Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Sopimus vuosityöaikakokeiluun liittyvästä paikallisesta työajan suunnittelun ja seurannan soveltamisohjeesta

A. Vuosityöaikakokeilu vastaa paremmin opettajan työkuvaa,

johon kuuluvat:

1. opetus ja ohjaus

2. yhteissuunnittelu

3. osaamisen kehittäminen ja kehittyminen

4. muut tehtävät

5. matkat

6. etukäteen kohdentamaton työaika

Vuosityöaika tuo aikaisemmin näkymättömän osan opettajan työstä (esim. suunnittelun ja arvioinnin) näkyväksi osaksi vuosityöaikasuunnitelmaa ja sen seurantaa. Tästä syystä vuosityöaika soveltuu opetusvelvollisuuteen perustuvaa mallia paremmin opettajan työn menossa olevaan muutokseen, jossa oppimisympäristöt ja opiskelijoiden opintopolut uudistuvat ja opettajan työssä ohjauksen rooli korostuu.

B. Vuosityöaika on uusi tapa mitoittaa, seurata ja tehdä työ näkyväksi Vuosityöaika on uusi tapa suunnitella ja seurata työajan käyttöä. Opettajan vuosityöaika on kaikilla kokoaikaisilla opettajilla 1500 tuntia lukuvuodessa ja siihen kuuluvat kaikki työtehtävät. Työtehtävät ovat keskenään samanarvoisia eikä käytössä ole kertoimia. Yksi tunti työtä vuosityöaikasuunnitelmassa ja työajanseurannassa on sama kuin kellotunti eli 60 minuuttia.

C. Vastuut ja luottamus vuosityöajan suunnittelun ja seurannan perustana Työnantajan edustajat luottavat opettajien ammattitaitoon työaikaresurssien hyödyntämisessä vastuullisella tavalla työtehtävien hoitamiseksi ja opiskelijoiden parhaaksi. Opettajat luottavat työnantajan edustajien kykyyn suunnitella resurssien käyttö tasapuolisesti työnantajan vastuut huomioon ottaen.

Työnantajan edustajat (rehtorit, koulutusjohtajat ja koulutuspäälliköt) vastaavat tutkintojen kokonaisuuden tasolla opetuksen tuloksellisuudesta, laadusta ja pedagogisesta kehittämisestä sekä resurssien käytön suunnittelusta.

Jokainen opettaja vastaa omalta osaltaan käyttöönsä eri tehtäviin annetun työaikaresurssin tehokkaasta, tuloksellisesta ja laadukkaasta hyödyntämisestä. Opettaja vastaa oman työaikaresurssinsa ajantasaisesta seuraamisesta. Opettaja keskustelee riittävän ajoissa esimiehen kanssa mahdollisista muutostarpeista.

D. Työtehtävät hoidetaan niihin suunnitellulla ajalla

Opettaja hoitaa työsuunnitelmaan merkityt työtehtävät siihen suunnitellulla työtuntimäärällä. 1500 tunnin vuotuinen työaika tai oman vuosityöaikasuunnitelman mukainen tuntimäärä (osa-aikaiset päätoimiset tuntiopettajat) ylitetään ainoastaan esimiehen nimenomaisella määräyksellä. Samoin paikallisessa sopimuksessa vuosityöaikakokeilusta määriteltyjä epämukavan työajan lisät (ilta- ja viikonloppulisät sekä 8 tunnin päivittäisen työajan ylittävä sidottu työaika) maksetaan ainoastaan, mikäli niistä on sovittu esimiehen kanssa etukäteen.

Työajanseuranta ei ole suoraan palkanmaksun perusta, vaan esimiehen hyväksymät epämukavan työajan lisät ilmoitetaan erikseen palkkahallintoon.

E. Opiskelijoiden tarpeet työjärjestyksen suunnittelussa aina ensisijainen lähtökohta

Opettajan työaikasuunnittelu ja lukujärjestyssuunnittelu tehdään toteutussuunnitelmien perusteella. Lukujärjestyssuunnittelun tavoitteena on ensisijaisesti taata opiskelijoille sujuvat ja toimivat opintopolut.

Sidotun ja sitomattoman työajan käsitteet vuosityöajan suunnittelussa ja seurannassa

Sidottua työaikaa on työ, jossa työnantaja määrittää ajan tai paikan

1. Opetus ja ohjaus (myös verkko-opetus)

-myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaus ja ammattiosaamisen näyttöjen arviointi ja tutkintotilaisuudet

Kaikki opetustunnit ovat sidottua työaikaa.

Yksilölliset opetusjärjestelyt kirjataan ne tunnit, jotka opettaja antaa yksilöllisten opetusjärjestelyiden takia opetusta muuten kuin oman opetuksensa aikana. esim. tukiopetustunnit.

