OSAMAKSUSOPIMUS JA LEASINGSOPIMUS INVESTOINNIN RAHOITUSMUOTONA
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Savonia Business
OSAMAKSUSOPIMUS JA LEASINGSOPIMUS INVESTOINNIN RAHOITUSMUOTONA
Xxxxx Xxxxxxxx Tradenomin opinnäytetyö
Liiketalouden koulutusohjelma
Tammikuu 2011
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU SAVONIA BUSINESS Koulutusohjelma, suuntautumisvaihtoehto (jos on) Liiketalous | ||
Tekijä(t) Xxxxx Xxxxxxxx | ||
Työn nimi Osamaksusopimus ja leasingsopimus investoinnin rahoitusmuotona | ||
Työn laji Opinnäytetyö | Päiväys 18.1.2011 | Sivumäärä 28 + 12 |
Työn ohjaaja(t) Xxxx Xxxxxxxxx | Toimeksiantaja Tilipalvelu Xxxxx Xxxxxxx Oy | |
Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli vertailla osamaksusopimuksen ja leasingsopimuksen eroja ja hyötyjä investoinnin rahoitusmuotoa valittaessa. Työssä käsiteltiin pelkästään näitä kahta vaihtoehtoa opin- näytetyön toimeksiantajan toivomuksesta. Tarkoituksena oli luoda tutkimuksen tilaajan asiakasyrityksen tarpeisiin sopiva raportti, jonka avul- la asiakasyritys kykenee itse ymmärtämään ja vertailemaan edellä mainittuja rahoitusmuotoja kes- kenään. Opinnäytetyön aineistona toimi teoriapohjainen materiaali, jota selvennettiin niin sanotun case- esimerkin avulla. Case-esimerkkinä toimi työn toimeksiantajan asiakasyritys ja toimeksiantajan kirjanpito-ohjelmalla tälle asiakasyritykselle luotiin kuvitteelliset tilikaudet vuosille 2011-2013. Kyseisiä tilikausitulosteita käytettiin selventämään työn käsitteitä. Opinnäytetyön lähtökohtana ei ollut saada yksiselitteistä vastausta siitä kumpi rahoitusmuodoista on parempi ja miksi. Tästä syystä johtopäätöksissä pyrittiin vain kuvaamaan osamaksusopimuksen ja leasingsopimuksen eroja ja hyötyjä. Loppupäätelmänä työssä todetaan, että jokaisen investointia suunnittelevan yrityksen tulee itse selvittää ja päättää kumpi vaihtoehdoista palvelisi paremmin juu- ri heidän tarpeitaan. | ||
Asiasanat osamaksusopimus, leasingsopimus, investoinnin rahoitus | ||
Huomioitavaa | ||
SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES SAVONIA BUSINESS Degree Programme, option Business and Administration | ||
Author(s) Xxxxx Xxxxxxxx | ||
Title of study Installment plan contract and lease contract as forms of investment financing | ||
Type of project Thesis | Date 18.1.2011 | Pages 28 + 12 |
Supervisor(s) of study Xxxx Xxxxxxxxx | Executive organisation Tilipalvelu Xxxxx Xxxxxxx Oy | |
Abstract The aim of this final project was to compare the advantages and disadvantages of installment plan contracts and leasing contracts when choosing a financing method for investments. These were the only methods dealt with, as requested by the executive organization (XO), Tilipalvelu Xxxxx Xxxx- nen Oy. The thesis aims at creating a report suitable for the XO to use in its business. The report would be used as a tool by the XO’s clients, enabling the clients to understand and compare the financing methods in question. The research is based on theoretical material, which is then brought into a more practical, imple- mentation level, through a case example. The case example used is a client of the XO. To clarify the concepts used, fictional financial data, fiscal years 2011 – 2013, was created for the case example client. This study is not an attempt to produce explicit information on which method to choose based on certain arguments. Due to this starting point, the conclusions only give observations of the differ- ences and benefits of the methods. As a final conclusion it can be proposed that a company planning an investment must evaluate the methods based on their own principles and requirement to find out the correct method of financing. | ||
Keywords installment plan, hire-purchase, leasing, investment financing | ||
Note | ||
SISÄLLYS
1.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet 5
1.2 Tutkimuksen lähtökohdat ja aiheen rajaus 5
1.3 Raportin rakenne ja keskeiset käsitteet 6
4. RAHOITUSMUODON VALINNAN VAIKUTUKSET 13
4.1 Kirjanpito sekä tilinpäätöksen sisältö 13
4.6 Muut huomioitavat asiat 22
5. TUTKIMUKSEN TULOKSET JA ANALYYSI 24
5.1 Autoilija Oy:n kuvitteelliset tuloslaskelmat ja taseet 24
LIITE 1 OSAMAKSUSOPIMUSPOHJA 31
LIITE 2 LEASINGSOPIMUSPOHJA 33
LIITE 3 TILIKAUSITULOSTEET, OSAMAKSUSOPIMUS 35
LIITE 4 TILIKAUSITULOSTEET, LEASINGSOPIMUS 38
1.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteena on luoda tutkimuksen tilaajalle, Tilipalvelu Xxxxx Xxxxxxx Oy:lle selvitys osamaksusopimuksen ja leasingsopimuksen eroista ja hyödyistä investoinnin rahoitusmuotoa valit- taessa. Tarkoituksena on luoda tutkimuksen tilaajan asiakasyrityksen tarpeisiin sopiva raportti, jon- ka avulla asiakasyritys kykenee itse ymmärtämään ja vertailemaan edellä mainittuja rahoitusmuoto- ja keskenään.
Yhtenä tarkoituksena on myös antaa asiakaspalvelussa toimiville kirjanpitäjille ohjeistusta tutki- muksessa käsiteltävästä aiheesta.
Tutkimuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole antaa yksiselitteistä vastausta siitä kumpi rahoitus- muodoista on parempi ja miksi, vaan pyrkiä kuvaamaan molempien rahoitusmuotojen tunnuspiirtei- tä ja selvittämään mihin rahoitusmuodon valinta juuri kyseisen asiakasyrityksen liiketoiminnassa vaikuttaa.
1.2 Tutkimuksen lähtökohdat ja aiheen rajaus
Opinnäytetyön tilaaja on toiminnassaan usein joutunut tilanteeseen, jossa siltä on usean eri asia- kasyrityksen toimesta pyydetty konsultointiapua investointien rahoitukseen liittyen. Taloudellisen epävakaisuuden lisääntyessä on myös tämän tyyppisen konsultointiavun tarve lisääntynyt. Opinnäy- tetyön tilaaja esitti siksi toiveen opinnäytetyön muodossa suoritettavasta tutkimuksesta, jonka poh- jalta eräs tilaajan asiakasyrityksistä voisi ymmärtää paremmin tarkasteluun valitsemiansa rahoitus- muotoja ja niiden vaikutusta yrityksen omaan liiketoimintaan.
Opinnäytetyöhön valitun asiakasyrityksen toiveena oli, että raportissa tarkastellaan ainoastaan osa- maksusopimusta ja leasingsopimusta investoinnin rahoittajana, koska tulorahoituksella tai pelkällä lainalla rahoittaminen ei ollut tarkasteluhetkellä asiakasyritykselle mahdollista eikä myöskään ha- luttua. Pankkilainalla rahoittamisen poissulkemista tämän tutkimuksen ulkopuolelle puoltaa myös se, että lainalla rahoittaminen ja osamaksusopimus poikkeavat toisistaan pelkästään vakuuden käsit- telyn osalta.
Opinnäytetyön aihetta rajataan myös siten, että itse tutkimuksessa keskitytään ainoastaan tarkaste- lemaan rahoitusvaihtoehtoja investoinnin tekijän eli tilaajan asiakasyrityksen näkökulmasta. Opin- näytetyön tilaaja halusi myös keskittyä pelkästään oleellisimpiin rahoitusmuodon valintaan liittyviin seikkoihin, joten esimerkiksi eri korkomuotojen vaikutuksien tarkastelu haluttiin jättää tämän opin- näytetyön ulkopuolelle.
