaustilin, jolla meijeriin toimitettu mai- tomäärä tasataan neljännesvuosittain. Esimerkiksi sopimusmäärän ylittyessä tammikuussa reilusti, mutta sen alittuessa helmi-maaliskuussa, tasaustili hyvittää tammikuun B-C-hinnoista johtuvaa alem- paa maidon hintaa. (Osuuskunta Maitosuomi 2020-10-29.)
Valion siirtyminen sopimustuotantoon on herättänyt paljon keskustelua muun muassa sosiaalisessa mediassa, ja tunteet ovat käyneet kuumina epävarman tulevaisuuden vuoksi. Osuuskunta Maito- suomi (2020-12-03) kertoi joulukuussa 2020 sidosryhmien infotilaisuudessa tilan sopimusmäärän
säilyvän sukupolvenvaihdoksessa ennallaan, mikäli jatkaja täyttää nuoren viljelijän aloitustuen eh- dot. Mikäli tilan sopimusmäärä on ollut alle 10 000 litraa per lehmäpaikka, sopimusmäärälle voidaan hakea sukupolvenvaihdoksen yhteydessä oikaisua 10 000 litraan per lehmäpaikka (Osuuskunta Mai- tosuomi 2020-12-03).
Sopimusmäärien jakaminen aiheutti väistämättä tilanteen, jossa on voittajia ja väliinputoajia. Väliin- putoajia varten on suunnitteilla sopimusmäärien hakukierros, jolloin sopimusmäärään voidaan hakea muutosta. Tällä pyritään tukemaan erityisesti sukupolvenvaihdoksia ja tilakauppoja. Osuuskunta Xxxxxxxxxxx toimitusjohtaja Xxxx Xxxxxxxxxx korostaa Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa sukupolvenvaihdosten ja nuorten yrittäjien merkitystä maataloussektorille. (Torikka 2021.)
2.5 Maidon hinnoittelu sopimustuotannossa
Maidon hinnoittelu sopimustuotannossa säilyy ennallaan A-B-C-hinnoitteluporrastusta lukuun otta- matta: meijerimaidosta maksetaan perushinnan lisäksi vastuullisuuslisää sekä maidon hintaan teh- dään pitoisuus- ja laatukorjauksia (Osuuskunta Maitosuomi 2020-12-03). Perushintaa maksetaan 95 prosentille sopimusmäärästä, jonka jälkeen sopimusmäärän loppuosalle (5 %) maksetaan B-hintaa. Sopimusmäärän ylittävälle maitomäärälle maksetaan C-hintaa. Näiden lisäksi maidolle maksetaan rasva- ja valkuaislisää sekä vastuullisuuslisää.
TAULUKKO 1. Ensimmäisen vuosineljänneksen ABC-hinnoittelu sopimustuotannossa (Osuuskunta Maitosuomi 2020-10-29).
Osuuskunta Maitosuomen ABC-hinnoittelu ensimmäiselle vuosineljännekselle | ||
ABC-hinnoittelu | Tavanomainen tuotanto | Luonnonmukainen tuotanto |
A-hinta | ** Perushinta 0,37 € | ** Perushinta 0,50 € |
B-hinta | 0,20 € | 0,34 € |
C-hinta | 0,07 € | 0,07 € |
ABC-hinnat ovat E-luokan maidon hintoja sisältäen vastuullisuuslisän. | ||
** A-hinnat ovat perushintaolettamia ensimmäiselle vuosineljännekselle. | ||
Perushinnan ja vastuullisuuslisän lisäksi maidon hinnoitteluun vaikuttaa maidon laatu sekä maidon pitoisuudet. Xxxxxx laatutekijöitä ovat muun muassa maidon solu- ja bakteeripitoisuudet. Maidon laatu luokitellaan maidon solujen ja bakteerien osalta ovat E-, I- ja II-luokkiin. E-luokan maidon so- lupitoisuus (somaattiset solut) on alle 250 000 kpl/ml ja bakteeripitoisuus alle 50 000 kpl/ml. E-luo- kan maidon hinta on maidon perushinta, kun I- ja II-luokan maidoille tehdään hinnan alennukset perushintaan nähden. (Osuuskunta Maitosuomi 2021)
Maidon perushintaa maksetaan 4,3 % rasvaa ja 3,3 % valkuaista sisältävästä maidosta. Mikäli mai- don pitoisuudet poikkeavat perushinnan pitoisuuksia, maidon hintaan tehdään pitoisuuskorjaukset: jos pitoisuudet ovat huonommat, maidon perushintaa leikataan ja mikäli pitoisuudet ovat paremmat, maidon hinta nousee. (Osuuskunta Maitosuomi 2021.)
2.6 Maatalous muuttuvassa toimintaympäristössä
Maitotuotteiden kulutus on vähentynyt Suomessa niin maidon juonnin kuin muidenkin maitotuottei- den osalta. Vuosina 2018 ja 2019 maidon juonti väheni noin viiden prosentin vuositahdilla. Myös naudanlihankulutus väheni hieman edellisvuodesta. (Luke 2020.)
Maitoketjun kehittämisessä on oleellista ottaa huomioon kuluttajien tahtotila. Närvä, Ryhänen, Kotro ja Xxxxxxxxxx (2011, 35–36) painottavat asiakaslähtöisyyden tärkeyttä. Vaikka maitotilayrityksen nä- kökulmasta lähin asiakas on osuuskunta, maitoa tuotetaan kuitenkin markkinoille ja kuluttajien käyt- töön. Näin tuotteen laadun kriteereitä tulee pohtia myös kuluttajan odotusten näkökulmasta. (Närvä ym. 2011, 35–36.)
Karhinen (2019) korostaa maa- ja metsätalousministerin tilaamassa raportissa alkutuotannon ja ku- luttajatrendien välistä yhteyttä: maatalousyrittäjien pitäisi olla paremmin kartalla siitä, mitä kulutta- jat haluavat ostaa. Suomalaisen maidontuotannon toimiessa osuuskuntalähtöisesti osuuskunnat nou- tavat kaiken tuotetun maidon, vaikka sille ei olisi markkinoilla kysyntää. Näin syntyy kierre, jonka lopputuloksena on ylituotanto ja tuottajahintojen laskeminen. (Karhinen 2019.)
Valion Trendikartta 2020 nostaa maitosektorille tärkeiksi trendeiksi terveyden ja hyvinvoinnin, tuot- teiden helppokäyttöisyyden, ympäristön ja eettisyyden, kokemusperäisyyden ja itseilmaisun sekä luottamuksen ja läpinäkyvyyden. (Valio 2020). Edellä mainitut kuluttajatrendit ovat erityisen tärkeitä meijereille ja Valiolle yrityksenä, ja sitä kautta myös valiolaisille maitotilayrittäjille.
Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua koti- maista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky ja mahdolli- suus tehdä tietoisia valintoja. (Ruoka2030 s.a.)
Maidontuotannon toimintaympäristö on ollut jatkuvan muutoksen kourissa. Vuonna 2000 Suomessa oli 19 750 maitotilaa, kun vuonna 2019 vastaava lukema oli enää 5 744. Maitotilojen määrä on siis vähentynyt vajaan 20 vuoden aikana 71 prosenttia. Vuonna 2020 maidontuotannon lopetti noin 7 prosenttia maitotilayrityksistä. (Luke 2021.)
Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan maitotilojen määrä jatkaa vähenemistään aluksi noin seitsemän prosentin vuositahtia. Luopuminen kuitenkin tasoittunee 2020-luvun loppupuolelle noin kahden prosentin vuositahtiin. Ennuste tilojen lukumääräksi vuodelle 2030 on noin 3 340 maidon- tuottajaa. Maitotilayritysten määrän odotetaan siis laskevan vielä 42 prosenttia vuodesta 2019 vuo- teen 2030 (kuva 3).
20000
18000
16000
Tuottajien määrä
14000
12000
10000
8000
6000
4000
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020E
2021E
2022E
2023E
2024E
2025E
2026E
2027E
2028E
2029E
2030E
2000
KUVA 3. Maidontuotannon rakennekehitys vuosina 2000-2030E (Luke 2021)
Pellervon Taloustutkimuksen Maa- ja elintarviketalouden ennusteen mukaan vuoden 2020 maidon- tuotanto kasvaa prosentin verran edellisvuodesta, mutta kääntyy laskuun (-2 %) vuonna 2021. Ko- ronapandemian vaikutuksesta maidon kotimaisten lisäarvotuotteiden menekki on kasvanut, mikä osaltaan pitänyt tuottajahintoja edellisvuoden tasolla. Vuonna 2021 lisäarvotuotteiden kysynnän en- nustetaan heikkenevän, jolloin maidon tuottajahinnan odotetaan laskevan hieman. (Xxxx, Xxxxxxxxxx ja Yrjölä 2020.)
Tuotantopanoskustannukset ovat laskeneet kovien satotasojen, lannoitemarkkinoiden kilpailun li- sääntymisen sekä öljyn ylitarjonnan vuoksi. Ennusteen mukaan erityisesti energiakustannukset ovat edellisvuotta selkeästi (-10 %) matalammat. Kustannusten lasku nostaa vuoden 2020 yrittäjätuloen- nustetta 15 % edellisvuodesta. Vuonna 2021 tuotantopanosten kustannusten odotetaan taas nouse- van, jolloin maatalouden yrittäjätulo lähtenee taas laskuun. (Auer ym. 2020.)
3 MAITOTILAYRITYKSEN TALOUDEN KEHITTÄMINEN
Yrittäjätulo kuvastaa yrityksen tuottojen ja kustannusten erotusta ilman yrittäjien omaa palkka- vaatimusta ja oman pääoman korkoa. Yrittäjätulo ei kuvaa yritystoiminnan kannattavuutta. Yrityksen kannattavuutta kuvastava yrittäjän voitto saadaan, kun yrittäjätulosta vähennetään oma palkka- vaatimus sekä oman pääoman korko. Yrittäjän voiton ollessa positiivinen kaikki yrityksen kustannuk- set on saatu katettua ja yrityksen toiminta on kannattavaa. Mikäli yrittäjän voitto on negatiivinen, yrityksen toiminta on tappiollista. (Luke s.a. a.)
Toinen yrityksen kannattavuutta kuvaava tunnusluku on kannattavuuskerroin. Kannattavuusker- roin lasketaan jakamalla yrittäjätulo yrittäjien oman työn palkkavaatimuksella sekä oman pääoman korkovaatimuksella. Yrityksen toiminta on kannattavaa kannattavuuskertoimen ollessa yhtä suuri tai suurempi kuin yksi (1,00). Työtuntiansio on palkka, jonka yrittäjä saa omasta työtunnistaan. (Luke s.a.) Tilakäyttökustannuksella tarkoitetaan tilalla tuotettujen rehujen ja siementen käyttökustan- nusta. Kokonaistuotot puolestaan sisältävät myyntituoton, tilatuoton (esimerkiksi tilalla tuotetut rehut), varastot sekä tuet. (Luke s.a. b.)
Luonnonvarakeskuksen kannattavuuskirjanpidon mukaan lypsykarjatilojen työtuntiansio oli 5,0 €/h vuonna 2019. Kannattavuuskerroin on 0,47, joka kertoo kannattavuuden olevan keskimäärin heikko, koska tehdystä työstä ja oman pääoman sijoittamisesta ei saada riittävää korvausta. Keskiarvot eivät kerro aina totuutta: Suomessa on myös hyvin pärjääviä tiloja. (Luke s.a a.)
Parhaiden tilojen (paras 5 %) kannattavuuskerroin on jopa 1,56, jolloin oman työn palkkavaatimus sekä oman pääoman korko täyttyvät erittäin hyvin: yrittäjien työtuntiansio on 30,8 euroa ja omalle pääomalle saadaan korkoa lähes kahdeksan prosenttia (taulukko 2). Kokonaistuotot ovat heikosti pärjäävillä tiloilla sekä keskiarvotiloilla matalammat kuin tuotantokustannus. Tuottojen ja kustannus- ten negatiivisesta erotuksesta syntyy tappiollinen yrittäjätulo, jolloin yritys tuottaa tappiota myös ilman oman työn palkkavaatimusta sekä oman pääoman korkoa.
Kannattavuuskirjanpidon mukaan tuotannon kannattavuus kasvaa volyymin mukaan: heikkoon ryh- mään kuuluvien tilojen keskimääräinen tilakoko on 64 hehtaaria viljelyalaa ja 51 eläinyksikköä, kun taas hyvin pärjäävien tilakoko kasvaa noin 90 hehtaariin viljelyalaan ja 82 eläinyksikköön (taulukko 2). Parhaiten pärjäävillä tiloilla on 160 hehtaaria viljelyalaa ja 133 eläinyksikköä.
TAULUKKO 2. Maitotilojen keskeisten talous- ja tunnuslukujen havainnointia (Luke s.a. a)
Kustannuserittely 2019 | ||||
Maitotilat jaoteltuina kannattavuuskertoimen mukaan | ||||
Maitotilat | Heikot | Keskiarvo | Hyvät | Parhaat |
Tiloja edustettuna | 1 140 | 5 710 | 1 140 | 280 |
Viljelyala (ha) | 64,2 | 81,3 | 90,4 | 160,2 |
Eläinyksiköt (ey) | 50,5 | 65,2 | 82,3 | 132,9 |
€/tila | €/tila | €/tila | €/tila | |
Tilan kokonaistuotot | 237 700 | 323 000 | 404 100 | 737 200 |
josta maitotuotot | 117 700 | 159 600 | 204 100 | 375 100 |
josta maataloustuet | 69 900 | 92 700 | 111 800 | 196 200 |
TUOTANTOKUSTANNUS | 315 000 | 367 800 | 413 300 | 679 100 |
Tarvikekustannus | 72 500 | 85 500 | 101 000 | 161 100 |
josta ostorehukustannukset | 41 100 | 47 600 | 57 200 | 87 500 |
Tilakäyttökustannus | 31 900 | 42 500 | 52 900 | 100 000 |
Kotieläinkustannus | 14 700 | 18 400 | 19 600 | 37 600 |
Kone ja rakennuskustannukset | 71 500 | 80 200 | 86 200 | 165 000 |
Muut (kiinteät) kustannukset | 36 500 | 41 600 | 49 600 | 71 700 |
Korkokulut | 7 270 | 6 070 | 6 270 | 7 980 |
Palkkauskustannukset | 5 830 | 11 400 | 10 100 | 27 400 |
Yrittäjätulo | -1 496 | 38 587 | 79 807 | 169 104 |
Oma palkkavaatimus (16 €/h) | 60 700 | 64 000 | 68 800 | 65 300 |
Oman pääoman korkovaatim. | 14 100 | 18 100 | 18 900 | 43 100 |
Yrittäjän voitto/tappio | -76 500 | -43 900 | -8 020 | 60 300 |
Kannattavuuskerroin | -0,02 | 0,47 | 0,91 | 1,56 |
Työtuntiansio | -4,20 | 5,00 | 14,10 | 30,80 |
Oman pääoman korkosaavutus | -0,1 % | 2,4 % | 4,6 % | 7,8 % |
Suuria eroja kustannusten muodostumisessa (prosenttia tuotantokustannuksista) tilavertailussa ei ole. Suurin eroavaisuus löytyy, kun kustannukset jaetaan eläinyksikköä kohden. Heikosti pärjäävillä tiloilla työkustannus (palkkauskustannus ja oman työn palkkavaatimus yhteensä) on 1202 euroa per eläinyksikkö, keskiarvotiloilla 1 154 euroa per eläinyksikkö ja hyvin pärjäävillä tiloilla puolestaan 959 euroa per eläinyksikkö. Parhailla tiloilla (5 % tiloista) työkustannuksia muodostuu noin 698 euroa eläinyksikköä kohden. Voidaan siis todeta, että työn tehokkuus kasvaa tilakoon kasvaessa: Työtun- teja eläinyksikköä kohden tehdään kannattavilla tiloilla reilusti vähemmän kuin kannattavuudeltaan heikoilla tiloilla.
Erityisesti oma palkkavaatimus per eläinyksikkö pienenee työn tehokkuuden kasvun seurauksena. Heikosti pärjäävillä tiloilla oman työn palkkavaatimus (1 202 euroa) on 44 % korkeampi kuin hyvin pärjäävillä tiloilla (836 euroa). Parhaiten pärjäävien tilojen oman työn palkkavaatimus on vain 491 euroa per eläinyksikkö, joka on 41 % heikosti pärjäävien tilojen palkkavaatimuksesta (kuva 4).
Ostorehukustannukset muodostavat merkittävän osan tarvikekustannuksista. Ostorehujen osuus eläinyksikköä kohden pienenee tilakoon (ja yrityksen kannattavuuden) kasvaessa, jolloin myös tila- käytön osuus kasvaa. Heikosti pärjäävillä tiloilla ostorehujen määrä on 814 euroa per eläinyksikkö, kun parhaiten pärjäävillä tiloilla ostorehujen osuus on enää 658 euroa per eläinyksikkö.
7 000 €
6 000 €
5 000 €
€/eläinyksikkö
4 000 €
3 000 €
2 000 €
1 000 €
0 €
Heikot tilat (5 %-25 %) Keskiarvotilat Hyvät tilat (75 %-95 %) Parhaat tilat (5 %)
KUVA 4. Tuottojen ja kustannusten havainnointia tilavertailussa (Luke s.a. a)
3.2 Maitotilayrityksen strateginen johtaminen
Maitotilayritysten johtamisen heikkoutena on ollut kokonaisuuden hallinnan puute. Yksittäisiä toimin- toja on pyritty kehittämään ja korjaamaan, mutta prosessien korjaaminen ei ole parantanut yrityk- sen kannattavuutta. Tähän on osaltaan johtanut Suomen maataloustuotannon historia: maatalouden toimintaympäristön muuttuessa yrittäjälähtöisyys on syrjäyttämässä vanhat toimintatavat. (Ryhänen ja Närvä 2019, 17–24.)
Yrityksen kehittäminen ja tuotannon optimointi vaativat yrittäjältä johtamistaitoja. Hyvin pärjäävät maitotilat etsivät aktiivisesti keinoja, joilla kehittää yrityksen kannattavuutta. (Ryhänen 2020.) Koko- naisvaltaisessa johtamisessa luodaan pitkän aikavälin strategia, joka saavutetaan lyhyen aikavälin johtamisella eli operatiivisella johtamisella (Ryhänen ja Närvä 2019, 13–16).
Strategialla tarkoitetaan yrityksen toiminnan suunnittelua: tavoitteiden asettamista ja valintojen te- kemistä. Operatiivisessa johtamisessa strategia viedään käytäntöön. Ilman operatiivista johtamista yrityksen tavoitteet jäävät siis saavuttamatta, jolloin yrityksen tuotannon optimointi on mahdotonta. Yrityksen tuottavuudessa maidon hintaan ei voida juurikaan vaikuttaa, mutta tuotantoa voidaan op- timoida siten, että tuotteesta saadaan paras mahdollinen hinta. Sen sijaan kustannuksiin voidaan vaikuttaa enemmän: yksikkökustannuksen hallinnalla on suuri merkitys maitotilayrityksen kannatta- vuuteen. (Ryhänen 2020, 39; Ryhänen ja Närvä 2019, 13–24.)
Yrityskokonaisuutta ja tuotantoprosesseja on johdettava kokonaisuutena niin, että lyhyen aikavälin johtaminen tukee pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista. Koko- naisvaltaisen johtamisen tavoitteena on parantaa tuottavuutta, sopeutua muutoksiin ja tehdä valintoja. Tuottavuuden kohottaminen edellyttää prosessien jatkuvaa paran- tamista. (Ryhänen ja Närvä 2019, 13.)
Kokonaisvaltainen johtaminen aloitetaan siirtämällä ajatusta tulevaisuuteen eli ajattelemalla strategi- sesti. Strateginen johtaminen koostuu strategisesta ajattelusta ja strategisesta suunnittelusta. (Ry- hänen ja Närvä 2019, 17–24). Strategisessa ajattelussa voidaan siis vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Millaisia asioita yritystoiminta kohtaa tulevaisuudessa? Xxxxxxxxx yritys pärjää tulevai- suuden toimintaympäristössä?
