SUOMEN TEKSTIILI JA MUOTI RY:N JA
TEKSTIILI- JA MUOTIALAN
TYÖEHTOSOPIMUS
18.2.2020 - 31.12.2021
SUOMEN TEKSTIILI JA MUOTI RY:N JA
TEOLLISUUSLIITTO RY:N
TEKSTIILI- JA MUOTIALAN
TYÖEHTOSOPIMUS
- 1 -
18.2.2020 - 31.12.2021
- 2 -
Graafinen suunnittelu Xxxxx Xxxxxxxx/Jumo Oy, Helsinki 2020
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 7
1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 13
1.1 Sopimuksen soveltamisala 13
1.2 Järjestäytymisvapaus 13
1.3 Liitesopimukset 13
1.4 Sopimuksen sitovuus, työrauha ja valvontavelvollisuus 13
1.4.1 Sitovuus 13
1.4.2 Työrauha ja valvontavelvollisuus 13
2 LUKU TYÖSUHDE 14
2.1 Työsopimus 14
2.2 Työsäännöt 14
2.3 Perehdyttäminen 15
2.4 Työnjohto-oikeus 15
2.5 Työsopimuksen irtisanomisajat 15
2.6 Neuvotteluajan laskenta 16
3 LUKU TYÖAIKA 16
3.1 Säännöllinen työaika 16
3.2 Työaikapankki 18
3.3 Liukuva työaika 19
3.4 Vapaapäivät 19
3.5 Arkipyhäviikkojen työaika 19
3.6 Päivittäisen työajan järjestäminen 20
3.7 Työajan tarkkailu 20
3.8 Työviikon ja työvuorokauden alkaminen 20
3.9 Työajan lyhentäminen päivä- ja kaksivuorotyössä 20
3.10 Keskeytyvä kolmivuorotyö 23
3.11 Keskeytymätön kolmivuorotyö 24
3.12 Lepoajat 26
3.13 Ylityö 27
3.14 Hälytysluontoinen työ 28
3.15 Varallaolo 29
3.16 Sunnuntaityö 30
4 LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU 31
4.1 Palkkaustavat 31
4.2 Aikapalkka 31
4.3 Työn vaativuuden arviointijärjestelmä 33
4.4 Suorituspalkkatyö 35
4.5 Palkkiopalkat 37
4.6 Työn- ja aikatutkimukset 38
4.7 Palkanlisät 40
4.8 Palvelusvuosilisä 40
4.9 Siirto toiseen työhön 41
4.10 Kuukausipalkka 42
4.11 Keskituntiansio 43
4.12 Odotusajan palkka ja työn keskeytyminen eräissä tapauksissa 43
4.13 Palkanmaksu ja palkkalaskelma 44
5 LUKU ERINÄISET KORVAUKSET 44
5.1 Matkakustannusten korvaaminen 44
5.2 Muita korvauksia 46
5.3 Arkipyhäkorvaus 47
5.4 Suurjuhlapyhäkorvaus 48
6 LUKU SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 48
6.1 Vuosiloma 48
6.2 Sairausajan palkka 50
6.3 Lääkärintarkastukset 53
6.4 Perhevapaat 55
6.5 Työturvallisuus 58
7 LUKU LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO 59
7.1 Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 59
7.2 Yritystä koskevat tiedot 60
7.3 Varapääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun varamiehen irtisanominen 61
7.4 Ammattiliiton hallintoelinten kokoukset 61
7.5 Ilmoitustaulujen käyttö, tiedotustoiminta ja kokoukset työpaikalla 61
7.6 Jäsenmaksujen perintä 61
8. LUKU NEUVOTTELUJÄRJESTYS 61
8.1 Paikallinen sopiminen 61
8.2 Erimielisyyksien ratkaiseminen 62
9 LUKU SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 62
9.1 Työehtosopimuksen voimassaolo 62
9.2 Sopimuskappaleet 62
LIITE 1 Tekstiili- ja muotialan ammattiryhmittely 63
LIITE 2 Kunnossapito-osastojen, ompelukonemekaanikkojen ja autonkuljettajien palkkausta koskevia määräyksiä 67
LIITE 3 Laitosmiesten palkkausta koskevia määräyksiä 70
LIITE 4 Viikonloppuvuoroa koskevat määräykset 75
LIITE 5 Vaihtoehto liitteelle 2 ja tekstiililaitosmiesten palkkausjärjestelmälle 77
LIITE 6 TYÖSOPIMUS 80
TYÖSOPIMUKSEN TÄYTTÖOHJE 81
LIITE 7 Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön laskeminen 82
LIITE 8 Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelma vuosiksi 2020-2021 83
LIITE 9 TYÖHARJOITTELIJOIDEN/KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN KÄYTTÄMINEN SUOMEN TEKSTIILI JA MUOTI RY:N SOPIMUSALALLA VUOSINA 2020-2022 84
YLEISSOPIMUS 85
1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 85
2 LUKU YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA 86
3 LUKU YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT 87
4 LUKU LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 90
5 LUKU TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 93
6 LUKU HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 94
7 LUKU KOULUTUS 95
8 LUKU ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 97
9 LUKU SOPIMUKSEN SITOVUUS 98
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 99
I YLEISET MÄÄRÄYKSET 99
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ 103
III LOMAUTUS 104
IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 108
LOMAPALKKASOPIMUS 110
AAKKOSELLINEN HAKEMISTO 112
SUOMEN TEKSTIILI JA MUOTI RY TEOLLISUUSLIITTO RY
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
1. Neuvottelutuloksen saavuttaminen, voimaantulo ja sopimuskausi
Todettiin, että osapuolten välillä on tänään allekirjoitettu 18.2.2020 saavutetun neuvottelutuloksen mukainen uusi tekstiili- ja muotialan työehtosopimus.
Todettiin, että uusi työehtosopimus korvaa 18.2.2020 lukien osapuolten kesken ajalle 1.12.2017–31.10.2020 allekirjoitetun työehtosopimuksen. Tämä sopimus on voimassa 18.2.2020–31.12.2021.
Tämän jälkeen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
2. Palkankorotukset
2.1. Vuosi 2020
A. Yleiskorotus
Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusaikalisää ja muita erillisiä lisiä, korote- taan 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskoro- tuksella, jonka suuruus on 1,3 %.
B. Palkkataulukot
Työehtosopimuksen kohdan 4.2 mukaisia ohjetuntipalkkoja korotetaan kohdassa 2.1 A mainitusta ajankohdasta lukien 1,3 prosentilla. Samalla tavalla menetellään työehto-
sopimuksen kohtien 4.3.1, 4.4.4, liitteen 2 sekä liitteen 3 palkkataulukoiden osalta. Uudet palkkataulukot on huomioitu uudessa työehtosopimuksessa.
2.2. Vuosi 2021
A. Yleiskorotus
Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusaikalisää ja muita erillisiä lisiä, korote- taan 1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskoro- tuksella, jonka suuruus on 1,2 %.
B. Yritys- tai toimipaikkakohtainen erä
Yritys- ja toimipaikkakohtaisesti on 1.3.2021 käytössä 0,8 % suuruinen paikallinen erä, jonka suuruus lasketaan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden tammikuussa 2021 maksettujen henkilökohtaisten tunti- tai kuukausipalkkojen summas- ta (ansiot aika-, urakka- ja palkkiotyössä ilman erillisiä, esim. palvelusvuosi-, vuorotyö-, olosuhde- jne. lisiä).
Erän jaossa voidaan huomioida esimerkiksi monitaitoisuutta, osaamista tai henkilökoh- taista pätevyyttä.
Paikallisen erän käytöstä neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluotta- musmiehen, ja ellei pääluottamusmiestä ole valittu, työnantajan ja työntekijöiden kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti.
Mikäli yrityskohtaisen erän jakamisesta ei päästä paikallisesti sopimukseen, erä makse- taan 0,4 % prosentin suuruisena yleiskorotuksena kaikille sopimuksen soveltamispiiriin kuuluville työntekijöille laskettuna yleiskorotuksella korottamattomasta palkasta ja työn- antaja päättää 0,4 %:n erän kohdentamisesta. Yleiskorotus on tällöin 1,6 %.
Edellä mainitusta poiketen, mikäli sopimus siirtymisestä pysyvästi kerran kuussa palkan- maksuun tehdään ennen 1.1.2021, maksetaan vuoden 2021 palkankorotus kokonaan 2,0 % suuruisena yleiskorotuksena.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Paikallisten palkkaneuvotteluiden tavoitteet
Paikallisten neuvottelujen tavoitteena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan talous- tilannetta, tilauskantaa, työllisyystilannetta sekä kustannuskilpailukykyä tukeva palkka- ratkaisu. Tavoitteena on, että palkan muodostuksella kannustetaan kehittämään osaa- mista ja toimimaan sen suuntaisesti, että yrityksen tuottavuus ja työhyvinvointi kehittyvät sille asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.
Luottamusmiehelle neuvotteluja varten annettavat tiedot ja sopimusmenettely
Työnantaja antaa ennen neuvotteluja luottamusmiehelle, tai henkilöstöryhmälle, jos luot- tamusmiestä ei ole valittu, tiedot jaettavasta palkkasummasta ja miten se on laskettu.
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa (yleiskorotus tai yrityskohtainen ratkaisu) ja kriteerit.
Sopimus tehdään pääluottamusmiehen, tai jos luottamusmiestä ei ole valittu, henkilöstö- ryhmän kanssa 15.2.2021 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita. Sopimus tehdään kirjallisesti.
Työnantaja päättää korotusten kohdentamisesta paikallisesti tehdyn sopimuksen puitteissa. Korotusten tekemisen jälkeen työnantaja käy pääluottamusmiehen, ja ellei pääluottamusmiestä ole valittu, koko työntekijäryhmän kanssa yhdessä läpi kohtuullises- sa ajassa työntekijöiden kokonaismäärän, kuinka moni työntekijä on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruuden sekä työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetyn summan eritellen sen yrityskohtaiseen ja yleiskorotukseen.
- 8 -
Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain paikalli- sen erän jakamiseen.
Vuoden 2021 yritys- ja toimipaikkakohtainen palkankorotus lasketaan työehtosopimuk- sen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden tammikuussa 2021 maksettujen henkilö- kohtaisten tunti- tai kuukausipalkkojen summasta (ansiot aika-, urakka- ja palkkiotyössä ilman erillisiä, esim. palvelusvuosi-, vuorotyö-, suurjuhlapyhä-, olosuhde- jne. lisiä).
Soveltamisohje:
Laskennassa ovat mukana kaikki tammikuussa 2021 työehtosopimuksen soveltamis- alalla työskentelevät työsuhteen laadusta (toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, osa-aikainen) riippumatta. Sellaisten työntekijöiden, jotka ovat työsuhteessa palkankoro- tusajankohdassa, mutta ovat poissa laskentakuukauden aikana esimerkiksi sairauden tai vuosiloman johdosta, palkat otetaan mukaan laskentaan. Mikäli poissaolo johtuu perhe- vapaasta, opintovapaasta tai muusta sellaisesta pidemmästä vapaasta, ja työntekijöille on palkattu sijainen, lasketaan palkkojen summaan ainoastaan sijaisen palkka.
Palkkojen summaan ei sisällytetä mm. seuraavia lisiä: luottamusmieslisiä, työsuojeluval- tuutetun korvauksia, ylityökorvauksia, tulosperusteisiä eriä, palvelusvuosi-, vuorotyö-, sunnuntai-, suurjuhlapyhä-, olosuhdelisiä, lomarahaa eikä lomakorvausta, jos työsuhde on päättynyt.
C. Palkkataulukot
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Työehtosopimuksen kohdan 4.2 mukaisia ohjetuntipalkkoja korotetaan kohdassa 2.2 A mainitusta ajankohdasta lukien 2 prosentilla. Samalla tavalla menetellään työehtoso- pimuksen kohtien 4.3.1, 4.4.4, liitteen 2 sekä liitteen 3 palkkataulukoiden osalta. Uudet palkkataulukot on huomioitu uudessa työehtosopimuksessa.
2.3. Palkantarkistusten myöhentämisestä sopiminen
Mikäli korotuksen ajankohtaa myöhennetään, sopimus tulee tehdä kirjallisesti pääluotta- musmiehen kanssa vuoden 2020 korotusten osalta 31.3.2020 ja vuoden 2021 korotus- ten osalta 28.2.2021 mennessä. Ellei yrityksessä ole luottamusmiestä, työnantaja käy neuvottelut koko henkilöstöryhmän kanssa. Sopimus tehdään kirjallisesti.
Mikäli sovitaan palkan tarkistusten myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutoksesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluontoisel- la erällä. Erotus maksetaan viimeistään palkankorotuksen toteuttamisajankohtana.
Mikäli yrityksissä tehdään palkankorotuksia työehtosopimuksen palkankorotuksista poikkeavina ajankohtina, ne voidaan paikallisesti sopia otettavaksi huomioon työehtoso- pimukseen perustuvia korotuksia toteutettaessa. Tällöin työntekijälle on ilmoitettava, että korotus pitää sisällään työehtosopimukseen perustuvan korotuksen.
- 9 -
2.4. Korotusten toteuttaminen yrityskohtaisissa palkkausjärjestelmissä
Yrityskohtaisten palkkausjärjestelmien mukaisia työnvaativuusluokkapalkkoja korotetaan 1.4.2020 lukien 1,3 prosentilla ja 1.3.2021 lukien 2 prosentilla.
2.5. Liittojen tuki
Liitot laativat yhteisen ohjeistuksen ja järjestävät koulutusta paikallisille osapuolille työ- ehtosopimuksen mukaiseen palkkojen korottamiseen.
Liitot tukevat paikallisia osapuolia hakemaan aktiivisesti erilaisia ratkaisumalleja työehto- sopimuksen mukaiseen palkkojen korottamiseen, kannustavaan palkkaukseen ja kannus- tavat löytämään yritykselle ja sen henkilöstölle parhaan mahdollisen ratkaisun.
3. Pääluottamusmieskorvaukset ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset
Pääluottamusmiesten sekä työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.4.2020 alkaen 3,3 prosentilla ja nämä korvaukset on huomioitu uudessa työehtosopimuksessa.
4. Entiset keskusjärjestösopimukset
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Työehtosopimuksen osana noudatetaan työehtosopimuksen liitteenä olevia Yleisso- pimusta, Irtisanomissuojasopimusta ja Lomapalkkasopimusta, jotka kuuluvat osaksi tekstiili- ja muotialan työehtosopimusta.
5. Revisiotyöryhmä
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimustekstien selkeyttäminen huomioi- den työehtosopimuksen rakenteen ja luettavuuden parantamisen. Työryhmän toiminnalle tehdään suunnitelma ja aikataulu.
6. Joustavien työaikajärjestelmien edistäminen
Osana tuottavuuden parantamiseen tähtäävää toimintaa liitot sitoutuvat edistämään monipuolisten ja joustavien työaikojen sekä työaikapankkien käyttöä yrityksissä.
7. Paikallisen sopimisen edistäminen
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana edistää ja kehittää paikallista sopimisen osaamista ja yhteistoimintaa yrityksissä ja sen myötä yritysten neu- vottelukulttuuria. Liitot panostavat sopimuskauden aikana hyvin toimivan yhteistoiminnan ja paikallisen sopimisen osaamisen edellytyksiin muun muassa yhteisin koulutuksin.
Yhteinen kehittämishanke suunnitellaan ja aikataulutetaan yhdessä.
- 10 -
8. Ay-koulutuksen kehittäminen
Liitot asettavat työryhmän, joka suunnittelee ja kehittää sopimuskauden aikana ay- koulutuksen pelisääntöjä. Työryhmän tehtävänä on 15.9.2020 mennessä tehostaa yleissopimuksen tarkoittamia yhteisiä kursseja ja ay-kursseja niiden sisällön, pituuden ja osallistumisoikeuden osalta. Työryhmän tehtävän on sopia miten kurssien määrässä ja henkilöstöedustajien osallistumisoikeudessa huomioidaan pienet ja keskisuuret yritykset. Suomen Tekstiili ja Muoti ry edellyttää, että työryhmä muodostaa yhteisen kannan edellä mainituista asioista.
9. Jatkuva neuvottelumenettely
Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehittää alan työllisyyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopi- muksiin sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työpaikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin. Jatkuvalle neuvottelulle laaditaan vuosittain erillinen suunnitelma, jossa suunnitellaan ennalta tavoitteet ja aikataulu.
Osana jatkuvan neuvottelun menettelyä liitot voivat ottaa käsittelyyn myös yksittäisen yrityksen talouden vakauttamisen kriisitilanteessa, jos yrityksessä ei ole löytynyt paikalli- sesti sopien tilanteeseen ratkaisua.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Osapuolet toteavat, että tekstiili- ja muotialan työehtosopimuksen 8.1 kohdan sopimus- määräys antaa paikallisille osapuolille mahdollisuuden käyttää paikallista sopimista työ- ehtosopimuksessa erikseen mainittuja asioita laajemmin. Kyseinen työehtosopimuksen kohta mahdollistaa toisin sopimisen työehtosopimuksen määräyksistä myös työnantajan joutuessa taloudellisiin vaikeuksiin.
10. Työhyvinvoinnin edistäminen
Sopijapuolet korostavat työpaikalla tapahtuvan työhyvinvointitoiminnan merkitystä ja sen edistämisen tärkeyttä osana yrityksien tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamista.
Sopijapuolet toteavat, että työpaikalla tehtävillä ennakoivilla ja aktiivisilla työhyvinvointiin liittyvillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa merkittävästi muun muassa sairastavuuden määrään.
Liitot jatkavat yhteistä ”Ovi hyvään työpäivään” –työhyvinvointihanketta sopimuskauden aikana. Liitot kannustavat ja tukevat työpaikkoja työhyvinvointihankkeiden toteuttamises- sa.
11. Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma
Suomen Tekstiili ja Muoti ry sekä Teollisuusliitto ry ovat yhdessä sopineet tekstiili- ja muotialaa koskevasta ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelmasta vuosille 2020-2021 (liite 8).
- 11 -
12. Työharjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden käyttäminen tekstiili- ja muotialalla
Suomen Tekstiili ja Muoti ry sekä Teollisuusliitto ry ovat sopineet tekstiili- ja muotialaa koskevasta työharjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden käyttämisestä tekstiili- ja muoti- aloilla vuosina 2020-2022 (liite 9).
13. Arkipyhäkorvaukset
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana tarkastella arkipy- häkorvausta koskevia määräyksiä ja laatia ehdotus nykyisen kirjauksen muuttamisesta.
14. Työaikamuotojen vaihtelu
Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työviikon aikana tapahtuva eri työaikamuotojen vaihtelu ei tosiasiassa saa johtaa ylityön korvaamista koskevien määräysten kiertämiseen.
15. Palkkatasa-arvo ja yhdenvertaisuus
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Liitot kiinnittävät huomiota naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain sään- nökseen, jonka mukaan vähintään 30 työntekijän yrityksissä työnantaja laatii yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelman sisällyttäen siihen palkkakartoituk- sen. Suunnitelma päivitetään vuosittain, ellei paikallisesti toisin sovita.
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen lisäksi osapuolet pitävät tärkeänä työelämän yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikoilla. Lain mukaan työnantajalla, jonka palveluk- sessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämistä koskevista toimenpiteistä. Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan tehdä erillisenä tai osana jotain muuta suunnitelmaa kuten esimerkiksi henkilöstösuunnitelmaa, tasa-arvosuunnitelmaa, koulutussuunnitelmaa tai työsuojelun toimintaohjelmaa.
Osapuolet järjestävät tarvittaessa neuvontaa ja koulutusta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus- suunnitelman laadinnasta.
16. Työehtosopimuksen tekstimuutokset
Työehtosopimukseen tehtävät tekstimuutokset on huomioitu uudessa työehtosopimuk- sessa.
Helsingissä maaliskuun 19. päivänä 2020
SUOMEN TEKSTIILI JA MUOTI RY TEOLLISUUSLIITTO RY
Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
- 12 -
SUOMEN TEKSTIILI JA MUOTI RY:N
sekä TEOLLISUUSLIITTO RY:N
välinen
TEKSTIILI- JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
1.1 Sopimuksen soveltamisala
Tätä työehtosopimusta sovelletaan Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n jäsenyritysten ja niiden palveluksessa olevien työntekijöiden välisissä työsuhteissa.
1.2 Järjestäytymisvapaus
Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään omiin järjestöihinsä.
1.3 Liitesopimukset
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Yleissopimus 1.12.2016
Irtisanomissuojasopimus 1.12.2016
Lomapalkkasopimus 1.11.2017
1.4 Sopimuksen sitovuus, työrauha ja valvontavelvollisuus
1.4.1 Sitovuus
Työehtosopimus sitoo siihen osallisia ja muuten sidottuja yhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
1.4.2 Työrauha ja valvontavelvollisuus
1. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelu- toimenpiteisiin, eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.
2. Ammattiosasto, luottamusmiehet ammattiosaston edustajana ja työnantaja ovat velvollisia ylläpitämään ja edistämään työrauhaa työpaikalla. Työrauhahäiriön uhan tultua ammattiosaston, luottamusmiehen tai työnantajan tietoon, nämä ovat velvollisia viipymät- tä saattamaan asian ja kaikki sen arviointiin vaikuttavat seikat liittojen tietoon. Paikallisten osapuolten on pidättäydyttävä työtaistelutoimista, kunnes liitot ovat käsitelleet asian.
3. Liittojen on ilmoituksen saatuaan viipymättä selvitettävä syy tilanteeseen ja arvioitava, onko uhkaava työtaistelutoimi työehtosopimuslain vastainen. Työtaistelun ollessa liittojen arvion mukaan työehtosopimuslain vastainen liittojen tulee ohjata paikalliset osapuolet
- 13 -
- Ammattiosaston tai työnantajan laiminlyötyä 2. ja 3. kappaleen mukaisia velvoitteitaan, tulisi tämä huomioida hyvityssakkoa korottavana tekijänä.
- Liittojen toimet lainvastaisen työtaistelun estämiseksi, tulisi huomioida liitoille määrät- tävää hyvityssakkoa korottavana tai alentavana tekijänä.
4. Työehtosopimuslain vastaiseen työtaistelutoimeen ryhtymisestä ja valvontavelvollisuu- den laiminlyömisestä voidaan työehtosopimuslain mukaan määrätä hyvityssakko.
5. Suomen Tekstiili ja Muoti ry sitoutuu olemaan nostamatta työrauhakannetta työtais- telutoimella uhkaamisesta 2. ja 3. kappaleen mukaisen menettelyn vielä ollessa liittojen välillä kesken.
Osapuolet toteavat, että työtaistelun uhkaa ei tule käyttää painostuskeinona voimassa olevan työehtosopimuksen taikka paikallisen sopimuksen tai käytännön työehtosopi- muksen mukaisen ehdon tai tulkinnan muuttamiseen. Työehtosopimuksen soveltamiseen liittyvät erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Liitot pyrkivät edistämään työrauhaa myös välttämällä poliittisia, mielenilmaisulakkoja sekä tukityötaisteluja.
2 LUKU TYÖSUHDE
2.1 Työsopimus
Työsopimuksen muodosta ja kestosta sekä koeajasta säädetään työsopimuslaissa.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot pitävät tärkeänä, että työsopimuksen sisältö sovitaan niin selvästi, ettei siitä synny erimielisyyttä jälkeenpäin. Liitot suosittelevat, että uusien työntekijöiden työ- sopimukset tehdään kirjallisina.
Työehtosopimuksen liitteenä on työsopimusmalli, jonka käyttämistä liitot suosittele- vat.
2.2 Työsäännöt
Työntekijä on velvollinen noudattamaan työpaikalle vahvistettuja työsääntöjä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän työehtosopimuksen määräysten kanssa.
- 14 -
2.3 Perehdyttäminen
Työntekijä tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi työntekijä tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja vahvistettuihin työsääntöihin.
Uudelle työntekijälle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestel- mä sekä työntekijöiden edustajat.
2.4 Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa työhön ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
Työnjohtoa, työn järjestelyä ja työn suorittamista koskevissa kysymyksissä työntekijän tulee kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.
2.5 Työsopimuksen irtisanomisajat
Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
Enintään vuoden 14 päivää
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi Yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
Yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
Yli 12 vuotta 6 kuukautta
Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
Enintään 5 vuotta 14 päivää
Yli 5 vuotta 1 kuukausi
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli on tarkoitus sopia edellä mainittuja lyhyemmistä irtisanomisajoista, liitot suo- sittelevat, että sopijapuolet ennalta selvittävät, onko sanotunlaisella sopimuksella työttömyyspäivärahan maksamiseen liittyviä vaikutuksia.
Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu toisin sopimisesta irtisanomisaikoja koskien, noudatetaan siitä huolimatta, että työehtosopimuksen osana noudatettavaa Irtisanomis- suojasopimusta ei tässä yhteydessä ole muutettu. Muilta osin menetellään Irtisanomis- suojasopimuksen mukaisesti.
- 15 -
Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudel- lisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoi- mintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.
Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisano- mista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoimintavelvoitteet katsotaan yhteistoimintalain 45 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 51 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta yhteistoimintalain 51 §:n mukaan määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.
Pykäläviittaukset yhteistoimintalakiin ovat ainoastaan informatiivisia.
3 LUKU TYÖAIKA
3.1 Säännöllinen työaika
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
3.1.1 Työaikalain noudattaminen
Työaikaan noudatetaan työaikalain ja tämän sopimuksen määräyksiä.
3.1.2 Perussääntö
Vuorokautinen säännöllinen työaika on 8 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika 40 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.
3.1.3 Keskimääräinen viikkotyöaika ja vuorokautisen työajan pidentäminen Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää päivä- ja kaksivuorotyössä siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 12 viikon pituisena ajanjaksona edellyt- täen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään sen pituiseksi ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.
Säännöllistä vuorokautista ja viikoittaista työaikaa voidaan pidentää paikallisesti sopien. Tällöin tasoittumisjakso on enintään 52 viikkoa. Tasoittumisjakson aikana säännöllinen työaika ei saa ylittää 12 tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa.
3.1.4 Keskimääräinen säännöllinen työaika
Äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tai poikkeuksellisen tuotannollisen tilanteen vuoksi työnantaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen pidentää tilapäisesti muiden kuin vuorotyöntekijöiden vuorokautisen säännöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoit- taisen työajan enintään 50 tuntiin. Palkanmaksu säilyy säännöllisen työajan mukaisena sekä pidennettyä työaikaa tehdessä että työaikaa tasattaessa, pois lukien arkipyhänä tai sunnuntaina tehtävät tunnit, joista korvaus maksetaan toteutuneen työssäolon ja työ- ehtosopimusmääräysten mukaisesti. Paikallisesti sopien työaikamuutos voidaan tehdä ilman ilmoitusaikaa.
- 16 -
10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä työntekijällä enintään kuutena työviikkona kalenterivuodessa ja enintään kahtena peräkkäisenä työviikkona.
Työntekijällä on mahdollisuus kieltäytyä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaisista työaikamuutoksista tapauskohtaisesti, asiallisista henkilökohtaisista syistä johtuen.
Työajan täytyy tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa 52 kalenteriviikon kuluessa. Työnantaja laatii alustavan tasoittumissuunnitelman ja osapuolet sopivat vapaan ajan- kohdasta 4 kalenteriviikon kuluessa työn tekemisestä. Jos vapaan ajankohdasta ei päästä sopimukseen, työntekijällä on oikeus tasata työaikansa keskimäärin 40 tuntiin viikossa
3 viikon ilmoitusaikaa noudattaen pitämällä vapaat ensisijaisesti kokonaisina päivinä. Työntekijän ilmoittamaa vapaata ei kuitenkaan voi pitää silloin, jos yrityksen tuotannolli- nen toiminta vakavasti häiriintyy tai viikoilla, joille työnantaja on ilmoittanut tarpeen tehdä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaista pidennettyä työaikaa.
Mikäli tässä työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettuja vapaita ei ole pidetty 52 kalenteriviikon kuluessa, työnantaja korvaa tasaamatta jääneet tunnit 50 % korotettuna seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
3.1.5 Työtuntijärjestelmä
Työtuntijärjestelmä, jolla keskimäärin 40 tunnin työviikko määräaikojen puitteissa saavu- tetaan, on ilmoitettava työntekijöille vähintään 2 viikkoa ennen sen käyttöönottoa, ellei paikallisesti toisin sovita.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
3.1.6 Työtuntijärjestelmän tilapäiset muutokset
Työn niin vaatiessa on työnantajalla oikeus siirtää tilapäisesti määrättyjen työntekijäin tai osastojen varsinaista työaikaa voimassa olevan työaikalain sallimissa rajoissa. Työajan siirrosta on ennakolta mahdollisimman hyvissä ajoin ilmoitettava työntekijöille.
Voittamattoman esteen sattuessa (kuten luonnonmullistus, tulipalo, onnettomuustapaus, koneiden ja johtojen vahingoittuminen, epäsäännöllinen käyttövoiman saanti tai sen lop- puminen ja niihin verrattavat) voidaan työaikaa siirtää tai muuttaa tarpeen mukaan.
3.1.7 Työvuorojen vaihtuminen
Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja paikallisesti sovittavin vähin- tään 1 viikon ja enintään 4 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Keskeytymättömässä vuorotyössä voidaan sopia vuorojen muuttumisesta myös yhtä viikkoa lyhyemmän ajan kuluttua.
Työntekijää voidaan kuitenkin, kun niin sovitaan, pitää työssä jatkuvasti samassa vuorossa.
3.1.8 Työajan enimmäismäärä
Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.
3.1.9 Koulutus ja kehittämistilaisuudet
Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista ammatillista osaamista ylläpitävää ja/tai kehittävää koulutusta sekä työhyvinvointi- ja turvallisuuskoulutusta tai koulutusta tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi. Tällaista koulutusta voidaan järjestää 8 tuntia kalenterivuodessa työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa.
- 17 -
Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine työaika- ja olosuh- delisineen.
Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuk- sen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.
Muutoin koulutustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yhteistoimintasopimuksen määräyksiä.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli edellä mainittu koulutus tai tilaisuus järjestetään työpaikan ulkopuolella, matka- kustannusten korvaamisessa sovelletaan 24 §:n määräyksiä.
3.2 Työaikapankki
Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa- ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lainaa- misesta sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, jos ei toisin sovita.
Työaikapankin käyttöönotto
Työaikapankkisopimus tehdään kirjallisesti työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä tai työnantajan ja työntekijöiden välillä.
Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa voidaan sopia seuraavista asioita:
• keitä sopimus koskee
• mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu
• säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät
• työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella
• millaisin ehdoin vapaita voidaan säästää ja milloin ja minkälaisissa tilanteissa vapaita
voidaan pitää
• ikääntyvien työntekijöiden mahdollisuudesta rahanarvoisten etuuksien vaihtamisesta vapaaksi
• miten rahaperusteiset korvaukset muutetaan vastaaviksi vapaiksi
• millaisten periaatteiden mukaisesti ja missä tilanteissa vapaa voidaan muuttaa rahaksi
• työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön
• työsuhteen päättymistilanteiden menettelytavat
• kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja henkilöstön edustajan kesken.
Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovitaan lähtökohtaisesti työnantajan ja työntekijän kesken. Ellei sopimukseen vapaiden antamisajankohdista
- 18 -
päästä, on työntekijällä oikeus käyttää kahden kuukauden ilmoitusajalla enintään 25 % pankin tunneista, ellei paikallisesti sovita toisin. Työnantaja voi siirtää vapaan ajankohtaa painavasta tuotannollisesta tai työn järjestelyllisestä syystä kerran vuodessa, ellei toisin sovita.
Työaikapankin käyttö
Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia vapaasti. Sovittaessa yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta, saa keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika kuiten-
kin olla enintään työaikalain mukainen. Työaikapankin toimivuutta on syytä tarkastella luottamusmiehen / työntekijöiden kanssa sovituin väliajoin huomioiden tuottavuus- ja työhyvinvointinäkökulmat.
Työsuhteen päättyminen
Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päättymistä. Jos kuitenkin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä aika- tai rahasaldoa, ne maksetaan lopputilin yhteydessä paikallisesti sovitulla tavalla. Lainatut aika- ja rahasaldot peritään lopputilissä.
Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita. Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu irtisanomisajan puitteissa. Jos aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja takaisinperiminen suorite- taan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti toisin sovita.
3.3 Liukuva työaika
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Liukuvaan työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti.
Paikallisesti voidaan sopia vuorokautisesta liukuma-ajasta maksimissaan neljään tuntiin ja enimmäiskertymästä siten, että ylitysten enimmäiskertymä on enintään 80 tuntia.
Seurantajakson pituus on enintään 12 kuukautta.
3.4 Vapaapäivät
Tavoitteena pidetään, että viikon aikana annetaan sunnuntain lisäksi toinenkin vapaa- päivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen mikäli mahdol- lista, olla lauantai.
3.5 Arkipyhäviikkojen työaika
Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllinen työaika 8 tuntia. Juhannus ja jouluaatto ovat vapaapäiviä, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi.
Lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.
Soveltamisohje:
Jos paikallisesti on sovittu vappuaaton tai uudenvuodenaaton ilta- ja yövuoron tuntien sisäänteosta, liitot suosittelevat, että tämä tapahtuisi mikäli mahdollista aamuvuoron aikana.
- 19 -
3.6 Päivittäisen työajan järjestäminen
Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset lepoajat työssä määrää työnantaja lain ja työehtosopimuksen rajoissa. Työntekijälle tulee antaa vuorokautinen lepoaika työaikalain 25 §:n ja viikoittainen vapaa-aika työaikalain 27 §:n mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot toteavat, että viikoittainen vapaa on yhä mahdollista antaa työviikkojen vai- heessa sellaisena yhtämittaisena jaksona, joka sisältyy osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon. Vapaan enimmän osan tulee tällöin sijoittua sille viikolle, jonka viikkolevosta on kyse.
Ellei paikallisesti toisin sovita, on työaika päivätyössä sijoitettava kello 6.00–21.00 väliseksi ajaksi ja 2-vuorotyössä kello 6.00–1.00 väliseksi ajaksi. 3-vuorotyössä tulee aamuvuoron alkamisaika määrätä kello 6.00–8.00 väliseksi ajaksi.
3.7 Työajan tarkkailu
Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun kulunvalvontalaitteilla tai muita teknisiä välineitä käyttäen. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijälle turhaa ajanhukkaa.
Työaika käytetään tehokkaasti tuotannolliseen toimintaan sekä muutoinkin pyritään rajoit- tamaan tuotantotoiminnalle aiheutuvat haitat ja vaikeudet mahdollisimman vähäisiksi.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
3.8 Työviikon ja työvuorokauden alkaminen
Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti toisin sovita.
3.9 Työajan lyhentäminen päivä- ja kaksivuorotyössä
3.9.1 Yleisiä määräyksiä
Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti päivätyö ja kaksivuorotyö.
Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä, että hänen vuotuista työaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät, juhannus- aatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.
3.9.2 Työajan lyhennyksen toteuttaminen
Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään 100 tuntia tai kaksitoista ja puoli työpäivää vuodessa jäljempänä esitetyllä tavalla.
Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin kohdassa 3.9.1 mainitut vuotuis- ta työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.
Pöytäkirjamerkintä:
Tapauksissa, joissa päivä- tai kaksivuorotyössä työskennellyt täyttä työaikaa tehnyt ja näin ollen työajan lyhennysjärjestelmän piirissä ollut työntekijä siirtyy osa-aika- eläkkeelle, hän ansaitsee työajan lyhennysvapaita suhteutettuna todellisuudessa tekemäänsä työaikaan, ellei muuta ole sovittu.
- 20 -
3.9.3 Vapaan kertyminen
Työntekijälle kertyy vapaata tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:
vähintään | 17 työpäivää | 1 vapaa |
” | 34 ” | 2 vapaata |
” | 51 ” | 3 ” |
” | 68 ” | 4 ” |
” | 85 ” | 5 ” |
” | 102 ” | 6 ” |
” | 119 ” | 7 ” |
” | 136 ” | 8 ” |
” | 153 ” | 9 ” |
” | 170 ” | 10 ” |
” | 187 ” | 11 ” |
” | 204 ” | 12 ” |
” | 212 ” | 12,5 ” |
Täyden työvuoron yli ansaitut vapaat (4 tuntia) annetaan yhdenjaksoisesti, ellei paikalli- sesti sovita niiden antamisesta esim. asioimisvapaana.
Työssäoloon rinnastettavaa aikaa ovat myös:
– Ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
– Työntekijän sairaslomaan mahdollisesti kuuluva ns. karenssipäivä katsotaan työssäolo- päivän veroiseksi päiväksi. (Myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastumistapauksissa.)
– Työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen
– Kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysy- vien elinten kokouksiin käytetty aika
– Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen, liittovaltuuston tai -hallituksen kokouksiin käytetty aika
– Edellisessä kohdassa tarkoitettujen toimielinten asettamien jaostojen kokouksiin käy- tetty aika, kuitenkin enintään kolme päivää vuodessa
– Työntekijän oma hääpäivä ja omat 50- ja 60-vuotispäivät
– Lähiomaisen hautajaiset
– Äitiysloma 42 päivän ajanjaksolta
– Sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa. Xxxxxxx lapsen hoito ei ole sidottu työnantajan palkanmaksuun ja näin ollen koko poissaoloaika on työssäoloon rinnastettavaa
– Kutsunta- ja reservin harjoituspäivä
– Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika
– Työssäoloon rinnastettavia ovat ne työpäivät, joiden aikana työntekijä on lomautettuna, kuitenkin enintään 30 päivää vuodessa
– Lyhennysvapaaseen oikeuttavaa kertymää määrättäessä pidetään työssäolopäivien ve- roisina päivinä myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten vapaiden pitämisen vuoksi
– Lakisääteisen isyysloman aika
– Päivät, joiden aikana työntekijä on ollut osan päivästä poissa työstä työnantajan luvalla.
Jos annettava vapaa sisältyy edellä mainittuun työssä oloon rinnastettavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi.
- 21 -
3.9.4 Vapaan antaminen
Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaata annettaes- sa noudatetaan kahden viikon ilmoitusaikaa, ellei toisin sovita.
Vapaan antamistapa jää yritystasolla ratkaistavaksi. Vapaata annetaan vähintään työ- vuoro kerrallaan, ellei toisin sovita.
Mikäli ilmoitus lyhentämisvapaasta annetaan työntekijän sairastuttua, niin vapaa ei sisälly sairauslomaan. Näissä tapauksissa vapaa pidetään myöhemmin työnantajan määräämä- nä aikana.
Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan.
Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidät- tää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.
3.9.5 Ansiotaso
Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan korvaus vapaan ajalta työntekijän keskitunti- ansion mukaan. Korvaus maksetaan sitä palkanmaksukautta koskevan palkanmaksun yhteydessä, jolloin vapaa pidetään.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Mikäli yrityksessä sovelletaan arkipyhäkorvausten maksamisen osalta muuta vakiintunut- ta käytäntöä, voidaan sitä noudattaa myös tätä korvausta maksettaessa.
Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä ansionmenetys kompensoidaan säilyttämällä työn- tekijän kuukausipalkka ennallaan. Vuorolisät maksetaan vapaapäiväksi sattuvan vuoron mukaisesti.
3.9.6 TES-ylityö
Työajanlyhennysvapaiden aikana tehty työ korvataan kuten työehtosopimuksessa tarkoi- tettu viikoittainen ylityö, ellei paikallisesti ole muusta sovittu.
3.9.7 Vuosiloman ansainta
Vuosilomaa määrättäessä pidetään vuosilomalain 7 §:n tarkoittamina työssäolon veroisi- na päivinä myös edellä kohdassa 3.9.3 tarkoitettuja vapaapäiviä.
3.9.8 Kertymän seuranta
Liitot suosittelevat, että pääluottamusmiehelle annetaan hänen pyytäessään vuosineljän- neksittäin tieto tämän sopimuksen mukaisesta työajan lyhentämisestä ja sen kertymisestä.
3.9.9 Esimerkkejä vapaan antamistavoista
Työajan lyhennyksen edellyttämä vapaa voidaan käyntiajat huomioiden toteuttaa yrityk- sissä mm. seuraavasti:
1. antamalla arkipyhäviikkojen välipäiviä tai välipäivät vapaana
2. antamalla vapaapäivät tuotantotilanteen mukaisesti esimerkiksi kesäaikana tai silloin kun vapaapäivien antamisella voidaan välttää tai lyhentää mahdollista lomautusta tai lyhennetyn työviikon käyttötarvetta
- 22 -
3. antamalla työpäivä vapaana
4. antamalla kaksi tai useampia työpäiviä vapaana kerrallaan
5. antamalla vapaa asioimisvapaana
Asioimisvapaa on henkilökohtainen. Muut vaihtoehdot voidaan toteuttaa henkilökohtaise- na tai kollektiivisena.
Työajan lyhentäminen voidaan toteuttaa paikallisesti sopimalla myös seuraavasti: Työtä varten voidaan laatia ennalta työtuntijärjestelmä, johon työajan lyhennysvapaat on merkitty. Vapaat voidaan antaa vaihtoehtoisesti käyttäen kohdassa 3.9.4 olevaa vapaiden antamisjärjestelmää.
Mikäli työtuntijärjestelmä on laadittu, niin sen pysyvästä muutoksesta on ilmoitettava vähintään 2 viikkoa ennen muutosta, jollei paikallisesti toisin sovita.
Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työn- tekijä ansaitsee jokaiselta säännöllisen työajan tunnilta lisän, jonka suuruus on 5,8 %
työntekijän keskituntiansiosta. Tämä koskee myös työnantajan korvattavaa koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.
Lisää ei oteta huomioon laskettaessa keskituntiansiota.
Ansaittujen lisien maksamisajankohdasta voidaan paikallisesti sopia käytettävän työ- tuntijärjestelmän tarpeiden mukaan. Mikäli toisin ei ole sovittu, ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosi- lomaa määrättäessä.
3.10 Keskeytyvä kolmivuorotyö
3.10.1 Yleisiä määräyksiä
Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on keskimäärin 8 tuntia vuoro- kaudessa ja keskimäärin 36,2 tuntia viikossa.
Pöytäkirjamerkintä:
Työntekijä tulee tämän keskeytyvän kolmivuorotyön piiriin, kun hän on ollut peräkkäin keskeytyvässä kolmivuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuorossa.
3.10.2 Työajan lyhennyksen toteuttaminen
Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin yllä oleviin tuntimääriin viikossa.
3.10.3 Työtuntijärjestelmä
Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Mikäli työtuntijärjestelmä päättyy siten, ettei se tasoitu tasatyövuoroihin, voidaan työtuntijärjestelmä laatia myös siten,
että alle 8 tunnin työvuoro pyöristetään ylöspäin täydeksi työvuoroksi tai työntekijöiden kanssa sopien myös alaspäin.
- 23 -
3.10.4 Työtuntijärjestelmän muuttaminen
Voimassa olevaan työtuntijärjestelmään tehtävästä pysyväisluontoisesta muutoksesta on ilmoitettava työnantajan toimesta viimeistään kahta viikkoa ennen, ellei paikallisesti toisin sovita.
3.10.5 Ansiotaso
Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansion vähentyminen korvataan keskeytyvässä kolmi- vuorotyössä siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tässä työaikamuodossa työs- kentelemältään säännöllisen työajan tunnilta lisän, jonka suuruus on 8,7 % työntekijän keskituntiansiosta. Tämä koskee myös työnantajan korvattavaa koulutusaikaa säännölli- sen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Lisää ei oteta huomioon laskettaessa keskituntiansiota.
Ansaittujen lisien maksamisajankohdista voidaan paikallisesti sopia käytettävän vuoro- järjestelmän tarpeiden mukaan. Mikäli toisin ei ole sovittu, ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain.
Mikäli työntekijöiden ja työnantajan kanssa sovitaan, voidaan ansionmenetyksen kom- pensaatio järjestää myös siten, että tässä pykälässä mainittua prosenttimääräistä lisää ei käytetä, vaan työntekijöille maksetaan työajan lyhentämisen vuoksi vapaaksi tulevilta päiviltä keskituntiansio samojen periaatteiden mukaan kuin päivätyössä.
3.10.6 Vuosiloman ansainta
Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosi- lomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisälty- vien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.
3.10.7 TES-ylityö
Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työtuntijärjes- telmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu, ellei paikallisesti ole muusta sovittu.
3.10.8 Muuhun työaikamuotoon siirtyminen ja työsuhteen päättyminen
Siirryttäessä keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden kor- vaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa keskituntiansion mukaan.
3.11 Keskeytymätön kolmivuorotyö
3.11.1 Yleisiä määräyksiä
Säännöllistä työaikaa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä lyhennetään siten, että se on kalenterivuoden pituisena jaksona keskimäärin 35 tuntia viikossa.
30 arkipäivän pituiseen vuosilomaan oikeutettujen työntekijöiden vuotuinen työaika on 1648 tuntia. Työaika tasoittuu edellä mainittuihin vuosityöaikoihin viidessä vuodessa.
- 24 -
3.11.2 Työajan lyhennyksen toteuttaminen
Työajan lyhentäminen tapahtuu siirtymällä 5-vuorojärjestelmään tai käyttäen muita pai- kallisesti määriteltäviä vuorojärjestelmiä.
3.11.3 Työtuntijärjestelmä
Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.
Soveltamisohje:
Työnantajaliitto suosittelee, että jäsenyritykset kiinnittäisivät huomiota keskeytymätön- tä 3-vuorotyötä tekevien työntekijöiden kulkumahdollisuuskysymyksiin. Tapauksissa, joissa yleiset kulkuneuvot eivät kulje esim. sunnuntaisin ja juhlapäivinä tai niiden aattojen tiettyinä vuorokaudenaikoina, tulee harkita erityistoimenpiteitä työntekijäin kohtuullisten kulkumahdollisuuksien järjestämiseksi.
3.11.4 Työtuntijärjestelmän muuttaminen
Voimassa olevaan työtuntijärjestelmään tehtävästä pysyväisluontoisesta muutoksesta on ilmoitettava työnantajan toimesta viimeistään kahta viikkoa ennen, ellei toisin sovita.
3.11.5 Ansiotaso
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Työajan lyhenemisestä aiheutuva ansion vähentyminen korvataan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta näissä työaikamuodoissa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta lisän, jonka suuruus on 14,9 % työnte- kijän keskituntiansiosta. Tämä koskee myös työnantajan korvattavaa koulutusaikaa sään- nöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen mukaisia keskituntiansioita.
Ansaittujen lisien maksamisajankohdista voidaan paikallisesti sopia käytettävän vuorojär- jestelmän tarpeiden mukaan. Mikäli toisin ei ole sovittu, ansaitut lisät maksetaan jokaisen kuuden vuorokauden tai sitä pitemmän yhtäjaksoisen palkattoman vapaajakson ajaksi sattuvana tai lähinnä seuraavana palkanmaksupäivänä. Mikäli vuosineljännekseen ei ole sisältynyt yhtään tällaista vapaajaksoa, maksetaan lisät kuitenkin vuosineljänneksen päät- tymistä lähinnä seuraavana palkanmaksupäivänä. Edellä mainittuina palkanmaksupäivinä maksetaan vapaajaksoa tai vuosineljänneksen päättymistä lähinnä edeltävän tilikauden loppuun ansaitut lisät.
Tässä kohdassa mainittua lisää ei suoriteta viikko-, puolikuukausi- tai kuukausipalkalla työskenteleville.
Pöytäkirjamerkintä:
Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättömässä kolmivuoro- työssä kuukausipalkkaiselle Liite 3:n mukaiselle laitosmiehelle kuukausittain 4,07 pro- sentin suuruinen erillinen lisä. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka jo ottaa huomioon kompensaation tai osan siitä, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.
3.11.6 Vuosiloman ansainta
Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosi- lomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisälty- vien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.
- 25 -
3.11.7 Vuosiloman pitäminen
Käytettäessä 5-vuorojärjestelmää vuosilomakautena annetaan työntekijälle 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.
Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pää- sääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymis- vuosi päättyy.
Kaikissa tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelmissä annetaan se loman- osa, joka ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymis- vuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilomien ajankohdista ilmoitettaessa vuosilomalain määräyksiä.
Liitot pitävät kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että vuosilomien sijoittelu työtuntijärjestel- mään pyrittäisiin toteuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
3.11.8 TES-ylityö
Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asian- omaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopi- muksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu, ellei paikallisesti ole muusta sovittu.
3.11.9 Muuhun työaikamuotoon siirtyminen
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Siirryttäessä keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon sovitaan ansaittujen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaa- vasti vapaata tai maksamalla rahassa keskituntiansion mukaan.