Tutkimussuunnitelmaa tehtäessä yksi tutkimuksen tarkoituksista oli myös laskea ja arvioida inves- toinnin rahoitusmuodon valinnan vaikutusta sosiaaliturvamaksuluokkaan. Vuoden 2009 loppuun saakka sosiaaliturvamaksun määrään vaikutti Kela-maksun porrastus. Ylempien maksuluokkien sosiaaliturvamaksua joutuivat maksamaan ne yksityiset työnantajat, joiden kuluvan käyttöomaisuu- den poistot olivat yli 50 500 euroa ja samalla yli 10 prosenttia (porrastuksen 2-luokka) tai yli 30 prosenttia (porrastuksen 3-luokka) ennakonpidätyksen alaisista palkoista. Vuoden 2010 alusta alka- en Kela-maksu, jossa sosiaaliturvamaksu porrastus oli, kuitenkin poistettiin ja jonka jälkeen kaikki yksityiset työnantajat kuuluvat samaan sosiaalimaksuturvaluokkaan.
1.3 Raportin rakenne ja keskeiset käsitteet
Tämä tutkimus on raportoitu Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyön raportointiohjeen mu- kaisesti (Jääskeläinen & Paukkeri 2006). Tämä raportti koostuu johdanto pois lukien viidestä pää- kohdasta.
Toisessa luvussa esitellään opinnäytetyön tilaajan asiakasyritystä. Seuraavissa kahdessa luvussa käsitellään tämän opinnäytetyön teoriaosuutta. Kolmannessa luvussa selvennetään valittujen rahoi- tusmuotojen käsitteitä ja neljännessä luvussa näitä käsitteitä vertaillaan raportin kannalta tärkeim- piin rahoitusmuodon valintaan liittyviin kohtiin.
Kolmannesta ja neljännestä luvusta muodostuu teoriatausta varsinaiselle tutkimukselle. Viidennessä luvussa analysoidaan tutkimustuloksia ja luodaan asiakasyritykselle suosituksia tarkastelluille rahoi- tusmuodoille.
Koska tutkimuksen kohteena oleva asiakasyritys on vasta toimintaansa aloittava yritys, on tutki- muksen selkeyttämiseksi ja tutkimustulosten oikeellisuuden varmistamiseksi päätetty luoda yrityk- selle kuvitteelliset tilikaudet seuraavan kolmen vuoden osalta. Tilikaudet on tehty tutkimuksen tilaa- jan kirjanpito-ohjelmalla yhdessä tilaajan kanssa. Kyseiset pelkistetyt ja tärkeimpiin pääpiirteisiin keskittyvät tilikausitulosteet on lisätty tämän tutkimuksen liitteisiin. Tulosteet sisältävät tuloslas- kelman ja taseen niin leasingrahoituksen kuin myös osamaksurahoituksen osalta. Liitteenä olevia kirjanpidon tulosteita tarkastellaan tarkemmin tutkimuksen viidennessä luvussa.
Opinnäytetyön kohteena oleva asiakasyritys on toimintaansa aloitteleva osakeyhtiömuotoinen kulje- tusliike. Opinnäytetyön tilaajan toiveiden mukaisesti kyseisestä asiakasyrityksestä käytetään opin- näytetyön edetessä nimitystä Autoilija Oy.
Autoilija Oy aloitti toimintansa vuoden 2010 lopulla. Yrityksen toimiala on tieliikenteen tavaran- kuljetukset pääasiallisesti Suomen rajojen sisäpuolella. Yrityksen omistajan aiempi työkokemus samaiselta toimialalta sai hänet perustamaan oman kuljetusliikkeen, jonka kuljetustoiminnassa hän on itse, vielä ainakin aluksi hyvin vahvasti mukana. Autoilija Oy:n omistajan lisäksi yritys työllistää tällä hetkellä yhden henkilön. Yrityksen arvioitu liikevaihto on noin 190 000 euroa vuodessa.
Yrityksen toiminnan vakiintuessa ja uusien asiakassuhteiden lisääntyessä, Autoilija Oy:n omistaja on halukas hankkimaan yritykselle omaa kalustoa. Omistaja on laskenut, että yritys pystyisi vas- taamaan kasvavaan kysyntään hankkimalla oman kuorma-auton ja tekemällä samalla alihankinta- työtä asiakasyrityksiensä kalustoa käyttämällä.
Investoinnin kohteena oleva laite on kuorma-auto ja sen hankintahinta tulisi olemaan noin 150 000 euroa. Autoilija Oy:n omistaja on jo löytänyt tarpeitaan vastaavan myynnissä olevan kuorma-auton. Alustavasti on selvinnyt, että kuorma-auton nykyinen omistaja tulee myymään kohteen rahoitusyh- tiölle, joten osamaksusopimuksen ja leasingsopimuksen osapuolina tulevat olemaan kyseinen rahoi- tusyhtiö ja Autoilija Oy.
Yrityksen taloudelliseen tilanteeseen sen enempää puuttumatta on selvää, ettei Autoilija Xx pystyisi toteuttamaan investointia pelkällä tulorahoituksella. Omistaja ei myöskään itse pidä varteenotetta- vana mahdollisuutena koko investoinnin kattavaa pankkilainaa, joten hän haluaa tarkastella inves- toinnin rahoitusta pelkästään osamaksusopimuksen ja leasingsopimuksen osalta. Rahoitusmuodosta riippumatta, omistaja pystyy kuitenkin järjestämään hieman tilapäisrahoitusta.
Liiketoiminnan aloittaminen ja sen jatkaminen vaativat rahoitusta. Yrityksen rahan lähteitä ovat tulorahoitus ja pääomarahoitus. Käsitteellä tulorahoitus tarkoitetaan päivittäisestä yritystoiminnasta saatavien tulojen ja menojen erotusta. Käsite pääomarahoitus taas jaetaan omaan pääomaan ja vie- raaseen pääomaan. Omaan pääomaan luetaan yrittäjän yritykseen sijoittamat varat, jotka voivat olla esimerkiksi yrittäjän henkilökohtaisia säästöjä. Myös ulkopuoliset sijoittajat voivat tehdä sijoituksia yrityksen omaan pääomaan. Vieras pääoma koostuu erilaisista lainoista ja vieras pääoma jaetaan lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen pääomaan riippuen pääoman laadusta. Vierasta pääomaa näin ollen ovat muun muassa pankkilainat, rahoitusyhtiöiden antamat luotot ja muiden luottolaitosten antamat lainat.
Yritystoiminnassa tarvitaan usein yrityksen käynnistämiseen sekä yrityksen toiminnan aikana ta- pahtuviin investointeihin ulkopuolista rahoitusta. Osa yrityksistä on valinnut strategian, että kasvu ja investoinnit rahoitetaan yrityksen tulorahoituksella. Monesti liiketoimintaa pyritään kuitenkin laajentamaan siinä määrin, että pelkkä tulorahoitus ei riitä. Myös yrityksen liiketoiminnan alussa tulorahoituksella rahoittaminen on suhteellisen mahdotonta. Tällöin joudutaan miettimään muita, yrityksen ulkopuolisia rahoitusratkaisuja. Tätä rahoitusta voidaan hankkia pääomamarkkinoilta, mutta monesti sitä hankitaan myös muulla tavoin, esimerkiksi ottamalla lainaa pankista.
Lainan antajat perivät lainaamistaan varoista korkoa. Korko on heidän saama korvaus rahoituksen järjestämisestä. Peritty korko ei kuitenkaan ole markkinoilla vakio, vaan koron määrä riippuu muun muassa siitä, kuinka suuri riski rahoittajalla on siitä, että lainaa ei makseta lainanehtojen mukaisesti takaisin, sitä korkeampaa korkoa lainasta tulee saada, jotta liiketoiminta olisi kannattavaa.
Luotonannon riskitasoon vaikuttaa muun muassa lainan saajan taloudellinen tilanne kuten vakava- raisuus. Luotonannon riskiä voidaan vähentää myös vakuuksien avulla, mikäli luoton antaja saa velalliselta turvaavan vakuuden, voidaan luottoa antaa edullisemmin kuin ilman vakuutta. Eräs on- gelma esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen osalta on se, että yrityksillä ei ole riittävästi vakuudeksi käyvää omaisuutta. Tällöin rahoituksen hinta yritykselle nousee, mikä voi heikentää liiketoimintaa. Huonoimmassa tapauksessa käy niin, että yritys ei saa luottoa lainkaan (Hoppu & Xxxxx, 2003, 205).
Yrityksillä, joille investointien rahoittaminen ei ole tulorahoituksella tai pankkilainalla mahdollista, on mahdollisuus saada rahoitusta esimerkiksi osamaksusopimuksen tai leasingsopimuksen avulla.
