Kiinteistöalan toimihenkilöitä koskeva
Kiinteistöalan toimihenkilöitä koskeva
1.3.2022 – 29.2.2024
Sisällys
I YLEISET MÄÄRÄYKSET 6
1 § Soveltamisala 6
2 § Keskusjärjestösopimukset 6
II TYÖSUHDE 6
3 § Työsuhde 6
4 § Työsuhteen päättyminen 7
III TYÖAIKA 8
5 a § Työajan enimmäismäärä 8
5 b § Työaikapankki 8
5 c § Työaikamääräyksistä poikkeaminen 8
6 § Säännöllinen työaika 8
7 § Keskimääräinen säännöllinen työaika 9
8 § Jaksotyö 9
9 § Työvuoroluettelon laatiminen ja muuttaminen 10
10 § Vapaapäivät 10
11 § Viikoittainen vapaa-aika 10
12 § Lisä- ja ylityö 10
13 § Työskentely arkipyhäviikolla 11
14 § Sunnuntaityö 12
15 § Vuorotyö 12
16 § Ilta- ja yötyö 12
17 § Lisien ja korvausten sopiminen kuukausikorvaukseksi 13
18 § Korotetun palkan ja lomarahan vaihtaminen vapaaseen 13
19 § Hälytysluontoinen työ, varallaolo ja puhelinohjeet 13
IV PALKKAUS 14
20 § Palkkamääräykset 14
V POISSAOLOT 15
21 § Sairausajan palkka 15
22 § Lääkärintarkastukset 16
23 § Äitiys- ja isyysvapaa-ajan palkka 17
24 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 17
VI MATKAT 18
25 § Matkustaminen 18
VII KOULUTUS 18
26 § Koulutustilaisuudet 18
VIII VUOSILOMA 19
27 § Vuosiloma 19
28 § Lomaraha 19
IX LUOTTAMUSHENKILÖ 20
29 § Luottamushenkilö 20
X ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 20
30 § Työsuojeluvaltuutettu 20
31 § Paikallinen sopiminen 21
32 § Ryhmähenkivakuutus 21
33 § Ammattiyhdistysjäsenmaksut 21
34 § Kokoontumisoikeus 21
35 § Neuvottelujärjestys ja työrauha 21
36 § Sopimuksen voimassaolo 21
Liite 1 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 22
Liite 2 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 27
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Soveltamisala
1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan kiinteistöalalla palveluteknisissä sekä hallinnolli- sissa ja muissa toimistotyötehtävissä toimiviin henkilöihin.
2. Tämä sopimus ei kuitenkaan koske yrityksen johtoa, itsenäisten osastojen tai yksiköi- den johtoa sekä vastaavan tasoisessa esimiesasemassa olevia toimihenkilöitä, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden työsuhteiden ehtoja määriteltäessä.
2 § Keskusjärjestösopimukset
1. Sopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestösopimuksia:
• PT-STTK Luottamusmiessopimus (3.10.2002)
• PT-STTK Yhteistoimintasopimus (31.5.2001)
II TYÖSUHDE
3 § Työsuhde
1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.
2. Työnantaja ottaa ja erottaa toimihenkilöt.
3. Määrätynlaiseen työhön otettu toimihenkilö on velvollinen tarpeen vaatiessa teke- mään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.
4. Työsopimuslain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitettu työnantajan velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikaiselle työntekijälle rajoittuu työvoimaviranomaisten määrittämään työssä- käyntialueeseen.
5. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
4 § Työsuhteen päättyminen
Irtisanomisajat
1. Mikäli pidemmistä irtisanomisajoista ei ole sovittu tai irtisanomisen yhteydessä toisin sovita, työnantajan noudattama irtisanomisaika on:
työsuhteen jatkuttua | irtisanomisaika |
enintään vuoden | 14 päivää |
yli vuoden – enintään 4 vuotta | 1 kuukausi |
yli 4 – enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
yli 8 – enintään 12 vuotta | 4 kuukautta |
yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
2. Mikäli pidemmistä irtisanomisajoista ei ole sovittu tai irtisanoutumisen yhteydessä toisin sovita, toimihenkilöiden noudattama irtisanomisaika on:
työsuhteen jatkuttua | irtisanomisaika |
enintään 5 vuotta | 14 päivää |
yli 5 vuotta | 1 kuukausi |
3. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5.–30.9.) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättömän vuosiloman.
Työvoiman vähentämisjärjestys
4. Muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomautta- misen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettänei- tä sekä että tämän säännön lisäksi mahdollisuuksien mukaan kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.
Työllistymisvapaa
5. Työntekijällä on oikeus saada työsopimuslain mukaisen työllistymisvapaan lisäksi työllistymisvapaata enintään viisi työpäivää työllistymisohjelman mukaiseen työvoi- mapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen.
Takaisinottovelvollisuuden alueellinen rajaaminen
6. Työsopimuslain 6 luvun 6 §:ssä tarkoitettu takaisinottovelvollisuus rajoittuu työvoi- maviranomaisten määrittämään työssäkäyntialueeseen edellyttäen, että asiasta so- vitaan luottamusmiehen kanssa.
III TYÖAIKA
5 a § Työajan enimmäismäärä
Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on 12 kuukautta.
5 b § Työaikapankki
Työaikapankkijärjestelmästä sovitaan paikallisesti työehtosopimuksen 31 §:n mukaises- ti kuitenkin siten, että sopijaosapuolina ovat ensisijaisesti työehtosopimuksen mukainen luottamushenkilö ja työnantaja. Jos työpaikalla ei ole luottamushenkilöä, paikallinen sopi- mus sovitaan työnantajan ja kaikkien toimihenkilöiden kesken yhdessä. Työaikapankkiin liittymisestä sovitaan työnantajan ja toimihenkilön välillä.
5 c § Työaikamääräyksistä poikkeaminen
Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi kullekin toimihenkilölle kalenterivuoden aikana enintään kahdeksan tuntia työaikaa. Em. työajalta maksetaan peruspalkka mah- dollisine sunnuntaityökorvauksineen. Em. työaika voidaan toteuttaa joko kokonaisena päivänä tai pidentämällä työvuoroa enintään kahdella tunnilla päivässä. Em. työaikaa ei voida sijoittaa arkipyhälle.