Soveltamisohje:
Mikäli tilapäisissä siirroissa joudutaan selvittämään, onko työntekijä saanut hänen ansaitsemansa vapaan, katsotaan työntekijän ansainneen jokaista tekemäänsä säännöl- lisen työajan 8-tuntista työvuoroa kohti vapaata 1/10 päivää. Vapaat kerätään yhteen ja annetaan täysinä päivinä.
3.11.10 Työsuhteen päättyminen
Työntekijän työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättä olevilta vapailta keskituntiansi- on mukaan. Mikäli työntekijä on pitänyt liikaa vapaita, vähennetään ylimääräisiltä vapailta maksettu korvaus lopputilistä.
3.12 Lepoajat
3.12.1 Ruokatauko
Työaikalain 24 §:n perusteella voidaan paikallisesti sopia, että lepoaika päivätyössä on 1/2 tuntia niin, että työntekijä saa sen aikana esteettä poistua työpaikalta.
Paikallisesti voidaan sopia, että työntekijällä ei ole päivätyössä ruokailutaukoa, vaan hänelle varataan tilaisuus ruokailuun työpäivän keskivaiheilla työn kannalta kulloinkin sopivana ajankohtana.
3.12.2 Ruokatauko vuorotyössä
Kaksi- ja kolmivuorotyössä varataan työntekijälle tilaisuus ruokailuun työn aikana, työ suorittamisen kannalta kulloinkin sopivampana ajankohtana, ellei toisin sovita.
- 26 -
3.12.3 Virkistystauot
Työntekijällä on oikeus kahdesti päivässä pitää työpaikalla virkistystauko työnteon kan- nalta sopivimpana ajankohtana.
Pöytäkirjamerkintä: virkistystauon pituus on enintään 10 minuuttia.
Soveltamisohje:
Työpaikkaruokailu
Työpaikkaruokailun kehittäminen on työntekijöiden terveyden ja työkyvyn säilymisen sekä työviihtyvyyden kannalta tärkeää. Erityisesti vuorotyötä tekevien työntekijöiden osalta olisi kiinnitettävä huomiota ruokailumahdollisuuksien parantamiseen, kuten esi- merkiksi työntekijöiden mahdollisuuteen käyttää ruokailutiloja. Paikalliset edellytykset huomioonottaen tulisi järjestää sellainen ruokailutila, jossa hygieenisyys ym. vaatimukset täyttyvät.
3.13 Ylityö
3.13.1 Yleisiä määräyksiä
Ylityötä voidaan teettää 18 vuotta täyttäneillä työntekijöillä heidän suostumuksellaan lain sallimissa rajoissa. Ylityöstä on ilmoitettava mikäli mahdollista viimeistään edellisenä
päivänä ennen työajan päättymistä. Työajan enimmäismäärän ja ylitöiden tarkastelujakso on 12 kuukautta, ellei paikallisesti toisin sovita.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot katsovat tärkeäksi, että työterveys- ja turvallisuusnäkökökohdat huomioidaan työajoissa, ja että ylitöiden ja työrupeamien määrät pysyvät kohtuullisina yksilötasolla ja että ylityöt jakautuvat tasaisesti.
3.13.2 Vuorokautinen ylityö
Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään työehtosopimuksen 3.1.2 kohdas-
sa määritellyn säännöllisen päivittäisen työajan jälkeen. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Lauantaisin sekä pyhä- ja juhlapäivien aattoina maksetaan vuorokautisesta ylityöstä heti 100 %:lla korotettu palkka.
3.13.3 Viikoittainen ylityö
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tun- neilta 100 %:lla korotettu palkka.
3.13.4 Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan
Kun loppiais-, pitkäperjantai-, pääsiäismaanantai-, helatorstai-, vapunpäivä-, juhannus-, itsenäisyyspäivä-, joulu- ja uudenvuodenpäiväviikolla työehtosopimuksen mukainen säännöllinen viikkotyöaika on 40:tä tuntia lyhyempi, sopimuksenvaraisen viikkotyöajan ylittäviltä tunneilta maksetaan kuten viikkoylityöstä on sovittu, ellei paikallisesti ole muus- ta sovittu. Tämä ei koske keskeytymätöntä 3-vuorotyötä. Tätä ei myöskään sovelleta, silloin kun on sovittu työtuntien ns. sisäänteosta näillä viikoilla.
Mikäli työntekijällä jäljempänä luetelluista syistä ei ole työviikon työvuoroluettelon mukai- sina työpäivinä ollut mahdollisuutta työskennellä koko säännöllistä viikoittaista työaikaan-
- 27 -
sa ja hän tällöin tekee työtä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään, maksetaan vapaapäivänä tehdystä työstä korvaus, kuten viikoittaisesta ylityöstä.
- Työehtosopimuksen 3.9 kohdassa tarkoitettu työajan tasaamisvapaa
- Sairaus
- Työnantajan määräyksestä suoritettu matka
- Yleissopimuksen 7 luvun kohdissa 7.1, 7.2 sekä 7.3 tarkoitettu koulutus Korvaamisesta voi sopia paikallisesti toisin.
3.13.5 Ylityön korvaaminen vapaa-aikana
Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa- ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä edellä on lausuttu ylityökorvauk- sesta.
Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Työnantaja ja työntekijä voivat edellä lausutusta poiketen sopia, että lisä- tai ylityöstä korvauksena annettava vapaa-aika yhdistetään vuosilomalain 27 §:ssä tarkoitettuun säästövapaaseen. Vapaa-ajasta on tällöin soveltuvin osin voimassa, mitä vuosilomalaissa säädetään säästövapaasta.
3.13.6 Ylityön jatkuminen vuorokauden vaihtuessa
Kun työntekijän tekemä ylityö jatkuu keskeytyksettä vuorokauden vaihteen yli, makse- taan myös seuraavan vuorokauden puolelle meneviltä tunneilta ylityökorvaus siihen asti, kunnes työntekijän säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon kyseessä olevan vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.
3.13.7 Ylityö urakkatyössä
Urakkatyötä tekevälle työntekijälle, joka samalla palkkamuodolla tekee ylityötä, lasketaan, ellei toisin ole sovittu, ylityön johdosta maksettava korotusosa keskituntiansion perus- teella.
3.14 Hälytysluontoinen työ
Hälytysluontoista työtä on työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella ja työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.
Hälytysluontoisesta työstä maksetaan, jollei paikallisesti ole toisin sovittu, hälytysrahaa, jonka suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:
Päivätyössä:
a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaa- päivänä ennen kello 21:tä, maksetaan 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.
b) Jos mainittu kutsu on annettu kello 21:n ja 6:n välisenä aikana, maksetaan 3 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.
- 28 -
Vuorotyössä:
a) Aamuvuorossa
Aamuvuorossa maksetaan hälytysrahaa, kuten edellä päivätyön osalta on sovittu.
b) Ilta- ja yövuorossa
Jos kutsu hälytystyöhön on annettu 9 tunnin kuluessa työntekijän säännöllisen työajan päättymisestä, maksetaan 3 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.
c) Jos hälytyskutsu annetaan sen jälkeen kun on kulunut 9 tuntia työntekijän säännöllisen työajan päättymisestä, mutta vähintään tuntia ennen työntekijän seuraavan säännöllisen työajan alkamista, maksetaan työntekijälle 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.
Mikäli työ edellä b) kohdassa mainituissa tapauksissa on vuorokautista ylityötä, on ylityö- korvaus heti 100 %.
Kun työntekijälle hänen säännöllisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikal- taan jo poistuttuaan palata ylityöhön, joka alkaa päivätyössä tai aamu- tai päivävuorossa olevan työntekijän osalta kello 21:n jälkeen ja ilta- tai yövuorossa olevan osalta ennen kuin 9 tuntia on kulunut työntekijän säännöllisen työajan päättymisestä, hänelle makse- taan ylimääräinen 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Hälytysrahaa ei makseta silloin, kun työ alkaa myöhemmin kuin vuorokauden kuluttua kutsun antamisesta. Hälytysrahaa ei makseta silloin, kun työntekijä tehdyn sopimuksen perusteella on varalla ja saa siitä varallaolokorvausta.
Korvaus lyhyemmästä kuin tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä on aina vähintään tunnin palkka.
Tämän pykälän säännökset eivät koske aloittamis- ja lopettamistöitä.
Soveltamisohje:
Työpaikalla tarkoitetaan tässä pykälässä tehdasaluetta.
Jos työntekijä määrätään muilla kuin hälytysluontoisilla perusteilla sunnuntaina, kirkollise- na juhlapäivänä tai vapunpäivänä saapumaan työhön vain lyhyeksi, alle 2 tuntia kestäväksi työrupeamaksi, hänelle maksetaan tältä ajalta kuitenkin vähintään 2 tunnin palkka sun- nuntai- ja mahdollisine ylityökorotuksineen. Edellä mainittua hälytysrahaa ei työntekijälle tällöin makseta.
3.15 Varallaolo
Jos työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muualla päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, hänelle maksetaan siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä tekemättä puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä peruspalkasta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta. Paikallisesti voidaan sopia varallaolokorvauksesta toisinkin.
Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan kuuluvaksi eikä varallaolo muodostu koskaan ylityöksi eikä pyhä-, seisokki- tai viikkolepopäivänä tapahtuvasta varallaolosta makseta korotuksia, ei myöskään ilta- ja yötyölisiä kello 18:n jälkeen tapahtuvasta varallaolosta.
Jos varalla oleva työntekijä kutsutaan työhön, maksetaan työhön käytetyltä ajalta palkkaa sopimuksen määräysten mukaan. Työtunneilta ei makseta varallaolokorvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia korvauksia.
Kun erikseen sovitaan, että työntekijä muutoin on velvollinen olemaan vapaa-aikanaan ta- voitettavissa joko hakulaitteella tai matkapuhelimella siten, että hän on tarpeen vaatiessa kutsuttavissa työhön, tulee tämä ottaa huomioon työntekijän kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä. Paikallisesti voidaan sopia vapaamuotoisen varallaolon korvaamisesta toisinkin.
Soveltamisohje:
Varallaolosta on sovittava ao. työntekijän kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.
Kun kysymys on määrättyyn paikkaan sidotusta varallaolosta, ei varallaoloaika kalenteri- kuukautta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.
Varalla olleen työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koske- via määräyksiä.
3.16 Sunnuntaityö
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Sunnuntaina, kirkollisina juhlapäivinä ja arkipäiviksi sattuvina itsenäisyys ja vapunpäivinä tehdystä työstä maksetaan lain mukaan 100 %:lla korotettu palkka.
4.1 Palkkaustavat
Korvaus työstä lasketaan määrätyltä ajanjaksolta (tunti-, viikko- tai kuukausipalkka) tai kappaleelta tai työmäärältä (kappale- ja aikaurakka).
Pöytäkirjamerkintä:
Paikallisesti sopien yrityksissä voidaan siirtyä pysyvästi palkanmaksuun kerran kuussa.
Lisäksi voidaan käyttää 4.2 ja 4.4 kohdissa tarkoitettuja palkkausmuotoja, joissa kiinte- än pohjapalkan lisäksi maksetaan tuotannon tai muun tekijän perusteella määräytyvä palkkio.
Palkkiopalkkausta (säästö-, laatu- yms. palkkiot) käytettäessä tulee palkkio-osuuden olla kohtuullisessa suhteessa siitä saatavaan hyötyyn.
Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin palkat ja ansiot määritellään tä- män sopimuksen liitteenä seuraavan asianomaisten työntekijäin tekemän työn mukaisen ammattiryhmittelyn ja ohjepalkkataulukon 4.4.4 kohdassa sekä tämän työehtosopi- muksen palkkausmuotoja ja korvauksia koskevien määräysten perusteella. Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa ammattiryhmittelystä.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Kun työntekijä hänen kanssaan tehdyn työsopimuksen mukaan tekee työtä eri palkkaus- muodoilla (aika-, palkkio- tai urakkatyötä), maksetaan palkka jokaisessa työssä tai työ- vaiheessa käytettyä palkkausmuotoa koskevien määräysten perusteella.
Työntekijälle on selvitettävä palkkaryhmä ja palkkausmuoto ennen työn aloittamista.
4.2 Aikapalkka
Aikapalkat määräytyvät eri palkkaryhmissä tehdyn työn mukaisen ammattiryhmittelyn ja tässä pykälässä mainittujen ohjepalkkojen perusteella.
€/t | |
1. palkkaryhmä | 9,27 |
2. ” | 9,51 |
3. ” | 9,77 |
4. ” | 10,05 |
5. ” | 10,40 |
Aikapalkalla työskentelevä työntekijä on oikeutettu jäljempänä mainittuun ohjepalkkaan. 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
€/t | |
1. palkkaryhmä | 9,46 |
2. ” | 9,70 |
3. ” | 9,97 |
4. ” | 10,25 |
5. ” | 10,61 |
Työntekijälle voidaan maksaa työtuloksen, monitaitoisuuden, työssä tarvittavan erityis- osaamisen, joustavuuden tai muiden henkilökohtaisten pätevyystekijöiden perusteella 15 % korkeampaa palkkaa. Henkilökohtaisen lisän perusteena voi olla myös suoritettu ammattitutkinto. Yksittäistapauksittain harkiten voidaan maksaa korkeampaakin palkkaa.
Soveltamisohje:
Harkittaessa henkilökohtaisen lisän käyttöä on erityistä huomiota kiinnitettävä työnteki- jän työsuhteen kestoaikaan ao. yrityksessä sekä siihen, hallitseeko työntekijä useampia toisistaan poikkeavia töitä, joihin yritys häntä käyttää.
Työntekijän työn välittömästi liittyessä suorituspalkkatyötä tekevien työntekijäin työhön pyritään se työntekijän työvauhdin sitä edellyttäessä järjestämään suorituspalkalla. Ellei tämä ole mahdollista, on tilanne otettava huomioon palkan suuruutta määriteltäessä.
Aikapalkkausta käytettäessä voidaan ohjepalkan lisäksi maksaa erillistä laatu tms. lisää, kun tuotteen laadun parantaminen, raaka-aineen käytön taloudellisuus tai muut vastaavat tekijät tekevät sen perustelluksi.
4.2.1 Erikoistyöntekijöiden palkat
Laitosmiesten ja laitosmiesoppilaiden palkkoihin nähden sovelletaan niitä palkka- määräyksiä, jotka määräytyvät tämän työehtosopimuksen liitteen 3 mukaan.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Kunnossapito-osastojen metalli-, sähkö- ja rakennusalan työntekijöiden, korkeapainekat- tilalaitosten lämmittäjien, vedenpuhdistuslaitosten hoitajien, voimalaitostyöntekijöiden, ompelukone-, kone-, elektroniikka-, prässi- ja kuljetinmekaanikkojen ja autonkuljettajien palkat määräytyvät tämän työehtosopimuksen liitteen 2 mukaan.
4.2.2 Oppilaiden ja nuorten palkat
Oppilaiden ja alle 18-vuotiaiden nuorten henkilöiden palkat ovat oppivuosista, työkyvystä ja työtaidosta riippuen 90–100 % sen palkkaryhmän ohjepalkasta, mihin palkkaryhmään oppilaan tai alle 18-vuotiaan työntekijän työ kuuluu.
Soveltamisohjeita:
Kun nuori työntekijä tekee samaa työtä kuin täysi-ikäinen työntekijä ja hänellä on työn edellyttämä työtaito ja -kokemus sekä pätevyys, eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, hänen palkkansa määritellään asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.
Henkilölle, joka on käynyt 2–3 -vuotisen ammattikoulun ja tulee koulutustaan vastaavaan työhön, on työsuhteen kestettyä koulun päättymisen jälkeen kuukauden maksettava hänen tekemänsä työn edellyttämän palkkaryhmän mukainen palkka. Henkilölle, joka on käynyt vähintään 6 kuukauden pituisen teollisuusompelukurssin, maksetaan työsuhteen kestettyä kurssin päättymisen jälkeen kuukauden vähintään 2. palkkaryhmän mukai- nen palkka. Henkilölle, joka on käynyt vähintään 3 kuukauden pituisen ompelijakurssin, maksetaan työsuhteen kestettyä kurssin päättymisen jälkeen kuukauden vähintään
1. palkkaryhmän mukainen palkka.
- 32 -
Jos oppilaan todetaan kokeessa tai työtulostensa perusteella pystyvän oman työryh- mänsä normaalisaavutukseen, hänen palkkansa määritellään asianomaisen työn palkka- perusteiden mukaisesti.
Oppilaitoksissa opiskelevien harjoittelijoiden palkkamääräyksiä ei työehtosopimukseen ole otettu.
Alle 18-vuotiaan määräaikaisessa työsuhteessa olevan koululaisen tai opiskelijan palkka on vähintään 75 % 1. palkkaryhmän aikatyön ohjepalkasta.
Liitot suosittelevat, että työntekijän palkasta sovittaisiin etukäteen, mikäli hän opastaa oman työnsä ohessa ammattikoulutuksessa olevaa työssäoppijaa.
4.3 Työn vaativuuden arviointijärjestelmä
Työehtosopimuksen liitteessä mainituista ammattiryhmittelyistä poiketen voidaan eri töi- den keskinäiset palkkasuhteet järjestää käyttäen työn vaativuuden arviointijärjestelmää, jonka käyttöönotosta ja järjestelmän sisällöstä sovitaan kirjallisesti paikallisen sopimisen menettelytapojen mukaan. Työn vaativuuden arviointijärjestelmässä tulee käyttää osate- kijöinä osaamista, vastuuta, kuormitusta ja työolosuhteita.
Arviointi tehdään yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijäin edustajien kesken siten, että kummallakin osapuolella on tasapuolinen edustus arviointiryhmässä.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Työtehtävien vaativuuden arviointi tehdään työnkuvausten pohjalta, joko siten, että kaikki yrityksen työtehtävät kuvataan tai, että kuvataan vain joukko keskeisiä työtehtäviä, joihin muita työtehtäviä verrataan. Työtehtävät kuvataan sellaisena kuin ne käytännössä työpai- kalla tehdään.
Yrityksen käyttäessä työn vaativuuden arviointijärjestelmää, saman sopimusalan työn- tekijöihin käytetään saman yrityksen sisällä samaa järjestelmää ja samoja arviointimene- telmiä.
Järjestelmän periaatteet selvitetään henkilöstölle. Arviointiryhmälle järjestetään tarvitta- va ja riittävä koulutus.
Palkan määräytymisperusteiden muuttuessa uuden palkkausjärjestelmän mukaisiksi, kenenkään henkilökohtainen kokonaispalkka ei tämän muutoksen vuoksi saa laskea.
Pöytäkirjamerkintä:
Työn vaativuuden arvioinnissa edetään liittojen välisen työryhmän laatimien ohjeiden mukaisesti, ellei paikallisesti toisin sovita.
Käytettäessä työnarviointijärjestelmää käytetään työnvaativuuteen perustuvan palka- nosan määrittämiseen 9-portaista palkkataulukkoa, mikäli paikallisesti ei muusta sovita.
- 33 -
4.3.1 Tehtäväkohtaiset palkat
1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Työnvaativuusryhmä | €/t |
1 | 9,27 |
2 | 9,67 |
3 | 10,13 |
4 | 10,61 |
5 | 11,10 |
6 | 11,65 |
7 | 12,18 |
8 | 12,75 |
9 | 13,36 |
1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Työnvaativuusryhmä | €/t |
1 | 9,46 |
2 | 9,86 |
3 | 10,33 |
4 | 10,82 |
5 | 11,32 |
6 | 11,88 |
7 | 12,42 |
8 | 13,01 |
9 | 13,63 |
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
4.3.2 Henkilökohtaisen pätevyyden määritys
Työntekijälle voidaan maksaa työtuloksen, monitaitoisuuden, työssä tarvittavan erityis- osaamisen, oma-aloitteisuuden, huolellisuuden, tai muiden työpaikalla tärkeiksi katsottu- jen tekijöiden perusteella korkeampaa palkkaa.
Henkilökohtaisen pätevyydenarvioinnin tekee työnantaja, mikäli ei muusta paikallisesti sovita.
Soveltamisohje:
Harkittaessa henkilökohtaisen lisän käyttöä on erityistä huomiota kiinnitettävä työnteki- jän työsuhteen kestoaikaan ao. yrityksessä sekä siihen, hallitseeko työntekijä useampia toisistaan poikkeavia töitä, joihin yritys häntä käyttää. Henkilökohtaisen lisän perusteena voi olla myös suoritettu ammattitutkinto.
Käytettäessä henkilökohtaista pätevyyden määritystä palkkauksen perusteena tai sen osana, on määritysperusteet ja arviointikriteerit selvitettävä työntekijöille ja heidän edus- tajilleen.
- 34 -
4.4 Suorituspalkkatyö
4.4.1 Yleisiä määräyksiä
Mikäli työn laatu sallii ja on teknisesti mahdollista, työt on tuotannon ja työntekijäin ansion kohottamiseksi pyrittävä järjestämään suorituspalkkatyöksi. Työt, jotka vakiintuneen ta- van mukaan tai teknillisistä taikka tuotannon järjestelyn edellyttämistä syistä on järjestet- ty suorituspalkkatyöksi, tehdään urakka- tai sekaurakkatyönä.
4.4.2 Urakkahinnoittelun sääntö
Urakkatyö on hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee 20 % korkeammaksi kuin 4.2 kohdassa mainittu ohjepalkka ja kasvaa työsuorituk- sen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.
4.4.3 Osaurakkahinnoittelun sääntö
Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työsuorituksen vasta- tessa normaalia urakkatyövauhtia työntekijän ansio nousee 20 % korkeammaksi kuin 4.2 kohdassa mainittu ohjepalkka.
Työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä tulee palkan liikkuvan osan kasvaa vähintään samassa suhteessa.
4.4.4 Urakkahinnoittelun mukaiset palkkataulukot
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
€/t | |
1. palkkaryhmä | 11,12 |
2. ” | 11,41 |
3. ” | 11,72 |
4. ” | 12,06 |
5. ” | 12,48 |
Urakan hinnoittelusäännön mukaiset palkat ovat palkkaryhmittäin seuraavat: 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
€/t | |
1. palkkaryhmä | 11,35 |
2. ” | 11,64 |
3. ” | 11,96 |
4. ” | 12,30 |
5. ” | 12,73 |
Soveltamisohje:
Sarjapituudet saattavat varsin tuntuvasti vaihdella. Tästä syystä liitot toteavat, että 4.4.2 ja 4.4.3 kohtien mukaan sarjapituudesta riippumatta on hinnoittelu suoritettava työehto- sopimuksen määräysten mukaisesti.
- 35 -
4.4.5 Urakkahinnoittelun työkohtaisuus
Edellä 4.4.2. ja 4.4.3. kohdissa mainitut hinnoittelusäännöt ovat urakka- ja työkohtaiset ja kukin työ erikseen on hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyö- vauhdilla nousee hinnoitteluperusteeseen.
Soveltamisohje:
Määräyksellä urakkahinnoittelun urakka- eli työkohtaisuudesta on lähinnä pyritty pois- tamaan urakoiden ns. tasaamismahdollisuus. Urakoiden tasaamisella liitot ymmärtävät menettelyä, jossa saman palkkakauden aikana pyritään vähentämään mahdollisesti an- netun löysästi hinnoitellun urakan vaikutusta ansioon antamalla urakoita, joilla normaalilla urakkatyövauhdilla työskenneltäessä ei ole edellytyksiä saavuttaa työehtosopimuksen mukaista urakoiden hinnoittelupistettä.
4.4.6 Urakkatyön takuupalkka
Urakka- ja sekaurakkatyötä tehtäessä on urakkapalkan perustana oleva 4.2 kohdan mukainen ohjetuntipalkka taattu.
Mikäli työvaiheen lyhyyden takia ei pystytä 4.4.11 kohdan mukaisesti urakkahintaa tarkistamaan, maksetaan kunkin tällaisen työn osalta erikseen urakkahinnan edel- lyttämä ansio, kuitenkin vähintään ohjetuntipalkka, kunnes riidanalainen urakka on työehtosopimuksen mukaisesti tutkittu. Kyseisille tapauksille tulee luoda talokohtainen käytäntö ilmoitusmenettelystä.