Käsitteellä osamaksusopimus tai – kauppa tarkoitetaan irtaimen esineen kauppaa, jossa kauppahinta maksetaan useassa erässä. Näistä eristä ainakin yksi erääntyy maksettavaksi vasta sen jälkeen, kun kaupankohde on luovutettu ostajalle. Osamaksukaupan edellytyksenä on lisäksi se, että kauppakoh- teen myyjä on pidättänyt itselleen joko oikeuden esineen takaisinottamiseen, jos ostaja laiminlyö sopimuksesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen, tai omistusoikeuden siihen asti, kunnes kauppahinta tai sopimuksessa määrätty osa siitä on maksettu.
Sopimusta pidetään osamaksukauppana, vaikka se olisi nimetty esimerkiksi vuokrasopimukseksi tai suoritettava maksu korvaukseksi esineen käyttämisestä, jos edellä selostetut edellytykset täyttyvät ja sopimuksen tarkoituksena on, että se, jolle esine on luovutettu, on tuleva sen omistajaksi (Hoppu & Hoppu, 2003, 205).
Osamaksukauppaa koskevat säännökset sisältyvät lakiin osamaksukaupasta (Xxxx xxxxxxxxxxxxxx- ta 18.2.1966/91). Osamaksukaupan kustannukset riippuvat osamaksurahoituksen järjestelytavasta ja ne vaihtelevat rahoitusyhtiöittäin.
Osamaksukauppa kehitettiin leasingrahoituksen rinnalle erityisesti vuokraamiseen liittyvien liike- vaihtoverotusongelmien poistamiseksi. Näin rahoitetusta kohteesta voitiin aiemmin saada mahdolli- set liikevaihtoverohuojennukset esimerkiksi tuotannollisten investointien liikevaihtoverovähennyk- sinä. Nykyisin voimassa olevassa arvonlisäverojärjestelmässä vähennysoikeus on myös osamaksu- kaupassa. Osamaksusopimuksien rahoituksen kohteena voivat olla uudet tai käytetyt koneet ja lait- teet.
Riskinsä pienentämiseksi ja taloudellisten etujensa turvaamiseksi rahoittaja vaatii lähes aina velalli- selta omarahoitusosuuden, joka on noin 30 prosenttia investoinnin hankintahinnasta.
Tutkimukseen loppuun on liitetty esimerkki (Liite 1) oikeasta osamaksusopimuksesta ja sopimuk- seen kuuluvista yleisistä sopimusehdoista. Liitteestä 1 on havaittavissa osamaksusopimuksen kan-
nalta oleellisimmat kohdat, jotka mukautuvat jokaisen osamaksusopimuksen tarvitsijan tarpeiden mukaan.
Suomessa otetaan käyttöön 30 000 uutta yritysautoa vuodessa. Hankinnoista hieman yli puolet ra- hoitetaan leasingilla ja loput hankitaan suoraan yrityksen omistukseen (Valli, 2008, Luottolista).
Käsitteellä leasingsopimus tai – rahoitus tarkoitetaan tuotantovälineiden pitkäaikaista vuokrausta. Tällaisen vuokrauksen kohteena voi olla mitkä hyvänsä tuotantovälineet. Tyypillisimpiä leasingso- pimuksilla rahoitettuja tuotantovälineitä ovat koneet ja laitteet, kuten autot, kalusteet ja kiinteistöt ja esimerkiksi toimisto- ja atk-laitteistot. Tuotantovälineet voivat olla uusia tai käytettyjä.
2000-luvulla leasingsopimuksien käyttö on lisääntynyt usean vuoden hiljaiselon jälkeen huimasti. Xxxxx Xxxxxx toteaakin Luottolista-lehden (7/2008) artikkelissaan Yritysten autoleasing paisutti ra- hoitusyhtiöitä: ”Rahoitusyhtiöiden uusi luotonanto kasvoi vuoden aikana 17 prosenttia henkilöauto- jen ja peräti 21 prosenttia kuljetuskaluston leasingrahoituksessa, mikä johtui ennen kaikkea yritys- ja ammattikäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen myönteisenä jatkuneesta kysynnästä. Kehityksen taustalla oli myös huoltoleasingin kasvanut suosio. Myös ATK- ja muiden konttorilaitteiden lea- singrahoitus kasvoi lähes viidenneksellä. Kysynnän taustalla oli muun muassa yritysten lisääntynyt investointihalukkuus.”
Leasingsopimus voidaan tehdä myös niin, että rahoitusyhtiö ostaa yrityksen tuotantovälineet ja vuokraa ne tälle takaisin, jolloin liikepääomaa vapautuu yrityksen käyttöön. Leasingsopimuksia voidaan käyttää myös sijoitusmuotona. Esimerkiksi niin sanottu partner leasing-sopimuksessa si- joittajayritys ostaa tuotantovälineen, jolle rahoitusyhtiö hankkii käyttäjävuokralaisen. Rahoitusyhtiö tekee käyttäjän kanssa tavanomaisen leasingsopimuksen ja maksaa vuokran sijoittajayritykselle. Rahoitussopimus on sijoittajalle paitsi tuottoväline myös mahdollinen vakuus. (WSOY.Rahoitusyhtiölainat) Edellä mainitulla niin sanotulla sale and lease back menetelmällä teh- dyt kaupat vaikuttavat yrityksen liitetietojen sisältöön, joihin tutkimuksessa perehdytään lähemmin myöhemmässä vaiheessa.
Leasingsopimuksia on muodoltaan kahdenlaisia, operating- tai financial leasing-tyyppisiä sopimuk- sia. Operating leasing eli käyttöleasingsopimus solmitaan suoraan laitteenmyyjän ja -ostajan välillä. Tällöin laitteenmyyjä tekee itse laitteestaan leasingvuokrasopimuksen. Nimensä mukaisesti finan- cial leasing eli rahoitusleasingsopimuksessa laitteenmyyjän ja -ostajan lisäksi vuokrauksessa on mukana myös rahoitusyhtiö. Rahoitusyhtiö ostaa laitteen laitteenmyyjältä ja tekee laitteenostajan kanssa leasingvuokrasopimuksen.
Kuten osamaksusopimuksessa, myös leasingsopimusta tehtäessä vaaditaan yritykseltä usein rahal- lista omavastuuosuutta. Tämä toteutetaan niin, että ostaja maksaa niin sanotun ensimmäisen kuu- kauden korotetun vuokran. Tämä ennakkovuokra voidaan sopimuksessa kohdistaa joko ensimmäi- selle kuukaudelle, tasaisesti koko vuokrakaudelle tai viimeisille vuokrakuukausille.
Tutkimukseen loppuun on liitetty esimerkki (Liite 2) oikeasta leasingsopimuksesta ja sopimukseen kuuluvista yleisistä sopimusehdoista. Liitteestä 2 on havaittavissa leasingsopimuksen kannalta oleellisimmat kohdat, jotka mukautuvat jokaisen leasingsopimuksen tarvitsijan tarpeiden mukaan.
4. RAHOITUSMUODON VALINNAN VAIKUTUKSET
Investoinnin rahoitusmuodon valinta vaikuttaa yrityksen liiketoiminnassa moniin asioihin. Tästä syystä rahoitusmuodon valintaan vaikuttavia seikkoja on aina tarkasteltava tapauskohtaisesti ja huo- lellisesti. Lopullisen päätöksen rahoitusmuodon valinnasta tai valitsematta jättämisestä tekee jokai- nen yritys itsenäisesti. Yrityksen on siis pystyttävä itse päätettävä mikä rahoitusmuodoista soveltui- si juuri heidän tarpeisiinsa. Ennen tätä, yrityksen on kuitenkin tiedettävä mitä eroja ja yhtäläisyyksiä eri rahoitusmuodoissa on.
Tässä luvussa käsitellään osamaksusopimuksen ja leasingsopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä liike- toiminnan kannalta tärkeimpien näkökulmien kautta. Xxxxxxxxxxx käyttäytyy monissa tapauksissa osamaksusopimuksen kaltaisesti. Vaikka tutkimuksessa ei varsinaisesti keskitytäkään pankkilainalla rahoittamisen hyötyihin tai haittoihin, on tutkimuksen edetessä hyvä mainita pankkilainaan liittyvis- tä poikkeavista tilanteista ja muista mahdollisista huomionarvoisista kohdista.