6 § Säännöllinen työaika
1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, ellei toisin sovita.
2. Mikäli työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, työajan lyhentäminen toteu- tetaan siten, kuin siitä on liittojen välillä erikseen pöytäkirjalla sovittu.
3. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät toimihenkilön tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.
7 § Keskimääräinen säännöllinen työaika
1. Työnantaja voi järjestää työajan myös keskimääräiseksi. Tällöin työajan tulee tasoit- tua 28 viikon aikana enintään 37,5 tuntiin viikossa. Päivittäinen työaika on enintään 10 tuntia ja viikoittainen työaika enintään 50 tuntia.
2. Keskeytyvässä kaksivuorotyössä tasoittumisjakso on yhdeksän viikkoa. Keskeyty- vässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuorotyössä tasoit- tumisjakso on vuosi.
3. Sopimalla säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi työehtosopimuk- sen 31 §:n mukaan. Tällöin työajan tulee tasoittua enintään vuoden aikana enintään 37,5 tuntiin viikossa. Päivittäinen työaika on enintään 12 tuntia.
8 § Jaksotyö
1. Työnantaja voi järjestää työajan työaikalain mukaiseksi jaksotyöksi.
Työaikalain 7 §:n mukaan työaika voidaan järjestää jaksotyöksi:
1) turvallisuus-, vartiointi-, valvonta- ja liikenteen ohjaustehtävissä, pelastustoimen tehtävissä sekä vankeinhoidossa;
2) lehdistötyössä, toimituksellisessa radio-, televisiotyössä ja näihin rinnastuvan verkkosisällön tuottamisessa ja lähettämisessä, elokuvatuotannossa sekä postipalveluissa ja yötyötä edellyttävissä tietoliikennepalveluissa;
3) varhaiskasvatuslaissa (540/2018) tarkoitetussa perhepäivähoidossa, yötyötä edellyttävissä muissa varhaiskasvatuspalveluissa sekä pääosan vuorokaudesta toimivissa sosiaali-, terveys- ja eläinlääkäripalveluissa;
4) henkilö- ja tavarankuljetuksessa sekä aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaustehtävissä;
5) maastossa tehtävässä koneellisessa metsä-, metsänparannus- ja puutavaran lähikuljetustyössä;
6) meijeritoiminnassa;
7) majoitus-, ravitsemis- ja kulttuuripalveluissa sekä leiritoiminnassa;
8) 1–7 kohdassa tarkoitettujen tehtävien ja toimintojen käynnissä pitämiseksi välttämättömissä tukitoiminnoissa.
Edellä mainittu työaikalain säännös ei ole työehtosopimuksen osa ja on ainoas- taan informatiivinen.
Jaksotyön käyttämisestä voidaan sopia muissa kuin työaikalaissa säädetyissä ta- pauksissa luottamusmiehen kanssa tai jos luottamusmiestä ei ole valittu, paikallisesti työehtosopimuksen 31 §:n mukaisesti.
2. Säännöllinen työaika jaksotyössä on enintään 112,5 tai 120 tuntia kolmessa viikossa tai enintään 75 tai 80 tuntia kahdessa viikossa. Työajan ollessa 120 tai 80 tuntia sovelletaan työajan lyhennystä koskevan pöytäkirjan määräyksiä vuosityöajan lyhen- tämisestä.
9 § Työvuoroluettelon laatiminen ja muuttaminen
1. Työvuoroluettelo laaditaan vähintään kolmeksi viikoksi, ellei toisin sovita.
2. Työvuoroluetteloon tehtävistä pysyvistä muutoksista ilmoitetaan kaksi viikkoa ja tila- päisistä muutoksista viimeistään kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa, ellei toisin sovita.
10 § Vapaapäivät
1. Viikoittainen vapaa-aika toteutetaan pääsääntöisesti antamalla vapaapäivä sunnun- taina. Viisipäiväisen viikon toteuttava vapaapäivä annetaan viikoittaiseen vapaa-ai- kaan liittyen siten, että vapaapäivä annetaan pääsääntöisesti lauantaina tai ellei se ole mahdollista, maanantaina. Työaikajärjestelyistä johtuen vapaapäivät voivat olla myös vaihtuvia.
2. Keskimääräistä säännöllistä työaikaa käytettäessä viikkoa kohden annetaan keski- määrin kaksi vapaapäivää. Näiden lisäksi voidaan antaa kokonaisia tasoitusvapaa- päiviä.
3. Osa-aikaista työtä tekevän toimihenkilön kanssa voidaan sopia kuusipäiväisestä työ- viikosta.
11 § Viikoittainen vapaa-aika
1. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista, sijoitettava sun- nuntain yhteyteen.
2. Viikoittainen vapaa-aika voidaan myös järjestää keskimääräisenä työaikalain mukai- sesti.
12 § Lisä- ja ylityö
Lisätyö
1. Säännöllisen työajan ollessa 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa lisätyötä on sovitun työajan lisäksi tehty työ ja se korvataan 50 prosentilla korotetulla palkalla. Muu lisätyö korvataan yksinkertaisella palkalla.
Ylityö
2. Ylityötä on työ, jota tehdään vuorokaudessa yli 8 tunnin ja viikossa yli 40 tunnin.
Keskimääräistä 37,5 tunnin viikoittaista työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään lisätyön lisäksi.
3. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tun- neilta 100 prosentilla korotettu palkka. Jaksotyössä lisä- ja ylityökorvaukset määräy- tyvät työaikalain mukaisesti.
4. Vapaapäivänä tehty työ korvataan kuten viikkoylityö, milloin toimihenkilön sairauden, tapaturman, matkan, lomautuksen, työajan lyhennyksen tai koulutuksen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tule- maan vapaapäivänään työhön.
5. Lauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
6. Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä mak- setaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
13 § Työskentely arkipyhäviikolla
1. Mikäli toiminnalliset syyt edellyttävät toimihenkilön työskentelyä alla mainittuina va- paapäivinä, työ korvataan kuten viikkoylityö tai sovittaessa annetaan vastaavana vapaana.