4.4.7 Urakkahinnoittelun perusteet
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Urakka- ja sekaurakkahinnoittelun tulee mikäli mahdollista perustua työntutkimukseen. Kun hinnoittelussa käytetään työntutkimusta työntekijää tutkimuskohteena pitäen, on tut- kimuskohteeksi mahdollisuuksien mukaan valittava keskitasoinen oikealla menetelmällä työskentelevä ammattitaitoinen työntekijä. Tutkimus on tehtävä todellisissa olosuhteissa ja työnkulkua vastaavasti ottamalla huomioon tekijän koko työmäärä. Työntutkimuksia tehtäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että työssä tarvittavat elpymisajat ja muut apuajat otetaan riittävästi huomioon siten, että työntekijä normaalilla urakkatyöponnis- tuksella saavuttaa sopimuksen edellyttämän ansiotason.
4.4.8 Urakan hinnoittelulista
Jokaisessa tehtaassa on suorituspalkalla tehtäviä töitä varten laadittava hinnoittelulista, joka sisältää yhteisesti sovitut urakat. Kaikille osapuolille on varattava tilaisuus tutustua siihen.
4.4.9 Erikoisurakkahinnoittelut
Malli-, mittatilaus-, poika- ja erikoisen suurten kappaleiden hinnoittelusta tulee sopia erikseen.
Jos työ- ja tuotantomenetelmissä, työn järjestelyssä, työvälineissä taikka raaka–aineen laadussa on tapahtunut tai tapahtuu muutoksia tai jos hinnoittelu ei ole 4.4.2 tai 4.4.3 kohtien mukainen, määritellään työlle uusi hinta.
- 36 -
4.4.10 Urakkahinnoista sopiminen
Uusista suorituspalkkaushinnoista sovitaan ensisijaisesti työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa. Ellei työnantaja voi heti tarjota jatkuvaksi tarkoitettua hintaa, työ tehdään aluksi tilapäisellä hinnalla, jonka tulee täyttää tämän pykälän 4.4.2. tai 4.4.3. kohdan määräykset suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteista.
Soveltamisohje:
Tilapäistä suorituspalkkahintaa ei tule käyttää, kun on mahdollisuus heti tarjota jatkuva hinta.
Jatkuvan suorituspalkkahinnan tultua sovituksi tätä sovelletaan takautuvasti tilapäisen hinnan käyttöajalta.
Jos urakkaperusteissa tapahtuu muutoksia, ei työnantajalla ole oikeutta vaatia työn- tekijöiltä takaisin osaakaan heidän nostamastaan palkasta. Tämä ei kuitenkaan koske laskuvirhettä.
4.4.11 Urakkahinnoittelun tarkistus
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Jos työntekijä perustellusti esittää, että jatkuvaksi tarkoitettu tai voimassa oleva hinta on virheellinen, hänen tulee ilmoittaa tästä työnantajan edustajalle hinnoittelun tarkistamista varten, mutta työtä tehdään kuitenkin em. hinnalla. Suorituspalkan perusteena olevan hinnan tarkistamista koskeviin tutkimuksiin ja neuvotteluihin on ryhdyttävä tarpeetonta viivytystä välttäen, kuitenkin viimeistään viikon kuluessa. Tarkistustutkimukset on pyydet- täessä selvitettävä ao. työntekijälle. Mikäli muutoksia tarkistuksen perusteella tapahtuu, tarkistettua hintaa sovelletaan siitä päivästä alkaen, jolloin tarkistamista on pyydetty tai josta alkaen hinta on ollut ilmeisesti virheellinen.
Jos suorituspalkkaushinnoittelun tarkistuksesta työpaikalla syntyy erimielisyyttä, jota ei siellä voida selvittää, voidaan kysymys alistaa sopijaliittojen käsiteltäväksi.
4.5 Palkkiopalkat
4.5.1 Tulospalkkio
Tulospalkkio on yrityskohtainen palkan lisä. Se ei perustu työehtosopimukseen. Siihen sisältyy riski siitä, että sitä ei makseta, jos asetettuja tulostavoitteita ei saavuteta.
Tulospalkkio voidaan maksaa yrityksen päätöksellä hyvän tuloksen perusteella esim. joulurahana. Tällöin siitä ei sovita henkilöstön kanssa, vaan päätöksen tekee yritys. Tällais- ta työnantajan erikseen päättämää yhden kerran tai korkeintaan kaksi kertaa vuodessa maksettavaa tulospalkkiota ei oteta huomioon vuosilomapalkassa eikä keskituntiansios- sa, ellei siitä erikseen ole sovittu.
Mikäli kyseessä on tulospalkkio, joka maksetaan säännöllisesti esim. palkanmaksu- kausittain ja jonka käyttöönoton yhteydessä on henkilöstön kanssa sovittu tiettyjen tavoitteiden saavuttamisesta palkkion maksamisen edellytyksenä, se otetaan huomioon vuosilomapalkassa ja keskituntiansiossa. Tulospalkkioiden mittareiden valinnassa tulee kiinnittää huomiota selkeyteen ja yksinkertaisuuteen.
Tulospalkkioiden muodot vaihtelevat. Tulospalkkion lisäksi käytössä voi olla erilaisia voittopalkkioita. Mikäli lisästä ei ole muuta ilmoitettu, maksettava lisä on tulospalkkiota.
- 37 -
4.6 Työn- ja aikatutkimukset
Työn- ja aikatutkimusten tavoitteena on löytää oikeudenmukainen perusta palkkojen määrittelylle. Mahdollisesti tapahtuvat muutokset töiden järjestelyssä eivät saa aiheuttaa työntekijäin ylirasittamista eivätkä myöskään haitallisesti vaikuttaa heidän normaaleihin palkkatuloihinsa.
Työntekijäin asianomaisille luottamusmiehille on varattava mahdollisuus työpaikalla perehtyä työn ja aikatutkimusten suoritustapaan samoin kuin niiden perusteella toimeen- pantuihin uudistuksiin etenkin palkkojen järjestelyssä.
Liitot pitävät tarpeellisena, että työn- ja aikatutkimusten aiheuttamia mahdollisia uusia työmenetelmiä käytäntöön otettaessa niitä työntekijöille selvitetään.
Soveltamisohje:
Keskusjärjestöt ovat sopineet yhteisen samansisältöisen työntutkimuskoulutuksen toteuttamisesta molempien järjestöjen toimesta järjestettävässä työntutkimuskoulutuk- sessa. Liitot suosittelevat, että tehtaat mahdollisuuksiensa mukaan yhdenmukaistaisivat työntutkimusmenetelmänsä vastaamaan keskusliittojen yhteisesti hyväksymää normaali- aikatutkimusta.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Niillä työpaikoilla, joissa käytetään työntutkimuksia palkkauksen perusteena, on työnteki- jöiden edustajille annettava riittävä selvitys tutkimuksista. Luottamusmiehille on varattava tilaisuus perehtyä tutkimuksen pohjana olleeseen aineistoon sekä tutkimuksen tuloksiin. Työn mittausaineisto samoin kuin siihen liittyvät työmenetelmien kuvaukset on myöhem- minkin oltava luottamusmiesten saatavilla. Työntekijöillä on mahdollisuus saada selvitys töitään koskevista työntutkimuksista.
Kun työnmittauksen tuloksia käytetään suorituspalkkauksen hinnoittelun perusteena, on yksikköhinnan perustaksi tulevan työarvon vastattava todellisia työolosuhteita. Toisessa yrityksessä olevaa työntutkimusta ei ilman paikallista soveltamista voi ottaa käyttöön.
Tietokoneavusteiseen työnmittaukseen tai standardiaikajärjestelmiin siirtymisessä on huomioitava:
– Tietokoneavusteista työnmittausta voidaan soveltaa edellyttäen, että jäljempänä mai- nittuja kohtia noudatetaan.
– Käyttöönottoa suunniteltaessa tulee huomioida keskusliittojen välisen yleissopimuksen, alan työehtosopimuksen sekä yhteistoimintalain määräykset kuin myös keskusjärjes- töjen rationalisointineuvottelukunnan ”Tietokoneavusteinen työntutkimus” -kirjassa esitetyt periaatteet.
– Valtakunnalliset yleispätevät standardiaikajärjestelmät tulee liittojen tarkistaa ennen käyttöönottoa.
– Ennen käyttöönottoa tulee työntekijäin edustajille antaa asian ymmärtämiseksi tarpeel- linen koulutus, jossa järjestelmän perusteet ja tavoite selvitetään.
– Mikäli yrityksessä otetaan palkkauksen perusteeksi käyttöön liikeaikapohjaisia työn- tutkimuksia, on käyttöönottoselvitys tehtävä sopijaliittojen välillä.
– Aikojen alitettavuus
Standardiaikajärjestelmien tulee vastata yrityksen todellisia olosuhteita ja työmenetel- miä, jolloin uuden työn normaaliarvojen alitettavuus on 15 - 20 %.
– Liikeaikapohjaisissa työnmittauksissa, joissa ajanalitusmahdollisuus on pienempi kuin perinteisessä työnmittauksessa, rahakertoimen on oltava vähintään
(1,03 x OTP)/60 = e/min
– Harjaantumislisä
Liikeaikapohjaisissa standardiaikajärjestelmissä tulee laatia talokohtainen harjaantumis- lisäkäytäntö.
4.6.1 Rahakerroin
Rahakerroin määritellään siten, että työntekijät normaalilla urakkatyövauhdilla työskennel- lessään saavuttavat työehtosopimuksen 4.4.4 kohdassa tarkoitetun ansiotason.
Käytössä olevia rahakertoimia on työehtosopimuksen edellyttämää yleistä palkankoro- tusta täytäntöön pantaessa korotettava niiden ohjeiden mukaan, jotka liitot ovat määritel- leet työehtosopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjoissa.
Erityisesti tapauksissa, joissa rahakerroin on suurelle työntekijämäärälle yhteinen, on epä- kohtien välttämiseksi kiinnitettävä huomiota mm.
– siihen, että urakkaperusteet ovat paikkansapitävät ja ajan tasalla
– siihen, että työntekijät tekevät työtä tutkimuksessa edellytetyllä työmenetelmällä
– siihen, että työnmittausmenetelmät joutuisuusnormalisoinnin ja elpymisajan osalta saatettaisiin vastaamaan nykyistä työntutkimusmenettelyä, jonka työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
– siihen, että uudet työntekijät saavat riittävän työnopastuksen ennen kuin heidät otetaan mukaan urakkaan.
Soveltamisohje:
Liitot suosittelevat käyttämään keskusjärjestöjen sopimusta elpymisajan määrityksestä työnmittauksissa.
4.6.2 Työntutkijat
Työntutkimuksen tekemisessä käytetään riittävän kokemuksen ja koulutuksen saaneita henkilöitä.
4.6.3 Luottamusmiesten informointi
Luottamusmiesten informointi rationalisointikysymyksissä. Ks. yleissopimuksen 5 luku.
4.6.4 Konsulttien käyttö
Konsulttien käyttö edellyttää riittävän varhaista tiedottamista, minkä yhteydessä tulee ilmetä, mitä kehittämis- ja työntutkimustehtäviä toimeksianto sisältää.
4.7 Palkanlisät
4.7.1 Vuoro-, ilta- ja yötyölisät
Vuorotyössä nimetään työvuorot seuraavasti: 1.vuoro (aamuvuoro), 2. vuoro (iltavuoro) ja
3. vuoro (yövuoro).
Vuorotyölisinä maksetaan:
iltavuorossa yövuorossa
€/t €/t
1,06 1,83
Liitteen 3 mukaisille työntekijöille vuorotyölisinä maksetaan: iltavuorossa yövuorossa
€/t €/t
1,07 1,88
Vuorotyöntekijälle, joka jää ylityöhön välittömästi oman vuoronsa päätyttyä, maksetaan vuorotyölisät sen vuoron mukaan, jonka aikana ylityötä tehdään.
Kun työ ei ole vuoro- eikä ylityötä ja työntekijät tekevät sitä kello 18.00–23.00, tällainen työ on iltatyötä ja kello 23.00–06.00 tehty työ yötyötä. Iltatyöstä maksetaan iltavuoro- korvaus ja yötyöstä yövuorokorvaus.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
4.7.2 Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä Tuotanto-osastojen keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja jatkuvassa 2-vuorotyössä maksetaan työntekijöille erilliskorvauksena jokaiselta tunnilta 0,16 €, ellei tämän lisän korvaamisesta ole toisin paikallisesti sovittu.
4.8 Palvelusvuosilisä
Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä työntekijälle makse- taan palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.
Lisä määräytyy seuraavasti:
Työsuhteen kesto Euromäärän laskentakaava:
5 mutta ei 10 vuotta 1 x Lkk x KTA
10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA
15 mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA
20 mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA
jossa kaavassa
Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä. KTA on työehtosopimuksessa tarkoitettu keskituntiansio.
4.8.1 Perusteen toteaminen
Kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle maksetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudate- taan seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen yhdenjaksoisuutta laskettaessa noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.
4.8.2 Työsuhteen päättyminen
Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosit- taista maksua, työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta hän on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä maksettiin.
4.8.3 Palvelusvuosilisän maksaminen
Palvelusvuosilisä maksetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huomioon työehtosopimuksen mukaista eikä lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1. kohdan mukaista keskituntiansiota lasket- taessa.
Palveluvuosilisästä voidaan sopia paikallisesti toisin.
4.9 Siirto toiseen työhön
4.9.1 Yleisiä määräyksiä
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Työnantajalla on oikeus siirtää henkilökohtaisen työsopimuksen huomioon ottaen työn- tekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työpisteeseen. Tällaisesta siirrosta ilmoittaa työnantaja ennakolta ja niin aikaisin, kuin se on käytännössä mahdollista.
Mikäli aikapalkalla työskentelevä työntekijä määrätään tekemään toista, entistä työtään joko alemmin tai korkeammin palkattua aikatyötä, hänelle maksetaan tällöin entisestä työstään sovittu tuntipalkka kahden viikon ajalta ja sen jälkeen uuden työnsä mukainen palkka. Mikäli toiseen, korkeammin palkattuun työhön määrätty työntekijä pystyy heti tekemään tätä työtä sekä työn laatuun että työtehoon nähden samalla tavalla kuin tätä työtä varsinaisesti tekevä, hänelle maksetaan heti uuden työn mukainen palkka.
Mikäli ammattitaitoinen työntekijä määrätään tekemään sellaista urakkatyötä, jossa hän ei varhaisemman kokemuksensa perusteella aluksi pysty normaaliin urakkasuoritukseen,
hänelle maksetaan vakiintuneen käytännön mukainen, kohtuullisesta työhön tarvittavasta uudelleenharjaantumis- tai perehtymisajasta riippuva, esim. asteittaisesti aleneva hyvitys niin, että hänen säännöllinen ansionsa ei oleellisesti muutu.
Mikäli jatkuvaa urakkatyötä tekevä työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyt- tämään urakkatyönsä ja ryhtyy tekemään toista työtä aikapalkalla, hänelle maksetaan keskituntiansio kahden viikon ajalta.
Mikäli jatkuvaa urakkatyötä tekevälle henkilölle työn loppumisen vuoksi osoitetaan aikapalkattu työ, joka ei kuulu hänen normaaleihin työtehtäviinsä, hänelle maksetaan ko. työpäivän tai työvuoron loppuun sekä seuraavalta työpäivältä keskituntiansion mukainen palkka. Tämän jälkeen kahden viikon ajalta 4.2 kohdan mukainen ohjepalkka 20 %:lla koro- tettuna ja sen jälkeen sen työn mukainen palkka, jota hän tekee.
- 41 -
4.9.2 Vaihtolisä
Teknologian kehittyminen, uudet tuotantojärjestelyt, nopeammat toimitusajat ja sarjasuu- ruuden muutokset aikaansaavat sen, että osa työntekijöistä joutuu päivittäin vaihtamaan työpistettään tai työvaihettaan useitakin kertoja.
Riippumatta päivittäin useita kertoja toistuvista siirroista työntekijän on oltava palkkauk- sellisesti oikeudenmukaisessa asemassa muiden työntekijöiden kanssa. Jos asiaa ei saada muutoin järjestettyä, käytetään vaihtolisää.
Koska käytäntö eri yrityksissä on hyvin erilainen, on vaihtolisän tarve myöskin erilainen. Vaihtolisän perusteet, tarve ja suuruus on selvitettävä ja neuvoteltava työnantajan ja työntekijän edustajan välillä.
4.9.3 Siirtyminen solu- tai itseohjautuviin pienryhmiin
Työnantajien, jotka tuotannon nopeuttamiseksi ja pienten valmistussarjojen hallitse- miseksi päättävät siirtyä solu- tai itseohjautuviin pienryhmiin, tulee antaa työntekijöille tarpeellinen koulutus.
Solu- tai itseohjautuvien pienryhmien koulutus- ja sisäänajoajalta määritellään palkkaus erikseen.
Soveltamisohje:
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Soluissa työskentely edellyttää monitaitoisuutta ja keskinäistä yhteistyötä. Siirryttäessä tuotannossa solu- tai pienryhmätyöskentelyyn se toteutetaan yrityskohtaisesti yrityskult- tuurin ja toimintaperiaatteiden pohjalta. Solukympeille, ohjaaville työntekijöille ja solu- tai pienryhmissä työskenteleville työntekijöille annetaan riittävästi teoreettista koulutusta mm. seuraavissa asioissa:
– yritystalouden ja oman yrityksen taloudellisen toiminnan sekä tuotannonohjauksen perusteista
– mihin tavoitteisiin solutuotannolla pyritään (esim. tuotteiden läpimenoaikojen nopeutu- minen, monipuolinen ammattitaito, tuottavuuden kasvu)
– miten solutuotanto käytännössä toteutetaan (esim. miten henkilöt valitaan, työ kulkee, vastuu työstä ja laadusta toteutetaan ja palkkaus järjestetään).
Pöytäkirjamerkintä:
Solukymppien ja ohjaavien työntekijöiden kanssa käydään läpi työtehtävät ja niiden sisältö.
Palkkaus koulutuksen ajalta
– teoriakoulutuksen ajalta palkka maksetaan yleissopimuksen mukaan
– työn yhteydessä tapahtuvan koulutuksen ajalta palkkaus tulee järjestää esim. harjaan- tumis- yms. lisiä käyttäen siten, ettei työntekijän ansiotaso koulutuksen aikana olennai- sesti alene.
4.10 Kuukausipalkka
Viikkopalkka saadaan kertomalla tuntipalkka luvulla 40 ja kuukausipalkka kertomalla tuntipalkka luvulla 175. Muutettaessa kuukausi- tai viikkopalkka tuntipalkaksi käytetään samoja lukuja. Em. lukuja käytetään, kun viikoittainen säännöllinen työaika on 40 tuntia.
- 42 -
Kerrointa/jakajaa käytetään:
• Laskettaessa tes-korotuksia viikko- ja kuukausipalkkalaisille.
• Siirryttäessä tuntipalkalta viikko- tai kuukausipalkalle tai päinvastoin.
• Laskettaessa yli- tai sunnuntaityöstä maksettavaa palkkaa kaikissa työaikamuodoissa eli työehtosopimuksen mukaisessa normaalissa päivä-, 2-vuoro, 3-vuorossa.
• Laskettaessa palvelusvuosilisiä.
• Laskettaessa osa-ajan palkkaa tilanteissa, joissa kuukausi/viikkopalkasta vähennetään palkattomia päiviä.
• Muissa vastaavissa tässä luettelemattomissa tapauksissa.
4.11 Keskituntiansio
Työntekijän keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksami- sessa siten kuin tässä työehtosopimuksessa erikseen määrätään. Tämä ei koske kuukau- sipalkalla olevia työntekijöitä.
Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana tehdyltä työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen, lukuun ottamatta ylityö- ja sunnuntaityölisiä, jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.
Eri vuosineljänneksien keskituntiansiota käytetään seuraavasti:
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
a) helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keski- tuntiansiota
b) touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljänneksen keskituntiansiota
c) elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä
d) marras-, joulu- ja tammikuun aikana vuoden III vuosineljänneksen keskituntiansiota.
Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllämainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakautuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.
Kun työntekijä vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa.
Jos keskituntiansio on henkilökohtaista aikapalkkaa pienempi, maksetaan 1. kohtaan perustuva palkka tai korvaus kuitenkin henkilökohtaisen aikapalkan mukaan.
Uudelle työntekijälle maksetaan palkka tai korvaus enintään neljän kuukauden ajan hänen henkilökohtaisen aikapalkkansa mukaan. Työntekijälle, jolle keskituntiansiota ei ole lasket- tu esim. sairauden tai suoritetun asevelvollisuuden takia, maksetaan vastaavasti viimeksi lasketun keskituntiansion mukaan tai henkilökohtaisen aikapalkan mukaan, jos tämä on korkeampi.
4.12 Odotusajan palkka ja työn keskeytyminen eräissä tapauksissa
Jos työntekijän työ keskeytyy tavanomaisesta poikkeavan teknillisen tai tuotannollisen häiriön vuoksi tai muuten työnantajasta riippuvasta syystä, maksetaan aikatyöntekijälle
- 43 -
odotusajalta henkilökohtaista aikapalkkaa ja urakkatyöntekijälle ohjetuntipalkka 20 %:lla korotettuna. Niille urakkatyöntekijöille, jotka eivät ole työssään saavuttaneet urakan hin- noittelutasoa, maksetaan kuitenkin heidän keskituntiansionsa mukainen palkka.
Soveltamisohjeita:
Mikäli yrityksessä nykyisin sovelletaan työntekijöille edullisempaa käytäntöä odotusajan palkan suhteen, on sitä sopimuskauden aikana edelleen noudatettava, ellei toisin sovita.
Jos työ keskeytyy niissä poikkeuksellisissa tulipalo-, koneen vahingoittumis- ja muissa samankaltaisissa tapauksissa, joita tarkoitetaan työsopimuslain 2. luvun 12 §:n 2. mo- mentissa, noudatetaan lain määräystä.
4.13 Palkanmaksu ja palkkalaskelma
Liitot suosittavat, että työpaikoilla sovitaan palkanmaksusta rahalaitosten välityksellä.
Palkka maksetaan pankkiin myös lopputilin osalta yritysten seuraavana normaalina pal- kanmaksupäivänä, ellei palkanmaksusta paikallisesti muuta sovita.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Työntekijälle tulee antaa palkanmaksun yhteydessä palkkalaskelma, josta käy ilmi miltä ajanjaksolta ja miten palkka on muodostunut sekä mitä pidätyksiä siitä on tehty.
5 LUKU ERINÄISET KORVAUKSET
5.1 Matkakustannusten korvaaminen
5.1.1 Yleisiä määräyksiä
Työtehtävien edellyttämät matkat tehdään tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.
Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi komennuspaikka- kunnalle suuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnostaan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa, matka katsotaan päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.
Soveltamisohje:
Matkaan katsotaan kuuluvan myös se välttämätön odotus, joka julkisten liikennevälineiden kulkuvuoroista johtuen liikennevälineestä toiseen vaihdettaessa saattaa aiheutua. Vakinai- sella työpaikalla tarkoitetaan työpaikkaa, jossa työntekijä varsinaisesti työskentelee.
5.1.2 Matkakustannusten korvaaminen
Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä silloin kun matka tapahtuu yön aikana, makuu- paikkalippujen hinnat. Jos matka tapahtuu yöllä kello 22.00–06.00, on työntekijällä oikeus käyttää II luokan makuuvaunupaikkaa.
Kun työnantaja huolehtii kuljetuksesta omilla kuljetusvälineillään, matkakorvausta ei makseta.
- 44 -
Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta omalla autolla korvaus. Korvauksen suuruus on se, jonka verohallitus vahvistaa vuosittain verovapaaksi.
5.1.3 Päivärahat
Jos työntekijä määrätään työhön muulle paikkakunnalle, hänelle maksetaan päivärahaa kultakin matkan alkamisesta laskettavalta vuorokaudelta, jonka hän on ollut matkalla tai komennuspaikkakunnalla. Päiväraha on suuruudeltaan sama kuin verohallituksen kulloin- kin hyväksymä voimassa oleva päiväraha ja sitä maksetaan seuraavasti (kts. xxx.xxxx.xx):
– Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.
– Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia.
– Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka käsittää vähin- tään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan puolet päivärahasta.
Päivärahan maksaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilomet- rin etäisyydellä joko työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.
Ellei työntekijälle ole työkomennuksella järjestetty majoitusmahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikana syntyvät majoituskustannukset hyväksymänsä selvityk- sen mukaisesti.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisälty- neen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet päivärahan määrästä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.
Mikäli työn tekeminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.