4.1 Kirjanpito sekä tilinpäätöksen sisältö
Kirjanpidossa osamaksulla hankittu investointi, esimerkiksi kuorma-auto, kirjataan hankintahetkellä lisäyksenä yrityksen kalustoon. Samanaikaisesti maksettava omarahoitusosuus kirjataan pois yrityk- sen pankkitililtä ja osamaksuvelan osuus kirjataan osamaksuvelkoihin, joka tavallisimmin on lainat rahoituslaitoksille ryhmässä.
Jos hankinnan rahoittajana on investoinnin myyjä, eikä toisena osapuolena ole rahoitusyhtiötä, osamaksuvelan osuus kirjataan ostovelkoihin. Tämä on seurausta kirjanpitolautakunnan lausunnosta (KILA 2001/1664), jossa käsitellään ostovelkatiliin sisältyviä eriä. Kirjanpitolautakunta vastasi, että taseen ostoveloissa esitetään sellaiset velat, jotka johtuvat tuotannontekijähankintojen kirjaamisesta suoriteperusteella. Yleensä käyttö- ja vaihto-omaisuuden sekä ulkopuolisten palveluiden hankkimi- sen yhteydessä syntyneet velat esitetään ostovelkoina (Xxxxxxxxxx, 2004, 117).
Taseen vastattavat muodostuvat neljästä erästä. Omasta pääomasta, tilinpäätössiirtojen kertymästä, pakollisista varauksista ja vieraasta pääomasta. Vieras pääoma jaetaan puolestaan lyhyt ja pitkäai-
kaiseen vieraaseen pääomaan. Vieras pääoma luetteloidaan juoksevaan kirjanpitoa laadittaessa yksi- tyiskohtaisesti tase-erittäin rahoitusomaisuuden tapaan (Karttunen, 2008, 107). Osamaksuvelan osuutta kirjattaessa merkittävin ero muodostuu osamaksukaupan toisesta osapuolesta ja sen paikasta taseen vieraassa pääomassa. Rahoitusyhtiöt luetaan rahoituslaitoksiin, joten taseessa kirjauskohtee- na ovat vastattavaa puolen lainat rahoituslaitoksilta.
Jälkeenpäin maksettavien osamaksuerien lyhennykset kirjataan maksuhetkellä pois osamaksuvelois- ta ja sopimuksesta aiheutuneet korot ja mahdolliset kulut kirjataan rahoituseriin.
Tilinpäätöksessä osamaksusopimuksen hankinnasta tehdään poisto yrityksen poistosuunnitelman mukaisesti kalustopoistona ja jäljelle jäävä määrä jää taseen pysyviin vastaaviin. Tässä vaiheessa merkitään seuraavan vuoden kuluessa erääntyvä osuus osamaksuvelasta lyhytaikaisiin osamaksu- velkoihin ja tätä pidempiaikainen osuus vuorostaan pitkäaikaisiin osamaksuvelkoihin.
Leasingsopimuksien maksut käsitellään kirjanpidossa kaluston vuokrana. Tuloslaskelman kaavassa vuokrakulut ovat liiketoiminnan muita kuluja. Niin sanotusta ensimmäisen kuukauden korotetusta vuokrasta ei ole varsinaisia kirjausohjeita. Varovaisuuden periaatteen mukaan epävarmuustilanteis- sa ensimmäisen kuukauden korotettu vuokra tulisi kirjata tuloslaskelmassa kokonaan kuluksi. Nor- maalissa tilanteessa, jossa tilinpäätös voidaan laatia going consern- periaatteella, ensimmäisen kuu- kauden korotettu vuokra on järkevää jaksottaa vuokrakuukausille.
Suomen kansallisesta kirjanpitonormistosta, Finnish Accounting Standards (FAS), poiketen IFRS- normistossa, standardi IAS 17 säätää kohdassa 20 seuraavaa: ”Vuokralle ottajien on merkittävä ra- hoitusleasingsopimukset taseeseensa varoiksi ja veloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana määrään, joka on yhtä suuri kuin vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai sitä alempi vähimmäisvuokrien nyky- arvo, jotka molemmat määritetään sopimuksen syntymisajankohtana. Vähimmäisvuokrien nykyar- voa laskettaessa on käytettävä diskonttauskorkona vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, mikäli tämä on mahdollista määrittää, ja ellei ole, on käytettävä vuokralle ottajan lisäluoton korkoa. Vuokralle ottajalle mahdollisesti syntyvät alkuvaiheen välittömät menot lisätään kirjattavaan omaisuuserään.”
Aikaisemmin Suomen lainsäädäntö edellytti, että konsernitilinpäätöksissä leasingsopimukset käsi- teltiin kuten osamaksusopimukset. Tämä käsittelytapa on tällä hetkellä kielletty, kun kirjanpitolain luvun 6 pykälä 18: ”Rahoitusleasingsopimus. Milloin kirjanpitovelvollinen on tehnyt vuokrasopi- muksen, jonka mukaan sen kohteena olevaan hyödykkeeseen perustuvat riskit ja edut siirtyvät olen-
naisilta osin vuokralle ottajalle sopimuskauden alkaessa (rahoitusleasingsopimus), vuokralle antaja saa merkitä hyödykkeen konsernitilinpäätökseensä siten kuin se merkittäisiin myytynä ja vuokralle ottaja siten kuin se merkittäisiin ostettuna. Tämän menettelyn edellytyksistä ja rahoitusleasingsopi- muksen käsittelystä konsernitilinpäätöksessä päättää tarkemmin kauppa- ja teollisuusministeriö. Jos kirjanpitovelvollinen soveltaa 1 momentissa tarkoitettua menettelyä ja ottaa myymänsä käyttöomai- suushyödykkeen vuokralle rahoitusleasingsopimuksella, myyntivoitto tai – tappio tulee jaksottaa konsernitilinpäätöksessä sopimuksen kesto ajalle.” kumottiin 30.12.2004/1304.
Tunnusluvut auttavat hahmottamaan yrityksen menestymistä. Tunnuslukuanalyysi voidaan jakaa kolmeen osaan: perinteiseen tilinpäätösanalyysiin, rahavirta- ja markkinaperusteiseen analyysiin. Perinteisessä tilinpäätösanalyysissä käydään läpi yrityksen kannattavuutta, vakavaraisuutta ja mak- suvalmiutta kuvaavat tunnusluvut. Kassavirta-analyysi sisältää kassavirta-, meno-tulovirta- ja liike- pääomavirta-analyysit. Markkinaperusteisessa analyysissä tutkitaan yrityksen markkinaosuuksia, imagoa ja brändejä (Lauslahti, 2007, Tilisanomat).
Tutkimuksen kannalta tärkein käsiteltävä tunnuslukuanalyysin osa on perinteinen tilinpäätösanalyy- si, joten tutkimuksen edetessä muihin tunnuslukuanalyysin osiin ei keskitytä.
Kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Kannattavuus kuvaa markkinoilta saatua katetta. Jos kate on jatkuvasti hyvä, se parantaa maksuvalmiutta. Mikäli kate on heikko, maksuvalmius voi heiketä. Huono maksuvalmius heikentää vakavaraisuutta ja voi johtaa lainarahoituksen kasvuun. Se taas heikentää vakavaraisuutta. Kun lainan hintana on korko, palataan jälleen kannattavuuteen. Positiivinen kierre on näin ollen päinvastainen (Lauslahti, 2007, Tilisanomat).
Kannattavuudella tarkoitetaan yrityksen voitontuottokykyä. Kannattavuus voidaan määrittää abso- luuttisesti tuottojen ja kulujen erotuksena. Kannattavuuden tunnuslukuja ovat muun muassa liike- voittoprosentti, käyttökate- ja myyntikateprosentti. Yrityksellä voi olla muitakin tunnuslukuja riip- puen toimialan tarpeista. Tutkimuksessa kannattavuuden tunnuslukuna käytetään liikevoittoprosent- tia sekä tarkastellaan liikekauden tulosta.
Liikevoitto x 100 | |
Liikevoitto (%) = | Liikevaihto |
Maksuvalmiudella tarkoitetaan yrityksen kykyä pystyä vastaamaan veloistaan. Jos yrityksellä on hyvä maksuvalmius, riittävät sen rahat tai rahaksi muutettavat varat nopeasti erääntyvien velkojen maksuun. Yritystä siis voidaan pitää maksuvalmiina, jos sen varat ovat vähintään yhtä suuret kuin sen velat. Maksuvalmiutta kuvaavia tunnuslukuja ovat muun muassa Quick ratiot, Current ratiot ja nettokäyttöpääomaprosentti. Tutkimuksessa maksuvalmiuden tunnuslukuna käytetään Current ra- tionia.