Strateginen ajattelu
”uteliaisuus, asennoituminen, osaaminen, nykytilanteen ja tulevaisuuden hahmottaminen”
Tahtotila käytännön toimiksi
•Toimintasuunnitelma
•Suunnitelman toimeenpano
•Käytännön johtaminen
Tahtotilan muodostaminen
•Yrityksen toiminnan analysointi
•Tahtotila eli missio
Tahtotilasta toimintamalliksi
•Toimintamallin laatiminen
•Mittarit kehityksen seurantaan
Strategiset ja taloudelliset tavoitteet
•Strategiset valinnat
•Strategian luominen
KUVA 5. Prosessikaavio strategisesta johtamisesta (Ryhänen ym. 2019)
Ryhäsen ja Närvän mukaan strateginen ajattelu edistää yrittäjän asennoitumista niin tulevaisuuteen kuin nykytilanteeseenkin. Strategisen ajattelun pohjalta siirrytään strategiseen suunnitteluun. Strate- ginen ajattelu tunnistaa nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet, mikä johtaa toiminnan kehit- tämisen strategiseen suunnitteluun ja strategisen päätöksen tekemiseen. (Ryhänen ja Närvä 2019, 17–24.)
Strateginen johtaminen edistää yrittäjän sopeutumista muutostilanteisiin. (Ryhänen ja Närvä 2019, 17–24.) Esimerkiksi strategisesti ajatteleva maitotilayrittäjä näkee sopimustuotantopäätökseen joh- taneet syyt ja pyrkii etsimään keinoja, miten tilanteeseen sopeudutaan ja kuinka yrityksen kilpailu- kyky saadaan säilytettyä.
3.3 Kausivaihteluiden tasaaminen
Kausivaihteluiden tasaaminen on yksi sopimustuotannon merkittävimmistä tavoitteista. Maidontuo- tannon kausivaihtelut ruuhkauttavat meijeriteollisuutta, jolloin ylimääräisestä maidosta tehdään mai- tojauhetta. Kun kausivaihtelut saadaan kuriin, voidaan keskittyä lisäarvotuotteiden valmistukseen. (Lähteenmäki 2020.)
Suomen virallisen maito- ja maitotuotetilaston (2021) mukaan Suomen meijerimaidontuotanto on suurimmillaan maalis-toukokuussa ja alimmillaan syys-marraskuussa. Maaliskuussa 2020 meijerimai- toa tuotettiin noin 202 miljoonaa litraa, kun saman vuoden marraskuussa tuotanto oli noin 178 mil- joonaa litraa (kuva 6). Eroa maaliskuun ja marraskuun välillä on noin 12 prosenttia. Sama trendi on ollut nähtävillä jo pidemmän aikaa.
210000000
205000000
200000000
195000000
190000000
185000000
180000000
2014/01
2014/04
2014/07
2014/10
2015/01
2015/04
2015/07
2015/10
2016/01
2016/04
2016/07
2016/10
2017/01
2017/04
2017/07
2017/10
2018/01
2018/04
2018/07
2018/10
2019/01
2019/04
2019/07
2019/10
2020/01
2020/04
2020/07
2020/10
2021/01
175000000
KUVA 6. Vastaanotetun meijerimaidon kokonaismäärä Suomessa (Suomen virallinen tilasto (SVT) b)
3.4 Maidon pitoisuuksien kehittäminen
Keskimääräisen suomalaisen lypsylehmän maito koostuu vedestä (87 %), rasvasta (4,3 %), hiilihyd- raateista (4,7 %), proteiineista (3,5 %), kivennäisaineista (0,7 %) sekä lukuisista erilaisista vitamii- neista. Maidon koostumus vaihtelee lehmän rodun, iän, laktaatiokauden vaiheen, ruokinnan sekä
olosuhteiden mukaan. (Milkworks s.a.) Maidon kulutus on vähentynyt viime vuosina erityisesti neste- mäisen maidon osalta (Luke 2020) ja maidon kuiva-aineesta valmistettavien lisäarvotuotteiden me- nekki on kasvanut (Suomen virallinen tilasto (SVT) b), jolloin meijeriteollisuuden tarve maidon kuiva- aineelle kasvaa.
Maidon hinnoittelussa huomioidaan rasva- ja valkuaispitoisuuksien muutokset. Maidon keskimääräi- set pitoisuudet (4,3 % rasvaa ja 3,3 % valkuaista) ylittäviltä tai alittavilta osuuksilta korjataan mai- don hintaa pitoisuuskorjauksilla. Koostumukseltaan laihasta maidosta maksetaan siis vähemmän kuin runsaammin kuiva-ainetta sisältävästä maidosta. (Osuuskunta Maitosuomi 2021.)
Maidon pitoisuuksiin voidaan vaikuttaa jalostuksella, ruokinnalla ja olosuhteilla. (Kalström 2018). Esi- merkiksi holstein-rotuisten nautojen kohdalla maidon pitoisuuksien periytymisaste on kohtuullisen korkea: maidon rasvapitoisuuden (%) periytymisaste on 0,58 ja valkuaispitoisuuden (%) periytymis- aste on 0,51 (Cassell 2009). Olosuhteiden merkitys on kuitenkin korkeampi: yli 60 % maidon pitoi- suuksien vaihtelusta eläinten välillä johtuu olosuhteista, kun hieman alle 40 % on geneettistä (Kal- ström 2018).
Sekä maitotuotoksen että maidon pitoisuuksien ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta oleellisinta ruokinnassa on laadukas säilörehu. Säilörehun tulee olla riittävän sulavaa ja sen säilöntään täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Kun tilalla on laadukas säilörehu, ruokintaa voidaan täydentää väkire- huilla kustannustehokkaasti. (Kiiveri 2018.)
Maidon rasva ja valkuainen tarvitsevat rakentumiseensa eri polttoaineita: maitorasvaa syntyy etikka- ja voihapoista, kun taas maitovalkuaista nostavat energia ja ohutsuolessa sulava valkuainen (OIV). Maitorasvaa ruokitaan laadukkaalla säilörehulla, jossa on riittävästi sulavaa NDF-kuitua. Viljoista esi- merkiksi ohra voi nostaa maitorasvan määrää. Lehmien aineenvaihduntasairauksista hapanpötsi alentaa maidon rasvapitoisuutta. Pötsin toiminta vaikuttaa vahvasti pitoisuuksiin, joten pötsin kun- toon kannattaa kiinnittää huomiota. (Hissa 2017.)
Lehmän valkuaistuotosta voidaan nostaa oikealla väkirehuruokinnalla. Propionihappo on yksi maidon valkuaisen rakennusaineista. Propionihappoa muodostuu esimerkiksi viljoista, maissista ja energiare- hunakin käytetystä propyleeniglykolista. (Hissa 2017.)
Taulukko 3 havainnollistaa ruokinnan muutosten vaikutuksia maidon pitoisuuksiin. Säilörehun laa- dulla sekä viljelykasvivalinnoilla on vaikutusta maidon pitoisuuksien kehittämiseen. Säilörehun laa- tuun panostamisella on selkein positiivinen vaikutus niin maidon rasva- kuin valkuaispitoisuuksiin. Selkein pitoisuuksia kasvattava merkitys niin maitorasvan kuin -valkuaisenkin osalta on säilörehun käymisen rajoittamisella.
TAULUKKO 3. Ruokinnan muutosten vaikutukset maidon pitoisuuksiin (Nousiainen 2020)
Ruokinnan muutos | Rasvapitoisuus | Valkuaispitoisuus |
Energian saannin lisäys | ||
Valkuaisen saannin lisäys | ||
Säilörehun sulavuuden nosto | ||
Säilörehun käymisen rajoitus | ||
Väkirehun määrän lisäys | ||
Apila nurmiseoksessa vs. puhdas nurmi | ||
Kuitupitoiset väkirehut (ohrarehu, leike) | ||
Maatalouspolitiikka vaikuttaa osaltaan maidon kuiva-aineen tuottamisen kannattavuuteen: korkean litramäärän tavoittelu voi heikentää maidon pitoisuuksia (Hankkija s.a). C-tukialueella maksetaan kansallista pohjoista maidon tuotantotukea, joka vaihtelee alueen mukaan C1-alueen 7,3 sentistä C4–P5-alueen yli 30 senttiin per maitolitra (Ruokavirasto s.a. b). AB-tukialueella ei ole litrakohtaista tukea, vaan siellä maksetaan EU:n eläinkohtaista lypsylehmäpalkkiota. Lypsylehmäpalkkion suuruus AB-alueella (pois lukien saaristoalueet ja Ahvenanmaa, joiden palkkio on suurempi) 580 euroa per lypsylehmä. (Ruokavirasto s.a. c.) Maidon maataloustuet vaihtelevat siis tukialueen mukaan: C-alu- eella tuotot on sidottu maitolitroihin ja AB-alueella lehmämäärään.
4 LASKELMAT MAITOTILAYRITYKSEN KEHITTÄMISEN TUKENA
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää keinoja, joilla maitotilayrityksen tuotantoa voi optimoida il- man maitolitrojen lisäystä. Optimoinnissa keskitytään talousnäkökulmaan, koska maatalouden toi- mintaympäristö on muuttunut ja muuttuu yhä edelleen markkinalähtöisemmäksi ja yritysmäisem- mäksi. Opinnäytetyössä tehdään lyhyen aikavälin suunnittelua, koska sopimustuotannon kehittymi- sestä ei ole käytettävissä tarkkaa tietoa. Maidontuotannon volyymiä täytyy tällä hetkellä rajoittaa, mutta tilanne voi muuttua tulevaisuudessa. Esimerkiksi lypsykarjan jalostus rajataan pääosin opin- näytetyön ulkopuolelle, koska jalostuksella saavutetaan hyötyjä vasta pidemmällä aikavälillä. Vas- tausta etsitään seuraaviin kysymyksiin: Mitkä tekijät vaikuttavat maidontuotannon kannattavuuteen? Millä keinoilla maidontuotannon kannattavuutta voidaan optimoida?
Opinnäytetyössä esitellään toimeksiantajan kanssa valittuja, merkittäviä maidontuotannon kehittä- miskeinoja. Kehittämiskeinot on valittu siten, että ne ovat yleishyödyllisiä ja palvelevat mahdollisim- man montaa kehittämisestä kiinnostunutta maitotilayrittäjää. Keinot on rajattu lähinnä navetan si- sällä toteutettaviin optimointikeinoihin. Kuitenkaan kasvinviljelyn merkitystä ei saa unohtaa: laadu- kas säilörehu on yksi tärkeimmistä tekijöistä kannattavaan maidontuotantoon niin kustannustehok- kuuden kuin maidon laadunkin kannalta.
Tarkasteltaviksi kehittämiskeinoiksi valikoituivat kustannusrakenne, tilan lehmämäärä, kausivaihtelui- den tasaaminen ja maidon pitoisuudet. Maidontuottaja ei voi juurikaan vaikuttaa maidosta maksetta- vaan hintaan, joten järkevin vaihtoehto on keskittyä alentamaan maidon tuotantokustannusta. Tuo- tantokustannusten muodostumista havainnoidaan esimerkkitilan laskelmilla ja pohditaan, miten esi- merkkitilan tuotantokustannusta on hallittu ja miten siihen voidaan vaikuttaa myös tulevaisuudessa. Opinnäytetyössä käsitellään lyhyesti myös maitotilayrityksen strategista johtamista, koska ilman toi- mivaa johtamista kehittämiskeinoja ei välttämättä saada vietyä käytäntöön.
Kausivaihteluiden tasaaminen vaikuttaa oleellisesti maidon kokonaishintaan vuositasolla. Hyvällä suunnittelulla vältytään myös poistamasta lehmiä turhaan tai taloudellisesti huonoon aikaan. Kausi- vaihteluiden tasaamista havainnollistetaan niin ikään esimerkkitilan kuukausitason laskelmilla. Mai- don perushintaolettama tiedetään ainoastaan kahdelle ensimmäiselle vuosineljännekselle, mutta hin- tatason oletetaan säilyvän ennallaan. Keinoina kausivaihteluiden tasaamiseen käytetään vasikoiden täysmaitojuottoa sekä siemennysten ja poistojen suunnitelmallista ajoittamista.
B-C-maidon tuottaminen kuuluu niin ikään katetuottolaskelmiin – kannattaako vasikat juottaa B-C- maidolla vai onko sitä järkevää lähettää jossain määrin jopa meijeriin? Kannattaako lehmiä poistaa
B-C-maidon edestä, jos seuraavalla tasauskaudella A-maidon osuus ei tule täyteen? Näihin kysymyk- siin haetaan vastausta kuukausitason laskelmista. Täytyy kuitenkin muistaa aineiston olevan peräisin vain yhdeltä lypsykarjatilalta ja eri optimointikeinojen kannattavuudet vaihtelevat tilakohtaisesti.
XXXX 0. Lyhyen aikavälin kehittämiskeinoja maidontuotannossa
Myös muut kuvassa 7 esitetyt aiheet ovat merkittäviä tekijöitä maidontuotannon kehittämisen ja op- timoinnin kannalta. Muita merkittäviä tekijöitä sivutaan opinnäytetyössä, mutta niihin ei keskitytä opinnäytetyön rajauksen vuoksi. Eläinterveydellä on merkittävä vaikutus tilan talouteen, koska eläin- terveyden heikkeneminen aiheuttaa tuotostappioita sekä kustannusten nousua. Maidontuotannon vastuullisuus ja eettisyys ovat niin Valion kuin maatalouspolitiikankin tavoitteita – ja saattavat vai- kuttaa entistä enemmän maidon hinnoitteluun sekä maataloustukiin tulevaisuudessa.
Teoriatiedosta, optimointikeinoista ja niiden havainnollistamisesta esimerkkitilan aineistolla peruste- luineen koostetaan materiaalia Maitotilayrityksen kehittäminen sopimustuotannossa -oppaaseen Wikli Group Oy:lle. Oppaan tarkoituksena on saada asiakas pohtimaan, mitä optimointikeinoja hänen tilallaan voisi hyödyntää.
4.1 Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus
Opinnäytetyöni toteutetaan hyviä tieteellisiä ja eettisiä käytäntöjä noudattaen: Työssä ei plagioida muiden tuotoksia. Lähteet merkitään huolellisesti ja niihin viitataan asianmukaisesti. (Vilkka 2007.) Opinnäytetyön eettisyyteen kiinnitetään huomiota, koska työssä hyödynnetään todellisen maitoti- layrityksen kirjanpitoaineistoja sekä tuotosseurantatietoja. Opinnäytetyön aiheen ollessa ajankohtai- nen ja tunteita herättävä, lähteisiin suhtaudutaan erityisen kriittisesti ja asiantuntijaverkostoja apuna käyttäen.
Esimerkkitila on opinnäytetyön tekijälle tuttu, joten sen tuotantoon tulee suhtautua kriittisesti ja pyr- kiä välttämään tilasokeutta. Tila esitetään anonyyminä, koska opinnäytetyössä käsitellään yrityksen taloustietoja. Laskelmat esitellään opinnäytetyössä kokonaisuuksina, jolloin yksityiskohtaisia laskel- mia ei julkaista.
Opinnäytetyön aihe on erittäin mielenkiintoinen ja se palvelee niin opinnäyttyön tekijää, toimeksian- tajaa, esimerkkitilaa kuin muitakin maidontuottajia. Esimerkkitila saa opinnäytetyön materiaaleista kattavasti tietoa kannattavuuden kehittämisestä sekä apuja tilan kehittämiseen. Toimeksiantajalle koostetaan materiaalia Maidontuotannon kehittäminen sopimustuotannossa –opasta varten. Ideaali- tilanteessa opas saa lukijansa ajattelemaan ja etsimään sopivia kehittämisratkaisuja omaan yritystoi- mintaansa.
Opas tulee olemaan yleishyödyllinen, koska samat kehittämisratkaisut eivät sovellu kaikille maitoti- loille. Oppaassa on tärkeää tuoda esille, miten kehittämistoimet ja niiden vaikutukset konkretisoitu- vat euroiksi. Kehittämisen lisäksi opinnäytetyön merkityksenä on lisätä ymmärrystä sopimustuotan- toa kohtaan avaamalla maidontuotannon historiaa sekä sopimustuotantoon johtaneita tekijöitä. Mai- totila tulisi nähdä yrityksenä ja sen toiminnan tulisi olla kannattavaa ja kilpailukykyistä.
Opinnäytetyön tekeminen kehittää opinnäytetyön tekijän osaamista monilla tärkeillä osa-alueilla: tarkoituksena on perehtyä maidontuotannon kehittämiseen niin teoriatasolla, talouslaskelmia tehden kuin myös jossain määrin maatalouspolitiikan näkökulmasta. Erityisen mielenkiintoista on eri ratkai- sumallien tuottojen ja kustannusten laskeminen, sekä sopimustuotantoon soveltuvien tuotannon so- peuttamiskeinojen kartoittaminen.
Opinnäytetyön toteuttaminen aloitettiin lukuisilla ajatusriihillä niin toimeksiantajan kuin maitotilayrit- täjienkin kanssa. Koska työn pohjalta tehdään opas maidontuotannon optimoinnista, oli tärkeää, että optimointikeinot palvelevat maitotilayrittäjiä. Tärkeimmät optimointikeinot valittiin yhteistyössä toi- meksiantajan ja esimerkkitilan kanssa. Optimointikeinojen valinnassa hyödynnettiin Wikli Group Oy:n asiantuntijoiden havaintoja asiakkaiden tarpeista sekä aiempia keskusteluja sopimustuotannosta ja tuotannon kehittämisen haasteista maitotilayrittäjien kanssa.
Ajatustyön yhteydessä perehdyttiin sopimustuotantoon, maidontuotannon historiaan sekä maata- louspolitiikkaan. Teoriatieto toi ymmärrystä sekä varmuutta optimointikeinojen valintaan, jolloin päästiin perehtymään optimointikeinoihin teoriatiedon osalta. Teoriapohjan hankkimisen yhteydessä aloitettiin laskelmien tekeminen. Laskelmia toteuttaessa havaittiin lisätarvetta teoriatiedolle. Lopulli- set laskelmat tehtiin teoriatiedon hankinnan jälkeen. Työn toteuttamisessa hyödynnettiin alusta lop- puun saakka asiantuntijaverkostoja sekä pyrittiin kuuntelemaan maitotilayrittäjien tarpeita.
Opinnäytetyön laskelmat tehtiin Cashman-laskentaohjelmalla esimerkkitilan kirjanpitoaineistojen sekä yrittäjien tulevaisuusnäkymien mukaisesti. Tulot ja menot on arvioitu käytettävissä olevien tie- tojen perusteella ja laskelmat ovat melko tarkkoja. Yrittäjien oma palkkavaatimus on laskettu 17 eu- ron tuntihinnalla, mikä on korkeampi kuin esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman (Ruokavirasto s.a.
d) mukainen palkkavaatimus, joka on 14 euroa per tunti. Korkeampaa oman työn palkkavaatimusta käytettiin toimeksiantajan ohjeen mukaan, joka perustuu kilpailukykyiseen palkkavaatimukseen. Poistot käyvin arvoin on laskettu liiketoimintasuunnitelman mukaisilla poistoprosenteilla: rakennuk- set on poistettu 4 % poistoilla ja koneet 10 % poistoilla. Opinnäytetyössä esitettäviä laskelmia sel- keytettiin käyttämällä punaista väriä vähennettävissä erissä sekä mahdollisissa yrittäjän tappioissa.
4.3 Maitotilayrityksen esittely
Esimerkkitila on pohjoissavolainen yhden robotin valiolainen lypsykarjatila, joka tuottaa maitoa osuuskunta Maitosuomelle. Yrittäjät ovat lähestymässä eläkeikää ja sukupolvenvaihdos on ajankoh- tainen lähivuosina. Tilan toimintaa pyritään kehittämään jatkuvasti.