Opetukseen kirjataan yhteistuntimäärä opetuksen suunnitteluun ja arviointiin käytettävistä työtunneista. Näistä sidottuja ovat ne tunnit, jotka on tehtävä työnantajan määräämissä tiloissa (esim. työsalissa). Pääosin suunnittelu -ja arviointityö on sitomatonta. Opettaja itse jakaa sitomattomat työtunnit omien tarpeidensa mukaan opettamiensa eri opintojaksojen suunnitteluun ja arviointiin.

Suunnittelu- ja arviointityön tuntien määrää arvioidessaan koulutuspäällikkö ottaa vuosityösuunnitelmien laadinnassa huomioon kunkin opettajan todellisen työajan tarpeen. Tästä johtuen suunnittelu- ja arviointityöhön varattu työaika voi vaihdella esimerkiksi opetettavien opintojaksojen tai aineiden, opetusryhmien koon, opiskelijoiden erityistarpeiden, opettajan työkokemuksen, sovitun opetuksen toteuttamistavan, opetuksen toteuttamiskerran jne. mukaan. Mitään kertoimia ei käytetä.

Ammattiopistojen johto ja esimiehet vastaavat henkilöstön yhdenvertaisesta kohtelusta suunnittelu- ja arviointityön resursoinnissa vuosityöaikakokeiluun osallistuvien osalta.

1.1 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaus

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kohtaan kirjataan ohjaukseen eri opintojaksoilla/ryhmille annettava ohjaus. Sidotut tunnit sisältävät ainoastaan opiskelijan saaman konkreettisen ohjauksen. Ohjaukseen varattava tuntimäärä voi vaihdella koulutusaloittain, opintojaksoittain, ryhmittäin, vuosikursseittain tai jollain muulla perusteella.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaukseen liittyvä valmistelu- ja järjestelytyö kirjataan sitomattomaan työaikaan. Koulutuskuntayhtymän matkustusohjeen mukaiset virantoimitusmatkat ovat viranhaltijan/työntekijän tavanomaisiin työtehtäviin liittyvä matka, esim. työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaukseen liittyvä matka ja oppilaitoksen markkinointi-tehtäviin liittyvä matka”. Esimies harkitsee tarvittavan työajan mm. työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksen toteutustavan, työpaikkojen sijainnin yms. mukaan.

1.2. Erityisopetuksen tehtävät

Tähän suunnitellaan erityisopetuksen tunnit, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaaminen, HOJKSien laatiminen ja seuranta.

Tässä sama jako sidottuun ja sitomattomaan työaikaan kuin opetustunneissa.

2. Yhteissuunnittelu

Sidottuun työaikaan kuuluu myös yhdessä tehtävä suunnittelu ja valmistelu, jossa työ on tehtävä työnantajan määräämässä ajassa tai paikassa (esim. työnantajan määräämä yhteinen OPS suunnittelu)

esim. tiimeissä tapahtuva yhteinen suunnittelu ja kehittäminen ja oppilaitoksen, tiimien yms. ryhmien kokoukset

3. Osaamisen kehittäminen ja kehittyminen

Työ suunnitellaan sidottuun ja sitomattomaan työaikaan jaettuna

- esimerkkejä ovat;

- työnantajan määräämät koulutustilaisuudet

- hanke- ja projektitehtävät

- vastuutehtävät (esim. tiimivastaavat tms.) ja luottamustehtävät

- työyhteisön yhteinen kehittäminen (kokoukset ja kehittämispäivät ja tyhy- toiminta)

- oman ammattitaidon kehittäminen

Tehtäviin suunnitellaan kyseisen tehtävän luonne ja vaatimukset huomioon ottaen riittävä määrä työaikaa.

4. Muut tehtävät

- työnantajan määräämät kokoukset, palaverit, neuvottelut ja tapahtumat sekä muut erikseen määrätyt tehtävät.

- Alakohtaisesti on olemassa joitakin erityistehtäviä, joihin käytettävä työaika suunnitellaan tähän (esim. rakennusalalla urakat).

5. Matkat

Virantoimitusmatkojen osalta noudatetaan KVTES:n liitettä 16.

- Sidottuun työaikaan katsotaan kuuluvaksi siirtyminen työpäivän aikana eri opetusyksiköiden välillä.

- Sitomattomaan työaikaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaukseen, työelämäyhteistyöhön liittyvät matkat

- On huomattava, että jos työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjausmatkat ovat määritelty virkamatkapäiviksi, ne ovat aina pituudeltaan 7,5 tuntia/pv (matka-aika ei ole KVTES liite 16 mukaan työaikaa).