Rahoitusomaisuus + vaihto- omaisuus | |
Current Ratio = | Lyhytaikainen vieras pääoma |
Arviointi | Tunnusluvun arvo |
Hyvä | 2,0 - |
Tyydyttävä | 1,0 - 2,0 |
Heikko | -1,0 |
Vakavaraisuudella tarkoitetaan oman pääoman tai vieraan pääoman suhdetta koko pääomaan. Se kertoo yrityksen rahoitusrakenteesta. Tämä rahoitusrakenne ilmaisee, paljonko yrityksellä on omaa ja vierasta rahaa koko pääomasta. Vakavaraisuus on pitkän aikaväli tunnusluku ja sitä kuvaava tun- nusluku on omavaraisuusaste, jota tässä tutkimuksessakin käytetään.
Omat varat x 100 | |
Omavaraisuusaste (%)= | Taseen loppusumma - |
saadut ennakot |
Arviointi | Tunnusluvun arvo |
Hyvä | 40% - |
Tyydyttävä | 20-40% |
Heikko | -20 % |
Vakuudet jaetaan yleensä kahteen ryhmään, henkilövakuuksiin ja reaali- eli esinevakuuksiin. Hen- kilövakuudessa velallisen ohessa joku toinen henkilö sitoutuu vastaamaan velasta siinä tapauksessa, että velallinen laiminlyö suorituksensa. Tällaista sitoumusta kutsutaan takaukseksi. Sen voi antaa yksi henkilö, mutta takaukseen voi myös sitoutua kaksi tai sitä useampi henkilö yhdessä. Takauksen sisältö ja laajuus saattavat myös vaihdella.
Reaali- eli esinevakuudessa velkojalla on oikeus velallisen laiminlyödessä suorituksensa saada ve- lan määrä tietyn esineen tai muun vakuudeksi etukäteen luovutetun yksilöidyn omaisuuden arvosta. Tällaista velkojan oikeutta kutsutaan panttioikeudeksi. Sen kohteena on useimmiten irtain tai kiin- teä omaisuus.
Panttioikeus esiintyy käytännössä kahdessa muodossa, niin sanottuna käteispanttina eli luovutettuna panttina ja kiinnityksenä. Edellisessä panttioikeuden kohteena oleva esine luovutetaan velkojan haltuun. Kiinnityksessä panttioikeus perustetaan taas erityisellä kiinnitysmenettelyllä ilman hallin- nan luovutusta.
Reaalivakuudet ja takaus eivät luoton antajan kannalta ole täysin samanarvoisia vakuuksia. Yleensä reaalivakuus turvaa saatavan paremmin, kunhan vakuuden arvo on arvioitu oikein luotonantotilan- teessa. Luoton antajat suosivat mieluummin reaalivakuuksia kuin takausta. Reaalivakuuksien nojal- la myönnetyn lainan korko on yleensä myös pienempi kuin käytettäessä vain takausta vakuutena, koska luotonantajan riski on pienempi. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että sellaisten yritysten ja yksityishenkilöiden lainarahan hinta on korkeampi, joilla ei ole asettaa reaalivakuuksia. Tämä on yleinen tilanne esimerkiksi aloittelevan yrityksen osalta (Hoppu & Hoppu, 2003).
Osamaksusopimuksissa investoinnin kohde toimii vakuutena ja yleensä lisävakuuksia ei tarvita. Vakuutena toimiva investoinnin kohde on rahoitusyhtiön omaisuutta kunnes kauppahinta on koko- naan maksettu.
Vakuuden käsittelyn osalta on tässä kohtaa tutkimusta mainittava, että pankkilainalla rahoittaminen eroaa osamaksukaupasta. Kuten kappaleen alussa todettiin, käyttäytyy pankkilaina monissa tapauk- sissa osamaksusopimuksen kaltaisesti. Maininta poikkeavuudesta on kuitenkin oleellista huomioida nyt, varsinkin jos investointia suunnitteleva yrittäjä haluaa pitää rahoitusvaihtoehtona myös pankki- lainan.
Kun investointi rahoitetaan pankkilainalla, tarvitaan lainan saamista varten vakuus. Irtaimet esineet voidaan pääsääntöisesti pantata vain käteispantein. Niiden panttaaminen kiinnittämällä on mahdol- lista ainoastaan sellaisissa erityislaeilla säännellyissä tapauksissa, jolloin käteispanttauksen edellyt- tämä esineen hallinnan luovuttaminen velkojalle tai hänen lukuunsa kolmannelle henkilölle ei ole esineen laatu ja käyttötarkoitus huomioon ottaen käytännössä mahdollista. Ilman kiinnitysmenette- lyä tällaisten esineiden käyttäminen luoton vakuutena ei olisi lainkaan mahdollista.
Kuten autokiinnityslain (Autokiinnityslaki 15.12.1972/810) säännöksissä todetaan, esimerkiksi in- vestoinnin kohteena oleva kuorma-auto kuuluu ajoneuvokiinnityksen piiriin ja näin ollen se voidaan pantata kiinnittämällä. Myös linja-autot, kuorma-autoon kytkettäväksi hyväksytyt perävaunut, eri- koisautot, traktorit, moottorityökoneet ja moottorikäyttöiset laitteet voidaan pantata kiinnittämällä.
Kiinnitystä ei saa kuitenkaan vahvistaa tällaiseen autoon tai laitteeseen, joka on sellaisen elinkeino- harjoittajan omaisuutta, jonka omaisuuteen on vahvistettu tai haettu yrityskiinnitys. Henkilöauton kiinnittäminen ei myöskään ole lain mukaan mahdollista. Henkilöauto voidaan pantata vain käteis- pantein.
Leasingsopimuksissa ei yleensä tarvita erityisiä vakuuksia, koska pääsääntöisesti kohteen omistus- oikeus ei siirry vuokralaiselle. Yleensä edellytetään, että varsinkin laitteistojen kotimainen myyjä sitoutuu ostamaan kohteen takaisin, kun leasingsopimuskausi päättyy tai jos vuokralainen tulee maksukyvyttömäksi kesken sopimuskauden. Leasingsopimukseen sisältyy kuitenkin aina vakuutuk- sia koskeva sopimusehto. Autojen osalta vakuusarvon säilymiseksi yleensä edellytetään liikenneva- kuutuksen lisäksi laajennettua kasko-vakuutusta. (WSOY. Rahoitusyhtiölainat)
Osamaksusopimuksella hankitusta omaisuudesta tehdään poistot elinkeinoverolain poistosäännök- set huomioon ottaen. Elinkeinoverolain pykälän 30 mukaan koneiden, kaluston ja muun niihin ver- rattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoista tehdään poistot yhtenä eränä menojäännök- sestä. Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä. Esimerkiksi kuorma-auton hankintaan otetun osamaksuvelan korko on normaalioloissa tuloverotuksessa vähen- nyskelpoista rahoituskulua. Poikkeuksena voivat olla henkilöyhtiön ja toiminimen negatiiviseen pääomaan liittyvät rajoitukset (Elinkeinoverolaki 18.2§).
Leasingsopimuksessa maksettavat vuokrat ovat tuloverotuksessa vähennyskelpoista kulua. Niin sanotun ensimmäisen kuukauden korotetun vuokran vähennyskelpoisuutta ei tuloverotuksessa ole kuitenkaan suoraan säädetty eikä asiasta löydy oikeuskäytäntöä. Voi syntyä tilanteita joissa varovai- suuden periaatetta noudattaen kirjatut vuokrat eivät olekaan vähennyskelpoisia tuloverotuksessa. Varmin vaihtoehto on jaksottaa ensimmäisen kuukauden korotettu vuokra koko vuokra-ajalle.
Osamaksukaupassa noudatetaan suoriteperustetta (Arvonlisäverolaki 15§ ja 16§). Osamaksukaupas- sa voidaan sen tilikauden aikana, jona osamaksulla myyty suorite on luovutettu, soveltaa myös las- kutus- tai kertymisperustetta. Osamaksuluovutus voidaan tulouttaa arvonlisäverolain 136 pykälän mukaan: ”sille tilikaudelle, jonka aikana ostajaa on toimitetusta tavarasta tai suoritetusta palvelusta veloitettu. Jos veloitusta ei käytetä, vero saadaan kohdistaa sille kalenterivuodelle, jonka aikana myyntihinta tai sen osa on kertynyt”.