Tilan kokonaispeltopinta-ala on reilu 100 hehtaaria. Viljelykasveina ovat nurmikasvit ja ohra. Säilö- rehu korjataan yhteistyössä toisen lypsykarjatilan kanssa. Tämän yhteistyökuvion lisäksi yritys tekee yhteistyötä lähellä sijaitsevien viljatilojen kanssa: viljaa ostetaan pystyyn, eli kasvusto korjataan ja käsitellään itse.
Esimerkkitilalla on puhdas holstein-karja. Vuonna 2019 lypsylehmiä oli keskimäärin 70 kappaletta. Lypsylehmille on 72 eläinpaikkaa, joiden lisäksi umpilehmille on 10 paikkaa. Tilalla on panostettu eläinainekseen, minkä ansiosta hiehoja myydään jonkin verran uudistuseläimiksi muille maitotiloille. Sonnivasikat lähtevät välitykseen ternivasikkoina.
Vuoden 2019 tuotosseurannan tietojen mukaan tilan keskituotos oli 11 722 kilogrammaa energiakor- jatun maitomäärän (EKM) ollessa 11 906 kilogrammaa (taulukko 4). Lehmäkohtaisesta tuotannosta meijeriin on mennyt keskimäärin 11 433 kilogrammaa lehmää kohden, mikä on energiakorjattuna
11 655 kilogrammaa.
TAULUKKO 4. Tilan maidontuotanto vuosina 2019-2021E
Vuosi | Lehmiä | Maitoa kg/lehmä | EKM kg/lehmä | Meijerimaito kg/lehmä | Meijerimaito EKM kg/lehmä | Meijerimaidon kokonaistuotanto |
2019 | 69,6 | 11 722 | 11 906 | 11 433 | 11 655 | 771 056 |
2020 | 72,7 | 11 133 | 11 383 | 10 933 | 11 067 | 770 215 |
2021E ** | 70 E | 11 014 | 11 014 E | 11 014 E | 11 014 E | 771 055 * |
* Vuoden 2021 kokonaistuotanto pyritään sopeuttamaan siten, että sopimusmäärää ei ylitetä. | ||||||
** Vuosi 2021 on ennuste (E). | ||||||
Osuuskunta Maitosuomen jakaessa sopimusmääriä esimerkkitila sai sopimusmääräkseen 771 055 litraa (taulukko 4). A-maidon osuus (95 %) sopimusmäärästä on noin 732 500 kilogrammaa. Vuoden 2021 lehmämääräksi arvioidaan keskimäärin 70 lehmää, jolloin lehmäkohtainen sopimusmäärä olisi 11 014 litraa meijerimaitoa vuodessa. Tästä A-maidon osuus on 10 464 litraa. Maidon pitoisuudet ovat olleet keskimäärin 4,2 % rasvaa ja 3,3 % valkuaista.
Vuonna 2019 tilan oman käytön osuus on ollut noin kuusi prosenttia. Oman käytön osuus on arvioitu tuotosseurannan kokonaismaitolitroista (815 851 litraa) ja meijerimaitolitrojen (771 056 litraa) ero- tuksesta (44 795 litraa) jaettuna kokonaismaitomäärällä. Vasikoiden juottamiseen käytetään niin maitoa kuin maitojauhejuomaa (Valio Startti). Sopimustuotannon myötä maitojauheen käytöstä aio- taan luopua, jolloin vasikat siirtyvät täysmaitojuotolle.
Tilalle toteutettiin talouslaskelmia, joiden avulla arvioitiin tilan taloutta ja tuotannon kannattavuutta. Laskelmien avulla hahmotettiin kehittämisvaihtoehtojen vaikutusta esimerkkitilan kannattavuuteen. Kehittämiskeinoja valittaessa huomioitiin myös muita yritykselle tärkeitä arvoja: tilalla tehdään pal- jon työtunteja, joten täytyy muistaa, että myös lisääntynyt vapaa-aika on arvon lisäystä!
Lähtökohtana maatilayrityksen kehittämiselle muuttuvassa toimintaympäristössä on strateginen ajat- telu. On tärkeää pohtia omaa asennoitumistaan nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen. Mihin suuntaan maidontuotantosektori on muuttumassa tulevaisuudessa? Miten toimia, jotta yritys pärjää muuttu- vassa toimintaympäristössä? Edellä mainittuihin kysymyksiin vastaaminen onnistuu, kun tunnistaa nykytilanteen vahvuuksineen ja heikkouksineen sekä on käsitys siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kristallipallon puuttuessa on kuitenkin muistettava, että tulevaisuus on vain ennuste käytettävissä olevilla tiedoilla. Merkittävä tekijä strategisessa ajattelussa on muutostilanteisiin sopeutuminen.
Strategisessa suunnittelussa määritetään ensimmäisenä maitotilayrityksen missio, visio ja arvot (taulukko 5). Maitotilayritys on tilan isännän kotitila ja maidontuotanto on ollut molempien yrittäjien kiinnostuksen kohde. Yrityksen toimintaa johtavia arvoja ovat eettisyys sekä taloudellinen kannatta- vuus. Yrittäjät näkevät itsensä kymmenen vuoden päästä eläkkeellä, mutta haluavat kehittää tilan toimintaa vielä viimeiset vuodet ennen sukupolven vaihdosta, jotta jatkajilla on mahdollisimman hy- vät lähtökohdat yritystoimintaan ja tilan kehittämiseen. Vapaa-ajalla on suuri merkitys yrittäjille.
TAULUKKO 5. Yrityksen tahtotilan määrittäminen osana yrityksen kehittämistä (Ryhänen ym. 2019)
Xxxxxx | Xxxxx | Xxxxx |
Miksi yritys on olemassa? | Mitkä ovat yrityksen toimintaa johtavia arvoja? | Missä yrittäjät näkevät it- sensä/yrityksen 10 vuoden päästä? |
Maitotilayrityksen toiminnan kehittämiseksi sen toimintakykyä tulee arvioida. Synteesianalyysillä saa- daan tehtyä yhteenveto palasiksi pilkotusta kokonaisuudesta (Ryhänen ja Närvä 2019, 130). Työka- luna toiminnan arviointiin käytetään SWOT-analyysiä. SWOT-analyysissä määritellään yrityksen sisäi- set heikkoudet ja vahvuudet sekä ulkopuolelta tulevat mahdollisuudet ja uhat.
Yrityksen erityisenä vahvuutena on ollut karjaan panostaminen (taulukko 6). Eläinainesta on kehi- tetty tavoitteellisella jalostustyöllä ja nuorkarjaa myydään uudistuseläimiksi muille lypsykarjatiloille. Yrittäjät ovat olleet kiinnostuneita kehittämään omaa osaamistaan ja käyttämään asiantuntijoita apunaan tuotannon kehittämisessä. Niin osaaminen, yhteistyöverkostot kuin eläinaines ovat mahdol- listaneet keskituotoksen kehittymisen korkeahkolle tasolle.
Lypsykarjapihatto on rakennettu noin kymmenen vuotta sitten. Xxxxxxx toiminnallisuus on kohtuulli- sen hyvä, joten päivittäiset työt lypsylehmien parissa luonnistuvat käytännössä yhden ihmisen voi- min. Pihaton sijainti ja toiminnallisuus mahdollistavat myös jaloittelun ja laiduntamisen: lehmillä on ympärivuorokautinen jaloittelumahdollisuus ja ne pääsevät laiduntamaan kesäisin. Jaloittelu ja lai- dunnus ovat yrittäjille tärkeitä eettisiä tekijöitä.
Tilan nykytilanne on talouden osalta pääosin hyvä: lainat on pystytty lyhentämään ajallaan. Jatku- vuuden kannalta on tärkeää, että yrityksellä on toiminnasta kiinnostunut jatkaja. Jatkaja on koulut- tautunut alalle ja osallistuu maatilayrityksen toimintaan palkattuna työntekijänä ennen sukupolven- vaihdosta.
TAULUKKO 6. SWOT-analyysi esimerkkitilan kehittämisestä sopimustuotannossa
Vahvuudet Eläinaines Tuotostaso Monipuolinen osaaminen ja työvoima Laidunnusmahdollisuus (eettisyys) Alasta kiinnostunut jatkaja Vakaa taloustilanne | Heikkoudet Suuri työmäärä Kommunikaatiokatkokset Konekaluston kunto Utareterveys |
Mahdollisuudet Tilan sijainti Tilojen välinen yhteistyö Yhteistyöverkostot Kilpailukykyinen maidonhinta CAP27 Peltoviljelyn kehittäminen | Uhat Tilan sijainti Tuotantokustannusten kasvaminen Maidon hinnoittelu CAP27 Eläintaudit |
Yrityksen heikkouksia ovat melko suuri työmäärä ja töiden toteuttamiseen linkittyvät kommunikaa- tiokatkokset (taulukko 6). Yrittäjät tekevät pitkähköä työpäivää, minkä lisäksi tilalla on palkattu, ko- koaikainen työntekijä. Työmäärää kasvattavat eniten umpi- ja nuorkarjapihattojen käsityövaltaiset työvaiheet ja lähinnä koneisiin kertynyt korjausvelka. Kommunikaatiokatkokset johtuvat todennäköi- sesti siitä, että visio ja strategia eivät ole riittävän kirkkaita ja selkeitä.
Karjan utareterveys on heikentynyt lypsyrobotin toimintahäiriöiden sekä ruokinnallisten ongelmien takia. Vaikka ongelmatilanteita on saatu ratkaistua, seurausten korjaaminen ottaa oman aikansa (taulukko 6). Utareterveyden heikentyminen aiheuttaa tuotostappioita, kuten maidon laadun heikke- nemistä meijeriin kelpaamattomaksi sekä maitotuotoksen alenemista. Utaretulehdukset nostavat myös tuotantokustannusta esimerkiksi eläinlääkintäkustannusten kasvaessa ja uudistuseläinten mää- rän noustessa. (Xxxxxx-Xxxxxxx 2016.)
Tilan sijainti lähellä kirkonkylää voidaan lukea niin mahdollisuudeksi kuin uhaksi. Kirkonkylän lähei- syys nostaa tilan arvoa esimerkiksi tonttimaana, mutta se voi myös rajoittaa tilan toimintaa. Tähän saakka sijainti on koettu mahdollisuutena edistää maatalouden positiivista kuvaa kuluttajien silmissä. Lehmien laitumet sijaitsevat osin lenkkipolkujen varrella, jolloin kuluttajat pääsevät näkemään mai- dontuotantoa aitiopaikalta.
Yrittäjät tekevät aktiivisesti yhteistyötä muiden tilallisten sekä sidosryhmien kanssa. Tilalla on ko- neyhteistyötä yhteiskoneiden ja rehunteon merkeissä toisen maitotilayrityksen kanssa. Myös vertais- tuki muiden yrittäjien kanssa toimimisesta on tärkeää yrittäjien arjessa. Tilalla hyödynnetään neu- vontaa niin kotieläintuotannon, kasvinviljelyn kuin taloudenkin osalta. Peltoviljelyn kehittäminen näh- dään mahdollisuutena yritystoiminnan kehittämiseen: laadukas säilörehu on avain muun muassa maidon parempiin pitoisuuksiin.
Yhteenvetona tilan lähtökohdat ja resurssit maidontuotantoon ovat hyvät. Sopimustuotannon kan- nalta ajatellen merkittäviä vahvuuksia ovat hyvä eläinaines ja korkea maitotuotos sekä vakaa talous- tilanne. Tulevaisuudessa kohdattavia haasteita ovat konekaluston korjausvelka sekä maidon tuotan- tokustannusten hallinta. Tilan lähtökohdat tuotannon optimointiin ovat hyvät, koska yrittäjät ovat kiinnostuneita etsimään vaihtoehtoja.
5 MAITOTILAYRITYKSEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSTUOTANNOSSA
Maitotilayrityksen toiminnan kehittämisessä on tärkeää perehtyä yrityksen toimintaan niin talouden kuin tuotannon osa-alueilla. Xxxxxx tuotantokustannus ja tuotannon kustannusrakenne vaativat kir- janpitoon perehtymistä, ja kustannusrakenteen ymmärtäminen puolestaan tuotannon havainnointia. Maidontuotantokustannus on laskettu siten, että maitotilayrityksen kokonaiskustannukset on jaettu lehmälle tai tuotetulle maitokilolle. Näin ollen hiehojen kasvatuskustannusta tai rehun tuotantokus- tannusta ei ole eritelty: jotta tuotanto on kannattavaa, sen tuottojen täytyy kattaa yrityksen koko- naiskustannukset.
Kehittämiskeinoja ja niiden vaikutuksia on havainnollistettu esimerkkitilan aineistolla esimerkiksi kas- vattamalla lehmämäärää tai siirtämällä esimerkkitila toiselle tukialueelle. Laskelmia luettaessa on huomioitava, että laskelmissa ei ole arvioitu esimerkiksi kasvuvyöhykkeiden vaikutuksia satotasoihin taikka muita mahdollisia muuttujia. Laskelmia tarkasteltaessa voidaan kuitenkin arvioida, miten pal- jon lisäkustannuksia kehitystoimista saa syntyä, että kehittämistoimiin kannattaa lähteä.
5.1 Esimerkkitilan tuotanto nykytilanteessa
Nykytilanteessa esimerkkitilalla on 70 lehmää, joiden maitotuotos on 11 014 kilogrammaa meijeri- maitoa (taulukko 7). Maidon pitoisuudet ovat keskimäärin 4,2 % rasvaa ja 3,3 % valkuaista. Rasva- pitoisuus on hieman alhainen (4,2 %), josta tulee negatiivinen pitoisuuskorjaus maidon hintaan.
Xxxxxx hinta on vuositasolla 35,5 senttiä per maitokilo. Tuotantoon sidotut tuet sisältävät maidon tuotantotuen (7,3 snt per litra) lisäksi eläinten hyvinvointikorvauksen. Eläinten hyvinvointikorvauk- sen määrä esimerkkitilalla on noin 164 euroa per lypsylehmä. Muut kotieläintuotot ovat poistoeläin- ten, välitysvasikoiden sekä uudistushiehojen myyntituloja. Kokonaistuotot ovat 437 859 euroa.
Tilan toiminta on nykytilanteessakin kannattavaa, koska sen tuotot pystyvät peittämään kaikki kus- tannukset: omalle työlle ja oman pääoman sitouttamiselle maatalouteen saadaan haluttu korvaus. Maitokilon tuotantokustannus on kokonaisuudessaan 56,6 senttiä, kun maitokilosta saatavat suorat tuotot sekä sivutuotot ovat 56,8 senttiä. Tilatasolla yrittäjän voittoa jää noin 1 459 euroa. Tilan kan- nattavuutta edistää paljon eläinkauppatulot, joita on arvioitu laskelmiin noin 16 000 euroa vuodessa. Mikäli eläinkauppaa ei tehtäisi, tilan toiminnan kannattavuus heikkenisi.
TAULUKKO 7. Esimerkkitilan maidontuotannon kannattavuus nykytuotannossa
Nykytilanne | |||
70 lehmää | |||
Meijerimaitoa/lehmä | 11 014 kg | ||
Talouden arviointia | €/kg | €/lehmä | €/tila |
Tuottajahinta | 0,355 | 3 908 | 273 541 |
Tuotantoon sidotut tuet | 0,088 | 968 | 67 762 |
Muut kotieläintuotot | 0,051 | 558 | 39 094 |
Pelto- ja muut tuet | 0,075 | 821 | 57 462 |
Tuotot yhteensä | 0,568 | 6 000 | 000 000 |
- Muuttuvat kulut | -0,280 | -3 081 | -215 659 |
Myyntikate | 0,288 | 3 174 | 222 200 |
- Kiinteät kulut | -0,095 | -1 041 | -72 902 |
Käyttökate | 0,194 | 2 133 | 149 298 |
- Korkokulut | -0,009 | -96 | -6 703 |
- Poistot käyvin arvoin | -0,053 | -582 | -40 706 |
Yrittäjätulo | 0,132 | 1 456 | 101 889 |
- Oma palkkavaatimus | -0,098 | -1 077 | -75 378 |
Nettotulos | 0,034 | 379 | 26 511 |
Xxxxxx tuotantokustannus | 0,566 | 6 234 | 436 400 |
- Oman pääoman korkovaatimus | -0,032 | -358 | -25 052 |
Yrittäjän voitto | 0,002 | 21 | 1 459 |
Kannattavuuskerroin | 1,01 | 1,01 | 1,01 |
Xxxxxx tuotantokustannus on 436 400 euroa eli 56,6 senttiä per maitokilo (kuva 8). Kustannuksista 49 % syntyy muuttuvista kustannuksista, 17 % kiinteistä kustannuksista ja toiset 17 % omasta palk- kavaatimuksesta. Muita kustannuseriä ovat poistot käyvillä arvoilla laskettuna (9 %), oman pääoman korkovaatimus (6 %) sekä vieraan pääoman korkokulut (2 %). Oman pääoman korkovaatimus sisäl- tää eläinpääoman koron sekä liikepääoman koron, koska varastot on päivitetty tilan taseeseen.
6%
17%
49%
9%
2%
17%
- Muuttuvat kulut
- Kiinteät kulut
- Korkokulut
- Poistot käyvin arvoin
- Oma palkkavaatimus
- Oman pääoman korkovaatimus
KUVA 8. Kokonaiskustannusten (436 400 €) jakautuminen nykytilanteessa
Muuttuvat kulut sisältävät eläinten ruokintaan ja hoitoon liittyviä kustannuksia, kasvinviljelykustan- nuksia, työntekijän palkkauskustannuksia, sähkö- ja vesimaksuja sekä muita pienempiä muuttuvia kuluja (kuva 9). Merkittävimpiä muuttuvia kustannuksia ovat ruokintakustannukset sekä työntekijän palkkauskustannukset. Muuttuvat kustannukset sisältävät myös uudistus- ja myyntihiehojen kasva- tuskustannukset.
Yli puolet (61 %) esimerkkitilan muuttuvista kustannuksista koostuvat rehukustannuksista: Ostore- huja ostetaan 40 % muuttuvista kustannuksista. Ostorehut sisältävät pystyyn ostettua viljaa. Kotois- ten rehujen tuotantopanoskustannuksia syntyy 21 % muuttuvista kustannuksista. Rehukustannuk- sissa ei ole huomioitu kotoisten rehujen työkustannusta eikä poltto- ja voiteluaineita: Työkustannuk- set on koostettu palkkakustannuksiin sekä oman työn palkkavaatimukseen, ja poltto- ja voiteluaineet on laskettu mukaan energiakustannuksiin. Tilalla on palkattu työntekijä, jonka palkkauskustannukset ovat 14 % muuttuvista kustannuksista. Energiakulut sisältävät sähkön, maatalouden polttoaineet sekä voiteluaineet.
5%
13%
40%
14%
7%
21%
Ostorehut Kotoiset rehut Energiakulut Palkkakulut
Ulkopuoliset palvelut Muut muuttuvat kulut
KUVA 9. Esimerkkitilan muuttuvien kustannusten jakautuminen
Kustannuksissa huomiota herättää palkkauskustannus, joka on 14 % muuttuvista kustannuksista eli 30 367 euroa. Palkkauskustannus kattaa yhden kokopäiväisen työntekijän palkan (á 13 €/h). Tilallis- ten oma palkkavaatimus ei sisälly muuttuviin kustannuksiin. Oman työn palkkavaatimus on 75 358 euroa: yrittäjille kertyy yhteensä noin 4 430 työtuntia (á 17 €/h) vuodessa, jonka lisäksi palkattu työntekijä tekee noin 1 600 työtuntia vuodessa. Kokonaisuudessaan tilalla tehdään töitä yli 6000 tuntia vuodessa, mikä tarkoittaa kustannuksena 105 725 euroa. Palkkauskustannusten lisäksi tilalla käytetään jonkin verran urakointipalveluita. Toisaalta palkatun työvoiman ja urakoinnin käyttäminen on tietoinen valinta, koska yrittäjät arvostavat vapaa-aikaa.