• uudenvuodenpäivän viikon lauantai
• loppiaisviikon lauantai
• pääsiäislauantai
• pääsiäisviikon jälkeinen lauantai
• vapunpäiväviikon lauantai
• helatorstaiviikon lauantai
• juhannusaatto
• itsenäisyyspäiväviikon lauantai
• jouluaatto
• joulun jälkeinen lauantai
Tuntipalkkaisten toimihenkilöiden arkipyhäkorvaus
2. Korvattavia arkipyhiä ovat:
• uudenvuodenpäivä
• loppiainen
• helatorstai
• pitkäperjantai
• vapunpäivä
• itsenäisyyspäivä
• joulupäivä
• tapaninpäivä
3. Tuntipalkkaisella toimihenkilöllä on oikeus arkipyhäkorvaukseen, kun toimihenkilön työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen kyseistä ar- kipyhää edellyttäen, että toimihenkilö on ollut työvuoroluettelon mukaisesti työssä vii- meisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo johtuu hyväksyttävästä syystä.
4. Lisäksi arkipyhäkorvauksen maksaminen edellyttää, että arkipyhä olisi ollut toimihen- kilön työvuoroluettelon mukainen säännöllinen työpäivä, jolta hän olisi ollut oikeutettu saamaan työstä maksettua palkkaa. Arkipyhäkorvausta ei makseta, jos toimihenkilö on ollut edellä mainittuna arkipyhänä työssä.
5. Arkipyhäkorvauksena maksetaan toimihenkilön keskimääräisen päivittäisen työajan palkka. Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan kolmen viimeisen työssäolokuukau- den säännöllisen työajan palkasta. Jos toimihenkilön päivittäinen työaika on sään- nöllisesti samanpituinen, määräytyy keskimääräinen päiväpalkka hänen säännöllisen päivätyöaikansa palkan mukaisesti.
14 § Sunnuntaityö
1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapun- päivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorvauksena yksinkertainen palkka.
15 § Vuorotyö
1. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, joka on
iltavuorossa
1.5.2021 alkaen 2,32 euroa/h
1.6.2022 alkaen 2,36 euroa/h
yövuorossa
1.5.2021 alkaen 4,15 euroa/h
1.6.2022 alkaen 4,23 euroa/h
2. Ylityön ajalta vuorotyölisä maksetaan sen ajankohdan mukaan, jolloin ylityötä teh- dään.
3. Yli- ja sunnuntaityöstä maksettava vuorotyölisä maksetaan samalla tavalla korotettu- na kuin muu siltä ajalta maksettava palkka.
16 § Ilta- ja yötyö
1. Iltatyöksi katsotaan työ, jossa toimihenkilön säännöllinen työaika on
kello 18.00–23.00 välisenä aikana. Iltatyöstä maksetaan iltatyölisä, joka on
1.5.2021 alkaen 2,32 euroa/h
1.6.2022 alkaen 2,36 euroa/h
2. Yötyöksi katsotaan työ, jossa toimihenkilön säännöllinen työaika on
kello 23.00–06.00 välisenä aikana. Yötyöstä maksetaan yötyölisä, joka on
1.5.2021 alkaen 4,15 euroa/h
1.6.2022 alkaen 4,23 euroa/h
3. Xxxxxxx ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, makse- taan hänen säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06.00 saakka.
4. Yli- ja sunnuntaityöstä maksettava ilta- ja yötyölisä maksetaan samalla tavalla koro- tettuna kuin muu siltä ajalta maksettava palkka.
17 § Lisien ja korvausten sopiminen kuukausikorvaukseksi
1. Lisä- ja ylityöstä ja sunnuntaityöstä maksettava palkka sekä vuoro-, ilta- ja yötyölisät voidaan sopia maksettavaksi erillisenä kiinteänä keskimääräisenä kuukausikorvauk- sena. Sopimuksesta on käytävä ilmi, mistä edellä mainituista eristä korvaus koostuu.
18 § Korotetun palkan ja lomarahan vaihtaminen vapaaseen
1. Lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä maksettava palkka sekä lomaraha voidaan sopia vaih- dettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan toimihenkilön säännöllise- nä työaikana. Vapaa-ajan pitämisajankohdasta on sovittava.
2. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia edellä mainittujen korotusten ja palkkojen sekä lomarahan vaihtamisesta vuosilomalain 27 §:n mukaiseen säästövapaaseen. Säästövapaan ajankohdasta on sovittava. Tästä osuudesta ei makseta lomarahaa.
19 § Hälytysluontoinen työ, varallaolo ja puhelinohjeet
1. Hälytysluontoisesti työhön kutsuttavalle maksetaan hälytyskorvaus, jonka saamisen edellytyksenä on, että toimihenkilö on ehtinyt poistua työpaikalta. Hälytyskorvauk- sena maksetaan 2 tunnin peruspalkka. Tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu peruspalkka, johon sisältyvät mahdolliset lisä- ja ylityökorvaukset, kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta.
2. Työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia varallaolosta. Varallaolokorvauksesta tulee sopia etukäteen työnantajan ja toimihenkilön välillä. Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata toimihenkilön vapaa-ajan käyttöä.
Soveltamisohje:
Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperusteiden sekä varallaoloehtojen on oltava työntekijän tiedossa sopimusta tehtäessä. Lisäksi voidaan sopia esimer- kiksi seuraavista asioista:
• varallaolon voimassaoloaika (toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen)
• toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika
• varallaoloajan toteuttamistapa (esim. tunti- tai viikkovarallaolo)
3. Jos toimihenkilön työtehtäviin kuuluu toistuvasti antaa vapaa-aikanaan toimintaohjei- ta puhelimitse, on tästä maksettavasta korvauksesta ensisijaisesti sovittava erikseen. Mikäli korvauksesta ei ole sovittu, maksetaan korvausta 20 euroa kuukaudessa.
Siirtymäsäännös:
Mikäli em. korvaus on sovittu osaksi toimihenkilön kokonaispalkkaa 30.9.2007 men- nessä, ei tämän määräyksen voimaantulo muuta tuota sopimusta.