6. Etukäteen kohdentamaton työaika

Työaikasuunnittelussa tämä kohdentamaton resurssi suunnitellaan sidottuun työaikaan.

Esimies varaa työntekijöille suunnitteluvaiheessa työaikaa lukuvuoden mittaan ilmeneviin tarpeisiin (sijaisuudet, uudet hankkeet, kehittämistehtävät, erityisen tuen tarpeet jne.) työaikaa. Kun työaikaa otetaan käyttöön, työaikasuunnitelmaa muutetaan ja tunnit siirretään kohdasta 6 siihen kohtaan, mihin kuuluvaan työhön tunnit käytetään. Mikäli tunnit käytetään opetukseen, osa tunneista käytetään lisäksi sitomattomaan opetuksen suunnittelu- ja arviointityöhön todellinen työajan tarve huomioon ottaen.

Sitomatonta työaikaa on

Työnantaja määrää tehtävän, mutta ei aikaa ja paikkaa, deadline voidaan määrätä

Sitomaton työaika on 22–43 % vuosityöajasta, riippuen opettajan aikaisemmasta OVTES-liitteestä

▪ opetuksen ja ohjauksen suunnittelu ja arviointi (myös verkko-opetuksessa) sekä näihin liittyvä hallintotyö (esim. Wilma-kirjaukset, sähköpostit ja puhelut opiskelijoiden ja yhteistyötahojen kanssa).

▪ Muu koulutus, jonka esimies on katsonut tämän hyödyttävän työtehtävissä ja on sovittu, että tähän saa käyttää työaikaa. Työajasta osa otetaan sidotusta työajasta, osa sitomattomasta työajasta. Sitomatonta työaikaa otetaan oman sitomattoman työajan prosentin mukaisesti.

▪ osa hanke- ja kehittämistyöstä (annettu määräaika, jonka sisällä työntekijät voivat itse päättää, milloin ja missä tekevät, esim. opettajien keskenään sopima yhteinen suunnittelu ja valmistelu)

Työajan suunnitteluun ja seurantaan liittyvät soveltamisohjeet

Työajansuunnittelu tehdään MultiPrimuksen Kurre ohjelmalla. Työajan seuranta tehdään mobiilisovelluksella päivittäin.

Tiedot siirretään Share Pointiin, jossa suunnitelmaa ja toteutumaa verrataan keskenään.

Esimiehet tarkastavat työaikakirjaukset kuukausittain. Lisäksi vähintään kolme kertaa vuodessa esimies ja opettaja yhdessä toteavat työaikasuunnitelman tilanteen ja mahdolliset muutostarpeet. Tarkastusajankohdat ovat ainakin lokakuussa, tammikuussa ja huhtikuussa Työaikalajikirjauksen kautta opettajalle muodostuu todellinen työsuunnitelma. Esimiehille järjestetään riittävä perehdytys ennen vuosityöaikasuunnittelun käynnistämistä.

Muita ohjeita ja erityistilanteiden kirjaaminen

Työaikaresurssien vastuulliseen ja tehokkaaseen käyttöön kuuluu, ettei samaa työaikaa kirjata useampaan eri työaikasuunnitelman kohtaan. Esimerkiksi jos opetustunnin aikana opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn aikana tekee seuraavan päivän suunnittelua, kyseistä aikaa ei voi kirjata opetustunnin lisäksi myös suunnitteluun varattuun aikaan. Tai jos kirjaa työaikaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauspaikalle matkustamiseen ja matkan aikana suunnittelee seuraavan päivän opetusta, työaikaa ei kirjata työaikasuunnitelmassa molempiin kohtiin, sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksen valmisteluun ja järjestelyyn ja opetuksen suunnitteluun, vaan ainoastaan toiseen.

Opettajan velvollisuus olla käytettävissä

Työpäivinä opettajan työhön kuuluu olla työnantajan tavoitettavissa

Myös ne työpäivät, joille ei ole suunniteltu sidottuja työtehtäviä, ovat työpäiviä, jolloin opettajan on oltava tarvittaessa käytettävissä. Virkapuhelinta ja työsähköpostia tulee seurata kaikkina työpäivinä.

Poissaolot

Sairausloma tms. poissaolopäivän alle jää juuri se määrä työaikaa, mitä työaikasuunnitelman mukaan ko. päiville on määrätty. Ei siis käytetä esim. koko työvuoden keskimääräisiä lukuja. Sairauspoissaolon takia ei työaikasuunnitelmaa muuteta, vaan jatketaan poissaolon jälkeen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Pitkissä poissaoloissa (ajalla, jonne ei ole tehty vuosityösuunnitelmaa) poissaolopäivien pituus on 7,5 tuntia. Töihin palatessa tehdään suunnitelma jäljelle olevan lukuvuoden ajalle sille työajalle, mikä kyseiselle lukuvuodelle on jäljellä.

