Ikäihmisten perhehoidon toimintaohje Kanta-Hämeen hyvinvointialueella 1.1.2023 lukien

Sisällys

Perhehoidon järjestämistä ohjaa ensisijaisesti perhehoitolaki (263/2015). Tämä toimintaohje on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ikäihmisten hallinnollinen ohje siitä, miten toteutetaan toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa. Toimintaohjeen tavoitteena on taata hyvinvointi- alueella yhtenäinen ikäihmisten perhehoidon toteuttamismalli. Perhehoidon toimintaohje pal- velee perhehoitoa tarjoavaa hyvinvointialuetta, perhehoidettavaa, hänen läheisiään, perhe- hoitajaa ja perhehoidon järjestäjätahoa.

2. Perhehoitoa koskevat säädökset ‌

Toimeksiantosuhteista perhehoitoa ja sen järjestämistä normittavia lakeja:

• Perhehoitolaki (263/2015)

• Hallintolaki (434/2003)

• Hallintolainkäyttölaki (586/1996)

• Henkilötietolaki (523/1999)

• Kotikuntalaki (201/1994)

• Julkisten alojen eläkelaki (81/2016)

• Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)

• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

• Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

• Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012)

• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007)

• Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)

• Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011)

• Lastensuojelulaki (412/2007)

• Mielenterveyslaki (1116/1990)

• Pelastuslaki (379/2011)

• Sairausvakuutuslaki (1224/2004)

• Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)

• Työntekijän eläkelaki (395/2006)

• Työsopimuslaki (55/2001)

• Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015)

3. Perhehoidon tavoite ja tarkoitus ‌

Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä per- hehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Hyvinvointialue tekee toimeksiantosopi- muksen perhehoitajan kanssa (Perhehoitolaki 263/2015).

Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle hänen tarpeidensa mu- kainen hoiva ja huolenpito perheenjäsenenä sekä mahdollisuus läheisiin ihmissuhteisiin. Hoivalla ja huolenpidolla pyritään edistämään hoidossa olevan henkilön toimintakyvyn ylläpi- toa kuntoutuksen periaatteita hyödyntäen sekä vahvistaen perhehoidettavan perusturvalli- suutta ja sosiaalisia suhteita. Hoidon perustana ovat ihmisarvon kunnioittaminen, oikeus ar- vokkaaseen vanhuuteen ja hyvään kohteluun.

Perhehoidon vahvuuksia ovat muun muassa pysyvät ihmissuhteet, jatkuvuus ja koti elinym- päristönä. Perhehoidossa on mahdollista antaa yksilöllistä hoivaa ja huolenpitoa: ryhmäkoko on pieni ja hoitaja pysyy samana. Perhehoidossa hoidettavaa tuetaan osallistuminaan per- heen arkeen omien voimavarojen ja halun mukaan, joka tukee hänen toimintakykyään ja edistää elämänlaatua. Perheessä eläminen antaa ikäihmiselle virikkeitä. Perhehoito antaa hyvät mahdollisuudet käyttää yhteisöllisyyttä sekä yhdessä tekemistä ja kokemista hoivan ja huolenpidon perustana.

4. Perhehoidon muodot ‌

4.1. Pitkäaikainen perhehoito ‌

Xxxxxxxxxxxxx perhehoito on jatkuvaa perhehoitoa, jolloin perhehoidettava muuttaa perhehoi- tajan luokse toistaiseksi. Pitkäaikaiseen perhehoitoon siirryttäessä voidaan aluksi tehdä ly- hytaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimus ns. tutustumisjakson ajaksi. Tutustumisjakson olisi hyvä olla vähintään kuukauden mittainen, jotta perhehoitoon muuttava ikäihminen ja perhehoitaja ennättävät tutustua riittävästi ja voidaan arvioida perhehoidon soveltuvuus asu- mismuotona.

4.2. Lyhytaikainen perhehoito ‌

Lyhytaikaisessa perhehoidossa asiakas on perhehoidossa sovitun jakson ajan. Lyhytaikai- nen perhehoito voi kestää yhtäjaksoisesti enintään kolme kuukautta. Mikäli lyhytaikaisen perhehoidon aikana käy ilmi, että perhehoito kestää yli kolme kuukautta, muutetaan toimek- siantosopimus kolmen kuukauden jälkeen pitkäaikaisen perhehoidon sopimukseksi. Xxxxxx perhehoidon jakson tiedetään kestävän yli kolme kuukautta jo toimeksiantosopimusta solmit- taessa, tehdään sopimus pitkäaikaisesta perhehoidosta (esim. perhehoidettavalle suunnitel- tu viiden kuukauden jakso perhehoitoon).

4.3. Osavuorokautinen perhehoito ‌

Osavuorokautisen perhehoidon kesto on enintään 6 tuntia kerrallaan. Yli 6 tuntia kestävä perhehoito on lyhytaikaista perhehoitoa. Osavuorokautinen perhehoito voi korvata esimerkik- si päiväkeskuskäyntejä. Yön yli kestävä hoito on lyhytaikaista perhehoitoa.

4.4. Perhehoito perhehoidettavan kotona ‌

Perhehoidettavan kotona tapahtuva perhehoito on perhehoitoa hoidettavan kodissa. Tässä perhehoidon muodossa perhehoitaja menee aina hoidettavan kotiin.

5. Perhehoitaja ja perhekoti ‌

Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hyvinvointialueen kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa perhehoitoa omassa kodissaan tai perhehoidettavan kotona. Perhehoitaja ei ole työsuhteessa hyvinvointialueelle eikä yksityinen palveluntuottaja. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on soveltuva antamaan perhehoitoa (Perhehoitolaki 263/2015 6 §).

Hyvinvointialue voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä 6 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan tai hoidettavan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan edun mukaiseksi. (Perhehoitolaki 263/2015 14 §).

Xxxxxx perhehoitajiksi aikovien on suoritettava ennakkovalmennus ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä. Valmennuksen tavoitteena on auttaa perhehoitajaksi aikovaa perhettä tekemään tietoinen päätös perhehoitajaksi ryhtymisestä, sitoutumisesta tehtävään ja arvioida perheen valmiuksia ja edellytyksiä toimia tehtävässä. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta (Perhehoitolaki 263/2015 6 §).

Perhehoitajan tulee luoda perhehoidettavalle turvallinen ja virikkeitä antava hoitoympäristö ja turvata hänen ja hänen läheistensä yhteydenpito ja sosiaalinen kanssakäyminen. Perhehoitoon sijoitetulla on tasa-arvoinen asema perheen muihin jäseniin nähden. Perhehoidettavan käytössä ovat kaikki perhehoitokodin yhteiset tilat.

Perhehoitajan ja erilaisten Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työntekijöiden, joiden tehtäviin perhehoito kuuluu, välinen yhteistyö on välttämätöntä ja perusta onnistuneelle sijoitukselle. Perhehoitajana toimiminen edellyttää sekä yhteistyöhalua että –taitoja. Perhehoitoon sijoitetun henkilön asioiden hoitaminen sujuu parhaiten silloin, kun yhteistyö on toimivaa. Hyvinvointialue nimeää perhehoitajalle aina asiakkaan omatyöntekijän hyvinvointialueelta.

Perhekodissa voidaan hoitaa enintään neljää henkilöä perhehoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset ja muut erityistä hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. Hoidettavien henkilöiden määrä voi olla enintään kuusi, jos perhekodissa annettavasta hoidosta vastaa vähintään kaksi ennakkovalmennuksen käynyttä, perhekodissa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on lisäksi tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä (Perhehoitolaki 263/ 2015 7 §).

Hoidettavien määrästä voidaan poiketa tarvittaessa, jos se tukee esimerkiksi perhehoidossa olevan pariskunnan yhdessä asumista. Enimmäismäärästä voidaan poiketa myös, jos keskinäinen kanssakäyminen ja perhesijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa mahdollistavat poikkeamisen enimmäismäärästä. Perhekodissa hoidettavien määrä on kuitenkin aina suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen (Perhehoitolaki 263/2015, 9 §).

Enimmäismäärästä voidaan poiketa silloin, kun perhehoitaja sijaistaa toista perhehoitajaa hänen vapaansa aikana. Järjestelystä on ehdottomasti aina etukäteen sovittava hyvinvointialueen vastuuhenkilöiden kanssa. Järjestelyä suunniteltaessa tulee huomioida,

että hoidettavien keskinäinen kanssakäyminen, toimintakyky ja hoidon tarve sekä perhekodin tilat mahdollistavat järjestelyn.

Perhekoti on hyvinvointialueen hyväksymä yksityiskoti, jossa perhehoitoa annetaan. Perhekodin sopivuutta arvioidessa huomioidaan erityisesti seuraavat asiat:

• perheen ihmissuhteet ja ilmapiiri

• perhehoitajan mahdollisuudet ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti

• perhehoitajan valmiudet toimia yhteistyössä viranomaisten, omaisten ja muun yhteistyöverkoston kanssa

• perhekodin jäsenten valmius hyväksyä kaikkien tasavertaisuus ja perhekodin toiminta

• perhekodin tilat, varustetaso, turvallisuus, esteettömyys, terveydelliset olosuhteet ja kodin lähiympäristö. Perhehoidon asukkaalla tulee pitkäaikaisessa perhehoidossa pääsääntöisesti olla oma huone. Lyhytaikaisessa perhehoidossa hoidettavana oleva henkilö voidaan sijoittaa kahden hengen huoneeseen.

• perhekodissa jokaisen asukkaan huone varustetaan palovaroittimella. Huoneiden lisäksi asennetaan vähintään yksi palovaroitin asunnon jokaista alkavaa 60 neliötä kohden kerroskohtaisesti. Palovaroittimia tulee testata säännöllisesti. Perhekoti varustetaan vähintään yhdellä käsisammuttimella, lisäksi keittiö varustetaan sammutuspeitteellä. Poistuminen hätätilanteen sattuessa on suositeltavaa suunnitella ja harjoitella etukäteen.