Tilikauden päättyessä on arvonlisäverolain 136.2 pykälän mukaan siirryttävä suoriteperusteisuu- teen. Niistä osamaksusuorituksista, joita ei ole veloitettu tai jotka eivät ole kertyneet, vero kohdiste- taan tilikauden viimeiselle kalenterikuukaudelle. Yrityksen toiminnan päättyessä vero kohdistetaan toiminnan viimeiselle kalenterikuukaudelle. (WSOY. Lyhytaikaiset rahoitusinstrumentit)
Edellä mainitut pykälät ovat arvonlisäveron ajallista kohdistamista määritteleviä pykäliä. Kun myy- jälle näin ollen muodostuu veron maksuvelvollisuus, ostajalle muodostuu laskuun sisältyvän veron vähennysoikeus. Arvonlisäverolain 102 pykälän mukaan: ”Verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaa varten: toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron”.
Koska tutkimuksen kohteena olevan yrityksen hankkima kuorma-auto tulee liiketoiminnan käyttöön ja kuorma-autot, toisin kuin muun muassa henkilöautot, eivät kuulu arvonlisäverolain 114 pykälässä lueteltuihin vähennysoikeuden rajoituksiin, saa verovelvollinen vähentää hankintahintaan sisältyvän arvonlisäveron.
Arvonlisäverolain pykälän 41 mukaan rahoituspalvelut ovat arvonlisäverottomia. Verottomaksi rahoituspalveluksi määritellään arvonlisäverolain 42 pykälän 2 kohdassa luotonanto ja muu rahoi- tuksen järjestäminen. Rahoituspalvelujen verottomuus koskee paitsi luottolaitoksia, myös kaikkia muitakin yrityksiä, joiden toimintaan kuuluu rahoituspalvelujen järjestäminen. Näin ollen osamak- sukauppaan liittyvät korot, samoin kuin muuhunkin tavarakauppaan liittyvät viivästyskorot, ovat arvonlisäverottomia.
Osamaksueriä maksettaessa maksuerä jakaantuu toisaalta velan lyhennyserään ja toisaalta rahoitus- eriin eli korkokuluihin ja muihin mahdollisiin kustannuksiin. Liitteenä 1 esitettyä esimerkkiä osa- maksusopimuksesta voidaan käyttää asian havainnollistamiseen. Kuten Liittestä 1 ilmenee, on in- vestoinnin rahoitettava määrä yhteensä 64 000 euroa. Käteishinta investoinnille on ollut 78 080 eu- roa, mutta rahoittajan vaatima 14 080 euron käteismaksuosuus vähentää rahoituksen lopullista tar- vetta.
Korkoprosentiksi osamaksusopimuksen osapuolet ovat sopimuksen teko hetkellä sopineet 3,612 prosenttia ja maksusuunnitelman osamaksuerät on laskettu käyttäen ensimmäiselle korkokaudelle sovellettavaa korkokantaa. Korkokulujen ja muiden kustannusten yhteissummaksi muodostuu lo- pulta 2751,84 euroa. Esimerkkisopimuksessa mainittu 100 euron arvoinen avauspalkkio laskutetaan ensimmäisen erän maksun yhteydessä, jolloin ensimmäinen maksuerä poikkeaa muista eristä. Muu- toin osamaksusopimuksen maksuerät ovat samansuuruisia.
Liitteenä 1 esitetyn osamaksusopimuksen maksuerät jakautuvat seuraavan taulukon (Taulukko 1) mukaisesti:
Taulukko 1.
Erä | Lyhennys | Korko | Muut kust. | Yhteensä |
1 | 2575,52 | 192,64 | 109,00 | 2877,16 |
2 | 2583,27 | 184,89 | 9,00 | 2777,16 |
3 | 2591,05 | 177,11 | 9,00 | 2777,16 |
4 | 2598,85 | 169,31 | 9,00 | 2777,16 |
5 | 2606,67 | 161,49 | 9,00 | 2777,16 |
6 | 2614,52 | 153,64 | 9,00 | 2777,16 |
7 | 2622,39 | 145,77 | 9,00 | 2777,16 |
8 | 2630,28 | 137,88 | 9,00 | 2777,16 |
9 | 2638,20 | 129,96 | 9,00 | 2777,16 |
10 | 2646,14 | 122,02 | 9,00 | 2777,16 |
11 | 2654,10 | 114,06 | 9,00 | 2777,16 |
12 | 2662,09 | 106,07 | 9,00 | 2777,16 |
13 | 2670,10 | 98,06 | 9,00 | 2777,16 |
14 | 2678,14 | 90,02 | 9,00 | 2777,16 |
15 | 2686,20 | 81,96 | 9,00 | 2777,16 |
16 | 2694,29 | 73,87 | 9,00 | 2777,16 |
17 | 2702,40 | 65,76 | 9,00 | 2777,16 |
18 | 2710,53 | 57,63 | 9,00 | 2777,16 |
19 | 2718,69 | 49,47 | 9,00 | 2777,16 |
20 | 2726,87 | 41,29 | 9,00 | 2777,16 |
21 | 2735,08 | 33,08 | 9,00 | 2777,16 |
22 | 2743,31 | 24,85 | 9,00 | 2777,16 |
23 | 2751,57 | 16,59 | 9,00 | 2777,16 |
24 | 2759,74 | 8,42 | 9,00 | 2777,16 |
64000,00 | 2435,84 | 316,00 | 66751,84 |
Leasingsopimuksessa ostaja eli vuokralle ottajalla on oikeus vähentää maksamiinsa vuokriin sisäl- tyvä arvonlisävero arvonlisäverolain 102 pykälässä säädetyn yleisen vähennysoikeuden perusteella. Ensimmäisen kuukauden niin sanottuun korotettuun vuokraan sisältyvä vero saadaan vähentää ar- vonlisäverolain 141 pykälän 1 momentin kohdan 2 perusteella, vaikka vuokra kohdistettaisiinkin myöhemmille kuukausille. Tämä ennakkomaksujen kohdistamista koskeva säännös tarkoittaa sitä, että mikäli kauppahinta maksetaan ennen tavaran tai palvelun luovuttamista, määrää maksuhetki vähentämisajankohdan.
Vaikka tutkimuksen kannalta oleellisimmat huomioitavat asiat onkin edellä jo esitetty, on silti hyvä huomioida myös muutama pienempi seikka. Esimerkiksi lainojen korot saattavat vaikuttaa omalta osaltaan rahoitusmuodon valintaan. Vaikutus on kuitenkin monissa tapauksissa pienimuotoinen, eikä niinkään ratkaiseva tekijä valintaa tehdessä.
Korkotyypin mukaan velkapaperit voidaan jakaa kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin. Kiinteä korko py- syy samana tavallisesti koko laina-ajan. Korko voi kuitenkin vaihtua esimerkiksi siten, että laina- ajan ensimmäisiltä vuosilta maksetaan sovittu kiinteä korko ja jollei lainaa makseta sovitun ajan kuluttua ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana takaisin, jäljellä olevalta juoksuajalta maksetaan edellä mainitun koron lisäksi sovitun suuruinen, kiinteä lisäkorko lainan viimeiseen mahdolliseen takaisinmaksupäivään saakka (Haapaniemi, 1999).
Vaihtuva korko sananmukaisesti vaihtuu lainaehtojen mukaisesti sovittuina ajankohtina lainan juoksuaikana. Tavanomaisesti vaihtuvakorkoisen lainan viitekorko on jokin lyhyen ajanjakson kor- ko. Esimerkiksi kotimaan markkinoilla Euribor 6 kuukautta.
Myös investoinnin kohteeseen esimerkiksi ajoneuvoon liittyvät yleiset velvoitteet on hyvä huomi- oida. Niin osamaksusopimuksessa kuin myös leasingsopimuksessa, rahoitusyhtiö velvoittaa ostajaa ottamaan ajoneuvolle asianmukaiset vakuutukset. Tämä on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon omistajuus. Investoinnin kohde kun pysyy myyjän omaisuutena siihen saakka kunnes koko sopi- mushinta tai sen kaikki maksuerät on maksettu. Ajoneuvon rekisteriotteella kyseinen omistajuus näkyy myös selvästi. Molempien rahoitusvaihtoehtojen yhteydessä ajoneuvon omistajaksi on mer- kitty myyjä, esimerkiksi rahoitusyhtiö, ja haltijana toimii investoinnin ostaja.
