SISÄLTÖ
Dnro: VN/1498/2021 MMM Luke 197/00 00 03 00/2021
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen tulossopimus 2021-2025
SISÄLTÖ
1. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMIALAN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA HALLINNONALAN VIRASTOJEN TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS JA VOIMAVAROJEN HALLINTA SEKÄ LUKEN TAVOITELINJAUKSET 3
1.1. Hallinnonalan strategiset tavoitelinjaukset 3
1.2. Toiminnallinen tuloksellisuus 5
1.4. Luonnonvarakeskuksen tehtävät ja tahtotila 6
2. LUONNONVARAKESKUKSEN VUODEN 2021 TULOSTAVOITTEET JA ALUSTAVAT TAVOITTEET VUOSILLE 2022–2025 9
2.1. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet 9
2.2. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet 16
2.3 Voimavarojen hallinnan tavoitteet 20
LIITE 1: Tulostavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet, niiden aikataulutus sekä tunnusluvut ja laskelmat 23
LIITE 2: Luken perustehtäviin vaikuttavan toimintaympäristön muutosten kuvaus 32
LIITE 3: Luken kansainvälinen toiminta – perusteet ja tavoitteet 2021 34
LIITE 4: Luken strategiset tavoitteet ja niiden kytkentä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG) 36 LIITE 5: Tutkimus- ja asiantuntijatyön ohjaus 39
1. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMIALAN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA HALLINNONALAN VIRASTOJEN TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS JA VOIMAVAROJEN HALLINTA SEKÄ LUKEN TAVOITELINJAUKSET
1.1. Hallinnonalan strategiset tavoitelinjaukset
A1. Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee A11. Kaikille on turvallista ja ravitsevaa ruokaa
A12. Suomalaisen ruuan kysyntä ja vienti kasvavat
A13. Ruokajärjestelmä on kuluttaja- ja markkinalähtöinen A14. Ruokajärjestelmä toimii kannattavasti
A15. Ruokajärjestelmän arvonlisä kasvaa ja se jakaantuu oikeudenmukaisesti A16. Maatalouden tuotantorakenne ja tuottavuus parantuvat
A17. Tuotantopanokset säilyvät korkeatasoisina ja turvallisina A18. Eläintaudit ja kasvintuhoojat ovat hallinnassa
A19. Eläinten hyvinvointi on korkealla tasolla ja mikrobilääkeresistenssi on hallinnassa
A2. Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous* lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka- aineiden ja energian käyttöä
A21. Luonnonvaratalouden toimintaympäristö on kilpailukykyinen
A22. Luonnonvaroihin ja -tuotteisiin perustuva liiketoiminta on monipuolista ja jalostusaste kasvaa
A23. Luonnon aineettomien hyödykkeiden ja hyvinvointipalveluiden käyttö lisääntyy
A24. Uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranee sekä niiden käytön kestävyys turvataan
A25. Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaalitehokkuutta ja suljettuja kiertoja
A26. Sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudutaan siitä aiheutuviin riskeihin A27. Luonnonvaratalouden osaaminen, yhteistyö ja kumppanuudet vahvistuvat
*) Uusiutuvilla luonnonvaroilla tarkoitetaan peltoa, metsiä, kotieläimiä, kaloja, riistaa ja vettä
A3. Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja verkostot vahvistavat yhteiskuntaa
A31. Maaseutualueiden yritysrakenne kehittyy ja uudistuu sekä yritysten kilpailukyky paranee
A32. Yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa, rahoitusta ja palveluita
A33. Yhteiskunnan infrastruktuuri ja laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvinvoinnin, asumisen ja elinkeinotoiminnan maaseudulla
A34. Alueellinen ja paikallinen yhteistyö sekä yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen vahvistuvat
A35. Päätöksenteossa huomioidaan vaikutukset maaseudulle
A36. Maaseutu-, saaristo- ja kaupunkialueiden vuorovaikutus toimii
A4. Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta
A41. Kiinteistö- ja huoneistotietojärjestelmien hallinnoinnilla ja palveluilla turvataan kansallisen omistus- ja vakuusjärjestelmän toimivuutta
A42. Maastotieto- ja koordinaattijärjestelmien hallinnoinnilla ja palveluilla turvataan paikantamisen perusta ja peruspaikkatietojen saatavuus kansallisesti
A43. Tutkimuksella ja tukipalveluilla tuetaan paikkatietojen yhteen toimivuutta ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä
A44. Ruoka- ja luonnonvara-alan paikkatiedot mahdollistavat tehokkaita prosesseja ja palveluita sekä uutta liiketoimintaa
Nämä vaikuttavuustavoitteet ovat voimassa myös vuosina 2022–2025, ellei muusta päätetä.
1.2. Toiminnallinen tuloksellisuus
Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi.
B1. Toimintamme on asiakaslähtöistä, horisontaalista, avointa ja ennakoivaa B11. Johtamisemme on yhtenäistä, sitoutunutta ja vuorovaikutteista
B12. Viestintämme on suunniteltua, oikea-aikaista ja osa kaikkea toimintaa B13. Kansainvälinen vaikuttamisemme on ennakoivaa ja aktiivista
B2. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintamme sekä neuvonta on verkostoitunutta, vaikuttavaa ja tukee ennakoivasti päätöksentekoa ja elinkeinojen kilpailukykyä
B3. Digitaaliset ratkaisumme ovat käyttäjälähtöisiä ja tietovarantomme ovat yhteensopivia, luotettavia ja niitä hyödynnetään tehokkaasti
B4. Ennakoimme riskejä ja varaudumme kriiseihin
1.3. Voimavarojen hallinta
Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.
C1. Henkilöstömme on osaavaa, arvostettua ja voi hyvin
Resurssimme ovat riittävät ja oikein kohdennettuja:
C2. Tehtävät ja toiminta on sopeutettu määrärahojen puitteisiin C3. EU:n ja muu ulkopuolinen rahoitus on tehokkaasti hyödynnetty
C4. Toimitilahallinta ja hankintatoimi sekä toimipaikkaverkko ovat tehokkaita C5. Hallinnon rakenteet tukevat tuottavuuden kasvua, ohjaamista ja johtamista
1.4. Luonnonvarakeskuksen tehtävät ja tahtotila
Luonnonvarakeskuksen toimialasta, tehtävistä ja organisaatiosta säädetään Luonnonvarakeskuksesta annetussa laissa (561/2014). Lakia täydentäviä tarkempia säännöksiä annetaan Luonnonvarakeskuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (715/2014).
Luonnonvarakeskus toimii tilastolain (280/2004) määrittämänä tilastoviranomaisena tuottaen lain (562/2014) mukaisesti ruoka- ja luonnonvaratilastot.
Luke on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa tietoon perustuvia ratkaisumalleja ja palveluita asiakkailleen, lisäarvoa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvalle kestävälle ja kilpailukykyiselle elinkeinotoiminnalle sekä tukee yhteiskunnan luonnonvaroihin ja luonnonvaratalouteen liittyvää päätöksentekoa.
Xxxxx visio on luoda osaamisensa avulla hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta uusiutuvista luonnonvaroista. Luken missio on tuottaa tutkimuksella arvoa ja ratkaisuja asiakkailleen – lähellä ja kaukana.
Luken strategiset päämäärät ovat:
- Ilmastoviisas hiilenkierto
- Sopeutumis- ja palautumiskykyinen biotalous
- Kannattava ja vastuullinen alkutuotanto
- Biokiertotalous
Kuva 1. Luken strategia 2020-2025
Luke vastaa strategisiin tavoitteisiin neljän ydinprosessin avulla (liite 5):
- Tutkimus
- Asiakasratkaisut
- Viranomais- ja asiantuntijatehtävät
- Tilastotuotanto
Xxxxx tutkimus on koottu neljään tutkimusohjelmaan, jotka yhdessä yksiköiden kanssa vastaavat Xxxxx tutkimusportfolion suuntaamisesta kohti strategisia päämääriä.
Tutkimusohjelmat ovat:
- Alku
- Kierto
- Puskuri
- Maa-ilma
Tutkimuksen lisäksi Luke tekee lainsäädännössä, kansainvälisissä sopimuksissa tai muilla tavoin Xxxxxxx annettuja viranomais- ja asiantuntijatehtäviä. Tehtäviä toteutetaan viranomais- ja asiantuntijatehtävien ohjelmassa sekä tilastoviranomaistoiminnassa.
Luken toiminta tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (liite 4).
Xxxxxxx on yhdessä Helsingin yliopiston kanssa Luomuinstituutti, asiantuntijaverkosto, joka tukee luomutuotannon vahvistumista ruokajärjestelmässä. Vuonna 2021 Luke käynnistää AgriHubi - maatilayritysten osaamisverkoston, joka edistää tutkimustiedon ja tutkimukseen pohjautuvien ratkaisujen käytäntöön vientiä maatilayritysten johtamisen tueksi. Lukessa toimii Eläinten hyvinvointikeskus, kansallinen eläinten hyvinvoinnin asiantuntijaverkosto, jonka tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen.
Tulossopimuksen pohjana toimiva strategiakartta on johdettu MMM:n hallinnonalan tavoitelinjauksista sekä Xxxxx strategiasta.
2. LUONNONVARAKESKUKSEN VUODEN 2021 TULOSTAVOITTEET JA ALUSTAVAT TAVOITTEET VUOSILLE 2022–2025
2.1. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet
Luonnonvarakeskus tukee toiminnallaan kohdassa 1.1 todettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuuden tavoitteita seuraavasti. Luken ydinprosessi kuvataan lyhenteillä: TUTK=Tutkimus, VOAS=Viranomais- ja asiantuntijatehtävät, TIL=Tilastotuotanto. Hallitusohjelman toteutukseen suoraan liittyvät tavoitteet merkitään tunnuksella HO.
A1. Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee A11. Kaikille on riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa
Xxxxx rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK |
• Tuotetaan kestävää ruuantuotantoa edistävää tietoa maaperän hiilensidonnasta, ravinnekierrätyksestä, peltojen vesitalouden hallinnasta, uusien tuotantoteknologioiden käyttöönotosta sekä tuotannon resurssitehokkuudesta ja kannattavuudesta • Kehitetään ruoan raaka-aineiden ja tuotteiden laatua |
A12. Suomalaisen ruuan kysyntä ja vienti kasvavat
Xxxxx rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK, TIL |
• Lisätään ja monipuolistetaan yhteistyötä ruokasektorin yritysten ja sidosryhmien kanssa yhteisissä hankkeissa, jotka tukevat kotimaisen ruuan kysynnän ja viennin kasvua. • Tuotetaan uuden teknologian avulla ratkaisuja ruoan jäljitettävyyden todentamiseen pellolta saakka. • Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppatilastoa ja sen analyysia jatkokehitetään. |
A13. Ruokajärjestelmä on kuluttaja- ja markkinalähtöinen
Xxxxx rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK, TIL |
• Edistetään uusien ruokaan liittyvien innovaatioiden, tuotanto- ja prosessointiteknologioiden sekä ja kasvipohjaisten tuotteiden kehitystä. HO • Tuotetaan ratkaisuja ruokahävikin ja elintarvikejätteen vähentämiseen ruokaketjun kaikissa osissa. Vahvistetaan ruokahävikin seurannassa tarvittavaa tietopohjaa. HO • Tuetaan rehujen täydennysvalkuaisen omavaraisuusasteen nostoa testaamalla, kehittämällä ja tutkimalla uusia valkuaislähteitä. HO |
A14. Ruokajärjestelmä toimii kannattavasti
Xxxxx rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK,VOAS,TIL |
• Tuetaan tutkimuksella ja asiantuntijatyöllä kestävään maataloustuotantoon liittyvän politiikan ja päätöksenteon valmistelua kansallisella ja kansainvälisellä tasolla (erit. EU:n CAP). • Haetaan tutkimuksella vaihtoehtoja ja ratkaisuja ruuantuotannon kannattavuuden parantamiseen. • Tehostetaan vuorovaikutusta tutkimuksen ja käytännön toimijoitten välillä. • Tuotetaan maatilayrittäjille ratkaisuja ruuantuotannon kannattavuuden parantamiseen. |
A15. Ruokajärjestelmän arvonlisä kasvaa ja se jakaantuu oikeudenmukaisesti
Luken rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK |
• Tuetaan uusien tuote- ja tuotantoteknologiainnovaatioiden syntymistä ja nopeaa käyttöönottoa muiden tutkimusorganisaatioiden, neuvonnan, yritysten ja sidosryhmien kanssa toteutettavissa hankkeissa. HO • Tuotetaan ratkaisuja elintarvikealan yritysten (erityisesti mikro- ja pienyritysten) tuotannon erikoistumiseen ja monipuolistamiseen sekä jalostusarvon nostamiseen. |
A16. Maatalouden tuotantorakenne ja tuottavuus parantuvat
Luken rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK |
• Tuetaan maatilojen johtamis- ja liiketoimintaosaamisen kehittämistä. • Tuotetaan peltorakenteen kehittämisohjelman valmistelussa tarvittavaa tutkimuksellista tietopohjaa. HO • Vahvistetaan luomusektorin kilpailukykyä tutkimuksen ja viestinnän avulla. |
A17. Tuotantopanokset säilyvät korkeatasoisina ja turvallisina
Xxxxx rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK |
• Tutkitaan uusien, korkealaatuisten peltokasvilajikkeiden viljelyarvoa ja viljelyvarmuutta eri kasvuvyöhykkeillä. • Kehitetään metsänjalostusmenetelmiä ja taimituotantoa sekä niitä tukevaa infraa. |
A18. Eläintaudit ja kasvintuhoojat ovat hallinnassa
Xxxxx rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK |
• Vahvistetaan kasvintuhoojien torjuntaan ja hallintaan liittyvää tutkimusosaamista sekä osallistutaan integroidun kasvinsuojelun menetelmien kehittämiseen. Tiivistetään yhteistyötä alan muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. • Tutkitaan eläintautiepidemioiden taloudellisia vaikutuksia. |
A19. Eläinten hyvinvointi on korkealla tasolla ja mikrobilääkeresistenssi on hallinnassa
Xxxxx rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK |
• Tuotetaan, kootaan ja jaetaan tutkimukseen pohjautuvaa tietoa eläinten hyvinvoinnin edistämisestä. • Integroidaan eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen ja mikrobilääkeresistenssin riski osaksi kotieläintuotannon tutkimusta. |
A2. Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä
A21. Luonnonvaratalouden toimintaympäristö on kilpailukykyinen
Luken rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK, VOAS |
• Tuotetaan tietoon pohjaavia ratkaisuja, osaamista, toimintamalleja ja palveluita Kansallisessa metsästrategiassa (KMS 2025) tunnistettujen tutkimus- ja kehittämistarpeiden mukaisesti. xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/000000/XX M_7_2019_Mets%c3%a4strategia.pdf?sequence=4&isAllowed=y • Tuotetaan tutkimustietoa monipuolisen ja kestävän metsätalouden kehittämiseksi, mallintamiseksi ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi. • Luodaan edellytyksiä sinisen biotalouden kasvulle, ja kasvatetaan vesiluonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. • Tuotetaan tietoa ja ratkaisuja kestävästi tuotetun kotimaisen kalan tarjonnan lisäämiseksi ja kalan kulutuksen myönteisten ilmasto-, ympäristö- ja terveysvaikutusten lisäämiseksi. HO |
A22. Luonnonvaroihin ja -tuotteisiin perustuva liiketoiminta on monipuolista ja jalostusaste kasvaa
Luken rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK |
• Tuetaan bio- ja kiertotalouden liiketoiminnan monipuolistamista, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä sekä jalostusasteen kasvattamista. • Tuetaan uusien ympäristöystävällisten tuotantotapainnovaatioiden syntymistä ja käyttöönottoa. |
A23. Luonnon aineettomien hyödykkeiden ja hyvinvointipalveluiden käyttö lisääntyy
Xxxxx rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK, TIL |
• Tutkitaan vapaa-ajan kalastuksen, metsästyksen ja luonnontuotealan vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin ja talouteen. • Kehitetään luonnon aineettomien hyödykkeiden ja hyvinvointipalveluiden tilastointia ja vaikutusten seurantaa. • Tuotetaan työkaluja luonnonvarojen käytön eri intressien yhteensovittamiseen. |
A24. Uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranee sekä niiden käytön kestävyys turvataan
Xxxxx rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK, VOAS, TIL |
• Tuotetaan tietoa ja ratkaisuvaihtoehtoja luonnon monimuotoisuuden ja tuotantokyvyn säilyttämiseksi sekä niiden turvaamisen edistämiseksi. • Tuotetaan tietoa, jonka pohjalta voidaan arvioida maa- ja metsätalouden tukien ja käytännön toimien vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta ympäristövaikutusten hallinnassa, ml. riistaeläinympäristöjen parantaminen. • Tuotetaan ratkaisuja riista- ja kalakantojen kestävän käytön, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, viljelykasvien ja metsäpuiden terveyden aiheuttamien riskien hallinnan edistämiseen. • Tuotetaan ajantasaiset, kattavat ja tieteellisiin menetelmiin perustuvat kanta-arviot, saalistilastot ja ennustemallit riista- ja kalakantojen käytön, hoidon ja suojelun perustaksi. • Vahvistetaan osaamista ja tuotetaan tietoa ja ratkaisuvaihtoehtoja vieraslajeista aiheutuvien riskien hallitsemiseksi. • Kehitetään luonnonvaratilastointia metsien suojelun ja puukaupan osalta sekä EU-prosessien mukanaan tuomien tietotarpeiden pohjalta. • Kehitetään kansallisen geenivaraohjelman toimeenpanoon uusia toimintamalleja, joilla vahvistetaan Luken yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. |
A25. Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaalitehokkuutta ja suljettuja kiertoja
Xxxxx rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK, VOAS |
• Tuotetaan ja jaetaan tietoa, kehitetään tietopohjaa, raportointia ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään maankäyttösektorilla, maataloudessa sekä energiantuotannossa ja -käytössä. Osaaminen tuodaan kansainvälisen, EU:n ja kansallisen lainsäädäntö- ja politiikkavalmistelun tueksi. • Kehitetään kasvihuonekaasuraportointia muuttuvien tarpeiden mukaisesti. • Tuetaan maatalouden ympäristökuormituksen vähentämistä ja tuotetaan tietoon perustuvia ratkaisuja ravinteiden kierrätykseen. • Tuotetaan ratkaisuja turvemaiden päästöjen vähentämiseen maa- ja metsätaloudessa. |
A26. Sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudutaan siitä aiheutuviin riskeihin
Xxxxx rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK, VOAS |
• Tuotetaan tietoa ja annetaan asiantuntijatukea ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ennakoimiseen liittyvän politiikan ja päätöksenteon tueksi alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla • Tuotetaan ratkaisuja ilmastollisiin vaaratekijöihin altistumisen torjuntaan sekä haavoittuvuuden ja riskien arviointiin. • Kartoitetaan geenivarojen ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia, joiden avulla maa-, metsä- ja kalataloutta voidaan jalostuksen avulla sopeuttaa muuttuviin ilmasto- ja ympäristöolosuhteisiin. • Edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista selvittämällä uusien kasvilajien ja -lajikkeiden soveltuvuutta muuttuviin kasvuolosuhteisiin. • Kasvilajien ja –lajikkeiden tutkimuksessa otetaan huomioon kasvintuhoojien lisääntymisen riski ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. |
A27. Luonnonvaratalouden osaaminen, yhteistyö ja kumppanuudet vahvistuvat
Xxxxx rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK, VOAS |
• Osallistutaan uusiutuvien luonnonvarojen kansainvälisen politiikan kehittämiseen. • Vahvistetaan Suomen arktista bio- ja kiertotalouden kumppanuusverkostoa. • Edistetään osaamisen ja ratkaisujen välittymistä tutkimuksen, asiantuntijoiden, neuvonnan, koulutuksen ja käytännön toimijoiden välillä erityisesti maatalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittämisen näkökulmasta. • Kehitetään toimintatapoja, joilla Luken monipuolinen asiantuntemus hyödynnetään tehokkaasti kansallisen, EU-tason ja kansainvälisen politiikan valmistelussa. • Kehitetään tutkimusympäristöjä ja tutkimuksen aineistontuotantoa kumppanuuksien avulla. |
A3. Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja verkostot vahvistavat yhteiskuntaa
A31. Maaseutualueiden yritysrakenne kehittyy ja uudistuu sekä yritysten kilpailukyky paranee
Luken rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK |
• Tuotetaan ratkaisuja maaseudun yritysten monipuolistumiseen, uudistumiseen ja kilpailukyvyn kehittämiseen. • Vahvistetaan alueellisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinaatiota. |
A32. Yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa, rahoitusta ja palveluita
Xxxxx rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK |
• Integroidaan yrityksiä kansainvälisiin tutkimushakkeisiin ja valmistellaan yritysten kanssa yhteisiä PPP-hankkeita. • Luken kehittyvä kampusyhteistyö lisää ja monipuolistaa alan opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua tutkimukseen (harjoittelut, opinnäytetyöt, post doc-positiot). |
A33. Yhteiskunnan infrastruktuuri ja laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvinvoinnin, asumisen ja elinkeinotoiminnan maaseudulla
A34. Alueellinen ja paikallinen yhteistyö sekä yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen vahvistuvat
A35. Päätöksenteossa huomioidaan vaikutukset maaseudulle
A36. Maaseutu-, saaristo- ja kaupunkialueiden vuorovaikutus toimii
Luken rooli/osuus tavoitteiden A34-A36 toteuttamisessa TUTK |
• Suunnataan maaseututukimusta siten, että se tukee maaseutuvaikutusten arviointia ja maaseutupolitiikkaan liittyvää valmistelua ja päätöksentekoa. • Vahvistetaan maaseutu-, saaristo- ja kaupunkialueiden vuorovaikutukseen kohdistuvaa tutkimusta ja asiantuntijatyötä. |
A4. Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta
A44. Ruoka -ja luonnonvara-alan paikkatiedot mahdollistavat tehokkaita prosesseja ja palveluita sekä uutta liiketoimintaa
Xxxxx rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa TUTK, VOAS |
• Paikkatiedot palvelevat ilmastonmuutokseen sopeutumista ja varautumista. |
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus kuvataan liitteessä 1.
No | Vaikuttavuus | Toteuma 2019 | Ennuste 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
Tieteelliset julkaisut | ||||||||
1 | Tieteelliset referoidut artikkelit, kpl | 608 | 640 | 650 | 660 | 680 | 700 | 720 |
2 | Alansa parhaaseen neljännekseen kuuluvissa sarjoissa julkaistujen osuus, % | 58 | 60 | 61 | 61 | 62 | 62 | 63 |
3 | Avoimesti saatavilla olevien (OA) julkaisujen osuus, % | 63 | 65 | 70 | 75 | 80 | 85 | |
Luottamus- ja maineindeksi: Sidosryhmät | ||||||||
4 | Tunnettuus- ja kiinnostavuusindeksi (hyvä, jos 100 tai suurempi) | 114 | ei rap 2020 | 110 | - | 113 | ||
5 | Maineindeksi (1-5): Media | 3,29 | ei rap 2020 | 3,35 | - | 3,52 | ||
6 | Maineindeksi (1-5): Yritykset | 3,3 | - | 3,4 | 3,5 | |||
7 | Maineindeksi (1-5): Kansalaiset | - | - | 3,4 | - | |||
8 | Maineindeksi (1-5): Päättäjät | 3,31 | - | 3,4 | 3,5 | |||
9 | Maineindeksi (1-5): Tutkimuskumppanit | 3,26 | - | 3,3 | 3,45 | |||
Asiakas- ja EU-rahoitus | ||||||||
10 | Asiakasrahoitus, M€ | 7,8 | 7,3 | 8,0 | 8,5 | 8,5 | 9,0 | 9,0 |
11 | EU:lta saatava rahoitus, M€ | 5,6 | 5,9 | 6,0 | 6,2 | 6,2 | 6,4 | 6,4 |
12 | EU-rahoitetut –hankkeet (pois lukien kansallisesti jaettava EAKR-, ESR-, EMR-, EMKR-rahoitus) | 124 | 110 | 112 | 112 | 112 | 112 | 112 |
Tutkimusohjelmat | ||||||||
13 | Temaattisten ohjelmien vaikutusten yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden seuranta | evalu- oinnit 2019, raportti valmis | ||||||
Referoitujen artikkeleiden määrä ja viittaukset Web of Science –tietokannassa 5-vuotiskausittain | ||||||||
14 | Xxxxx artikkelit Web of Science –tietokannassa yhteensä | 2 261 | 2 370 | 2 400 | 2 430 | 2 460 | 2 480 | 2 500 |
15 | viittaukset 5 vuoden aikana yhteensä | 18 883 | 20 000 | 21 000 | 22 000 | 23 000 | 24 000 | 25 000 |
16 | viittaukset tarkastelujakson viimeisenä vuotena | 7 876 | 8 000 | 8 300 | 8 500 | 8 700 | 8 900 | 9 000 |
17 | tutkijoita htv | 000 | 000 | 000 | 650 | 650 | 650 | 650 |
18 | artikkeleita/tutkija htv | 3,57 | 3,80 | 3,85 | 3,90 | 3,95 | 3,98 | 4,01 |
19 | viittauksia/tutkija htv | 12,42 | 12,84 | 13,32 | 13,64 | 13,96 | 14,29 | 14,45 |
20 | viittauksia/artikkeli | 3,48 | 3,38 | 3,46 | 3,50 | 3,54 | 3,59 | 3,60 |
Yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevien strategisten tavoitteiden keskeiset tunnusluvut: Taulukko 1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Nämä vaikuttavuustavoitteet ovat voimassa myös vuosina 2022–2025, ellei muusta päätetä.
2.2. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
Toiminnan tulee olla tuloksellista, ja voimavarat tulee suunnata tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Lukelle asetetaan kohdassa 1.2. todettujen toiminnallisten tuloksellisuuden tavoitteiden perusteella seuraavat tavoitteet:
B1. Toimintamme on asiakaslähtöistä, horisontaalista, avointa ja ennakoivaa
B11. Johtamisemme on yhtenäistä, sitoutunutta ja vuorovaikutteista
B12. Viestintämme on suunniteltua, oikea-aikaista ja osa kaikkea toimintaa B13. Kansainvälinen vaikuttamisemme on ennakoivaa ja aktiivista
B2. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintamme sekä neuvonta on verkostoitunutta, vaikuttavaa ja tukee ennakoivasti päätöksentekoa ja elinkeinojen kilpailukykyä
B21. Tutkimusta viedään tehokkaasti käytäntöön verkostoitumalla neuvonnan, koulutuksen ja elinkeinoelämän kanssa.
B3. Digitaaliset ratkaisumme ovat käyttäjälähtöisiä, ja tietovarantomme ovat yhteensopivia, luotettavia ja niitä hyödynnetään tehokkaasti
B31. Digitaliset hankinnat ja rahoitusesitykset suunnitellaan tarkoituksenmukaisesti yhteistyössä hallinnonalan toimijoiden ja TULANET-laitosten kesken.
B32. Edistetään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeita, joilla parannetaan eri lähteistä saatavan tiedon yhteen toimivuutta ja käytettävyyttä.
B33. Ihmisten ja organisaatioiden asiakaspalvelujen käyttäjäkokemus on testattu, ne toimivat häiriöttömästi ja loogisesti.
B34. Kehitetään tiedon hankinnan ja tuottamisen menetelmiä sekä parannetaan tietovarantojen hyödynnettävyyttä ja yhteiskäyttöisyyttä.
Palvelulupaukset yhteiskunnalle ja päätöksenteolle
(1) Tuotamme kestäviä ratkaisuja isoihin, luonnonvaroihin liittyviin kysymyksiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Luomme perustaa biotalouden kansainväliselle, kansalliselle ja alueelliselle kestävälle kehittämiselle.
(2) Tuemme päätöksentekoa tutkimustiedolla. Ennakoimme tulevaa sekä kehitämme kestäviä ratkaisuja ja vaihtoehtoisia toimintamalleja päätöksenteon tueksi.