Valmennuksen aikana hyvinvointialueen edustaja tekee yhteistyössä kouluttujan kanssa vähintään yhden kotikäynnin. Perhehoitolain mukaisen valmennuksen kuuluvan arvioinnin pohjalta tehdään päätös perheen tai henkilön soveltuvuudesta perhehoitajaksi. Valmennuksen aikana tehdyllä kotikäynnillä käydään läpi perhehoitajaksi aikovan omaa elämänhistoriaa ja selvitetään muita perhehoitajuuteen sekä perhekotiin liittyviä vaatimuksia ja velvoitteita.

Osana ennakkovalmennusprosessia pyydetään valmennukseen osallistuvan henkilön oman hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden lausunto henkilön sopivuudesta perhehoitajan tehtävään.

Ehdottomat esteet perhehoitajaksi ryhtymiselle:

• fyysinen pitkäaikaissairaus, jonka ennustetaan aiheuttavan toimintakyvyn laskua

• päihde- tai mielenterveysongelma perheessä

• taloudelliset vaikeudet perheessä / pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus

• joku perheenjäsenistä vastustaa perhehoitoperheeksi ryhtymistä

• perheen elämään ja arkeen erittäin voimakkaasti vaikuttava elämänkatsomus

• hylkäävä arvio ennakkovalmennuksesta

6. Perhehoidon myöntäminen ja perhehoitoon sijoittaminen ‌

Perhehoito on sosiaalihuoltolain mukaista palvelua ja sen myöntäminen perustuu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin. Asiakkaan palvelutarve ja soveltuvuus perhehoitoon arvioidaan yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja työntekijöiden kanssa. Asiakasohjauksessa huomioidaan asiakkaan osallisuus ja valinnanvapaus sekä tuetaan hänen mahdollisuuttansa tehdä tietoon ja kokemukseen perustuva valinta.

Perhehoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että perhehoitoa tarvitseva henkilö sijoitetaan juuri hänelle sopivaan perheeseen. Hyvinvointialue päättää voidaanko perheeseen sijoittaa kyseessä oleva henkilö vai ei. Perhehoitoon sijoittamisessa otetaan huomioon perhehoidettavan omat toivomukset, hänen läheistensä mielipide sekä perhehoitajan arvio omista valmiuksistaan.

Perhehoito ei sovellu henkilölle, joka

• Tarvitsee jatkuvaa sairaalatasoista hoitoa

• Valvoo öisin ja häiritsee muita

• Tarvitsee säännöllisesti apua öiseen aikaan

• On aggressiivinen, eikä käyttäytymistä saada hallintaan niin, että perhehoitajan ja muiden perhekodissa asuvien henkilöiden turvallisuus voitaisiin turvata

• Harhailee niin paljon, että valvonta on mahdotonta

• Tarvitsee siirtymiseen tai liikkumiseen sellaisia apuvälineitä, joiden käyttäminen ei ole mahdollista perhekodissa

• Tarvitsee jatkuvasti päivittäisissä toimissa kahden henkilön apua

• On oikeustoimikelpoinen ja ymmärtää hoidontarpeensa, muttei itse halua vastaanottaa perhehoitoa

• Ei itse sitoudu yhteistyöhön tai hänen omaisensa eivät sitoudu yhteistyöhön

Perhehoidon sijoitusta suunniteltaessa selvitetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja muiden tukitoimien tarve ja saatavuus. Hoidettavan sijoittaneen

hyvinvointialueen tehtävänä on valvoa, että hoidettava saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään sen hyvinvointialueen toimesta, johon henkilö on sijoitettu. Sijoittavan hyvinvointialueen edustaja huolehtii tarvittavista maksusitoumuksista yms. (Perhehoitolaki 263/2015 22§).

Hyvinvointialueen asiakasohjaus arvioi ikäihmisen perhehoidon tarvetta. Mikäli ikäihmistä ollaan sijoittamassa pitkäaikaisessa perhehoidossa kahden hengen huoneeseen, tulee kaikkien osapuolten hyväksyä järjestely.

Perhehoidettavan sijoittaminen perhehoitoon toteutetaan hänen hyvinvointialueen edustajien yhteistyönä. Hyvinvointialueen asiakasohjauksessa täytetään mm. xxxxxx perhehoitoa tarvitsevan ikäihmisen tarpeista toimitettavaksi mahdollisesti muille perhehoitoa koordinoiville toimijoille.

Hyvinvointialueella arvioidaan rekisterissä olevien perhehoitajien valmiuksia ja perhekotien tilanteita vastata kyseisen henkilön tarpeisiin. Perhehoitaja arvioi saamiensa tietojen perusteella omia valmiuksiaan pitää huolta ko. ikäihmisestä. Perhehoitaja pohtii valmiuksiaan ja ilmoittaa perhehoidon hyvinvointialueen edustajalle päätöksestään.

Em prosessia seuraa perhehoitoon tutustumisen organisointi. Perhehoitajalla on lainmukainen oikeus saada tietää hoidon onnistumisen kannalta oleelliset tiedot hoitoon tulevan henkilön elämänhistoriasta ja terveydentilasta. Perhehoitaja voi käyttää oleellisten tietojen keräämiseen tätä varten luotua asiakastietolomaketta.

7. Toimeksiantosopimus ‌

Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja hyvinvointialue sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhe- hoitoon sijoitetun osalta erikseen, ennen sijoittamista tai välittömästi sen alettua. Sopimuk- sen tekeminen edellyttää aina neuvottelua siinä sovittavista asioista. Toimeksiantosopimus sitoo sen tekijöitä noudattamaan sopimusta.

Toimeksiantosopimuksen allekirjoittavat perhehoitaja (ja tarvittaessa perhehoitajan puoliso) ja hyvinvointialueen edustaja. Toimeksiantosopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan tarvittaessa hoidon kestoa ja sisäl-

töä koskevien pysyvien muutosten vuoksi tai silloin, kun sen tarkistamiseen on muutoin ai- hetta.

Toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja ei ole työsopimuslain 1 luvun 1 §:ssä tarkoite- tussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen hyvinvointialueeseen (Perhehoitolaki 263/2015 10 § ja 14 § ja Työsopimuslaki 55/2001).

7.1. Ilmoittamisvelvollisuus ‌

Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista sen hy- vinvointialueen edustajalle, joka on sijoittanut hoidettavan sekä sille hyvinvointialueelle, jos- sa perhekoti sijaitsee (Perhehoitolaki 263/2015 21 §).

Perhekotiin liittyvistä asioista tulee ilmoittaa sen hyvinvointialueen edustajalle, jossa perhe- koti sijaitsee (hoidettavien määrät ja miltä hyvinvointialueilta hoidettavat ovat, remontit, asu- misen muutokset, perheen sisäiset muutokset, valvontakäynnit). Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidettavaan liittyvistä muutoksista perhehoidettavan omatyöntekijälle.

7.2. Valvonta ‌

Sijoittavalla hyvinvointialueella on velvollisuus valvoa perhehoitoa perhehoitolain 22 §:n pe- rusteella. Perhehoidon valvonta on esimerkiksi: ennakoiva valvonta, perhehoidon aikainen suunnitelmallinen ja epäkohtailmoitukseen perustuva valvonta.

Valvonta tapahtuu tarkastuskäynteinä perhehoitajan kotiin, joita tehdään kerran vuodessa. Tarvittaessa valvontakäyntejä voidaan tehdä myös ilman ennakkoilmoitusta. Valvontakäyn- neistä tehdään kirjallinen raportti ja täytetään valvontalomake. Mahdollisista muutostoimen- piteistä laaditaan perhehoitajalle aikataulutus ja muutostoimenpiteet varmistetaan tarkastus- käynnillä.

7.3. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen ‌

Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa seuraavan kahden kuukauden kuluttua, ellei toisin ole sovittu toimeksiantosopimuksessa. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopi- mattomaksi tai puutteelliseksi, hyvinvointialueen tulee antaa mahdollisuus korjaaviin toimen- piteisiin. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata il- man kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa vä- littömästi. (Perhehoitolaki 12 §). Tällöin myös maksut päättyvät välittömästi.

Perhehoitajan tulee tehdä irtisanominen kirjallisesti. Hyvinvointialue ilmoittaa irtisanomisesta ja purkamisesta kirjallisesti perhehoitajalle.

7.4. Perhehoidon päättyminen ‌

Perhehoitajan siirtyessä eläkkeelle toivotaan hänen ilmoittavan mahdollisimman ajoissa eläkkeelle jäämisestään. Eläkkeelle siirtymisestä tulee ilmoittaa kirjallisesti viimeistä kaksi kuukautta ennen perhehoidon loppumista perhehoidettavan omatyöntekijälle, joka välittää organisaatiossa tietoa tarvittavalla tavalla eteenpäin. Eläkkeelle siirtymisessä noudatetaan voimassaolevia eläkelakeja.

Vakituisen perhehoitajan muutoin lopettaessa toimintansa, tulee siitä sopia vähintään neljä kuukautta ennen perhehoidon päättymistä hyvinvointialueen edustajien kanssa.

Perhehoidon päättymisestä sovitaan aina yksilöllisesti perhehoidettavan oman hyvinvointi- alueen edustajien kanssa.

Perhehoidossa olevan perhehoidettavan kuollessa toimeksiantosopimus purkautuu ilman irti- sanomista. Hyvinvointialue maksaa pitkäaikaiselle perhehoitajalle hoitopalkkion kuolemaa seuraavan neljäntoista vuorokauden ajalta sekä korvaa aiheutuvat kustannukset maksamal- la kulukorvauksen (ravintokorvausta lukuun ottamatta) kuolemaa seuraavan neljäntoista vuorokauden ajalta. Perhehoidossa olevan henkilön kuollessa perhehoitajan tulee ottaa välit- tömästi yhteyttä perhehoitajalle nimettyyn perhehoidettavan omatyöntekijälle.