Kannattavuuskirjanpidossa ilmoitetaan lehmämäärän sijasta tilojen eläinyksikkömäärät. Jotta esi- merkkitilan luvuista saadaan vertailukelpoisia, kustannukset jaetaan eläinyksiköille: keskimääräinen eläinyksikkömäärä on 105,6 eläinyksikköä. Verrattaessa esimerkkitilaa kannattavuuskirjanpitotiloihin huomataan, että sen taloudellinen kannattavuus on hieman parempi kuin kannattavuuskirjanpidon hyvin pärjäävillä tiloilla (taulukko 8). Tuotantokustannus eläinyksikköä kohden on noin 889 euroa matalampi kuin hyvillä tiloilla. Keskiarvotiloihin verrattuna tuotantokustannus on noin 1 510 euroa matalampi ja heikosti pärjääviin tiloihin verrattuna 2105 euroa matalampi per eläinyksikkö.
Palkkauskustannukset ovat esimerkkitilalla korkeammat kuin vertailutiloilla. Oma palkkavaatimus on eläinyksikköä kohden matalampi, mutta työntekijäkustannukset eläinyksikköä kohti ovat 113–265 euroa korkeammat. Eläinyksikkökohtainen kokonaistyökustannus on 42 euroa korkeampi kuin hyvin pärjäävillä tiloilla ja 154 euroa matalampi kuin keskiarvotiloilla. Hyvin pärjäävillä tiloilla on matalam- mat ostorehukustannukset kuin keskiarvotiloilla, ja keskiarvotiloilla on matalammat ostorehukustan- nukset kuin heikosti pärjäävillä tiloilla. Esimerkkitilalla käytetään 815 euroa ostorehuihin eläinyksik- köä kohden, mikä on lähes sama kuin heikosti pärjäävillä tiloilla.
TAULUKKO 8. Eläinyksikkökohtainen tuotantokustannusvertailu (Luke 2021 ja Klemetti 2021)
Heikot 5 %-25 % | Keskiarvo | Hyvät 5 %-25 % | Esimerkkitila | |
Eläinyksiköt | 50,5 | 65,2 | 82,3 | 105,6 |
Kannattavuuskerroin | -0,02 | 0,47 | 0,91 | 1,01 |
Selite | €/ey | €/ey | €/ey | €/ey |
Ostorehut | 814 € | 730 € | 695 € | 815 € |
Työkustannus | 1 317 € | 1 155 € | 959 € | 1 001 € |
sis. palkkauskustannus | 115 € | 175 € | 23 € | 288 € |
sis. oma palkkavaatimus | 1 202 € | 982 € | 836 € | 714 € |
Tuotantokustannus | 6 238 € | 5 641 € | 5 022 € | 4 133 € |
Maitotilayrityksen kannattavuutta voidaan kehittää hakemalla lisätuottoja tai alentamalla tuotanto- kustannusta. Volyymin kasvattaminen sopimustuotannossa ei ole tällä hetkellä toivottua eikä talou- dellisesti kannattavaa, sillä maidontuotannon tuotot laskevat matalammiksi kuin maidon tuotanto- kustannus. Sopimustuotannossa järkeviä keinoja lisätuottojen hakemiseen maidontuotannossa ovat muun muassa kausivaihtelujen tasaaminen sekä maidon pitoisuuksien kehittäminen. Tuotantokus- tannusten hallinta on toinen keino parantaa kannattavuutta: esimerkkitilan kohdalla vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi nuorkarjapihattojen työmäärän helpottaminen, jolloin työkustannukset väheni- sivät.
5.2 Sopimusmäärän tuottaminen eri lehmämäärillä
Jokainen maitotilayritys voi tuottaa tilakohtaisen sopimusmääränsä maitoa valitsemallaan tavalla. Sopimusmäärän (771 055 kilogrammaa) tuottamistapavertailussa lehmämäärä nostetaan 70 leh-
mästä 75 lehmään, jolloin tuotostaso laskee 11 014 meijerimaitolitrasta 10 281 meijerimaitolitraan.
Tällöin meijerimaidon kokonaismäärä on 771 000 kilogrammaa. Kuukausittaiset maitomäärät on las- kettu vastaamaan nykytuotannon kausivaihteluita, jotta A-B-C-maitojen määrät säilyvät nykytilan- teen tasolla.
Tuotantokustannuksia on alennettu lehmäkohtaisesti siten, että ohran ja väkirehun kulutusta on vä- hennetty noin 34 kilogramman päivämaitotasolle. Rehumäärät on arvioitu esimerkkitilan ruokinta- suunnitelmien perusteella. Maidon pitoisuudet on säilytetty ennallaan laskelmien vertailukelpoisuu- den vuoksi: rasvapitoisuus on 4,2 % ja valkuaispitoisuus puolestaan 3,3 %. Työmäärä kasvaa hie- man lehmämäärän lisääntyessä esimerkiksi siemennysten ja poikimisten myötä.
Sopimusmäärän tuottamisen kannattavuudessa matalammalla lehmämäärällä (70 lehmää) tai korke- ammalla lehmämäärällä (75 lehmää) ei ole suurta eroa (taulukko 9). Tuotot säilyvät jotakuinkin sa- moina: Tuotantoon sidotut tuet kasvavat hieman, kun eläinten hyvinvointikorvauksen määrä kasvaa eläinyksikkömäärän kasvaessa. Myös sivutuottojen, kuten teuraseläinten ja välitysvasikoiden määrä kasvaa hieman, mikä lisää muiden kotieläintuottojen määrää. Uudistushiehojen myyntimäärä on säi- lytetty yhtenevänä nykytuotannossa ja vertailutuotannossa.
TAULUKKO 9. Yhteenveto vertailusta sopimusmäärän tuottamisesta eri lehmämäärillä
Nykytilanne | Vertailutilanne | |||||
70 lehmää | 75 lehmää | |||||
Meijerimaitoa/lehmä | 11 014 kg | 10 281 kg | ||||
Talouden arviointia | €/kg | €/lehmä | €/tila | €/kg | €/lehmä | €/tila |
Tuottajahinta | 0,355 | 3 908 | 273 541 | 0,355 | 3 647 | 273 549 |
Tuotantoon sidotut tuet | 0,088 | 968 | 67 762 | 0,089 | 915 | 68 588 |
Muut kotieläintuotot | 0,051 | 558 | 39 094 | 0,053 | 544 | 40 763 |
Pelto- ja muut tuet | 0,075 | 821 | 57 462 | 0,075 | 766 | 57 462 |
Tuotot yhteensä | 0,568 | 6 000 | 000 000 | 0,571 | 5 871 | 440 362 |
- Muuttuvat kulut | -0,280 | -3 081 | -215 659 | -0,280 | -2 877 | -215 800 |
Myyntikate | 0,288 | 3 174 | 222 200 | 0,291 | 2 994 | 224 562 |
- Kiinteät kulut | -0,095 | -1 041 | -72 902 | -0,095 | -972 | -72 902 |
Käyttökate | 0,194 | 2 133 | 149 298 | 0,197 | 2 022 | 151 660 |
- Korkokulut | -0,009 | -96 | -6 703 | -0,009 | -89 | -6 703 |
- Poistot käyvin arvoin | -0,053 | -582 | -40 706 | -0,053 | -543 | -40 706 |
Yrittäjätulo | 0,132 | 1 456 | 101 889 | 0,135 | 1 390 | 104 251 |
- Oma palkkavaatimus | -0,098 | -1 077 | -75 378 | -0,102 | -1 047 | -78 523 |
Nettotulos | 0,034 | 379 | 26 511 | 0,033 | 343 | 25 728 |
Xxxxxx tuotantokustannus | 0,566 | 6 234 | 436 400 | 0,571 | 5 867 | 440 049 |
- Oman pääoman korkovaatimus | -0,032 | -358 | -25 052 | -0,033 | -339 | -25 415 |
Yrittäjän voitto | 0,002 | 21 | 1 459 | 0,000 | 4 | 313 |
Kannattavuuskerroin | 1,01 | 1,01 | 1,01 | 1,00 | 1,00 | 1,00 |
Maidon tuotantokustannus per lehmä on noin 367 euroa matalampi suuremmalla lehmämäärällä maitoa tuotettaessa pienempään lehmämäärään verrattuna (taulukko 9). Kun tuotantokustannus jaetaan maitokiloille, tilanne kääntyykin päälaelleen: pienemmällä lehmämäärällä tuotetun maitoki- lon tuotantokustannus on 0,3 senttiä edullisempi kuin suurella lehmämäärällä tuotettu. Pienemmän
lehmämäärän tuotannolla yrittäjän voitto kokonaistuotannossa on 1 459 euroa ja suuremmalla leh- mämäärällä tuotettuna 313 euroa. Kokonaistuotannossa yrittäjän voitto on siis lähes 1 150 euroa matalampi lehmämäärän kasvaessa.
5.3 Tukialueen vaikutus sopimusmäärän tuottamiseen eri lehmämäärillä
C1-alueella sijaitsevalla esimerkkitilalla maidontuotantoa on hieman kannattavampaa harjoittaa pie- nemmällä lehmämäärällä ja korkeammalla tuotoksella, kun maidon pitoisuudet ovat 4,2 % rasvaa ja 3,3 % valkuaista (taulukko 9). AB-tukialueella puolestaan maidon tuottaminen on kannattavampaa korkeammalla lehmämäärällä (taulukko 10). Ero johtuu maataloustuista: C-alueella tuet on sidottu meijerimaitolitroihin, kun taas AB-tukialueella palkkio maksetaan lypsylehmää kohden. Tuotantoon sidotut tuet ovat 70 lypsylehmän tuotannolla 968,03 euroa C-alueella ja 744 euroa AB-alueella. C1- alueella saa siis tuotantoon sidottuja tukia on 224 euroa enemmän kuin AB-alueella per saman ver- ran tuottava lypsylehmä.
Taulukon 10 laskelmassa esimerkkitilan tuotanto on siirretty AB-alueelle. Muutoin laskelma on vertai- lukelpoinen C1-alueen laskelmien kanssa: sopimusmäärä, maidon pitoisuudet sekä maidon tuotanto- kustannukset ovat yhtenevät. Tuotantoon sidotut tuet sisältävät lypsylehmäpalkkion sekä eläinten hyvinvointikorvauksen. Peltotuet ovat niin ikään vertailukelpoisia aiempien laskelmien kanssa: viljely- kasvit ja ympäristökorvauksen toimenpiteet säilyvät ennallaan.
AB-tukialueella lypsylehmäpalkkio ei ole sidoksissa maitolitroihin, jolloin suurempi lehmämäärä tuo enemmän tuotantoon sidottuja tukia. Kokonaistuotannossa tuotot kasvavat tilatasolla noin 5 400 euroa. Yrittäjän tappio tuotettaessa maitoa 70 lehmällä on noin 14 200 euroa. Yrittäjän tappio pie- nenee noin 1 930 euroa suuremman lehmämäärän tuotannolla. Kannattavuuskerroin on pienemmän lehmämäärän tuotannossa 0,86 ja suuremman lehmämäärän tuotannossa 0,88: tuotanto suurem- malla lehmämäärällä on hieman kannattavampaa kuin pienemmällä lehmämäärällä.
TAULUKKO 10. Maidon tuottamisen kannattavuus eri lehmämäärillä AB-alueella
AB-tukialue | AB-tukialue | |||||
70 lehmää | 75 lehmää | |||||
Meijerimaitoa/lehmä | 11 014 kg | 10 281 kg | ||||
Talouden arviointia | €/kg | €/lehmä | €/tila | €/kg | €/lehmä | €/tila |
Tuottajahinta | 0,355 | 3 907,73 | 273 541 | 0,355 | 3 647,32 | 273 549 |
Tuotantoon sidotut tuet | 0,068 | 744,00 | 52 080 | 0,072 | 744,00 | 55 800 |
Muut kotieläintuotot | 0,051 | 558,49 | 39 094 | 0,053 | 543,49 | 40 762 |
Pelto- ja muut tuet | 0,075 | 820,89 | 57 462 | 0,075 | 766,16 | 57 462 |
Tuotot yhteensä | 0,548 | 6 031,10 | 422 177 | 0,555 | 5 700,97 | 427 573 |
Yrittäjätulo | 0,112 | 1 231,53 | 86 207 | 0,119 | 1 219,49 | 91 462 |
Xxxxxx tuotantokustannus | 0,566 | 6 234,29 | 436 400 | 0,571 | 5 864,83 | 439 862 |
Yrittäjän voitto/tappio | -0,018 | -203,19 | -14 223 | -0,016 | -163,85 | -12 289 |
Kannattavuuskerroin | 0,86 | 0,86 | 0,86 | 0,88 | 0,88 | 0,88 |
Merkittävä ero C1-tukialueen maidontuotantoon verrattuna syntyy myös, kun tarkastellaan pohjoi- sempia C-tukialueita, esimerkkinä taulukon 11 laskelmassa käytetään C3-P3 alueelle. C3-P3 tukialu- een pohjoinen maidon tuotantotuki on 16,3 senttiä per meijerimaitolitra. Maitolitrojen ja muiden tuottojen pysyessä vertailukelpoisena, maidon tuotantotuki yli kaksinkertaistuu esimerkkitilaan ver- rattuna. Tuotantoon sidottuja tukia (sisältäen eläinten hyvinvointikorvauksen) kertyy 137 150 euroa tilatasolla ja lehmäkohtaisesti laskettuna 1 959 euroa per lehmä. Nykytilanteessa C1-alueella tuotan- toon sidotut tuet ovat 968 euroa per lehmä: tukien kasvu on siis yli 990 euroa per lehmä 11 014 kg tuotostasolla (taulukko 9 ja taulukko 11). Yrittäjän voitto kasvaa 67 680 euroa nykytilanteesta, jossa yrittäjän tappio on 854 euroa. Kannattavuuskerroin nousee tasolle 1,69, joten yrittäjien oma palkka- vaatimus sekä oman pääoman korko täyttyvät reilusti C3-P3-tukialueella.
TAULUKKO 11. Vertailu pohjoisen tuotantotuen vaikutuksesta maitotilayrityksen kannattavuuteen
C3–P3-tukialue | ||||||
70 lehmää | 75 lehmää | |||||
Nykytilanne | 11 014 kg | 10 280 kg | ||||
Talouden arviointia | €/kg | €/lehmä | €/tila | €/kg | €/lehmä | €/tila |
Tuottajahinta | 0,355 | 3 908 | 273 541 | 0,355 | 3 908 | 273 549 |
Tuotantoon sidotut tuet | 0,178 | 1 959 | 137 150 | 0,179 | 1 971 | 137 985 |
Muut kotieläintuotot | 0,051 | 559 | 39 095 | 0,053 | 582 | 40 763 |
Pelto- ja muut tuet | 0,075 | 821 | 57 462 | 0,075 | 821 | 57 462 |
Tuotot yhteensä | 0,658 | 7 246 | 507 248 | 0,661 | 7 282 | 509 759 |
Yrittäjätulo | 0,222 | 2 447 | 171 278 | 0,225 | 2 481 | 173 648 |
Xxxxxx tuotantokustannus | 0,566 | 6 234 | 436 400 | 0,571 | 6 286 | 440 049 |
Yrittäjän voitto | 0,092 | 1 012 | 70 848 | 0,090 | 996 | 69 710 |
Kannattavuuskerroin | 1,71 | 1,71 | 1,71 | 1,67 | 1,67 | 1,67 |
C3-P3-alueella lehmämäärän vaikutus kannattavuuteen toimii samoin kuin C1-alueella: Yrittäjän voi- tossa ei ole merkittävää eroa, yrittäjän voitto on vain noin 530 euroa parempi pienemmällä lehmä- määrällä tuotettuna verrattuna suurempaan lehmämäärään. Maidon tuotantokustannus on yhtenevä molempien tukialueiden laskelmissa, eli laskelmissa ei ole huomioitu esimerkiksi viljelyvyöhykkeistä johtuvia satotaso- ja viljelykasvieroja. Maidon laadun merkitys kasvaa entisestään maidon tuotanto- tuen kasvaessa, koska tuen saa ainoastaan meijerimaidolle (Ruokavirasto s.a. b.)
5.4 Maidontuotannon kausivaihtelujen vaikutus kannattavuuteen
Esimerkkitilan sopimusmäärä on 771 055 litraa vuodessa. Sopimusmääriä tarkastellaan kuukausita- solla siten, että sopimusmäärä on jaettu kuukaudessa olevien päivien lukumäärän mukaan (taulukko 12). Esimerkiksi tammikuussa on 31 päivää, jolloin yhden päivän sopimusmäärä (2112 litraa) kerro- taan luvulla 31. Tällöin saadaan tammikuun sopimusmääräksi 65 487 litraa.
TAULUKKO 12. Esimerkkitilan sopimusmäärä kuukausitasolle jaettuna
Tammikuu | Helmikuu | Maaliskuu | Huhtikuu | Toukokuu | Kesäkuu |
65487 | 59149 | 65487 | 63374 | 65487 | 63374 |
Heinäkuu | Elokuu | Syyskuu | Lokakuu | Marraskuu | Joulukuu |
65487 | 65487 | 63374 | 65487 | 63374 | 65487 |
Sopimusmäärä yhteensä | 771 055 kg | ||||
Kuukausitasolle jakamisen jälkeen sopimusmäärä jaettiin A-B-C-hinnoittelun mukaisesti A-maidoksi, B-maidoksi ja C-maidoksi. A-maidon osuus on 95 % sopimusmäärästä, B-maidon osuus loput 5 % sopimusmäärästä ja sopimusmäärän ylittävä osuus on C-maitoa (kuva 10). Esimerkkitilalla esiintyvät maidon kausivaihtelut seuraavat suomalaiselle maidontuotannolle tyypillistä trendiä: maitoa tuote- taan eniten keväällä, kun taas syksyä kohden maitomäärä alenee (kuva 5 ja kuva 9). Kausivaihtelut kasvattavat B-C-maidon osuutta merkittävästi maalis-kesäkuussa (kuva 10).
75000
70000
65000
60000
55000
50000
45000
40000
35000 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
C-maito | 2650 | 0 | 5135 | 4149 | 2157 | 6919 | 1061 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
B-maito | 3274 | 0 | 3274 | 3169 | 3274 | 3169 | 3274 | 0 | 0 | 0 | 2601 | 2569 |
A-maitoa 62213 54293 62213 60206 62213 60206 62213 60543 59895 57969 60206 62213
A-maitoa B-maito C-maito
KUVA 10. Maidontuotannon kausivaihtelut ja ABC-hinnoittelu
Osuuskunta Maitosuomen neljännesvuosikohtainen tasaustili pienentää B-C-maidon osuuksia. A-mai- don osuus kasvaa 1 899 litralla 180 617 litraan (kuva 10 ja kuva 11). Ensimmäisellä vuosineljännek-
sellä tasaustili laskee C-maidon osuutta 7 785 litrasta 2 929 litraan. Tällöin B-maidon osuus kasvaa 6
549 litrasta 9 506 litraan.
Toisen vuosineljänneksen ylityksiä tasaustili ei pysty kompensoimaan, koska BC-maitoa tuotetaan reilusti neljänneksen jokaisena kuukautena. Huhtikuussa sopimusmäärä ylitetään 4 149 litralla, tou- kokuussa 2 127 litralla ja kesäkuussa 6 919 litralla. Kokonaisuudessaan C-maitoa syntyy 13 224 lit-
raa (kuva 11).
215000
195000
litraa meijerimaitoa
175000
155000
135000
115000
95000
75000
55000
35000 | TASAUSTILI 1 | TASAUSTILI 2 | TASAUSTILI 3 | TASAUSTILI 4 |
C-maito | 2929 | 13224 | 0 | 0 |
B-maito | 9506 | 9612 | 2355 | 927 |
A-maitoa | 180617 | 182624 | 184631 | 184631 |
A-maitoa B-maito C-maito
KUVA 11. Tasaustilin vaikutus esimerkkitilan ABC-maitomääriin
Kolmannen vuosineljänneksen tasaustili onnistuu paikkaamaan heinäkuun sopimusmäärän ylityksen kokonaisuudessaan: heinäkuussa sopimusmäärä ylitetään 1 061 litralla C-maitoa. B-maidon osuus heinäkuussa on 3 274 litraa. Elo-syyskuussa ei tuoteta lainkaan B-C-maitoa. Tasaustili kompensoi heinäkuun sopimusmäärän ylitystä sekä B-maidon osuutta seuraavasti: B-maidon määrä laskee 3 274 litrasta 2 355 litraan ja C-maitoa ei ole tällä vuosineljänneksellä laisinkaan.