Investoinnin kohteen huolto-, korjaus- yms. kustannukset sovitaan yleensä ostajan maksettaviksi. Erityisesti autoleasingsopimuksissa saatetaan määrätä myös, että rahoitusyhtiö kantaa huoltoriskin. Kyseessä on siis niin sanottu huoltoleasingsopimus.
Niin kuin kaupanteossa yleensäkin, on myös investoinnin hankkimisen yhteydessä hyvä ja eriarvoi- sen tärkeä perehtyä huolella kaupan sopimusehtoihin. Vaikka osamaksusopimuksissa ja leasingso-
pimuksissa yleiset sopimusehdot ovat pääsääntöisesti aina samanlaisia, on sopimusehdot hyvä aina käydä seikkaperäisesti läpi myyjän kanssa.
5. TUTKIMUKSEN TULOKSET JA ANALYYSI
Tässä luvussa käsitellään tutkimuksen tulokset ja tehdään johtopäätökset. Luvun alussa tarkastel- laan tutkimuksen esimerkkiyrityksen kuvitteellisia tilikausia vuosina 2011 – 2013. Tutkimuksen tilaajan kirjanpito-ohjelmalla tehtyjen tilikausien tuloslaskelmat ja taseet ovat tutkimuksen lopussa liitteinä 3 ja 4. Liite 3 käsittelee tuloslaskelmia ja taseita osamaksusopimuksen kannalta ja Liite 4 käsittelee tuloslaskelmia ja taseita leasingsopimuksen kannalta.
Xxxxx seuraavissa kappaleissa tutkimuksen tulokset pyritään kokoamaan johdonmukaiseksi koko- naisuudeksi ja edeltävissä luvuissa esitellyt teoriaosuudet käsitellään vielä tutkimuksen esimerk- kiyrityksen kannalta. Luvun lopussa tutkimus analysoidaan ja tehdään lopulliset johtopäätökset.
5.1 Autoilija Oy:n kuvitteelliset tuloslaskelmat ja taseet
Jotta osamaksusopimusta ja leasingsopimusta voitaisiin hyödyllisesti vertailla, on vaihtoehtoja hyvä havainnollistaa kuvitteellisen tuloslaskelman ja taseen avulla. Tilikauden alussa monikaan yritys ei pysty ennalta määrittelemään täydellisesti tulevan tilikauden tuloja ja menoja, mutta eräänlainen budjetoinninkin suunnittelussa tarvittava tulo/meno – ajatus onnistuu useimmilta.
Liitteissä 3 ja 4 näkyvissä tuloslaskelmissa ja taseissa kuvastuu tutkimuksen esimerkkiyrityksen vastaavanlainen tulo/meno – jaottelu. Ennen investoinnin hankintaa on Autoilija Oy:n saatava hie- man rahoitusta investoinnilleen. Investoinnin kohteena olevan ajoneuvon hinnaksi on arvioitu 150 000 euroa. Sekä osamaksusopimuksen että leasingsopimuksen yhteydessä ostajan on ostohet- kellä varauduttava käteismaksuun. Autoilija Oy:n esimerkissä käteismaksuksi on molemmissa tapa- uksissa arvioitu 30 000 euroa, jonka maksamiseen yrityksen omistaja on sijoittanut 10 000 euroa ja ottanut 20 000 euron niin sanotun bullet-lainan. Lainan, mikä maksetaan takaisin yhdessä erässä laina-ajan lopussa.
Lähtötilanteessa osamaksusopimuksella hankittu ajoneuvo kirjataan kalustoon, taseeseen kirjataan omaa pääomaa ja bullet-laina sekä käteismaksun jälkeinen osuus osamaksuvelan määrästä. Vielä
tässä vaiheessa kirjaukset kirjanpitoon ovat pelkästään tasekirjauksia, kun varsinaista liiketoimintaa ei vielä olla pystytty tuloslaskelman osalta aloittamaan.
Leasingsopimuksen lähtötilanteessa taseen vastattavaa puolella kirjataan myös yrittäjän panos omaan pääomaan ja otettu bullet-laina. Investoinnin kohteen 30 000 euron suuruinen käteismaksu, käytetään myös nimitystä ensimmäisen kuukauden korotettu vuokra, jaetaan vastaavaa puolen ta- seeseen pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin siirtosaamisiin. Näin toimitaan tuloverotuksen takia. Kuten tämän tutkimuksen 4.9 Tuloverotus kappaleen lopussa todetaan, ei niin sanotun ensimmäisen kuu- kauden korotetun vuokran vähennyskelpoisuudesta ole säädetty varsinaista oikeuskäytäntöä. Var- minta on siis jaksottaa ensimmäisen kuukauden korotettu vuokra koko vuokra-ajalle. Leasingsopi- muksen lähtötilanteessa ei tuloslaskelman puolelle tule vientejä.
Tilikausilla 2011, 2012 ja 2013 osamaksusopimuksen ja leasingsopimuksen tuloslaskelmat näyttä- vät osittain samanlaisilta. Liikevaihdon oletetaan vuosittain kasvavan, mikä myös lisää ostojen, palkkojen, palkkojen sivukulujen ja muiden liiketoimintaan liittyvien kulujen osuutta. Eroa tulos- laskelmiin syntyy juuri osamaksusopimuksen ja leasingsopimuksen luonteiden erikaltaisuuden vuoksi. Osamaksusopimuksessa investoinnin kohteen hankintahinta on voitu laittaa kalustoon, joten kalustosta tehdään vuosittain poistoa. Osamaksusopimuksessa joudutaan myös maksamaan osamak- suvelan korkokuluja, mikä lisää osaltaan tuloslaskelman rahoituskuluja. Leasingsopimuksessa kyse taas on vuokrauksesta, joten leasingin tuloslaskelmassa kuluja muodostuu lisää vuokraukseen.
Taseen osalta osamaksusopimus ja leasingsopimus eroavat jo enemmän. Osamaksusopimuksessa kaluston arvo pienenee poistojen seurauksena, kun leasingsopimuksessa kalustoa ei edelleenkään ole. Sen sijaan siirtosaamisissa olevaa ensimmäisen kuukauden korotettua vuokraa poistetaan jokai- sella tilikaudella niin että lyhytaikainen siirtosaaminen poistuu seuraavan tilikauden aikana ja loput pitkäaikaisista siirtosaamisista poistuvat seuraavien tilikausien aikana. Osamaksusopimuksen ta- seessa oleva osamaksuvelkaa maksetaan 30 000 euron vuosivauhdilla, joten eroa vieraaseen pää- omaan syntyy leasingsopimukseen nähden.
Molemmissa tapauksissa liiketoiminnassa taseisiin syntyy huomioitavia myyntisaamisia, ostovelko- ja ja siirtosaamisia, joita ei ole voinut jättää pois tilikaudelta. Näiden erien summat ovat kuvitteelli- sia, mutta suunta-antavia.
Verrattaessa liitteiden 3 ja 4 tietoja, voidaan tuloslaskelmassa ja taseessa huomata jo selviä eroja. Tarkasteltaessa molempien vaihtoehtojen liikevoittoa ja tilikauden tulosta, voidaan huomata, että molemmissa kohdissa osamaksusopimus tuottaa suuremman tuloksen. Vaikka rahoituskulut ja suu- remmat verot vähentävätkin osamaksusopimuksen tulosta, ovat leasingsopimuksen vuokrakulut pienentäneet leasingsopimuksen liikevoittoa jo ennalta. Vielä vuoden 2011 tilikaudella ero tulosten välillä on suhteellisen pieni, mutta seuraavina tilikausina ero jo kasvaa huomattavasti.