Kun työ tehdään tehdasalueen ulkopuolella paikassa, josta työntekijä voi saapua yöksi kotiinsa, mutta josta hän ei voi käydä tavallisuudesta poiketen ruokailemassa kotonaan tai tehtaalla ja hänelle tästä aiheutuu poikkeuksellisia ruokailukuluja, maksetaan ateriakor- vaus yhdestä ateriasta, jos työhön ja matkaan on käytetty 4–8 tuntia sekä ateriakorvaus kahdesta ateriasta, jos työhön ja matkaan on käytetty yli 8 tuntia päivässä. Ateriakorvaus- ten suuruudet ovat ne, jotka verohallitus vuosittain vahvistaa.
Jos työnsuorituspaikassa tai sen välittömässä läheisyydessä on järjestetty yhtä edullinen ruokailumahdollisuus kuin varsinaisen tehdasalueen ruokalassa, ei ruokarahaa makseta.
5.1.4 Matka-ajan korvaus työmatkoilla
Työntekijälle maksetaan matkatunneilta matka-ajan korvausta enintään 16 tunnilta. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisen työajan tuntimäärän rajoissa tehdyt työtunnit.
Menetetyltä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja maksetaan keski- tuntiansion mukainen korvaus.
- 45 -
Vapaapäivänä tapahtuvan matkan ajalta maksetaan keskituntiansion suuruinen korvaus matkatuntia kohden.
Soveltamisohje:
Ulkomaan päivärahojen osalta noudatetaan verohallituksen hyväksymiä päivärahoja (Kts. xxx.xxxx.xx.)
Edellä mainitut päivärahat ovat kokonaiskorvauksia tavanomaisista kuluista ulkomailla.
Mikäli työntekijä saa ilmaisen asunnon tai ruoan taikka molemmat, vähennetään päivä- rahaa vastaavasti.
5.1.5 Paikallisesti sovittu matkakustannusten korvaaminen
Matkakustannusten korvaamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ja määristä voidaan paikallisesti sopia toisin. Jos työpaikalla tehdään matkatyötä yleisesti, paikallinen sopiminen tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.
5.2 Muita korvauksia
5.2.1 Asevelvollisuuskutsunta
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän. Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös töissä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pidetään.
5.2.2 Reservin harjoitukset
Työnantaja maksaa reservin harjoitukseen osallistuvalle työntekijälle harjoituksen ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
5.2.3 Hautaus- ja hääpäivät
Työntekijällä on oikeus saada yksi palkallinen vapaapäivä työstä läheisen omaisen hau- tajaisia tai niiden järjestämistä varten. Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaapäivään myös omana vihkimispäivänään.
Soveltamisohje:
Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa ja samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia sekä veljiä ja sisaria sekä omia ja aviopuolison vanhempia ja isovanhempia.
5.2.4 Merkkipäivät
Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään yhden vuoden, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
5.2.5. Korvausten laskentaperuste
Tässä pykälässä mainitut korvaukset maksetaan käyttäen laskentaperusteena työehto- sopimuksen mukaista keskituntiansiota.
- 46 -
5.3 Arkipyhäkorvaus
5.3.1 Korvattavat arkipyhät
Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena hänen säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaava palkka keskituntiansion mukaan
• uudenvuodenpäivältä
• muuksi arkipäiväksi, kuin lauantaiksi sattuvalta loppiaiselta
• pitkäperjantailta
• xxxxxxxx pääsiäispäivältä
• helatorstailta
• vapunpäivältä
• juhannusaatolta
• jouluaatolta sekä
• ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä
Soveltamisohje:
Arkipyhäkorvausta ei makseta lakisääteisen äitiysvapaan ajalta lukuun ottamatta 5.3.3 kohdan mukaista poikkeusta.
5.3.2 Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Arkipyhäkorvaus maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoi- sesti kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen arkipyhää. Lisäksi edellytetään, että työnte- kijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä, tai toisena näistä päivistä edellyttäen, että poissaololle on hyväksyttävä syy. Hyväksyttävänä syynä voidaan pitää esimerkiksi työntekijän sairautta, reservin harjoituksia, lomautusta ja työnantajan lupaa.
Soveltamisohje:
Hyväksyttävänä syynä voidaan pitää myös myöhästymistä, mikäli sen on aiheuttanut liikennevälinettä kohdannut odottamaton vaurio tai kulkuyhteyksissä sattunut normaa- lista poikkeava häiriö. Yleistä sääntöä hyväksyttävän myöhästymisen pituudesta ei voida antaa. Asia on näin ollen ratkaistava tapauksittain huomioon ottaen kuitenkin, ettei mikä tahansa lyhyt viivytys sinänsä aiheuta arkipyhäkorvauksen menetystä.
5.3.3 Arkipyhän osuminen tietyn poissaolon ajalle
Arkipyhäkorvaus maksetaan myös sellaisilta arkipyhiltä, jotka sattuvat
– vuosiloman ajalle
– enintään 3 kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden tai tapaturman ajalle
– työehtosopimuksen 6.4.2 kohdan tarkoittaman palkallisen äitiysvapaan 42 päivän ajan- jaksolle, jotka työssä oltaessa olisivat työtuntijärjestelmän mukaisia työpäiviä
– lakisääteisen isyysloman ajalle
– taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen ajalle
– työntekijän vapaapäiväksi.
Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiseksi lomautuksen ajalta on lisäksi se, ettei työntekijä itsestään riippuvasta syystä jätä käyttämättä hyväkseen hänelle tarjottua mah- dollisuutta palata takaisin työhön lomautuksen päätyttyä.
- 47 -
Lomakaudesta johtuen saattaa juhannusaatto sijoittua työntekijän vuosiloman ajaksi. Tällöin arkipyhäkorvaus juhannusaatolta maksetaan siltä palkanmaksukaudelta mak- settavan palkan yhteydessä, mihin se ajallisesti kuuluu.
5.3.4 Itsenäisyyspäivä
Mikäli työntekijä ei ole oikeutettu lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan itsenäisyyspäivältä arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukaisesti.
5.3.5 Lomauttaminen arkipyhän yhteydessä
Työntekijäin oikeutta arkipyhäkorvaukseen ei saa loukata käyttämällä lomauttamista arkipyhän yhteydessä tavalla, jonka ilmeisenä tarkoituksena on kiertää arkipyhäkorvauksen maksaminen.
5.3.6 Kotityöntekijöiden ja osa-aikaeläkkeellä olevien arkipyhäkorvaus Arkipyhäkorvauksen sijasta kotityöntekijälle ja osa-aikaeläkkeellä olevalle maksetaan kunkin palkanmaksun yhteydessä erillisenä korvauksena 4,4 % hänen ansaitsemastaan rahapalkasta.
5.4 Suurjuhlapyhäkorvaus
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Uudenvuodenpäivänä, juhannuspäivänä sekä 1. ja 2. joulupäivinä työssä oleville mak- setaan 200 %:lla korotettu palkka, johon sisältyy sunnuntai- ja ylityökorotus. Pääsiäis- lauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona alkavissa ilta- ja yövuoroissa työskenteleville työntekijöille maksetaan 100 %:lla korotettu palkka, johon sisältyy ylityökorotus.
Soveltamisohje:
Sopimuskohdassa mainitulla uudenvuodenpäivän, juhannuspäivän sekä 1. ja 2. joulu- päivän käsitteellä tarkoitetaan samaa ajanjaksoa kuin ao. työssä käytössä olevalla sunnuntaityövuorokaudella sunnuntaityölisää laskettaessa.
6 LUKU SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
6.1 Vuosiloma
6.1.1 Yleisiä määräyksiä
Vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaan. Vuosilomalain 5 §:n mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan noudattaen lomapalkkasopimusta (liitteenä).
Soveltamisohje:
Liitot ovat neuvotteluissa todenneet, että vuosilomat teollisuuden piirissä yleisesti järjes- tetään siten, että vuosiloma ei ala työntekijän vapaapäivästä. Liitot katsovat, että myös
- 48 -
sellaiset työntekijät, jotka tekevät korjaus ym. töitä varsinaisen tehtaan vuosiloma- seisokin aikana tulisi vuosiloman alkamisajankohdan osalta asettaa samaan asemaan.
Soveltamisohje:
Jos työntekijä joudutaan lomauttamaan tehtaan muiden työntekijöiden vuosilomien ajaksi, liitot suosittelevat, että hänelle annetaan ensin hänen ansaitsemansa vuosiloma ja loppuosa vuosilomaseisokista on lomautusaikaa.
6.1.2 Lomaltapaluuraha
Työntekijälle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, maksetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen lakisäätei- sestä vuosilomapalkastaan.
Lomaltapaluurahasta 1/3 maksetaan ennakkona vuosilomapalkan maksamisen yhteydes- sä. Tätä osaa eivät koske edellä määritellyt lomaltapaluuta koskevat edellytykset.
Lomaltapaluurahan ennakkoa koskevia määräyksiä ei sovelleta 24 päivää ylittävään loman osaan.
Lomaltapaluuraha maksetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut työstä poissa työn- antajan suostumuksella tai vuosilomalain 7 §:ssä mainitun syyn takia.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Työntekijän työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lomaltapaluurahan maksamiselle on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain 4. luvun 3 a §:n tarkoitta- man ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukai- sesti.
6.1.3 Lomaltapaluurahan maksaminen
Lomaltapaluuraha maksetaan sinä yleisenä palkanmaksupäivänä, joka lähinnä seuraa loman päättymistä. Paikallisesti voidaan sopia lomaltapaluurahan maksamisen jaksotta- misesta lomakauden ajalle.
Mikäli vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta. Paikallisesti voidaan sopia koko lomaltapaluurahan maksamisesta viimeksi annettavan loman osan yhteydessä.
Soveltamisohje:
Työntekijän pyytäessä maksetaan lomaltapaluurahan ennakkoa siinä tapauksessa, kun maksaminen normaalina palkanmaksupäivänä siirtyisi pidemmälle kuin viiden työpäivän päähän vuosilomalta paluusta. Ennakon määrä voi olla enintään puolet lomaltapaluu- rahan määrästä.
Määräys ei koske 24 päivää ylittävää loman osaa.
Lomaltapaluuraha maksetaan työntekijälle, joka asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen palaa työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla.
- 49 -
Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluu- rahan määrä on 50 % siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palve- lukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilo- malta, lomaltapaluuraha lasketaan vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja vuosilomakorvauksen yhteismäärästä. Lomaltapaluuraha määräytyy sen työehtosopi- muksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.
6.1.4 Lomaltapaluuraha työsuhteen päättyessä
Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.
Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy kesälomakautena (2.5.–30.9.) ennen kuin lomaltapaluurahan en- nakko on työntekijälle maksettu, maksetaan se hänelle lopputilin yhteydessä.
Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluurahaa vastaavana korvauksena 50 % vuosilomapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauksesta.
6.1.5 Kotityöntekijän lomakorvaus
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Kotityöntekijälle maksetaan kunkin palkanmaksun yhteydessä lomakorvauksena ja lomaltapaluurahan sijasta tulevana erillisenä korvauksena yhteensä 13,05 % työntekijän ansaitsemasta rahapalkasta.
Työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään yhden vuo- den maksetaan erillisenä korvauksena 16,5 % työntekijän ansaitsemasta rahapalkasta.
6.2 Sairausajan palkka
6.2.1 Edellytykset
Sairausajan palkka maksetaan, jos
– työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työsopimuksen mu- kaista työtä
– työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuu- della.
6.2.2 Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan. Työ- kyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.
Epidemian aikana, kun lääkäriin pääsy vaikeutuu tai kun lääkärinpalveluksia ei muutoin ole riittävästi saatavilla, työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään kolmeksi vuorokaudeksi kerrallaan. Todis- tuksen voi uusia vain sama hoitaja.
Soveltamisohje:
Edellä olevan määräyksen mukaan työntekijällä on edelleen oikeus valita lääkärinsä. Näillä säännöksillä ei ole kuitenkaan tarkoitettu aikaansaada sellaista käytäntöä, että työntekijä valitsisi toispaikkakuntalaisen tai sellaisen lääkärin palveluksia, joita hänen ei ole mahdol-
- 50 -
lista saada oman säännöllisen työaikansa ulkopuolella. On siis toisin sanoen edellytetty, että työntekijä ensisijaisesti käyttää oman työterveyslääkärin palveluja ja näitäkin, mikäli mahdollista oman säännöllisen työaikansa ulkopuolella.
Sairauslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todistus, jollei työn- antaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä.
Soveltamisohje:
Sairausajan palkan maksamisen osalta on joissakin eri aloilla toimivissa yrityksissä lyhyitä sairauspoissaoloja koskien otettu käyttöön omaan ilmoitukseen perustuva menettely, jolloin työntekijä voi työkyvyttömyyden vuoksi olla poissa työstä tietyn pituisen lyhyen ajan ilman lääkärintodistusta.
Liitot esittävät näkemyksenään, että myös tekstiili- ja muotialan yrityksissä voidaan har- kita, onko edellisessä kappaleessa tarkoitettua menettelyä mahdollista soveltaa ja ottaa jossakin muodossa käyttöön.
Mikäli järjestelyn soveltamiseen päädytään, menettelystä ja sen toteuttamistavoista so- vitaan paikallisesti. Oman ilmoituksen piiriin voivat kuulua ainoastaan hyvin lyhytaikaiset sairauspoissaolot. Arviointiin saattaa vaikuttaa myös työkyvyttömyysjaksojen mahdolli- nen toistuvuus.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on sen kestosta ja sanamuodosta riippumatta molemmin puolin milloin tahansa irtisanottavissa ilman irtisanomisaikaa. Mikäli muusta ei irtisanomisen yhteydessä sovita, paikallisen sopimuksen päättyminen merkitsee paluuta sitä edeltäviin yrityksessä noudatettuihin sairauspoissaolojen ilmoittamista koskeviin menettelytapoihin.
6.2.3 Palkanmaksu
Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa seuraavasti:
Työsuhteen kesto sairastumishetkellä Ajanjakson pituus
kalenteripäivinä
vähintään 1 kk mutta alle 3 v. 28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 v. 35 päivää
5 vuotta mutta alle 10 v. 42 päivää
10 vuotta tai kauemmin 56 päivää
Palkka maksetaan sairastumisjaksoon sisältyviltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäi- viltä keskituntiansion mukaan. Palkka maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, työnantaja maksaa sairausajan palkkana 50 % työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta
työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pitui- sen ajanjakson sisällä. Karenssipäivältä maksettavan palkan suhteen ja myös muutoinkin noudatetaan tämän pykälän määräyksiä. Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.
- 51 -
6.2.4 Karenssi
Työnantaja maksaa palkan myös karenssipäivältä, mikäli
– sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu sairastumispäivän jälkeen vähintään 6 arkipäivää,
– työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta,
– työntekijälle, jonka työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhdenjaksoi- sesti vähintään yhden vuoden, maksetaan sairausajan palkka ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
6.2.5 Sairastuminen kesken työpäivän
Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän, hänelle maksetaan hänen sinä päivänä menettämältään säännölliseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus.
6.2.6 Saman sairauden uusiutuminen
Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta laske- taan poissaolojaksot yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastu- misjakso.
Saman sairauden uusiutuessa yli 30 päivän kuluttua töihin palaamisesta sairausajan palk- ka maksetaan niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus eli noudatetaan normaaleja karenssi- ja jaksosäännöksiä.
Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu Kansaneläkelaitok- sen tekemän ratkaisun perusteella.
Soveltamisohje:
Jos työntekijä työstänsä saaman ammattitaudin johdosta joudutaan siirtämään toiseen tehtävään, tulisi siirto, jos hän ei ole oikeutettu osaeläkejärjestelmän mukaiseen eläk- keeseen, mahdollisuuksien mukaan ja kyseisen henkilön työkyvyn sekä toisaalta hänen ammattitaudista tapaturmavakuutuslain nojalla saamansa korvauksen huomioonottaen pyrkiä järjestämään siten, ettei hänen ansionsa olennaisesti alene. Tämän saavutta- miseksi tulisi kiinnittää erityistä huomiota kuntoutukseen ja uudelleenkoulutukseen.
Työntekijän palatessa sairauslomalta hänet on pyrittävä sijoittamaan entiseen tai sitä palkkaukseltaan vastaavaan työhön.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
6.2.7 Vähennykset
Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää ko. korvausta sairausajan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan tai äitiysvapaan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausloman palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt maksamatta.
- 52 -
6.2.8 Korvaava työ
Korvaavalla työllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään, kun henkilö on kokonaan tai osittain työkyvytön tapaturman tai sairauden johdosta tekemään vakiintunutta tai työsopimuk- sensa mukaista työtä. Henkilö työskentelee väliaikaisesti kevennetyssä tai muokatussa taikka erikseen sovitussa muussa tehtävässä tai saa koulutusta. Myös työsopimuksen mukainen kevennetty tai muokattu työ voi olla korvaavaa työtä.
Korvaavaa työtä voidaan tehdä lääkärin määrittelemän sairauspoissaolon vaihtoehtona. Periaate korvaavassa työssä on se, että työ on mielekästä eikä siitä ole haittaa toipumi- selle.
Työntekijää kuultuaan työterveyslääkäri tekee lääketieteellisen arvion työntekijän terveydentilan ja työkyvyn perusteella työntekijän mahdollisuudesta tehdä korvaavaa työtä. Tämän jälkeen työntekijä ja hänen esimiehensä sekä tarvittaessa työterveyshuolto selvittävät onko työntekijälle mahdollista osoittaa korvaavaa työtä.
Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavia. Xxxxxxxxx mukaan korvaavan työn tekemisen sijaan työntekijälle voidaan järjestää koulutusta. Ennen korvaavan työn käyttöönottoa pääluot- tamusmies ja työsuojeluvaltuutettu sopivat toimipaikkakohtaisesti niistä töistä koulutuk- sen lisäksi, joita voidaan tehdä korvaavana työnä.
6.3 Lääkärintarkastukset
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
6.3.1 Lakisääteiset lääkärintarkastukset
Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen, mikäli tämä työsuhteen aikana lähete- tään tai määrätään terveystarkastukseen taikka tutkimuksiin silloin kun nämä perustuvat
– työterveyshuoltolakiin (1383/01)
– lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätökseen (950/94) ja hyväksyttyyn työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan
– lakiin nuorista työntekijöistä (998/93)
– säteilylakiin (592/91)
– terveydensuojelulain (777/96) edellyttämiin tutkimuksiin, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin.
Ansionmenetys korvataan lääkärintarkastusten ja niihin liittyvien matkojen osalta työn- tekijän menettämiä säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Työnantaja korvaa myös välttämättömät matkakustannukset työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lain- kohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkas- tukseen. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, työnantaja maksaa myös päivärahan.
Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivä- rahaa.
6.3.2 Muut lääkärintarkastukset
Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:
- 53 -
6.3.2.1 Perusedellytykset
Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työn- antajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työn- antajan pyytäessä selvitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.
Muissa kuin edellisessä kohdassa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuul- lisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.
Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansion- menetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla makseta.
Korvausta ei makseta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssi- päivänä tehdyn lääkärintarkastuksen ajalta.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Kun sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ansion- menetystä ei korvata.
6.3.2.2 Erityisedellytykset
Ansionmenetys korvataan:
A. Uusi tai uusiutuva sairaus
Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.
Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työ- kyvyttömyyden ajalta.
Kun työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
B. Aikaisemmin todettu sairaus
Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyk- sessä on ao. erikoisalan lääkärin tekemä tarkastus hoidon määrittelemiseksi.
Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.
Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.
Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärin- tarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
- 54 -
Syöpäsairauden aiheuttamien hoitotoimenpiteiden ajalta.
C. Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuk- sen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgen- tutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen tekemistä ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.
D. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Sairausvakuutuslain mukaisen äitiyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen sekä synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten ajalta. Katso työsopimuslaki 4. luku 8 § 2. momentti.
E. Äkillinen hammassairaus
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttö- myyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoito- toimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyt- tömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
6.3.2.3 Laskenta
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Edellä mainituissa kohdissa 6.3.1 ja 6.3.2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehto- sopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Samoin sovelletaan 6.3.1 kohdan 2. kappaleessa tarkoitetun päivärahan osalta työehtosopimuk- sen matkakustannusten korvausmääräystä.
6.4 Perhevapaat
6.4.1 Yleisiä määräyksiä
Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa annetaan lain mukaisesti. Ras- kaana olevaa työntekijää ei saa pitää sellaisessa työssä, joka saattaa aiheuttaa vaaraa hänelle tai sikiölle.
6.4.2 Äitiysvapaan palkka
Kun työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, hänelle maksetaan keskituntiansion mukaista palkkaa äitiysvapaan ajalta 42 päivän pituisen ajan- jakson työpäiviltä työsopimuslain 4. luvun 1 §:n mukaisen äitiysvapaan alkamispäivästä lukien.
Jos naispuolinen työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, hänelle annetaan samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 42 päivän pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava vapaa, jonka ajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan palkan maksamista koskevien työehtosopimusmääräysten mukaisesti.
6.4.3 Isyysvapaan palkka
Työntekijälle maksetaan kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolle sattuvilta työvuorojärjes- telmän mukaisilta säännöllisen työajan tunneilta palkka noudattaen samoja edellytyksiä sekä muita menettelytapasääntöjä, kuin tässä työehtosopimuksessa äitiysvapaan palkan maksamisen osalta on sanottu.
- 55 -
6.4.4 Kokonaissuunnitelma perhevapaista
Liitot suosittelevat kokonaissuunnitelman laatimista vanhempain- ja hoitovapaan käyttä- misestä keskusjärjestöjen yhteisesti laatimalla lomakkeella. Perhevapaiden käyttämisestä on ilmoitettava pääsääntöisesti kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.
Soveltamisohje:
Vanhempain- tai hoitovapaan keskeyttäminen
Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa vanhempain- tai hoitovapaan ajan- kohta. Muutoksesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutok- sen toteuttamista tai niin pian kuin mahdollista. Työntekijän keskeyttäessä vanhempain- tai hoitovapaan työkyvyttömyyden takia ei työnantajalla ole sairausajan palkanmaksu- velvollisuutta työsopimuslain mukaisesti ilmoitetun vanhempain- tai hoitovapaan ajalta.
Työnteko muualla vanhempain- tai hoitovapaan aikana
Vanhempain- tai hoitovapaa on tarkoitettu käytettäväksi lapsen hoitamiseen. Työskentely vapaan aikana on siten mahdollista vain, jos se voi tapahtua niin, ettei lapsen hoito esty tai häiriinny. Esimerkiksi iltatyö voi olla mahdollista, jos työ normaalisti on päivätyötä ja lapsen hoito on järjestetty iltaisin.
Perhevapaalta palaavalla työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vas- taavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopi- muksen mukaista työtä (työsopimuslaki 4. luku 9 §).
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
6.4.5 Alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairastuminen
Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen äkillisesti sairastuessa, maksetaan äidille tai isälle tai lasta huoltavalle henkilölle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa äidin tai isän kanssa tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukainen korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämät- tömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopi- muksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan sekä yksinhuoltajuuteen että yhteishuoltajuuteen.
Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle huoltovastuullisista. Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus lapsen äidille tai isälle, mikäli jommalla- kummalla vanhemmista ei sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai koulutuk- seen osallistumisesta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tms. tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän momentin mukaisesti. Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansio- työhön.
Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan samanaikaisesti vain toiselle van- hemmista siten, että palkallinen ajanjakso ei yhteenlaskettuna ylitä jäljempänä sovelta- misohjeen 5. kohdassa mainittua poissaolon enimmäispituutta.
Soveltamisohje:
Selvitys lapsen sairaudesta
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta vaaditaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdolli-
- 56 -
sesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta. Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Mikäli kuitenkin työ- paikalla hyväksytään työntekijän sairastumistapauksessa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissaolon selvittämiseksi.
Kun poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi Xxxxxxxxx on sallittu sopimuksen mukaan sekä lapsen äidille, isälle tai jommankumman kanssa vakituisesti samassa taloudessa asuvalle lasta huoltavalle henkilölle. Edellytyk- senä poissaololle on molempien huoltovelvollisien ansiotyössä olo. Lähtökohtana on, että työntekijän tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, voi jompikumpi huoltovelvollisista jäädä hoitamaan lasta. Poissaolo- tapauksissa työntekijältä vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdol- lisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Työnantajalle ei tarvitse antaa selvitystä naapu- rien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoitajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lapsen vanhempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.