8. Perhehoidon hoitopalkkiot ja kulukorvaukset ‌

8.1. Pitkäaikaisen perhehoidon hoitopalkkiot‌

Hoitopalkkion määrän tulee vastata henkilön hoidettavuutta. Hoitopalkkion suuruus määritel- lään toimeksiantosopimuksessa ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Hoitopalkkion määrä tarkis- tetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoi- mella.

Perhehoitajan hoitopalkkiossa on kolme eri maksuluokkaa. Perhehoidettavan omatyöntekijä päättää maksuluokasta. Liitteestä 1 löytyvät hoitopalkkioiden maksuluokat pitkäaikaiselle perhehoitajalle.

Hoitopalkkion maksuluokat

Hoitopalkkion maksuluokka arvioidaan ja tarkistetaan palvelusuunnitelman teon ja palvelu- tarpeen arvioinnin yhteydessä. Maksuluokkaa arvioitaessa palvelutarpeen arvioinnin tukena voidaan käyttää RAI arviointimenetelmää. Maksuluokkaa voidaan muuttaa perhehoidettavan tarpeen ja tilanteen mukaan.

Maksuluokka 1: Perhehoidettava tarvitsee päivittäin avustamista huolenpitoa, hoivaa tai val- vontaa päivittäisissä toiminnoissaan alentuneen toimintakykynsä vuoksi (esim. peseytymi- nen, wc-toiminnot, ruokailu, lääkehoito). Hän liikkuu kohtuullisen itsenäisesti apuvälineiden kanssa tai ilman niitä. Arjessa selviytymistä voi haitata esimerkiksi turvattomuuden tunne, yksinäisyys. Perhehoidettava selviytyy päivittäisistä toiminnoistaan muistutuksella tai sanalli- sella ohjauksella. Hänellä on lieviä muistin, käytöksen tai mielenterveyden ongelmia. Hän sopeutuu hyvin perhekodin ryhmään, on yhteistyökykyinen ja tunnistaa avun tarpeensa. Viit- teenä voidaan käyttää RAI arviointimenetelmää toimintakyvyn ja avuntarpeen arvioimiseen (RAI MAPLe 2-3 – lievä -kohtalainen avuntarve, CPS 2– lievä kognition alenema).

Maksuluokka 2: Perhehoidettava tarvitsee runsaasti avustamista, huolenpitoa ja hoivaa päi- vittäisissä toiminnoissaan alentuneen toimintakykynsä vuoksi (esim. peseytyminen, wc-toi- minnot, ruokailu, lääkehoito). Hän tarvitsee lähes jatkuvaa valvontaa muistamattomuuden tai psyykkisen tilan vuoksi. Hänellä on käytöksen ja/tai mielenterveyden ongelmia. Perhehoidet- tava voi tarvita ajoittain vähäistä ohjausta ja valvontaa myös yöllä. Hänellä voi olla satun- naista yökastelua ja/tai vaipat. Perhehoidettava liikkuu perhehoidossa ohjatusti tai valvotusti. Hän tarvitsee tukea perhekodin ryhmään sopeutumisessa. Viitteenä voidaan käyttää RAI ar- viointimenetelmää toimintakyvyn ja avuntarpeen arvioimiseen (RAI MAPLe vähintään 3 – kohtalainen avuntarve, CPS 3– keskivaikea kognition alenema).

Erityismaksuluokka 3: Perhehoidettava tarvitsee paljon avustamista, huolenpitoa ja hoivaa päivittäisissä toimissaan useilla toimintakyvyn osa-alueilla. Hänellä voi olla liitännäissairauk- sia esim. vaikea muistisairaus tai vaikea liikuntavamma. Hänellä voi olla useita apuvälineitä käytössä. Perhehoidettava voi tarvita ohjausta ja valvontaa myös yöllä. Hänellä voi olla yö- kastelua ja/tai vaipat. Hän liikkuu perhehoidossa ohjatusti ja/tai valvotusti.

Perhehoidossa hoidettavan saattohoito kuuluu erityismaksuluokkaan. Lisäksi eritysmaksu- luokkaan kuuluu runsaasti hoitoa ja apua vaativa tilanne esim. perhehoidettavan sairaalasta palaaminen perhehoitoon kuntoutumisen ajaksi.

8.2. Pitkäaikaisen perhehoidon kulukorvaus ‌

Pitkäaikaisen perhehoidon kulukorvaus tarkistetaan kalenterivuosittain elinkustannusindek- sin mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain kulukorvaukseen liittyvän in- deksin. Liitteessä 1 ovat pitkäaikaiselle perhehoitajalle maksettavan kulukorvauksen suuruu- det. Seuraavana on tarkemmin avattuna kulukorvaukseen kuuluvat kohdat: ravinto, asumi- nen, muut menot ja matkakulut.

Ravinto

Ravinto koostuu ruuasta ja ruuan valmistuksesta perhehoidettavalle. Ravintoon kuuluvat kaikki päivän ateriat: aamupala, lounas, päivällinen, iltapala ja tarvittavat välipalat. Arterioi- den valmistamisessa huomioidaan yleisesti hyväksytyt ravintosuositukset. Ravinnossa tulee huomioida myös perhehoidettavan ruokavalio, yksilölliset erityistarpeet ja hoidettavan henki- lökohtaiset mieltymykset.

Asuminen

Asuminen korvaa perhehoitajalle vuokran osuutta perhehoidettavan asumisesta. Asuminen ei sisällä sähkö ja vesimaksua.

Muut menot

Muut menot sisältävät mm. sähkön, veden, vaatteiden ja liinavaatteiden pesun ja jälkikäsitte- lyn, siivoustarvikkeet ja pesuaineet, WC- ja talouspaperit, perhehoitajan puhelinkuluja ja mui- ta yhteydenpitokuluja sekä arjen matkakuluja.

Matkakulut

Matkakulut maksetaan pitkäaikaiselle perhehoitajalle 0,46 euroa/kilometri (verohallinnon päätös 2022). Perhehoitajalle maksetaan matkakuluja, jos hän lähtee perhehoidettavan kanssa esim. lähiomaisen luokse tai retkelle teatteriin. Matkakuluista on aina sovittava etu- käteen hyvinvointialueen edustajan kanssa.

8.3. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus ‌

Lyhytaikaisessa perhehoidossa maksetaan vain perhehoidettavan läsnäolopäivät. Perhehoi- tajalle maksetaan jo sovitut perhehoitokäynnit silloin, kun peruutus tapahtuu kolme päivää ennen perhehoitoon menoa. Lyhytaikaisesta perhehoidosta maksettavia palkkiota ja kulukor- vausta nostetaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamilla indekseillä.

Perhehoidettavan omatyöntekijä päättää lyhytaikaisen perhehoidon maksuluokista. Hoitoi- suuslisän maksuluokka arvioidaan ja tarkistetaan palvelusuunnitelman teon ja palvelutar- peen arvioinnin yhteydessä. Maksuluokkaa arvioitaessa palvelutarpeen arvioinnin tukena voidaan käyttää RAI arviointimenetelmää. Maksuluokkaa voidaan muuttaa perhehoidettavan tarpeen ja tilanteen mukaan.

Liitteessä 1 ovat lyhytaikaiselle perhehoitajalle maksettavien palkkioiden ja kulukorvausten suuruudet.

Hoitopalkkion maksuluokat

Hoitopalkkio maksetaan lyhytaikaisessa perhehoidossa perhehoitajan luona tapahtuvasta perhehoidosta. Hoitopalkkiot on jaettu kolmeen maksuluokkaan perhehoidettavan toiminta- kyvyn ja tuen tarpeen mukaisesti.

Maksuluokka 1: Perhehoidettava tarvitsee päivittäin avustamista huolenpitoa, hoivaa tai val- vontaa päivittäisissä toiminnoissaan alentuneen toimintakykynsä vuoksi (esim. peseytymi- nen, wc-toiminnot, ruokailu, lääkehoito). Hän liikkuu kohtuullisen itsenäisesti apuvälineiden kanssa tai ilman niitä. Arjessa selviytymistä voi haitata esim. turvattomuuden tunne, yksinäi- syys. Perhehoidettava selviytyy päivittäisissä toiminnoissa muistutuksella tai sanallisella oh- jauksella. Hän on lieviä muistin, käytöksen tai mielenterveyden ongelmia. Hän sopeutuu hy- vin perhekodin ryhmään, on yhteistyökykyinen ja tunnistaa avun tarpeensa. Viitteenä voi- daan käyttää RAI arviointimenetelmää toimintakyvyn ja avuntarpeen arvioimiseen (RAI MAPLe 2-3 – lievä -kohtalainen avuntarve, CPS 2– lievä kognition alenema).

Maksuluokka 2: Perhehoidettava tarvitsee runsaasti avustamista, huolenpitoa ja hoivaa päi- vittäisissä toimissaan alentuneen toimintakykynsä vuoksi (esim. peseytyminen, wc-toiminnot, ruokailu, lääkehoito). Hän tarvitsee lähes jatkuvaa valvontaa muistamattomuuden tai psyyk- kisen tilan vuoksi. Hänellä on säännöllisesti käytöksen ja mielenterveyden ongelmia. Perhe- hoidettava voi tarvita joskus vähäistä ohjausta ja valvontaa myös yöllä. Hänellä voi olla sa- tunnaista yökastelua ja/tai vaipat. Hänen liikkuu perhehoidossa ohjatusti tai valvotusti ja tar- vitsee tukea perhekodin ryhmään sopeutumisessa. Viitteenä voidaan käyttää RAI arviointi- menetelmää toimintakyvyn ja avuntarpeen arvioimiseen (RAI MAPLe vähintään 3 – kohtalai- nen avuntarve, CPS 3– keskivaikea kognition alenema).