Soveltamisohje:
Puhelimitse annettaviin toimintaohjeisiin liittyvät mahdolliset epäselvyydet selvi- tetään työnantajan ja toimihenkilön välillä. Tarvittaessa näihin liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä myös liittojen välillä.
IV PALKKAUS
20 § Palkkamääräykset
1. Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, ellei muuta sovita. Palkka määräytyy toi- men vaativuuden arvioinnin perusteella. Liite 1.
2. Mikäli toimihenkilö hoitaa tilapäisesti oman toimensa ohella toisen henkilön tehtä- viä, näistä tehtävistä maksettavasta 14–35 prosentin sijaisuuskorvauksesta sovitaan ennen sijaisuuden alkamista. Sijaisuuskorvausta ei makseta harjoittelijoille eikä alle kahden viikon sijaisuuksista.
3. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 158. Osakuukauden palkka saadaan kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13 ja vähentämällä kuu- kusipalkasta poissaoltujen työpäivien palkka, jos palkkaan oikeuttavia päiviä on vä- hintään 13.
V POISSAOLOT
21 § Sairausajan palkka
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
1. Toimihenkilön on ilmoitettava viipymättä työkyvyttömyydestään ja sen arvioidusta kestosta.
2. Toimihenkilön on esitettävä vaadittaessa työkyvyttömyydestään työnantajan hyväk- symä lääkärintodistus.
3. Jos työnantaja ei hyväksy toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa hä- net toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa tästä aiheutuvan lää- kärintodistuspalkkion.
Sairausajan palkanmaksun edellytykset
4. Toimihenkilölle maksetaan säännöllisen työajan palkkaa luontoisetuineen, jos hän on sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön eikä ole aiheuttanut työkyvyttömyyt- tään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella eikä ole työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautta.
Palkkaa maksetaan työpäiviltä, jotka sisältyvät alla mainittuihin jaksoihin seuraavasti:
Työsuhteen jatkuttua yhdenjaksoisesti | Palkallisen jakson pituus vähintään |
1 kk, mutta alle 1 v. | 28 kalenteripäivää |
vähintään 1 v., mutta alle 5 v. | 35 kalenteripäivää |
vähintään 5 v. tai kauemmin | 90 kalenteripäivää |
5. Ajalta, jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa tai jäljempänä mainittua äi- tiys- tai isyysvapaa-ajan palkkaa, työnantajalla on oikeus saada toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tuleva päiväraha tai siihen verrattava korvaus, ei kuiten- kaan enempää kuin maksamansa määrä.
Vähennysoikeus ei koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei makseta tai se maksetaan vähäi- sempänä toimihenkilöstä johtuvasta syystä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.
Saman sairauden uusiutuminen
6. Toimihenkilön sairastuessa samaan sairauteen 30 kalenteripäivän kuluessa työhön paluustaan, aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, lasketaan siten kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palk- kaa maksetaan kuitenkin saman sairauden edellä tarkoitetuin tavoin uusiutuessa vä- hintään sairausvakuutuslain 8. luvun 7 §:n tarkoittamalta omavastuuajalta.
22 § Lääkärintarkastukset
Palkanmaksun edellytykset
1. Toimihenkilöllä on oikeus käydä työaikanaan seuraavissa tarkastuksissa ja tutkimuk- sissa edellyttäen, että ne on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:
a. Sairaus
Sairauden vuoksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä laboratorio- tai röntgentutkimus tai syöpäsairauden edellyttämä hoito, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
b. Äkillinen hammassairaus
Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:
• hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttömyyden
• xxxxxxxxxxxxx vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana
• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja xxxxxx xxxxxxxxx- xxxxxx
c. Raskaus
Toimihenkilön käydessä työsopimuslain 4:8.2 §:ssä tarkoitetuissa synnytystä edeltä- vissä tutkimuksissa.
d. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset
1. Toimihenkilön käydessä työhön liittyvissä lakisääteisissä ja työnantajan edellyt- tämissä tarkastuksissa ja tutkimuksissa.
2. Työnantaja maksaa em. tutkimuksiin lähetetylle toimihenkilölle matkustamiseen käytetyltä ajalta ansionmenetyksen säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Välttämättömät matkakustannukset ja päivärahat maksetaan tämän työehtoso- pimuksen 25 §:n mukaisesti.
3. Vapaa-aikana tapahtuvista tutkimuksista suoritettavasta korvauksesta työnan- taja ja toimihenkilö sopivat erikseen.
23 § Äitiys- ja isyysvapaa-ajan palkka
1. Toimihenkilölle maksetaan äitiysvapaan ajalta säännöllisen työajan palkka luontois- etuineen 3 kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta 6 päivältä.
2. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on jatkunut yhdenjak- soisesti vähintään 6 kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.
3. Xxxxxxx naispuolinen toimihenkilö adoptoi alle kouluikäisen lapsen, hänelle maksetaan edellä mainituin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 3 kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.
4. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se päivärahan tai kor- vauksen osa, mikä toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.
24 § Lyhyt tilapäinen poissaolo
1. Palkka- ja muita etuja ei vähennä työpäivänä tapahtuva lyhyt poissaolo, joka johtuu:
• lapsen, puolison, xxxxxxxxxx, isovanhempien tai omien ja puolison vanhempien kuolemasta
• perheen piirissä sattuneesta äkillisestä sairastapauksesta
Lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan pääsääntöisesti 1–3 päivää kestävää poissaoloa, ellei työnantajan ja toimihenkilön välillä sovita pidemmästä palkallisesta poissaolosta. Myös eri taloudessa asuvalla lapsen vanhemmalla on oikeus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon lapsensa sairastuessa. Sairasta lasta voi palkallisesti hoitaa vain toinen vanhemmista kerrallaan.
2. Palkka- ja muita etuja ei vähennä työpäiväksi sattuva toimihenkilön 50- ja 60-vuotis- päivä, vihkiäispäivä eikä parisuhteen rekisteröintipäivä.
3. Palkka- ja muita etuja ei myöskään vähennetä toimihenkilön osallistuessa STTK:n ja Ammattiliitto Pron edustajistojen ja hallitusten kokouksiin.