Lapsi sairastuu kesken vanhemman työpäivän
Mikäli sopimuksen muut edellytykset ovat olemassa, tulee työntekijälle korvata poissa- olotapauksessa palkka työehtosopimuksen mukaisesti käyttäen keskituntiansiota.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Yleensä tämä merkitsee sitä, että työntekijä saa lapsen sairastumispäivältä palkan työvuoronsa loppuun asti. Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä sairausloman ensimmäinen päivä, johon sovelletaan muun muassa työehtosopimuksen karenssiaikaa koskevia määräyksiä.
Saman sairauden uusiutuminen
Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuksiin tai alakohtaisiin käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, maksetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka (keskituntiansio) myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.
Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään työntekijän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehto- sopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.
Poissaolon pituus
Sopimuksella mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kol- men tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu.
Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäis- poissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän ei korvausta makseta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitem- päänkin kuin sen ajan, jolta korvausta maksetaan.
Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus työntekijän vuosiloman ansaitsemiseen
Vuosilomalain 2 luvun 7 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. Liitot ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä työntekijän vuosiloman
- 57 -
ansaitsemista. Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssä- olopäivien veroisiin päiviin.
Yksinhuoltaja
Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- ja avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.
Xxxxxxxx vanhemmat vuorotyössä
Mikäli lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdol- lisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.
6.4.6 Vaikeasti sairas lapsi
Työntekijällä, jonka lapsella on sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneu- voston asetuksen (1335/30.12.2004) 4 §:n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastuk- seen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
6.4.7 Ryhmähenkivakuutus
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Työnantaja kustantaa työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
6.5 Työturvallisuus
6.5.1 Yleissääntö
Työtapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi työpaikalla ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin.
6.5.2 Suositus työsuojeluyhteistyön toteuttamiseksi eräissä tapauksissa
Mikäli työpaikalle työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) nojalla ei tarvitse perustaa työsuojelutoimikuntaa ja mikäli muista työsuojelun yhteistoimintamuodoista ei ole sovittu, liitot suosittelevat, että työpai- kan ympäristöasioita, työolosuhteita, työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä työsuojelukou- lutusta koskevia kysymyksiä käsitellään tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla tavalla.
6.5.3 Työnopastus ja perehdyttäminen
Työnopastusta ja perehdyttämistä toteutettaessa ja kehitettäessä otetaan huomioon työpaikan olosuhteet, tuotannon asettamat vaatimukset, työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet ja ergonomiset tekijät.
6.5.4 Suojavarusteet
Mikäli perustellusti ja yhteisesti voidaan todeta, että erityisten suojavarusteiden käytöllä työssä on työturvallisuutta olennaisesti parantava vaikutus, työnantaja hankkii tällaisen varusteen työpaikalle työntekijän käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain 15
§:n mukaan ei olisi välttämätöntä. Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta.
- 58 -
7 LUKU LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO
7.1 Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut
7.1.1 Luottamusmiehet
Teollisuusliitto ry:n ammattiosastojen valitsemien pääluottamusmiesten ja luottamus- miesten toimintaan ja asemaan sekä maksettaviin korvauksiin nähden noudatetaan työehtosopimuksen liitteenä olevaa Yleissopimusta.
Pääluottamusmiehelle annetaan vapaata viikoittain ja maksetaan korvausta kuukausittain.
Pääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:
Työntekijöiden lukumäärä | Vapaa tunteina/vk | Korvaus €/kk |
– 20 | 1, ellei toisin sovita | 74,00 |
21 – 50 | 5 | 74,00 |
51 – 100 | 9 | 74,00 |
101 – 200 | 15 | 74,00 |
201 – 300 | 21 | 74,00 |
301 – 400 | 26 | 81,00 |
401 – 500 | 31 | 87,00 |
501 – | vapaa | 99,00 |
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Kokonaan työstä vapautetun pääluottamusmiehen palkka määritellään hänen oman kes- kituntiansionsa perusteella. Tätä palkkaa tarkistetaan yleisillä työehtosopimuskorotuksilla ja 1/4-vuotiskausin siten, että hänen palkkakehityksensä vastaa hänen ennen kokonaan työstä vapautumistaan tekemässään työssä tapahtunutta palkkakehitystä.
Pääluottamusmiehen tässä pykälässä tarkoitettua palkkakehitystä tarkastellaan vähin- tään kerran vuodessa paikallisesti sovittavalla tavalla.
7.1.2 Laitosmiesten luottamusmies
Laitosmiehillä on oikeus valita oma luottamusmiehensä, jos pääluottamusmieheksi valittu ei ole laitosmies.
7.1.3 Työsuojeluvaltuutetut
Työsuojeluvaltuutetulle korvataan hänen työaikana suorittamien työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuva ansionmenetys sekä lisäksi, ellei muuta ole sovittu, kuukausittain korvausta seuraavasti:
Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät ovat 1.4.2020 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:
- 59 -
Työstä vapautuksen määrä tunteina/viikko | Korvaus €/kk |
Alle 4 tuntia | 52,00 |
4 tuntia | 57,00 |
8 tuntia | 62,00 |
14 tuntia | 69,00 |
20 tuntia | 76,00 |
25 tuntia | 85,00 |
30 tuntia | 90,00 |
Kokonaan vapautettu | 97,00 |
7.1.4 Tarvikkeiden säilyttäminen, toimitila ja toimistovälineet
Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle paikan, jossa voidaan säilyttää luottamus- miestehtäviä varten tarvittava asiakirjat ja toimistovälineet. Kun työpaikan koko sitä edellyttää, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen toimitilan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.
Pääluottamusmiehelle on luottamusmiestehtäville välttämättömän yhteydenpidon hoita- miseksi varattava häiriöttömän puhelimen käyttöön tehdasalueella.
Pöytäkirjamerkintä:
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikalli- sesti.
Soveltamisohje:
Tässä kohdassa tarkoitetut pääluottamusmiehen omaan liittoon erimielisyyksien selvittä- miseksi soittamat puhelut ovat alalla noudatetun käytännön mukaan maksuttomia.
7.1.5 Työntekijöiden lukumäärä
Edellä tarkoitetut työntekijöiden lukumäärät todetaan paikallisesti kalenterivuodeksi kerrallaan.
7.2 Yritystä koskevat tiedot
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille Yleissopimuksen 5. luvun mukai- sesti henkilöstösuunnitelma sekä selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
Soveltamisohje:
Xxxxxxxxxxxxxxx mukaan on mm. palkkausta koskevassa kysymyksessä annettava tapa- uksen selvittämiseen tarvittavat tiedot myös työosaston luottamusmiehelle. Tiedonanto- velvollisuus on sopimuksessa lisäksi laajennettu koskemaan kaikkia työsuhteeseen liitty- viä kysymyksiä, joissa on syntynyt epäselvyyttä tai erimielisyyksiä. Yksilöidyn tapauksen selvittämiseksi on pääluottamusmiehelle ja tarvittaessa myös työosaston luottamusmie- helle annettava valituksenalaisesta tapauksesta perusteelliset ja yksityiskohtaiset tiedot.
- 60 -
7.3 Varapääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun varamiehen irtisanominen
Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoit- taa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta. Edellä sanottua ei sovelleta siinä tapauk- sessa, että varapääluottamusmieheksi valittu työntekijä on tehostetun irtisanomissuojan piirissä työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun aseman myötä.
Samaa sääntöä noudatetaan työsuojeluvaltuutetun varamieheen.
7.4 Ammattiliiton hallintoelinten kokoukset
Työntekijä, joka on valittu Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen, valtuustoon, hallitukseen tai näiden asettamiin pysyviin elimiin, on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen näiden hallintoelimien virallisiin kokouksiin.
Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan työnantajalle niin pian kuin mahdol- lista ja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
7.5 Ilmoitustaulujen käyttö, tiedotustoiminta ja kokoukset työpaikalla
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Ilmoitustaulujen käytössä, tiedotustoiminnassa ja kokouksissa työpaikalla noudatetaan sopijaosapuolten välistä Yleissopimusta.
7.6 Jäsenmaksujen perintä
Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Teollisuusliitto ry:n jäsenmaksut palkanmaksukausittain ja tilittää ne palkanmaksun tapahduttua välittömästi mainitun liiton nimeämälle pankkitilille. Työntekijälle annetaan vuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
8. LUKU NEUVOTTELUJÄRJESTYS
8.1 Paikallinen sopiminen
Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan paikallisesti sopia toisinkin tämän työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Ellei muusta irtisanomisajasta ole muuta sovittu, toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden pituista irtisanomisaikaa noudattaen.
Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä niitä työntekijöitä, joita luottamusmies sopijaosapuolten välisen Yleissopimuksen mukaisesti edustaa, ja se on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Kirjallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa, ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut.
- 61 -
8.2 Erimielisyyksien ratkaiseminen
Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmenee erimielisyyttä tämän työehtosopimuk- sen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa, työpaikalla on pyrittävä sovintoon Yleissopimukseen kirjattua neuvottelujärjestystä noudattaen. Ellei erimielisyyttä saada
työpaikalla selvitetyksi, asia voidaan jommankumman paikallisen osapuolen niin halutes- sa siirtää liittojen ratkaistavaksi.
Tähän työehtosopimukseen osallisen liiton esittäessä neuvotteluja edellisessä kappa- leessa tarkoitetussa tilanteessa, neuvottelut on aloitettava niin pian kuin mahdollista ja ne on käytävä kaikkea aiheetonta viivyttelyä välttäen.
Jos erimielisyyttä ei liittojenkaan välillä pystytä selvittämään, asia voidaan saattaa työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.
Turvautuminen työtaisteluun tai muuhun toimenpiteeseen työn säännöllisen kulun estä- miseksi tässä sopimuskohdassa tarkoitetun erimielisyyden johdosta on kielletty.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
9 LUKU SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
9.1 Työehtosopimuksen voimassaolo
Tämä työehtosopimus tulee voimaan 18.2.2020 ja on voimassa 31.12.2021 saakka. Tämän jälkeen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeistään kahta (2) kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irti- sanottu.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimukset määrä- ykset voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.
9.2 Sopimuskappaleet
Tätä työehtosopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopija- puolelle.
Helsingissä 19.maaliskuuta 2020
Suomen Tekstiili ja Muoti ry Teollisuusliitto ry
Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
- 62 -
LIITE 1 Tekstiili- ja muotialan ammattiryhmittely
palkkaryhmä
TUOTANTO-OSASTOJEN YHTEISET TYÖT
Työnopastajat 3–5
Kuljetus- ja punnitustyöntekijät 1–3
Konesiivoojat, öljyäjät 1–3
Laboratoriotyöntekijät 2–4
Lähetysosaston työntekijät 2–4
Siivoojan työ 2
Ruokalahenkilökunta 2–4
Myymälähenkilökunta 3–5
KEHRÄÄMÖ
Kehräämön esivalmistelutyöt 2–3
Kehrääjät 3
Rullaajat 2–3
Vyyhtijät 3
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Kehräämön muut työntekijät 2–4
KUTOMO JA PUNOMO | |
Kudonnan esivalmistelutyöt | 2 |
Luojat | 2–3 |
Niisittäjät | 2–3 |
Kertaajat | 3 |
Kutojat | 3–5 |
Punojat | 3 |
Kutomon muut työntekijät | 2–5 |
TRIKOO JA SUKKANEULOMO | |
Työnjakajat | 2–3 |
Neulojat | 3–4 |
Neuloksen tarkastajat | 2 |
Ketlaajat | 2–3 |
Sukansaumaajat | 1–3 |
Sukantarkastajat | 2 |
Muotoilu, viimeistely | 4 |
Tarkastajat ja parien tekijät | 2 |
Leimaajat ja pakkaajat | 1–2 |
Trikoo- ja sukkaneulomon muut työntekijät | 2–5 |
VÄRJÄÄMÖ JA VIIMEISTÄMÖ Värjärit | 4 |
Kankaanvalkaisijat | 4–5 |
Muut värjärit ja valkaisijat | 4 |
Kankaanvalkaisijoiden ja värjäreiden apulaiset | 2 |
Värikokit ja punnitsijat | 4–5 |
Levityskoneen käyttäjät | 4 |
Kuivauskoneen käyttäjät | 3 |
Muut viimeistyskoneen käyttäjät | 3–5 |
- 63 -
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Kaikkien viimeistyskoneiden käyttäjien apulaiset | 1–3 |
Nukkaus- ja leikkauskoneiden käyttäjät | 2–3 |
Kaavion valmistajat ja piirtäjät | 5 |
Painokoneen käyttäjät | 3–5 |
Painokoneen käytön apulaiset | 1 |
Tarkastajat | 2–3 |
Pakkaajat | 1–2 |
Värjäämön ja viimeistämön muut työntekijät | 2–5 |
TEHDASPALVELUOSASTON TYÖNTEKIJÄT TUOTANTOPUOLEN MUKAAN | 1–5 |
ERIKOISTEKSTIILITEOLLISUUS Sairaalatarvikeosastojen työntekijät | 1–5 |
Tarkastajat | 3 |
Pakkauslinjan työntekijät | 3 |
Xxxxxxxxxxx | 0 |
Muovikangastehtaiden työntekijät | 2–5 |
Peiteosaston työntekijät | 1–5 |
Keinoturkistehtaiden työntekijät | 1–5 |
Kuitukangastehtaiden työntekijät | 1–5 |
Kuitukangaskoneen hoitaja | 5 |
Kuitukangaskoneen käyttäjä | 4 |
Mattotehtaiden työntekijät | 1–4 |
Kutominen mattotehtaassa | 3–4 |
Paperikehruun ja köysitehtaiden työntekijät | 1–5 |
Lasitekstiiliosastojen työntekijät | 1–5 |
Vaahtomuovi- ja vuodevaatetehtaiden työntekijät | 1–5 |
Lippujen ja merkkien valmistuksen työntekijät | 1–5 |
Konehuopatehtaiden työntekijät | 1–5 |
Saumaaja | 2–3 |
Neulauskoneenhoitaja | 5 |
Joustinpatjatehtaan työntekijät | 1–5 |
Muun erikoistekstiilin valmistuksen työntekijät | 1–5 |
Höyhenen jalostus ja untuvatuotteiden valmistuksen työntekijät 1–5 Kaihtimia valmistavat työntekijät 1–5
LEIKKAAMO
Piirtäminen (päällinen, vuori) | |
Piirrossuunnittelu | 5 |
Asettelija | 4–5 |
Mallimestari, kaavoittaja | 5 |
Piirrossuunnittelun jälkityöt (asetelman piirto) | 3 |
Vaativa laakaus ja/tai leikkuu Laakaus | 4 |
Leikkuu ja turkisleikkuu | 5 |
Laakaus ja leikkuu | 5 |
Nahkaleikkuu | 4–5 |
Leikkuu automaattikoneella (koneenkäyttäjä) | 5 |
- 64 -
Laakaus ja/tai leikkuu
Laakaus 3
Leikkuu 2–4
Laakaus ja leikkuu 4
Leikkaamon kuljetus- ja aputyöt
Kuljetus 2–3
Kortistointi, päälaputus (= saattomääräinten teko) 2–3
Laputus, leimaus 2
Niputus 2
Muut leikkaamon aputyöt 2
Mittatilaus- ja mallileikkuu
Mallileikkuu | 4–5 |
Muut leikkaamon työt Leikkaamon työvuorotus (reservityöntekijä) | 5 |
Kaavojen sarjoitus | 5 |
Leikatun tuotteen tarkastus | 3 |
OMPELIMO
Koneompelu
Taskutus (päällystaskun teko alusta loppuun) 4
Ompelija, vaativa vaihetyöompelu 4–5
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Ompelija, helppo vaihetyöompelu 2–3
Erikoiskonetyöt
Vaativat erikoiskonetyöt 4–5
Helpot erikoiskonetyöt 2–3
Katesaumaus 3
Varmuustikkisaumaus 3
Käsityöt
Käsityöt 3–5
Väliprässäykset
Vaativat väliprässityöt 4–5
Helpot väliprässityöt 3
Erikoistyöt
Vaatturi ammattityössä | 5 |
Urakkavuorottajan työ (reservityöntekijä) | 4–5 |
Malliompelu | 4–5 |
Koko kappaleen ompelu | 4–5 |
Työnjakajat | 2–4 |
Valmiin tuotteen korjaaja (myymälässä) | 5 |
Brodeeraus | 3 |
Silkkipainanta | 2-3 |
- 65 -
Erillistyöt
Vaativat erillistyöt 3–5
Helpot erillistyöt 2–3
Kankaanpainanta käsin 4
Ompelimon nahka- ja turkistyöt | |
Nahkaompelu | 3–4 |
Turkiksen värilajittelu | 5 |
Vaativa nahka- ja turkisompelu | 4–5 |
Koko kappaleen ompelu | 4–5 |
Mallikappaleen valmistus | 5 |
Tavanomainen nahka- ja turkistuotteen tarkastus | 4–5 |
Arvoturkisten ja vastaavien lopputarkastus | 5 |
Vaativat nahka- ja turkisasusteiden korjaustyöt | 5 |
Kelsin konetus | 4 |
Turkiksen naulaus | 4 |
Liimaus ja viikaus | 3–4 |
Keskan kiinnitys | 4 |
Suurjaksohitsaamon työt
Vaativa vaihetyöhitsaus 3–5
Helppo vaihetyöhitsaus 2
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
VIIMEISTÄMÖ
Käsikäyttöinen koneprässi | 4–5 |
Puoliautomaattinen koneprässi | 3–5 |
Automaattinen koneprässi | 2–5 |
Rautatyöt | 1–5 |
Höyrynukke | 3–4 |
Prässityön urakkavuorotus | 5 |
Työnopastaja | 5 |
Paidan ja vastaavien tuotteiden viikkaus | 2–3 |
Lakin mittaus ja numerointi | 2–3 |
VARASTO
Varaston erikoistyöt
Tarvikevarastotyöt 2–3
Kankaan tarkastus 3–4
Tavanmukaiset varastotyöt
Tilausten keräily 2–3
Lähetysten purkaminen ja pakkaus 2–3
Lähetysten kirjaaminen 2–3
Muut varastotyöt
Muut varastotyöt 3–5
– osavarastonhoitaja 3
– varastonhoitaja 5
- 66 -
1. Tämän liitteen palkkamääräyksiä sovelletaan tekstiili- ja muotialan kunnossapito-osas- tojen metalli-, sähkö- ja rakennusalan työntekijöihin, korkeapainekattilalaitosten lämmit- täjiin, vedenpuhdistuslaitosten hoitajiin, voimalaitostyöntekijöihin, ompelukonemekaanik- koihin ja autonkuljettajiin, jotka on mainittu jäljempänä olevassa palkkaryhmittelyssä.
Siinä tapauksessa, että tehdas itse suorittaa suurehkoja uudisrakennus- tai vanhojen rakennusten uudistamistöitä, noudatetaan niissä rakennusalan liittojen kesken sovittua urakkahinnoittelua, käytettiinpä työssä omaa tai vierasta työvoimaa.
Silloin kun tehtaassa suoritetaan suuria konesiirto- tai asennustöitä ja korjausmiehet jou- tuvat oman työnsä lisäksi tekemään ulkopuolisten asentajien rinnalla urakkatyövauhdilla työtä, tulee tällaisesta työstä maksettavasta erilliskorvauksesta sopia paikallisesti.
2. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden ohjepalkat ovat 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
€/t | |
1. palkkaryhmä | 9,84 |
2. ” | 10,30 |
3. ” | 11,36 |
4. ” | 11,92 |
5. ” | 12,52 |
6. ” | 13,12 |
7. ” | 13,78 |
8. ” | 14,47 |
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
€/t | |
1. palkkaryhmä | 10,04 |
2. ” | 10,51 |
3. ” | 11,59 |
4. ” | 12,16 |
5. ” | 12,77 |
6. ” | 13,38 |
7. ” | 14,06 |
8. ” | 14,76 |
Palkkaryhmä 1. Metalli- ja rakennusalan aputyöntekijät, autonapumies tai vastaava.
Palkkaryhmä 2. Yhden vuoden työskennelleet ja tiettyä työkokemusta saavuttaneet metalli- ja sähkömiehet. Metalli- ja rakennusalan raskaat aputyöt. Traktorinkuljettaja, ulko- osastojen trukinkuljettaja, henkilöautonkuljettaja ja pakettiautonkuljettaja. Ko. tehtävissä yhden vuoden työskennelleet tai tiettyä kokemusta saaneet ompelukone-, elektroniikka-, ja prässimekaanikko-oppilaat sekä sähköasentajaoppilaat.
Palkkaryhmä 3. Kuorma-autonkuljettaja. Voimakoneen hoitajat, joilla on yli 3 vuoden kokemus ammatissa. Korkeapainekattilalaitosten lämmittäjät. Vedenpuhdistuslaitteiden päätoiminen hoitaja. Korkeapainekattilalaitosten lämmittäjät + päätoimiset vedenpuh-
- 67 -
distuslaitteiden hoitajat. Raskaat aputyöt sekä yksinkertaiset ompelu-, elektroniikka-, kuljetus- ja prässien huolto- ja korjaustyöt, mitkä edellyttävät tiettyä kokemusta, työ- menetelmän tuntemusta tai pitempiaikaista tottumusta työn suorittamiseen.
Palkkaryhmä 4. Henkilö-, paketti- ja kuorma-auton kuljettaja, joka kykenee suorittamaan itsenäisesti vaativaa autonasennustyötä ja jota työnantaja nimenomaan vaatii suoritta- maan edellä tarkoitettuja asennustöitä sekä kuorma-autonkuljettaja, joka päätoimisesti kuljettaa bruttopainoltaan yli 8000 kg painavaa ajoneuvoyhdistelmää. Rakennusalan am- mattityöntekijät ja puusepät, joilla on yli 3 vuoden kokemus ammatissa, ja jotka pystyvät suorittamaan yksinkertaista sekä uutta että korjaustyötä. Rakennusmiehet ja puusepät yli 3 v. Ammattityöt, joiden suorittajalta vaaditaan yli kolmen vuoden työskentelyä ammatissa ja jolloin ammatti- ym. koulutuksesta luetaan ammatissaoloajaksi se osa, joka jäljempänä olevista täydentävistä määräyksistä käy ilmi, sekä lämmittäjät, jotka itsenäisesti suoritta- vat huolto- ja korjaustehtävät.
Palkkaryhmä 5. Kuorma-autonkuljettaja, joka päätoimisesti kuljettaa bruttopainoltaan yli 12000 kg painavaa ajoneuvoyhdistelmää. Metalli- ja sähköalan ammattityöntekijät, joilla on yli 3 vuoden kokemus ammatissa ja jotka pystyvät suorittamaan yksinkertaista sekä uutta että korjaustyötä. Metalli- ja sähkömiehet sekä voimakoneen hoitajat yli 3 v.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Palkkaryhmä 6. Muut kuin 8 tai 7 pr:ään kuuluvat korkeapainekattilalaitosten vastaavat lämmittäjät ja päätoimiset vedenpuhdistus- tai ilmastointilaitteita päätehtävänään hoi- tavat, jotka itsenäisesti suorittavat tarvittavat analyysit sekä huolto- ja korjaustehtävät. Vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät työskentelyä ko. ammatin ammattimiestehtäväs- sä ajan, joka yhdessä ammattikoulutuksesta hyväksi lasketun ajan kanssa tekee 5 vuotta.
Palkkaryhmä 7. Rakennusmiehet ja puusepät, joilla on yli 5 vuoden kokemus ammatissa, suuren korkeapainekattilalaitoksen vastaavat lämmittäjät ja päätoimiset vedenpuhdis- tuslaitteiden hoitajat, jotka itsenäisesti suorittavat tarvittavat analyysit sekä huolto- ja korjaustehtävät ja joiden tehtäviin kuuluu myös jäteveden puhdistuslaitteiden hoito vastaavalla tavalla.
Palkkaryhmä 8. Metalli- ja sähkömiehet sekä voimakoneen hoitajat tai suuren korkeapai- nekattilan vastaavat päätoimiset lämmittäjät, joilla on yli 5 vuoden kokemus ammatissa. Tähän palkkaryhmään kuuluvat myös yli 5 vuoden ammattikokemuksen omaavat valimo- malleja päätoimisesti tekevät mallipuusepät sekä erittäin vaativaa ammattityötä tekevät penkkipuusepät.