Erityismaksuluokka 3: Perhehoidettava tarvitsee paljon avustamista, huolenpitoa ja hoivaa päivittäisissä toimissaan useilla toimintakyvyn osa-alueilla. Hänellä voi olla liitännäissairauk-

sia esim. vaikea muistisairaus ja/tai vaikea liikuntavamma. Perhehoidettavalla voi olla useita apuvälineitä käytössä. Hän voi tarvita ohjausta ja valvontaa myös yöllä. Hänellä voi olla yö- kastelua ja/tai vaipat ja hän liikkuu perhehoidossa ohjatusti ja/tai valvotusti.

Erityismaksuluokkaan kuuluu runsaasti hoitoa ja apua vaativa tilanne esim. leikkauksen jäl- keen sairaalasta toipuminen lyhytaikaisessa perhehoidossa ennen kotiutumista omaan ko- tiin.

Kulukorvaus maksetaan perhehoitajalle myös lyhytaikaisessa perhehoidossa.

Matkakulut maksetaan perhehoitajalle 0,46 euroa/kilometri (verohallinnon päätös 2022). Ly- hytaikaiselle perhehoitajalle maksetaan matkakulut, jos perhehoitaja hakee hoidettavan per- hehoitoon ja vie hänet kotiinsa. Perhehoitajalle maksetaan matkakuluja, jos hän lähtee per- he-hoidettavan kanssa esim. lähiomaisen luokse tai retkelle teatteriin. Matkakuluista on aina sovittava etukäteen hyvinvointialueen edustajan kanssa.

8.4. Osavuorokautisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus ‌

Osavuorokautisessa perhehoidossa maksetaan vain perhehoidettavan läsnäolopäivät. Per- hehoitajalle maksetaan jo sovitut perhehoitokäynnit silloin, kun peruutus tapahtuu kolme päi- vää ennen perhehoitoon menoa. Osavuorokautisesta perhehoidosta maksettavia palkkiota ja kulukorvausta nostetaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamilla indekseillä. Liitteessä 1 ovat osavuorokautisesta perhehoidosta perhehoitajalle maksettavien palkkioiden ja kulukorvausten suuruudet.

Osavuorokautinen perhehoito tapahtuu aina perhehoitajan luona

Hoitopalkkion määräytymisen osalta on olennaista, että osavuorokautisessa perhehoidossa perhehoidon kesto on alle 6 tuntia kerrallaan. Yli 6 tuntia kestävä perhehoito on lyhytai- kaista perhehoitoa.

Myös osavuorokautisessa perhehoidossa perhehoitajalle maksetaan kulukorvaus.

Matkakulut maksetaan perhehoitajalle 0,46 euroa/kilometri (verohallinnon päätös 2022). Osa-vuorokautisessa perhehoidossa perhehoitajalle maksetaan matkakulut, jos perhehoitaja hakee perhehoidettavan perhehoitoon ja vie hänet kotiinsa. Perhehoitajalle maksetaan mat- kakuluja, jos hän lähtee perhehoidettavan kanssa esim. retkelle. Matkakuluista on aina sovit- tava etukäteen hyvinvointialueen edustajan kanssa.

8.5. Perhehoidettavan kotona tapahtuvan perhehoidon hoitopalkkio ja ku- lukorvaus ‌

Perhehoidettavan kotona tapahtuvassa perhehoidossa maksetaan toteutuneet perhehoito- käynnit. Perhehoitajalle maksetaan jo sovitut perhehoitokäynnit, jos peruutus tapahtuu kolme päivää ennen sovittua perhehoitokäyntiä. Perhehoidettavan kotoa tapahtuvasta perhehoi- dosta maksettavaa hoitopalkkiota nostetaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön vahvis- tamilla indekseillä. Liitteessä 1 ovat perhehoidettavan kotona tapahtuvassa perhehoidossa perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion ja kulukorvauksen suuruudet.

Perhehoidettavan kotona tapahtuvassa perhehoidossa hoitopalkkio on jaettu kolmeen hoi- to-aikaan, jotka ovat alle 3 tuntia, 3 – 6 tuntia ja yli 6 tuntia.

Perhehoidettavan kotona tapahtuvassa perhehoidossa perhehoitajalle ei makseta kulukor- vausta.

Matkakulut maksetaan perhehoitajalle 0,46 euroa/kilometri (verohallinnon päätös 2022). Perhehoitajalle maksetaan matkakulut, kun perhehoitaja menee perhehoidettavan luo ja pa- laa kotiinsa. Perhehoitajalle maksetaan matkakuluja, jos hän lähtee yhdessä perhehoidetta- van kanssa esim. kauppa-asioille. Matkakuluista on aina sovittava etukäteen hyvinvointi- alueen edustajan kanssa.

8.6. Pitkäaikaisen perhehoidon hoitopalkkion ja kulukorvuksen maksami- nen perhehoidon keskeytyessä tai päätyessä ‌

Perhehoidon järjestely eri tilanteissa	Hoitopalkkio	Kulukorvaus
1. Pitkäaikaisessa perhehoidossa oleva per- hehoidettava sijoitetaan tilapäisesti johonkin muualle kuin perhehoitoon.	Maksetaan perhehoitajalle.	Ravintokulut maksetaan perhehoitajalle 5 vuorokauden ajata, tämän jälkeen ravintoku- luja ei makseta. Asumiskulut ja muut menot maksetaan per- hehoitajalle.
2. Pitkäaikaisessa perhehoidossa oleva per- hehoidettava sijoitetaan tilapäisesti toisen perhehoitajan luo.	Maksetaan kummallekin perhehoitajalle.	Ravintokulut maksetaan pitkäaikaiselle per- hehoitajalle 5 vuorokauden ajata, tämän jäl- keen ravintokuluja ei makseta. Asumiskulut ja muut menot maksetaan pitkä- aikaiselle perhehoitajalle. Lyhytaikainen perhehoitaja saa kulukorvauk- sen.
3. Toinen perhehoitaja tulee sijaiseksi pitkä- aikaisen perhehoitajan kotiin.	Maksetaan kummallekin perhehoitajalle.	Maksetaan pitkäaikaiselle perhehoitajalle.
4. Pitkäaikaisessa perhehoidossa oleva per- hehoidettava sijoitetaan muualle perhehoita- jan sairauden vuoksi.	Maksetaan perhehoitajalle. (noudatetaan sairausvakuutuslain säädöksiä).	Ravintokulut maksetaan perhehoitajalle 5 vuorokauden ajata, tämän jälkeen ravintoku- luja ei makseta.

		Asumiskulut ja muut menot maksetaan per- hehoitajalle kahdelta kuukaudelta.
5. Pitkäaikaisessa perhehoidossa oleva per- hehoidettava sijoitetaan perhehoitajan sai- rauden vuoksi tilapäisesti toisen perhehoita- jan luo.	Maksetaan kummallekin perhehoitajalle.	Ravintokulut maksetaan pitkäaikaiselle per- hehoitajalle 5 vuorokauden ajata, tämän jäl- keen ravintokuluja ei makseta. Asumiskulut ja muut menot maksetaan pitkä- aikaiselle perhehoitajalle kahdelta kuukau- delta. Lyhytaikainen perhehoitaja saa kulukorvauk- sen.
6. Toinen perhehoitaja tulee pitkäaikaisen perhehoitajan kotiin sairauden ajaksi.	Maksetaan kummallekin perhehoitajalle (pit- käaikaisen perhehoitajan osalta noudatetaan sairausvakuutuslain säädöksiä).	Maksetaan pitkäaikaiselle perhehoitajalle.
7. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevan perhehoidettavan loma, sairaalassaolo tai muu poissaolo.	Maksetaan perhehoitajalle neljäntoista vuo- rokauden ajalta (jos poissaolo jatkuu pidem- pään tapauskohtaisesti hyvinvointialueen edustaja voi käyttää harkintaa palkkion mak- samisesta).	Ravintokulut maksetaan perhehoitajalle 5 vuorokauden ajata, tämän jälkeen ravintoku- luja ei makseta. Asumiskulut maksetaan. Muita menoja ei makseta, jos perhehoidetta- van poissalo kuukauden aikana on vähin- tään 14 vuorokautta.
8. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevan perhehoidettavan sairaalassaolo, jolloin per- hehoitaja joutuu säännöllisesti käymään per- hehoidettavan luona.	Maksetaan perhehoitajalle.	Ravintokulut maksetaan perhehoitajalle 5 vuorokauden ajata, tämän jälkeen ravintoku- luja ei makseta. Asumiskulut ja muut menot maksetaan.
9. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen	Maksetaan perhehoitolain 12 §:n mukaisesti.	Maksetaan perhehoitolain 12 §:n mukaisesti. Pitkäaikaisessa perhehoidossa ravintokuluja ei makseta.
10. Kuolema (toimeksiantosopimuksen voi- massaolo lakkaa heti)	Maksetaan neljäntoista vuorokauden ajalta pitkäaikaiselle perhehoitajalle	Maksetaan neljänoista vuorokauden ajalta asumisen kulut ja muut menot. Ravintokulut maksetaan perhehoitajalle 5 vuorokauden ajata, tämän jälkeen ravintoku- luja ei makseta.