4. Toimihenkilön osallistuessa kunnanvaltuuston tai -hallituksen tai valtiollisten tai kun- nallisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn toimihenkilölle xxxxxxxxx xxxxxx ja ansionmenetyksen erotus annettuaan selvityksen ansionme- netyskorvauksestaan.
5. Toimihenkilölle maksetaan kertausharjoituspäiviltä palkan ja reserviläispalkan erotus.
VI MATKAT
25 § Matkustaminen
1. Työnantajan edellyttämistä työmatkoista maksettavat korvaukset (päivärahat ja mat- kakustannukset) ja maksuperusteet (aikarajat) määräytyvät verohallituksen päätök- sen tai yrityksen vastaavantasoisen matkustussäännön mukaan.
2. Matkakustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa selvittää ennen matkalle lähtöä.
3. Jos toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työvuoroluettelon mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena perus- palkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä.
4. Jos toimihenkilön työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista, matkustamiseen käytetyltä ajalta ei makseta korvausta, ellei toisin sovita.
Kun toimihenkilö itse päättää matkoistaan ja työaikansa käytöstä, matkustamiseen käytetyltä ajalta ei makseta korvausta, ellei toisin sovita.
5. Päivä- ja ruokarahasta sekä matkustamiseen käytetystä ajasta voidaan sopia erilli- nen kiinteä kuukausikorvaus.
VII KOULUTUS
26 § Koulutustilaisuudet
1. Työnantajan lähettäessä toimihenkilön ammatilliseen koulutukseen, työnantaja mak- saa palkan säännölliseltä työajalta ja korvaa matkakustannukset.
Luottamushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun osallistuessa liittojen välisen koulutus- työryhmän kurssiluettelossa mainittuun ammattiyhdistyskoulutukseen, työnantaja maksaa palkan säännölliseltä työajalta.
2. Jos koulutus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, sovitaan tämän korvaamisesta ennen koulutuksen alkamista.
3. Koulutustilaisuuksiin käytetyltä matka-ajalta ei makseta matka-ajan palkkaa.
VIII VUOSILOMA
27 § Vuosiloma
1. Vuosilomaan sovelletaan vuosilomalakia, ellei tästä työehtosopimuksesta muuta johdu.
2. Vuosilomapalkka voidaan sovittaessa maksaa yrityksen säännönmukaisena palkan- maksupäivänä.
28 § Lomaraha
1. Lomaraha on 50 prosenttia vuosilomapalkasta.
2. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä tai yrityksessä so- vitulla tavalla.
3. Lomaraha maksetaan lomakorvauksesta, kun
• toimihenkilö siirtyy eläkkeelle
• toimihenkilö palaa asianmukaisesti töihin suorittamasta asevelvollisuutta, loma- raha maksetaan siitä vuosilomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin palveluk- seen astuessa
• toimihenkilön työsuhde päättyy lomakautena (2.5.–30.9.) muusta kuin toimihen- kilöstä itsestään johtuvasta syystä tai määräaikaisuuden vuoksi, lomaraha mak- setaan tällöin vain päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.
IX LUOTTAMUSHENKILÖ
29 § Luottamushenkilö
1. Luottamushenkilölle maksetaan korvausta seuraavasti:
Toimihenkilöiden lukumäärä | Kuukausikorvaus 1.5.2020 alkaen | Kuukausikorvaus 1.5.2021 alkaen | Kuukausikorvaus 1.6.2022 alkaen |
3–9 | 64 | 65 | 66 |
10–24 | 91 | 93 | 95 |
25–50 | 122 | 125 | 127 |
51–100 | 172 | 176 | 179 |
101–200 | 209 | 213 | 217 |
201–400 | 246 | 251 | 256 |
yli 000 | 000 | 000 | 286 |
2. Milloin varaluottamushenkilö tehtyään asianmukaisen ilmoituksen työnantajalle hoi- taa luottamushenkilön tehtäviä vähintään kahden viikon ajan, korvaus maksetaan hänelle jakamattomana ko. kuukauden ajalta.
3. Korvaus määräytyy tammikuun 1. päivän toimihenkilömäärän mukaan.
X ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
30 § Työsuojeluvaltuutettu
1. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan korvausta seuraavasti:
Toimihenkilöiden lukumäärä | Kuukausikorvaus 1.5.2020 alkaen | Kuukausikorvaus 1.5.2021 alkaen | Kuukausikorvaus 1.6.2022 alkaen |
3–9 | 45 | 46 | 47 |
10–24 | 65 | 66 | 67 |
25–50 | 85 | 87 | 89 |
51–100 | 122 | 125 | 127 |
101–200 | 149 | 152 | 155 |
201–400 | 171 | 175 | 178 |
yli 400 | 193 | 197 | 201 |
2. Korvaus määräytyy tammikuun 1. päivän toimihenkilömäärän mukaan.
3. Jos sama toimihenkilö toimii sekä luottamushenkilönä että työsuojeluvaltuutettuna, maksetaan hänelle joko luottamushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun korvaus riippuen siitä kumpi on suurempi.
31 § Paikallinen sopiminen
1. Paikallisessa sopimisessa noudatetaan seuraavaa:
• sopijapuolina voivat olla työnantaja ja toimihenkilö / luottamushenkilö
• sopimus on tehtävä kirjallisesti
• sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi, toistaiseksi tehty voidaan ir- tisanoa 3 kuukauden irtisanomisajalla, ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu
32 § Ryhmähenkivakuutus
1. Työnantaja ottaa ryhmähenkivakuutuksen siten, kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
33 § Ammattiyhdistysjäsenmaksut
1. Ammattiliitto Pro ry:n jäsenmaksu peritään palkasta toimihenkilön annettua valtuu- tuksen.
34 § Kokoontumisoikeus
1. Ammattiliitto Pro ry:n yhdistykset voivat työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työ- paikalla työsuhdeasioista edellyttäen, että kokousjärjestelyistä ja menettelytavoista sovitaan etukäteen työnantajan kanssa.
35 § Neuvottelujärjestys ja työrauha
1. Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja toi- mihenkilöiden tai heidän luottamushenkilönsä kesken. Ellei näissä neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, osapuolet laativat erimielisyysmuistion ja toimittavat sen allekirjoittajaliitoille. Elleivät liitot pääse yksimielisyyteen, asia voidaan viedä työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.
2. Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen sen voimassa ollessa, ovat kiellettyjä.
36 § Sopimuksen voimassaolo
1. Sopimus on voimassa 1.3.2022 alkaen 29.2.2024 saakka.
Liitot sopivat toisen sopimusvuoden palkantarkistuksista 15.1.2023 mennessä. Jos em. sopimusta ei synny, työehtosopimus on irtisanottavissa päättymään 28.2.2023.
Helsingissä 13. päivänä huhtikuuta 2022
KIINTEISTÖTYÖNANTAJAT RY AMMATTILIITTO PRO RY
Liite 1
PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
1. Toimen vaativuuden arviointi ja vaativuuden mukainen vähimmäispalkka määritel- lään Kiinteistöalan toimihenkilöiden toimen vaativuusjärjestelmän ja vähimmäispalk- kataulukon avulla seuraavasti:
• Toimen vaativuus arvioidaan (pisteytetään) siihen sisältyvien yksittäisten tehtä- vien muodostaman kokonaisuuden (toimen) vaativuuden perusteella.
• Arviointi suoritetaan toimen edellyttämän
1) vastuun laajuuden ja merkittävyyden
2) osaamisen,
3) vuorovaikutuksen tason sekä
4) luovuuden perusteella.
• Arvioinnin perusteella toimen vaativuus sijoitetaan vähimmäispalkkataulukon asianomaiselle vähimmäispalkkatasolle, joita on yhteensä 16.
• Toimien vaativuusjärjestelmä määrittelee vain kyseisen tehtävän vaativuuden, ei henkilökohtaisia ominaisuuksia.
Vaativuuden arviointi suoritetaan ensisijaisesti yhteistyössä työnantajan ja luotta- mushenkilön kanssa. Jos yrityksessä ei ole luottamushenkilöä, työnantaja selvittää pisteytyksen perusteet toimihenkilölle. Työnantaja vastaa vaativuusluokituksen oikeellisuudesta.
• Vähimmäispalkkojen taso on määritelty siten, että se mahdollistaa yrityskohtai- sen henkilöstön palkitsemisen ja kannustamisen.
• Toimihenkilöllä on pyynnöstä oikeus saada palkkaerittely.
2. Henkilökohtaisten työsuoritusta edistävien ominaisuuksien perusteella maksettavan palkan perusteesta ja määrästä päätetään yrityskohtaisesti. Maksamisen perusteet ovat avoimet ja tasapuoliset.
Henkilökohtaisella pätevyydellä käsitetään kaikkia niitä työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä tehtävän suorittamiselle.
Pätevyyttä verrataan suhteessa työn vaativuuteen. Hyvää pätevyyttä ja hyviä työ- suorituksia esiintyy kaikilla vaativuustasoilla.
Pätevyystekijöiden tulee olla oikeudenmukaisia ja kannustavia ja niille voidaan asettaa ainakin seuraavat edellytykset:
• liittyy työhön, esiintyy kaikissa tarkasteltavissa työsuorituksissa
• on nähtävissä, mitattavissa ja on itsenäinen muuttuja
• henkilön pitää voida vaikuttaa tekijään
Tasapuolisuus ja johdonmukaisuus edellyttävät, että yrityksessä käytetään jär- jestelmällistä pätevyydenluokitusta. Pätevyystekijöiden valinta ja niiden painotus määritellään yrityksen tavoitteista lähtien.
Toimihenkilön henkilökohtainen pätevyys määräytyy toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella. Liitot ovat laatineet mallijärjestelmiä, joista yritys voi valita käyttöönsä jonkun sellaisenaan tai yrityksen olosuhteisiin sovellettuna. Yritys voi käyttää myös muita arviointijärjestelmiä. Pätevyystekijöiden valinta ja niiden painotus määritellään yrityksen tarpeista lähtien.
Uuden toimihenkilön henkilökohtaisen palkan osuus määritellään viimeistään puo- len vuoden kuluttua toimihenkilön työsuhteen alkamisesta.
Henkilön pätevyyttä arvioidaan aina suhteessa hänen senhetkiseen tehtäväänsä. Mikäli tehtävä muuttuu, on henkilön pätevyys arvioitava uudelleen. Pätevyyttä vastaava osuus henkilökohtaisesta kokonaispalkasta voi tällaisessa tilanteessa muuttua.
Yrityskohtaisesti henkilökohtaisen pätevyyden mukaan määräytyvien palkanosien summien tulee olla vähintään 6 % kaikkien palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien toimihenkilöiden vaativuuteen perustuvien palkanosien summasta. Tarkastelussa jätetään huomioimatta toimihenkilöiden henkilökohtaiset palkanosat siltä osin kuin ne ylittävät 30 %. Nämä määräykset koskevat yrityksiä, joiden palveluksessa on vähintään kymmenen työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa toimihenkilöä. Toteutuminen tarkistetaan vuosittain ja siitä annetaan tieto luottamusmiehelle.
Toimihenkilöllä on oikeus tietää toimensa vaativuusluokitus sekä henkilökohtainen palkanosuus ja sen määräytymisen perusteet, tulokset ja vaikutukset. Toimihenkilöi- den luottamusmiehelle annetaan selvitys arviointien suorittamisesta ja palkkaukselli- sista vaikutuksista vuosittain.
Siirtymämääräys
Ensimmäinen pätevyyden arviointi tulee tehdä vuoden 2011 loppuun mennessä (pl. uudet toimihenkilöt). Mikäli toimihenkilön palkka jo ylittää vaativuuden luokitteluun perustuvan taulukkopalkan, voidaan taulukkopalkan ylittävä palkanosa kokonaan tai osittain käyttää henkilökohtaisen palkanosan muodostamiseen.
KIINTEISTÖALAN TOIMIHENKILÖIDEN TOIMEN VAATIVUUSJÄRJESTELMÄ
Vastuun laajuus ja merkittävyys
Tehtävä on sitä vaativampi, mitä enemmän siihen kuuluu vastuuta, mitä laajempi on alue ja mitä itsenäisempi on harkintavalta.