Vapaajaksot

Opettajan vapaajaksot sijoitetaan vuosityösuunnitelmaan lukuvuoden suunnittelun yhteydessä. Vapaajaksojen ajoittuminen riippuu työtehtävistä. Käytännön syistä suurin osa vapaajaksoista tulee sijoittumaan oppilaitoksen loma-aikoihin. Kesävapaajaksot vahvistetaan 31.3. mennessä. Vahvistettujen vapaajaksojen sijoittumista voidaan muuttaa esimiehen ja työntekijän yhteisellä sopimuksella.

Siirtymävaiheen ohjeet

OVTES liitteiden 7 ja 8 (sote ja metsä) osalta siirtymävaiheen vuosilomat hoidetaan seuraavasti: Lomanmääräytymisvuonna 1.4.2016 - 31.3.2017 ansaitut lomat pidetään kaikki ennen vuosityöaikajärjestelmään siirtymistä 1.8.2017. Opettaja saa siis pitää sekä

kesäloman että tulevan talven talviloman ennen vuosityöaikasopimuksen alkamista ja saa lisäksi ensimmäisestä lukuvuodesta alkaen täydet vapaajaksot. 1.8.2017 alkaen opettajat saavat vuosityöaikakokeilun mukaiset vapaajaksot. 1.4. - 31.7.2017 kertyneet vuosilomat siirtyvät pidettäväksi vapaajaksoina eikä niitä voi KVTES:n mukaan pitää ennen vuosityöaikakokeiluun siirtymistä.

Mikäli siirtymävaiheessa liitteiden 7 tai 8 opettajalla on sisällä kahden vuoden tasoittumisjakson ajalla tasoitettavaksi suunniteltuja tunteja, ne voidaan joko sijoittaa vuosityöaikasuunnitelmaan alakohtaisiin erityistehtäviin jo pidettyinä tunteina tai maksaa ulos OVTES liitteiden 7 ja 8 4§ 5 momenttien mukaa syyskuun 2017 palkanmaksun yhteydessä.

Vuosityöaikasopimuksessa vuosisidonnaiset lisät on laskettu palkkataulukoihin suoraan mukaan. Palkkataulukoiden tasot ovat 0, 5, 8, 10, 15 ja 20 palvelusvuotta. Xxxxxxxx 0 opettajille sopimuksen myötä tulee uutena 15 palvelusvuoden korotus. OVTES Osio F liite 13 osalta uusia palvelusvuosien korotuksia kaksi, 15v:n ja 20v:n osalta Palkanlaskenta sijoittaa kaikki opettajat automaattisesti koulutustason ja tehtävän mukaiseen hinnoittelutunnukseen palvelusvuosien mukaiseen palkkataulukon kohtaan. Opettajien tulee tarkastaa sijoittumisensa elokuun 2017 palkkakuitista ja ottaa välittömästi yhteyttä omaan palkanlaskijaansa, mikäli epäilee virhettä esim. kokemusvuosien mukaiselle palkkatasolle sijoittumisessa.

Työn tarjoaminen lehtoreille ja päätoimisille tuntiopettajille

Työn tarjoamisvelvoite lehtoreille ja päätoimisille tuntiopettajille on täyteen työaikaan (1500) saakka.

Vuosityöaikakokeilun soveltamisohjeisiin liittyvien kysymysten ja mahdollisten ristiriitatilanteiden ratkaiseminen

Vuosityöaikaan liittyvät kysymykset ja ristiriitatilanteet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan esimiehen ja opettajan välisellä keskustelulla. Kumpikin osapuoli voi lisäksi kääntyä oppilaitoksen rehtorin, henkilöstöpäällikön sekä luottamusmiesten puoleen ja pyytää heitä osallistumaan keskusteluun.

Mikäli kysymykseen ei normaalissa esimies-alaiskeskustelussa löydy ratkaisua tai havaitaan, että kyse on laajemmasta soveltamisohjetta vaativasta asiasta, luottamusmies tai kyseisen oppilaitoksen rehtori tai henkilöstöpäällikkö voi viedä asian vuosityöajan seurantaryhmän käsittelyyn.

Lisäksi vuosityöajan seurantaryhmälle voi osoittaa palautetta sopimuksen ja sen soveltamisohjeiden toimivuudesta sekä henkilöstöltä että esimiehiltä ja johdolta.

Soveltamisohjeen liitteenä ja opetuksen suunnittelun ”työkaluna” on vuosityöajassa olevan opettajan työsuunnitelman sisältöä taulukkomuodossa.