8.7. Käynnistämiskorvaus ‌

Hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista voidaan perhehoitajalle suorittaa korvaus. Korvaus arvioidaan tapauskohtaisesti ja korvauksen suuruus on enintään 3261 euroa (vuonna 2023). Käynnistämiskorvaus suoritetaan maksusitoumuksella tai kuitte- ja vastaan perhehoitajalle. Korvattavia kohteita voivat olla muun muassa asuntoon kohdistu- vat pienet korjaus- ja muutostyöt, kalustaminen sekä mahdolliset vuodevaatteet yms. Käyn- nistämiskorvaus maksetaan ensisijaisesti pitkäaikaiselle perhehoitajalle. Lyhytaikaiselle per- hehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta harkinnan perusteella.

Käynnistämiskorvauksen poistoaika on kolme vuotta. Xxxxxxx vuonna poistuu hankinnan ar- vosta seuraavasti: 1. vuonna 40 %, 2. vuonna 35 % ja 3. vuonna 25 %. Xxxxxx perhehoito lakkaa lyhyemmän ajan kuluessa, sovitaan takaisinmaksusta tai välineiden luovuttamisesta

hyvinvointialueelle huomioiden kyseisen perhehoidon kokonaistilanne käynnistämiskorvauk- sen osalta. Kolmen vuoden jälkeen käynnistämiskorvauksella tehdyt hankinnat ovat perhe- hoitajan omaisuutta.

8.8. Matkakorvaus ‌

Perhehoidossa noudatettava kilometrikorvaus on 0,46 euroa/kilometri (verohallinnon päätök- sen mukainen vuonna 2022). Lyhytaikaisena ja / tai osavuorokautisena perhehoitajana toimi- valle henkilölle maksetaan matkakorvaus, mikäli hän osallistuu hoidettavan kuljettamiseen perhehoitoon. Hoidettavan kotona tapahtuvasta perhehoidosta perhehoitajalle maksetaan matkakorvaus. Muusta liikkumisesta hoidettavan kotona tapatuvassa perhehoidossa tulee sopia erikseen hyvinvointialueen edustajan kanssa, jos perhehoitaja kuljettaa perhehoidetta- vaa asiointikäynneillä.

Perhehoidettava maksaa itse sairauden, hammashoidon ja kuntoutuksen vuoksi tehtävät matkat. Terveydenhuollon matkoista perhehoidettava voi hakea korvausta Kelasta.

9. Perhehoitajan asema ‌

Perhehoitajan oikeuksista ja hänen asemaansa koskevista asioista säädetään Perhehoito- laissa (263/2015).

9.1. Perhehoitajan vastuutyöntekijä ‌

Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä (Perhehoitolaki 263/2015). Toimeksiantosopimukseen kirjataan lisäksi perhehoidettavan asioista vastaava hyvinvointialueen omatyöntekijä ja hä- nen yhteystietonsa. Perhehoitajalla on oikeus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijäänsä perhehoitoon liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijä on usein se henkilö, johon tässä asiakir- jassa viitataan hyvinvointialueen edustajana, ellei erikseen ole muuta todettu tai viitattu per- hehoidettavan omatyöntekijään.

9.2. Perhehoitajan vapaa ja oikeus henkilökohtaiseen vapaaseen ‌

9.2.1. Pitkäaikaisen perhehoitajan vapaa ‌

Ikäihmisten perhehoito sitoo perhehoitajan tehtävään ja läsnäoloon ympärivuorokautisesti. Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitajalle kertyy vapaata 3,5 vuorokautta kalenterikuu- kaudessa, ja ne tulee pitää kokonaisina vuorokausina (yhteensä 42 vuorokautta vuodessa). Vapaita ei kerry, mikäli perhehoitaja ei ole toiminut toimeksiantosopimusten perusteella 14 vuorokautta kalenterikuukaudessa perhehoitajana. Perhehoitajan tulee itse huolehtia siitä, että hän käyttää oikeutensa vapaaseen kuluvan kalenterivuoden aikana. Perhehoitajalle ei korvata rahallisesti vapaapäiviä, vaan hänen on pidettävä kertyneet vapaat vapaapäivinä.

Mikäli perhehoidossa on useampi kuin yksi henkilö, tulee vapaa järjestää kaikkien perhehoi- dossa olevien ikäihmisten osalta yhtä aikaa. Perhehoidettavien sijaispaikkaan vienti- ja ha- kupäivä eivät kuluta vapaapäiviä perhehoitajalta. Perhehoitajan vapaan toteuttamisesta ja korvausten suorittamisesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa.

Hyvinvointialueen perhehoidettavan omatyöntekijä järjestää yhteistyössä perhehoitajan kanssa perhehoidettavien hoidon perhehoitajan vapaan aikana.

Perhehoitajan vapaan pitämisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus hyvinvointialueen edustajal- le kaksi kuukautta ennen loman alkamista.

9.2.2. Lyhytaikaisen ja osavuorokautisen perhehoitajan vapaa ‌

Lyhytaikaisessa perhehoidossa perhehoitajalla on kaksi päivää vapaata kutakin kalenteri- kuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 päivää. Vapaa kertyy jokaisesta toimeksiantosopimuksesta, mikäli perhehoi- dettava on ollut perhehoidossa vähintään 14 päivää kalenterikuukaudessa. Saman hyvin- vointialueen toimeksiantosopimusten hoitopäivät lasketaan yhteen vapaaoikeuden kertymis- tä määriteltäessä. Perhehoitopäiviä on oltava kuukaudessa yhteensä 14 päivää, jotta vapaa kertyy. Samaan aikaan lyhytaikaisessa perhehoidossa olevien hoidettavien hoitopäiviä ei lasketa erikseen (esim. 1. - 4.9. ja 1. - 10.9. huomioidaan jakso 1. - 10.9., yhteensä 10 hoito- päivää).

Kertyneet vapaapäivät korvataan rahana hoitopalkkion maksun yhteydessä. Maksuperustee- na käytetään lyhytaikaisessa perhehoidossa maksuluokan 1 palkkiota.

Osavuorokautisesta perhehoidosta perhehoitajalla on kaksi päivää vapaata kutakin kalente- rikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhe-hoitaja- na vähintään 14 päivää. Vapaa kertyy jokaisesta toimeksiantosopimuksesta, mikäli perhe- hoidettava on ollut perhehoidossa vähintään 14 päivää kalenterikuukaudessa. Saman hyvin- vointialueen toimeksiantosopimusten hoitopäivät lasketaan yhteen vapaaoikeuden kertymis- tä määriteltäessä. Perhehoitopäiviä on oltava kuukaudessa yhteensä 14 päivää, jotta vapaa

kertyy. Samaan aikaan lyhytaikaisessa perhehoidossa olevien hoidettavien hoitopäiviä ei lasketa erikseen (esim. 1. - 4.9. ja 1. - 10.9. huomioidaan jakso 1. - 10.9., yhteensä 10 hoito- päivää).

Kertyneet vapaapäivät korvataan rahana hoitopalkkion maksun yhteydessä. Maksuperustee- na käytetään lyhytaikaisen perhehoidon maksuluokan 1 palkkiota.

Jos perhehoitaja tekee sekä lyhytaikaista että osavuorokautista perhehoitoa, niin silloin va- paakertymä on kaksi päivää vapaata kutakin kalenterikuukautta kohden, jona hän on toimi- nut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 päivää.

9.2.3. Perhehoitajan vapaa perhehoidettavan kotona tapahtuvassa perhehoidossa Kotona tapahtuvassa perhehoidossa perhehoitajalla on kaksi päivää vapaata kutakin kalen- terikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoita- jana vähintään 14 päivää. Vapaa kertyy jokaisesta toimeksiantosopimuksesta, mikäli perhe- hoidettava on ollut perhehoidossa vähintään 14 päivää kalenterikuukaudessa. Saman hyvin- vointialueen toimeksiantosopimusten hoitopäivät lasketaan yhteen vapaaoikeuden kertymis- tä määriteltäessä. Perhehoitopäiviä on oltava kuukaudessa yhteensä 14 päivää, jotta vapaa kertyy. Jos perhehoitajalla on kaksi perhehoidettavaa samassa kodissa, niin lomapäiviä ker- tyy vain yhden osalta.‌

Kertyneet vapaapäivät korvataan rahana hoitopalkkion maksun yhteydessä. Maksuperustee- na käytetään lyhytaikaisen perhehoidon maksuluokka 1 palkkiota.

9.2.4. Pitkäaikaisen perhehoitajan henkilökohtainen vapaa ‌

Perustellusta syystä pitkäaikaiselle perhehoitajalle voidaan myöntää oikeus henkilökohtaisen vapaan pitämiseen, mikäli perhehoidettavien hoito saadaan kohtuudella järjestymään. Lupa henkilökohtaiseen vapaan käyttämiseen ja sijaisjärjestelyihin on aina sovittava hyvinvointi- alueen edustajan kanssa kahta kuukautta aiemmin ja sen myöntäminen harkitaan tapaus- kohtaisesti.

Henkilökohtaisen vapaan ajalta perhehoitajalle ei makseta hoitopalkkiota ja kulukorvausta, mikäli hoidettava on ko. ajan muualle sijoitettuna. Jos perhehoitajalle tulee sijainen perheko- tiin, vakituiselle perhehoitajalle maksetaan kulukorvaus. Hoitopalkkio ja kulukorvaus tältä kuukaudelta lasketaan jakamalla hoitopalkkio ja kulukorvaus kyseisen kuukauden kalenteri- päivien määrällä ja kertomalla saatu osamäärä toteutuneiden perhehoitopäivien määrällä. Vapaan alkamis- ja päättymispäivä katsotaan perhehoitopäiväksi, josta maksetaan hoito- palkkio ja kulukorvaus.