Pisteet | |
Toimenhaltija osallistuu palveluprosessiin suorittamalla yksittäisiä tehtäviä ohjeen mukaan. | 21 |
Toimenhaltija osallistuu palveluprosessiin suorittamalla vaativampia tehtäväkoko- naisuuksia yleisluontoisten ohjeiden mukaan. | 22 |
Toimenhaltija järjestää ja hoitaa itsenäisesti oman tehtäväalueensa käytännön ja toimintaperiaatteiden mukaan. | 23 |
Toimenhaltija osallistuu edellisen lisäksi aktiivisesti toimintavaihtoehtojen arvioin- tiin, kehittämiseen ja päätöksentekoon tulosalueen tasolla. Tulosalue voidaan rinnastaa hallinnolliseen osastoon. | 24 |
Toimenhaltija vastaa pienen tulosalueen toiminnan suunnittelusta, organisoinnista, toiminnasta ja valvonnasta. | 25 |
Toimenhaltija vastaa merkittävän tulosalueen toiminnan suunnittelusta, organi- soinnista, toiminnasta ja valvonnasta. | 26 |
Toimenhaltija vastaa hyvin merkittävän tulosalueen toiminnan suunnittelusta, organisoinnista, toiminnasta ja valvonnasta. | 27 |
Osaaminen
Tehtävä on sitä vaativampi, mitä enemmän sen hyvä hoitaminen edellyttää harjaantumista ja koulutusta.
Tehtävän hoitaminen edellyttää: | Pisteet |
Parin kuukauden harjaantumista palveluprosesseihin. | 12 |
Ammatillista tai yleissivistävää koulutusta ja lyhyehköä harjaantumisjaksoa. | 13 |
Ammatillista tai yleissivistävää koulutusta ja pitkäaikaista harjaantumista. | 14 |
Syvällistä ammatillista erikoistumista. | 15 |
Vuorovaikutus
Tehtävä on sitä vaativampi, mitä enemmän sen hyvä hoitaminen edellyttää kommunikoin- tia ja muihin vaikuttamista.
Tehtävän hoitaminen edellyttää: | Pisteet |
Tavanomaista kommunikointia ja yhteistoimintaa. | 1 |
Syvällistä kommunikointia ja yhteensovittamista kollegojen tai yhteistoimintaverkoston kanssa. Myyntitehtävässä tavanomaista asiakaspalvelua; ystävällisyyttä, palveluhenkeä. | 2 |
Vaikuttamista kommunikoimalla. Työnjohto, koulutustyö, esitelmöinti jne. Myyntitehtävässä aktiivista myyntityötä; vaikuttamista asiakkaan valintoihin. | 3 |
Neuvottelu- ja henkilöjohtamistaitoa. Sitouttamista. Myyntitehtävässä asiakassuhteiden rakentamista. Sitouttamista. | 4 |
Luovuus
Tehtävä on sitä vaativampi, mitä enemmän tehtävässä pitää poiketa tutuista menettelyta- voista ja luoda uutta.
Pisteet | |
Työ hoidetaan menettelyohjeiden mukaan. | 1 |
Tehtävän hoitaminen edellyttää menettelytapojen soveltuvuuden harkintaa ja tilan- teeseen sopivan ratkaisun valitsemista. | 2 |
Tehtävän hoitaminen edellyttää tilanteen arviointia ja uusien ratkaisujen tai menet- telytapojen löytämistä. | 3 |
KIINTEISTÖALAN TOIMIHENKILÖIDEN TOIMEN VAATIVUUSJÄRJESTELMÄN VÄHIMMÄISPALKKATAULUKKO
1.5.2021 ALKAEN | ||
Pisteluku | Palkkausryhmä | Euroa/kk |
35 | 2 | 1647 |
36 | 3 | 1730 |
37 | 4 | 1822 |
38 | 5 | 1918 |
39 | 6 | 2020 |
40 | 7 | 2128 |
41 | 8 | 2241 |
42 | 9 | 2364 |
43 | 10 | 2490 |
44 | 11 | 2629 |
45 | 12 | 2777 |
46 | 13 | 2933 |
47 | 14 | 3102 |
48 | 15 | 3277 |
49 | 16 | 3466 |
1.6.2022 ALKAEN | ||
Pisteluku | Palkkausryhmä | Euroa/kk |
35 | 2 | 1678 |
36 | 3 | 1763 |
37 | 4 | 1857 |
38 | 5 | 1954 |
39 | 6 | 2058 |
40 | 7 | 2168 |
41 | 8 | 2284 |
42 | 9 | 2409 |
43 | 10 | 2537 |
44 | 11 | 2679 |
45 | 12 | 2830 |
46 | 13 | 2989 |
47 | 14 | 3161 |
48 | 15 | 3339 |
49 | 16 | 3532 |
Liite 2
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Läsnä
Kiinteistötyönantajat ry Ammattiliitto Pro ry
Xxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx
Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
Xxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
1. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo
Sopimus on voimassa 1.3.2022 – 29.2.2024 (24 kuukautta). Liitot sopivat toisen sopimus- vuoden palkantarkistuksista 15.1.2023 mennessä. Jos em. sopimusta ei synny, työehto- sopimus on irtisanottavissa päättymään 28.2.2023.
2. Palkankorotukset 2022
Toimihenkilöiden palkkoja luontoisetuineen korotetaan 1,9 % suuruisella yleiskorotuksella 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Taulukkopalkkoja korotetaan 1,9 % 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.
Ilta-, iltavuoro-, yö- ja yövuorolisiä korotetaan 1,9 % 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta.
Luottamushenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1,9 % 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.
Muut asiat
3. Työaikamääräyksistä poikkeaminen
Poistetaan työehtosopimuksen 5 c §:stä viimeinen lause ”Määräys tulee voimaan 1.4.2020 alkaen.”
4. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidentäminen
Poistetaan työehtosopimuksesta 5 d § Kilpailukykysopimuksen mukaista työajan pidentä- mistä koskevat määräykset 1.3.2022 alkaen.