Kausivaihtelut näkyvät merkittävästi maitotuloissa. Maidon hinnat on laskettu kokonaishintoina Osuuskunta Maitosuomen ABC-hinnoittelun pohjalta ilman maidon tuotantotukea. Ilman neljännes- vuosikohtaista tasaustiliä maidon litrahinta painuisi ABC-hinnoittelussa kesäkuussa alle 33 senttiin litralta C-maidon osuuden ollessa korkea (kuva 12). Korkeimmillaan maidon litrahinta on helmi- kuussa sekä elo-lokakuussa, kun B-C-maitoa ei tuoteta laisinkaan.
€24 000,00 0,370 €
€23 000,00
Maidon tilityshinta €/l
0,360 €
Maitotili €/kk
€22 000,00
€21 000,00
€20 000,00
€19 000,00
0,350 €
0,340 €
0,330 €
€18 000,00
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
0,320 €
A-hinta B-Hinta C-hinta €/l
KUVA 12. Maidon tilityshintojen havainnointi kuukausitasolla ilman tasaustiliä
Neljännesvuosikohtainen tasaustili keventää maidon kausivaihteluita A-B-C-hinnoittelussa. Merkittä- vin tasaus konkretisoituu toisella vuosineljänneksellä: esimerkiksi ensimmäisellä vuosineljänneksellä maidon keskimääräinen litrahinta on tammikuussa 35 senttiä, helmikuussa 37 senttiä ja maalis- kuussa hinta painuu 34 senttiin. Maidon keskimääräinen litrahinta jää kuitenkin ensimmäisellä vuosi- neljänneksellä 35,3 senttiin, koska tasaustili kompensoi tammikuun ja maaliskuun sopimusmäärän ylityksiä, koska sopimusmäärä alitettiin helmikuussa. Tasaustilikään ei kuitenkaan ihmeisiin pysty maidontuotannon kausivaihteluiden ollessa voimakkaita: toisella tasauskaudella maidon hinta jää huhti-kesäkuulla alle 34 senttiin litralta C-maidon korkeasta osuudesta johtuen (kuva 12 ja kuva 13).
€72 000,00 0,37 €
€70 000,00
€68 000,00
€66 000,00
€64 000,00
€62 000,00
€60 000,00
0,36 €
0,35 €
0,34 €
€58 000,00
TASAUSTILI 1 TASAUSTILI 2 TASAUSTILI 3 TASAUSTILI 4
0,33 €
A-hinta B-Hinta C-hinta €/l
KUVA 13. Tasaustilin vaikutus maidon hinnoitteluun
Tasaustilin käyttö helpottaa maitotilayritysten tilannetta jonkin verran, mutta kausivaihteluita tasaa- malla voidaan vaikuttaa myös maidon hinnan vaihteluihin ja näin ollen parantaa tilan maitotuloja vuositasolla. Optimitilanteessa C-maitoa ei tuoteta laisinkaan eli tilan sopimusmäärää ei ylitetä.
Tässä laskelmassa sopimusmäärä tuotetaan kokonaisuudessaan. Optimitilanteessa maidon tuottaja- hinta on vuositasolla 0,358 euroa per maitolitra, kun nykytilanteessa maitolitran tuottajahinta on 0,355 euroa (taulukko 13). Vuositasolla optimitilanteessa maitotuloja kertyy 2 094 euroa enemmän kuin nykytilanteessa. Yrittäjän voitto kasvaa nykytilanteesta 2 094 euroa. Tällöin myös tilan tuotan- nosta tulee kannattavaa kannattavuuskertoimen noustessa tasolle 1,04.
TAULUKKO 13. Kausivaihteluiden tasaamisen vaikutus esimerkkitilan tuotannon kannattavuuteen
Nykytilanne | Optimitilanne | |||||
70 lehmää | 70 lehmää | |||||
Meijerimaitoa/lehmä | 11 014 kg | 11 014 kg | ||||
Talouden arviointia | €/kg | €/lehmä | €/tila | €/kg | €/lehmä | €/tila |
Tuottajahinta | 0,355 | 3 908 | 273 541 | 0,358 | 3 938 | 275 634 |
Tuotantoon sidotut tuet | 0,088 | 968 | 67 762 | 0,088 | 968 | 67 762 |
Muut kotieläintuotot | 0,051 | 558 | 39 094 | 0,051 | 559 | 39 095 |
Pelto- ja muut tuet | 0,075 | 821 | 57 462 | 0,075 | 821 | 57 462 |
Tuotot yhteensä | 0,568 | 6 000 | 000 000 | 0,571 | 6 285 | 439 953 |
- Muuttuvat kulut | -0,280 | -3 081 | -215 659 | -0,280 | -3 081 | -215 659 |
Myyntikate | 0,288 | 3 174 | 222 200 | 0,291 | 3 204 | 224 294 |
- Kiinteät kulut | -0,095 | -1 041 | -72 902 | -0,095 | -1 041 | -72 902 |
Käyttökate | 0,194 | 2 133 | 149 298 | 0,196 | 2 163 | 151 392 |
- Korkokulut | -0,009 | -96 | -6 703 | -0,009 | -96 | -6 703 |
- Poistot käyvin arvoin | -0,053 | -582 | -40 706 | -0,053 | -582 | -40 706 |
Yrittäjätulo | 0,132 | 1 456 | 101 889 | 0,135 | 1 485 | 103 983 |
- Oma palkkavaatimus | -0,098 | -1 077 | -75 378 | -0,098 | -1 077 | -75 378 |
Nettotulos | 0,034 | 379 | 26 511 | 0,037 | 409 | 28 605 |
Xxxxxx tuotantokustannus | 0,566 | 6 234 | 436 400 | 0,566 | 6 234 | 436 400 |
- Oman pääoman korkovaatimus | -0,032 | -358 | -25 052 | -0,032 | -358 | -25 052 |
Yrittäjän voitto | 0,002 | 21 | 1 459 | 0,005 | 51 | 3 553 |
Kannattavuuskerroin | 1,01 | 1,01 | 1,01 | 1,04 | 1,04 | 1,04 |
Siemennysten ja poistojen merkitys korostuu sopimustuotannossa. Esimerkkitilalla on odotettavissa poikimahuippuja elo-syyskuussa sekä marras-joulukuussa (kuva 14). Toisaalta huhtikuussa, heinä- kuussa sekä lokakuussa poikii vain muutamia eläimiä. Poikimisten tasoittaminen vakiinnuttaisi myös karjan keskimääräisen tuotosvaiheen (DIM = Days in milk), jolloin myös maidon kausivaihtelut vä- henisivät.
Esimerkkitila myy niin vasikoita kuin tiineitä hiehojakin uudistuseläimiksi muille lypsykarjatiloille. Eläinkauppa kannattaa ajoittaa siten, että myydään mieluiten korkean poikimamäärän kuukausina poikivia hiehoja. Tässä tapauksessa hiehoja myytäisiin pois marras-joulukuulta. Lypsävien lehmien poistoja kannattaa tehdä siten, että C-maidon määrää hallitaan huomioiden kuitenkin, ettei maidon- tuotanto notkahda reilusti alle sopimusmäärän seuraavalla tasauskaudella. Poistojen sijasta lehmiä voidaan umpeuttaa suunniteltua aiemmin sopimusmäärän ylittävällä tasauskaudella.
18
0
6
3
2
3
1
0
1
5
0
2
7
1
3
3
7
2
8
1
9
6
2
4
9
Poikimisten lukumäärä
16
14
12
10
8
6
4
2
0
Lehmiä Hiehoja
KUVA 14. Lehmien ja hiehojen poikimisten ajoittuminen vuonna 2021
5.5 Vasikoiden täysmaitojuotto osana kausivaihteluiden tasaamista
Startti-maitojauhesäkki maksaa esimerkkitilan kirjanpitoaineiston mukaan 33 euroa alv 0 %. Maito- jauheen sekoitusohjeena on yksi litra vettä ja 145 g (3 dl) maitojauhetta (Valio s.a). Suoraviivaistet- tuna valmista maitojuomaa tulee 1,3 litraa. Kuutio vettä maksaa 2,06 euroa (Kuopion vesi s.a), jol- loin veden litrahinnaksi saadaan 0,002 euroa. Kilo maitojauhetta maksaa 1,7 euroa ja hintaa 145 grammalle maitojauhetta tulee 0,247 euroa. Valmis maitojuoma maksaa 0,192 euroa litralta.
Vasikoiden juottomaitotarpeen ollessa 25 550 litraa, 70 lehmän karjassa yhden lypsylehmän osuus vasikoiden juottomaidoista on 365 litraa vuodessa. Juottomaitoja otetaan ensiksi C-maidosta, jonka jälkeen loput maitotarpeesta otetaan B-maidosta. C-maidon osuus vasikoiden maidosta on 230 litraa ja B-maidon osuus puolestaan 135 litraa. Tällöin meijerimaidon C-maidon osuus (230 litraa) nollaan- tuu ja B-maito-osuus laskee 320 litrasta 185 litraan. Vasikoiden juottomaitojen hinta on seuraava: C- maidon arvo on 0,139 euroa ja B-maidon arvo 0,27 euroa per litra. Juottomaidon keskimääräinen arvo on siis 0,186 euroa litralta (taulukko 14).
TAULUKKO 14. Vaihtoehtoina vasikoiden juotossa ovat Startti-maitojuoma ja B-C-maito.
Startti-maitojuoma | € | B-C-maito | €/maitolitra |
Maitojauhe €/0,145 kg | -0,247 € | Tuettu maito €/litra | 0,186 € |
Valmis maitojuoma €/1,3 L | -0,249 € | Muuttuvat kustannukset €/l | -0,271 € |
Maitojuoma €/litra | -0,192 € | Xxxx A € per B-C-maito €/litra | -0,085 € |
Kiinteät kustannukset juoksevat koko ajan tuotetusta maitomäärästä riippumatta, joten esimerkissä lasketaan maitojuoton kannattavuutta B-maidon osalta siten, että maitotuotoista (B-hinta ja pohjoi- nen tuotantotuki) vähennetään maitolitran muuttuvat kustannukset. Kate A B-maitolitralle on -0,085 euroa per litra (taulukko 15). Voidaan todeta, että B-C-maito on edullisempi juoma vasikoille kuin maitojauhejuoma.
Ternimaidon tarpeen lisäksi vasikoiden juomatarpeeksi on arvioitu 25 550 litraa maitoa tai maitojuo- maa vuodessa. Noin puolet vasikoista on välitysvasikoita, joiden arvioidaan lähtevän tilalta keski- määrin 15 vuorokauden vanhoina. Toinen puoli vasikoista jää kasvamaan uudistuseläimiksi omaan tuotantoon sekä myyntiin. Vasikoiden maidontarve on noin 10 litraa vuorokaudessa. Välitysvasikoi- den vuosittain tarve on 2 800 litraa (8 päivää) ja loput 22 750 litraa (65 päivää) käytetään uudistus- vasikoiden juottamiseen.
Laskelmissa ei huomioida ternimaitoa, sitä ei voida lähettää meijeriin joka tapauksessa. Nykytilan- teen laskelmassa ei ole myöskään huomioitu vasikoiden juomatarvetta päivinä ennen maitojauhejuo- malle siirtymistä. Prosentuaalisesti ero on hyvin pieni: 4 900 litraa (10 litraa per vasikka viikon ajan) on vain 0,6 % kokonaistuotannosta.
Täysmaitojuotto on arvotettu siten, että vasikoiden täysmaidon tarve on kohdistettu B-C-maitoon. Arvio perustuu kausivaihteluihin: kun lehmiä poikii paljon, on myös paljon vasikoita juotolla. B- ja C- maitojen arvot on laskettu siten, että maidon hintaan on lisätty tuotantotuki, koska maidon vaihto- ehtoinen ostaja on meijeri. Jotta maidon tuotantokustannus saadaan jaettua kokonaismaitomäärälle, eikä pelkästään meijerimaidolle, laskelmat on toteutettu siten, että ”lehmä myy maidon vasikalle”.
Tällöin lopputulema on kuitenkin +-0 (tila myy maidon itselleen).
Vertailtaessa vasikoiden juottoa maitojauhejuomalla tai täysmaidolla, täysmaitojuotto osoittautuu kannattavammaksi B-C-maitomäärien ollessa nykytilanteen tasolla. Tällöin yrittäjän voitto on noin 7 200 euroa vasikoiden ollessa täysmaitojuotolla, mikä on noin 5 800 euroa parempi tulos kuin vasi- koiden ollessa maitojauhejuotolla (taulukko 15). Lehmäkohtaisesti maidon tuotantokustannus on 14 euroa matalampi, kun maito arvotetaan markkinahinnoilla.
TAULUKKO 15. Vertailu täysmaitojuoton ja maitojauhejuoton kannattavuudesta esimerkkitilalla
Nykytilanne sis. Kausivaihtelut | Maitojauhejuotto | Täysmaitojuotto | ||||
70 lehmää | 70 lehmää | |||||
Meijerimaitoa/lehmä | 11 014 kg | 10 860 kg | ||||
Talouden arviointia | €/kg | €/lehmä | €/tila | €/kg | €/lehmä | €/tila |
Maitotuotot | 0,355 | 3 908 | 273 541 | 0,357 | 3 934 | 275 412 |
sis. vasikoiden BC-maito | 0,000 | 0 | 0 | 0,006 | 68 | 4 786 |
Tuotantoon sidotut tuet | 0,088 | 968 | 67 762 | 0,085 | 941 | 65 896 |
Muut kotieläintuotot | 0,051 | 559 | 39 095 | 0,051 | 559 | 39 095 |
Pelto- ja muut tuet | 0,075 | 821 | 57 462 | 0,075 | 821 | 57 462 |
Tuotot yhteensä | 0,568 | 6 255 | 437 860 | 0,574 | 6 324 | 442 651 |
- Muuttuvat kulut | -0,280 | -3 081 | -215 659 | -0,278 | -3 067 | -214 673 |
sis. vasikoiden BC-maito | 0,000 | 0 | 0 | 0,006 | 68 | 4 786 |
Myyntikate | 0,288 | 3 174 | 222 201 | 0 | 3 257 | 227 978 |
- Kiinteät kulut | -0,095 | -1 041 | -72 902 | -0,095 | -1 041 | -72 902 |
Käyttökate | 0,194 | 2 133 | 149 299 | 0,201 | 2 215 | 155 076 |
- Korkokulut | -0,009 | -96 | -6 703 | -0,009 | -96 | -6 703 |
- Poistot käyvin arvoin | -0,053 | -582 | -40 706 | -0,053 | -582 | -40 706 |
Yrittäjätulo | 0,132 | 1 456 | 101 890 | 0,140 | 1 000 | 000 000 |
- Oma palkkavaatimus | -0,098 | -1 077 | -75 378 | -0,098 | -1 077 | -75 378 |
Nettotulos | 0,034 | 379 | 26 512 | 0,042 | 461 | 32 289 |
Xxxxxx tuotantokustannus | 0,566 | 6 234 | 436 400 | 0,565 | 6 220 | 435 434 |
- Oman pääoman korkovaatimus | -0,032 | -358 | -25 052 | -0,033 | -358 | -25 072 |
Yrittäjän voitto | 0,002 | 21 | 1 460 | 0,009 | 103 | 7 217 |
Kannattavuuskerroin | 1,01 | 1,01 | 1,01 | 1,07 | 1,07 | 1,07 |
Mikäli maidontuotannon kausivaihtelut saadaan tasattua (taulukko 13) ja C-maitoa ei enää tuoteta, vasikoiden juottamisen kannattavuus kääntyy päinvastaiseksi nykytilanteeseen verrattuna: vasikoille kannattaa hankkia maitojauhetta juomarehuksi ja lähettää B-maito meijeriin. Tilatasolla laskien yrit- täjän voitto on vasikoiden maitojauhejuoma -vaihtoehdossa 3 553 euroa, kun täysmaitojuotossa voitto jää 2 434 euroon (taulukko 16). Maitojauhejuotolla tehdään siis noin 1 120 euroa parempaa yrittäjän voittoa, mikäli kausivaihtelut tasaantuvat.
TAULUKKO 16. Maidontuotannon kausivaihteluiden tasaamisen vaikutus vasikoiden juottotapaan
Kausivaihtelut tasattu | Maitojauhejuotto | Täysmaitojuotto | ||||
70 lehmää | 70 lehmää | |||||
Meijerimaitoa/lehmä | 11 014 kg | 10 649 kg | ||||
Talouden arviointia | €/kg | €/lehmä | €/tila | €/kg | €/lehmä | €/tila |
Tuottajahinta | 0,358 | 3 938 | 275 634 | 0,351 | 3 000 | 000 000 |
sis. BC-maitoa vasikoille | 0,000 | 0 | 0 | 0,009 | 99 | 6 899 |
Tuotantoon sidotut tuet | 0,088 | 968 | 67 762 | 0,085 | 941 | 65 896 |
Muut kotieläintuotot | 0,051 | 559 | 39 095 | 0,051 | 559 | 39 095 |
Pelto- ja muut tuet | 0,075 | 821 | 57 462 | 0,075 | 821 | 57 462 |
Tuotot yhteensä | 0,571 | 6 285 | 439 953 | 0,571 | 6 285 | 439 978 |
- Muuttuvat kulut | -0,280 | -3 081 | -215 659 | -0,281 | -3 097 | -216 783 |
sis. BC-maitoa vasikoille | 0,000 | 0 | 0 | 0,009 | 99 | 6 899 |
Myyntikate | 0 | 3 204 | 224 294 | 0 | 3 189 | 223 195 |
- Kiinteät kulut | -0,095 | -1 041 | -72 902 | -0,095 | -1 041 | -72 902 |
Käyttökate | 0,196 | 2 163 | 151 392 | 0,195 | 2 147 | 150 293 |
- Korkokulut | -0,009 | -96 | -6 703 | -0,009 | -96 | -6 703 |
- Poistot käyvin arvoin | -0,053 | -582 | -40 706 | -0,053 | -582 | -40 706 |
Yrittäjätulo | 0,135 | 1 485 | 103 983 | 0,133 | 1 470 | 102 884 |
- Oma palkkavaatimus | -0,098 | -1 077 | -75 378 | -0,098 | -1 077 | -75 378 |
Nettotulos | 0,037 | 409 | 28 605 | 0,036 | 393 | 27 506 |
Xxxxxx tuotantokustannus | 0,566 | 6 234 | 436 400 | 0,568 | 6 251 | 437 544 |
- Oman pääoman korkovaatimus | -0,032 | -358 | -25 052 | -0,033 | -358 | -25 072 |
Yrittäjän voitto | 0,005 | 51 | 3 553 | 0,003 | 35 | 2 434 |
Kannattavuuskerroin | 1,04 | 1,04 | 1,04 | 1,02 | 1,02 | 1,02 |
5.6 Maidon pitoisuuksien vaikutus esimerkkitilan kannattavuuteen
Esimerkkitilalla tähdätään maidon pitoisuuksien korjaamiseen parantamalla säilörehun laatua. Tuo- tantokustannukset pysyvät ennallaan. Säilörehun laatu vaikuttaa maidon pitoisuuksiin: mikäli maidon rasvapitoisuutta saadaan korjattua ylöspäin 0,1 prosenttia, maidosta saatava tulo nousee lehmäkoh- taisesti noin 44 euroa (taulukko 17). Vuositasolla tilan maitotulot nousevat yli 5 177 euroa. Yrittäjän voitto kasvaa tulojen kasvun verran.