(3) Edistämme uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävän elinkeinotoiminnan kestävyyttä, kannattavuutta ja kilpailukykyä.
Palvelulupaukset yrityksille
(1) Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen tuloksena syntyy ratkaisuja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvalle kestävälle yritystoiminnalle.
(2) Tarjoamme liiketoimintaa tukevia, ketteriä ja kestäviä ratkaisuja yhdessä kansainvälisten kumppaniverkostojemme kanssa hyödyntäen tietovarantojamme ja tutkimusalustojamme.
(3) Tuotamme lisäarvoa toimimalla asiakkaan kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa aina tutkimuksen ideoinnista tiedon käytäntöön vientiin ja tutkimustulosten kaupallistamiseen saakka.
Palvelulupaukset kansalaisille
(1) Autamme suomalaisia näkemään luonnonvarojen mahdollisuudet sekä puhtaan ja vastuullisesti tuotetun ruoan osana hyvinvointiamme.
(2) Kokoamme kansalaisia hyödyttäviä tietopaketteja koskien ruokaa, luonnonvaroja ja kestävää kehitystä.
(3) Kannustamme ja osallistamme kansalaisia luonnonvara- ja ympäristötiedon havainnointiin, ja jaamme kerättyä tietoa yhteiseksi hyödyksi.
B4. Ennakoimme riskejä ja varaudumme kriiseihin
Xxxxx rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa |
• Tuotamme tutkimukseen pohjautuvia tulevaisuuskuvia bio- ja kiertotalouteen. • Riskienhallinnan, turvallisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteet ovat osa toiminnanohjausta. • Tuemme MMM:n toimintaa poikkeustilanteissa. • Ylläpidämme ajantasaista tilannekuvaa luonnonvarojen käytöstä ja ruokaturvasta. • Tutkimuksemme tukee yhteiskunnan ruokaturvaa ja muita varautumistarpeita luonnonvara-alan sektoreilla. |
No | Taloudellisuus | Toteuma 2019 | Ennuste 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
1 | Ydinprosessien kustannukset (1 000 €) | 000 000 | 000 800 | 129 200 | 129 200 | 130 700 | 131 000 | 131 000 |
2 | Viranomaisprosessi | 24 565 | 24 800 | 26 000 | 26 000 | 26 000 | 26 000 | 26 000 |
3 | Tilastotuotannon prosessi | 5 206 | 5 000 | 5 200 | 5 200 | 5 200 | 5 200 | 5 200 |
4 | Tutkimus- ja asiakkuusprosessi | 93 203 | 95 000 | 98 000 | 98 000 | 99 500 | 99 800 | 99 800 |
5 | Ydinprosessien kokonaiskustannukset/htv | 97 | 99 | 100 | 101 | 102 | 103 | 103 |
6 | Kokonaismenot (talousarviomenot) (1 000 €) | 125 183 | 127 250 | 138 350 | 134 332 | 135 971 | 136 446 | 136 446 |
7 | Tulot ja kirjaamisoikeudet (1 000 €) | 51 698 | 50 560 | 54 500 | 55 500 | 55 500 | 56 000 | 56 000 |
8 | Tulojen ja kirjaamisoikeuksien osuus kokonaismenoista | 41 % | 40 % | 39 % | 41 % | 41 % | 41 % | 41 % |
9 | Yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan tulot/tutkijahtv (1 000 €) | 69 | 66 | 70 | 71 | 71 | 72 | 72 |
Toiminnallista tuloksellisuutta koskevat keskeiset tunnusluvut: Taulukko 2. Taloudellisuus
Taulukko 3. Tuottavuus
No | Tuottavuus | Toteuma 2019 | Ennuste 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
Julkaisutoiminta | ||||||||
1 | Referoidut tieteelliset julkaisut / tutkijahtv | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,1 | 1,1 |
2 | Muut tieteelliset julkaisut / tutkijahtv | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 |
3 | Muut julkaisut / tutkijahtv | 1,1 | 0,9 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 |
4 | Tutkija-htv arvio, jonka perusteella luvut laskettu | 000 | 000 | 000 | 650 | 650 | 650 | 650 |
Henkilötyövuosien kohdentuminen | ||||||||
5 | Ydinprosessien henkilötyövuodet yhteensä | 1 264 | 1 253 | 1 293 | 1 280 | 1 280 | 1 270 | 1 270 |
6 | Viranomaisprosessi | 256 | 253 | 259 | 257 | 257 | 255 | 255 |
7 | Tilastotuotannon prosessi | 48 | 47 | 49 | 47 | 47 | 47 | 47 |
8 | Tutkimus- ja asiakkuusprosessi | 960 | 953 | 985 | 976 | 976 | 968 | 968 |
Taulukko 4. Tuotokset
No | Tuotokset | Toteuma 2019 | Ennuste 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
1 | Referoidut tieteelliset julkaisut (kpl) | 608 | 640 | 650 | 660 | 680 | 700 | 720 |
2 | Muut tieteelliset julkaisut (kpl) | 68 | 65 | 90 | 100 | 100 | 100 | 100 |
3 | Muut julkaisut (sis. ammattiyhteisölle ja suurelle yleisölle suunnatut julkaisut) | 681 | 550 | 650 | 650 | 650 | 650 | 650 |
4 | Julkaisujen kokonaismäärä | 1 357 | 1 255 | 1 390 | 1 410 | 1 430 | 1 450 | 1 470 |
5 | Tilastojulkistusten määrä, kpl | 167 | 177 | 185 | 185 | 180 | 185 | 185 |
6 | Vierailukertoja Luken tilastojen verkkopalveluissa, 1000 kpl | 840 | 714 | 800 | 820 | 841 | 862 | 883 |
7 | Osallistuminen ulkopuolisten tahojen asettamiin työryhmiin sekä | 119 | 120 | 120 | 120 | 120 | 120 | 120 |
8 | Xxxxxxx xxxxxxxxx, kpl | 204 | 240 | 215 | 215 | 215 | 215 | 215 |
Taulukko 5. Laadunhallinta
No | Laadunhallinta | Toteuma 2019 | Ennuste 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
1 | Asiakastyytyväisyys (NPS, net promoter score, yli 50 korkeammat tulokset erinomaisia) (1 | 41 | 70 | >50 | >50 | >50 | >50 | >50 |
Yritysrahoitus | ||||||||
2 | Yritysrahoituksen %-osuus maksullisesta toiminnasta | 71 | 70 | 75 | 75 | 75 | 75 | 75 |
3 | Yritysrahoituksen %-osuus yhteisrahoitteisesta toiminnasta | 3,0 | 3,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
EU-hankkeet | ||||||||
4 | H2020 rahoituksen hankehakemukset, kpl | 53 | 74 | 60 | 65 | 65 | 65 | 65 |
5 | josta hyväksytyt rahoituspäätökset % | 19 | 17 | 18 | 19 | 19 | 19 | 19 |
6 | Luken koordinoimien hankkeiden määrä | hakemuk sista 11, hyväksyt yistä 3 | hakemuk sista 19, ml. 9 MSCA, hyväksyt yistä 4 | hakemuk sista 19, ml. 9 MSCA, hyväksyt yistä 4 | hakemuk sista 19, ml. 9 MSCA, hyväksyt yistä 4 | hakemuk sista 19, ml. 9 MSCA, hyväksyt yistä 4 | hakemuk sista 19, ml. 9 MSCA, hyväksyt yistä 4 | hakemuk sista 19, ml. 9 MSCA, hyväksyt yistä 4 |
7 | Haettu EU-rahoitus keskiarvo/ hanke , M€ | 0,577 | 0,36 | 0,45 | 0,45 | 0,45 | 0,45 | 0,45 |
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitus | ||||||||
8 | hankehakemukset, kpl | 19 | 9 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 |
9 | joista hyväksyttyjä rahoituspäätöksiä,% | 26 | 11 | 22 | 22 | 22 | 22 | 22 |
10 | haettu rahoitus, M€ | 16 | 10,8 | 13 | 13 | 13 | 13 | 13 |
11 | josta hyväksyttyjä rahoituspäätöksiä, M€ | 3,2 | 1,2 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 |
Valtioneuvoston päätöksentekoa tukeva selvitys- ja tutkimusrahoitus | ||||||||
12 | hankehakemukset (kpl) | 0 | 8 | 8 | 10 | 10 | 10 | 10 |
13 | joista hyväksyttyjä rahoituspäätöksiä (%) | 88 | 50 | 50 | 50 | 50 | 50 | |
14 | haettu rahoitus, M€ | 0 | 0,6 | 0,6 | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 |
15 | josta hyväksyttyjä rahoituspäätöksiä, M€ | 0,5 | 0,5 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | |
Tilastoviranomaistoiminnan hallinnollisen taakan hallinta (suora tiedonkeruu ja rekisterin hyödyntäminen) | ||||||||
16 | Tilastojulkistusten virheettömyys | 98 | 97 | 98 | 98 | 98 | 98 | 98 |
17 | Suora tiedonkeruu rekistereistä, % | 77 | 76 | 85 | 76 | 77 | 85 | 78 |
18 | Verkossa tai rajapinnan kautta vastanneiden osuus vastanneista, % | 43 | 51 | 58 | 60 | 62 | 64 | 67 |
19 | Sähköisten palveluiden häiriöttömyys % (2 | 99 | 98 | 98 | 98 | 99 | 99 | 99 |
1 Raportoidaan ti l inpäätöksen yhteydessä
2) Keskeisimpien Ruokavirasto-ympäristössä yl läpidossa olevien sähköisten palveluiden häiriöttömyys
Maksullista toimintaa koskevat keskeiset tunnusluvut, tavoitteet ja niiden arvioitu kehitys sekä henkilötyövuodet kuvataan liitteessä 1.
2.3 Voimavarojen hallinnan tavoitteet
Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa. Lukelle asetetaan kohdassa 1.3 todettujen voimavarojen hallintaa koskevien tavoitteiden perusteella seuraavat tavoitteet:
C1. Henkilöstömme on osaavaa, arvostettua ja voi hyvin
Xxxxx rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa |
• Henkilöstötutkimuksen (VMBaro) pohjalta valitut kehittämiskohteet vuodelle 2021 ovat osaamisen hallinta ja siirto, työhyvinvointi sekä yhteisöllisyys ja arvot. • Luken strategiasta nousevat osaamisalueet ja niiden kehittäminen otetaan entistä vahvemmin osaksi kehityskeskusteluita ja jatkuvaa keskustelua. • Lukelaisten työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukemista poikkeustilan jatkuessa tuetaan yhä vahvemmin. • Yhteistyötä työterveyspalvelujen toimittajan kanssa johdetaan ja tehdään tiiviisti. |
C2. Tehtävät ja toiminta on sopeutettu määrärahojen puitteisiin
C3. EU:n ja muu ulkopuolinen rahoitus on tehokkaasti hyödynnetty
C4. Toimitilahallinta ja hankintatoimi sekä toimipaikkaverkko ovat tehokkaita
Xxxxx rooli/osuus tavoitteen toteuttamisessa |
• Tutkimusympäristöjä kehitetään tukemaan uutta strategiaa yhtäältä tekemällä valittuihin kohteisiin investointeja, joilla tutkimusympäristöt pidetään kansainvälisesti kilpailukykyisinä, ja toisaalta lisäämällä yhteistyötä alueellisten kumppaneiden kanssa. • Luken toimintamallin mukaisesti toimipaikat eivät palvele vain ympäristöalueita, vaan jokaisen toimipaikan tutkimus palvelee koko Suomea suorituspaikasta riippumatta. |
C5. Hallinnon rakenteet tukevat tuottavuuden kasvua, ohjaamista ja johtamista
Voimavarojen hallintaa koskevat keskeiset tunnusluvut ja niiden ennakoitu kehitys esitetään taulukossa 6.
Taulukko 6. Voimavarat
No | Voimavarat | Toteuma 2019 | Ennuste 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
Henkilöstön rakenne ja henkilöstömenot | ||||||||
1 | Henkilötyövuotta, 1) | 1 264 | 1 253 | 1 293 | 1 280 | 1 280 | 1 270 | 1270 |
2 | josta tutkijoita, htv2) | 634 | 622,8 | 650 | 000 | 000 | 000 | 000 |
3 | tohtoreiden osuus tutkijoista, % 3) | 52 % | 58 % | 60 % | 60 % | 60 % | 60 % | 60 % |
4 | Henkilötyövuodet: naiset/miehet | naiset 628 miehet 636 | naiset 629 miehet 626 | naiset 647 miehet 646 | naiset 635 miehet 635 | naiset 635 miehet 635 | naiset 635 miehet 635 | naiset 635 miehet 635 |
5 | Henkilöstömenot (1000€) | 78 884 | 80 000 | 84 530 | 84 750 | 84 750 | 84 100 | 84 100 |
6 | Henkilöstömenojen osuus kokonaismenoista | 63 % | 63 % | 61 % | 63 % | 62 % | 62 % | 62 % |
7 | Ulkoiset rekrytoinnit, % | 12 % | 13 % | 15 % | 15 % | 15 % | 15 % | 15 % |
Hyvinvointi ja osaaminen | ||||||||
8 | Työtyytyväisyysindeksi, indeksiluku 1-5 (Henkilöstötutkimus) | 3,63 | 3,82 | 3,85 | 3,85 | 3,85 | 3,85 | 3,85 |
9 | Sairauspoissaolot, tpv/htv | 5,6 | 4,9 | 5,6 | 5,6 | 5,6 | 5,6 | 5,6 |
10 | Työterveyspäiväprosentti (%) 4) | 97,8 | 98,0 | 97,8 | 97,8 | 97,8 | 97,8 | 97,8 |
11 | Esimiesindeksi (Henkilöstötutkimus, Luken oma indeksi) | 3,75 | 3,88 | 3,90 | 3,90 | 3,90 | 3,90 | 3,90 |
12 | Koulutustaso, indeksiluku | 6,3 | 6,3 | 6,3 | 6,3 | 6,3 | 6,3 | 6,3 |
13 | Koulutus ja kehittäminen (työpäivät/htv) | 1,4 | 1,3 | 3,0 | 3,0 | 3,0 | 3,0 | 3 |
14 | Ulkoinen työnantajakuva5) | 1.halutuin 39.halutuin | 1.halutuin 36.halutuin | 1.halutuin 36.halutuin | 1.halutuin 36.halutuin | 1.halutuin 36.halutuin | 1.halutuin 36.halutuin | 1.halutuin 36.halutuin |
15 | Henkilökierto (lähtö+tulo) htv lähtö | 0,00 | 0,00 | 1,00 | 1,00 | 1,00 | 1,00 | 1,00 |
16 | Henkilökierto (lähtö+tulo) htv tulo | 0,16 | 0,00 | 1,00 | 1,00 | 1,00 | 1,00 | 1,00 |
Toimitilat | ||||||||
17 | Toimitilamenot (1000€) (sis. henkilöstömenot) | 12 504 | 12 800 | 13 500 | 14 500 | 15 500 | 15 800 | 15 800 |
18 | Toimitilamenojen osuus kokonaismenoista | 10 % | 10 % | 10 % | 11 % | 11 % | 12 % | 12 % |
19 | Toimistotilaa m2/htv | 14,3 | 12,3 | 12,0 | 12,0 | 12,0 | 12,0 | 12,0 |
20 | Investointitarpeet toimitiloihin6) (1000€) | 5 395 | 14 580 | 13 450 | 5 150 | 1 850 | ||
Tietotekniikka | ||||||||
21 | Tietotekniikkamenot (1000€) (sis. henkilöstömenot) | 7 951 | 8 300 | 8 500 | 8 500 | 8 500 | 8 500 | 8 500 |
22 | Tietotekniikkamenojen osuus kokonaismenoista | 6 % | 6 % | 6 % | 6 % | 6 % | 6 % | 6 % |
23 | Tietotekniikkainvestoinnit (1000€) | 0 | 20 | 50 | 50 | 50 | 50 | 50 |
1) Ennuste perustuu Lukessa tuotettavaan tarkennettuun htv-ennusteeseen.