5. Keskimääräinen säännöllinen työaika
Muutetaan 7 § Keskimääräinen säännöllinen työaika kohta 1. kuulumaan seuraavasti:
Työnantaja voi järjestää työajan myös keskimääräiseksi. Tällöin työajan tulee tasoittua 28 viikon aikana enintään 37,5 tuntiin viikossa. Päivittäinen työaika on enintään 10 tuntia ja viikoittainen työaika enintään 50 tuntia.
6. Hälytysluontoinen työ, varallaolo ja puhelinohjeet
Muutetaan 19 § Hälytysluontoinen työ, varallaolo ja puhelinohjeet kohta 2. kuulumaan seuraavasti:
Työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia varallaolosta. Varallaolokorvauksesta tulee sopia etukäteen työnantajan ja toimihenkilön välillä. Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata toi- mihenkilön vapaa-ajan käyttöä.
Soveltamisohje:
Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperusteiden sekä varallaoloehtojen on oltava työntekijän tiedossa sopimusta tehtäessä. Lisäksi voidaan sopia esimerkiksi seu- raavista asioista:
• varallaolon voimassaoloaika (toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen)
• toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika
• varallaoloajan toteuttamistapa (esim. tunti- tai viikkovarallaolo)
7. Ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen työpaikalla
Työntekijän niin pyytäessä työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jaksamista.
8. Etätyö
Tämä etätyöliite on tarkoitettu tarpeen mukaan hyödynnettäväksi työpaikoilla. Kyse ei ole työehtosopimuksen osasta tai suosituksesta, vaan listauksesta aiheeseen liittyviä asioita, joita yrityksessä voidaan tarvittaessa hyödyntää.
Etätyöllä tarkoitetaan yleensä kotona tai muussa etätyöpisteessä tehtävää työtä. Etätyötä tehdään sovellettavan lainsäädännön, työehtosopimuksen ja yrityksen omien sääntöjen asettamissa puitteissa. Etätyö tarjoaa mahdollisuuden työn tuottavuuden ja työelämän laadun parantamiseen, työn ja perheen yhteensovittamiseen, työssä jaksamiseen, työ- ja asuinpaikan joustavampaan sijoittumiseen ja työmatkakustannusten sekä työmatkoihin käytettävän ajan vähenemiseen.
Etätyötä tekevälle toimihenkilölle selvitetään etätyössä noudatettavat ohjeet ja käytännöt. Esimerkiksi työskentelytapoihin ja yhteydenpitoon liittyviä asioita käydään läpi tarvittavilta osin. Jos toimihenkilö tekee säännöllisesti etätyötä, voi olla suositeltavaa, että työnanta- ja antaa etätyössä noudatettavat säännöt kirjallisesti. Säännöissä voidaan mainita esi- merkiksi etätyönä tehtävä työ, etätyön tekemisen ehdot ja kesto. Säännöt voidaan antaa määräaikaisina tai toistaiseksi voimassa olevina ja niissä on hyvä mainita myös se, mitä ilmoitusaikaa noudattaen työnantaja voi keskeyttää etätyön tekemisen. Etätyön keskey- tyessä toimihenkilö palaa varsinaiseen työntekopaikkaansa.
Osana työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa on suositeltavaa huomioida etätyön erityi- set työsuojeluvaarat ja haitat sekä etätyöskentelyolosuhteet. Toimihenkilö on velvollinen noudattamaan etätyötä tehdessään työnantajan antamia yleisiä työturvallisuusohjeita. Työnantaja selvittää vakuutustensa soveltumisen etätyöhön. Laajamittaisella etätyöllä voi olla vaikutusta työyhteisön toimivuuteen. Etätyössä on suositeltavaa huolehtia riittävästä tiedonkulusta. Yrityksen tavanomaisen tiedottamisen lisäksi voidaan hyödyntää yritykses- sä käytössä olevia sähköisiä alustoja.
9. YT-lain mukainen neuvotteluesitysaika
Työnantajan lomauttaessa työntekijöitä, neuvotteluesityksen antamisaika 5 päivää sisäl- tyy kokonaisneuvotteluaikaan.
10. Yhteistoimintasopimus PT-STTK
Osapuolet perustavat työryhmän, joka tarkastelee PT-STTK yhteistoimintasopimuksen teknistä vastaavuutta suhteessa 1.1.2022 voimaan tulleeseen YT-lakiin. Osapuolet laa- tivat erillisen pöytäkirjan, jossa todetaan PT-STTK-yhteistoimintasopimuksen muuttuneet määräykset ja niiden vaikutukset. Muutoksilla ei laajenneta eikä supisteta nykytilaa.
11. Perhevapaauudistustyöryhmä
Perhevapaauudistus (HE 129/2021) astuu voimaan 1.8.2022. Työryhmä toteuttaa työeh- tosopimuksen 23 §:n mukaisten äitiys-, isyys- ja adoptiovapaan palkkamääräysten yh- teensovittamisen vastaamaan perhevapaauudistusta. Toteutus tehdään siten, että palkal- listen vapaapäivien kokonaislukumäärä pysyy uudistamista edeltävällä tasolla ja yritysten kustannukset eivät nouse.
Jos työryhmän työ ei ole valmistunut perhevapaauudistuksen voimaan tuloon mennessä, äitiysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan siten, että raskausvapaaseen ja
-rahaan oikeutettu työntekijä olisi oikeutettu saamaan raskausvapaan ja vanhempainva- paan ajalta palkkaa yhteensä vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu äitiysva- paan palkkaa. Isyysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan siten, että vanhem- painvapaaseen ja -rahaan oikeutettu ei-synnyttänyt vanhempi olisi oikeutettu saamaan vanhempainvapaan ajalta palkkaa vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu isyysvapaan palkkaa.
12. Rinnakkaissopimukset
Osapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, ettei sopimuksen soveltamispiirissä tehdä rin- nakkaissopimuksia.
13. Pöytäkirjakappaleet
Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.
14. Pöytäkirjan tarkistus
Pöytäkirja katsotaan kunkin sopijapuolen allekirjoituksilla tulleen tarkastetuksi ja hyväksy- tyksi ja työehtosopimus voimaan saatetuksi.
Helsingissä 13.4.2022
KIINTEISTÖTYÖNANTAJAT RY AMMATTILIITTO PRO RY