TAULUKKO 17. Pitoisuuksien kehittymisen vaikutus esimerkkitilan talouteen nykytuotannossa
70 lehmää (11 014 kg meijerimaitoa) | ||||||
Nykytilanne | Pitoisuuskorjaus | Tulojen kasvu | ||||
Maidon pitoisuudet (r/v) | 4,2-%/3,3-% | 4,3-%/3,3-% | ||||
Talouden arviointia | €/lehmä | €/tila | €/lehmä | €/tila | €/lehmä | €/tila |
Tuottajahinta | 3 908 | 273 541 | 3 982 | 278 718 | +74 | +5 177 |
Tuotantoon sidotut tuet | 968 | 67 762 | 968 | 67 762 | 0 | 0 |
Muut kotieläintuotot | 558 | 39 094 | 559 | 39 095 | 0 | 0 |
Pelto- ja muut tuet | 821 | 57 462 | 821 | 57 462 | 0 | 0 |
Tuotot yhteensä | 6 000 | 000 000 | 6 329 | 443 037 | +74 | +5 177 |
Xxxxxx tuotantokustannus | 6 234 | 436 400 | 6 234 | 436 400 | 0 | 0 |
Yrittäjän voitto | 21 | 1 459 | 95 | 6 637 | +74 | +5 177 |
Kannattavuuskerroin | 1,01 | 1,01 | 1,07 | 1,07 | ||
Mikäli maidon pitoisuuksia saadaan korjattua perustasolta yhdellä rasva- sekä valkuaiskymmenyk- sellä korkeammiksi (4,4 % rasvaa ja 3,4 % valkuaista), tilan maitotulot kasvavat vuositasolla 7 709 euroa. Mikäli tuotantokustannus säilyy ennallaan, eli pitoisuuksien korjaus saadaan tehtyä säilörehun laatua parantamalla, yrittäjän voitto kasvaa tulojen kasvun verran. Nykytilanteeseen nähden yrittä- jän voitto kasvaisi lähes 12 900 euroa (taulukko 17 ja taulukko 18).
TAULUKKO 18. Laskelma esimerkkitilan maidon pitoisuuksien kehittämisestä
70 lehmää (11 014 kg meijerimaitoa) | ||||||
Peruspitoisuudet | Pitoisuuskorjaus 0,1-% | Tulojen kasvu | ||||
4,3-%/3,3-% | 4,4-%/3,4-% | |||||
Talouden arviointia | €/lehmä | €/tila | €/lehmä | €/tila | €/lehmä | €/tila |
Tuottajahinta | 3 982 | 278 718 | 4 092 | 286 427 | +110 | +7 709 |
Tuotantoon sidotut tuet | 968 | 67 762 | 968 | 67 762 | 0 | 0 |
Muut kotieläintuotot | 559 | 39 095 | 559 | 39 095 | 0 | 0 |
Pelto- ja muut tuet | 821 | 57 462 | 821 | 57 462 | 0 | 0 |
Tuotot yhteensä | 6 329 | 443 037 | 6 439 | 450 746 | +110 | +7 709 |
Xxxxxx tuotantokustannus | 6 234 | 436 400 | 6 234 | 436 400 | 0 | 0 |
Yrittäjän voitto | 95 | 6 637 | 205 | 14 346 | x000 | 0 000 |
Kannattavuuskerroin | 1,07 | 1,07 | 1,14 | 1,14 | ||
Yllä olevasta taulukosta voi laskea myös pitoisuuksien kehittymistä entisestään – tai vastaavasti pi- toisuuksien heikentymisen vaikutusta tilan talouteen. Pitoisuuskymmenyksen nousun arvo yhtä leh- mää kohden on siis noin 110 euroa vuodessa 11 014 meijerimaitokilon tuotostasolla.
5.7 Yhteenvetolaskelma maidontuotannon kehittämistoimenpiteiden kannattavuudesta
Yhteenvetolaskelmassa maitotilayrityksen tuotannon optimointikeinoiksi valitaan B-C-maidon juotta- minen vasikoille sekä maidon pitoisuuksien kehittäminen nykyisellä lehmämäärällä. Kausivaihteluiden tasaaminen ei tapahdu sormia napsauttamalla, vaan maidontuotannon kausivaihteluiden tasaaminen erityisesti siemennysten ajoittamisella ottaa oman aikansa. Vertailutilanteen lehmämäärä on niin ikään 70 lypsävää ja meijerimaidon kausivaihteluita tasataan juottamalla BC-maitoa vasikoille. Mai- don pitoisuudet pyritään kehittämään tasolle 4,4 prosenttia rasvaa ja 3,4 prosenttia valkuaista.
Vertailulaskelmassa meijerimaitoa tuotetaan 10 649 litraa per lehmä ja tämän lisäksi yksi lehmä tuottaa täysmaitoa 365 litraa vuodessa vasikoiden juomaksi. Nykytilanteessa vasikat juovat puoles- taan maitojauhejuomaa. Vasikoiden täysmaidon arvo on laskettu suhteessa meijerimaidon tuottaja- hintaan: C-maitolitran arvo yhteenvetolaskelmassa on 0,144 euroa ja B-maitolitran 0,28 euroa. Pitoi- suuksien kehittyminen nostaa siis myös vasikoiden täysmaidon arvoa, koska juottomaidon vaihtoeh- toinen kohde on meijeri.
Yrityksen tuotot kasvavat optimointitoimenpiteiden johdosta 10 648 euroa (taulukko 19). Tuottoihin on laskettu mukaan myös vasikoiden juottomaidot, mutta ne vähennetään kustannuksina muuttu- vissa kustannuksissa. Tilan meijerimaitotulot kasvavat vuositasolla 7 521 euroa, joka on lehmää koh- den laskettuna noin 107 euroa. Toisaalta tuotantoon sidottuja tukia eli maidon tuotantotukea mene- tetään tilatasolla 1 866 euron edestä. (Taulukko 19.)
TAULUKKO 19. Yhteenvetolaskelma esimerkkitilan kannattavuuden kehittymisestä optimointikeinoilla
Nykytilanne | Vertailutilanne | Muutos | ||||
70 lehmää | 70 lehmää | |||||
Meijerimaitoa/lehmä | 11 014 kg | 10 649 kg | -365 kg | |||
Talouden arviointia | €/lehmä | €/tila | €/lehmä | €/tila | €/lehmä | €/tila |
Tuottajahinta | 3 908 | 273 541 | 4 015 | 281 062 | +107 | +7 521 |
+BC-maitoa vasikoille | 0 | 0 | 71 | 4 993 | +71 | +4 993 |
Tuotantoon sidotut tuet | 968 | 67 762 | 941 | 65 896 | -27 | -1 866 |
Muut kotieläintuotot | 559 | 39 095 | 559 | 39 095 | 0 | 0 |
Pelto- ja muut tuet | 821 | 57 462 | 821 | 57 462 | 0 | 0 |
Tuotot yhteensä | 6 255 | 437 860 | 6 336 | 448 508 | +81 | +10 648 |
- Muuttuvat kulut | -3 081 | -215 659 | -3 069 | -214 848 | -12 | -811 |
sis. BC-maitoa vasikoille | 0 | 0 | 71 | 4 993 | ||
Myyntikate | 3 174 | 222 201 | 3 338 | 233 660 | +164 | +11 459 |
- Kiinteät kulut | -1 041 | -72 902 | -1 041 | -72 902 | 0 | 0 |
Käyttökate | 2 133 | 149 299 | 2 297 | 160 758 | +164 | +11 459 |
- Korkokulut | -96 | -6 703 | -96 | -6 703 | 0 | 0 |
- Poistot käyvin arvoin | -582 | -40 706 | -582 | -40 706 | 0 | 0 |
Yrittäjätulo | 1 456 | 101 890 | 1 619 | 113 349 | +164 | +11 459 |
- Oma palkkavaatimus | -1 077 | -75 378 | -1 077 | -75 378 | 0 | 0 |
Nettotulos | 379 | 26 512 | 542 | 37 971 | +164 | +11 459 |
Xxxxxx tuotantokustannus | 6 234 | 436 400 | 6 223 | 435 589 | -12 | -811 |
- Oman pääoman korkovaatimus | -358 | -25 052 | -358 | -25 052 | 0 | 0 |
Yrittäjän voitto | 21 | 1 460 | 185 | 12 919 | +164 | +11 459 |
Kannattavuuskerroin | 1,01 | 1,01 | 1,13 | 1,13 | ||
Tilan muuttuvat kustannukset pienevät 811 euroa vuodessa, joka on lehmää kohden jaettuna hie- man alle 12 euroa vuodessa (taulukko 19). Täysmaitojuotto on siis esimerkkitilan vertailulaskel- massa edullisempi juottotapa kuin maitojauhejuotto. Xxxxxx tuotantokustannus alenee muuttuvien kustannuksen alenemisen verran eli 811 euroa vuodessa.
Yrittäjän voitto on vertailutilanteessa 12 919 euroa, joka merkitsee lähes 11 460 euron kasvua nyky- tilanteen 1 460 euron yrittäjän voitosta. Kannattavuuskerroin nousee 1,01:stä lukemaan 1,13. Yrittä- jän oma palkkavaatimus ja oman pääoman korkovaatimus täyttyvät hyvin vertailutilanteessa.
Tuotannon optimointia voidaan jatkaa tästä muuttamalla esimerkiksi vasikoiden juottotapaa, kun kausivaihtelut saadaan tasattua tai A-B-C-maitojen osuudet tai hinnat muuttuvat. Kausivaihteluiden tasaannuttua vasikoita voidaan alkaa juottamaan maitojauhejuomalla, mikä on kannattava vaihto- ehto, mikäli maitojauheen ja B-maidon hinnat säilyvät nykyisellä tasolla.
TAULUKKO 20. Yhteenvetolaskelma vasikoiden juottotavan muutoksesta kausivaihteluiden tasaan- nuttua
B-maitojuotto | Maitojauhejuotto | Muutos | ||||
70 lehmää | 70 lehmää | |||||
Meijerimaitoa/lehmä | 10 649 kg | 11 014 kg | +365 kg | |||
Talouden arviointia | €/lehmä | €/tila | €/lehmä | €/tila | €/lehmä | €/tila |
Tuottajahinta | 4 015 | 281 062 | 4 092 | 286 427 | +77 | +5 365 |
+BC-maitoa vasikoille | 103 | 7 231 | 0 | 0 | -103 | -7231 |
Tuotantoon sidotut tuet | 941 | 65 896 | 968 | 67 762 | +27 | +1 866 |
Muut kotieläintuotot | 559 | 39 095 | 559 | 39 095 | 0 | 0 |
Pelto- ja muut tuet | 821 | 57 462 | 821 | 57 462 | 0 | 0 |
Tuotot yhteensä | 6 336 | 450 746 | 6 439 | 450 746 | +0 | +0 |
- Muuttuvat kulut | -3 101 | -217 038 | -3 081 | -215 659 | -20 | -1 379 |
sis. BC-maitoa vasikoille | 103 | 7231 | 0 | 0 | ||
Myyntikate | 3 339 | 233 708 | 3 358 | 235 087 | +20 | +1 379 |
- Kiinteät kulut | -1 041 | -72 902 | -1 041 | -72 902 | 0 | 0 |
Käyttökate | 2 297 | 160 806 | 2 000 | 000 000 | +20 | +1 379 |
- Korkokulut | -96 | -6 703 | -96 | -6 703 | 0 | 0 |
- Poistot käyvin arvoin | -582 | -40 706 | -582 | -40 706 | 0 | 0 |
Yrittäjätulo | 1 620 | 113 397 | 1 000 | 000 000 | +20 | +1 379 |
- Oma palkkavaatimus | -1 077 | -75 378 | -1 077 | -75 378 | 0 | 0 |
Nettotulos | 543 | 37 971 | 563 | 39 398 | +20 | +1 379 |
Xxxxxx tuotantokustannus | 6 254 | 437 779 | 6 234 | 436 400 | - 20 | -1 379 |
- Oman pääoman korkovaatimus | -358 | -25 052 | -358 | -25 052 | 0 | 0 |
Yrittäjän voitto | 185 | 12 967 | 205 | 14 346 | +20 | +1 379 |
Kannattavuuskerroin | 1,13 | 1,13 | 1,14 | 1,14 | ||
Vertailulaskelmassa tuotot säilyvät ennallaan, koska B-maidon hinta on sama, käytettiin se vasikoille tai lähetettiin meijeriin. Yrittäjän voitto kasvaisi kausivaihteluiden tasaannuttua ja maitojauhejuotolle paluun jälkeen 1 379 euroa ja maidon tuotantokustannus pienenisi saman verran. Lehmäkohtaisesti yrittäjän voitto kasvaisi 20 euroa (taulukko 20).
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää keinoja maitotilayrityksen kannattavuuden parantamiseen ilman maidontuotannon volyymin kasvattamista. Optimointikeinojen hahmotteleminen aloitettiin maitoti- layrityksen tuotantokustannusten laskemisesta, jotta kustannusrakennetta voidaan arvioida. Esi- merkkitilan kirjanpito pilkottiin palasiksi Cashman-laskentaohjelmalla, jolla tehtiin myös erilaisia kate- laskelmia optimointikeinojen havainnollistamiseksi esimerkkitilan aineistolla.
Opinnäytetyö ei kerro totuutta sopimustuotannon vaikutuksista maitotilojen kannattavuuteen, vaan kehittämiskeinojen vaikutuksista esimerkkitilan kannattavuuteen. Esimerkkitilan tuotanto on vakiin- tunutta, mikä edustanee melko monen maitotilayrittäjän tilannetta. Esimerkkitilalla on hyvä eläinai- nes, mikä tuo tilalle lisätuloja uudistuseläinten myynnistä: tila on siis onnistunut hyödyntämään vah- vuuksiaan ja hakenut lisätuloja kannattavuutensa kehittämiseksi. Kannattavuuslukemat muuttuisivat, mikäli eläinten myyntitulot poistettaisiin laskelmista.
6.1 Yhteenveto esimerkkitilan kehittämismahdollisuuksista
Esimerkkitilan sopimusmäärä on melko hyvä lehmäpaikkaa kohden laskettuna, koska esimerkkitilan tuotanto oli vakiintunutta ennen sopimustuotantoon siirtymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että maidon- tuotannon supistaminen esimerkkitilalla on hyvin pientä ja voidaan keskittyä tuotannon optimointiin hakemalla lisätuottoja esimerkiksi maidon pitoisuuksista. Tilanne ei ole kuitenkaan yhtä hyvä kaikilla maitotiloilla: tilat, jotka ovat juuri laajentaneet eivätkä kerenneet nostaa tuotantoaan ennen sopi- mustuotantopäätöstä, eivät ole välttämättä saaneet sellaista sopimusmäärää maitomääräkseen, jota on käytetty investointilaskelmien kannattavuuden perusteena. Sama pätee myös tiloihin, joilla on ollut tuotannollisia ja taloudellisia ongelmia ennen sopimustuotantoa: sopimusmäärä voi vaikeuttaa yritysten nostamista pois taloudellisesta ahdingosta.
Vertailulaskelmana esimerkkitilan nykytilanteeseen: mikäli muut tekijät pysyisivät vakioina, mutta esimerkkitila olisi saanut sopimusmääräkseen esimerkiksi 600 000 litraa ja maitoa tuotettaisiin silti nykytuotannon verran eli 771 000 litraa. Matalamman sopimusmäärän vertailulaskelmassa maidon tuotantokustannus säilyy ennallaan, mutta maitotulot laskevat vuositasolla lähes 48 000 euroa. Mai- don tuottajahinta laskee 35,5 sentistä 29,3 senttiin, mikä tarkoittaa 6,2 sentin pudotusta maidon kokonaishinnassa (taulukko 21). Maidon tuottajahinnan aleneminen johtuu maidon sopimusmää- rästä ja C-maidon osuuden kasvusta: nykytilanteen laskelmassa C-maitoa tuotetaan vuodessa vain 16 180 litraa, kun vertailutilanteessa C-maidon tuotantomäärä vuositasolla olisi 171 051 litraa. Ti- lanne olisi kestämätön, koska yrittäjän tappio on lähes 50 000 euroa.
TAULUKKO 21. Sopimusmäärän vaikutus maitotilayrityksen kannattavuuteen
Tilan sopimusmäärä | 771 000 kg | 600 000 kg | ||||
70 lehmää | 70 lehmää | |||||
Meijerimaitoa/lehmä | 11 014 kg | 11 014 kg | ||||
Talouden arviointia | €/kg | €/lehmä | €/tila | €/kg | €/lehmä | €/tila |
Tuottajahinta | 0,355 | 3 908 | 273 541 | 0,293 | 3 226 | 225 820 |
Tuotantoon sidotut tuet | 0,088 | 968 | 67 762 | 0,088 | 968 | 67 762 |
Muut kotieläintuotot | 0,051 | 558 | 39 094 | 0,051 | 559 | 39 095 |
Pelto- ja muut tuet | 0,075 | 821 | 57 462 | 0,075 | 821 | 57 462 |
Tuotot yhteensä | 0,568 | 6 000 | 000 000 | 0,506 | 5 000 | 000 000 |
Yrittäjätulo | 0,132 | 1 456 | 101 889 | 0,070 | 774 | 54 169 |
- Oma palkkavaatimus | -0,098 | -1 077 | -75 378 | -0,098 | -1 077 | -75 378 |
Xxxxxx tuotantokustannus | 0,566 | 6 234 | 436 400 | 0,566 | 6 234 | 436 400 |
- Oman pääoman korkovaatimus | -0,032 | -358 | -25 052 | -0,032 | -358 | -25 052 |
Yrittäjän voitto | 0,002 | 21 | 1 459 | -0,060 | -661 | -46 261 |
Kannattavuuskerroin | 1,01 | 1,01 | 1,01 | 0,54 | 0,54 | 0,54 |
Työkustannus ja ostorehukustannukset osoittautuivat esimerkkitilalla merkittäviksi kustannuseriksi, aivan kuten ne ovat maitotilayrityksissä myös kannattavuuskirjanpidon mukaan. Esimerkkitilan työ- kustannus on hieman matalampi kuin kannattavuuskertoimen mukaan lajiteltujen kannattavuuskir- janpitotilojen keskiarvotiloilla, mutta jonkin verran korkeampi kuin hyvin pärjäävillä tiloilla (taulukko 8). Esimerkkitilan työtehtäviä voisi käydä läpi ja miettiä, tuleeko jossain kohtaa hukkaa tai voisiko joitain työtehtäviä helpottaa tai nopeuttaa, jotta työmäärä ja työkustannukset vähenisivät.
Ostorehukustannus eläinyksikköä kohden on esimerkkitilalla samaa luokkaa kuin kannattavuuskertoi- men mukaan heikosti pärjäävillä tiloilla (taulukko 8). Tilan keskituotos on korkea, yli 11 000 kilo- grammaa per lypsylehmä. Ruokintaa voi hahmotella tilan ruokintaan perehtyneen asiantuntijan kanssa. Tulee muistaa, että korkea ostorehukustannus ei ole ongelma, mikäli lisäkustannukset tuot- tavat tilalle lisäarvoa. Laadukas säilörehu on merkittävin tekijä tuotantokustannusten alentamisessa, koska lypsylehmän ruokinta perustuu hyvälaatuiseen karkearehuun (Kiiveri 2018). Säilörehun laadun ja määrän ollessa riittävä, ruokinnan täydentämisessä väkirehuilla on enemmän pelivaraa ja näin ollen myös ostorehukustannuksia voidaan hallita.
Kustannusrakenteen selvittämisen jälkeen seuraavana kehittämistoimenpiteenä oli vertailla, millä lehmämäärällä sopimusmäärä kannattaa tuottaa. Vertailukohteiksi otettiin nykytilanteen 70 lehmää ja korkeampi lehmämäärä eli 75 lehmää. Alkuolettama ennen laskelmia oli, että maidon tuottaminen on selkeästi kannattavampaa pienemmällä lehmämäärällä ja korkealla tuotoksella, koska tällöin yli- määräisiä lehmiä ei tarvitse elättää. Laskelmien perusteella ero ei ole kuitenkaan merkittävä: suu- remmalla lehmämäärällä maitoa tuotettaessa kokonaistuotantokustannus on hieman korkeampi, vaikka lehmäkohtainen maidon tuotantokustannus on selkeästi, noin 370 euroa matalampi kuin kor- kean tuotoksen lypsylehmällä (taulukko 9). Korkeammalla lehmämäärällä kiinteät kustannukset ja- kautuvat suuremmalle määrälle lehmiä, joka osaltaan alentaa lehmäkohtaista tuotantokustannusta. Korkeampi lehmämäärä kasvattaa jonkin verran eläinten hyvinvointikorvauksen määrää sekä mai- dontuotannon sivutuottoja, mutta tuotot säilyvät melko lailla ennallaan.