9.3. Perhehoitajan sairastuminen ‌

9.3.1. Pitkäaikaisen perhehoitajan sairastuessa ‌

Perhehoitajan sairastuessa hänen tulee ilmoittaa sairastumisesta ilman viivytystä sekä hy- vinvointialueen edustajille. Mikäli poissaolo jatkuu yli kolme päivää, siitä tulee toimittaa sai- rauslomatodistus hyvinvointialueen edustajalle sekä ilmoitus sairausloman pituudesta perhe- hoidettavan omatyöntekijälle. Tarvittaessa perhehoidettavan omatyöntekijä järjestää yhteis- työssä perhehoitajan kanssa perhehoidettavien hoidon perhehoitajan sairausloman ajaksi.

Jos perhehoito keskeytyy perhehoitajan sairausloman vuoksi, sijoittaja maksaa hoitopalkkion ja kulukorvauksen Kelan sairauspäivärahan omavastuuajalta (sairastumispäivä + 9 arkipäi- vää, huom. lauantai on arkipäivä). Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan voimassa olevien toimeksiantosopimusten mukaisilta päiviltä. Jos keskeytys johtuu esimerkiksi perhehoitajan lapsen sairastumisesta, hoitopalkkiota ja kulukorvausta ei makseta. Edellytyksenä omavas- tuuajan palkkion maksamiselle on toimiminen perhehoitajana vähintään yhden kuukauden ajan ennen sairausloman alkua.

Perhehoitaja on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairauspäivärahan suuruisena (Sairausvakuutuslaki 1224/2004). Sairauspäivärahaa haettaessa tarvitaan lääkärinlausunto sairaudesta.

Jos hoidettavan hoito järjestyy perhekodissa sairausloman aikana, maksetaan kulukorvaus perhehoitajalle täysimääräisenä koko sairausloman ajalta. Perhekotiin tulevalle sijaiselle maksetaan lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio sekä matkakorvaus. Sijainen hakee mat- kakorvauksen vain yhdeltä hyvinvointialueelta, jos sijoittavia hyvinvointialueita on useita. Matkakorvaukset tulee hakea vuorotellen sijoittavilta hyvinvointialueilta.

Jos perhehoito jatkuu perhekodissa perhehoitajan sairausloman ajan ilman ulkopuolista si- jaista, on perhehoitaja oikeutettu saamaan sekä sairauspäivärahan että hoitopalkkion ja ku- lukorvauksen. Tällöin perhehoitajan tulee sairauspäivärahahakemuksessaan (Kela) selvittää, mitä perhehoitajan tehtäviä hän on estynyt hoitamasta sairauden tai vamman johdosta sekä kuka on hoitanut hänen tehtävänsä sairausloman aikana.

Vapaat kertyvät, mikäli perhehoitaja on toiminut kalenterikuukaudessa perhehoitajana vähin- tään 14 päivää. Xxxxxxxxxxxx ajalta ei kerry vapaata, mikäli perhehoidossa ei ole hoidetta- via.

9.3.2. Lyhytaikaisen ja osavuorokautisen perhehoitajan sairastuessa ‌

Perhehoitajan sairastuessa hänen tulee ilmoittaa sairastumisesta ilman viivytystä hyvinvoin- tialueen edustajille. Mikäli poissaolo jatkuu yli kolme päivää, siitä tulee toimittaa sairausloma- todistus hyvinvointialueen edustajalle sekä ilmoitus sairausloman pituudesta perhehoidetta- van omatyötekijälle.

Mikäli lyhytaikainen tai osavuorokautisena perhehoitajana toimiva perhehoitaja sairastuu, maksetaan hänelle sovittujen hoitopäivien hoitopalkkiot korkeintaan Kelan sairauspäivära- han omavastuuajalta. Kulukorvausta ei makseta. Mikäli sairausloman ajalle ei ole sovittu perhehoitopäiviä / -jaksoja, niin palkkiota ei makseta.

Ensisijaisesti sairausloman aikaiset lyhytaikaisen perhehoidon jaksot pyritään siirtämään toi- seen ajankohtaan, jolloin palkkiota ei korvata perhehoitajalle kahteen kertaan. Osavuorokau- tinen perhehoito perutaan sairausloman ajalta. Mikäli hoidettavan tilanteen vuoksi perhehoi- tajalle tarvitaan sijaista, pyritään löytämään sijainen ja toimimaan kuten pitkäaikaisessa per- hehoidossa.

Lyhytaikaisesta ja osavuorokautisesta perhehoidosta ei kerry vapaaoikeutta, jos perhehoita- ja on sairauslomalla ja hoidettava ei ole perhehoidossa tai perhekotiin tarvitaan sijainen.

9.3.3. Perhehoidettavan kotona tapahtuvan perhehoidon perhehoitajan sairas- tuessa ‌

Perhehoitajan sairastuessa hänen tulee ilmoittaa sairastumisesta ilman viivytystä sekä per- hehoidettavan omatyöntekijälle, että hyvinvointialueen edustajalle. Mikäli poissaolo jatkuu yli kolme päivää, siitä tulee toimittaa sairauslomatodistus hyvinvointialueen edustajalle sekä il- moitus sairausloman pituudesta hyvinvointialueen vastuutyötekijälle.

Mikäli kotona tapahtuvan perhehoidon hoitaja sairastuu, maksetaan hänelle sovittujen hoito- päivien hoitopalkkiot korkeintaan Kelan sairauspäivärahan omavastuuajalta. Kulukorvausta ei makseta. Mikäli sairausloman ajalla ei ole sovittu perhehoitopäiviä, niin palkkiota ei mak- seta.

Ensisijaisesti sairausloman aikaiset sovitut perhehoitopäivät pyritään siirtämään toiseen ajankohtaan, jolloin palkkiota ei korvata perhehoitajalle kahteen kertaan. Mikäli hoidettavan tilanteen vuoksi perhehoitajalle tarvitaan sijaista, pyritään löytämään sijainen.

Perhehoidettavan kotona tapahtuvasta perhehoidosta ei kerry vapaaoikeutta, jos perhehoita- ja on sairauslomalla.

9.4. Perhehoitajan hoitopäiväraporttilomake ja palkkion ja kulukorvauksen maksun aikataulu ‌

Hoitopäiväraporttilomake on perustana hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksamiselle per- hehoitajalle. Perhehoitajalta edellytetään hoitopäiväraporttilomakkeen täyttämistä kuukausit- tain. Allekirjoitettu hoitopäiväraporttilomake on toimitettava seuraavan kuun loppuun men- nessä hyvinvointialueelle asiakaslaskutuksen vuoksi.

Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan pitkäaikaiselle perhehoitajalle pääsääntöisesti kulu- van kuun 15. päivänä. Lyhytaikaiselle ja osavuorokautiselle perhehoitajalle maksetaan hoito- palkkio ja kulukorvaus joko kuun 15. päivänä tai kuun viimeisenä päivänä. Perhehoidettavan kotona tapahtuvassa perhehoidossa maksetaan hoitopalkkio joko kuun 15. päivänä tai kuun viimeisenä päivänä.

9.5. Perhehoitajan kuntoutus ‌

Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien ajalta voidaan perhehoitajalle maksaa kuntou- tusrahaa (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista). Kun- toutusraha edellyttää, että henkilö on estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Perhehoitajan työ on katsottava tällaiseksi omaksi työksi, jos se on päätoimista. Jos perhehoitaja on esty- nyt tekemästä omaa työtään osallistuessaan kuntoutuskurssille, hänellä on oikeus kuntou- tusrahaan.

Perhehoitajalle ei kuntoutuksen ajalta makseta hoitopalkkiota. Hyvinvointialueen edustajat järjestävät tarvittaessa sijaisen pitkäaikaiselle perhehoitajalle kuntoutuksen ajaksi. Lyhytai- kaiselle ja osavuorokautiselle perhehoitajalle sekä perhehoidettavan kotiin menevälle perhe- hoitajalle pyritään järjestämään sijainen, mikäli perhehoitoa ei ole mahdollista perua tai siir- tää kuntoutusjakson ajaksi.

9.6. Perhehoitajan eläketurva ‌

Perhehoitajan eläke-eduista säädetään Julkisten alojen eläkelaissa (81/2016). Perhehoitajal- le eläkettä karttuu kaikista hoitopalkkioista ilman alarajaa. Suositellaan, että perhehoitaja on itse yhteydessä eläkkeen myöntäjään ja selvittää omaan eläkkeeseensä liittyvät asiat. Lisä- tietoa xxx.xxxx.xx, xxx.xxxxxxxx.xx.

Eläkkeelle siirtymisestä perhehoitajan on tiedotettava hyvissä ajoin (vähintään 2 kuukautta aiemmin) hyvinvointialueen edustajalle.

9.7. Vakuutukset perhehoidossa ‌

Perhehoitajat kuuluvat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, josta hyvinvointialue vas- taa. Tämä kattaa perhehoitajat perhehoitajan työssä tapahtuvan tapaturman osalta. Muihin vakuutuksiin hyvinvointialueella ei ole lakisääteistä velvoitetta.

Perhehoidossa olevalla ei ole hyvinvointialueen ottamaa tapaturmavakuutusta. Perheeseen sijoitetun henkilön omaisuus sisältyy perhehoitajan koti-irtaimiston vakuutukseen.

Perhehoidossa hoidettavan aiheuttamiin vahinkoihin ei sijoittavalla hyvinvointialueella ole la- kisääteistä velvollisuutta ottaa vahingonkorvausvastuuvakuutusta. Vahingonkorvaus on va- hingontekijän ja vahingonkärsijän välinen asia. Vahingon sattuessa asiaa voidaan selvittää yhdessä perhehoitajan ja sijoittavan hyvinvointialueen kanssa. On suositeltavaa, että perhe- hoitaja hankkii laajennetun kotivakuutuksen ja varmistaa, että se sisältää myös perhehoidos- sa hoidettavien vahinkovakuutuksen.