2) Tutkijahtv-ennuste perustuu Lukessa tuotettavaan tarkennettuun hv-ennusteeseen. Tutkijahtv lasketaan niiden henkilöiden työpanoksesta, joiden henkilöstöalaryhmä on´ tutkijat´ tai ´tutkija, tohtori´. Aiemmin ennuste on laskettu nimikkeiden perusteella.
3) Tohtoreiden osuus tutkijoista %-ennuste perustuu Lukessa tuotettavaan tarkennettuun htv-ennusteeseen. Osuus on henkilöstöalaryhmän ´tutkija, tohtori´
osuus henkilöstöalaryhmistä ´tutkijat´ ja ´tutkija, tohtori´. Aiemmin tutkijahtv laskettiin nimikkeiden perusteella ja ´tohtoreiden osuus tutkijoista %´ laskennassa
4) Laskenta: Mittari on niiden työpäivien % -osuus kokonaistyöpäivämäärästä, jotka eivät ole sairauspäiviä. Mittari on: 100,0 % - (sairauspäivien lkm: kaikkien
5) Universum, opiskelijat ja jatkotutkinnon suorittajat. Toteutus ensikerran 2017. Universumin valtakunnallinen tutkimus, tehty 11/2017 – 4/2018, aiemmin
toteutettu Xxxxxxx räätälöity tutkimus. Luke pääsi ensimmäisen kerran mukaan valtakunnalliseen tutkimukseen. Luke luonnontieteitä opiskelevien joukossa 2. halutuin työpaikka, insinööritieteitä opiskelevien joukossa 29. halutuin työpaikka sadan työpaikan joukossa.
6) Senaatti toteuttaa; virastolle vuokravaikutus. Edellyttää Senaatin investointivaltuuksista sopimista VM:n ja Senaatin kanssa.
Luken rahoituslaskelma sekä tuotto- ja kululaskelma esitetään liitteessä 1.
3. SEURANTA JA RAPORTOINTI
Luonnonvarakeskus toimittaa ministeriölle vuoden 2021 tulostavoitteiden toteutumista koskevan väliraportin 30.6.2021 mennessä. Merkittävien poikkeamien osalta Xxxxx tulee olla yhteydessä ministeriöön mahdollisimman pikaisesti. Tulostavoitteiden lopullinen toteuma raportoidaan osana tilinpäätöstä.
Tulostavoitteiden toteuman arvioinnissa käytetään valtion tulostietojärjestelmän (Netra) arvosana-asteikkoa: 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei ole toteutunut, 3 = Tavoite on toteutunut osittain, 4 = Tavoite on saavutettu, 5 = Tavoite on ylitetty. Asteikko on Valtiokonttorin suosituksen mukainen. [Väliraporteissa tulee olla johdon katsauksena lyhyt yhteenveto sisältäen keskeiset tunnusluvut, tavoitteiden toteuman (asteikko 1-5) yhteenvedon, olennaiset poikkeamat sekä ennuste talouden tilasta tavoitevuoden lopussa.]
Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus toimitetaan ministeriöön 28.2.2022 mennessä täydennettynä mahdollisilla tulosohjauksessa mainituilla lisätiedoilla.
Luken perustehtäviin vaikuttavien toimintaympäristön muutosten kuvaus (liite 2) sekä tulostavoitteet, niihin liittyvät toimenpiteet, tunnusluvut ja laskelmat päivitetään vuosittain.
Helsingissä 29. päivänä tammikuuta 2021,
Kansliapäällikkö Xxxxx Xxxx-Xxxxxx Pääjohtaja Xxxxxxx Xxxxxxx
Neuvotteleva virkamies Xxxxx Xxxxxxx Hallintojohtaja Xxxxx X. Xxxxxxx Xxx- ja metsätalousministeriö Luonnonvarakeskus
LIITE 1: Tulostavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet, niiden aikataulutus sekä tunnusluvut ja laskelmat
No | Toimenpide | Tulos- tavoite | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | Ydinpro- sessi TUTK, VOAS, TIL |
1 | Laajennetaan nykyistä maataloustuotteiden hintaseurantaa vastaamaan EU-asetukseen 2017/1185 (hintaseurantaa koskeva toimeenpanoasetus) tehtyjä muutoksia. | A12 | x | x | x | VOAS | ||
2 | Kartoitetaan maatalouden kasvintuotantotilastojen kehittämistarpeet. | A13 | x | TIL | ||||
3 | Käynnistetään ruokahävikki- ja elintarvikejäteseuranta. HO | A14 | x | TUTK, TIL | ||||
4 | Valmistellaan ja käynnistetään maatilayritysten osaamisverkosto (AgriHubi). | A14 | x | x | x | TUTK | ||
5 | Osallistutaan peltorakenteen kehittämisohjelman valmisteluun. HO | A16 | x | x | TUTK | |||
6 | Maatalouden kannattavuusennusteen aikaistaminen (9.9.) osana CAP-suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen valmistelua. | A14 | x | VOAS | ||||
7 | Kehitetään ja vakiinnutetaan Taloustohtorin suoramyynnit -palvelua osana kannattavuuskirjanpitoa. | A14 | x | TIL | ||||
8 | Vahvistetaan metsätuhojen systemaattista seurantaa ja metsätuhotietopalvelua. Seurantamenetelmien ja tuhoriskien ennakoivan hallinnan kehittämiseksi edistetään tuhonaiheuttajien tutkimusta. Toimeenpannaan EU:n kasvinterveysasetus yhdessä Xxxxxxxxxxxxx kanssa koskien kasvintuhoojien, erityisesti metsätuholaisten, kartoituskäytäntöjä. Selvitetään biologisten torjuntamenetelmien saatavuutta. | A18 | x | x | x | x | VOAS, TUTK | |
9 | Mukautetaan varmennettua taimituotantoa tukeva asiantuntijatyö 2019-2020 voimaan tuleviin uusiin EU:n kasvinterveys- ja taimiaineistovaatimuksiin (mm. uudet tuhoojatestaukset ja taimitodistukset). | A18 | x | VOAS | ||||
10 | Selvitetään yhdessä Xxxxxxxxxxxxx kanssa eläinsuojeluvalvonnan vaikuttavuus ja eläinten hyvinvointitilanteen kokonaisarviointi sekä kehitetään eläinten hyvinvoinnin seurantamittareita. | A19 | x | x | VOAS | |||
11 | Luonnonmarjojen satoennusteita (kukinta- ja raakilehavainnot) tuottavan palvelun kehittämis- ja ylläpitotoiminta. | A21 | x | x | x | x | VOAS | |
12 | Selvitetään Luken maatalouden ympäristöseurantojen nykytila ja luodaan malli, jolla tarvittavien seurantojen jatkuvuus varmistetaan. | A11, A24 | x | x | VOAS TUTK TIL | |||
13 | Perustetaan kenttäkokeet ja seuranta sekametsän uusien kasvatusmallien luomiseksi. | A21 | x | x | x | TUTK | ||
14 | Tuotetaan tietoa jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmien vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen ja metsätalouden kannattavuuteen, lisäksi kehitetään luonnonhoidon menetelmiä. | A21 | x | x | TUTK | |||
15 | Kootaan ja tuotetaan tietoa metsälannoituksen kokonaisvaikutuksista ja mahdollisuuksista. Tuotetaan toimintamallit lannoituksen kohdentamiseksi. | A21 | x | x | TUTK | |||
16 | Uudistetaan MELA –ohjelmisto. | A21 | x | x | TUTK |
No | Toimenpide | Tulos- tavoite | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | Ydinpro- sessi TUTK, VOAS, TIL |
17 | Seurataan Kansallisen metsästrategian (KMS) toteutusta. Kehitetään seurantaraportin rakennetta, ja tuotetaan vuosiraportti kehitettävän rakenteen mukaisena markkinatilannetta laajemmasta, toimintaympäristön muutosten näkökulmasta. Tuetaan metsästrategian mittariston päivitystyötä ja siirretään seuraavassa vaiheessa seuranta Lukeen. Valmistellaan metsästrategian päivityksen edellyttämä skenaariolaskelmat. | A21- A27 | x | x | x | TUTK, VOAS | ||
18 | Vakiinnutetaan ennakko- ja asiakirjavalvonta tehdasmittauksen kustannustehokkaina valvontamuotoina. | A21 | x | VOAS | ||||
19 | Tuotetaan kanta-arvio metsähanhen pesimäkannasta sekä vakiinnutetaan pesimäkannan seuranta. Käynnistetään merihanhikannan tutkimus ja seurantatiedon tuottaminen kv-hoitosuunnitelman toimeenpanon tarpeisiin. Kehitetään haahkan kannan- ja poikastuoton seurantaa kv- hoitosuunnitelman valmistelun ja toimenpanon mahdollistamiseksi. | A24 | x | x | x | VOAS, TUTK | ||
20 | Toteutetaan metsäkanalintujen metsästysvuoden 2019-2021 metsästyssaaliin tarkempi tutkimus ja tuotetaan tietoa metsästyksen vaikutuksesta kantaan. | A24 | x | TUTK | ||||
21 | Kasvatetaan vesilintukantojen laskentapisteiden verkostoa ja kehitetään kanta-arvioita mallintamalla erityisesti Pohjois-Suomen harvan laskentapisteverkoston alueilla. | A24 | x | x | x | VOAS | ||
22 | Vahvistetaan suurpetokantojen hoitosuunnitelmien toimeenpanon ja päätöksenteon edellyttämää tiedontuotantoa. Susikannan arvioinnissa siirrytään DNA-menetelmään perustuvaan syksyn ja talven aikana päivittyvään kanta-arvioon. Ahman, karhun ja ilveksen osalta valmistellaan siirtymistä DNA- menetelmään perustuvaan kanta-arvioon. Luonnonvarakeskus selvittää yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa edellytykset nykyistä laajempaan kansalaishavaintojen hyödyntämiseen suurpetoyhdyshenkilöiden työn tukena ja susikannan seurannassa. HO | A24 | x | x | x | TUTK/VOAS | ||
23 | Tuotetaan tietoa villisian liikkumisesta ja käyttäytymisestä (GPS-pannoitus). HO | A24 | x | x | VOAS | |||
24 | Tuotetaan tietoa riistaeläinten ruokinnan laajuudesta, merkityksestä riistanhoito- ja pyyntikeinona sekä siihen liittyvistä konflikteista. HO | A24 | x | TUTK | ||||
25 | Tuotetaan kalastuslain käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadintaan tarvittava tutkimuksellinen tietopohja. Tuotetaan kalastuslain toimeenpanoa varten tarvittavat asiantuntijapalvelut. Lisäksi tuotetaan tietoa ankeriaskannan tilasta Suomessa ja saimaannorpan suojelun vaikutuksista kalastukseen. | A24 | x | TUTK | ||||
26 | Tuottaa analysoitua tietoa vapaa-ajan kalastuksesta saalislajeittain ja pyydystyypeittäin sekä kalastajaryhmittäin. | A23-24 | x | x | TUTK, VOAS, TIL | |||
27 | Tuotetaan asiantuntijatukea Tenon kalastussääntöneuvotteluja varten. Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää Tenon ja Tornionjoen tietoja kummankin joen lohikantojen hoidossa. | A24 | x | x | x | x | TUTK, VOAS |
No | Toimenpide | Tulos- tavoite | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | Ydinpro- sessi TUTK, VOAS, TIL |
28 | Toteutetaan Omakala -hanke hallitusohjelman mukaisten vaelluskalojen saalisilmoitusten vastaanottamiseksi. HO Käynnistetään pilottihanke Saaristomerellä kuhan vapaa-ajankalastuksen osalta. | A24 | x | x | x | VOAS | ||
29 | Osallistutaan Suomen ja Venäjän välisen kalataloustyöryhmän työhön. Osallistutaan Suomen ja Ruotsin välisen rajajokisopimuksen toimivuuden arviointiin ja kehittämiseen sekä annetaan MMM:lle asiantuntijatukea muussa rajavesistöyhteistyössä Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. | A24 | x | x | x | x | TUTK, VOAS | |
30 | Selvitetään kuhan alamitan muutosten vaikutukset kuhakantojen tilaan, vapaa-ajan kalastukseen ja kaupalliseen kalastukseen. | A24 | x | x | TUTK | |||
31 | Selvitetään lohiasetuksen vaikutukset lohikantojen tilaan ja kaupallisen kalastuksen sekä kalastusmatkailun toimintaedellytyksiin. Tuotetaan tietoa lohi- ja meritaimenstrategian arviointia varten. HO Kehitetään tiedontuotantoa lohen ja meritaimenen kalastuksen säätelyn tarpeisiin. HO Käynnistetään tutkimus lohen ja meritaimenen istutusten kannattavuudesta. | A24 | x | x | x | TUTK, VOAS | ||
32 | Annetaan asiantuntija-apua hallitusohjelmaan sisältyvän NOUSU-ohjelman hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Jatketaan selvitystä nollavelvoitelaitosten sijaintivesistöjen vaelluskalakantojen palautus- ja elvytysedellytyksistä ja vaikutuksista energiatuotantoon ja muihin laitoksilla aikaansaatuihin hyötyihin. Lisäksi selvitetään toimenpiteiden vaikutuksia. Vahvistetaan järvilohikannan säilyttämiseen tähtäävien toimien koordinaatiota ja geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseen liittyviä toimia. | A24 | x | x | x | TUTK, VOAS | ||
33 | Tuotetaan tietoa ja osallistutaan metsätalouden kannustejärjestelmän (METKA) kehittämiseen. | A24 | x | x | TUTK | |||
34 | Tuotetaan tutkimus- ja kartoitustietoa rannikon kalalajien lisääntymisalueista ja monimuotoisuudesta osana kansallista Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa (VELMU). Lisäksi tuetaan kalojen luontaista lisääntymistä edistämällä koetoiminnan avulla rannikkolajien lisääntymisalueiden kunnostusmahdollisuuksia ja kehitetään kunnostusten tuloksellisuuden mittausmenetelmiä. | A24 | x | x | x | x | TUTK, VOAS | |