Lehmämäärän kasvattamisessa täytyy huomioida navetan toiminnallisuus ja tilojen riittävyys. Esi- merkiksi ruokintapöytätilan sekä robotin kapasiteetin riittävyyttä tulee arvioida – esimerkiksi ensikoi- den tuotokset voivat heikentyä ahtauden vuoksi. Mahdollinen ahtaus voi lisätä myös työmäärää, jos lypsyrobotti ruuhkautuu ja viivelehmien määrä kasvaa.
Kolmantena optimointitoimenpiteenä laskettiin maidontuotannon kausivaihteluiden vaikutusta esi- merkkitilan kannattavuuteen. Maidontuotannon kausivaihteluita voidaan tasata nopeasti juottamalla vasikoita täysmaidolla, poistamalla lehmiä sekä ajoittamalla tilan eläinkauppaa siten, että myydään ensisijaisesti korkeiden maitomäärien kuukausien aikana poikivia hiehoja muualle uudistuseläimiksi. Siemennysten ajoittaminen on merkittävä keino tasata kausivaihteluita, mutta poikimisten tasoitta- minen siemennysten ajoittamisella ottaa useamman vuoden: lehmä ei tiinehdy välttämättä kerrasta ja toisaalta lehmiä ei kannattane päästää myöskään liian pitkälle tuotoskaudelle sen takia, että poiki- misia saadaan siirrettyä.
Osuuskunta Maitosuomen käyttöön ottama tasaustili keventää A-B-C-hinnoittelua kausivaihteluiden aikana ja antaa yrittäjille aikaa korjata kausivaihteluita. Esimerkkitila tuottaa vuositasolla 16 153 lit- raa C-maitoa. Suurin osa C-maidosta tuotetaan toisella vuosineljänneksellä, jolloin esimerkkitila tuot- taa 13 224 litraa C-maitoa (kuva 11). Maidon tuottajahinta tippuu toisella tasauskaudella 0,339 eu- roon litralta korkean C-maitomäärän vuoksi. Syksyllä maidon hinta on puolestaan noin 0,365 euroa litralta, kun C-maitoa ei tuoteta laisinkaan (kuva 13).
On huomioitava, että taulukon 11 laskelman optimitilanne ei ole saavutettavissa sellaisenaan: opti- mitilanteen laskelmassa maitoa tuotetaan täsmällisesti sopimusmäärän verran jokaisella tasauskau- della. Tällainen tarkkuus ei ole maidontuotannossa mahdollista. Maidon keskimääräinen tuottaja- hinta nousee 0,355 eurosta per litra 0,358 euroon litralta. Kausivaihteluiden tasaaminen nostaa ny- kytilanteen yrittäjän tappion (-854 euroa) voitoksi (1 224 euroa.). Tasainen maidontuotanto on ta- voiteltava asia: jokainen siemennys ja poikiminen kohti tasaisempaa maidontuotantoa lisää maitotu- loja ja parantaa tilan tulosta, mikäli kustannukset pysyvät vakioina.
Esimerkkitilan kevätpainotteisia poikimisia olisi hyvä saada purettua vähämaitoisemmille kuukausille, jotka ovat tässä tapauksessa elo-lokakuu (kuva 10). Esimerkkitilalla voidaan pohtia, löytyykö kevät- painotteisuudelle selkeää syytä, kuten esimerkiksi laidunkausi. Venyykö hiehojen siemennykset lai- duntamisen vuoksi? Onko lehmillä lämpöstressiä, tarvitaanko pihattoon puhaltimia helpottamaan kuumuutta? Onko sesonkiaikojen työmäärä niin suuri, että lehmiä jää siementämättä kiireen tai puutteellisen kiimantarkkailun vuoksi?
Nopea keino kausivaihteluiden tasaamiseen on vasikoiden täysmaitojuotto. Laskelman oletuksena on se, että korkeiden maitotuotosten kuukausina on myös reilusti vasikoita juotettavana, jolloin kaikki
C-maito saadaan käytettyä vasikoille. C-maitoa täydennetään B-maidolla. Maitojauhetta ostetaan vuodessa 5 775 euron edestä, kun B-C-maidon arvo on 4 789 euroa sisältäen maidon tuotantotuen. Esimerkkitilan yrittäjän tappio (-854 euroa) kääntyy vasikoiden täysmaitojuotolla voitoksi (137 eu- roa). Yrittäjän voitto kasvaa 991 euroa (taulukko 16).
Esimerkkitilan tapauksessa B-maitoa ei kannata kuitenkaan juottaa vasikoille kausivaihteluiden ta- saannuttua: mikäli kausivaihtelut saadaan tasattua, on kannattavampaa ostaa vasikoille maitojau- hetta juomarehuksi. B-maidon arvo vasikoiden juottomaitona on 6 899 euroa vuodessa, kun maito- jauheeseen menee vuositasolla 5 775 euroa (taulukko 17). Työmenekin arvioidaan olevan melko lailla sama molemmissa juottotavoissa.
Maidon pitoisuuksien kehittämistä hahmoteltaessa oli tärkeää tutustua AB-alueen lypsylehmäpalkki- oon ja C-alueen maidon tuotantotukeen. AB-alueella lypsylehmäpalkkiota ei ole sidottu meijerimaito- litroihin kuten C-alueella (Ruokavirasto s.a. b ja Ruokavirasto s.a. c), jolla on vaikutusta myös siihen, millä lehmämäärällä maitoa kannattaa tuottaa AB-alueella. Tilanne on päinvastainen C-alueen kanssa: AB-alueella tukia kertyy lehmämäärän perusteella, joten suuremman lehmämäärän pitämi- nen on kannattavampaa. AB-alueella voitaneen myös tuottaa maidon kuiva-ainetta jossain määrin maitolitrojen kustannuksella, kun taas C-tukialueella yhden maitolitran tuotannon vähennys aiheut- taa myös maidon tuotantotuen (alkaen 7,3 senttiä per litra) menetyksen. C3-P3-tukialueella tuki on jo yli kaksinkertainen.
Maidon pitoisuuksien kehittäminen on meijeriteollisuuden toive, koska nestemäisten maitotuotteiden menekki on vähentynyt ja lisäarvotuotteiden valmistukseen tarvitaan maidon kuiva-ainetta. Pitoi- suushinnoittelulla kannustetaan maitotilayrittäjiä kehittämään maidon pitoisuuksia. Esimerkkitilan pitoisuuksien nostaminen yhden rasvakymmenyksen osalta vie maidon pitoisuudet perustasolle (4,3
% rasvaa ja 3,3 % valkuaista). Pitoisuuskorjaus parantaa tilan tulosta 3 084 euroa vuodessa, mikäli korjauksen saa tehtyä säilörehun laatua parantamalla (taulukko 19). Mikäli rasva- ja valkuaispitoi- suudet nousevat yhden kymmenyksen lisää tasolle 4,4 % rasvaa ja 3,3 % valkuaista, maitotulot kas- vavat nykytilanteeseen nähden lähes 11 000 euroa (taulukko 20).
Maidon pitoisuuksien korjaaminen säilörehun laatua parantamalla on realistinen tavoite: säilörehun sulavuuden parantaminen nostaa sekä maidon rasva- että valkuaispitoisuutta. Säilörehun käymisen rajoittaminen nostaa erityisesti maidon rasvapitoisuutta, mutta myös maidon valkuaispitoisuutta. (Nousiainen 2020.) Se taas, kuinka paljon pitoisuudet nousevat, lienee mahdotonta laskea luotetta- vasti ja tässä tapauksessa esitetään vain arvioita. Sekä genetiikka ja olosuhteet vaikuttavat maito- tuotokseen että maidon pitoisuuksiin (Kalström 2018), joten tilojen lähtötilanteet voivat olla hyvin erilaiset.
Maitotilayrityksen tuotannon kehittämiskeinojen loppuvertailuun valittiin kehittämistoimenpiteiksi vasikoiden juottaminen B-C-maidolla sekä pitoisuuksien kehittäminen säilörehun laatuun panosta- malla tasolle 4,4 prosenttia rasvaa ja 3,4 prosenttia valkuaista. Tilan meijerimaitomäärä laskee
10 649 kilogrammaan per lypsylehmä, mikä pudottaa kokonaismeijerimaitomäärän 745 430 litraan meijerimaitoa. Loppuvertailussa B-maitoa tuotetaan meijeriin enää noin 12 930 litraa. Maidon tuotta- jahinta nousee 0,377 euroon per maitolitra, kun lähtötilanteen (nykytilanne) maitolitran tuottajahinta on 0,355 euroa per maitolitra. Vasikoiden juottotavalla sekä maidon pitoisuuksien korjaamisella il- man maidon tuotantotuen merkittävää menetystä on selvä merkitys maitotilayrityksen kannattavuu- teen.
6.2 Kehittämällä kohti parempaa kannattavuutta maitotilayrityksissä
Yhteenvetona opinnäytetyön tuloksista: Maitotilayrityksen kehittäminen sopimustuotannossa on edelleen mahdollista, vaikka volyymin kasvattamista tällä hetkellä rajoitetaankin. Yritys saa toimin- nalleen häilyvät reunaehdot: maitoa saa tuottaa edelleen niin paljon kuin yrittäjä itse haluaa, mutta sopimustuotannon ollessa nimenomaan hinnoittelujärjestelmän muutos, maidon hinnoittelun perus- teena on tilan sopimusmäärä. Jotta yrittäjä saa omasta työstään palkan ja sijoittamalleen pääomalle koron, sekä selviytyy yritystoiminnan lainoista, yritystoiminnan tulee olla kannattavaa.
Opinnäytetyön tulokset vahvistivat alkuolettaman: C-maidon tuottamista pysyvämmässä mittakaa- vassa ei voi pitää kannattavana tällä hetkellä tiedossa olevien faktojen valossa. C-maidon tuottami- nen on kuitenkin perusteltua yksittäisen kuukauden aikana, jos sopimusmäärä alittuu tasauskauden muina kuukausina. Muitakin perusteluja voi olla lyhyellä aikavälillä. Esimerkkinä seuraavanlainen ti- lanne: Ensimmäisen tasauskauden sopimusmäärä ylittyy. Lehmiä on umpeutettu ennakkoon eikä umpeutettavia tai poistettavia lehmiä ole ja vasikat ovat jo täysmaitojuotolla. Seuraavalla tasauskau- della poikii vähemmän lehmiä, jolloin sopimusmäärä on vaarassa alittua. Omaa yritystoimintaansa ei kannata lyhyellä aikavälillä kampittaa poistamalla lehmiä turhaan, vaan kannattaa huomioida myös seuraavien tasauskausien maitomäärät. Toimenpiteet maitomäärän hallitsemiseksi kannattaa aina suunnitella tilakohtaisesti.
Maidon pitoisuuksien kehittyminen nostaa maidon hintaa noin sentin per rasva- ja valkuaiskym- menys. Maidon pitoisuuksien suhde kertoo myös eläinterveydestä ja ruokinnan onnistumisesta: Mi- käli maidon rasvapitoisuus laskee sekä rasvan ja valkuaisen suhde laskee alle yhteen, lehmä kärsii hapanpötsistä. Hapanpötsissä lehmä pilkkoo rasvaa energiaksi. Rasvapitoisuuden nouseminen suh- teessa valkuaispitoisuuteen (suhdeluku yli 1,4) kertoo puolestaan ketoosista. (Valio 2018.) Ketoosi ja hapanpötsi aineenvaihduntasairauksina altistavat lehmää myös muille ongelmille, jolloin myös eläin- lääkärikustannukset ja eläinten hoitoon käytettävä työmäärä kasvavat. Onnistunut ruokinta tukee lehmän maitotuotoksen sekä maidon pitoisuuksien lisäksi sen hyvää terveyttä, joka puolestaan alen- taa (tai vakioi) tuotantokustannusta sekä työmäärää.
Tuottojen kasvattamisen lisäksi vaihtoehtona maitotilayrityksen kannattavuuden optimointiin on tuo- tantokustannusten hallinta. Tuotantokustannusten hallinta lienee monella maitotilalla vähintäänkin yhtä tärkeä tekijä kannattavuuden kehittämiseen kuin tuottojen kasvattaminen. Osuuskunta Mai- tosuomen kehityspäällikkö Xxxxx Xxxxxxxxx totesi sähköpostissaan (2021) maidontuotannon olevan lähtökohtaisesti nurmirehun jatkojalostusta. Säilörehu on lypsylehmän tärkein rehu, joten rehun tuo- tannon kustannustehokkuuden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää maitotilayrityksen kannatta- vuuden kehittämisessä.
Tuotantokustannusten tarkastelu on tärkeää, jotta mahdolliset piilokustannukset löydetään ja nämä kustannukset saadaan karsittua. Piilokustannuksia voi olla esimerkiksi työtehtäviin sijoittuva hukka, joka lisää työtä ja tätä kautta työkustannuksia. Valion tavoitteena on 35 sentin maidon tuotantokus- tannus (Koskimäki 2021). Esimerkkitilan maidon tuotantokustannus ilman maataloustukia on nykyti- lanteessa (taulukko 7) noin 41 senttiä, eli yhteiseen tavoitteeseen on vielä matkaa. Vertailua tehtä- essä tulee huomioida, että Valion 35 sentin tuotantokustannuksen laskentamalli ei ole täysin selvillä: vertailukelpoisuuteen vaikuttavat muun muassa oma palkkavaatimus sekä poistoprosentit.
Sekä tuottojen kehittäminen että kustannusten hallinta vaativat toimivaa johtamista. Kun maitoti- layrittäjät ajattelevat ja johtavat yritystään strategisesti, ja strategia saadaan vietyä käytäntöön ope- ratiivisella johtamisella, kehittämiskeinot konkretisoituvat tuotannossa maitolitroina, maidon kuiva- aineena tai tuotantopanosten käytön muuttumisena. Tällöin kehittämistyö näkyy myös yrityksen ta- loudessa kannattavuuden kehittyessä. Täytyy myös muistaa, että viivan alle jäävät eurot eivät ole ainoa onnistumisen mittari. Onnistumisen mittareina voidaan yrittäjien arvoista ja tavoitteista riip- puen käyttää myös esimerkiksi vapaa-ajan lisääntymistä tai eläinten hyvinvoinnin paranemista. Stra- tegiset tavoitteet ja onnistumisen seurannassa käytettävät mittarit vaihtelevat aina yrityskohtaisesti.
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää keinoja maitotilayritysten tuotannon kehittämiseen sekä kan- nattavuuden parantamiseen ilman tuotannon volyymin kasvattamista. Keinoja maidontuotannon ke- hittämiseen on paljon ja ne vaihtelevat tilakohtaisesti. Keinoiksi valikoituivat opinnäytetyön tekijälle, toimeksiantajalle sekä esimerkkitilalle keskeisimmät tekijät: maitotilayrityksen johtaminen, tuotanto- kustannuksen laskeminen ja hahmottaminen, lehmämäärä, kausivaihteluiden tasaaminen sekä mai- don pitoisuuksien kehittäminen.
Opinnäytetyön alkuvaiheessa tehdyssä ajatuskartassa (kuva 7) havainnollistettiin, miten monet eri asiat vaikuttavat maitotilayrityksen kannattavuuteen. Todettakoon heti, että ajatuskartassa ei ole esitetty läheskään kaikkia vaikuttavia tekijöitä, vaan lähinnä opinnäytetyön tekijälle tärkeimpiä teki- jöitä. Esimerkiksi utare- ja sorkkaterveys jouduttiin rajaamaan heti alussa opinnäytetyön ulkopuo- lelle, vaikka niillä on paljon merkitystä niin yrityksen tuloihin kuin kustannuksiinkin.
Maidontuotannon historiaan perehtymisellä oli suuri merkitys oman ymmärrykseni kasvamiseen sopi- mustuotantoa kohtaan. Historiasta löytyi monta ymmärrystä lisäävää kohtaa: esimerkkeinä maidon- tuotannon ylituotanto ja voivuoret sekä ennen Euroopan unionin kiintiöjärjestelmää käytössä ollut kansallinen kollektiivinen kiintiö. Maidon ylituotantoa on ollut ja sitä on pyritty hallitsemaan läpi mai- dontuotannon historian. Historiasta löytyy myös aikajanaa maidontuotannon toimintaympäristön muuttumiselle. Maidontuotantoa on tuettu ja hallittu poliittisilla päätöksillä, kuten esimerkiksi kiintiöt ja vientituet, mutta kiintiöjärjestelmän asteittaisen poistamisen jälkeen tuotanto on muuttunut mark- kinaehtoisemmaksi. Nämä tekijät ymmärtäessäni pystyin itse hahmottamaan sopimustuotantopää- töksen merkityksen maidontuotantosektorille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa materiaalia Maitotilayrityksen kehittäminen sopimustuotan- nossa -oppaaseen työn toimeksiantajalle Wikli Group Oy:lle. Työn tulokset palvelevat tulevaa opasta. Opinnäytetyön tekijänä suosittelen toimeksiantajalle vertailulaskelmien tekemistä opasta varten: opinnäytetyön laskelmat on tehty vain yhden maitotilayrityksen tuotannon ja kirjanpitoai- neiston perusteella ja voidaan todeta, että sopimustuotantopäätös vaikuttaa eri maitotilayrityksiin hyvin eri tavoilla. Esimerkkitilan tuotanto on saatu sparrattua jo korkeahkolle tasolle ja tuotantoa päästään optimoimaan opinnäytetyössä esitetyillä keinoilla. Vertailukohteeksi sopisi hyvin esimerkiksi hieman matalammalla tuotostasolla ja – sopimusmäärällä oleva samankokoinen maitotila mielellään samalta tukialueelta. Opasta tehtäessä täytyy myös huomioida, että opinnäytetyö pohjautuu nimen- omaan Osuuskunta Maitosuomen sopimustuotantoon. Opasta tehtäessä tulee huomioida esimerkiksi tukialueen vaikutus maidon pitoisuuksien kehittämisen kannattavuuteen.
Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus täyttyivät mielestäni hyvin. Työn rajaaminen oli aluksi hieman vai- keaa, koska kiinnostavia keinoja maitotilayritysten kehittämiseen on paljon. Päädyin kuitenkin siihen, että ei mennä liian syvälle yksittäisiin optimointikeinoihin, koska opasta varten on tärkeintä havain- nollistaa useampia, sopimustuotannon kannalta tärkeitä optimointikeinoja. Laskelmien tekeminen Cashman-laskentaohjelmalla otti yllättävän paljon aikaa, koska ohjelma ei ollut minulle kovinkaan tuttu. Osaamiseni kasvoi kuitenkin merkittävästi työn edetessä ja olikin erittäin palkitsevaa löytää virheitä omista laskelmistaan, koska se kertoo ammattitaidosta ja kriittisyydestä omaa tekemistään
kohtaan. Opinnäytetyön valmistumisen aikataulu venyikin hieman laskelmien tekemisen hitaudesta johtuen, mutta tärkeää oli saada opinnäytetyö tehtyä oma vaatimustasoni huomioiden. Tekniikka laskelmien tekemiseen kehittyi prosessin aikana: loppuprosessin aikana huomasin, että tulevaisuutta arvioivia laskelmia ei kannata tehdä liian tarkasti, koska vuoden aikana tuotettavaa maitoa tai syötä- vää rehumäärää ei voi arvioida kilon tarkkuudella.