9.8. Perhehoitajan täydennyskoulutus ja tuki ‌

Työnohjaukseen, täydennyskoulutukseen ja mentorointiin perhehoitajalla on mahdollisuus harkinnan mukaan. Työnohjauksesta, täydennyskoulutuksesta ja mentoroinnista sovitaan aina erikseen hyvinvointialueen edustajan kanssa. Perhehoitajalle voidaan korvata myös muun tahon järjestämästä koulutuksesta aiheutuvia kuluja. (ks. Perhehoitolaki 263/2015 15

§ ja Perhehoitoliiton tietopaketti: Hyvää perhehoitoa ikäihmisille, toimeksiantosuhteisen per- hehoidon tietopaketti (xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx)).

Hyvinvointialueella perhehoitajan vastuutyöntekijän tehtävänä on tukea perhehoitajaa työ- tehtävässään.

9.9. Perhehoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastukset ‌

Hyvinvointialueen on tarvittaessa järjestettävä toimeksiantosopimuksessa sovittavalla tavalla perhehoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan tukevia sosiaa- li- ja terveyspalveluja. Päätoimiselle perhehoitajalle mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystar- kastukseen on järjestettävä vähintään joka toinen vuosi. (Perhehoitolaki 15 a §).

Hyvinvointi- ja terveystarkastukset järjestetään perhehoitajan asuinkunnan terveyskeskuk- sessa ja sen sisältö vastaa soveltuvin osin sosiaali- ja terveysministeriön ohjetta perhehoita- jien terveystarkastuksesta. Tarkastuksessa käytetään omaishoitajien jaksamisen ja tuen ar-

viointiin tarkoitettuja mittareita tai lomakkeita tarkoituksenmukaisissa määrin. Tarkastuksia järjestetään päätoimisina toimiville perhehoitajille vähintään kahden vuoden välein.

9.10. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus sekä tietojen saanti ‌

Sosiaalihuollon asiakkaita koskevat asiat ovat salassa pidettäviä. Sosiaali- ja terveydenhuol- lossa luottamuksensuoja ja siihen liittyvät salassapitovelvoitteet ovat keskeinen edellytys hy- välle ja ammattieettisesti kestävälle toiminnalle sekä asiakkaiden perus- ja ihmisoikeuksien edellyttämälle yksityisyyden suojalle. Perhehoidossa lähtökohtana on salassapito. Perhehoi- dettavaa koskevat arkaluontoiset asiat ja asiakirjat ovat kokonaan salassa pidettäviä ja jo tie- to perhehoidon asiakkuudesta on salassa pidettävää tietoa.

Perhehoitajalla on oikeus saada perhehoidettavasta hoidon kannalta välttämätön tieto. Per- hehoitajaa koskee elinikäinen vaitiolovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000). Tämä tarkoittaa, että perhehoidettavaan liittyviä tietoja ei saa il- maista kenellekään sivullisille.

Xxxxxxx pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen va- hingoksi. Xxxxxxx pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa perhehoidettavan nimen- omaisella suostumuksella tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella (edustajalla on lail- linen oikeus saada tietoja).

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sisältää tarkemmat sää- dökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. Vaitiolovelvollisuus pätee myös hoitosuh- teen päättymisen jälkeen. Se koskee myös perhehoitajan muita perheenjäseniä ja muita per- hehoitoon lyhytaikaisesti osallistuvia henkilöitä. Perhehoidossa olevaa perhehoidettavaa koskevat asiakirjat ja muut kirjalliset tiedot säilytetään asianmukaisesti lukitussa paikassa. Salassa pidettävät asiakirjat palautetaan perhehoidon päättyessä sijoittavalle hyvinvointi- alueelle.

10. Perhehoidettavan asema ‌

Perhehoidon toteuttamisesta sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Perhehoitosijoitus valmistellaan siten, että sijoitetulla, hänen omaisillaan ja perhehoitajalla on mahdollisuus tu- tustua toisiinsa perhehoidon suunnitteluvaiheessa.

10.1. Hoito- ja palvelusuunnitelma ‌

Jokaiselle perhehoitoa aloittavalle ikäihmiselle tehdään tai päivitetään hoito- ja palvelusuun- nitelma, johon osallistuvat: perhehoidettavan omatyöntekijä, perhehoidettava, hänen lähi- omaisensa, perhehoitaja sekä tarvittavat muut perhehoidettavan hyvinvointiin osallistuvat työntekijät. Suunnitelmaan kirjataan perhehoidettavaa koskevat tavoitteet ja niiden toteutta- minen. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään terveydentilan ja/tai toiminta- kyvyn muuttuessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan lii- tetään erillinen suostumus tietojen luovuttamisesta eri hoitotahojen välillä.

Perhehoitajalle toimitetaan turvallisen ja laadukkaan perhehoidon toteuttamiseksi ja hoidetta- van toimintakyvyn seurannan turvaamiseksi ikäihmistä koskevat tiedot, kuten henkilötiedot, diagnoosit, toimintakyvyn kuvaus, ajantasainen lääkelista, lääkehoito, allergiat, ruokavalio, tarvittava seuranta (paino, laboratoriokokeet), mahdollinen elvytyskielto sekä omaisten yh- teystiedot.

10.2. Yhteydenpito omaisiin / läheisiin ‌

Perhehoidettavalla on oltava mahdollisuus yhteydenpitoon omaistensa ja läheistensä kans- sa. Perhehoidettavalla tulee olla itsellään oikeus määritellä, kenen kanssa haluaa olla yhtey- dessä. Perhehoitajan tulee tukea ja auttaa perhehoidettavaa yhteydenpidossa hänelle tärkei- den ihmisten kanssa. Perhehoitajan tulee myös auttaa ja tukea perhehoidettavaa rajoitta- maan yhteydenpitoa niihin henkilöihin, joihin perhehoidettava ei halua olla yhteyksissä.

10.3. Ikäihmisen lääkehoito perhehoidossa ‌

Pitkäaikaisessa perhehoidossa ikäihmisen lääkehoito toteutetaan yhteistyössä kotihoidon kanssa. Ensisijaisesti perhehoidossa olevan ikäihmisen lääkkeiden jakaminen toteutetaan annosjakeluna apteekissa (Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu, dnro 809/4/11, lääkkei- den annosjakelusta avohoidossa). Lyhytaikaisessa perhehoidossa ikäihmisellä tulee olla mu- kana perhekotiin tultaessa ajantasainen lääkelista ja lääkkeiden tulee olla jaettuina dosettei- hin perhehoitojakson ajaksi. Pistoshoitoa vaativa lääkehoito toteutetaan joko koulutuksen saaneen ja osaamisen tason varmistaneen perhehoitajan tai kotihoidon toimesta. Perhehoi- tajaa tuetaan riittävän osaamisen saavuttamiseen lääkehoidon käytäntöjen, vaikutusten ja seurannan osalta.

10.4. Asiakasmaksut ‌

Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevilta asiakkailta peritään hyvinvointialueen hallintosään- nön toimielimen vuosittain vahvistamien ikäihmisten perhehoidon asiakasmaksujen mukaiset asiakasmaksut.

Lyhytaikaisessa ja osavuorokautisessa perhehoidossa olevilta asiakkailta peritään hyvin- vointialueen hallintosäännön mukaisen toimielimen vuosittain vahvistamien ikäihmisten per- hehoidon asiakasmaksujen mukaiset asiakasmaksut.

Perhehoidettavan kotona tapahtuvan perhehoidon asiakasmaksut vahvistetaan vuosittain hyvinvointialueen hallintosäännön toimielimen päätöksellä.

Perhehoidosta, joka on järjestetty omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi, peritään asia- kasmaksulain mukainen asiakasmaksu.

10.5. Perhehoidettavan yksityis- ja käyttövarat ‌

Perhehoidossa olevan varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen tai hä- nen edunvalvojalleen. Perhehoidettavan käyttöraha on tarkoitettu hänen yksityiseen käyt- töönsä hänen omien toiveidensa mukaan. Perhehoidettavan henkilökohtaisia menoja ovat esimerkiksi parturi tai kampaaja, jalkahoito, tapahtumiin osallistuminen (liput tai pääsymak- sut), matkojen omavastuut ja pienet hankinnat. Varojen käytöstä ja käyttöä koskevista peri- aatteista tulee perhehoitajan sopia perhehoidettavan asioiden hoitajana olevan lähiomaisen tai edunvalvojan kanssa. Suositeltavaa on, että perhehoitaja pitää kirjaa käyttövarojen käy- töstä.

Perhehoidossa olevalle nimetään tarvittaessa edunvalvoja, mikäli hän ei itse kykene valvo- maan etuaan ja huolehtimaan itseään tai omaisuuttaan koskevista asioista. Jos hoidettavalla on edunvalvoja, tulee perhehoitajan neuvotella hoidettavan varojen käyttöä koskevista peri- aatteista edunvalvojan kanssa. Edunvalvojan kanssa sovitaan tilin käytöstä ja käyttövaran määrästä. On suositeltavaa, että perhehoidossa olevan edunvalvojana tai yksityisvarojen hoitajana toimii muu henkilö kuin perhehoitaja (Laki holhoustoimesta 442/1999).

Pitkäaikaisessa perhehoidossa hoidettavan perhekodissa olevasta kiinteästä omaisuudesta on pidettävä omaisuusluetteloa. Omaisuusluettelo laaditaan perhehoidon alkaessa ja perhe- hoitaja päivittää omaisuusluetteloa yhdessä edunvalvojan tai hyvinvointialueen edustajan kanssa. Omaisuusluetteloon kirjataan hoidettavan varoilla kaikki yli 200 euroa maksaneet hankinnat (tai edunvalvojan ohjeen mukaisesti).