35 | Vahvistetaan erätalouden (vapaa-ajan kalastus ja metsästys) vaikuttavuuden (ml. hyvinvointi, terveysvaikutukset, rahankäyttö, vapaaehtoistyö) tutkimusta ja tilastointia sekä käynnistetään seuranta. Selvitetään erätalouden tiedontuotannon tarpeet yhteistyössä MMM:n kanssa. | A22- A23 | x | x | TIL, TUTK | |||
36 | Annetaan asiantuntija-apua kansallisen biokaasuohjelman toteutuksessa. | A24 | x | TUTK | ||||
37 | Uusitaan emokalaparvia luonnosta sekä kehitetään kalaterveyden ja bioriskien hallintaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Arvioidaan kalojen sopimuskasvatuksen kehittämistarpeet kalakantojen säilyttämisen ja kalatiestrategian lähtökohdista. | A24 | x | x | x | TUTK, VOAS | ||
38 | Vahvistetaan aktiivista ja ennakoivaa vieraslajiviestintää. Kehitetään kansallisen vieraslajiportaalin tietosisällön ajantasaisuutta ja käyttökelpoisuutta. Kehitetään vieraslajilainsäädännön toteutusta edistäviä toimintamalleja. | A24 | x | VOAS |
No | Toimenpide | Tulos- tavoite | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | Ydinpro- sessi TUTK, VOAS, TIL |
39 | Valmistellaan kansallisen rapustrategian uudistamista. Valmistellaan ja järjestetään resursseja tutkimukseen, jossa selvitetään täpläravun rauhoituksen poistamiseen liittyvät tekijät ja sosioekonomiset vaikutukset, ml. rapukauden aikaistamisen vaikutukset. | A24 | x | x | TUTK | |||
40 | Tuotetaan tietoa sekä kehitetään menetelmiä, joilla ylläpidetään peltojen hiilivarastoja sekä edistetään kivennäismaa peltojen hiilensidontaa. | A26 | x | x | TUTK | |||
41 | Tuotetaan tietoa ja annetaan asiantuntija-apua metsitystä edistävien metsäkatoa ehkäisevien toimenpiteiden edistämiseen. Tuotetaan sekä kerätään tietoa maankäyttösektorin kosteikkojen ja turvemaiden KHK-päästöistä sekä niiden vähennyskeinoista sekä tuotetaan tietoa monitavoitteisten kosteikkojen ja turvemaiden hyödyntämiseen mm. hiilensidonnassa, sää- ja ilmastoriskeihin varautumisessa sekä vesienhallinnassa ja suojelussa. | A25 | x | TUTK | ||||
42 | Tuotetaan tietoa ja osallistutaan metsien ja maaperän hiilinielujen ja -varastojen ylläpitoon ja vahvistamiseen tähtäävien kannustejärjestelmien kehittämiseen. | A25 | x | x | x | TUTK | ||
43 | Osallistutaan kansainväliseen maaperäyhteistyöhön, mm. osallistumalla 4/1000 -aloitteen toimintaan. Xxxx toimii olemassa olevan rahoituksen puitteissa asiantuntijana kansainvälisissä hankkeissa maatalous- ja metsäsektorin hillintä- ja sopeutumistoimissa. | A25 | x | x | TUTK | |||
44 | Otetaan uudet EU:n raportointijärjestelmät (taakanjako- ja LULUCF- sekä Energiaunionin hallintomalli – asetus) käyttöön ja tuotetaan niiden edellyttämä raportointitieto. Tuotetaan tietoa ja toimitaan asiantuntijana ilmastonmuutokseen ja maaperään liittyvissä kansainvälisissä sopimuksissa sekä EU:n ja kansallisessa lainsäädäntö- ja politiikkatyössä (ml. toimeenpanosäädökset) sekä maatalouden ohjelmakauden toimeenpanossa. | A25 | x | x | x | TUTK, VOAS | ||
45 | Tuotetaan ajantasaista tietoa kotieläinten lannan kertymisestä ja lannanerityksestä. | A25 | x | x | x | x | TUTK | |
46 | Tuotetaan tietoa ja osallistutaan sää- ja ilmastoriskien kansallisen seuranta- ja ennakointijärjestelmän sekä Ilmasto-opas 2.0:n kehittämiseen. Laaditaan luonnonvara-alojen toimialakohtaiset riskiarviot ja vahvistetaan sää- ja ilmastoriskien hallintaa jalkauttamalla tutkimustietoa käytäntöön. | A26 | x | TUTK | ||||
47 | Avustetaan ministeriötä Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022:n toimeenpanon vahvistamisessa, suunnitelman väliarvioinnin suositusten toimeenpanossa sekä ministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelman toimeenpanon vahvistamisessa yhteistyössä MMM:n kanssa. Osallistutaan kansallisen sopeutumissuunnitelman päivityksen valmisteluun. | A26 | x | X | TUTK | |||
48 | Avustetaan ministeriötä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevissa raportoinneissa kokoamalla seurantatietoa luonnonvarasektorin toimialojen osalta kansalliseen ilmastolain mukaiseen raportointiin sekä hallintomalliasetuksen mukaiseen EU-raportointiin. | A26 | x | TUTK |
No | Toimenpide | Tulos- tavoite | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | Ydinpro- sessi TUTK, VOAS, TIL |
49 | Tutkitaan hirvieläinten ekologisia vaikutuksia ekosysteemissä sekä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksista monilajisen kannanhoidon tietopohjan vahvistamiseksi sekä kannattavan ja ilmastokestävän metsätalouden vahvistamiseksi | A26 | x | x | x | TUTK | ||
50 | Alueellisten metsäohjelmien (AMO) tarpeita varten kehitetään valtakunnan metsien inventoinnilla tuotettua alueittaista tietoa puuston määrästä, kasvusta ja laadusta, maankäytöstä sekä metsien omistussuhteista, terveydentilasta, monimuotoisuudesta, hiilivaroista ja hiilivarojen muutoksista. | A21, A24, A26 | x | x | x | TUTK; VOAS | ||
51 | Tutkitaan metsäkäsittelymenetelmien ja puulajiston monipuolistamisen mahdollisuuksia. Tutkimuksissa huomioidaan hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemisen mahdollisuudet. | A26 | x | x | TUTK | |||
52 | Osallistutaan uuden metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelman valmisteluun. | A26 | x | x | TUTK | |||
53 | Suunnitellaan järjestelmä seuraamaan sää- ja ilmastoriskeistä aiheutuneita sadonmenetyksiä. | A26 | x | x | TUTK | |||
54 | Biotalous- ja ruokatuotteiden ympäristöjalanjälkiin ja –suorituskykyyn liittyvää tietopohjaa vahvistetaan, edellyttää menetelmäkehittämistä ja –harmonisointia, sisältäen korvattavien tuotteiden tietopohjan määrittämisen | A21 | x | x | x | TUTK | ||
55 | Kehitetään geenivarojen hyödyntämistä: - Laaditaan suunnitelma yhdessä MMM:n kanssa Xxxxx roolista puutarhojen geenivarojen hyödyntämisessä sekä geenivarojen/alkuperäislajien hyödyntämisessä avainbiotoopeilla (2020). -Geenivarojen käyttöä erityisesti kasvin- ja eläinjalostukseen lisätään panostamalla geenivarojen ominaisuuksien kartoitukseen (2021, 2022). -Geenivaratietojärjestelmiä kehitetään vastaamaan paremmin tiedonhallinnan ja käytön edistämisen tarpeita. Osallistutaan työryhmään, joka organisoi NordGenin tietojärjestelmän vaihtamisen SESTO:sta GRIN:iin. | A22, A24 | x | x | TUTK, VOAS | |||
56 | Parannetaan geenivarojen säilytyksen turvallisuutta: Toteutetaan rakenteellisia parannuksia poikkeuksellisten olosuhteiden varalta elävien kalageenivarojen säilymisen turvaamiseksi. Kasvigeenivarojen turvallisen säilymisen varmistamiseksi kehitetään ja hyödynnetään kryosäilytystä. Siirrytään kasvigeenivarojen keskuskokoelmaa turvaavan varmuuskokoelmaverkoston hoitamisessa kumppanuuksiin perustuvaan toimintamalliin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Edistetään kryosäilytyksen tietokannan kehittämistä. | A24 | x | x | VOAS | |||
57 | Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan verkoston toiminnan tukeminen, mikäli MMM päättää jatkaa verkoston toimintaa. | A27 | x | x | x | x | x | TUTK |
58 | Jalkautetaan tutkimustietoa osana Suomen arktista strategiaa ja huomioiden uuden hallitusohjelman linjaukset arktisesta yhteistyöstä. Toimenpiteen tarkempi sisältö ja laajuus sovitaan vuonna 2021. | A27 | x | x | x | TUTK | ||
59 | Tutkitaan ja kehitetään paikkaperusteisen kehittämisen ja –maaseutupolitiikan seurantaan työkalua: paikkaperusteisuusindeksi. | A35 | x | x | x | VOAS |
No | Toimenpide | Tulos- tavoite | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | Ydinpro- sessi TUTK, VOAS, TIL |
60 | Valmistellaan ja tehdään hallitusohjelman ja budjettiratkaisujen maaseutuvaikutusten arviointi. Arviointi valmistuu 2023. HO | A35 A33 | x | x | VOAS | |||
61 | Tehdään analyysi maaseudun toimialojen työvoiman saatavuudesta ja tulevaisuuden tarpeista vuoteen 2030. | A32 | x | x | x | VOAS | ||
62 | Raportoidaan koivun metsänviljelyaineiston käyttöalueiden määrittämiskriteerit. | A21 | x | VOAS | ||||
63 | Osallistuminen Metsäkeskuksen vetämään metsäsektorin sanastotyöhön (sanastotyö ja käsitteiden yhtenäistäminen). | A21 | x | x | x | TUTK | ||
64 | Uudistetaan kasvi- ja eläingeenivaroja koskevat geenipankkisopimukset yhdenmukaiseksi. | A24 | x | x | VOAS | |||
65 | Väliarvio kalastuskiintiöjärjestelmästä. | A24 | x | TUTK | ||||
66 | Osallistuminen ilmastosuunnitelman tekemiseen: käyttösuunnitelman teko. | A25 | x | TUTK, VOAS | ||||
67 | Laaditaan tiekartta porontutkimuksen eri tutkimusalojen yhteistyön kehittämisestä ja porontutkimuksen sitomisesta tiiviimmin sen kotieläin- ja muuhun Luken tutkimukseen sekä Kutuharjun mahdollisuuksien kehittämisen osalta. Työkaluina monitieteinen työryhmä sekä mahdollisesti perustettava ohjausryhmä. Uusitaan Xxxxx ja PY:n puitesopimus. Rahoituksen ja hankinnan suunnittelu: A. Mobiilin porontutkimuksen näytteenotto-, mittalaite ja punnitusyksikön perustaminen. Aineiston tietokannan rakentaminen. B. Laiduninventoinnin menetelmänkehittäminen. | A27 | x x x x | x x | x | TUTK, VOAS |
Maksullista ja yhteisrahoitteista toimintaa koskevat keskeiset tunnusluvut, 1000€
Toteuma 2019 | Ennuste 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | |
Maksullinen toiminta | |||||||
- Julkisoikeudelliset tuotot yhteensä | 154 | 170 | 170 | 170 | 170 | 170 | 170 |
- Kustannukset yhteensä (erillis ja yhteis) | 143 | 165 | 170 | 170 | 170 | 170 | 170 |
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 11 | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
- Kustannusvastaavuus, % | 108 % | 103 % | 100 % | 100 % | 100 % | 100 % | 100 % |
- Liiketaloudelliset tuotot yhteensä | 7 661 | 7 130 | 7 830 | 8 330 | 8 830 | 8 830 | 8 830 |
- Kustannukset yhteensä (erillis ja yhteis) | 6 603 | 6 480 | 6 550 | 6 950 | 7 350 | 7 350 | 7 350 |
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 058 | 650 | 1 280 | 1 380 | 1 480 | 1 480 | 1 480 |
- Kustannusvastaavuus, % | 116 % | 110 % | 120 % | 120 % | 120 % | 120 % | 120 % |
- Hintatuki | |||||||
- Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen | 1 058 | 650 | 1 280 | 1 380 | 1 480 | 1 480 | 1 480 |
Yhteisrahoitteinen toiminta | |||||||
- Tuotot yhteensä, josta | 35 789 | 34 020 | 37 400 | 37 900 | 37 400 | 37 900 | 37 900 |
- muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 20 983 | 21 320 | 24 000 | 24 300 | 23 800 | 24 100 | 24 100 |
- EU:lta saatava rahoitus | 5 474 | 5 900 | 6 000 | 6 200 | 6 200 | 6 400 | 6 400 |
- muu valtiontalouden ulkop. rahoitus | 9 332 | 6 800 | 7 400 | 7 400 | 7 400 | 7 400 | 7 400 |
- Kokonaiskustannukset | 58 935 | 56 500 | 61 900 | 62 800 | 61 900 | 62 800 | 62 800 |
- Tuotot - kustannukset (=oma rahoitus) | -23 146 | -22 480 | -24 500 | -24 900 | -24 500 | -24 900 | -24 900 |
- Kustannusvastaavuus, % | 61 % | 60 % | 60 % | 60 % | 60 % | 60 % | 60 % |
- Omarahoitusosuus, % | 39 % | 40 % | 40 % | 40 % | 40 % | 40 % | 40 % |
Rahoituslaskelma, 1000€
Toteuma 2019 | Ennuste 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | |
Toiminnan kokonaisrahoitus (tulot ja menot), josta | 125 183 | 127 250 | 138 350 | 134 332 | 135 971 | 136 446 | 136 446 |