Maitotilayrityksen kehittämiskeinot painottuivat lähinnä maidontuotannon volyymin vakioimisen ym- pärille, eikä esimerkiksi maidontuotannon vähentämistä A-maitomäärän tasolle käytetty vaihtoeh- tona. Esimerkiksi meijerimaidon kausivaihteluita voidaan hillitä juottamalla B-C-maitoa vasikoille, mutta voisiko kannattavampi vaihtoehto olla B-C-litrojen tuottamatta jättäminen? Laskelmissa todet- tiin, että maidontuotannon kausivaihteluiden tasaannuttua vasikoita kannattaa juottaa osin maito- jauheella B-maidon sijasta. Paljonko tuotantokustannukset alenevat, jos maitoa tuotetaan A-maidon verran – mutta kuitenkin siten, että A-maitomäärä ei alitu? Olisiko B-maidon tuottamatta jättäminen ja maitojauhejuoman ostaminen kannattavampaa kuin B-maidon lähettäminen meijeriin? Toki täys- maidon juottaminen vasikoille voi olla myös arvo- ja imagokysymys, kaikkea ei voi mitata taloudelli- sen kannattavuuden kautta.
Opinnäytetyöni oli laaja ja tästä kokonaisuudesta saisi koostettua vielä useamman, pintaa syvem- mälle ulottuvan opinnäytetyön. Esimerkiksi maidon pitoisuuksien tuottamisen kannattavuudessa riit- tää haarukoitavaa useampaankin opinnäytetyöhön. Päädyin opinnäytetyöni yhteenvedossa sopimus- määrän tuottamiseen pienemmällä lehmämäärällä, tasaamaan kausivaihteluita vasikoiden täysmaito- juotolla ja kehittämään maidon pitoisuuksia parantamalla säilörehun laatua, jolloin tuotantokustan- nus ei nouse. Maidon pitoisuuksien kehittäminen saattaa olla helpompaa matalammalla tuotosta- solla. Jos navetassa on tilaa, olisiko pitoisuuksiin panostaminen järkevämpää suuremmalla lehmä- määrällä ja matalammalla tuotostasolla? Maidon pohjoisen tuotantotuen ollessa mukana kuvioissa pitoisuuksien kehittäminen kannattanee tehdä kuitenkin siten, että tilan kokonaismaitomäärä ei kärsi.
Xxxxxxxxx opinnäytetyössä maidontuotannon kannattavuuteen ja sen mittaamiseen. Eri tahot käyt- tävät erilaisia poistoprosentteja sekä oman työn palkkavaatimusta, joten yrittäjän voiton tai kannat- tavuuskertoimen vertailu eri tahojen tekemien laskelmien välillä ei ole välttämättä luotettavaa. Käy- tin opinnäytetyössäni liiketoimintasuunnitelman ohjeistuksen mukaisia poistoprosentteja, mutta oman työn palkkavaatimus oli kolme euroa korkeampi (17 euroa) kuin liiketoimintasuunnitelman oh- jeistuksessa. Olin ajatellut vertailla opinnäytetyöni tuloksia kannattavuuskirjanpitoon, mutta poisto- jen ja tuntipalkkavaatimuksen eroavaisuuksien takia se ei ollut mahdollista ilman laskelmien muutta- mista. En kuitenkaan halunnut nostaa poistoprosentteja korkeammiksi, koska tahdoin pitää ne mai- totilayrityksen kannalta realistisella tasolla.
Laskelmia tehdessäni totesin jälleen, että pelkästään kannattavuuden kehittäminen ei riitä. Kannat- tavuuden kehittämisen lisäksi on tärkeää suhtautua talouteen monipuolisesti huomioiden myös mak- suvalmius ja vakavaraisuus. Yritystoiminta voi olla kannattavaa, vaikka yrityksen maksuvalmius olisi heikko: pitkällä tähtäimellä tuotanto ei ole kestävällä tasolla, mikäli yrityksen kassa on heikko. Hei- kolla kassalla on haastavampaa hakea esimerkiksi kustannustehokkuutta ostoja ajoittamalla kuin vahvalla kassalla.
Mitä opin maitotilayrityksen kehittämisestä sopimustuotannossa? Yrityksen kehittäminen on edelleen mahdollista, vaikka tuotannon volyymia ei voitaisikaan hetkellisesti kasvattaa. Maitotilayritysten on kuitenkin hyvä varautua tulevaisuuteen, koska sopimusmääriä tultaneen jakamaan jossain vaiheessa väistämättä lisää. Yrityksiä voidaan kehittää nyt, eikä vasta sitten kun sopimusmäärien lisäjaot alka- vat. Kehittämistyötä jatkaneilla tiloilla on varmasti paremmat valmiudet tulevaisuuden investointei- hin, kuin sellaisilla tiloilla, joiden kehitys pysähtyy. Ymmärrettävää on se, että sopimustuotanto vai- keuttanee sellaisten tilojen toimintaa, joiden talous tai tuotostaso eivät ole olleet halutulla tasolla sopimustuotantoon siirryttäessä ja sitä edeltävinä vuosina. Aina voi kuitenkin kehittää vähintäänkin yrityksen johtamista. Tuotannon tai talouden kehittämistä ei saada vietyä teoriasta käytäntöön, mi- käli yritystä ei johdeta niin strategisesti kuin operatiivisestikin.
Oma ammattitaitoni kehittyi melkoisesti prosessin aikana ja sanonta ”ei määränpää vaan matka” toteutui minun kohdallani. Osaamiseni kasvoi paljon enemmän, mitä tämä opinnäytetyöraportti tai esimerkkitilalle tehdyt laskelmat kertovat. Työtä tehdessäni lähdin seuraamaan monia mielenkiintoi- sia sivupolkuja, joilta täytyi kuitenkin palata takaisin punaisen langan eli opinnäytetyön tavoitteen ja tarkoituksen pariin. Koen kehittyneeni myös asiantuntijan roolissa, koska opinnäytetyön tuottaessa materiaalia opasta varten, oli tärkeää pohtia, millaisesta materiaalista maitotilayrittäjät hyötyvät.
LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT
XXXXXXXX, Xxxxxx, XXXXXXXXXX, Xxxxx, KIVIHOLMA, Sanni, JANSIK, Xxxxx, XXXXX, Jyrki ja PIIPPO-
XXX, Xxxxxxxx 2019. Suomalaisen maitosektorin rakenteet ja niiden muutokset vuosina 1995–2018 [verkkojulkaisu]. Pellervon taloustutkimus. [Viitattu 2021-04-20.] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxx.xx/xxx- kaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/suomalaisen-maitosektorin-rakenteet-ja-niiden-muutokset-vuo- sina-1995-2018.html
XXXX, Xxxxxxx, XXXXXXXXXX, Xxxxx ja XXXXXX, Tapani 2020. Maa- ja elintarviketalouden ennuste syksy 2020 [verkkodokumentti]. Pellervo Taloustutkimus. [Viitattu 2021-01-06.] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxx/xxxxxxxxx/xxx-xx-xxxxxxxxxxxxxxxxx/xx_xxxxxxx_x00_xxxxxx.xxx
EUROOPAN PARLAMENTTI s.a. WTO:n maataloussopimus [verkkodokumentti]. Euroopan parla- mentti. [Viitattu 2021-01-05.] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xx- xxxx.xx/xxxxxxxxxx/xx/xxxxx/000/xxx-x-xxxxxxxxxxxxxxxx
XXXXXXXX, Xxxxx, XXXXXXX, Xxxxx ja XXXXX, Xxxxx 2004. Maatila liikeyrityksenä. Juva: WS Book- well Oy.
HAKALA 2014. Suomen liittyminen Euroopan unioniin -tietopaketti [verkkojulkaisu]. Eduskunta. [Vii- tattu 2021-05-02.] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/XX/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxx/xxxxxx- tot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx
HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI EUROOPAN YHTEISÖN MAIDON JA MAITOTUOTTEI- DEN KIINTIÖJÄRJESTELMÄN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA. HE 361/1994 VP [verkkodokumentti]. Edus-
kunta. [Viitattu 2021-01-05.] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/XX/Xxxxx/xxxxx/xxxx.xxxx?xxxx- type=ValtiopaivaAsiat&docid=he+361/1994
HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI EUROOPAN YHTEISÖN MAIDON JA MAITOTUOTTEI- DEN KIINTIÖJÄRJESTELMÄN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA. E HE
12/2008 [verkkodokumentti]. Finlex. Hallituksen esitykset. [Viitattu 2021-01-05.] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxxxxxxx/xx/0000/00000000
HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE MAIDON KAKSIHINTAJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAKSI LAIN-
SÄÄDÄNNÖKSI 1984. 1984 vp. - HE n:o 37 [verkkodokumentti]. Edilex. Hallituksen esitykset. [Vii- tattu 2021-01-05.] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xx00000000.xxx
HANKKIJA s.a. Kun kaikki on kohdallaan [verkkodokumentti]. Hankkija Oy. [Viitattu 2021-05-03.] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxxx-xxxxx-xx-xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx-xxxxx-xx-xxx- kinta/kun-kaikki-kohdallaan/
HASSINEN, Seppo. Vaihtoehtoiset maataloustulojärjestelmät [verkkodokumentti]. Maatalouden ta- loudellinen tutkimuslaitos. [Viitattu 2021-01-06.] Saatavissa: xxxxx://xxxxxx.xxxx.xx/xxxxxxxxx/xxx- dle/10024/441801/mttl_tied118_1985.pdf?sequence=1&isAllowed=y
HISSA, Pirjo 2017. Mistä on maidon pitoisuudet tehty [verkkojulkaisu]? Hankkija. [Viitattu 2021-03- 29.] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxxx-xxxxx-xx-xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxx- ruokinnasta/mista-maidon-pitoisuudet-tehty/
KARHINEN, Reijo 2019. Uusi alku – Maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino [verkkojulkaisu]. Maa- ja Metsätalousministeriö. [Viitattu 2020-12-05.] Saatavissa: xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxx- xxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/000000/XXX_0_0000_Xxxxxxxxxxx%00xxxxxx%00Xxxxxxxx.xxx
XXXXXXXX, Xxxxx 1992. Suomen maatalouspolitiikka [verkkodokumentti]. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos. [Viitattu 2021-01-05.] Saatavissa: xxxxx://xxxx.xx.xx/xxxxxxxx/xxx/00000000.xxx
XXXXXXXXX, Xxxxx 2021-04-07. Maidontuotannon optimointi sopimustuotannossa -opinnäytetyö [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja Xxxxx Xxxxxxxx. [Tulostettu 2021-04-08.]
KUOPION VESI S.A. Hinnat ja laskutus [verkkodokumentti]. Kuopion vesi. [Viitattu 2020-12-08]. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxx/xxxxxx-xx-xxxxxxxx/
LAKI EUROOPAN YHTEISÖN MAIDON JA MAITOTUOTTEIDEN KIINTIÖJÄRJESTELMÄN TÄYTÄN-
TÖÖNPANOSTA 1995. 355/1995 [verkkodokumentti]. Finlex. [Viitattu 2021-01-05.] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxx/0000/00000000
LUKE 2019. Kannattavuuskirjanpito kannattaa – tule mukaan [verkkojulkaisu]! Luonnonvarakeskus. Viitattu 2021-03-03. Saatavissa: xxxxx://xxxxxx.xxx.xx/xxxxxx/xxxx/xxxxxx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx- kirjanpito/taustatiedot/esitteet/rekryesite2019.pdf
LUKE 2020. Mitä Suomessa syötiin vuonna 2019[verkkojulkaisu]? Luonnonvarakeskus. Viitattu 2021- 02-01. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxx/xxxx-xxxxxxxx-xxxxxxx-xxxxxx-0000/
LUKE 2021. Maatalouden rakennekehitysennuste [verkkojulkaisu]. Luonnonvarakeskus. [Viitattu 2021-02-16.] Saatavissa: xxxxx://xxxxxx.xxx.xx/xxxxxx/xxxx/xxxxxx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx- nuste/aikasarja/tuotantosuunnat/
LUKE s.a. a. Tunnusluvut [verkkojulkaisu]. Luonnonvarakeskus. [Viitattu 2021-03-21.] Saatavissa: xxxxx://xxxxxx.xxx.xx/xxxxxx/xxxx/xxxxxx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx/Xxxxxxxx- vut#kannattavuutta
LUKE s.a. b. Käsitteiden selityksiä [verkkojulkaisu]. Luonnonvarakeskus. [Viitattu 2021-03-26.] Saa- tavissa: xxxxx://xxxxxx.xxx.xx/xxxxxx/xxxx/xxxxxx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx/Xx- loslaskelma/Kasitteiden_selityksia/
LÄHTEENMÄKI, Sauli 2020. Maidontuotannon kannattavuus omistajastrategian ytimessä [verkkojul- kaisu]. Maito ja Me. [Viitattu 2021-03-04.] Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxx- maidontuotannon-kannattavuus-omistajastrategian-ytimessa/67296730
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 2021. Suomi valmistautuu YK:n ruokahuippukokoukseen (verk- kojulkaisu]. Valtioneuvosto. [Viitattu 2021-04-14.] Saatavissa: xxxxx://xxxxxxxxxxxxxx.xx/-
/1410837/suomi-valmistautuu-yk-n-ruokahuippukokoukseen
MMO 2020. Milk and dairy products [verkkojulkaisu]. Euroopan komissio. [Viitattu 2021-01-05.] Saa- tavissa: xxxxx://xx.xxxxxx.xx/xxxx/xxxx-xxxxxxx-xxxxxxxxx/xxxxxxx/xxxxx-xxx-xxxxxxx/xxxxxxx/xxx- ces/price-monitoring-sector/animal-products/milk-and-dairy-products_fi
MTK 2020. CAP-uudistuksessa oli tärkeiden päätösten viikko [verkkojulkaisu]. MTK ry. [Viitattu 2021-01-06]. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxx/-/xxxxx_xxxxxxxxx/x0Xx0x0xXxXx/xxx- tent/id/3814865
XXXXXXXX, Olli ja XXXXX, Xxxx 2015. Maidon hintariskeihin varautuminen. Luonnonvarakeskus. Helsinki: Luonnonvarakeskus.
XXXXXXXXXX, Xxxx 2021. Xxxxx vaikutan maidon pitoisuuksiin? Valio Oy. [Viitattu 2021-04-02.] Valio: Valma-verkkopalvelu.
OSUUSKUNTA MAITOSUOMI 2020-05-29. Maidon sopimusmäärien muodostaminen Osuuskunta Mai- tosuomessa 2020. Luento. Teams-kokous: Osuuskunta Maitosuomi.
OSUUSKUNTA MAITOSUOMI 2020-10-29. Tiedote: Osuuskunta Maitosuomen sopimustuotannon A- B-C-hinnoittelusta. Osuuskunta Maitosuomi: Rakennetukien ajankohtaiswebinaari [verkkodoku- mentti]. Osuuskunta Maitosuomi. [Viitattu 2021-01-05.] Saatavissa: xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxx.xx/xx- pahtumat/rakennetukien-ajankohtaiswebinaari/ ja xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxx.xx/xx-xxx- tent/uploads/events/7405/bb1ab09f70e753d7e728679089ab7510.pdf
OSUUSKUNTA MAITOSUOMI 2020-12-03. Sidosryhmien infotilaisuus [luento]. Teams-kokous: Osuuskunta Maitosuomi.
OSUUSKUNTA MAITOSUOMI 2021. Maitosuomen helmikuun 2021 omistajakirje [verkkodokumentti]. Osuuskunta Maitosuomi. [Viitattu 2021-04-05.]
XXXXXX-XXXXXXX, Päivi 2016. Utaretulehduksen kustannukset [verkkojulkaisu]. Valio Oy. [Viitattu 2021-05-03.] Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxx- set/2378951
RUOKAVIRASTO s.a. a. Voin ja rasvattoman maitojauheen interventiovarastointi [verkkodoku- mentti]. Ruokavirasto. [Viitattu 2021-01-07]. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxx- tarvikeala/varastointi/voin-ja-rasvattoman-maitojauheen-interventiovarastointi/
RUOKAVIRASTO s.a. b. Maidon pohjoinen tuotantotuki [verkkodokumentti]. Ruokavirasto [Viitattu 2020-12-08]. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxx-xx-xxxxxxxx/xxxxxx-xxxxxxxxx- tuotantotuki/
RUOKAVIRASTO s.a. c. Lypsylehmäpalkkio [verkkodokumentti]. Ruokavirasto [Viitattu 2021-03-23]. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxx-xx-xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxx/
RUOKAVIRASTO s.a. d. Liiketoimintasuunnitelma [verkkodokumentti]. Ruokavirasto [Viitattu 2021- 04-26]. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxx-xx-xxxxxxxx/xxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx- tuet/liiketoimintasuunnitelma/
XXXXXXX, Xxxxx 2020. Kokonaisvaltaista johtamista maitotilayrityksiin [verkkojulkaisu]. Valio Oy. [Viitattu 2021-01-07.] Saatavissa: xxxxx://xxxxx.xxx/xxxxxxxxx_0_0000/xxxx/xxxx000000
XXXXXXX, Xxxxx ja XXXXXXXX, Xxxxx (toim.) 2011. Kilpailukykyä maidontuotantoon. Toimintaympä- ristön tarkastelu ja ennakointi. Julkaisussa: NÄRVÄ, Xxxxxx, RYHÄNEN, Xxxxx, XXXXX, Xxxxx ja XXXX- XXXXXX, Xxxx (toim.) Laatujohtaminen. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuk- sia 8. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 35–42.
RYHÄNEN, Xxxxx ja NÄRVÄ, Xxxxxx 2019. Kokonaisvaltaisella johtamisella kannattavuutta maidontuo- tantoon. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 31. Seinäjoen ammattikorkea- koulu. [Viitattu 2021-03-14.] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxx- dle/10024/170476/A31_Ryh%C3%A4nen_N%C3%A4rv%C3%A4_low.pdf?sequence=5&isAllowed=y
SUOMEN VIRALLINEN TILASTO (SVT) a. Maataloustuotteiden tuottajahinnat [verkkojulkaisu]. Hel- sinki: Luonnonvarakeskus [Viitattu 2021-6-1]. Saatavissa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxxxxx/xxxxx.xxxx
SUOMEN VIRALLINEN TILASTO (SVT) b. Maito- ja maitotuotetilasto [verkkojulkaisu]. Luonnonvara- keskus. [Viitattu 2021-04-03.] Saatavissa: xxxxx://xxxx.xxxx.xx/xxxxxxx/0000
TORIKKA, Terhi 2021. Maitosuomen tuottajille suunnitteilla sopimusmäärien hakukierros: ”Koko ajan tapahtuu sukupolvenvaihdoksia ja tilakauppoja, ja sopimusmäärien täytyy elää niiden mukana” [verkkojulkaisu]. Maaseudun tulevaisuus. [Viitattu 2020-01-07.] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxx- xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxx-0.0000000
VALIO 2018. Lehmän energiapulan vaikutukset ja korjaaminen [verkkojulkaisu]. Valio Oy. [Viitattu 2021-05-10.] Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxxx-xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx-xx- korjaaminen/39203678
VALIO 2020. Trendikartta 2020 – Mihin olemme matkalla? [verkkojulkaisu]. Valio Oy. [Viitattu 2021- 02-01.] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxx.xx/xxxxxx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx-0000-xxxxx-xxxxxx-xxxxxxxx/
VALIO 2020-03-26. Valio siirtyy maidonhankinnassa sopimustuotantoon [verkkodokumentti]. Valio Oy. [Viitattu 2020-11-1.] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxx.xx/xxxxxx/xxxxx/xxxxxxx/xxxxx-xxxxxxx-xxxxxx- hankinnassa-sopimustuotantoon/
VALIO s.a. Startti Maitojuoma [verkkodokumentti]. Valio Oy [Viitattu 2020-12-08]. Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxx-xxxxxxxxxx
XXXXXX, Xxxxx 2007. Tutki ja Mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Helsinki: Tammi.
YLE 2012. FAO varoittaa ruokakriisistä: Ruoan hinta nousi taas [verkkojulkaisu]. Yle. [Viitattu 2021- 04-14.] Saatavissa: xxxxx://xxx.xx/xxxxxxx/0-0000000
YLE 2018. Koko huone hiljeni eikä kukaan tiennyt mitä sanoa – neljä silminnäkijää kertoo, miltä tun- tui, kun koko maailman rahamarkkinat syöksyivät sekasortoon [verkkojulkaisu]. Yle. [Viitattu 2021- 04-14.] Saatavissa: xxxxx://xxx.xx/xxxxxxx/0-00000000