Tarkasteltaessa tutkimuksen esimerkkiyritys Autoilija Oy:n kuvitteellisia tilikausia, voitaisiin nope- alla johtopäätöksellä päätyä osamaksusopimusta puoltavaan kantaan rahoitusmuodon valinnassa. Tulee kuitenkin tähdentää, että pelkkä suurempi tulos tilikauden lopussa ei välttämättä ole kaikilta muilta osin parempi vaihtoehto. Jokaisen yrityksen on siis tapauskohtaisesti tarkasteltava omaan tilanteeseensa sopivaa ratkaisua. Kuten tutkimuksen alussa todetaan, ei tutkimuksen tarkoituksena ole antaa yksiselitteistä vastausta siitä kumpi rahoitusmuodoista on parempi ja miksi.
Investoinnin rahoitusmuotoa valittaessa osamaksusopimuksen etuna voidaan pitää sen investoin- tiystävällistä luonnetta. Jos yrityksellä on tarve hankkia kalustoa omistukseensa, mutta heillä ei ole investoinnin hankintaa varten tarpeeksi varoja tai pankkilainalle vakuuksia, on osamaksusopimus oivallinen rahoitusmuoto. Yleisesti sopimus lasketaan niin, että laitteella on käyttöikää jäljellä vielä hyvin sopimusajan jälkeenkin.
Autoilija Oy:n kuvitteellisten tilikausien tunnuslukuja laskettaessa, yhdeksi tärkeäksi tunnusluvuksi muodostuu omavaraisuusaste. Omavaraisuusaste kuuluu yhdeksi vakavaraisuuden laskennan tär- keimmäksi tunnusluvuksi ja se kuvaa yrityksen rahoitusrakennetta. Vakavaraisuus on pitkän aikavä- lin tunnusluku ja juuri leasingsopimusten kannalta hyödyllinen apuväline.
Liitteistä 3 ja 4 laskettuna omavaraisuusaste juuri Autoilija Oy:n tilanteessa on parempi leasingso- pimuksessa kuin osamaksusopimuksessa. Omavaraisuusasteen saa jakamalla taseen oman pääoman yhteensä taseen loppusummalla. Esimerkkinä liitteen 3 ja 4 tilikausi vuodelta 2012, jossa osamak- sun omavaraisuusasteeksi tulee 32 prosenttia ja leasingsopimuksen omavaraisuusasteeksi tulee pe- räti 49 prosenttia. Leasingsopimuksessa omavaraisuusaste, eli yrityksen rahoitusrakenteessa omaa
pääomaa on suhteessa enemmän kuin vierasta pääomaa. Tämä siksi, ettei vieraassa pääomassa ole osamaksuvelkaa lisäämässä vieraan pääoman määrää.
Leasingsopimus investoinnin rahoitusmuotona sopii erityisesti laitteille, joiden taloudellinen käyt- töikä on lyhyt ja laitekannan halutaan pysyvän teknisesti ajan tasalla. Leasingsopimusta kannattaa myös harkita, jos yritys ei halua hankkia investoinnin kohdetta omaksi. Useimmiten yritys voi vuokrakauden päätyttyä vaihtaa investoinnin kohteen uudempaan vastaavaan laitteeseen tai jatkaa vanhaa sopimusta. Yritys ei siis sitoudu hankkimaan laitetta omakseen ja sopimuskauden päättyessä voi halutessaan päivittää laitekantaansa ajanmukaisemmilla laitteilla. Etuna leasingsopimuksen va- linnassa voidaan myös pitää investoinnin kohteen vuokrien arvonlisäveron vähennysoikeutta ja vuokrien vähennyskelpoisuutta kirjanpidossa.
Opinnäytetyön teko oli prosessina pitkä. Tämä ei niinkään johtunut tutkimuksen materiaalin laajuu- desta tai muusta tutkimuksen luonteen ominaispiirteestä, vaan suurimmaksi osaksi syynä oli oman henkilökohtaisen motivoituneisuuden katoaminen. Tutkimukseni luonteen takia alusta alkaen oli selvää, etten tarvinnut tai edes pystynyt käyttämään tutkimuksessani haastatteluita tai vastaavia tut- kimusmenetelmiä. Tutkimus oli siis alusta alkaen hyvin teoriapohjainen.
Tutkimuksen suunnittelun teon aloitin jo hyvissä ajoin vuoden 2008 puolella ja materiaalia pyrin keräämään enemmän tai vähemmän aktiivisesti koko prosessin ajan. Koska ajallisesti materiaalin keräykseen käytin niin paljon aikaa, tutkimuksen toteutuksen luonne muuttui muutaman kerran al- kuperäiseen nähden. Suurimman kimmokkeen ja ajatuksen työn lopullisesta sisällöstä sainkin vasta vuoden 2009 loppupuolella, kun sain käsiteltäväkseni konkreettisen case-tilanteen opinnäytetyön tilaajan toimesta. Kyseisen case-tilanteen kautta materiaalin ja teorian ymmärtäminen helpottui ja ajatus opinnäytetyöstä selkiintyi.
Suurimpana ongelmana tutkimukseni teossa voidaan pitää aikatauluttomuutta. Tähän vaikutti rat- kaisevasti tutkimukseni teoriapohjainen luonne, kun aikataulutusta esimerkiksi haastatteluiden osal- ta ei tarvinnut tehdä. Opinnäytetyön teko meni enemmän tai vähemmän omien henkilökohtaisten aikataulujeni mukaan. Hivenen pitkittynyttä opinnäytetyöprosessia voidaan omalla kohdallani pitää myös positiivisena asiana. Vaikken koko ajan aktiivisesti käyttänytkään tutkimuksen tekoon kaik- kea aikaani ja tarmoani, hautui tutkimus ajatuksentasolla koko ajan. Tietynlaista perehtymistä asi- aan tapahtui siis koko ajan.
Xxxxxxxxxx opinnäytetyöprosessissa oli teoriaosuuden kirjoittaminen. Teoriaosuus koostui monista eri lähteistä, joista itse tutkimukseen joutui laittamaan vain osan sieltä ja osan täältä. Myös yksin- kertaiselta tuntuvat lähdeviittaukset osoittautuivat ongelmallisiksi. Opinnäytetyöhön liittyvästä kurssista tuntui olevan liian pitkä aika ja tutkimuksen loppuvaiheilla ote alkoi herpaantua juuri läh- deviittausten oikeinkirjoituksen osalta. Viimeisetkin motivaationi rippeet pyrin ennemmin käyttä- mään tekstin selvyyteen ja kokonaisuuden loogisuuteen panostamiseen.
Xxxxx, X. & Xxxxx, X. 2003.
Kauppa- ja varallisuusoikeuden pääpiirteet. Porvoo: WS Bookwell Oy/WSOY.
Xxxxxxxxxx, X. 1999.
Rahoitusinstrumentit – kirjanpito, tilinpäätös ja verotus. Porvoo: WSOY.
Xxxxxxxxxx, X. 2004.
Kirjanpidon ja tilinpäätöksen ongelmat – KILA:n ratkaisuja ja ohjeita. Juva: WSOY.
Xxxxxxxxx, X. 2008.
Hyvä tilinpäätöstapa. Helsinki: Taloushallintoliiton Julkaisut Oy.
Xxxxx, X. 2008.
Autoleasing-yhtiöt varautuvat luottoriskin kasvuun. Luottolista 21/2008, 4-5.
Xxxxxx, X. 2008.
Yritysten autoleasing paisutti rahoitusyhtiöitä. Luottolista 7/2008, 10- 11.
Xxxxx, X. 2001.
Lainaraha vauhdittaa kuljetusalan kalustohankintoja. Luottolista 16/2001.
Xxxxxxxxx, X. 2007.
Mitä talousluvut kertovat?. Tilisanomat 2/2007, 39- 41.
Lyhytaikaiset rahoitusinstrumentit [ verkkodokumentti ]. Helsinki: WSOYPro. Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxxx.xx
Rahoitusyhtiölainat [ verkkodokumentti ]. Helsinki: WSOYPro. Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxxx.xx
Autokiinnityslaki 15.12.1972/810. Suomen laki [ online ]. Saatavissa: xxxx://xxxxxx.xx
Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336. Suomen laki [ online ]. Saatavissa: xxxx://xxxxxx.xx
Arvonlisäverolaki 30.12.1993/1501. Suomen laki [ online ]. Saatavissa: xxxx://xxxxxx.xx
Laki elinkeinotulon verotuksesta 24.6.1968/360. Suomen laki [ online ]. Saatavissa: xxxx://xxxxxx.xx
LIITE 3 TILIKAUSITULOSTEET, OSAMAKSUSOPIMUS
LIITE 4 TILIKAUSITULOSTEET, LEASINGSOPIMUS