Toimintamenomomentin rahoitus yhteensä, josta | 123 157 | 126 650 | 137 950 | 134 032 | 135 771 | 136 246 | 136 246 |
- Nettomääräraha / nettokäyttö | 73 485 | 76 690 | 83 850 | 78 832 | 80 471 | 80 446 | 80 446 |
- Yhteisrahoitus valtion talousarviotalouden sisältä (LKP 3978) | 19 305 | 21 020 | 23 800 | 24 200 | 23 800 | 24 100 | 24 100 |
- Yhteisrahoitus EU:lta (LKP 3971) | 5 391 | 5 900 | 6 000 | 6 200 | 6 200 | 6 400 | 6 400 |
- Muu yhteisrahoitus valtion talousarvion ulkopuolelta (LKP:t 3970 ja 3979) | 9 192 | 6 600 | 7 200 | 7 200 | 7 200 | 7 200 | 7 200 |
- Maksullinen toiminta (LKP 30 - alk.) | 7 815 | 7 300 | 8 000 | 8 500 | 9 000 | 9 000 | 9 000 |
- Muut tulot (mm. muut 3-alk. sekä 50-, 60 ja 80-alk LKP:t) | 7 969 | 9 140 | 9 100 | 9 100 | 9 100 | 9 100 | 9 100 |
Muu valtion TA-rahoitus (muiden mom. määrärahat) | 2 026 | 600 | 400 | 300 | 200 | 200 | 200 |
Toimintamenomomentin rahoitus | |||||||
Nettokäyttö/ -käyttöarvio | 73 485 | 76 690 | 83 850 | 78 832 | 80 471 | 80 446 | 80 446 |
TP/Budjetoitu/TAE | 74 126 | 76 733 | 79 178 | 78 788 | 80 471 | 80 446 | 80 446 |
Edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha (arvio) | 13 232 | 13 873 | 13 916 | 9 244 | 9 200 | 9 200 | 9 200 |
Seuraavalle vuodelle siirtyvä määräraha (arvio) | 13 873 | 13 916 | 9 244 | 9 200 | 9 200 | 9 200 | 9 200 |
Tuotto- ja kululaskelma, 1000 €
Tuotto- ja kululaskelma | Toteuma 2019 | Ennuste 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
TOIMINNAN TUOTOT | 50 123 | 50 320 | 54 500 | 55 400 | 55 500 | 56 100 | 56 100 |
Maksullisen toiminnan tuotot | 7 815 | 7 300 | 8 000 | 8 500 | 9 000 | 9 000 | 9 000 |
Vuokrat ja käyttökorvaukset | 78 | 80 | 80 | 80 | 80 | 80 | 80 |
Muut toiminnan tuotot | 42 230 | 42 940 | 46 420 | 46 820 | 46 420 | 47 020 | 47 020 |
TOIMINNAN KULUT | 128 377 | 126 900 | 132 250 | 132 560 | 133 870 | 134 220 | 134 330 |
Aineet, tarvikkeet, tavarat | |||||||
- Ostot tilikauden aikana | 6 501 | 7 100 | 6 800 | 6 400 | 6 400 | 6 600 | 6 800 |
- Varastojen lisäys(-)/vähennys(+) | 14 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 |
Henkilöstökulut | 80 385 | 80 000 | 84 530 | 84 750 | 84 750 | 84 100 | 84 100 |
Vuokrat | 10 463 | 10 830 | 11 450 | 12 840 | 13 650 | 13 950 | 13 860 |
Palvelujen ostot | 19 093 | 21 000 | 20 500 | 19 700 | 19 900 | 20 100 | 20 100 |
Muut kulut | 6 431 | 5 400 | 6 100 | 5 800 | 6 100 | 6 400 | 6 400 |
Valmistevarastojen lisäys (-) / vähennys (+) | -93 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
Valmistus omaan käyttöön (-) | -80 | -50 | -50 | -50 | -50 | -50 | -50 |
Poistot | 2 505 | 2 500 | 2 800 | 3 000 | 3 000 | 3 000 | 3 000 |
Sisäiset kulut | 3 158 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
JÄÄMÄ I | -78 254 | -76 580 | -77 750 | -77 160 | -78 370 | -78 120 | -78 230 |
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT | -29 | -10 | -10 | -10 | -10 | -10 | -10 |
SATUNNAISET TUOTOT JA - KULUT | 230 | 50 | 50 | 50 | 50 | 50 | 50 |
JÄÄMÄ II | -78 053 | -76 540 | -77 710 | -77 120 | -78 330 | -78 080 | -78 190 |
SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA - KULUT | -108 | -250 | -250 | -250 | -250 | -250 | -250 |
Siirtotalouden tuotot | 0 | ||||||
Siirtotalouden kulut | -108 | -250 | -250 | -250 | -250 | -250 | -250 |
JÄÄMÄ III | -78 161 | -76 790 | -77 960 | -77 370 | -78 580 | -78 330 | -78 440 |
LIITE 2: Luken perustehtäviin vaikuttavan toimintaympäristön muutosten kuvaus
Megatrendit ja niiden kuvaukset |
1. Turvallisuusympäristön moniulotteistuminen Turvallisuusympäristön kiristyminen ja luonnonvarojen ehtyminen johtavat konflikteihin sekä omavaraisuutta ja protektionismia korostavaan luonnonvarapolitiikkaan. Suurvaltojen kilpailu luo talouteen ja sääntöperusteisiin kansainvälisiin järjestelmiin epävakautta, jota lisäävät myös erilaiset kyberturvallisuusuhat. Konfliktit ja ilmastonmuutos lisäävät pakolaisuutta, ja kansainväliset pakolaissopimukset joutuvat uudelleen arvioitaviksi. Terveysturvallisuus korostuu, kun pyritään pandemioiden ehkäisyyn. Ruokaturvaan ja huoltovarmuuteen kiinnitetään enenevässä määrin huomiota jännitteiden ja erilaisten kriisien lisääntyessä. |
Ensisijainen yhteys Luken strategiaan: Sopeutumis- ja palautumiskykyinen biotalous Megatrendiin liittyvät vaikutukset ja vaikutusmekanismit: Venäjän ja EU:n/NATO:n väliset jännitteet säilyvät, mikä ylläpitää talouspakotteita. Vaikka USA:n presidentinvaihdos lieventääkin protektionistista käyttäytymistä sekä USA:n ja Kiinan että USA:n ja EU:n välillä, luottamus monenkeskisiin sopimuksiin pohjautuvaan kansainväliseen järjestykseen ei ole helposti palautettavissa. Kiinan pyrkimys johtavaksi maailman johtavaksi talousmahdiksi johtaa vastatoimiin sekä USA:n että EU:n taholta. Kehitys on Suomen kaltaiselle pienelle maalle suunta huonompaan. Samalla myös kilpailu jäljellä olevista uusiutuvista ja uusiutumattomista luonnonvaroista voimistuu. Maailmantalouden kasvu pysähtyy, mikä ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin yhdistettynä lisää poliittista epävarmuutta niin Lähi- idässä kuin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tämä johtaa lisääntyviin EU:hun pyrkiviin pakolaisvirtoihin (muun muassa lisääntyvä ilmastopakolaisuus), mihin EU vastaa kiristyvällä rajakontrollilla ja vapaan liikkuvuuden rajoittamisella. Elintarvikehuollon ja luonnonvarojen omistuksen turvaaminen koetaan entistä tärkeämmäksi. Terveysturvallisuus kasvattaa merkitystään, kun halutaan varmistaa, että koronapandemian kaltainen tapahtuma ei pääse uusiutumaan. Myös kyberturvallisuuteen liittyvät haasteet alkavat näkyä jatkossa entistä enemmän luonnonvara-alalla. Luken tutkimuksen vaikuttavuus: Xxxxxxx on tärkeä rooli sen tutkimisessa, miten omavaraisuus näyttäytyy tulevaisuudessa, huoltovarmuus sekä luonnonvarojen kestävä käyttö voidaan yhdistää turvattaessa muutosjoustava elintarvikehuolto kriisiytyvässä toimintaympäristössä. Lisäksi Xxxx voi tehdä tutkimusta, joka auttaa löytämään uusia markkinoita kiristyvässä ilmapiirissä. Edelleen Xxxx voi tehdä tutkimusta, jolla ehkäistään ilmastopakolaisuutta sen syntysijoilla. Xxxxx erityisenä vahvuutena on tuottaa todennettua tutkimustietoa sekä tilastollista seurantatietoa, joilla Suomi kykenee perustelemaan omien luonnonvarojensa käytön kestävyyttä kansainvälisissä yhteyksissä. Luke ei voi kuitenkaan tutkimuksellaan ensisijaisesti suoraan vaikuttaa kansainvälisen turvallisuusympäristön kehitykseen. |
2. Kaupungistuminen, väestön kasvu ja väestön ikääntyminen Vuonna 2030 noin 60 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Kaupungeissa syntyy 80 % taloudellisesta tuotannosta, 70 % kasvihuonekaasupäästöistä ja ne käyttävät 75 % energiasta. YK:n vuoden 2015 väestöennusteen keskivaihtoehdon mukaan väestönkasvu hidastuu, ja vuosittainen kasvuvauhti on yhä 83 miljoonaa asukasta. Vuonna 2050 ihmisiä on 9,7 miljardia. Väestönkasvu haastaa ravinnontuotannon, etenkin kun ilmastonmuutoksen eteneminen heikentää tuotanto- olosuhteita maailmanlaajuisesti. Väestö ei kuitenkaan lisäänny kaikkialla, ja siellä missä se ei lisäänny, huoltosuhteen kielteinen kehitys muodostaa haasteen yhteiskuntapolitiikalle. |
Ensisijainen yhteys Luken strategiaan: Kannattava ja vastuullinen alkutuotanto Megatrendiin liittyvät vaikutukset ja vaikutusmekanismit: Yhä suurempi osa ihmisistä asuu tulevaisuudessa kaupungeissa, vaikka kaupungistumiselle on myös vastavoimia, sillä ympäristöarvojen korostuminen ja turvallisemman elinympäristön etsintä lisäävät kiinnostusta maaseutumaisempaan asumiseen. Kuluttajuus on murroksessa ja siten myös markkinat. Kuluttajat haluavat osallistua mm. oman ruokansa tuottamiseen, hankkia lähiruokaa ja/tai varmistaa itselleen luonnonympäristöjä jäljittelevän viherrakentamisen avulla terveys- ja hyvinvointihyötyjä. Tästä on seurauksena kaupunkiympäristöön sijoittuvia eri mittakaavojen ruoantuotantolaitoksia, joissa osassa tuotetaan ruokaa myös ilman maaperäyhteyttä ja auringonvaloa. Lisäksi laajamittaisella rakennuksien ja niiden välitilojen yhteyteen sijoittuvalla viherrakentamisella lisätään kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja vähennetään ympäristöhaittoja. Länsimaissa ruokapolitiikkaan on tulossa yhä enemmän terveyspainotuksia, joka ohjaa myös kuluttajavalintoja. Urbaanin biotalouden sovellutusten määrä lisääntyy kiihtyvästi lähitulevaisuudessa ja niiden vaikutus ruokajärjestelmän kokonaisuuteen ja kaupunkien toiminnallisen rakenteen kehittämiseen kasvaa. Luken tutkimuksen vaikuttavuus: Xxxx pystyy tutkimuksellaan vaikuttamaan ennen kaikkea siihen, minkälaisia urbaanin biotalouden sovelluksia kehitetään ja otetaan käyttöön. Lisäksi Xxxx pystyy tutkimuksellaan edesauttamaan ravintosuositusten muuttumista entistä terveellisemmiksi ja paremmin kokonaiskestävyyden huomioon ottaviksi. Sen sijaan Xxxx ei sanottavasti pysty tutkimuksellaan vaikuttamaan kaupungistumisen juurisyihin, mutta toisaalta uuden ruokajärjestelmän ja kuluttajuuden tutkimukseen kylläkin. Luke voi suuresti edistää sellaisten uusien liiketoimintakonseptien syntymistä, joiden avulla luontoympäristöjen virkistysarvoja hyödynnetään erilaisessa virkistys-, matkailu- ja palveluliiketoiminnassa niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Lisäksi Xxxxx virtuaalisten luontokokemusten tutkimus avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. |
3. Biodiversiteetin (monimuotoisuuden) väheneminen Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) arvion mukaan jopa miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto. Suomen eliölajeista 11,9 % (2 667 lajia) on uhanalaisia. Luonnon monimuotoisuuden ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden hävittäminen on nyt ennennäkemättömän nopeaa. Luonnon köyhtyminen uhkaa myös ihmiskunnan hyvinvointia. Biodiversiteetin ylläpito on välttämätöntä monenlaisten uhkien torjumiseksi, sillä biodiversiteettiä heikentävät maankäytön muutokset ja luonnon liiallinen hyväksikäyttö vahingoittavat niitä ekologisia prosesseja, joihin luonnon tasapaino ja itsesäätely perustuvat. |
Ensisijainen yhteys Luken strategiaan: Sopeutumis- ja palautumiskykyinen biotalous Megatrendiin liittyvät vaikutukset ja vaikutusmekanismit: Kiihtyvästä biodiversiteettikadosta puhutaan jo kuudentena sukupuuttoaaltona, joskin sen aiheuttajana on tällä kertaa ihmisen tuottama elinolojen muutos eikä luonnon oma toiminta tai avaruudellista alkuperää oleva luonnonkatastrofi. Xxxxxxxxx nopeutta kuvaa, että vuoden 1970 jälkeen kaikista maailman selkärankaisista on kadonnut yli puolet ihmisen toiminnan seurauksena. Mikäli lajikato olisi edennyt samaa tahtia kuin sitä edelliset kaksi miljoonaa vuotta, vastaavaan olisi kulunut 10 000 vuotta. Väestönkasvu ja pyrkimys korkeaan elintasoon kasvattavat sekä uusiutuviin että uusiutumattomiin luonnonvaroihin kohdistuvaa lyhyen aikavälin hyödyntämispainetta, joka on usein ristiriidassa pitkän aikavälin kestävän käytön ja biodiversiteetin turvaamisen periaatteiden kanssa. Biodiversiteetin väheneminen heijastuu ruokajärjestelmän kykyyn tuottaa riittävästi ravintoa maapallon ihmisille, koska monet ravinnontuotannon kannalta keskeiset ekosysteemipalvelut ovat riippuvaisia biodiversiteetin säilymisestä riittävällä tasolla. Esimerkkinä tästä on maailmanlaajuinen pölyttäjäkato, joka vaikuttaa heikentävästi hyönteispölytteisten kasvien satoihin. Biodiversiteettikatoa vahvistaa useissa tapauksissa toinen megatrendi eli ilmastonmuutos, joka edesauttaa haitallisten vieraslajien leviämistä uusiin ekosysteemeihin. Luken tutkimuksen vaikuttavuus: Xxxx tekee sekä pelto-, vesi- että metsäekosysteemeissä biodiversiteetin säilyttämiseen ja ekosysteemipalveluiden kehittämiseen liittyvää tutkimusta. Tutkimuksellisena tavoitteena on yhdistää uusiutuvien luonnonvarojen kannattava elinkeinollinen hyödyntäminen ja kestävä ylläpito, mikä edellyttää sekä tuotantotapojen ja -teknologioiden että niiden käyttöönottoa edistävien ohjauskeinojen tutkimusta. |