10.6. Perhehoidettavan matkat ja retket ‌

Matkoja ja retkiä järjestettäessä perhehoidettava maksaa oman osuutensa retken kustan- nuksista. Perhehoidettava/perhehoidettavat maksaa perhehoitajan matkakulut ja mahdolliset osallistumismaksut (esim. teatterilippu, uimahallimaksu).

Matkoista ja retkistä perhehoidossa tulee sopia erikseen hyvinvointialueen edustajan kans- sa, jos perhehoitaja kuljettaa perhehoidettavaa (esim. kesäteatteriretki). Jos perhehoitoja liik- kuu sovituilla retkillä perhehoidettavan kanssa omalla autolla, niin perhehoitajalle maksetaan kilometrikorvaukset (0,46 euroa/km, verohallinnon päätös 2022).

10.7. Perhehoidettavan valitus- ja vaikutusmahdollisuudet ‌

Perhehoidettavalla on oikeus hyvään palveluun ja kohteluun. Perhehoidettavan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta on tuettava ja vahvistettava. Perhehoidettavalla on oikeus tehdä saamastaan hoivasta ja huolenpidosta sekä kohtelusta valitus sosiaalihuollon viranhaltijalle.

Jos perhehoidettava on tyytymätön saamaansa hoivaan ja huolenpitoon tai kohteluun, hän voi pyytää oman hyvinvointialueensa sosiaaliasiamiestä toimimaan sovittelijana, joka seuraa ikäihmisen oikeuksia ja asemaa. Perhehoidettavaa on neuvottava valituksen tekemisessä. Hänellä on oikeus hakea muutosta päätöksiin sekä kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvo- ville viranomaisille.

Perhehoitajalla on ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan perhehoidossa olevan ikäihmisen so- siaalihuollon toteutumiseen liittyvistä epäkohdista (sosiaalihuoltolaki 48 §).

10.8. Julkisuus ‌

Perhehoidettavan valokuvaamiseen, videoimiseen ja niiden julkaisemiseen esimerkiksi ins- tagramissa tai facebookissa tarvitaan perhehoidettavan lupa. Tarvittaessa lupa pyydetään läheiseltä tai edunvalvojalta. Omaan käyttöön tarkoitettuihin valokuviin ja videoihin ei tarvita erillistä lupaa.

10.9. Väkivalta- ja kriisitilanteet sekä perhehoidettavan katoaminen ‌

Perhehoidossa noudatetaan tavanomaisen perhe-elämän periaatteita. Rajoittamis- ja väki- valtatilanteiden riskit tulee ennakoida ja tiedostaa. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritel- lään perhehoidettavan tarvitsema apu ja tuki päivittäiseen arkeen.

Kriisitilanteissa otetaan yhteyttä normaaleihin palveluihin (poliisi, ambulanssi) ja sen jälkeen ilmoitus hyvinvointialueen edustajille.

Perhehoidettavan katoamistilanteessa toimitaan seuraavasti: Perhehoitaja tarkastaa perhe- hoitokodin tilat ja pihan nopeasti. Jos perhehoidettava on poistunut perhehoitokodista, katoa- misilmoitus tehdään aina poliisille nopeasti, hätänumeroon 112. Katoamisilmoitusta tehdes- sä tulee kertoa katoamispaikka- ja aika, kadonneen henkilötiedot ja tuntomerkit.

Katoamisilmoituksen teon jälkeen tiedotetaan asiasta omaisille ja sijoittavalle hyvinvointi- alueelle. Kun perhehoidettava löytyy, ilmoitetaan hänen löytymisestään välittömästi poliisille, omaisille ja sijoittavan hyvinvointialueen edustajille. Katoaminen selvitetään perhehoitajan ja hyvinvointialueen edustajien kesken. Tarvittaessa perhehoitajalle järjestetään tukea.

10.10.Perhehoidettavan kuolema ‌

Perhehoitaja ilmoittaa hoidettavan kuolemasta ensin poliisille, mikäli hoidettava kuolee per- hekodissa. Poliisityöpari tulee perhehoitajan kotiin, ja he toteavat hoidettavan kuoleman. Sa- malla suljetaan pois mahdollinen rikosepäily. Tämän jälkeen vainaja siirretään lähimpään terveyskeskukseen, jossa lääkäri vahvistaa kuoleman.

Perhehoitajan tulee ilmoittaa asiasta välittömästi omaisille ja hyvinvointialueen edustajalle. Perhehoidettavan omaisiin otetaan yhteyttä hyvinvointialueelta. Perhehoitaja hoitaa yhdessä perhehoidettavan omatyöntekijän kanssa perhekodissa kuolemasta johtuvat järjestelyt. Per- hekodissa voidaan järjestää esim. hiljainen hetki, johon voidaan pyytää seurakunnan työnte- kijä mukaan.

Tarvittaessa perhehoitajalle järjestetään tuki hyvinvointialueen edustajan toimesta.

11. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tehtävät ikäihmisten perhe- hoidossa ‌

Perhehoidossa on monia prosessin vaiheita ja eri henkilöillä eri vastuita. Perhehoidossa on erotettavissa esimerkiksi perhehoidon vastuutyöntekijän tehtävät suhteessa perhehoitajaan ja toisaalta perhehoidettavan omatyöntekijän tehtävät. Hyvinvointialueella sovitaan seuraa- vien tehtävien sovittamisesta työntekijöiden tehtävänkuviin.

• uusien perhehoitajien rekrytointi

• perhehoidon ennakkovalmennuksen organisointi vähintään kerran vuodessa

o toteutetaan Perhehoitoliiton suosituksen mukaisesti ja Perhe-hoitoliiton en- nakkovalmennusmateriaaleja käyttäen. Valmennukseen kuuluvat valmennus- päivät, kotikäynti perhehoitajan luona, kotitehtävät, harjoitukset ja yhteinen ar- viointi

• perhehoitajien rekisterin ylläpito

o kirjataan perhehoitajien henkilötunnistetiedot, tehdyt selvitykset (esimerkiksi valvontakäynnit) ja toimenpiteet sekä tehdyt toimeksiantosopimukset. Lisäksi rekisteriin kirjataan kunkin perhehoitajan kohdalle perhehoidettavan nimi, syn- tymävuosi, perhehoidon aloittamis- ja päättymispäivä sekä perhekodin sijainti kunta sekä hyvinvointialue

• perhehoitajan tukeminen ja erilaisten perhehoitajan tukimuotojen kehittäminen

o mm. koulutuksien järjestäminen, sijoituksen alun intensiivinen tukeminen, pienryhmätoiminta, vertaistuki sekä tarvittaessa yksilö- ja ryhmätyönohjauk- sen hankkiminen

• perhehoidon valvonta

• perhehoitajan sijaisjärjestelyistä huolehtiminen

• erilaisten perhehoidon sijoitusprosessien toteuttaminen

• verkostoyhteistyö ja perhehoidon kehittäminen

• matkakorvausten käsittely

• käynnistämiskorvausten käsittely

• perhehoitojärjestelyiden päättyminen ja irtisanominen

• perhehoitajille maksettavien palkkioiden ja kulukorvausten ylläpito ja niiden maksami- seen liittyvät prosessit

• perhehoitajien vapaapäivien koordinointi ja vapaiden aikaisen hoidon järjestäminen

Liite 1 Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ikäihmisten perhehoidon hoitopalkkiot ja kulukorvaukset‌

Pitkäaikaiselle perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio 1.1.2023 alkaen (vuonna 2022):

Maksuluokka 1 Maksuluokka 2	1 314,51 €/kk 1 454,59 €/kk	(1266,39 €/kk) (1401,34 €/kk)
Erityismaksuluokka 3	1 616,20 €/kk	(1557,03 €/kk)
Pitkäaikaiselle perhehoitajalle maksettava kulukorvaus 1.1.2023 alkaen (vuonna 2022):
Ravinto	347,02 €/kk	(320,34 €/kk)
Asuminen	279,86 €/kk	(258,34 €/kk)
Muut menot	183,70 €/kk	(170,50 €/kk)

Lyhytaikaiselle perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio 1.1.2023 alkaen (vuonna 2022):

Maksuluokka 1	70,03 €/vrk	(67,47 €/vrk)
Maksuluokka 2	80,81 €/vrk	(77,85 €/vrk)
Erityismaksuluokka 3	96,97 €/vrk	(93,42 €/vrk)

Lyhytaikaiselle perhehoitajalle maksettava kulukorvaus 1.1.2023 alkaen (vuonna 2022): Kulukorvaus 33,58 €/vrk (31 €/vrk)

Osavuorokautisessa perhehoidossa maksettava hoitopalkkio 1.1.2023 alkaen (vuonna 2022): Hoitopalkkio alle 6 tuntia 48,49 €/hpvä (46,71 €/hpvä) Osavuorokautisessa perhehoidossa maksettava kulukorvaus 1.1.2023 alkaen (vuonna 2022): Kulukorvaus alle 6 tuntia 17,91 €/hpvä (16,53 €/hpvä)

Perhehoidettavan kotona tapahtuva perhehoidon hoitopalkkio 1.1.2023 alkaen (vuonna 2022):

Hoitoaika	alle 3 tuntia	43,10 €	(41,52 €)
Hoitoaika	3 - 6 tuntia	70,03 €	(67,47 €)
Hoitoaika	yli 6 tuntia	86,20 €/vrk	(83,04 €/vrk)

Hoidettavan kotona tapahtuvassa perhehoidossa ei makseta kulukorvausta. Hoidettavan kotona ta- pahtuvasta perhehoidosta perhehoitajalle maksetaan matkakorvaus 0,46 euroa/kilometri (2022 Ve- rohallinnon päätöksen mukaisesti).

Document Metadata

Table of Contents

Ikäihmisten perhehoidon toimintaohje Kanta-Hämeen hyvinvointialueella 1.1.2023 lukien

Document Metadata