3. Jos metalli- tai sähkömieheksi tai puusepäksi, maalariksi tai muurariksi tai ompelukone-, elektroniikka-, prässi-, ja kuljetinasentajaksi koulutettava korjausmiesoppilas on ennen op- pilaaksi tuloaan hyväksyttävästi suorittanut 4-vuotisen konepajakoulun, 3-vuotisen kone- pajakoulun, 2- tai 3-vuotisen yleisen ammattikoulun tai 2-vuotisen varsinaisen ammattikou- lun ko. ammattiin johtavan kurssin, lasketaan kurssiajasta oppivuosiksi kaksi kolmasosaa.
Soveltamisohje:
Mikäli kohdassa tarkoitetun koulun oppilas on työskennellyt varsinaisten lukukausien ulkopuolella kesäloman ajan oppilinjaansa liittyvissä tehtävissä, lasketaan koulun kes- toajaksi täysi vuosi, josta oppiaika lasketaan. Näillä edellytyksillä esimerkiksi 3-vuotisen ammattikoulun kouluajaksi tulee 3 vuotta, josta oppiaika on 2/3 = 2 vuotta.
- 68 -
Jos metalli- tai sähkömieheksi koulutettava korjausmiesoppilas asevelvollisuusaikanaan on suorittanut ammatissa työskentelyä tai ammattialaansa koskevia kursseja, luetaan täs- tä oppivuosiksi osa, josta sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.
Lyhyemmistä tai edellä mainitsemattomista hyväksytysti suoritetuista kursseista luetaan oppivuosiksi osa, josta sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.
Lähiammatissa työskentely otetaan oppivuosia laskettaessa huomioon siltä osin kuin se ko. tapauksessa on kehittävää tarkoitettuun ammattiin oppimisessa.
4. Työntekijöiden pätevyyden tarkistus suoritetaan viikolla 35. Paikallisesti voidaan sopia tarkistusten siirtämisestä myös muuhun ajankohtaan.
5. Xxxxxxx työtä joudutaan suorittamaan poikkeuksellisen likaisissa ja vaikeissa olosuh- teissa, voidaan siitä maksettavasta kohtuullisesta erikoiskorvauksesta sopia paikallisesti. Mikäli muusta ei ole sovittu on ko. lisän suuruus 10 senttiä tunnilta.
6. Turvajalkinekysymys on paikallinen asia. Mikäli työnantaja ne hankkii, suositellaan, että sovittaisiin työntekijän omavastuusta esim. 50 %.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
7. Milloin tarvittavan lupakirjan omaava 8 pr:ssä tarkoitettu voimakoneen hoitaja tai 7 pr:ssä tarkoitettu suuren korkeapainekattilalaitoksen vastaava lämmittäjä joutuu välit- tömästi työhön aamuvuoroon, koska vuoron vastaava työntekijä on jäänyt ilman omaa syytään, esim. sairauden tai vastaavan syyn vuoksi, työstä pois, maksetaan hänelle tämän aamuvuoron ajalta erillisenä korvauksena yövuorolisää vastaava korvaus.
8. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona alkavissa työvuoroissa maksetaan 100 %:lla korotettu palkka niille tämän liitteen kuuluville työntekijöille, jotka työn luonne pakottaa olemaan vuorotyössä kyseisenä päivänä. Tähän korotukseen sisältyy mahdolli- nen ylityökorvaus.
9. Milloin korjausosaston työntekijän työn laatu edellyttää sellaisten työkalujen käyttämis- tä, joita työnantajan toimesta ei ole käytettävissä ja työntekijä on hankkinut omat tällaiset työkalut, maksetaan hänelle niistä kohtuullinen korvaus.
Puutyöntekijöille sekä kirvesmiehille ja puusepille, jotka käyttävät omia työkalujaan, mak- setaan siitä korvauksena vuosineljänneksittäin:
a) 80 €, jos työntekijällä on tarvittavat sekä sähkökäyttöiset että muut käsityökalut tai
b) 67 €, jos työntekijällä on vain viimeksi mainitut käsityökalut
Soveltamisohje:
Jos paikallisesti on sovittu traktorin- tai autonkuljettajan kanssa siitä, että hän ennen tehtaan varsinaisten työaikojen alkamista suorittaa tarvittavat auraustyöt, jos yön aikana on satanut lunta, on hänelle tästä suoritettava erikseen sovittava kohtuullinen korvaus. Jos paikallista sopimusta ei ole tehty ja kutsu tapahtuu hälytysluontoisesti, sovelletaan työehtosopimuksen hälytysluontoisen työn määräyksiä.
- 69 -
LIITE 3 Laitosmiesten palkkausta koskevia määräyksiä Palkkataulukko ja siihen liittyvät määräykset
1. a) Ohjepalkat
1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Laitosmiesoppilaat
1. oppivuonna 9,90 €/t
2. ” 10,20 ”
3. ” 10,53 ”
4. ” 10,75 ”
Nuoremmat laitosmiehet
5. oppivuonna 11,11 €/t
6. ” 11,39 ”
Laitosmiehet 1995 €/kk
1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Laitosmiesoppilaat
1. oppivuonna 10,10 €/t
2. ” 10,40 ”
3. ” 10,74 ”
4. ” 10,97 ”
Nuoremmat laitosmiehet
5. oppivuonna 11,33 €/t
6. ” 11,62 ”
Laitosmiehet 2035 €/kk
1. b) Laitosmiesoppilaille, nuoremmille laitosmiehille ja laitosmiehille voidaan heidän hen- kilökohtaisesta työtaidostaan, työtehostaan, kokemuksestaan ja tehtävän heille asetta- mista vaatimuksista riippuen maksaa korkeampi palkka kuin mitä heille edellä kohdassa a) mainittujen määräysten perusteella olisi maksettava.
Edellä tarkoitettua taitolisää maksetaan kuitenkin laitosmiehelle, joka laitosmieheksi nimittä- misen jälkeen on ollut laitosmiestehtävässä samassa yrityksessä 3 vuotta, vähintään 7 %.
Vähintään 8 vuotta osalla olleelle ja ilman omaa syytään osalta pois joutuneelle kuukausi- palkkaiselle laitosmiehelle maksetaan vähintään 2 a) kohdan mukainen osalla olevan laitos- miehen kuukausipalkka, mikäli hän hoitaa laitosmiestehtävää, joka voidaan vaativuudeltaan rinnastaa osalla olevan laitosmiehen tehtävään.
- 70 -
2. a)-b) Osalla olevien laitosmiesten palkat määritellään siten, että ne huomioon ottaen palk- kaan sisältyvät mahdolliset tuotantopalkkiot, mutta huomioonottamatta mahdollisia yli- ja sunnuntaityökorvauksia sekä vuorotyölisiä, ovat täysinä työkuukausina seuraavat:
1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Osalla olevat laitosmiehet 2107 €/kk Vanhemmat osalla olevat 2131 €/kk
1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Osalla olevat laitosmiehet 2149 €/kk Vanhemmat osalla olevat 2174 €/kk
2. c) Palkka voidaan harkinnan mukaan kuitenkin määritellä edellä mainittua määrää korkeammaksi, milloin työn vaativuusaste, kuten vaadittava ammattipätevyys, henkinen ja ruumiillinen rasitus, vastuu sekä työolosuhteet niin edellyttävät. Palkan suuruutta mää- riteltäessä otetaan huomioon myös se, suoritetaanko työtä aikapalkalla tai onko palkkaus järjestetty tuotantopalkkion perusteella.
2. d) Yksityiselle aikapalkalla työskentelevälle osalla olevalle laitosmiehelle voidaan hänen
1. b) kohdassa lueteltujen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella maksaa edellä
a) ja b) -kohtien mukaan työn laadun perusteella määriteltyä palkkaa korkeampi henkilö- kohtainen palkka.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
2. e) Mikäli edellä luetelluissa osalla olevan laitosmiehen palkkaan vaikuttavissa tekijöissä todetaan tapahtuneen olennaisia työmäärää lisääviä tai työn vaativuusastetta korottavia pysyväisluontoisia muutoksia, on osalla olevan laitosmiehen palkka määriteltävä uusien perusteiden edellyttämällä tavalla.
Soveltamisohje:
Osalla olevien laitosmiesten yksilöllisten palkkojen määrittelyssä otetaan huomioon mm. työn vaativuusaste kuten vaadittava ammattipätevyys, henkinen ja ruumiillinen rasitus, vastuu ja työolosuhteet sekä yksilölliset ominaisuudet. Sopimus edellyttää edelleen, että jos näissä palkkaan vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu olennaisia työmäärää lisääviä tai työn vaativuusastetta kohottavia pysyväisluontoisia muutoksia, on palkka määriteltävä uusien perusteiden edellyttämällä tavalla.
Neuvotteluissa on sovittu, että työnantajaliitto kiinnittää jäsenyritysten huomiota siihen, että oikeudenmukaisen palkkaporrastuksen aikaansaaminen ja säilyttäminen edellyttää riittävän huomion kiinnittämistä laitosmiesten ja nuorempien laitosmiesten yksilöllisiin ominaisuuksiin kuten työtaitoon, työtehoon ja kokemukseen sekä tähän perustuvaan taitolisän käyttöön.
Näiden perusteiden mukaisesti suoritetaan edellä mainittujen laitosmiesryhmien palkko- jen tarkistus viikolla 35.
Tarkistus toteutetaan yhteistyössä paikallisen työpaikan johdon ja laitosmiesten luotta- musmiehen välillä.
- 71 -
3. a) Laitosmiesoppilaaksi kutsutaan 1 - 4 oppivuosiensa aikana henkilöä, jonka kanssa on tehty tämän liitteen 4. a) kohdassa mainittu laitosmieheksi kouluttamista tarkoittava oppilaaksiotto- tai oppisopimus.
3. b) Nuorempi laitosmies on 4 vuotta laitosmiesoppilaana työskennellyt työntekijä.
3. c) Laitosmies on 6 vuotta laitosmiesoppilaana ja nuorempana laitosmiehenä työskennellyt ja pätevän laitosmiehen ammattitaidon omaava työntekijä.
3. d) Osalla oleva laitosmies on laitosmies, jolla on osa hoidettavanaan ja joka huolehtii sovi- tussa laajuudessa osansa käynnistä, työtehosta ja valmisteiden laadusta.
Vanhemmaksi osalla olevaksi laitosmieheksi katsotaan sellainen osalla oleva laitosmies, joka on osan hoitoon perehtynyt ja vähintään 3 vuotta yhtäjaksoisesti samassa tehtaassa osalla ollut ja edelleen osalla olevana laitosmiehenä.
Osalla olevaksi laitosmieheksi katsotaan myös laitosmies, jolla on sama tai vaativuudeltaan samantasoinen tehtäväkuva ja vastuu kuin edellä tarkoitetulla osalla olevalla laitosmiehellä, vaikka osajakoa ei olisi suoritettukaan.
4. a) Oppilaaksiotto tapahtuu oppilaaksiotto- tai nuoremman laitosmiehen oppisopimuksella tahi ompelukonemekaanikon oppisopimuksella.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
4. b) Oppilaaksiottosopimus on tehtävä kirjallisesti kahtena kappaleena 3 kuukauden kuluessa oppilaaksitulosta. Työnantajan tulee niin pian kuin se on mahdollista ja kuitenkin viimeistään 1 vuoden kuluessa oppilaaksiotosta ilmoittaa oppilaalle, jos tätä ei katsota sopi- vaksi laitosmiestehtäviin. Tarvittaessa voidaan järjestää tällaisen sopivuuden selvittämiseksi vaadittavia kokeita.
4. c) Nuoremman laitosmiehen oppisopimuksen solmimiseen ja toteuttamiseen nähden noudatetaan oppisopimuslain ja tämän sopimuksen määräyksiä. Oppisopimuksen solmimi- sen edellytyksenä on, että oppilas ennen sopimuksen tekoa on hyväksyttävästi suorittanut tavoitteena olevaan ammattiin valmistavaa koulutusta tai harjoittelua vähintään 1 oppivuotta vastaavan määrän.
4. d) Työnantaja varaa mahdollisuuksiensa mukaan laitosmiesoppilaalle riittävästi aikaa ja tilaisuutta ammattinsa oppimiseen ja saavutetun ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen.
Oppisopimuksen solmineen oppilaan koulutus järjestetään tavoitteena olevaan ammattiin johtavan oppiohjelman mukaisesti.
4. e) Jos oppilas ennen oppilaaksituloaan on hyväksyttävästi suorittanut yleisen ammat- tikoulun tekstiili-, metalli-, sähkö- tms. kyseiseen ammattiin valmistavan linjan, lasketaan kurssiajasta oppivuosiksi puolet.
Jos oppilas on hyväksyttävästi suorittanut ammattikoulun 3-vuotisen tekstiilikonelinjan, lasketaan kurssiajasta 2 oppivuotta.
Muista kuin edellä mainituista hyväksytysti suoritetuista kyseiseen ammattiin johtavista kursseista lasketaan oppivuosiksi se osa, josta sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.
- 72 -
Lähiammateissa työskentely otetaan oppivuosia laskettaessa huomioon siltä osin kuin se on ollut kehittävää laitosmiehen ammattia ajatellen.
4. f) Oppisopimusohjelman mukaisen koulutuksen edellyttämän tietopuolisen opetuksen ajalta suoritetaan oppilaalle palkkaa siten, että hänen palkkansa yhdessä oppisopimuslain perusteella tältä ajalta maksettavan päivärahan kanssa vastaa hänelle työajalta makset- tua palkkaa.
4. g) Oppisopimusaika samoin kuin se aika, jona laitosmiesoppilas tai nuorempi laitosmies on suorittanut osalla olevan laitosmiehen tehtävät, lasketaan puolitoistakertaisena oppi- vuosien määrää todettaessa.
Siitä ajasta, jona laitosmiesoppilas tai nuorempi laitosmies on saanut normaalia tehok- kaampaa ammattikoulutusta työpaikalla, voidaan laskea lisäoppivuosiksi aika, joka kussa- kin tapauksessa sovitaan erikseen.
5. Laitosmiehille ja osalla oleville laitosmiehille voidaan maksaa osa heidän palkastaan tuotantopalkkiona tapauksissa, joissa työn määrää tai laatua voidaan vastaavassa suh- teessa korottaa normaalia tuntityösaavutusta paremmaksi taikka, että työ voidaan raaka- tai tarveaineiden kulutukseen nähden suorittaa normaalia edullisemmalla tavalla sekä että teknilliset edellytykset tuotantopalkkion laskemiselle ovat olemassa.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
6. a) Milloin laitosmiesoppilas tai nuorempi laitosmies joutuu sairaustapauksen, vuosi- loman tai vuorotyön johdosta itsenäisesti osaa hoitamaan ja tällainen osan hoitaminen kestää vähintään yhden päivän, maksetaan 1. kohdan perusteella määritellyn palkan lisäksi laitosmiesoppilaalle 15 %:n ja nuoremmalle laitosmiehelle 20 %:n suuruinen korva- us, kuitenkin siten, että palkan ja em. korvauksen yhteismäärä ei saa ylittää ao. osastolla työskentelevän osalla olevan laitosmiehen palkkaa.
Mikäli yli 3 vuotta laitosmiesoppilaana toiminut työntekijä on joutunut itsenäisesti hoita- maan konekannaltaan samantyyppistä osaa yhtäjaksoisesti yli 6 kuukauden ajan, on hä- nelle maksettava tämän jälkeisestä ko. osan hoidosta vähintään 2. a) kohdassa mainittua palkkaa vastaava tuntipalkka.
6. b) Laitosmiehelle maksetaan a) kohdassa tarkoitetusta osan hoidosta vähintään 2. a) kohdan mukainen osalla olevan laitosmiehen kuukausipalkka.
Jos osan hoitaminen on yhtäjaksoisesti kestänyt kolme kuukautta ja laitosmies siirretään takaisin entiseen tehtäväänsä, maksetaan hänelle mainittu kuukausipalkka siirron jälkeen kahdelta viikolta.
7. a) Osien suuruutta määriteltäessä kiinnitetään huomiota samalla teollisuusalalla vallitsevaan käytäntöön sekä siihen kokonaistyömäärään, mikä kulloinkin käytettävässä työjärjestelyssä laitosmiehelle muodostuu.
7. b) Sellaisilta osilta, jotka erikoistyyppisten koneitten tai muiden teknillisten syiden vuok- si ovat koneluvultaan pienemmät edellisen kappaleen mukaisesti määrättyjä täysiä osia, maksetaan täyden osan palkkaa vastaava palkka.
7. c) Xxxxxxxx tehtaissa, joissa sama laitosmies joutuu hoitamaan useamman laatuisia koneita (kuten kutoma-, kehruu-, loimaus-, puolaus- ym. koneita), on koko työmäärä ja ammatin monipuolisuus otettava palkkaa määrättäessä huomioon.
8. Xxxxxxx laitosmies ilman omaa syytään siirretään toiseen tehtävään, maksetaan hänelle aikaisemman tehtävänsä mukainen palkka kahdelta viikolta.
Xxxxxxx laitosmies teknillisistä tai muista niihin verrattavista syistä johtuen joutuu siirty- mään toiseen tehtävään, jonka asettamat vaatimukset eivät olennaisesti poikkea aikai- semman tehtävän mukaisista vaatimuksista, maksetaan hänelle tältä ajalta aikaisemman tehtävänsä mukainen palkka.
9. Osalla olevalle laitosmiehelle, jonka palkkaus on osittain riippuvainen hänen hoidetta- vanaan olevan osan tuotannosta tai tällä osalla työskentelevien työntekijöiden palkkauk- sesta, lasketaan kuukausipalkan suuruus arkipäiviksi sattuvilta kirkollisilta juhlapäiviltä tai muilta vapaapäiviltä, joilta laitosmies kuukausipalkkansa perusteella on oikeutettu saa- maan palkan, mutta joina hän ei ole työssä, työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaisesti lasketun keskituntiansion perusteella.
Edellä mainittua perustetta kuukausipalkan suuruuden laskemisessa noudatetaan myös, jos laitosmies on työssä osan tilapäisesti seistessä.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Mikäli paikallisesti ei toisin sovita, käytetään keskituntiansiona ao. työntekijän lähinnä edellisen, normaalina pidettävän palkanmaksukauden aikana säännölliseltä työajalta saavuttamaa keskimääräistä tuntiansiota.
LIITE 4 Viikonloppuvuoroa koskevat määräykset
Tekstiili- ja muotialalla voidaan tehdä työtä myös ns. viikonloppuvuoroissa. Viikonloppuvuoroon siirtymisestä on sovittava työntekijän ja työnantajan kesken.
Työajan alkamis- ja loppumisajat sovitetaan yrityksen muiden vuorojen mukaisesti esim. seuraavasti:
pe 23 - la 11 I vuoro la la 11 - la 23 II vuoro la la 23 - su 11 I vuoro su su 11 - su 23 II vuoro
Työnantajain ja työntekijäin yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on oikeus työehtosopimuksissa sopia työaikalain 9 §:n mukaisesti poikkeuksista työaikalain 6 §:n mukaiseen vuorokautiseen työaikaan. Tämän perusteella liitot ovat sopineet, että tämän sopimuksen mukaisessa työaikamuodossa säännöllinen vuorokautinen työaika on korkeintaan 12 tuntia.
Ruoka-ajat ja tauot on järjestettävä siten, että työntekijällä on normaalia pitemmän työ- vuoron huomioonottaen mahdollisuus riittävän usein työvuoron aikana ruokailla ja nauttia virvokkeita.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Paikallisesti on selvitettävä mahdollisuudet ruokailupalvelujen järjestämiseen. Vuoden aikana työskennellään kaikkina muina viikonloppuina paitsi:
– kesäloman aikana 3
– talviloman aikana 1 (Paikallisesti sopien voidaan jakamalla talviloma myös tämä viikon- loppu tehdä töitä)
– joulu
– pääsiäinen tai juhannus
Vuosiloman pituus lasketaan lain mukaan 2 tai 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudelta. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi hyväksytään kuukausi, jona työntekijä on ollut työssä kaksi täyttä viikonvaihdetta. Työssäolopäivien veroisina päivinä vuosilomaa laskettaessa pidetään niitä työpäiviä, joina työntekijä työsuhteen kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta vuosilomalain 7 §:ssä mainittujen syiden vuoksi.
Kun työntekijä on oikeutettu saamaan 2,5 arkipäivää lomaa lomanmääräytymiskuukautta kohden pidetään näistä
– 3 viikonloppua yleisen kesäloman aikana ja
– 1 viikonloppu yleisen talviloman aikana
Vuosilomapalkan suuruus on 2 lomapäivään kuukaudessa oikeutettujen osalta 4 x 43 tunnin palkka ja 2 ½ lomapäivään kuukaudella oikeutettujen osalta 5 x 43 tunnin palkka ts. työntekijä saisi lomapalkkansa samansuuruisena mitä silloin jos hän olisi ko. viikonloput työssä. Lyhyempään lomaan oikeutetut saavat vastaavan osuuden. Lomaltapaluuraha on normaali 50 % lomapalkasta.
Lomapalkka ja lomaltapaluuraha maksetaan samaan aikaan kuin muissakin työaikamuo- doissa työskenteleville työntekijöille.
Viikonloppuvuorossa työskentelevän palkka muodostuu seuraavasti:
Perustunteja 24 t/viikonloppu = | 24 t | |||
la:na korvataan kuten | 100 % | ylityö | 4 t | 4 t |
su:na ” | 50 % | ” | 2 t | 1 t |
su:na ” | 100 % | ” | 2 t | 2 t |
sunnuntaityökorotus | 100 % | ” | 12 t | 12 t |
43 t |
Jos henkilö viikonloppuvuoron lisäksi kutsutaan normaaliin 1-, 2- tai 3-vuoroon, makse- taan hänelle viikolla tehdystä työstä 8 ensimmäiseltä tunnilta yksinkertainen palkka, 8 seuraavalta tunnilta 50 %:lla korotettu ja sen jälkeen 100 %:lla korotettu palkka.
Vaikka tunnit korvataan kuten ylityö, niitä ei lasketa eikä tilastoida lain mukaisiksi ylityötunneiksi.
Vuorotyölisät maksetaan sen vuoron mukaan, minkä kohdalle normaalin 3-vuorotyön tunnit sattuvat.
Sairasajan palkkaa maksetaan työehtosopimuksessa mainitut ajat. Mikäli henkilö sairastuu siten, että hän on viikonloppuvuorosta poissa lauantain, sunnuntain tai molemmat päivät, mak- setaan hänelle viikonlopun tunnit (43 tuntia) vähennettynä kahdeksalla (8 tuntia) = 35 tuntia.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Mikäli työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden ei em. vähennystä tehdä.
Jos viikonloppuvuoroa tekevän työntekijän työkyvyttömyys on kestänyt sairauden alka- mispäivän jälkeen seitsemän (7) päivää, maksaa työnantaja täyden palkan viikonlopun ajalta.
Mikäli sairaus kestää vielä toisen viikonlopun yli, katsotaan hänen kohdallaan viikonlop- puvuoro päättyneeksi hänen sairautensa alkamispäivästä lukien ja hänelle maksetaan sairauskorvausta normaalilla tavalla.
Liitot suosittelevat, että työntekijä säilyttäisi sairauskassan jäsenyyden siltä ajalta, jona hän on viikonloppuvuorossa.
Arkipyhäkorvauksena maksetaan tämän työehtosopimuksen mukaisesti korvattavilta arkipyhiltä 8 tunnin palkka.
Mikäli paikallisesti sovitaan järjestelyistä, jotka poikkeavat tästä sopimuksesta on ne ennen käyttöönottoa alistettava liittojen hyväksyttäväksi.
Mikäli järjestelmästä luovutaan työn puutteen vuoksi, on kiinnitettävä huomiota Irtisano- missuojasopimuksen 19 §:ssä mainittuihin irtisanomis- ja lomautusjärjestykseen vaikutta- viin tekijöihin, ts. ammattitaitoon, työsuhteen kestoon ja huoltovelvollisuuteen.
Muuten noudatetaan tekstiili- ja muotialan työehtosopimusta.
Tämä sopimus on voimassa kuten tekstiili- ja muotialan työehtosopimus.
- 76 -
LIITE 5 Vaihtoehto liitteelle 2 ja tekstiililaitosmiesten palkkausjärjestelmälle
Paikallisesti voidaan sopia työn vaativuuden arviointijärjestelmän käyttöönotosta seuraa- vien periaatteiden pohjalta:
1. Kyseisten sopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden työt arvioidaan tes 4.3:n mukais- ta työn vaativuuden arviointijärjestelmää käyttäen siten, että kukin ammatti sijoitetaan työnvaativuusryhmiin 1–9.