4. Globaalit yhteiskunnan, talouden ja teknologian murrokset Keskinäisriippuvaisessa maailmassa globaaleille ratkaisuille on kasvava tarve ja samalla on ratkaistava, miten ihmiset voivat aidosti vaikuttaa demokratian kautta omaan elinympäristöönsä. Kiertotalous on osa talouden murrosta; se ei ole vain kierrätystä, vaan myös talouden uusia toimintamalleja kuten jakamista, liisaamista, korjaamista ja uudelleenkäyttöä. Tulevaisuudessa tarkastellaan talouden onnistumista hyvinvointinäkökulmasta, ei vain sen kokoa ja kasvuvauhtia. Jos hyvinvointi ja maapallon kantokyky nähdään menestyvän yhteiskunnan merkeiksi, vaatii talouden tarkastelu uudenlaista ajattelua. Yhteiskuntarakenteen murros tarkoittaa teknologian, tiedon, työn ja yrittämisen murrosta. Tekoälyyn pohjautuva autonominen teknologia ja alustatalous läpäisevät tuotantojärjestelmät. |
Ensisijainen yhteys Luken strategiaan: Biokiertotalous Megatrendiin liittyvät vaikutukset ja vaikutusmekanismit: Hidas talouskehitys sekä vaikuttavuusinvestoimisen suosion kasvu saa kotimaiset ja kansainväliset sijoittajat etsimään uusia sijoituskohteita biopohjaisen kiertotalouden piiristä. Siten sekä maa- että metsätalousmaata siirtyy yhä enemmän sellaiseen omistukseen ja hallintaan, jolla ei ole kulttuurista tai historiallista sidosta omistukseen hankittuun biovarantoon. Kuluttajien lisääntyvä tietoisuus tuotannon ja kulutuksen ilmasto- ja ympäristövaikutuksista sekä eettisyydestä motivoi yrityksiä kiinnittämään erityistä huomiota toimintansa, tuotteittensa ja palveluidensa elinkaarisiin globaaleihin kestävyysvaikutuksiin ja vastuullisuuteen niin taloudellisessa, sosiaalisessa kuin ekologisessakin mielessä sekä käyttämään niitä kilpailukykyään parantavina markkinointiargumentteina. Oikein toteutettuna biotalous on olennainen osa kestävää kiertotaloutta, jossa yhdistyy uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen yhteiskierrätys sekä palvelukonseptit, joilla kiertoa tehostetaan. Kiertotalous tarjoaa myös vaihtoehtoisia mahdollisuuksia hyödyntää sivuvirtoja ja uusia tapoja soveltaa teollisia symbiooseja eri raaka-ainevirtojen kestävässä hyödyntämisessä. Digitaalisuus sekä uudet palvelu- ja logistiikkayritykset ovat avainasemassa kestävän kiertotalouden edistäjinä. Tekoälyn varassa toimivat itseohjautuvat koneet ja järjestelmät sekä niihin liittyvä robotisaatio ja yleinen digitalisaatio muuttavat biomassojen tuotannon, jalostuksen ja markkinoinnin vähemmän ihmistyövoimaa vaativaksi. Internetiin yhteydessä olevat työkoneet keskustelevat entistä paremmin keskenään ja samalla myös ympäristönsä kanssa. Tekoälykehityksen, koneoppimisen ja reaaliaikaisten paikannusratkaisujen myötä automatisaatio ja robotisaatio johtavat vähitellen siihen, että työkoneet toimivat yhä itsenäisemmin. Autonominen teknologia ja digitalisaatio muuttavat myös johtamista ja päätöksentekoa, sillä prosessien päätöksenteon itseohjautuvuus yhdistettynä entistä suurempiin informaatiomääriin (big data) asettaa yhä suurempia haasteita systeemiselle politiikalla ja päätöksenteon kriteereille. Alustatalouden ratkaisut mahdollistavat tuotteiden ja palveluiden markkinoinnin suoraan loppukäyttäjille. Luken tutkimuksen vaikuttavuus: Xxxx tutkii kiertotalouden kokonaiskestävyyttä ja vastuullisuutta systeemisesti ennakoinnin sekä politiikka- ja markkinatutkimuksen keinoin. Lukella on paljon osaamista erilaisiin elinkaarisiin ympäristöjalanjälkiin ja vastuullisuusnäkökohtiin liittyen, joten Xxxx voi vaikuttaa siihen, miten yritykset kykenevät omaksumaan ja hyödyntämään toimintansa kestävyydestä ja vastuullisuudesta kertovaa tutkittua tietoa. Xxxx tekee tutkimusta maa-, metsä- ja kalatalouden tuotantotekniikkojen ja tiedonkeruun automatisoimiseksi sekä niihin liittyvien tiedon hallinnan ja suunnitteluprosessien sujuvoittamiseksi ja voi siten vaikuttaa toimintojen kustannustehokkuuden parantamiseen sekä autonomisen teknologian käyttöönottoon ja yleiseen digitalisoitumiseen maa, metsä- ja kalataloudessa. Lisäksi Xxxx tutkii liiketoimintakonsepteja, joiden avulla on mahdollista edistää alustatalouden hyödyntämistä tuotteiden ja palvelujen markkinoinnissa. |
5. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen johdosta viimeiset 30 vuotta ovat olleet pohjoisella pallonpuoliskolla lämpimimmät viimeisen 1400 vuoden aikana. Ihmisen toiminnan vaikutus ilmastonmuutoksen etenemisessä on ratkaiseva ja katastrofaalinen ilmastonmuutos voidaan edelleen estää, mutta se vaatii nopeita toimenpiteitä hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymiseksi. Koska hillintätoimenpiteet vaikuttavat viipeellä ja ilmastonmuutos siksi väistämättä jossain määrin etenee, tarvitaan myös sopeutumistoimia, joilla vähennetään ilmastonmuutoksesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia ja huolehditaan maailmanlaajuisesti myös puhtaan juomaveden ja kasvustojen tarvitseman veden riittävyydestä. |
Ensisijainen yhteys Luken strategiaan: Ilmastoviisas hiilenkierto Megatrendiin liittyvät vaikutukset ja vaikutusmekanismit: Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät joka puolella maailmaa, joskin vakavuudeltaan eriasteisina. Vaikka ilmastonmuutos pääsääntöisesti heikentää biomassan tuotannon mahdollisuuksia maapallolla, boreaalisella alueella ilmaston lämpeneminen sekä sadannan lisääntyminen tekevät lähitulevaisuudessa olosuhteista biomassan kasvulle nykyistä edullisemmat. Tämä lisää boreaalisen alueen ravinnon- ja puuntuotannon suhteellista ja absoluuttista kilpailukykyä. Jalostetun bioraaka-aineen kysyntä kasvaa ja biopohjaiset arvoketjut korvaavat fossiiliset arvoketjut. Jos ilmaston lämpeneminen kuitenkin jatkuu eli kansainvälisessä ilmastopolitiikassa epäonnistutaan, haitat boreaalisellakin vyöhykkeellä alkavat realisoitua. Yleistyvät sään ääri- ilmiöt kuten myrskyt, tulvat ja kuivuusjaksot vähentävät biomassan tuotantoa. Lisäksi haitalliset vieraslajit, tuholaiset ja kasvitaudit yleistyvät ja aiheuttavat tuhoja niin maa- ja metsätaloudelle kuin ylipäänsä luontoympäristölle. Ilmastonmuutos uhkaa merkittävästi heikentää luonnon biologista monimuotoisuutta ja vaarantaa monilla alueilla ihmisten, eläinten ja kasvustojen vesihuollon. Tällöin keskiöön nousee enenevässä määrin ilmastonmuutokseen sopeutuminen, jotta saadaan turvattua riittävä ravinnontuotanto ja biomassoja hyödyntävän teollisuuden raaka-ainetarve. Pyrkimys hiilineutraaliin yhteiskuntaan luo painetta muuttaa olemassa olevia tuotanto-, jalostus- ja kulutustapoja. Systeemisellä politiikalla tulee olemaan vahva rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisen, sopeutumisen ja hiilineutraalisuuden suhteen. Kansainvälinen ja EU-tasoinen ilmastopolitiikka säätelevät vahvasti kansallista ilmastopolitiikkaa ja asettavat sille reunaehtoja. Luken tutkimuksen vaikuttavuus: Ilmastonmuutoksen hillinnän osalta Xxxx tutkii maatalouden ja maankäyttösektorin (LULUCF) mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä hiilensidontaa. Luken tekemä kasvintuotanto-, metsänhoito- ja ekosysteemitutkimus mahdollistaa biomassan tuotannon sopeutumisen muuttuviin olosuhteisiin. Xxxx kykenee tutkimaan laaja-alaisesti ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia riskejä kuten sään ääri-ilmiöitä, sadannan ja vesitalouden muutoksia, routarajan siirtymistä, tuholaisia ja vieraslajeja sekä biodiversiteetin vähenemistä. |
6. Energian tuotannon ja uusien materiaalien käytön murros Vuonna 2018 energian kokonaistuotanto (total energy supply, TES) maailmassa oli noin 166 000 TWh. Vuoteen 2050 mennessä energian kysynnän maailmassa oletetaan lisääntyvän nykytasosta lähes 50 %. Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2018 oli energian tuotannosta 12,4 % ja sen oletetaan kasvavan voimakkaasti vuoteen 2050 mennessä. Tästä huolimatta fossiiliset polttoaineet kattavat yli puolet globaalista energiantuotannosta vielä vuonna 2050, mikäli uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvu noudattaa trendinomaisesti 10 viime vuoden toteutunutta kehitystä (keskimäärin 0,82 prosenttiyksikköä per vuosi). Edullinen uusiutuva sähköenergia mahdollistaisi jatkossa synteettisen prosessiteknologian, jonka avulla voidaan valmistaa biomassapohjaisia tuotteita korvaavia tuotteita ilmastokestävästi. |
Ensisijainen yhteys Luken strategiaan: Kannattava ja vastuullinen alkutuotanto Megatrendiin liittyvät vaikutukset ja vaikutusmekanismit: Fossiilisen energian korvautuminen uusiutuvalla energialla on perusedellytys hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymiselle. Erilaiset tavat tuottaa uusiutuvasti ja/tai hiilineutraalisti sähköenergiaa (biomassat, aurinko, tuuli, aaltovoima, vetytalous, geotermiset ratkaisut, fuusioenergia) muuttavat niin asumisen, ruoantuotannon, liikkumisen kuin teollisten prosessienkin energiatalouden. Myös se mahdollistuu, että hyvin edullisen uusiutuvan sähköenergian avulla aletaan valmistaa synteettisesti ilmakehän hiilidioksidista, typestä ja vedestä hiilivetyjä ja valkuaisaineita sekä muita typpiyhdisteitä, joita voidaan käyttää korvaamaan biomassaa tai biomassan tuotannossa käytettäviä tuotantopanoksia. Ensimmäisessä vaiheessa synteettisesti tuotetuilla valmisteilla korvataan biomassasta tuotetut nestemäiset polttoaineet ja ruoantuotannossa käytetyt typpilannoitteet. Toisessa vaiheessa ilmakehän hiilidioksidista valmistetaan hiiliyhdisteitä, jotka korvaavat puuta rakennus- ja sisustusmateriaalina sekä maataloudessa biomassapohjaisia eläinrehuja. Kolmannessa vaiheessa aletaan tuottaa maataloustuotteita korvaavia synteettisiä ruokavalmisteita. Luken tutkimuksen vaikuttavuus: Uusiutuvan energian tuotannon tutkimuksessa Xxxxx vahvuus on biokaasu ja ylipäänsä biomassoihin pohjautuva uusiutuva energia. Sen sijaan synteettisen prosessiteknologian alalla Xxxx ei toistaiseksi tee juurikaan tutkimusta. |
LIITE 3: Luken kansainvälinen toiminta – perusteet ja tavoitteet 2021
Luken tuottaa tutkimuksella arvoa ja ratkaisuja asiakkailleen – lähellä ja kaukana. Luken tutkimus ja asiantuntemus tukevat sekä yritysten että yhteiskunnan päätöksentekoa sekä kansallisilla että kansainvälisillä foorumeilla. Tavoitteena on olla johtava toimija valituilla aihealueilla ja edistää tutkimuksen, kehitystoiminnan ja innovoinnin keinoin kestävän kehityksen toteutumista.
Tavoitteet edellyttävät, että Xxxx luo ja ylläpitää parhaita kumppanuuksia kansainvälisten TKI- toimijoiden kanssa, ja että Xxxx itse on haluttu ja osaava kumppani kansainvälisillä TKI-markkinoilla.
Luken kansainvälisen toiminnan kategoriat: (a) institutionaalinen yhteistyö, (b) tieteellinen yhteistyö,
(c) palvelututkimus (asiakasrahoitteinen tutkimus), (d) kehitysyhteistyöhankkeet ja (e) tilastoalan yhteistyö.
(a) Institutionaalisen kansainvälisen toiminnan tavoitteet
• Päivitetään yhdessä MMM:n kanssa kohdealueet, joissa Luken toiminta on perusteltua kansallisesti asetettujen prioriteettien takia (politiikkarelevanssi, mahdolliset kansalliset tavoitteet).
• Pyritään ennakoivaan vuorovaikutukseen EU-komission kanssa koskien Green Deal ja Horizon Europe -ohjelmien rahoitusta ja koronapandemian elvytysrahastoja.
• Tuetaan Kiinan ja Suomen tutkimusyhteistyötä yhteis- ja asiakasrahoitteisilla hankkeilla erityisesti metsätalouden ja maatalouden aloilla.
• Arvioidaan tapauskohtaisesti Venäjän ja sen lähialueiden asiakastyö- ja konsultointimahdollisuuksia.
• Vahvistetaan FAO-yhteistyötä kestävän ja biopohjaisen kiertotalouden aihealueilla liittyen ilmastotoimiin ja Healthy Planet -teemaan.
• Kehitetään yhteistyötä Maailmanpankin kanssa yhdessä Tulanet-laitosten, esim. GTK:n, kanssa.
• Vahvistetaan ja konkretisoidaan yhteistyötä valittujen eteläamerikkalaisten tutkimuslaitosten kanssa; INIA (Uruguay), INTA (Argentiina). Osallistutaan Suomi-Peru -MoU:n valmisteluun.
• Kehitetään yhteistyötä ja toimeenpannaan MoU YK:n Ilmastonmuutossihteeristön (UNFCCC) kanssa. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä korkealaatuisten kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden parissa maataloudessa, metsätaloudessa ja muilla maankäyttöaloilla.
• Yhteistyön vahvistaminen Mainen ja Michiganin osavaltioiden (USA) kanssa yhdessä MMM:n, Suomen USA:n suurlähetystön ja BusinessFinlandin kanssa. Aihealueena erityisesti metsäsektorin kattava biotalous, mutta tavoitteen mukaisesti laajennetaan maataloussektoriin.
• Toimeenpannaan Natural Resources Canadan kanssa tehty MoU edistämällä Kanadan, Suomen ja Ruotsin yhteistä tutkimusaloitetta ilmastoviisaasta metsätaloudesta.
• Uudistetaan ja toimeenpannaan MoU Japanin FFPRI:n (Forest & Forest Products Research Institute) kanssa tutkimusyhteistyön tehostamiseksi.
• Valikoidut muut strategiset institutionaaliset kumppanuudet ja toiminta kansainvälisissä verkostoissa (kuten CGIAR, IUFRO, EFI, ICES, IBFRA, EFARO).
(b) Tieteellisen yhteistyön tavoitteet
• Tieteellistä yhteistyötä vahvistetaan merkittävien eurooppalaisten bio- ja luonnonvaratutkimusta tekevien ja tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa (mm. INRAE, Wageningen, SLU, Nibio) ja toteutetaan strategista kumppanuutta mahdollisuuksien mukaan tutkijanvaihdon avulla (Teagasc, Aarhus, Kööpenhaminan yliopisto).
• Vahvistetaan metsäntutkimusyhteistyötä erityisesti Euroopassa ja Pohjoismaissa. Vahvistetaan kumppanuuksia EFI:n, SLU:n, Natursvårdverketin, FCBA:n ja NIBIO:n kanssa.
• Xxxxx roolia isojen EU-hankkeiden koordinoijana ja ydinkumppanina vahvistetaan edelleen. Voimavaroja kohdistetaan hankekokonaisuuksien volyymin kasvattamiseen.
• Vahvistetaan arktisen alueen ja Barentsin alueen strategista toimintaa, joka koskee maankäyttöä ja ilmastonmuutoksen luonnonhäiriöitä.
• Valmistellaan strategisia kumppanuuksia itäisen Keski-Euroopan EU-jäsenmaiden luonnonvara-alan tutkimuslaitosten kanssa meneillään olevassa BioEast -hankkeessa.
(c) Palvelututkimuksen (asiakasrahoitteiset hankkeet) tavoitteet
• Analysoidaan mahdollisuuksia strategisesti tärkeillä ja lupaavilla maantieteellisillä alueilla, joilla verkostoituminen sidosryhmien kanssa johtaa asiakasrahoitteisiin projekteihin, mikä lisää Luken näkyvyyttä kansainvälisesti sekä luo tuloa. Tätä ei kuitenkaan tehdä kotimaisen asiakastyön kustannuksella.
• Jatketaan asiakastyön vahvistamista Etelä-Amerikan maissa (mm. Uruguay), joissa on vahvaa suomalaista teollisuusaktiviteettia.
• Kehitetään asiakastyötä Intiassa, Japanissa ja Kiinassa yhteistyössä paikallisten tutkimuslaitosten kanssa.
• Kehitetään Business Finland (BF) yhteistyötä BF:n temaattisten ohjelmien ja maavastaavien kautta sekä syvennetään yhteistyötä Team Finland Knowledge -erityisasiantuntijoiden kanssa.
(d) Kehitysyhteistyöhankkeiden tavoitteet
• Viedään osaamista kehittyviin maihin, erityisesti Afrikkaan yhteistyössä UM:n, EU:n Maailmanpankin ja FAO:n kanssa osana kansainvälisiä projektikonsortioita.
• Jatketaan suuria, vuonna 2020 alkaneita Horisontti-hankkeita (HealthyFoodAfrica ja SustinAfrica).
• Osallistutaan Desira-hakuihin yhteistyössä UM:n kanssa.
• Vahvistetaan osallistumista kansainvälisten kehitysrahastojen tarjouskilpailuihin (mm. Gates Foundation, Maailmanpankki, Xxxxx XxxXxxxxx -säätiö, EU-komissio (DG Devco))
• Kehitetään Tulanet-organisaatioiden kanssa kehittyviin maihin kohdistuvaa yhteistyötä liittyen veteen, ruokaan ja jätteisiin.
(e) Tilastoviranomaisten kansainvälisen yhteistyön tavoitteet
• Edistetään tilastoalan yhteistyötä Euroopan tilastojärjestelmässä sen prioriteettialueiden mukaisesti vastaten erityisesti ympäristötilastojen uusiin kehittämisalueisiin ja EU:n maataloustilastostrategiaan sekä menetelmien kehittämiseksi hyödyntäen tieteellistä mallintamisen, koneoppimisen ja kaukokartoitusten soveltamista kokeellisten tilastojen ja smart statistics’n kehittämiseksi.
• Kehitetään YK:n SDG-indikaattorien menetelmiä FAO-yhteistyössä sekä osallistutaan aktiivisesti ilmastonmuutoksen tilastojen ja indikaattorien kehikon rakentamiseen UNECEssa.
LIITE 4: Luken strategiset tavoitteet ja niiden kytkentä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG)
Vahva yhteys | Yhteys | Ei selkeää yhteyttä | |||||||||
*) Uusiutuvilla luonnonvaroilla tarkoitetaan viljelysmaata, metsiä, kotieläimiä, kaloja, riistaa ja vettä | |||||||||||
SDG no | #2 | #3 | #6 | #8 | #9 | #12 | #13 | #14 | #15 | ||
Ensisijainen Luken strateginen tavoite | |||||||||||
A1. Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee | |||||||||||
A11. Kaikille on turvallista ja ravitsevaa ruokaa | Kannattava ja vastuullinen alkutuotanto | ||||||||||
A12. Suomalaisen ruuan kysyntä ja vienti kasvavat | Kannattava ja vastuullinen alkutuotanto | ||||||||||
A13. Ruokajärjestelmä on kuluttaja- ja markkinalähtöinen | Kannattava ja vastuullinen alkutuotanto | ||||||||||
A14. Ruokajärjestelmä toimii kannattavasti | Kannattava ja vastuullinen alkutuotanto | ||||||||||
A15. Ruokajärjestelmän arvonlisä kasvaa ja se jakaantuu oikeudenmukaisesti | Kannattava ja vastuullinen alkutuotanto | ||||||||||
A16. Maatalouden tuotantorakenne ja tuottavuus parantuvat | Kannattava ja vastuullinen alkutuotanto | ||||||||||
A18. Eläintaudit ja kasvintuhoojat ovat hallinnassa | Monimuotoisuutta ja palautumiskykyä tukevat ratkaisut | ||||||||||
A19. Eläinten hyvinvointi on korkealla tasolla ja mikrobilääkeresistenssi on hallinnassa | Monimuotoisuutta ja palautumiskykyä tukevat ratkaisut | ||||||||||
Vahva yhteys | Yhteys | Ei selkeää yhteyttä | |||||||||
*) Uusiutuvilla luonnonvaroilla tarkoitetaan viljelysmaata, metsiä, kotieläimiä, kaloja, riistaa ja vettä | |||||||||||
SDG no | #2 | #3 | #6 | #8 | #9 | #12 | #13 | #14 | #15 | ||
Ensisijainen Luken strateginen tavoite | |||||||||||
A2. Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous* lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä | |||||||||||
A21. Luonnonvaratalouden toimintaympäristö on kilpailukykyinen | Biokiertotalous | ||||||||||
A22. Luonnonvaroihin ja -tuotteisiin perustuva liiketoiminta on monipuolista ja jalostusaste kasvaa | Biokiertotalous | ||||||||||
A23. Luonnon aineettomien hyödykkeiden ja hyvinvointipalveluiden käyttö lisääntyy | Sopeutumis- ja palautumiskykyinen biotalous | ||||||||||
A24. Uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranee sekä niiden käytön kestävyys turvataan | Sopeutumis- ja palautumiskykyinen biotalous | ||||||||||
A25. Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaalitehokkuutta ja suljettuja kiertoja | Ilmastoviisas hiilenkierto | ||||||||||
A26. Sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudutaan siitä aiheutuviin riskeihin | Sopeutumis- ja palautumiskykyinen biotalous | ||||||||||
A27. Luonnonvaratalouden osaaminen, yhteistyö ja kumppanuudet vahvistuvat | Yhteistyö tieteiden ja toimialojen välillä | ||||||||||
Vahva yhteys | Yhteys | Ei selkeää yhteyttä | |||||||||
*) Uusiutuvilla luonnonvaroilla tarkoitetaan viljelysmaata, metsiä, kotieläimiä, kaloja, riistaa ja vettä | |||||||||||
SDG no | #2 | #3 | #6 | #8 | #9 | #12 | #13 | #14 | #15 | ||
Ensisijainen Luken strateginen tavoite | |||||||||||
A3. Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja verkostot vahvistavat yhteiskuntaa | |||||||||||
A31. Maaseutualueiden yritysrakenne kehittyy ja uudistuu sekä yritysten kilpailukyky paranee | Kannattava ja vastuullinen alkutuotanto | ||||||||||
A32. Yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa, rahoitusta ja palveluita | Tietovarannoista ratkaisuja | ||||||||||
A33. Yhteiskunnan infrastruktuuri ja laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvinvoinnin, asumisen ja elinkeinotoiminnan maaseudulla | Modernit tutkimusympäristöt | ||||||||||
A34. Alueellinen ja paikallinen yhteistyö sekä yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen vahvistuvat | Yhteistyö tieteiden ja toimialojen välillä | ||||||||||
A35. Päätöksenteossa huomioidaan vaikutukset maaseudulle | Kantattava ja vastuullinen alkutuotanto | ||||||||||
A36. Maaseutu-, saaristo- ja kaupunkialueiden vuorovaikutus toimii | Yhteistyö tieteiden ja toimialojen välillä | ||||||||||
A4. Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta l i iketoimintaa ja turvaavat omistusta | |||||||||||
A41. Kiinteistö- ja huoneistotietojärjestelmien hallinnoinnilla ja palveluilla turvataan kansallisen omistus- ja vakuusjärjestelmän toimivuutta | Tietovarannoista ratkaisuja | ||||||||||
A42. Maastotieto- ja koordinaattijärjestelmien hallinnoinnilla ja palveluilla turvataan paikantamisen perusta ja peruspaikkatietojen saatavuus kansallisesti | Tietovarannoista ratkaisuja | ||||||||||
A43. Tutkimuksella ja tukipalveluilla tuetaan paikkatietojen yhteen toimivuutta ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä | Tietovarannoista ratkaisuja | ||||||||||
A44. Ruoka- ja luonnonvara-alan paikkatiedot mahdollistavat tehokkaita prosesseja ja palveluita sekä uutta l i iketoimintaa | Tietovarannoista ratkaisuja | ||||||||||
LIITE 5: Tutkimus- ja asiantuntijatyön ohjaus
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>