2. Mikäli yritys/toimipaikkakohtaisesti päädytään johonkin muuhun vaativuusryhmään mitä myöhemmin on selostettu, käytetään paikallisesti sovittua työnvaativuusryhmää. Muussa tapauksessa tai mikäli paikallista arviointia ei ole tehty, käytetään seuraavaa ryhmittelyä.
Työnvaativuusryhmä 9
LM (laitosmiessopimus)
Vanhemmat osalla olevat laitosmiehet
Liite 2
Metalli- ja sähkömiehet sekä voimakoneen hoitajat tai suuren korkeapainekattilan vastaa- vat päätoimiset lämmittäjät, joilla on yli 5 vuoden kokemus ammatissa.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Työnvaativuusryhmä 8
LM
Osalla olevat laitosmiehet
Liite 2
Rakennusmiehet ja puusepät, joilla on yli 5 vuoden kokemus ammatissa, suuren korkea- painekattilalaitoksen vastaavat lämmittäjät ja päätoimiset vedenpuhdistuslaitteiden hoita- jat, jotka itsenäisesti suorittavat tarvittavat analyysit sekä huolto- ja korjaustehtävät ja joiden tehtäviin kuuluu myös jäteveden puhdistuslaitteiden hoito vastaavalla tavalla.
Vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät työskentelyä ko. ammatin ammattimiestehtäväs- sä ajan, joka yhdessä ammattikoulutuksesta hyväksi lasketun ajan kanssa tekee 5 vuotta.
Kuorma-autonkuljettaja, joka päätoimisesti kuljettaa bruttopainoltaan yli 12000 kg paina- vaa ajoneuvoyhdistelmää.
Työnvaativuusryhmä 7
LM
Laitosmiehet
Liite 2
Muut kuin työnvaativuusryhmiin 9 ja 8 kuuluvat korkeapainekattilalaitosten vastaavat läm- mittäjät ja päätoimiset vedenpuhdistus- tai ilmastointilaitteita päätehtävänään hoitavat, jotka itsenäisesti suorittavat tarvittavat analyysit sekä huolto- ja korjaustehtävät.
- 77 -
Työnvaativuusryhmä 6
LM
Laitosmiesoppilaat 6. oppivuosi
Liite 2
Metalli- ja sähkömiehet sekä voimakoneen hoitajat yli 3 v.
Ammattityöt, joiden suorittajalta vaaditaan yli kolmen vuoden työskentelyä ammatissa ja jolloin ammatti- ym. koulutuksesta luetaan ammatissaoloajaksi se osa, joka jäljempänä olevista täydentävistä määräyksistä käy ilmi, sekä lämmittäjät, jotka itsenäisesti suoritta- vat huolto- ja korjaustehtävät.
Henkilö-, paketti- ja kuorma-auton kuljettaja, joka kykenee suorittamaan itsenäisesti vaativaa autonasennustyötä ja jota työnantaja nimenomaan vaatii suorittamaan edellä tarkoitettuja asennustöitä sekä kuorma-autonkuljettaja, joka päätoimisesti kuljettaa brut- topainoltaan yli 8000 kg painavaa ajoneuvoyhdistelmää.
Työnvaativuusryhmä 5
LM
Laitosmiesoppilaat 5. oppivuosi
Liite 2
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Rakennusmiehet ja puusepät yli 3 v.
Työnvaativuusryhmä 4
LM
Laitosmiesoppilaat 4. oppivuosi
Liite 2
Korkeapainekattilalaitosten lämmittäjät + päätoimiset vedenpuhdistuslaitteiden hoitajat.
Raskaat aputyöt sekä yksinkertaiset ompelu-, elektroniikka-, kuljetus ja prässien huolto- ja korjaustyöt, mitkä edellyttävät tiettyä kokemusta, työmenetelmän tuntemusta tai pitempiaikaista tottumusta työn suorittamiseen.
Kuorma-autonkuljettaja.
Työnvaativuusryhmä 3
LM
Laitosmiesoppilaat 3. oppivuosi
Työnvaativuusryhmä 2
LM
Laitosmiesoppilaat 2. oppivuosi
Liite 2
Metalli- ja sähkömiehet 1 v sekä metalli- ja rakennusalan raskaat aputyöt.
Ko. tehtävissä yhden vuoden työskennelleet tai tiettyä kokemusta saaneet ompelukone-, elektroniikka-, ja prässimekaanikko-oppilaat sekä sähköasentajaoppilaat.
Traktorinkuljettaja, ulko-osastojen trukinkuljettaja, henkilöautonkuljettaja ja pakettiauton- kuljettaja.
Työnvaativuusryhmä 1
LM
Laitosmiesoppilaat 1. oppivuosi
Liite 2
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Metalli- ja rakennusalan aputyöt. Kunnossapito-osastojen aputyöt. Autonapumies tai vastaava.
Työnantaja
Työnantajan koti- tai liikepaikka
Henkilötunnus
Osoite
Työntekijä
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Määräaikainen työsopimus | |
Työnteon alkamisajankohta | Työsuhteessa noudatettava koeaika kuukautta |
Määräaikaisen työsopimuksen peruste | |
Määräaikaisen työsopimuksen kesto | |
Työn tekopaikka tai selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri kohteissa
Pääasialliset työtehtävät Sovellettava työehtosopimus
Työstä maksettava palkka ja muu vastike | |||
Palkan määräytymisen peruste Aikaperuste | Suoritusperuste | Muu | |
Palkka työsuhteen alussa | |||
Luontoisedut | ja niiden raha-arvo | Verotusarvo | Muu |
Palkanmaksukausi | Palkanmaksupäivät | Palkka maksetaan tilille | |
Vuosiloma
Vuosiloman pituus ja muut vuosilomaan liittyvät ehdot määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan. Vuosiloman määräytymisestä on lisäksi sovittu
Työaika
Säännöllinen työaika
tuntia/vrk
tuntia/vk
tuntia
2 viikon
3 viikon jaksossa
Irtisanomisaika määräytyy
lain mukaan työehtosopimuksen mukaan
työnantajan irtisanoessa työsopimuksen kuukautta työntekijän irtisanoessa työsopimuksen kuukautta
Muut sopimusehdot
Tätä työsopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle | |
Paikka | Aika |
Työnantajan allekirjoitus | Työntekijän allekirjoitus |
Työnantaja:
Merkitään työnantajan virallinen nimi, ei esim. sen käyttämää tuotenimeä.
Työnantajan koti- tai liikepaikka:
Koti- tai liikepaikka ja sen osoite.
Työntekijä ja henkilötunnus:
Henkilötunnus on tarpeellinen työntekijän yksiselit- teiseksi yksilöimiseksi työnantajavelvoitteiden täyt- tämiseksi. Henkilötunnusta ei saa merkitä tarpeetto- masti henkilörekisterin perusteella tulostettaviin tai laadittaviin asiakirjoihin.
Osoite:
Osoite on tarpeen, jotta työnantaja tarvittaessa voi pitää yhteyttä ja toimittaa tiedotteita työntekijälle.
Toistaiseksi voimassa oleva / määräaikainen työsopimus:
Lähtökohtaisesti työsopimus on voimassa tois- taiseksi. Perustellusta syystä työsopimus voidaan tehdä määräajaksi.
Työnteon alkamisajankohta:
Se päivä, jolloin työn tekeminen aloitetaan.
Määräaikaisen työsopimuksen peruste: Merkitään se perusteltu syy, miksi työsopimus teh- dään määräaikaiseksi, esim. sijaisuus, työntekijän oma pyyntö.
Määräaikaisen työsopimuksen kesto: Merkitään aika kalenteriajan mukaan. Jos päättymisaikaa ei tiedetä, merkitään se seikka, minkä perusteella päättyminen määräytyy.
Työsuhteessa noudatettava koeaika:
Mikäli koeajasta sovitaan, sen pituus merkitään tähän. Koeajan pituudeksi voidaan sopia pää- sääntöisesti enintään kuusi kuukautta. Vuotta lyhy- emmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, on sen soveltamisesta tehtävä tähän merkintä.
Työn tekopaikka tai selvitys niistä periaatteis- ta, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri kohteissa:
Merkitään se paikka, jossa työntekijä työskentelee pääasiallisesti tai josta käsin hän suorittaa työnsä.
Pääasialliset työtehtävät:
Merkitään pääasialliset työtehtävät tai niitä kuvaava tehtävänimike.
Sovellettava työehtosopimus:
Sovellettava työehtosopimus työsuhteen alussa voi olla työnantajaa työehtosopimuslain nojalla (työnan- tajan järjestäytymisen perusteella) sitova työehtoso- pimus, työehtosopimus, jota työnantaja on velvollinen noudattamaan yleissitovuuden nojalla, muu työehto- sopimus, jonka noudattamisesta on sovittu, jos edellä mainitut työehtosopimukset eivät tule sovellettaviksi.
Työstä maksettava palkka ja muu vastike:
Palkan määräytymisen peruste: aikaperuste, suoritus- peruste tai muu peruste.
Palkka työsuhteen alussa:
Peruspalkan rahamäärä tai työehtosopimuksen mukai- nen palkkaluokka, palkkaryhmä tms.
Luontoisedut ja niiden raha-arvo:
Merkitään luontoisedut ja niiden verotusarvo tai muu raha-arvo.
Palkanmaksukausi:
Jos aikapalkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika. Palkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukau- dessa ja muussa tapauksessa kerran kuukaudessa.
Palkanmaksupäivät:
Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Jos palkka erääntyy mak- settavaksi arkilauantaina tai eräinä juhlapäivinä, palkka on maksettava edellisenä arkipäivänä.
Palkka maksetaan tilille:
Pankin nimi ja tilin numero, jolle palkka maksetaan.
Työaika:
Säännöllinen työaika: tuntia / vrk; tuntia / viikko; tuntia / 2/3 viikon jaksossa.
Vuosiloma:
Vuosiloman pituus ja muut vuosilomaan liittyvät ehdot määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen (esim. lomaraha) mukaan. Merkitään, mikäli näiden lisäksi on sovittu jotain muuta.
Irtisanomisaika määräytyy:
Irtisanomisajasta on merkittävä erikseen kummankin osapuolen noudatettava irtisanomisaika. Jos siitä ei sovita mitään, irtisanomisaika määräytyy lain ja työeh- tosopimuksen mukaan.
Muut sopimusehdot:
Muutkin kuin edellä mainitut työsopimuksen kannalta olennaisina pidettävät tiedot on saatettava työntekijän tietoon merkitsemällä ne työsopimukseen.
Työsuhteen ehtoja koskevat tiedot voidaan antaa myös viittaamalla asianomaiseen lakiin tai työehto- sopimukseen.
LIITE 7 Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön laskeminen
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Kaava työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä x toimialakohtainen kerroin = aika tunteina/4 viikkoa
Toimiala- Toimialat kohtainen kerroin 1.4.1986 lähtien | ||
0.305 | 1 | Malmikaivos- ja kaivannaistoiminta; räjähteiden valmistus |
0.291 | 2 | Talonrakennustoiminta; kivenhakkuu ja hionta; xxxxxxx xxxxxxxx |
0.276 | 3 | Puutavaran ja rakennusmateriaalin valmistus |
0.261 | 4 | Muualla mainitsematon kivennäisteosten valmistus (esim. vuorivilla); metallien valmistus; teurastamot |
0.246 | 5 | Metallituotteiden valmistus; laivojen ja veneiden valmistus; kiskoilla kulkevien ajoneuvojen valmistus |
0.216 | 6 | Puupakkausten ja puuteosten valmistus; lasin ja lasituotteiden valmistus; massan ja paperin valmistus; maa- ja vesirakennustoiminta |
0.208 | 7 | Virvoitusjuomien valmistus; koneiden valmistus; autojen ja lentokoneiden sekä muu kulkuneuvojen valmistus; ei-metallisten kalusteiden valmistus; rakennuskeramiikan, sementin ja laastin valmistus |
0.201 | 8 | Muovituotteiden valmistus; teollisuuskemikaalien valmistus; lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistus; renkaiden valmistus; muu kemiallisten ja kumi- tuotteiden valmistus; maalin, lakan, pesuvalmisteiden sekä kosmeettisten aineiden valmistus |
0.193 | 9 | Posliinituotteiden ja saviastiain valmistus; lihanjalostus; öljyjen ja rasvojen valmistus; myllytuotteiden valmistus; juomien (paitsi virvoitusjuomien) val- mistus; polku- ja moottoripyörien valmistus; kalatuotteiden valmistus; sokerin valmistus; muun (kuin 1 kohdan) kaivannaisten talteenotto |
0.186 | 10 | Maaöljyn jalostus; sähköteknisten teoll. ja kotitalouskoneiden valmistus; nahan valmistus; tekoaineiden valmistus |
0.179 | 11 | Kasvisten, hedelmien, leipomotuotteiden, suklaan ja makeisten sekä muu elintarvikkeiden valmistus; rehujen valmistus; tieto- ja konttorikoneiden valmistus |
0.171 | 12 | Köysien, sidenarujen ja verkkojen sekä muu tekstiilitavaran valmistus; pa- peri- ja kartonkipakkausten ja muiden paperituotteiden valmistus; turkisten muokkaus; laukkujen ja nahkateosten valmistus |
0.164 | 13 | Instrumenttien ym. hienomekaanisten tuotteiden valmistus; kultasepänte- osten, soitinten, urheiluvälineiden ym. valmistus; lääkevalmisteiden tuotanto; radioiden, televisioiden ja muiden tietoliikennevälineiden valmistus |
0.156 | 14 | Veden puhdistus ja jakelu; mattojen valmistus; tekstiilien kehruu, kudonta ja viimeistely, trikootuotteiden valmistus; tekstiiliompelu; kenkien valmistus; sähkön, kaasun, kaukolämmön tuotanto ja jakelu, tupakkatuotteiden valmis- tus |
0.150 | 15 | Graafinen tuotanto; vaatteiden valmistus |
0.112 | 16 | Konttori- ja toimistotyöt |
160 tuntia tai yli oikeuttaa yhteen täysin vapaaseen työsuojeluvaltuutettuun - 82 - | ||
SUOMEN TEKSTIILI JA MUOTI RY TEOLLISUUSLIITTO RY
Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelma vuosiksi 2020-2021
Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena on tarjota nuorille omakohtaista kokemusta toimi- alan työpaikan toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä antaa nuorille mahdolli- suuden tehdä heille sopivaa käytännön työtä. Kesäharjoittelupaikkoja haetaan suoraan alan yrityksistä.
Tämän vuoksi osapuolet ovat sopineet seuraavaa:
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
1. Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisten, lukiolaisten, kymppiluokka- laisten sekä VALMA-koulutukseen osallistuvia, joiden työsuhde perustuu Tutustu työelä- mään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmaan.
2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6. – 31.8.väliseen aikaan vuosina 2020-2021. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samassa työtehtävässä samalla työnantajalla kunakin vuonna.
3. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 360 euroa vuosina 2020 ja 2021. Palkka sisältää tutustumisjak- solta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut henkilön iästä riippuen.
4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin henkilöihin, joiden työsuhde perustuu tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.
Helsingissä 21.2.2020
Suomen Tekstiili ja Muoti ry Teollisuusliitto ry
- 83 -
LIITE 9
SUOMEN TEKSTIILI JA MUOTI RY TEOLLISUUSLIITTO RY
TYÖHARJOITTELIJOIDEN/KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN KÄYTTÄMINEN SUOMEN TEKSTIILI JA MUOTI RY:N SOPIMUSALALLA VUOSINA 2020-2022
Suomen Tekstiili ja Muoti ry ja Teollisuusliitto ry ovat yhtä mieltä siitä, että ammatillisen koulutuksen tutkintovaatimusten mukaisen työpaikalla tapahtuvan / järjestettävän kou- lutuksen tarve on suuri. On toivottavaa, että Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n edustamien toimialojen yritykset voisivat aktiivisesti tarjota nuorille ja opiskelijoille työskentelymah- dollisuuksia ja tehdä näin aloja tunnetuksi tulevaisuutta silmällä pitäen.
Koska edellä tarkoitettua, opintojen loppuun saattamisen kannalta pakollista harjoittelua toteutetaan myös kesän aikana, ovat liitot keskustelleet periaatteista, joita yrityksissä noudatetaan palkattaessa em. harjoittelijoita olosuhteissa, joissa yrityksessä on menossa lomautuksiin tai irtisanomisiin liittyviä järjestelyjä.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työnantaja voi työsopimuslain tarkoittamasta työnantajan työntarjoamis- tai takaisinottovelvollisuudesta huolimatta ottaa töihin työharjoittelijan myös tilanteessa, jossa työntekijöitä on irtisanottu tai lomautettu mikäli:
• työharjoittelija ei ole työsuhteessa
• jos työharjoittelija on työsuhteessa:
- työharjoittelu on osa pakollista tutkintoa (ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 16 §:ssä ja ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998)
5 §:ssä säädetty toisen asteen ammatilliseen koulutukseen liittyvä työssäoppi- minen, muu tutkintotavoitteinen pakollinen työharjoittelu sekä perusopetuslain ja sen nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettu työelämään tutustuttaminen; tai
- työharjoittelija ei korvaa työnantajan lisätyövoiman tarvetta; tai
- työharjoittelija ei korvaa irtisanottua tai lomautettua työntekijää; tai
- työharjoittelijan työpanos ja työtehtävät eivät ole laadultaan rinnastettavissa normaaliin työntekijään; tai
- työharjoittelija työskentelee lyhytaikaisessa, määräaikaisessa työsuhteessa.
Yrityksissä neuvotellaan yhteistoimintalain tarkoittamalla tavalla kesätyöntekijöitä ja työharjoittelijoita otettaessa. Yritykseen tulevista työharjoittelijoista ja kesätyöntekijöistä tulee tiedottaa luottamusmiehelle.
Suomen Tekstiili ja Muoti ry Teollisuusliitto ry
- 84 -
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Lähtökohtia
Osapuolet pyrkivät edistämään työpaikoilla neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa. Osa- puolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
Perusoikeudet
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammatti- yhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään.
Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsi- teltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyk- sille.
Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen
Jommankumman osapuolen esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuk- sien mukaan aloittaa viivytyksettä.
Osapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.
Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnan- sovittelijalle sekä toiselle sopijaosapuolelle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Organisaatio- yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukai- sesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Lakiviittaukset
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoi- minnasta annettua lakia, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.
- 85 -
2 LUKU
YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA
Kehittämistoiminta
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehit- tämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuot- tavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymi- seen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.
Yhteistoiminnan toteuttaminen
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvot- telukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.
Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yrityk- seen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.
Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoiminta- elimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi kor- vata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.
On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään lä- heisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.
- 86 -
Tyky-toiminta
Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveys- huollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan peri- aatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuu- tetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.
3 LUKU
YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset
Valitseminen
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehto- sopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.
Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikal- lisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioi-
den käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.
Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suori- tetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaa- liin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
Yhteinen näkemys kehittämistarpeista
Pääluottamusmiehen toimikauden alussa työnantaja käsittelee luottamusmiehen kanssa yhteiset tavoitteet ja koulutustarpeet yrityksen toimintaedellytysten, paikallisen sopimi- sen sekä työpaikan ja sen työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja parantamiseksi.
- 87 -
Tehtävät
Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työeh- tosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Luottamusmiehen tehtävänä on lisäksi edistää paikallista sopimista sekä yritystoiminnan kehittämistä. Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnanta- jan ja työntekijän välisissä suhteissa ja yrityksen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Neuvottelujärjestys
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvi- en lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauk- sen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työn- tekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työn- antajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.
Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.
3.2 Työsuojelua koskevat määräykset
Tehtävät
Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien teh- tävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuute- tun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan.
Lisäksi työsuojeluvaltuutettu edistää paikallista sopimista ja yritystoiminnan kehittämis- tä sekä suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.
Liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjel- mat sekä internetyhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityk- sen koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Asiamies
Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannes- sa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.
Toimikunta
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukai- sesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työ- suojelutoimikunta.
Soveltamisalan rajoitus
Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikas- sa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.
3.3 Ilmoitukset
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan il- moitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijai- sena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.
4 LUKU
LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjes- tetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.
Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luon- teeseen sekä tehtävien määrään.
Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistu- viksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuo- jeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mu- kaan. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä ote- taan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnanta- jan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin mene- tetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan alakoh- taisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.
4.2 Asema
Työsuhde
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän
luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
Toimitilat
Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmu- kaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoita- mista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Palkka- ja siirtosuoja
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuute- tuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimi- alueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.
Ammattitaidon ylläpitäminen
Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinni- tetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.
Liikkeen luovutus
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuo- jeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
4.3 Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuo- jeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
- 91 -
Yksilösuoja
Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimus- lain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostu- musta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1–3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteen- sa täyttämättä.
Ehdokassuoja
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamus- miesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdok- kaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toi- xxxxxxxx alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Jälkisuoja
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Korvaukset
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2
momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden mää- rä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.
Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työ- sopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.
4.4 Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
- 92 -
5 LUKU
TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET
Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtä- viensä hoitoa varten saada EK:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.
Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluotta- musmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.
Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työnteki- jöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yrityk- seen työsuhteessa olevista työntekijöistä.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta
Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoi- masta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle.
Oppisopimus- ja koulutussopimusoppilaat
Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan pääluottamusmiehelle uusista oppisopimus- ja koulutussopimusoppilaista.
Työaikakirjanpito
Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain mukaisesti laadit- tuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.
Tietojen luottamuksellisuus
Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.
Säädökset
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuoje- lutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.
- 93 -
Yritystä koskevat tiedot
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen talou- dellisesta tilasta.
Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen talou- dellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.
Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 10 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.
Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunni- telmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayk- sikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.
Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.
Salassapitovelvollisuus
Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan sa- lassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymykses- sä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaisel- le työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.
6 LUKU
HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN
Teollisuusliitto ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin sopija-
- 94 -
osapuolten kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.
Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulko- puolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysy- myksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukuhuoneessa tai muussa työnanta- jan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassa- lin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.
Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoitta- malla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.
7 LUKU KOULUTUS
7.1 Ammatillinen koulutus
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähetettäessä työntekijä hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin työaikana, korvataan koulutuksen aihe- uttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansi- on mukaan laskettuna. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä säännöllisen työajan päälle sijoittuvalta kurssiajalta, että sen päälle sijoittuvalta matka-ajalta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähen- netä.
Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, siihen osallistumisesta on sovittava kysei- sen työntekijän kanssa. Näissä tilanteissa korvataan koulutuksesta johtuvat suoranaiset kustannukset. Koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti. Se että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.
Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matka- ja majoituskustannuksia, kurssimaksu- ja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista ja internaattikurssien täysihoitomaksua.
7.2 Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät Suomen Tekstiili ja Muoti ry ja Teollisuusliitto ry yhdessä työpaikalla tai muussa paikassa.
Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonote- tuiksi.
- 95 -
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulu- tukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymyk- seen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja pai- kallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämi- seksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.
7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Teollisuusliitto ry:n järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheutta- matta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Xxxxxxx kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurs- sin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etu- käteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.
7.4 Korvaukset
Kurssilta, joka järjestetään Teollisuusliitto ry:n koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välinen
koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmie- helle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuoje- lutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjes- tettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on
- 96 -
vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaisel- ta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestä- jälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi ateriakorvaus. Ateriakorvauksen suuruus on vuonna 2020 25,56 euroa. Ateriakorvauksen määrä tulevalle kalenterivuodelle vahvistetaan aina edeltävän kalenterivuoden syyskuun loppuun mennessä tarkistamalla aikaisemman ateriakorvauksen määrää elinkustannusindeksissä tarkasteluvuotta edeltä- västä heinäkuusta tarkasteluvuoden heinäkuuhun mennessä tapahtuneella muutoksella.
7.5 Sosiaaliset edut
Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
8 LUKU
ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ
8.1 Yleistä
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulko- puolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.
Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoi- maa hankkivien liikkeiden toimittamat vuokratyöntekijät, tekevät työtä toiselle työnanta- jalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.
Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankin- naksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyö- voimaksi.
Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihank- kija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopi- musta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.
8.2 Alihankinta
Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautu- neet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.
Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itse- näisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.
8.3 Vuokratyövoima
Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muu- toin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.
Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työnteki- jöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.
Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.
9 LUKU
SOPIMUKSEN SITOVUUS
TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.
SUOMEN TEKSTIILI JA MUOTI RY TEOLLISUUSLIITTO RY